Vapaus, June 23, 1960

              •
im
f/V.-:-':-: 7
mm
mi
m
tm
l p P
m
rrtJaBEETY)?-'-Indep«^ Labor,
Organl^^of ~ Finhish^ Canääiaiis." Es-tablW
»ed.Nov. 6. 1917.-Authorizsd
, '«•78«if^oiui; dässöoail, by[^fthe Post
0ftloe;[D^»ftment,^ Ottawa. Pub-
^^-ithrlce^'W€ekly: Tuesdays,-
iIbii]Sdays':4ndeS^turdaysl)y:Vapaus
Publishing Ck>mpany Ltd., at 100-102
Bm St. W., Sudbury, Ont„ Canada.
Telephohes: Bus. Offtce'OS."4-4264';
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E : Suksi.- Editor. W. Eklund. Malltog
address:' Box -69," Sudbury, 'Ontario.
Advertising rates upon application.
Translation free of charge.
< / TILAUSHINNAT: "
Canadassa: 1 vk'. 8.Ö0 6 kk.' 4.25
'3ik. 2.50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suotnessa: -1 vk. 9.50 6 kk. 5.25.
> V M • ' ' ' ^' t
' , 1 1 1 "1
mm 93. Canadan päiY^a
Vaikka^ Viimeaikpiriä onkin^i^j^nap^f^nyt siirtom|||rp:||
juudesta vapautuneita kansoja, kuin»'|^ieniä sateella" ^ ' j a '
kaikki oikeamieliset ihmiset tervehtivät sitä kehitystä läm­pimästi
— niin historiallisesti puKuen ^Canadakin_pn vielä '
••nuori" maa, joka viettää heinäkuun-ensimmäisenä .Vasta_
93:tta itsenäisyyspäiväänsä, eli_JI!anadan päivää. 93 vuotta
sitten, heinäkuun 1 pnä 1867 astui voimaan British North
America laki (BNA Act) mikä vapautti Canadan emämaan,
Britannian kontrollista ja avasi maallemme tien täydelli-
"seen itsenäisyyteeni Ja vaikka; yhteiskuntaelämässämme on
vieläkin vissejä siirtomaar eli rii
— mm. perustuslakimme muutoksen hyväksylnisen täytyy
tapahtua muodollisesti vielä Britannian parlamentissa —
niin ne "koristavat" yhteiskuntaelämäämme mieluummin-
' kin hallitsevan luokkamme tahdosta kuin vastoin sen tah­toa.
Tosiasia nimittäin on, että Canada saisi milloin tahansa
perustuslakiinsa sellaisen muutoksen^;että myöhemmin tar­peelliseksi
tulevat uudistukset voitaisiin suorittaa täällä ko­tonakin;
mutta hallitseville piireille on edullista, tai niin'
^ ne ainakin laskelmoivat, pitää kaiken varalta sellaista "jar­rua",
mihin voidaan tarpeen tullen vedota esim. sosiaalisen
- huollon parantamisen ehkäisemiseksi jne.
• Vaikka täällä vieraillut suomalainen kirjailija Sakari
Pälsi kuvasi Canadaa "suureksi, kauniiksi ja rumaksi maak­si",
niin hänen kirjansa nimi ei kuitenkaarrann"ä~läheskään -
tyydytätvää kuvaa uudesta kotimaastamme. Tosiasia on,
että Canada on todella "suuri, kaunis" ja osittain myös ka-'
pitalistisen rohmuamisvimman rumentama maa, mutta sen
lisäksi, ja tämä on tärkeätä, Canada on myös äärettömän
rikas maa. Canadassa on ehtymättömät luonnonresurssit —
tuntematon määrä rautaa, kuparia, nikkeliä, kultaa, uraania,
kivihiltä ja muita vuoriteollisuuden resursseja. Canadan
metsät ovat vieläkin mittaamattoman suuret ja kasvavat
enemmän kuin niitä kaadetaan, vaikka metsien istuttami­seen
ei ole valitettavasti kiinnitetty juuri lainkaan huomiota.
Me suomalaiset ylpeilemme oikeutetusti esim. synnyinmaam­me
kymmenistätuhansista järvistä ja suurista joista — mutta
Canadassa me saamme nauttia miljoonien järvien ja luke-
' mattomien jokien etuisuuksista ja ihanuuksista. Canadan
vehnä ja muut maataloustuotteet ovat tunnettuja kautta
maailman — ja kaikkia näitä elinkeinomahdollisuuksia on
käytetty vasta päältäpäin.
Suuren alueensa takia Canadan luonnosta löytyy lisäksi
^'.; -s^
mahdollisuuksien kannalta katsoen. Sanalla sanoen, Cana-
N dassa ei puutu mitään, sillä tamä^suuri .ja rikas maa voisi^,
^ ant£^ kaiJkille meille vauraan-ja huolettoman elämän jteh-dosta
hautaan asti.
* * - / •:
Valitettavasti.Canadan valtiollisia asioita ei ole hoidettu
parhaalla mahdollisella tavalla. Samalla kun ihmiskunnan
enemmistö ja huomattava osa canadalai^istakih — on ali­ravittuna,
Canadan maatalous on ollut vuosikausia "ylituo­tannon"
kriisissä. Farmarien täytyy kärsiä puutetta ja hätää
sen vuoksi kun he tuottavat muka "liian paljon" leipäviljaa,
karjanrehua, lihaa, meijerituotteita, hedelmiä ja .kasviksia?
