Vapaus, September 25, 1952

              lujittaa
aan
uun 18 pnä anne»
5tää USA:n uudteT
sta taalla. Senrs-yiela-
psjttain ^ . «^
»jetkoneita on sitjg
moitettun tulevan
ilj.doUaria. Tähän
akentanusta varten
Ijoonaa dollaria.''
lUe . käsittää 90,000
maa-alueen. Len-^
aan siten, että sitä
xurimmatkin pöm-peat
taistelukoneeti
aallmen tukikohta.
<TYS
lekkoslovakuilainep.
äskettäin uuden
äen 17.14., Entinen;
pin nimissä. . '
75 viclyud. .^TiC^
j / / e / / j . . . . . . % c l
aghctti . . . . 6 0 c
ioma St.
Ti Ontario
( 2 5 - 2 - 9 - l C ) '
pikaisia
varten
im
Siding
ingles
; Insulalion
rancis
0. Lfd.
1 5-7394
rland SI;
Oniario
i
Co,
S I T A
rOREITA
, Ontario
eidän
a.
•ANY
Ontario
<S1
Kirj Phyllis Rosner
Britannian ulkoininisteri F.-lenin on
joäJni tässä kuussa vierailla mar-jaiska
Titon luona. Edenin vierailu
Jugoslavian pääkaupungissa liittyy
r^^0sx listaa» amerikkalaisia ja
^[^läisiä sotilaallisia seka poliittisia
«jUtomiehiä. jotka ovat vierailleet
Belgradissa muutamien viime kuu­kausien
aikana.
Kuluneen vuoden aikana siellä vie-nilleiden
joukos.sa on ollut Britan­nian
Välimeren, laivaston «päällikkö
Earl Mountbatten, Yhdysvaltain ar-.
jneijan sihteeri Frank J . : Pace ja
Yhdysvaltain armeijau yleisesikun^
ian päällikkö kenraali J . L . Collins.
Vierailut Turkin Ja Kreikan paä-^
kaupungeissa ovat olleet yhtä paljon
ffluodissa.
Kaikkien naiden vierailujen pää-inääränä
on ollut saattaa >päätökseen
Jugoslavian, (Kreikan ja.Turkm väli­nen
sotilasliitto j a todennäköisesti
myöskin Jugoslavian virallinen liitty­minen
Amerikan sota-allianssim,
Pahjois-Atlantin 'hittoon :,(NATO).
'NATO:n strategistit toivovat voi-vähsa
käyttää Kreikkaa, Turkkia Ja
Jugoslaviaa ponnahduslautana hyök­käyksessä,
kansandemokratian mai(9:
ja Neuvostoliittoa vastaan.
SOTCLAALLISIA KESKUSTELOJfA
Kreilsan pääministeri Flastirss ei
voinut pidättäytyä tuomasta tätä
esille Pariisin kokouksessa kesäkuun
16 pnä. Hän lausui sanomalehtimie-hille:
'Kaikkein taakeimpän^ kysy­myksenä
on muodostaa liittolaisten
rmtaana. Kreikassa ja Turkissa voi­makkaiden
armeijoiden avulla ver­rattoman
voimakkaaksi.
"Jos Jugosla\'ia yhtyy tähän voi-mayht>\'
naän, min on hullun toimen­pide
hyokata sita vastaan: Mutta Jos
sota kuitenkin syttyy, silloin Krei­kan
Ja Turkin asemat voivat muo­dostua
suiurenmoisiksi hyökkäysase-miksi."
Näiden kolmen maan- «väliset soti-lasneuvottelut
ovat. olleet käynnissä
Iniukausia. Kreikan j a Turkin esi­kunnat
kokoontuivat Ateenassa huh­tikuun
aikana, Tito, vaikka ei ollut­kaan
virallisesti edustettuna, pidetä
tim täysin tietoisena neuvottelujen
kulusta Ateenassa olevan kauppa- Ja
sotilasattashean välityksellä.
Timesrlehden Ateenan kirjeenvaih-taija
ilmoitti Päätetyn, että Turkill?
on annettu tehtäAräksi ehdottaa T i ­tolle
kpljaen valla^ ne\yTOU«luJa so-tuai^
Usötä - •; yhtel^toJ^^ erir:
kaisesti Traakian (Jaettu Kreikan ja
T u x ^ kesken, s^aitsee-^BuIgarlan
etelSirsjaUa) 'ipmriustusamisek.si".
Seuraavana qpä^änä kirjoitti Lon­toon
oikeistolainen !Qi»noaäst,^ että
'.'tarmokkaasti suoritetta Titon vasta-tUKäkkäjs
bulgarian''^vusitaan . . .
tulisi aiheuttamaan ^arraaxhattoman'
suusta strategista alyötyä".,
Pariisilainen ClrancerS^ lehden
Ateenan klrjeenvaibt&J4W tiedoitti
lehdeUeen. että 'liBielgräd^TMrtkU l u ­jittamaan
siteitä Kreikkaan". Hän
Uusi ra;keii|i|istyöväen
kansainvälinen
sihteeri Suomessa
Helslnkt. Syysk. alussa t&ällä p i -
: detyssa rakennusaine-, rakennu?.' JA
puuteolUsuustyöläisten kansainvälisen
liiton halliimollisen komitean kok(><
uksessa valittiin liito^psilsiUteerik^
Arne Saarmen H^inglstä. ITU(Kei\
pä|is.hteerin valinta oli ({^rpeeUinen
sen Johdosta, että täh^stinen v^r.
sUU. M\]^to on va,Uti(u mtiihln tcÄ^t^-
•vli^i. 'Uusi sihteeri on toiminut S»4-
men ^t^ennu^tyäi]^is^n LUtonAPäir:
tjeH^^essa vuodelta 18145.. ^l»#sl J4^T
j^täjän^ ja V , I9,4r latutien vp^ltstu^:
slihteerinä. Vuo^es^^ 19$Qlähtien on
hän hoitanut myöskin kansainvälisen
l.iton pääsihteerin apulaisen tehtäviä:
Kokouksessa hyväksyttiin myöskin
vetoomus maailman rakennustyöläit
8iUe,-jossa heitä kehoitetaän ehkäisee
Salssan demokraattisen tasayaU^n kansai4s9marin
Sak^n kf^nsafle o^oittam^^ fuli^tuksen sisältö
Sak^n demokaraatUsen tasaviUIajo^
kansankamari julkaisi ^ ^ u u n S p.
