Vapaus, September 25, 1924

              #
A-
1 '4i
1. 4
i i
Smi2
luoman vonnien laajentmiien
Sosialismia on esitetty jo iiios;-
kymmeniä. Mutta vielä vallitsee
suunnaton tietämättomjTS ser suh­teen.
Tavattoman laajoissa piire:?-
Invista viroista j a toimista on las­kettu
upseerien, eotilasvirkailijain
j a palveltiskunnan osalta tasaluvuin
31,330,000 markaksi j a kapitulant-
— - — Itien osalta tasaluvuin 51,500,000
3. Sen tä/tyy o!la taottavat jmarkaksi, mihin riimeksimainittuun
luokka. Sillä jollei joku luokka ole j summaan . sisältyy myöskin 100 vär-fjoitava,
s. o. jollei se ole välit-j vättyä miestä varten 1,125,000 mär-v3mästi
ottamassa osaa tavaroiden j kan määräraha joka käytetään kän­sä
on aivan suunnaton epätiet/>i5uu£ jtu ottamiseen,
proletaarisen työväenliikkeen tar­koitusperistä
ja hiistä vaikutteista,
jotka ovat tämän liikkeen eteen­päin
työntävinä voimina- Eikä ole
ihmeellistäkään, että niin on asiän-jaita,
sillä ne, väestöryhmät, joilla
on etua noiden vaikuttavien yhteis­kunnallisten
voimien salaamisesta
j a työväestön tietämättömänä pitä­misestä,
ovat tehneet kaikkensa
asian oikean laidan peittämiseksi
ja
kaamiseksi,
Työräenliikkeen vastustajain ta.
vallinen väite on, että työväenliike
pyrkii tavaran tasaamiseien, ilman
työntekoa elämiseen, omaisuuden
ryöstämiseen, naisten yhteiskunnal-listuttamiseen
j a jos johonkin. Mut­ta
nämä väittäjät ovat samanlaisia
kuin varas, joka huutaa: «Katso­kaa,
tuolla menee varas, ottakaa
kiinni, ottakaa kiinni!» päästäkseen
syntjmeen hälinän aikana itse pa­kenemaan.
Työväenliikkeen vihol­liset,
kapitalistit, ovat itse juuri
tuollaisia: he riistävät työläiseltä
osan heidän työnsä tuloksista suo­raan
työpaikalla, toisen osan he
rnstävät verojen j a tullien muodos­sa,
: peltotilkullaan raatayan työn
tuloksia he riistävät vuosi vuodelta
s u u r e n e ^ n velkojen korkoina ja
suuret määrät varattomia naisia he
häpäisevät pakoittamalla heidät
työttöminä ja aivan riittämättömäs­ti
palkattuina prostitutionlin, s, o.
.myymään työvoimansa sijasta itse­ään.
Mutta kansan pimittämistempuil-laan
heidän onnistuu kaikkea tuota
vielä suurelta osalta kansaa salata
fiillä onhan heillä rahaa ostaa väli.
neitä ja ihmisiä palvelukseensa:
kirjapainoja, teattereita, filmejä,
kirjailijoita, näyttelijöitä, sanoma-
3ehtimiehiä y.m. Ja kaiken seu­raus
on, että he saavat kansan vie­lä
jiioksemaan tuon kuvitellun var­kaan
perässä j a jäävät itse suorit­tamaan
uusia anastuksiaan yhteis­kunnassa.
Noita anastuksia vastaan taistelee
^työväenliike. Sen taistelu koskee
ihmisen ajatukseen niin voimak­kaasti
syöpynyttä oikeuden pyhyyt­tä.
Työväestö , ei tahdo yhteiskun­nalta
ryöstää mitään. Se on tähän
astikin maksanut kaiken, antanut
monin kerroin enemmäri, kuin se
on saanut. Siitä kapitalistien suun­nattomat
rikkaudet. Se on antanut
kapitalistille tövoimansa ja kapi-t
a l i s t i on antanut sen verran, palk­kaa,
että työläinen on juuri hen­gissä
pysynyt j a sukuaan lisätä voi­nut.