Samalla kertaa kun maassamme on tuhansittain esim.
asunnontarvitsijoita ja varastoissa niin paljon rakennustar­peita,
ettei tiedetä mitä niillä tehdään, noin 750,000 työläistä,
suuri osa heistä rakennustyöläisiä, on työttömänä! Sama pi­tää
paikkansa muiden teollisuuksien kohdalta. Tuhannet ih­miset
haluaisivat saada itselleen esim. parempia huonekalu­ja,
parempia, vaatteita, nykyaikaista keittiökalustoa ja -ko­neistoa,
autoja ja muit kulkuneuvoja, mutta siitä huolimatta
nämä tavarat seisovat ns. "ylijäämävarastoissa", tehtaat ovat
suljettuina tai käyvät vain osa-ajalla ja tuhannet työläiset
ovat työttöminä.
Ja vaikka meillä'"on yltäkyllin ns. "ylijäämätuotteita" ,
— voita, lihaa, leipäviljaa, hedelmiä ja kaikenlaista "kestä­vää"
tavaraa, niin esimerkiksi vanhuudeneläkettä nautti­ville
annetaan vain $55.00 kuukausieläke, mikä tuskin rii^
tää hengen ja ruumiin "yhdessä pitämiseen", mutta kieltää '
vanhemmilta kansalaisiltamme kaikki sellaiset elämänvält-tämättömyydet
ja -mukavuudet, kuin sanomalehtien ja kir-j^
ojen^oston, teattereissa, käynnin, autolla ajon ja paljon
muuta.
Miksi näin? Siksi, että Canadasta on tullut n.s. "ikä-. '
nuori". Canada itsenäistyi kapitalismin myöhäiskaudella ja
joutui nuoresta iästään huolimatta tätä yhtciskuntajärjcs-
, telmää nyt jäytäVän rappeutumiskauden puristukseen. Ny- ,
kyisen yhteiskuntajärjestelmän puitteissa ei tuoteta mitään-ihmisten
tarpeiden tyydyttämiseksi — vaan kauppaa var-'
teii, eli voittojen saavuttamiseksi. Enimmäisvoittojen tavoit­telussa
tuotantolaitosten suuromistajat ovat ratkaisseet jouk-kotuotannönjangelman
vissiin rajaan"asti, mutta tavaran
jako-ongelma on edelleen ratkaisematta ja siis jyrkässä risti-
-riidasa, yhä -lisääntyvänjtuotantokyvyn kanssa.
Tästä johtuvat/nykyiset, talousvaikeutemme'jnaalla ja;«
IcaupungeissarSiitä johtuu riyfvallitsev/yleineri pelko, 'että
uusi ja monen arvion mukaan entistä'^ahempa namakausilf
1 puhkeaa täyteen kukkaansa joko tämän vuoden lopulla tais:^-
ensi vuodenTalussa. , ^ • . iSv
TilannettJT-pahentaa äärettömästi nykyinen maailman-'*
laajuinen variistelukilpailu, mihin Canada osallistuu "yli vaS
" rojensa". Me , käytämme vuosittain varustelukilpaan noin
1,700 miljoonaa dollaria eli $100 vuodessa jokaista canadalais-
-' ,ta miestä, naista ja lasta kohti, eli $400 vuodessa jokaista kes-s^^
kinkertaista nelihenkistä perhettä kohti vuodessa!-'Kuinka?^?
suunh^tonian, suuria summia nyt haaskataan tähän varus- l
\ ; ' telukilpaanv--;-^ ja haaskaamisesta on kysymys, sillä kaikki |
ijv>^^asiantimtijat, myöntävät, että niillä miljoonilla, on saatu, ja \
st'',^' 'Tsaadaän.yäin' vanhentunutta romua — se näkyy mm .seuraa-
Yksi suurin ongelma työläisten
edessä on työn kiihdyttäminen ja
automatisointi ty^läii^teni (Vähen­tämistä
tuotannosta, pakoittaa' tuo­tantolaitokset::
tuottamaan: suhteelli
sesti enemmän Lvähemmällä: työvoi-ii
TyöttÖ
sr li
omien
|j Ifyöttomyysnuraetot j si^iti'
tä viime huhtikuussa'oi työl
lukumäärä 787 250 — 53,500 enem-n^
än^Jcuint^^uosi aikai^mmi^
osoittiaa kuinka teollisuuslkitokset
onnistuvat ponnistuksissaan.
;>Ongelma työn kiihdyttämisestä ja
entistä enemmän puristamiseksi: ih­misistä
:koskee myöskin metallikai-vosteollisuutta.
Ottakaamme esi­merkiksi
International Nickel-yhtiö.
Inco saa enemmän voittoja kuin
yksikään muu^teoIIisuuslaitosGanar.
dassa. Sec käyttää ^milJoonia ^ dolla­reita
i tätäävoittoa ja sille, annettua:
verovapautta uudistaaksensa ja laa-jentaaksensakaivoksiaan,
laitok­siaan
ja tuotantovälineitään tuot­taakseen
enemmän nikkeliä, kupa­ria
ja muita metalleja suhteellisesti
vähemmällä työläisillä.
Viime vuonna Inco käytti tähän
tarkoitukseen $67;000,000. Kuluvan
vuoden aikana se tulee kuluttamaan
tähän $70,000,000. Tuotanto mies­tä
Ja työtuntia kohti pusketaan
ylös. Incon voitot tulevat kasva­maan.