Ifi52 Saksan kansalle seuraavan j u -
•listuksen:
Saksalaiset miehet ja naiset 1 Sak­salaiset
patriootit!
Bonnin separaattlsen sopimuksen
ratifioiminen läihipäivinä laUUstuttaa
3eksan kaihtia-JaHamisen, Länsi­maan
työnsä tulosten tuhlaaminen
sotavarusteluun.
TÄHTI
RW-454 Meripoika ja merenneito^ valssi, Veikko Lavi Ja .
• laulukvartetti
Gabriel, Jenkka, Veikko Lavi Ja ikäneidot .
T R I O L A
T-8005 Minä pistin polkaksi, polkka, Jorma Ikävalko
Kaikki sen Jo tietp saa. Jenkka, Jorma Ikävalko
T-4009 Poranck, valssi, Viljo Westerinen
Sinulle kuuluu lempeni, valssi, Viljo Westerinen
R Y T M I
B-2156 Tähti syysyössä, valssi, Henry Theel
Kirje ystävälle, tango. Henny Theel
S>6093 Katuviertä pitldn, tango; Henry Theel
Minä inyös. jenkka. Justeeri
VB6058 Aron laulu, fox-trot, Erkki Junkkarinen
Yksinäinen harmonUdta, valssi, Erkki Junkkarinen
HINTA $1.25 KAPPALE
12 t. R Y T M I
RKlOOl Merellä, .Ture !flra ja iRytmi konserttiorkesteri
Ristilukki. Ture Ara Ja Rytmi konserttiorkesteri
BK-1QQ2 Reppurin laulu, Ture Ara Ja Rytmi konserttiorkesteri
Syystmmelma, Ture Ara Ja Rytmi konserttiorkesteri '
HINTA $2.50 KAPPALE
• • ' (Ostajan maksettava läiietyskuluf) •
Postitilauksen tulee käsittää väihintäin kolme levyä
: Tilatkaa osoitteella:
Vapaits Publishing ComiHiny Ltd.
100 Elm St. w. P. o. Box 69 Sudbury. Ont
^ TYPE F A $10.75
4 paunaa kahvia; 2 paunaa r i i -
f a ; 2 pakettia kuivattuja seka-nedelmia;
1 pauna luumujaj 4
- 4 unssin pakettia makieata
8uklaata; % paunaa Bakerin
kaakaota- 2 pakettia sanrukkei-
» ; 1 pari Nylon-sukkia, vain
No, 10 : Kokonalsp. M pann.
^ TYPE FB $7.75
4 paunaa kahvia
2 paunaa Vttlk. riisiä
1 paketti kuivattiija
hedelmiä
1 pauna kuiv, lutmiuja
1^ unssia Kanelia
_KolM)nalspaIno 11 pannaa
Muistakaa sukulaisianne
ja ystäviänne Suomessa
JOULUNA
SAL Lahjapaketeilla
Tuottakaa todellista
j o u l u i l o a !
Valittavaksenne kolme pa­kettia,
joissa on vähissä
olevia tavaroita: hedelmiä,
kahvia, kaakaota, savuk­keita
ja nylon-sukkia.
Nopea tledoltus . . . pikainen pe^
rilletoimitus varastosta.- meren,
takana. Tulli kuuluu hintaan.
Parhain valllcohna ruokatava­roita.
Vakuumipakkaus pelti-kannuissa.
Teräsvyöttelnen
pahvilaatilcko. Säästää aikaa
ostossa ja postittamisessa. Täy-
_dellinen lähetyskontroUl. SAL
takaa laadun ja periUetoimi-tulcsen.
Matkustakaa Suomeen
^Säästämiskautena" GBIPS-HOLMISSA
täi STOCK-HOLAHSSA.
TYPE F C $6.10
4 Faimaa KAHVIA
^Kokonaispaino 7 pannaa
Sisältö ja hinnat voivat muuttua
Tilatkaa pakettlnhe TXNXXN lähimmältä asiamlehelift tai
SW.EDISH AMERICAN LINE
470 Main SS. 1 Vnfon Bank Bldf.
Wlnnlpeff. Man. { Caigan» Alt*.
71UpperWater8t..BallfaxN.8. ,
sanoi Titon, lialiiavan saada Kreikan
ja Turkin vakuuttuneiksi siitä, - että
jos Balkanilla tulee vaikeuksia, niin
Jugoslavia tulee olemaan lännen
puolella. I .
VSA:n M;i&E(%XKSI^t
MAsioiden käiittc^mistmpo ei kui­tenkaan
ole ollut kylllnjoc^fi USA :n
mielitä. iVilme kiiv^sa I lähe^^
sentajhden Pac? vieraj^enjaan kolmes­sa
balkanilaisessa^ satelllteetissa:
Tulokset alkoivat m}'ö^in heti nä­kyä.