,Tällaisessa asemassa oleva
;> työläinen on profetaari, niinkuin
-vieraalla sanalla mainitaan, ja tä-
' mä sana tulee kaikkien työläisten
oppia, sillä suomalainen sana köy-hälistöläjnen
ei vastaa tätä käsitet­tä
kokonaan, sillii siihen tulee pie­ni
vivahdus köyhäinhoitolaisesta.
• M u t t a ; sellainen ei proletaari ole,
sillp, vaikkei hän mitään tuotantovä­lineitä
omistakaan, niin omistaa
hän työvoimansa, työtaitonsa ja
työhalunsa. Ja juuri noiden hänen
tärkeiden avujensa käyitärnisoikeut-ta
koskee hänen taistelunsa, mut.
, t a s a d a l l a se koskee myöskin oi­kean
kpryauksen saamista niistä,
s. o, sellaista, mikä vastaa vallitse­van
yhteiskunnan keskimääräistä
«lintaspa. Edelleen se merkitsee
taistelua oikeudesta, saada käyttää
luovaa työvoimaansa yhteiskunnan
yleisen elintason kohottamiseksi i l ­man,
että siinä tulee yksityisten ka­pitalistien
voittomahdollisuus mää­rääväksi,
mikä nykyisessä yhteis­kunnassa
on ratkaiseva kaikelle
taloudeiliselle toiminnalle, vieläpä
koko ihmiskunnan elämälle, niin­kuin
saatiin juuri kokea maailman­sodan
aikana.
Miksi juuri proletariaatti on ensi
sijalla taistelussa edellämainittujen
oikeuksien puolesta, miksi se on
koko uuden yhteiskunnan luomi­seen
tähtäävän taistelun johtaja ja
etujoukko miksi se on toimiva tai,
kuten porvaristo nimittää «rettelö-haluinen?
» Historiallisen materia­lismin
teoriaa käsittelevässä teok­sessaan
selvittelee Bucharin sen
seuraavien työläistä ympäröivien ja
häneen vaikuttavien seikkojen, pe­rusteella.
Luokalla joka kykenee
toimeenpanemaan muutoksen yh­teiskunnassa,
siirtämään sen kapi­talistisen
kehityksen raiteilta so­sialistiseen
kehitykseen, pitää olla
seuraavat piirteet:
^ 1. Sen pitää olla kapitalistisen
yhteiskunnan taloudellisesti riistä­mä
j a poliittisesti orjuuttama luok­ka.
- J i i J l e i ole niin asianlaita, niin
ei sillä luonnollisesti ole mitään
syitä nousta kapitalistista järjestel­mää
vastaan: se ei missään täpauk.
sessa ryiidy'
2. \Sen vaolcsi pitää tämän luo­kan
maiiutaSsämine asian mahdolli­simman
y l c a h k ^ t a i s ^ olla dcöy-hä
iuoKka»; idm^te^ ei se voisi ver­r
a t a fcSyhyyt^aa luokkain
rikkauteeiu
niin se korkeintaan ! tamiehistön koulauttaznista laivastoa
kykenee hä-.-ittämään, muttei luo-1 varten. Peruspalkat, jotka edellä
maan, vynnytiamään, järjestämään, on laskettu bruttomäärin, nousevat
•4. ' .Sen pitää olla luokka, jota siis. yhteensä 132,830,000 markkaan,
e; ykiityiso.TJaisuus sido. Sillä kun j josta kuitenkin vähenee tasaluvuin
on ky.-^ymyksessa luokka, jonka ai-,15,150,000 markkaa kapitulanteille,
neellineri toi.iieentulp perustuu yk-1 värvätylle miehistölle ynnä sairaa-sityi.
somi.=tuk5een, niin se ymmär-i lain henkilökunnalle tulevien luon-rettävlstä
syistä pyrkii lisäämään taistelujen johdosta, joista menot
on huomattu muilla momenteilla.