Päätekijänä tuotannon; kohotta­miseen
: tulee iy olemaan iManitoban
pohjoisosassa olevat tuotantolaitok­set,
joiden tuotanto tulee v. 1961-
olemaan 75,000,000 paunaa nikkeliä;
Kuten aikaisemmin olemme sano-;
neet Thompsonissa olevat kaivok­set,
sulattimo ja rikastimo tulevat
olemaan kaikkein, nykyaikaisimpia
mitä tunnetaan maailman nikkeli­tuotannossa.
Thompsonin tuotanto
ja siitä aiheutuva.voittOvOn verosta
vapaa kolmen; vuoden 'aikana. Inco
tulee varmasti pitämään huolen, et­tä
tuotannosta saatu voitto verova­paana
aikana tulee olemaan mah::
dollisimman suuri.
Sudburyn alueeUa Inco alkaa uu­den
avokaivannon : Clarabellessa,
Murrayn • kaivaqnosta; lounaaseen;
Clarabellen avokaivanto tulee ole­maan
2.500 jalkaa pitkä ja 150—500
jalkaa leveä. Frood-Stobien avor
kaivanto: josta malmi loppur-joita-kin
vuosia sitten, oli 6,300 jalkaa
pitkä:: jä '1.400 j»lkaa>jleveä.>-.i<:iara-bfellessaituoj?
nto'8unniMtella'§n al­kavaksi
1961. Sen tuotanto tulee
KIRJ. LUKIN ROBINSON
Mine-Millinitutkimiiiitj-ön: johtaja
Kysymyksiä ja
vastauksia)
Kysymys: Olen yksinäinen mies
— ja olen tehnyt testamentin vie­raalle
ihmiselle. Minulla
ja veli Suomessa ja heillä on per­heet.
Vo.vatko sukulai.\et riidellä
testamenttini rikki ellei lieitä muis­teta
testamentissa?. Ja olisiko: siitä
hyötyä jos sen lain kautta vahvis­taisin
eläissäni? — Testamentin
tekijä.
Vastaus: Asianmukaisesti tehty,
tad ista j ai n allekirj oituksel la vjfli-vistettu
testamentti on tässä ta­pauksessa
riittävä;? Mikäli epäilette
että testamenttinne. on putteellises-ti
(tahi asiaa tuntemattomasti)laav
dittu, niin silloin voitte teettää
asianajajalla (tai jollakin rauhan
tuomarilla) uuden samanlaisen
testamentin, eikä se ;ole erittäin
kallis.
korvaamaan ien malmin,' jota 'ny­kyään
tuotetaan sjjvissä' "kaiv^oksis-sa.
'^Avokaivanrioissa tarvitaan vä-
'hemmäil'miestyötuntejä'tonnia kohr
jti kuin'maanalaisissa kaivJoXsissa. •
^- Inco on avannut Levackissa'' rl--
/kastelaitökäenrjokä tuli.maksamaan
$12,000,000.- Lartos^on tekniikan ja
'automatisoinnin ? •< viimeistä : ^ sanaa;
rVälineidenjphjaustaulu itekee ;mahr
dolliseksi tuotantoprosessin .keskit­tämisen,
kuten malmin-murskaami-i
sen, jauhamisen ja vesikäsittelyn
rikasteen valmistamiseksi. Tämä-on
yksi uusi lisäaskel yhtiön toi­minnassa
lisätätuotantoa ja vähen­tää
työtunteja teknillisillä keinoilla.
Toinen askel on ryhtyä käyttä­mään
noin 10,000,000 kuutiojalkaa
luonnonkaasua: Sudburyn alueeft
tuotantolaitoksissa. Yhtiö, tutkii
luonnonkaasun •käyttämistä sulattor
uuneissa,'joissa-nykyisin:; käytetään.
500,000 tonnia Yhdysvalloista tuo­tettua
kivihiiltä vuosittain.^ :T^
tulisi lisäämään luonnonkaasun
käyttöä nelinkertaisesti,' eli:40 000;-
000 kuutiojalkaan päivässä. Jos
siirrytään: kivihiilen .käytöstä kaa:.
sun käyttöön, niin kaasun käyttämiä
nen on:;halvempaa; tehokkaampaa:
ja simä tarvitaan : vähemmän, työr
Iäisiä
Tässä esitetyt toimenpiteet ovat
eräitä tärkeimpiä:- esmerkkeje.Sa::
manlaista^ tapahtuu Port' Colbor^
nessa,; Falconbrdige : Nickel:/ Mine-sissa
ja Consolidated Minm;j aud
Smelting Co:ssa: ja kaikiss.i päatuo-tantolaitoksissa.
Tämän tuotannon kolioltaniispyr-:
•kimyksen uhreiksi;eivät loudu -vain
meidän jäsenemme. Jok.uncn yh­tiö
pyrkii,pysymään tassa kilpailusi
sa etualalla: ja k a y l t a v a i y l i t o L s lä
painostusta työtehon l i s ä ä m i s e k s i ja
palkkojen^ sekä;: työsuhteiden loalalla.
Tasta syystä työiaisten yhteiiai.syys
on i^iin välttämätön,' että kaikkien
työläisten .tulisi r y h t y ä .yhteisiin
toimenpiteisiin: kaikkien: suojelem-seksL
.,
Ottakaamme : toinen ; erimerkki.