"
: Suunnilleen viikko seii Jälkeen kun
mx. Paic? oli p ä ^ t ^ t ^.vierailunsa
iknoitti Tito.. Tur.b;in 'sanQ^aJleh,timie>
hille oley^n^a ^'sotilaalliseen
y^istoiminta.an TiuJilh'ja Kreikan
kanssa. ' *"
Tässä kuussa Titooi^ pai-lamentin
l^hftystön johtaja Mp^eaPlJade <Ju­goslavian
edustfijahuone^ii puheen­johtaja)
saijioi ^teena^a^, että huoli­matta
siitä, ettei 'häiyen maansa ole
allekirjoittanut liit^sppiniusta^ niin
siuoin '%\m lietJfl tulee'Jä' se käy
tanpe.^^ksi. me tulemme sen teke­mään".
^ '
(Myöhemmin täss4 J^iiussa Titon so-tilasläihetystön
on mä^rä saapua
: i ^ i k a n ipS,äkatU3unkiin'. ' Lahikaan
ihmeellistä ei ole se."'että Poihjois-
Atlantin pakitin Etelä-iBurpbpan pääl­likkö
amiraali Camey /a NATO;n
ylipäällikkö a^enraali][lldgway kuulu­vat
odotettuihin, ' '
Amiraali Camey on tarkkailemas­sa
suiuria niaihiimousum^nöövereja
M a k ^ n i a n j a Traakian tt;annlkolla
Polv|als.KreIkassa. . ,
Krei'kassa oloaikanaan amiraali
Ga^ey on keskustellut NAfTOrn ky-^
symyksistä. erikoisesti Kaakkois-EUn;
roopan - i^ftrnynrm«limpsan päämajan
Järjestaanisestä Smyonaan j a hyökr
käystukikohdan perustamisesta Salo<^
nikiin.
"Täm& hyökkäystukikohta". kirjoit-;
•taa ateenalainen leh^ Vema, ^'koskee
pääasiassa k9'symyl;slä, jotka ovat
yhteydessä iNATOin Joukkojen, kuten
Jugoslavian kysymyksen kanssa."
ASEITA JA RAHAA
Sodan jälkeen on Tito saanut $1,2
bUJoonaavytksin ei sotilaallista apua.
Mutta ':^ito el ole saanut vain USA:n
dollareita ja aseita, mutta hän on
saanut ntyoskin apua, l^tokoneita ja
miUita sotätBirpeita, Britannialta ja
Rans^ta.
Elokuun 'IS pnä UiSA:n valtlode^
partö^tti ilmoitti, että Britannia,
B a n ^ ja USA ovat lupautuneet an?
tapiaan Jugoslavialle "apua" kulu­vana
vuonna lähes $95 miljoonaa.
Titon kan&sa käytyjen neuvottelu­jen
tuloksena on USA:n valtio^-
4>artmenttl ka^onut kannattavaksi
lähettää Jugoslaviaan aseita ja dol­lareita.
Tähän sisältyy: strategisten onate-riaallen
hankkiminen, Titon fkuulu-niiinen
lännen äänestysiyhmään Y
K:ssa ja Jugoslavian hallituksen täy­det
yritykset lisätä tuotantoa Ja r a ­kentaa
anneijaa.
Valtlodepartmenttl myöskin sanoi,
että Jugoslavian toimesta tapahtunut
rajan sulkeinen Kreikan demo­kraattien
anneiJalta,"oli ensimmäi­nen
toimenpide .tämän sodan lopet­tamiseksi".
Saksan miebittämisen. soocronja riip-i
pufvaisuuden: ija ^en muuttamisen uu­den
maailmansodan. täikeimmäksi
byökkäystukikohdaksi.
Orjuuteen Johtavan tunnioUIsen
:SOtaso!p^nukse]:^ ra/tlfioimisella Sak­salle
vihamieliset länsivaltojen hälli-itiUcset
Ja nii£tä rl]!pp^yainen Bonnin
Tapaus: Sulo Häiriö
Tohtori Stockmax>ln,. yuorineuvos
Plogenes Metistön, yk-sitylsajattelija
Kalle Kankkusen, k^rmreeri j a rouva
Pöpöthi sekä sosdem.':^pimlttaja Kek-kulln
Jälkeen arv. iMkijoiUamme oti
tilaisuus tutustuai^it^n -hahmoon
henkilögalleri9$sämm&. > v ^mm^o
esitellä: Sido Häiriö, ..totailtstja, Jär-
Jestötov^l. „ -
/^^i^imimeo-kki ^puoI^9jaa^ tutustui
SiUo • (ääiHöön k«sälpmänsa aikana,
viettäessään > anuutaman päivän sisä-suomalals^
a r •maaseutupaikkakun­nalla,
ijonka -Jilrjestttelämässä tämä
näyttelee huomattäivl«'~io^a. Eikä
Sulo Häiriö suiidcaafi «diiJOitu- pelk­kää^
paikkakuntapolitiikkaan:. hito-iipielisenä
Ja tarmokkaana luonteena
hän on erilaisilla kursseilla ja itse-oplskellen
tutustunut jmel,koIsen laa-
Jas^>sosialtetteeen teoriaan, työväen­liikkeen
^historiaan, |t£^löu5tieteeseen,
yieläpä -filosofiaan Ja j^tftukkaankin;
E l hän toisaalta ole ty^ynyt osoitta­maan
tietämystään ja harrastuk­siaan
vain järjest^läimässä sekä
paiikkakunnallisten '^t^matilalsuuk-sien
puhujana <ja ^e^j^tehnöitsljänä;
hän on myö? ahkerasti: kirjoitellut —*
niin kSytännölliao>olUtiista( ja teo­reettista,
kuin kaun<&irjalllstafcin —,
vieläpä sUloln tällöin, näjhnyt tuottei­taan
julkalstafvankinj.,' '
Kaikki kupnia sU&.toimitsija Sulo
Häiriön tarmolle Ja innoistukseUe:
kunnioitamme niitä; eskneikllllsinä.