Ganadian:NationalrRiuiwayji. ja Ca­nadian
Facifia Railwaysin .työläis­ten
lukuinajii? on yhheutynyl^ 30,-'
000 s i t t e n 19.56 lähtien^ Raufatfci-den,
työläisten lukumäärä oli kor­keimmillaan
1952; josta-lähtitMV'nii­den
määrä on Jatkuvasti ::laskeimt.
Uudet välineet, uusi tekniikka.
suuremman, pääoman .investointi ja
rautatieliikenteen • yhdenmukaistu­minen
(oVat' aiheuttaneet;-työvoiman
käytön 'supistamisen. Suuret työ-voimanvähentämiset
ovat todennä­köisesti
vie'ä tulossa. CNR:n vara­presidentti;
joka on' myöskin työ-suhdarirfeasioiden:;
johtaja,;on .sano-,
nut: /''YM~ pienempää määrää työ­voimaa
tarvitaan. Tuottavimmilla
aloilla säästääksemme kuluja__ ko­hoavien
hintojen ja kilpailun edes­sä
on vähennettävä työvoiman mää-rää.':
. 9
Yhdysvalloissa viimeisen neljän
vuoden aikana 'on rautateillä vähen­netty
;työoviman määrää; 23 prosen-.
Ulla.
Mitä meidän on tehtävä? Eläke­oikeus
on yksi keino; Korkeammat
palkat on toinen. .Enemmän vapaa­päiviä
ja pitemmät lomat. Kym-j
; _ . _ ,
~menen vuotta 'sitten Mine-Millin
itärkeimmissä? sopimuksissa;?työpä
vä laskettiin 48 viikkotunnista 40
viikkotuntiin;/Työläiset alkavat nyt
kamppailla 32 tuntisen työviikon
puolesta, joka on välttämättömyys.
Canadan työttömyys on kansalli-
-nen häpeä. Ottawan liittohallitus
ja maakuntahallitukset: on pakoitet-.^
tava ryhtymään toimenpiteisiin
työn hajikkimiseksi jokaiselle työtä
haluavalle työläiselle. Teollisuutta
voidaan laajentaa. Taloudellista
elämäämme voidaan kohottaa.
Luonnonrikkauksiamme voidaan ke­hittää
ja Canadan tuotantolaitok­sissa
valmistaa tavaroiksi ja -antaa
työtä canadalaislle :työläisille; ;Kor-ko
on laskettava niin, että jokainen
voi saada 4 prosentilla-kiinteimis-tölainan
. k^otien ; rakentamiseksi;:nii­tä
haluaville. Me voimme käydä
kauppaa-kaikkienrmaidenkanssa; ;-
Nama ovat joitakin niitä myön­teisiä
tehtäviä joihin • voidaan • ryh­tyä.
Tämän lisäksi on monia muita.
NL OTTANUT HUOMIOON MYÖS
MUtDEN VALTIOIDEN ESITYKSET
o \
o •
o
o :
O"-:
O.v
Oi'.
o
O'
m?-km'i
KODIN PIIRISTÄ
TOJI\IJTTÄNUT ^ E V A
isinnuiksena > ; I--J- I
koivut ori tuotuna portaiden eteen ,Jos ei muuUÖia. niin'ainakin ju- •
r / . , . « i„n h„^xnirett~ titDtffft,' - hanuuksena, ' kiipaamoie' Suomen <
Moskova. — Nikita Hrushtshevin
kirjeessä, kaikkien- maiden hallitus­ten
päämiehille :yleisen: ja täydelli••
sen aseistariisunnan kysymyksestä;
jota selvitettiin tänään Kremlissä
järjestetyssä lehdistötilaisuudessa^
tähdennetään, että tällä hetkellä on
tärkeimpänä kysymyksenä kysymys
yleisestä ja täydellisestä ; aseistarii­sunnasta.
- Kirjeessä sanotaan, että Neuvos­toliiton
.uusissa ehdotuksissa ylei­sestä
ja ^täydellisestä aseistariisun­nasta
on otettu huomioon eräiden
toisten .maiden ehdotukset mm.
itanskan- hallituksen" ehdotus siitä,
c^ttä aseistariisunnan ohjelman to
teuttaminen; aloitettaisiin ;ydina-snita
kohteisiin kuljetteavien kan­to-
ohjusten tuhoamisesta.
> On' otettu myös huomioon usei-
Hrushtshcv huomauttaa samalla,
että NLn hallitus.ilmoittaa vakavas­ti
epäilevänsä sitä, haluavatko :a-saunan
savu Juo kuvaisen^ Veteen
järvi on tyyni, kalatkin nukkuu
rannan lehvissä'käki vaatt,'kukkuu.
Kaikki on hiljaa-mi
kaukaa vaan kuuluu haitari peli'
nuoret sicl' juhlivat yötöntä yötä.
kukapa nyt muistaisi arkea, työtä.
Kallioilla loistaa kokkojen tuli.
vanhankin.mieli muistoihin suli
vain kerran ihmiset valtaa kuin ^
taika
se.onsilloin kun on Juhannus.aika:
— LSP.
k -k ir
Vesijohtovetemme
Aikanaan käytiin kovaa kohua sii­tä
kun kaupunkilaisten^^vesijohtove-teen-
sekoitettiin fluoria : siksi että
se ;.poistaisi niin . yleiseksi tulleen
hammasmädän. Kohu ; on vähitel­len
tauonnut, mutta aina silloin
tällöin siitä kuuluu mielipiteitä
ipuoleen tai vastaan; Fluorin käyt-;
tö.näyttää: saavan .-yhä:; enemmän
seistariisuntakomiteassa olevat Iän- kannatusta. Mutta on myös-vastus-sivaltojen
edustajat todella aseista- ^^^j,., seuraavassa muutamien lää-rnsuntaa.