Miksi siis lähes Jo^jnen yhdessä­olomme
tapahtui väitteen, kinaste­lun,
jopa rUtelyn merkeissä? Perus­syy
erimieli^ksiipi9i^ >>oU. käsityk­semme
mukaan siinii a^udessa Ja
kaavamaJsuiidessa, mä^-lyö leiman
Sulo Häiriön ajatteluunv E l niin, et­teikö
hän tunnustaisi, f.oikeita peri­aatteita,
mutta xdlnpifm; kun tullaan
käytännönsovellutukäfign,! hänen a-senteensa
on täysin hedelmätön.
Sulo Häiriö ftsimerkiksi^ selittää, et-t^
anandJaisuus ^ ' t y j , uutena, kaik­kia
aUcaisetngpia ' ttxlelU^u^KihJai-sempana.
JA valaist^qimaisempana
kehity.9seli^yksenä> jaon' sitä kaikkea
edelleenkin. (SAttta kun me lisäämme
tähän, että marxilaisuuden elinvoima
ja merkitys Jatkuvasll riippuvat sen
kyvystä kehittyä* rikastua ,'ja moni­puolistua,
sen kytnystä välttää kaa­voittumista
\la ..tulki^'.tapahtumista
koko sen monimuotoisessa cikkaudesr
-ta. hän kohauttaa ejiäilevästi olka-päitääa
Ja huomaxitta^. että marxi­laisen
tieteen tatkoituS^na ei ole
kehitysUmiöiden hiid^^ähalkova erit­teleminen
— s e l l a i i ^ on tuomitta­vaa
otojektivismia -7^" vaan maail­man
muuitaminfai. työväen <J(didatta-minien.
sosialismiin, mitä, yksinker-taistetummln
ja agitatoorlsemmin,
sen parempii '
Sulo Häiziö on my as väfabis myön-tlEmään.
että työyäenLluokkä sosialis­min
toteuttamisekai: •tjiOeäcennelles.-
3iS» on luiikkkn mixa^ Ja
njftyisyyden edlstykst^i^t^ aattei­den
Ja kuUtuurisaaviUusten f>erllli-nen,
mutta kun tulee käytännöstä
kysymys, hän liikkuukin ihan toisil­la
linjoilla. Menneisyyden kulttuu-
Tlkauslen ja aatesuuntlen — rene-sanssln,
valistuksen, vapaamielisyy­den
— savutukset herättävät häne^ä
mitä suurinta epäluuloa.'ja kaikkien
suurinta epäluuloa hänessä heratta
vät oman aikamme t^te- - Ja- kult­tuurivirtaukset
kapit8llstises.sa maail­massa:
hän näkee niissä vain taan­tumusta,
raippk)tai sairautta J^ myrl;-
kyä. Yritykset soveltaa marxilai­suutta
esim. kapitalististen maiden
tieteellisiin saaA^atufcsiln, luovat- syn­teesit
t^llä pohjalla. Sulo Häiriö lei­maa
eklektisismiksi. epäitsenäiseksi
yhdlstelemiseksL Ja Jos tähän huor
mautamme. eklektisismi Ja. luova
synteesi ovat kokonaan eri asioita Ja
hänen muluiansa ilmeisesti myös
Marx Ja Ekigels syyllistyivät edelli­seen
luodessaan tieteellisen sosialis­min
saksalaisen (filosofian, ranskalai­sen
yhteiskuntatieteen ja englantilai­sen
taloustieteen pohjalle Ja kehit­täessään
sitä koko elina&ansa tieteen
uusien saavutusten^pohJaUa, saa sel­lainen
puhe hänet klmpaantumE^an:
•tieteellinen. soslal^mi on kertakaik­kiaan
luotu Ja johtatvat teoreetikot
pitävät huolen seii edelleenkehittämi-sestä,
ei tässä yksltylsteorlointia ta*--
vita!
Aivan oikein Sulo Häiriö periaat­teessa
myöntää,. että. -vastustaja —
niin kansainvälisesti kuin k^nsf^lli-sestikin
— ei ole mikään yhtenäinen
taantumuksellinen möykky, vaan että
sen piirissä on etu- j a aatevastakoh-^
tia,. Jolta on. eriteltävä, valaistava,
hyväkaikäytettäM. erttä meidän on
pytrittävä kansainvälisessä politiikas­sa
hajoittaaiään. vastustajan rinta­maa
Ja kansallisessa politiikassa voit­tamaan
puolellemme edistykselliset ja
horjuvat ainekset niiden omien ideo­logian
pohjalta, lautta kun tullaan
käytäntöön, hän on valmis — Marxin
"Gothan Ohjelman , arvostelun" ja
Lenhjin "Penikkataudin" ilmeisesti
tyystin unohtaen —. lelmaaxnaan op.*
portunlamin leimalla JokaJsen yrityk­sen
liaJolUaa vastustajain Ja laajen­taa
omaa rintamaa. Enemmänkin:
Jokaisen tyhmäfdi kohdellun puo­lueettoman
tai myötämielisen yksi­lön.
r>'hmän tai maan siirtyminen
avoimesti vastustajain leiriin tuntuu
herättäAran häiiessä suorastaan mie­lihyvää!
Mitä Jyrkempi kahtiajako,
sen parempi, mitä . saumattonutmpl
rintama meitä vastaan, sen parempi!
cumiö sinänsä on Sulo Häiriön pu­he-
j a kirjoitustjyyji. Hän on kyuä
vabnis tunnustaniaan.. että tyylin p i ­täisi
olla sellainen, että se ta^voittaa
yleisön, mutta, käytänn/^sxä h^tä
tuntuu haUlfisevah käsitys, että mitä
monisanatsemroin,.? mit^ voimaperäi-semmin
Ja' aräikeäinmin osia limais­taan,
sen parempi/Jokainen uusi kä­site
ja älyJ(äs, ^opoaoierälnen ilmaisu­tapa
herättää häiien epäilyniä. <Mitä
uskollisemmin iraniiaii toistamista,
jhalUti^ tahtqvatc. te^dä, mahdotto-!
maksi Saksan ky^fmyksen rauhan-r
omaisen ratkaisemisen. "Yleissopi-jmus"
tuo tullessaan veljessodan .vaa-rai^
saksalaisten keäken» kansojen
uuden teurastuksen vaaran EUTOOT
_;palle.'•
Se ei saa tapahtua!
Silsan kysymyksen rauhanomai­seen
ratkaisuun on olemassa reaali­nen
Ja suora tie. Se tie on osoitettu
Neuvostoliiton hallituksen nootissa
elokuun^ päivältä. Neuvostoliiton
hallitus kehoibtaa kutsumaan heti
l^ooUe neljän vallan neuvotteluko­kouksen
Sa^ksan demokraattisen ta-s^
allan Ja Länsi-Saksan liittotasa­vallan
edustajien osanotqlla.. T ^ä
neljän yallaii' neuvottelukokouksessa
on käsiteltävä kysymy» rauhansopi­muksen
solmimisesta Saksan kanssa,
yleissaks^laisen hallituksen muodos­tamisesta!
ja vapaiden yleissaksalals-ten
vaalien toimittamisesta. Samaan
; aikaan on säädettävä mlebitysjouk-kojen
Saksata <^oisyiemisen määrä­aika.
Niän^ ätdotukset vastaavat niin
S ^ ^ n kansan kansallisia etuja kuin
myöskin rauhan Ja Euroopan kanso­jen
turvallisuuden etuja-
Tämä tie "Johtaa toivottuun pää­määrään.
Jos Saksan kansa kanpat-
;ta4 aktiivisesti näitä ehdotuksia Ja
tulee yksimielisesti Ja päättävästi
taistelemaan Saksan kysym_yksen rau­hanomaisen
ratkaisemisen puolesta ja
estää "yleissopimuksen" ratifioimi­sen.
'Idässä Ja lännessä asuvat saksa-
Iäiset!
Yhdistykää puoluekuuluvalsuuden.
maailmankatsomuksen ja uskontun­nustuksen
erilaisuudesta riippumatta
yhteisiin kansallisiin toimenpiteisiin
nfeljän vallan neuvottelukokouksen
koollekutsumiseksi pikaisen rauhan-sop^
innuksen solimimisen Ja Sakson-yh-teMlsyyden
palauttamisen tarkoi­tuksessa.
. Toteuttaaksemme kan^aK
lii^n Itsemääräämisoikeutemme . on
heti päästävä yleissaksalaiseen sopi­mukseen
Itä- Ja Länsi-Saksan edus­tajien
lähettämisestä neljän vallan
ne^votteHikckoukseen; Ja ylelssaksa-lalseh
komitean muodostamisesta <tar<
kastamaan, onko Saksassa olemassa
c h ^ t ' vapaiden 'Vaalien- tolmlttaml
selle. • . ' '
'•.iriefssoplmus" on. fcumottavft, Jos
me. -saksalaiset, tahdomme elää yh­dessä
Ja rauhassa. VYIeissoplmus"
saadaan kumotuksi, jos me telamme
taistelun yhdessä Ja miehuullisesti.
Alas Bonnin sotilaallinen sopimusi
sen paxieamU Mitä enemmän .voima-sanc^
a. sen taatumpi tulos! Viis siitä,
vaiklka yksitoikkoisesti vanhaa tutis­tavaa
kirjoitusta cl kukaan Jaksaisi
lukea loppuun saakka 1 Viis siitä,
vaikka voimasanat karkoittaislvat Jo­kaisen
liikkeen ulkopuolella olevan
syofVPatl^öörin! Stilo Häiriön luotta
musta- voima- ja 'fraasityyliin eivät
mitkään huoinautukset voi Järkyttä^.
Yht^järkkyoiätön on hänen usr
konsa oinaan taiteelliseen arvostelUr
kykyynsä Ja omiin taiteelUsiin a i ­kaansaannoksiinsa.
Sulo Häiriö pu­huu
mielellään jklassilUsin kääntein
taideteoksen muodon ja sisällön y h ­teydestä,
mutta tosiasiassa hän tun­nustaa
vain si&ällön. Ja hänen omat
runonsa ov^ tosin sisällöltään, kiih­keä^
oikeaoppisia, mutta muodoltaan
kdmrpelöitä Ja puisevia kuin hammas­tikut;
-Omasta rajoittuneisuudestaan
hän on tehnyt hyveen, yleisen arvos-telup^^
iftteen: jos Joku hallitsee BU-vereeniati
kielen Ja tyylin. Jos Joku
pusertaa runouteensa elämän koko
rtkk/\ydpn. Jos Joku u£kaltaa kokeilla
uusilla muodoilla. Sulo Häiriö syyt­tää
h^itä sisällön uhraamisesta
muodolle, tyhjästä tyylin palvonnas­ta,
formalisniista! Jollakin epäoleel-
Tsella,' mielivaltaisesti valitulla sltaa-ttlla:/
Mn leimaa taantumukselliseksi'
Ja lyö p!c»taksi koko taideteokseni
Lisäesimerkkien esittäminen lienee
tarpeetonia: tyyppitapaus Sulo Häi­riö
on jokseenkin selvänä edessämme.