On syntynyt epäily sii-'Näreiden vastustavia lausuntoja,
tä, että he eivät loppujen lopuksi jri. Charles A. Brusch Cam-olekaan
valmiita toteuttamaan YKn'bridge, Mass. on ehdottomasti ai-yleiskokouksen
päätöstä, jota he neen käyttöä vastaan. Hän sanoo
olivat mukana äänestämässä.
:llruishtshevin:kirjeessä sanotaan
länsivaltojen V Itse asiassa ehdotta­van
tarkkailua: ilman aseistariisun­taa.
"Tämäntapainen tarkkailu mer-kitsee
itse asiassa pelkästään tie­dustelu-:;
ja-vakoilutoimintaa. ;Mutta
aineen vaikuttavan hiukan eri ta­valla
en ihmisiin ja: hän luette­lee
erikoisesti että .aivovauriot: en:
nenaikainen synnytys, hermohal-vaus
sekä sokeritauti:ovat sellaisia
tauteja joita tämä fluori lisää. Ja
etta se vielä vaikuttaa aortaan ja
yksikään hallitus.; joka pitää kiinni:! sydänlihaksiin: re^
maansa suvereenisista oikeuksista' kehon tarvitsemat Bl ja B2 vita-ei
voi lähteä tälle tielle.
: Mainittakoon,; että pääministeri
Hrushtshevin,. Neuvostoliiton: ; uut-den;
muiden::hallitusten ;ehdoluksia,|la::,ascistariisuntaesitystä koskeva
miinit.::Hän :jatkaa että natsit an­toivat
vangeille,: fluoria keskitys-leiieillä
aivopesuksi. • ''':J'.\\
Dr: W. A Costain ,Torontolta
kaulasta, valoisaa kesäyötä. , Muis­tuu
mieleen?rantojen ja.kallioiden i
jcokkotulet, tyynet järven selät jois-' ^
sa - veneistä-^ seurataan rannoilta ^ nä-- -
kyviä tilliä.' Suuri rauha on kaiken
yllä ja ihminenkin vaistoaa ole- ']
vansa vain osa tästä luomakunnas- '
ta. ' \
Moni järjestääkin vierailumat- '
kansa entiseen kotimaahansa ium\ .
juhannukseksi nähdäkseen valoisa '
ten öiden ihmeen ja kuullakseen I
käen kukkuvan. Niitä on sitten '
mukava taas muistella täällä jossa
yöt ovat pimeitä kesälläkin ja jossa '
kuu luo valoaan. i
Suomen almanakassa on maininta
että valoisten kesäöiden takia ^ ei •
kuun' eikä tähtien liikuntoja ole '
almanakkaan: merkitty kesäkuukau-^::<.'
sina kun ei niitä näy valoisalla tai- ^
vaalia. Suomen' kesä on lyhyt
mutta kaunis, on kuin ujoutta Suo- ;;
men kesässä. Kaunista on täällä­kin
kesällä, mutta se on^ kuin roh­keampaa.
'Eikö'olekin niin, 'että ^
ihminen kaipaa aina. jotakin? ^Siir- !
tolaisen etenkin, sanotaan, olevan ;
onnellisemmfin matkalla,^ sillä pe- ,.
I i l l ä hänei|tW ikävä.joko entistä ;
tai uutta kotimaataan. Emmehän i
nyt toki .anna,valtaa millekään ikä- |
välle, olemi^e.vain hiukan haikeita ^
se kun sopii niin hyvin juhannuk­sen,
luonteeseen. Eihän täällä ju- ;
hannusta> .olekaan niinkijdn Suo- K
messa, mutta kun "katsomme alma- {
nakkaan^jniin sanomine 24 päivän
kohd^'iiaii:H:^Hyvää juhannusta
ifiiipi" '
' I
'il
i.1
^ I
m
kai-
•Ar • •
Hyödyllisiä tietoja
luodeissa, joissa juodaan paljon
pullotettuja': juopilä,| tulisi ottaa
^säästöön 'pullojen inetällikorkit.
nim kymmenen vallan aseistarii-'kuje on jätetty maamme Moskovan, vastustaa myöskin fluorin käyttifa. | Kun ne naulaa vien viereen tuke-siintakomitean
neuvotteluissa teh-! lähetystön kautta myös Suomen Hän sanoo että se a'entaa kalsiu- 'Valle puulevylle nnn siua saa ny-l^
yä ehdotuksia. häilitukselle;;
j Neuvostohallitus on sitä mieltä,
että NLn uudet ehdotukset tulee
perusteellisesti tutkia- ensikädessä
kymmenen vallan aseistariisuntako.! — Ne\v Yorkissa on nykyisin n. 8
Tiesittekö, että . . .
miteassa. miljoonaa rottaa;
ANTISEMitlSMIÄ ARGENTINASSA
Btienos'-AiroV —" Viime tiL^ti^na
Ilmestyi Buenos. Airesin. laitaosis.sa
sijaitsevan Rivadavia-kadunvnrrel-,
la olevien talojen; seiniin hakariste­jä
ja Lskulaaseita;'joissa : vaadittiin
Eichmannin palauttamista. ;, M
mun kohtiin oli kirjoUettu:.:-'Kuole­ma
j'uutalai.sille" Naita mustalla ja
punaisella värillä maalattuja julis­teita,
oll noin 'jOcr!: metrin pituusella
katuosuudella.