Jo tällä perusteella voimme sanoa,
että niin kunnioitusta herättävä kuin
hänen tarmonsa tja innostuksensa
ovatkin, hän on sittenkin; liikkeen
kokonaisuuden Isanalta, kohtalokas,
vahigolllnen. Hän ei vie eteenpäin,
hän. «jarruttaa paikallaan. Hän ei
yhdistä - vaan hajoittaa. Liikkeen
nykyisessä vaiheessa hän edustaa sit­keästi
Istuvaa sosialismin penikka­tautia.
Hänen voittamisensa, hänen
avartamJseiea, hänen kehittämisen­sä
'•r-' bänen Ja hänen kaltaisensa,
sillä (bän ei ole ainoa — on liikkeem­me
laajentamisen perusedellytyksiä.
£rä4.eeikka on kuitenkin lohduUl'
nen: että Sulo Häiriön toimintakentf
tä sehtaao on: vain siaäsuomalalnen
maalabpaUckakunta elkiä r - esim: Jä^'
Jestöjoiulosta fcäaln 4- koko tasavaltäi
Hapan. Helsingia Vapaa Sana.
Kutsuttakoon heti neljän vallan
neuvottelukokous Saksan kysymyk*?
sen ratkaisemiseksi rauhanomaisesti 1
Rauhansopimuksen pikaisen solmi­misen
Ja Saksan fhtenäisyyden : pa­lauttamisen
puolesta!
VS^elssaksälaisten vapaiden vaalien
PMolestai
Kalkkien miehitysjoukkojen pols<^
viemisen puolesta!
Yhtenäisen, rauhantahtoisen, de­mokraattisen;
Ja riippumattoman
Saksan puolesta 1
Saksan demokraattisen tasavallan
kansankamari.
Berliinissä, syyek. 5 pnä 1B52.
Israel haluaa
DQUVOtella Itä-
Saksan kanssa
Jerusalem. — Ulkoasiain vh-aston
puhemies sanoi täällä maanantaina,
että Israel 'on ryhtynyt toimenpitei­siin
saadakseen aikaan neuvottelun
Itä-S£dcsan hallituksen kanssa Juuta­laisten
sodan aikana menettämän
omaisuuden korvaamisesta.
Itä-Saksan maatalousministeri E r ­nest
QoldeRbaum sanoi lauantaina,
ettei heidän hallituksensa vastusta
neuvotteluja ][sraelin kapfisa juuta*
laisten omaisuuksien korvauksesta.
mnMm Saksan
yyistämisestä
san :kansank(|anafio kqmmt|nlstlr;i;rt(«
JohV9ja ({{erm^ &;[atern, sanoi
täällä spaAnaptolp». . el^tä Saksaa
kansan tulisi ottaa kohtalonsa, omiin
P^Unsä Ja ryl^tyä '^nei^votteluihln
Sakean yhdjstl^nisestä.
~Hfin on litä-Saksah vii;;! henkUöä
käsittävän läl^tyatön Johtaja. Lä­hetystö
saapui Itänne sunnuntaina Jfi
on saanut Bonnin .'haUltukseita oi­keuden
0 % kaksi päivää OLänsl-
Saksassä.
"Suumrallat neuvotelkoon .rauhan<!
sopji^noksesto,^ ^^un 8ai|naa,n aikaan
Ja Länsi-Saksan tulisi. neuvo­tella;
yhtenäls35'destä", sanoji Matemi
Intia nimittänyt
edustajan YK: n
yleiskokoukseen
New Delhi. -^Täällä tledoltettlln
nmanantaina, että Intia, on nimlttä-
,njrt V. SC, K r i s t a n yhdeksi edusta­jaksi
Y K : n yleisistuntoon. Krishna
on olAit Intian'lähettiläänä Lon­toossa.
edustajiston Johtajaksi on nimi­tetty
pääministeri Nehrun sisar, mrs.
VUaya (LaJcshmi Pandlt. Hän on a i -
kaisemmm palvellut Intian lähetti­läänä
Moskovassa ja VVashlngtonissa;
Edgar Hoover eanol' (Säilä i^MjaaitlV
taino., eftä kuluvan vuodenKaE
portin qtu^an l^iauiieen ^ i : ^ ^ " ^ ^ . ^ i
slmmälsep'6 kuukauden e^O:^ "
tiln l,C22.00O vkkavaa'
Kuluneen vuoden 6 fcutdtaud(Mf''tf^'^ ' f / ^1*'%
kana verrattuna edellisen vuodenl«i^.:\v'--, ^'^ ^/jk*'
maa» aikaanfflko|J|suiW^Ksää^m ^ ' f ^ li
roavastl: roavdukse^ 8.^ p|xp../RU^-
varkaudet 8£ pro?., muut .tai^^^^f^ "'^l
4.8, muihat 3H. vakavat pBälieÖi^^-^ -
käykset « 3 prosenttia. { "-"-^'iri / :
Nuorempi mtes voitti , 1^
9mmatti|iyrkkeil^ ,, ^
maaibnanmestaFiiiiden. m mm "m
Philadelphia. — Kymmenen j^iiitar
nuorempi Rocky Maj-c^nd ypitti äi^l' ,:
lä tiistal-utana aroirmtöflSTttsUKaf'
raskaansarjan maailnwnme?taKuliiiCTr
fcyrmätJjyään 38-vuotiaou. J^roey-^^^Öd - /•<. l ^
«VVällcottin 15 erää kestäväkö som^-^ ' ' ' 1
tellun ottelun 13. erässä, Otjdijjr^dli^ , j i^M
seuraamassa 40,879 maksanutta "kai"-^ t" '
sojaa Jfa ent. mestari i»'^ ti^ctlsiä^M^^
ja uusi mestaVi 20 prosenttia.'' Vijslii
mestari oU kymmefjen pauna^ k^^j>
empi kuin enlipen. t \'/, -/'»v»
mv VM
»
1
SYYS-M TALVIECAUDEN LUKEMISTA VALTIN
m
JAROSLAV HASHEKIN
KUNNON SOTAMIES
SHVEIKIN SEHCKAILUT
on oman vuoslsa^anune kuuluisimpia humorlBtisIä
romaaneja. Sen tekijä. JaroslaV Haähek. kuuluu
nykyisin tshekkiläisen kirjallisuuden klassikoihin.
"Hasheltn kunnon sotamies tulee ikuisesti elä­mään
kirjallisuuden henkilöhahmojen rinnalla/' —
Arvo Turtiainen.
3 OSAA Sidottuna koko teos $6.S0
ARAOON:
KAUNIIT KAUPUNGINOSAT
587 sivua Hinta sld. $3.25
äft r
•m
4 U '
PETER VEBPS: ^ . > v
KOETUS '
2P3 sivua ' Hinta tiA. ^.0»
'^:-rK''':\'\'' ''^^^^^^^^^ ^
Peter Veres on nykypäivien Unkarin patrialta
romaanJklrJailtjoUa. "Koetus» sisältää neljä kerto-musta,
jotka muodostavat niin eheän^^dkq^alautt-den,
että teosta on pyystä sanpttu romaanlkkMNUfisä'
kuvaillaan sitä valtavaa käännettä Unkarit» maa-laisväestön
elämässä, Joka alkoi maan vapauttami­sen
jälkeen Saksan fasistien Ikeestä. < "^^^ ' <^
Hänen teoksiaan'on käännetty monille vUelUle;>^'
ARKADI PERVBNTSEV: ' - . ^ *
VARJELE KUNNIAA \
NUORESTA PITÄEN ;< .
433 sivua: .........
Tämä kirja, joka on saanut Coisen asteen Kialinhi'!:!!:
palkinnon, on omistettu -sankarilliselle ^neuvosto-i^itfii
nuorisolle, Joka Jätti rauhallisen työnsä^ opiskelunsa:
Ja muut harrastuksensa, lähtien ase käddssä puo-
Louis Aragon, Jpka nyt esittäytyy suomalaiselle ^
lukljallie ensimmäistä kertaa, on nykypäivien Rans­kan
huomattavin: lyyrikko Ja rodiaahlklrJaJlija.
"Katmllt kaupunginosat" vyörytpä silmienne eteen
suuren taiteilijan valtavan näkemyksen kapitalisti­sen
yhteiskunnan ristiriidoista. Yhtleskunnan , . , ^ .. ...
parempiosaisten asuinsijojen, "kauniiden Ip^upun- luolamaan synnyinmaataan.. Todella vaikuttovo^'^
glnoslen", loiston- nautinnonjanoinen elämä monen- romaanL . * A ^ \ .
kirjavlne lemmenselkkalluineen, alkohollböyryn
kyllästämine huvittelupal^kolneen, muodostaa .yä<* EENTTI HAANPÄÄ: - "
röikäästivaloltetvin i .
työläläcorttelelden
asukkaiden herää
van myrskypilveQ
I. K O Z L OV
MAANALAINEN KRIM.
471 aivoa ' Hi^fa jd(9. f8^9
Tämä muistelmateos. Joka on saahut Ötälln-pal
l/nnon kertoo neuvostokansalaisten rpelottomasta
maanalaisesta toiminnasta t saksalaisten selustassa
V, 1941-^. Kirjan tekijä Ivan Kozlov on maan
alaisen työn mestari. - ' ,' •
"Maanalainen Krlm" on ennen kaikkea nuorison
kirja. Sen sankarit ovat pääasiassa, Neiivostomaan'
"nuorta kaartia", poikia Ja tyttöjä; Joiden teoIÄta
ja kohtaloista' Kozlov: kertoo koruttomalla, mutta
sitä lumoaivammalla tavalla. .
AATELISKOTI
edustaa Ivan Tur8enjev'in (1818—1883)
suuren venäläisen kertojan tuotannossa herkintä Ja
runollisinta linjaa; Tekijä osoittaa siinä mestaril­lista
kykyään Venäjän luonnon Javenälälsen naisen
sielunelämän kuvaajana. Teoksen päähenkilö, I^v-retsfai,
on aito turgenjevilainen "tarpeeton ihminen",
lahjakas, ihanteellinen, spurla haaveileva, mutta
heikon tahtonsa vuoksi kykenemätdn hedelmälliseen
työhön Ja vastustamaan ympäristönsä, sovinnaista
vaikutusta..
Pääjuonen kehyksenä levittäytyy- lukijan eteen
venäläisen maalaisaatelin elämä 1800-luvun puoli?
välisi mitättömyydessään ja tyhjyydessään. " K i r ­jailija
on totuuden lahjomaton paljastaja, mutta
. kaikista hänen teoksistaan huokuu lämmin rakkaus
ihmistä kohtaan. "Aateliskodissa" on TurgenjeVllle
ominaista lempeää» hillityn kalvavaa: surumieli-syy
ttä. veitsenterävää; hienoa ivaa ja suuren taitei­lijan
erehdymätöntä/muotovarmuutta.. Se kuuluu
maailmanbirjallisuuden Ihanimpiln rakkauiromaa-neihin.