Iltalehti La Razon, joka ensim­mäisena
julkaisi .uutisen Eichman-nm
vapaaehtoisesta; vkuljetuksesta
Argentiinasta. Israeliin, valtti :Israe-lilla
olevan parllsaaniosaston, joka J-:iCIIM.\NX — KESKUSTELUJA
tyo.skcntclee Yhdysvalloissa, Rans-JYKrn PIIRISSÄ
ka-j.a. Egyptissä. Italiassa. Iiavallas- Xew York* — Israelin ulkominis
'ia ja Sveitsissä teri ..rouva;; GoldavMe^^i;Ja::;Argentll-
Lehden keitoman mukaan on ole­massa-
myös .salainen •järjestö, .jonka
nan-pysyvä: YK-valtuutettu Amadeo
koiUnsiuit tiistaina Uruguayn vakl-tarkoltuksena
on juutalaisen rodun j naisen YK-valluutetun Enrique Fab-puolustaminen.
Tnma järjestö; toimii;; rc-gatin. luona, :joka; tarjoa ;hyvia:pal-kailckialla
maailma.ssa :'pitan::s!lmal--j.vcl-u'^sinan>,kocttaakseen: "tasoittaa
M seka rodun vihollisia etta juuta-lahia
luopioita Lehti ci kuitenkaan
esitä .mitaantGdisleUa\v^
tuoksi; Eichmannm poiskuljetuksen
järjestäjiksi-lehti vaittaa. edellä mai­nitut
jarjeslot
Sosialismin maiden välinen
kauppavaihto laajentunut
93. ^Canadan päivää viettäcs-sämme
on siis kansakuntam­me
edessä monta vakavaa pul­maa
— työttömyyden torjumi­nen,
maa talouskriisin ratkair-seminen,
sosiaaliseiji huollon
parantaminen ja ennenkaikkea
tuhoisan varustelukilpailun lo­pettaminen
Canadan turvalli­suuden
ja-koko maailman rau­han
takaamiseksi.
Canadan päivää — kutenJt-'
senäisyyspäiviä yleensä — vie­tetään
liput liehuei^jja erinäi-;
siä juhlia järjestäepi^Se on ter­vehdittävä
-ja" tärlcHä ' seikka,
sillä siten tehdessämme kun­nioitamme
sitä työtä, ja niitä
miljoonia ihmisiä, jotka ovat
tämän» maan koskemattomasta
korvesta rakentaneet nykyai­kaiseksi
sivistysvaltioksi,.
Mutta taaksepäin katsomi­nen
ja entisten saavutusten
ihailu ei yksinään riitä!
"Eteenpäin elävän mieli", ja se
tarkoittaa, että Canadan päi­vän
tulee innoittaa meitä ny­kyaikaisten'
ongelmien ratkai-semiseksii'Siten,
että CanadasTa
tulisi j .vauras; r hyvinvoipa ja
täydellisesti ,^ ^t^aihenr i-jnaa,v
mikä oman''tur.vallisuutensa jas
koko, ihmisktinnan ira^han. ta-^
kia-: kieltäytyy" osallisluma.sta
miliinkään sblaliittoihin!'"','
Moskova. — Spsialistcn maiden
taloudellisen vavunantoncuvoston-ulkomaakaupan
valiokunta on
julkaissut : kommunikean : Mosko­vassa
kuluvan kuun 8—9 päivinä
pitäniän.sä kokouksen tuloksista.
Kokoukseen: osallistuivat neuvos-:
ton jä.scnmaidcn Albanian, Bul­garian,
Unkarin, Saksan, demo­kraattisen
tasavallan, Puolau,
Romanian, Neuvostoliiton ja
'Tshekkoslovakian ;;valtuuskunnat.
tTarkkailijoina kokouksessa;; olivat
läsnä Vietnamin demokraattisen
.tasavallan, Kiinan kansantasaval-:;
lan. Korean kan.sandemokraatti-sen
tasavallan ja Mongolian Mkan-santasavallah-
cdustajat. <"
Tiedonannossa toddtaah, että'Va­liokunta*'
Icäsitteli ' vuosien 1961—
1965' tavara toimitussopimuksia
koskevia kysymyksiä.' Vuliokunia
totesi »'että V j äscnma Iden:-kesken; on
j6 laadittu laaja toimituäohjelma,
joka käsittää erilaisten laitteiden,
koneiden, >aaka-~ ja~pblttoaineiden,
viljan ja elintarvikkeidqu keskinäi­sen
vaihdon sosialististen maiden
jatkuvan talouc^ellisen kehittymi­sen
edistämiseksi. Valiokunta tar­kisti
kuluvan vuoden aikana käyty­jen
neuvottelujen tulokset. Talou­dellisen
avunantoneuvoston jäsen­valtiot
ovat allekirjoittaneet kulu­van
vuoden tavanitoimituspöytukir-
Jat, - jotka .edellyttävät merkittävää
tavarnhVaihdpn kasvua viime vuo
teen verrattuna. ' - '
lunjchtuili
sialistisen työnjaon pohjalla ja että
jäsenvaltiot pyrkivät edelleen ke­hittämään
ja lilajentainaan talou­dellisia
suhteitaan ;idan. sosialisti­siin
maihin. Kokouksessa vallitsi
y.sthvyyden, veljellisen yhteistoi­minnan
ja keskinäisen ymmärtä­myksen
ilmapiiri.