«00 siviia H^ta «Id. «1.76
ANNIKKI MARUNA:
MURROSAJAN IHMISIA
232 slvu^ Hinta sld. 92.7S
Oletteko kiinnostunut psykologiasta? Taiteellinen
Ihmiskuvaus opettaa tuntemaani Ja ymmärtämään
kanssaihmisiänne J a Itseänne paremmin kuiti psy^
kologlan oppil«!rja ja Ilsäk&i se tarjoaa taidenautin­non.
Annikki Maruna on lUonut sarjan kuvauksia
ihmisistä ja heidän oloistaan teoksessaan "Murros­ajan
ihmisiä".
Luettuanne kirjan huomaatte, että ymmpärlstös-sänne
on monia»: joiden voisitte luulla olleen kir­jailijan
henkilöiden esikuvina. Kirjassa kuvataan
nimittäin' suomalaista • todelUsuuttar--
VILJO V E U O :
SINISTEN SILMIEN TÄHDEN
157 sivua Blnta »UL fZ JiO
Viljo Veijo on ennestään tuttu monille tuhansille
lukijoille Suomessa esikoisromaanistaan "Lotta U i l -
peläinen", joka herätti vilkasta väittelyä, näilcästy»-
tä eräiBsä, riemua juselmmlssa. mutta el jättänyt
ketään välinpitämättömiksi/ ihitä todistaa tämän
muutaman viikon kuluessa Suomessa U^puunmyy-dyn
romaanin ennätysmäinen menekki.
"Sinisten silmien tähden" jatkaa. edeUijänsä
atolttamaä latua «flcäU. että sekin'käy. tälskyVän
huumorin ja luirpeän satiirin asein armotta käsiksi:
ajankohtaiseen^ päivänpolttavaan ky/fymykseen.-: Se
el siis ole eikä pyri olemaan "taidetta talteen vuok­si".
Viljo Veijon uusi romaani kertoo lystikkään,
mutta vahvasti todelUsuudentuntuisen tarinan niis­tä
vastoinkäymisiltä, jolta^eräs byvänahkälnen mleis.
suomalainen kirjailija, sai kokea alldfairjöitettuaan
rauhanvetoomukfien--sinisten silmien tähden.
"Muudan Juntunen on,mieluisa ylläty^ kaikflle/
"kipeän Ja makean" huumorin ystäville. > Mutt» asla
el pysähdy pelkkään huvittamiseen.;^ >Miiu<^DrJjUDQ-.^
tudön kertoo tarinan, joka perustuu-omaan-ai- ,
kaamme, etsii ratkaisua kysymykseen. jonka'Jokal-'-"'-''r <
nen tunnustaa olevan olemässa.^mutta lonka iiykyl-t
sen kaunokirjallisuutemme' ns. "klasIlUset". kan-f.-^.-
sankuvauliuet visusti kiertävät nimittäin-kysy-, ^ - - il
mykseen siitä, eikö ihmisyksilö ole yhtelskunnaUis^." >i
t«n olojen tuote, eikö.-yt^teiskufita ole rutuusa^, .
Jäsentensä kohtaloista. ' - — -ai
T. LEHEN: ' '
TYÖVÄENLUOKAN.
MAAILMANKATSOMUS' /
(Luentoja dialektisdtitaniaterlallsmlsta) ' ' ^'
127 sivua Hinta ol4, |L50
Tämä teos koskettelee kalkkia kahsalateia klln- ^
nostavia maailmankatsomuksellisia\peruskysymyiff-.H
siä työläisten näkökulmasta. Tekijä sanoo pyrki­vänsä
heittämään osaltaan löylyä siihen "suoma­laiseen
saunaan"; jonka maassamme nykyään val-^a F
kuttayat filosoflanprofessorlt ja heldän.opetuslap-:li;
sensa ovat ansaituieet levittäessään porvarlUistä :A.,
luokkavlisautta omien kättensä työllä elävien ibr#^^
misten keskuuteen. ' i '
ERKKI SALOMAA:
AMMATTIYHDKÖYSTIEDON '-n
PERUSKIRJA .
300sivua , , <; ' . rHliltaild.C2.80
Erkki Salomaa tunnetaan useiden ammattiyhdifl-tyslllkkeen
teoriaa, historiaa;ja Juäy^nöIUstä^tol-mlntaa
käsitteldvlen teosten Ja artikkelin Icirjotta- •
Jana, Hänen aikaisemmat teoksensalpvat lövlnneet^ ^
laajalti' ammatttyhdlstysväen ' keskuuteen ja' tyjti-väenllikkeen
ulkopuolellekin. Ne övat,m(«>d08tu-neet
pidetyiksi opititoklrjolksi- eHlaUlUa kumteitIa^^:
Ja opintokerhoissa. Kaksi niistä. "Ammattiyhdistyi^-..^
tiedon kirja X" ja "NeMvostolilton ammattiyHdis^;";
Ulke on hyväksytty yliopistollisiksi kiurssIklrjol|caÄUn. ^
Nyt luklJaUe esittäytyvä "AmmattyhdlstyBtledon
peruskirja" eroaa äHcalsethmlsta vastaavista teö^->it
sista mm. siinä, että se^telvittelee perjiste^Uiaestl <
ammattiyhdlstysllikkerarolemustä, 'vkanBalnvällatä^o:>
ammattiyhdlstyfiUikettä, Suomen ammatilUBen llik-;''
keen historiaa meidän päivlimine saakka Ja.^valaisee: .:v
insiokkaalla tavalla kysymystä ammatillisen liik­keen
yhtenäisyydestä. ' '
st ^
' A.
> i ' ''MA
P« o. Box 69 „ l i p i -1:1
mm