AcJolfEichnianivia- koskevat.-.ristirii­dat
maiden välillä
Isiaelm edustajien kertoman mu­kaan
keskustelu tapahtui ystavalh-sessk.:
hengessä. Kuitenkin kerrotaan
hyvin perillä olevalta taholta, ettei
mitaair mainittavaa edistystä:tapah-;
limut. Rouva Golda Meinn ja toh­tori
.::Amadeon >; odotetaan : jatkavan
mielipiteiden vaihtoaan
Ne\v Yorkin diplomaattisissa pii-i'eiEsn
ollaan sita miellä, etta Argen-
Uina "juiidiscsti katsoen on oikeas­sa"
Samalla heihttaa vastenmieli-syytiit
ajatus, etta Eichmannista tu­lisi;
kiistclykohdc maailman :korkelm-;
mns'sa tuomioistuimessa. -YKssa
Ma.u.ityilla lahoilla ei uskota, etta^
Aiptcntiina. J'GS .se koettaa vleda asi­an
-turvallisuusneuvostoon; -onnistuu
saamaan .seitsemää jaa-aantai jotka
tai vitaan,. cUa neuvosto ottaisi ky-i.
ymyksen päivajarjestykseensa.
nua veressä ja kudoksissa. Mutta
tri Edward A. Seller, lääketieteen
professori' Toronton vyliopistost.a;S(ä-noo
että yksi osa fluorianuljobnääh:
osaan vettä on turvallinen ja-ter­veellinen
hampaille. Vaikka "hän" li­sääkin
että toiset lapset juovat vet­tä
enemmän kuin toiset siksi heidän
fluorin käytöstään ei saa oikeata
vaikutelmaa.
* * *
Pulansa kullakin
Torontossa syntynyt mykän elo­kuvan
tähti, nykyään 66 vuotias Ma­ry
Pickford näyttää saavan huolta
aivan .tarpeeksi: vaatteissaan olevis-:
ta vetoketjuista, kun ne aina joutu­vat
epäkuntoon hetkellä jolloin hä
pen olisi kiireesti pukeuduttava tä-keään
tilaisuuteen- Pari vuotta sit­ten
hän myöhästyi parikymmentä
minuuttia jofstakin konfere^jssista
vetoketjun takia. Ja nyt joitakin ai­koja
sitten hän oli pulassa samasta
syystä, mutta hänet pelastivat eräs
vanhapoika sekä eräs naimisissa
oleva mies, joiden nimeä hän ei har
Ifinnut sanoa. Ja mikä hassumpaa
että hän tasan kolme vuotta sitten
samassa hotellissa tuskaili vetoket­jun
kanssa.; Onkohaifjdnkinlainen
mainostemppu sekin,, sillä ei. hänen
nyt luulisi köyhyyttään sellaiseen
pulaan joutuvan; tai onko sitten kai­kissa
hänen vaatteissaan niin huo­not
vetoketjut? Jokainenhan meis­tä
tietää omasta kokemuksestaan
että hyvä vetoketju on käytännölli­nen
oikeassa paikassa ja oikein: käy­tettynä.
van , •maton" keittiön oven taa.
jSlih^n kj^i py^käi|ee' |jciKineeiKa j'
'nnn' kyllä'"" Jäävät suurimmat' liat -
ulos- Kokellk^pai'ISe on mielui- •
.saa työtä-*poiilifr,''jotla mielellään i
ottavat vparan käteensä.
illllllllllllll
JA
VÄSYI
Muuan työmies oli kiivennyt kir-kontorni^
y.puhdistaakseen;; tomikel-.
lon;kellotaiilun:Jol;amen; ohikulkija;
pysähtyi, tuijotti ja huusi: — Onko
kellossa vikaa? :^ Mies ilmoitti kymr::
menikt k^rtoJ»' ettei ollut. ^
; Tuijtl^5Vujui;> mies väsyi ainaisiin
kyselyihin. Jälleen tuh vanha rou­va,
pysähtyi ja huusi:
— Mita te' siellä ylhäällä teette?
Onko kellpssa vikaa?_
i ^ E i ' -olV -"^ vastasi kyllästyijyt
mies. Olen''niin likinäköinen, 'että
minun piti kiivetä katsomaan, pal­jonko
kello on.
.-/I
'^1
KUNNIA KYSEENALAINEN
Eras pankkiiri rakastui näytteli­jättäreen
ja paatti pyytää hänen
kättänsä;'.Varovaisena^^r
hän ;päatti»pyytää yksityistä salapo­liisia
ottamaan selvaa naisen luon­teesta
ja menneisyydestä.
"Salapoliisi antoi;.seuraavan rapor.-.
tin: _ , ,
"Ainoa, mita hänestä tiedetään on
se,; että :han; seurustelee -pankkiirin
kanssa, jonka kunnia on kyseenalai-;/
I nen."
'äkl
Kukahan haluaa hukkua?
Muistellessamme "majavajärve- rehlivh"L. lomaUiinon
laisten" mainiossa juhla.ssa viime
sunnhntaina mr: Kin9ksen- komeasi
tl'läiiiamaa "sataa ja on sunnun­tai"
laulua, tuli mieleemme myös
"kesälomakauden" eräitä.varjopuo­li;,
_ kymmenet ja sadat lomalai­set
menettävät, joka vuo_s«. henkensä
tai terveytensä maanteillä, järvil­lä
ja erämalkoilla tapahtuvissa on­nettomuuksissa.
Selvää tietenkin
on, ettei kaikkia onnettomuuksia ja'
tapaturmia voida milloinkaan eikä
mitenkään välttää.
Mutta yhtä varmaa on sekin, et­tä
Useimmat maanteillä, vesistöis­sämme
ja muualla tapahtuvista on
ncttomuuksista ^ovat pohjinunal-
UiaiK inhimillisen huoliinnttomuu-dcn.
vällnpilämättömyyilen • ja-, mi-kli
pal\inla,' mistään piillaamatto.
mimden^.tlilok^ia'. , ' ,
l Kesfi__on, jäljccu k.uineimmjlla.'»!
jViluonlo., velUä va.sliiVimfitlomalla
V(iim;illu. pu'ilocns»f^^. M«t|a'.kovassa
' iLkohnpVuiilikassa-sattuuVj^^^
yrittää ;;;/si-:
vuul(a{i_"lissunaan", missä ei 'si-vuutamiseen
ole mahdollisuutta —
tai haaveilee nirstä kormuniskaisis-la
ahvenista silloin kuin pitäisi aja­tella
autonajoon liittyviä tekijöitä.
.Tällaiset seikat johtavat aivan liian
usein kohtalokkaaseen tapaturmaan.
Sämahlaihen "väaTiT piilee jokien
ja järvienrannoilla. Kauniin ke­säpäivän
vallitejisa on ilmassa
eräänlainen vapautunut tunne. Ve­neretki
on silloin monelle meistä
aivan kuin'herran lahja •— j» se
antaa riemua sekä onnea koko
perheelle.
Mutta vehcmatkalle ^lähdettäessä
on hyvä ottaa mukaansa muutakin
kuin huoletonta mieltä. On hyvä
muistaa, että veneen, ympärillä
saattaa oUa^^laaja alue märkää vet­tä
ja joskus,sitä on niin'=»,Yahvasti
että jalat ^.eivät, ulotu "mitenkään
pohjaan.'"^ s Vähän varovaisuutta^on
unssi varovaisuutta on parempi
kuin naula katumusta!
Vene — parempikaan sellainen
— ei ole mikään temmellyskenttä.
Veneessä seisominen j» aiheeton
kuljeskelu ei lisää rahtuakaan sen
paremmin asianomaisen ;kuin hänen,
kanssamatkustajansakalmf 4vt
suutta. _
_ Nopeilla mooUpriveneillä "urhei­lemisena"
uimapaikkojen lähellä
tai_'pienempiä veneitä sivuutetta­essa
,vaarannotaan-joskus tietämät­tä'
ja tahtomatta jonkun sellaisen
henkilön elämää, joka hätääntyy
tai hermostuu ehkä aivan aiheetto-rf^
astir . - - „
Kaikki nämä seikat on hyvä pitää
mielessä. Samoin on tarpeellista
varata venematkalle tarpeelliset
hengenpelastusvälineet sillä eihän
koskaan tiedä varmasti, vaikka joku
ikävä' sattuma, toisen huolimatto­muus,
tuntematon pohjakari, tai
joku' muu odottamaton seikka ai­heuttaisi
veneen kaatumisen sitten­kin,
vaikka olisimme kuinka varo­vaisia.
, ' "* - • ' °
Ja jos vene joskus kaikesta varo­vaisuudesta
huolimatta kaatuu, niin
turvjiUisempaa'^ oh ' silloin^, olla ve­neen,
.varas^ar^ slljä '
m
, . , -< , V • a|ainaipnp;epift'
'tälliiin'. h.vvji ^ottaa matkaeyäfiksi, varmaa-lähteä uimaan rannalle,''jot
'siiur t!U'n1niihh:in '.sitH^'s!mÖ!Vv'~oUli tiivnstolrth-ollallä tiiyttynyt^vonernn?;
taa vielä paljon tukea. Sitäpaitsi
kesän?faikana on järvillämme ;taval-»f
lisesti siksi^ paljon liikennettä, että l
apua on useimmiten pian odotetta­vissa.
_ ^
Kuluneen kesän aikana on täällä |:
Pohjois^Ontiriossa {Kukkunut liukui- i
sia ihmisiä, joukossa Canadan suo- >
m^aisiakin. Sellaista loma- ja erä- [
matkaa, emme-kukaah halua edes'^
ventovieraille, puhumattakaanlä- ] ^
lieisemmistä. ' Siksi on syytä koros- s. —
taa; että hikisenä viikko- jä vuosi-.,' ^
kaupalla uurastaneet^ lomalaiset an- t
saits9^'at ^jotakin parempaa 'kuin '
tapilnjrmai§dn,( kuoleman maanteil- , ' j
.lä tai hukkumisen, Önian ja kans-saihmistemme
turvallisuuden vuok­si
— nauttikaamme täysin siemauk- .
sin kesän ihanuuksista, mutta naufr^jf
likaamme niin, ettei siitä ole jä- ,|
lestäpain katumista sen paremmin
ji^tsekohdaltamme kuin lähempiem- (
mekään taholta. . ;
Varsinainen "lomakausi" alkaa l
Canadan'päivänä, eli heinäkuun en- '
"simmäisenä. - Viettäkäämmevlf;siis
,SvBs;i»j;is5;ä;:;w*.s-/.^^^^^^^^
l oma kautemme, mahdolliäimman ;
huolellisesti! iiliista' pitWn siteniatit-/'. \->'