Peruspalkkoja varten tarvittava
määräraha vähenee täten 117,680,-
000 markkaan. Sotakorkeokoulun
palkkoihin tarvitaan 1,070,000
markkaa. Peruspalkkojen lisäksi on
momentille merkitty erinäisiä palk­kausmenoja
yhf-5«>nsä 15,627,000,
Muonitus, hevosten ruokinta sekä
vaatetus ja varustus oh laskettu
nousevan 130,040,000 markkaan.
o.maisuuttaan, muttei poistamaan
ykäityfsomistustä.
5. Sen pitää oUa luokka, jonka
työväenliikkeen pyrkimysten l i - elin ehdot ajavat yhteenliittymään
ja jotka ovat tottuneet yhteistyö,
hön, raatamaan vieri vieressä. Sil­lä
muuten ei se kykenisi toivomaan,
%-ielä vähemmän rakentamaan, yh­teiskuntaa,
joka on yhteiskunnalli­sen,
toverillisen työn näkyvä i l ­maus.
Vieläkin enemmän, se ei
olii-i muuten kykenevä m.yöskään
käymään järjestynyttä taistelua ei­kä
järjestämään Uutta valtiovaltaa.
Kun me etsimme näitä piirteitä
pienmaalaisväestöstä, niin mäemme
siinä olevan useita niistä: se on ta­loudellisesti
ja poliittisesti kapitalis­min
riistämä ja orjuuttama luokka,
vaikkakin monet pettävät itseään
kuvittelemalla, että maalaisväestö
voisi olla citsenäinen», kapitalisteis­ta
ja proletaareista riippumaton'
luokka. Se on myöskin hyvin vai­keissa
taloudellisissa oloissa elävä,
siis oikealtaan myöskin köyhä luok­ka;
ja sitten, se on tuotannollista
työtä harjoittava luokka. Mutta o i.
Iäkseen todellinen proletaarinen
luokka puuttuu siltä paljon: se on
vielä sidottu yksityisomaisuuteien.
Ja tarvitaankin pitkäaikainen käy­tännöllinen
kokemus, ennenkuin
hän itse tulee huomaamaan yh­teiskunnallisen
tuotannon helpom­maksi
ja paremman elämän turvaa­vaksi,
kuin on_ yksilöllinen, melkein
ilnian Itone voimaa työskentelevä
pientuotanto. Jatkuva kapitalisti­nen
kehitys j a mäalaisväestön lisään­tyvä
velkaantuminen myöskin osal­taan
horjuttavat uskoa yksityiso­mistuksen
kestävyyteen ja parhaim-muuteen.
Mitä sitten tulee ryysyköyhälis-töön,
joksi porvaristo aivan väärin
tahtoo , leimata koko köyhälistön,
niin on sillä hyvin heikot nuo vai-lankumoukselliseen
toimintaan tar­vittavat
piirteet. Köyhä se kyllä
on, . poliittisesti sorrettu se kyllä
on eikä sitä. tietenkään sido yksi­tyisomistus.
Mutta se ei tunne yh-teenliittyneisyyttä.
Se voi repiä,
muttei se kykene mitään rakenta-maan.
;
Mutta aivan toisenlainen on var­sinainen
T)roletariaatti. Se on t a ­loudellisesti
tuottava, mutta riis­ton
alainen luokka, siksi se palaval­la
innolla hakee, tässä suhteessa oi­keuksiaan.
, Se on poliittisesti sor.
rettu luokka, siksi se tahtoo kapi­talismin
palveluksessa kootuilla yn-teisvoimilla;
rynnistää sorron kukis­tamiseksi.
Se on itse köyhä, vaik­ka
se on maailman rikkauksien ja
suurten tuotantolaistosten luoja.
Siksi se uskoo olevansa oikeutettu
parempaan elämään eifeä tyydy ar­mopaloihin
ja rikkaläjiin, niinkuin
r y y s y k ö y h ä listö, vaan' tahtoo
rohkealla taistelullaan ottaa itsel­leen
luonnostaan kuuluvan hyvyy­den.
Sitä liittää lujasti järjesty­nyt
yhteishengen tukema luokka-voima.
Sankarillisesti voi se as­tua
yhteison^en puolesta taisteluun.
Siksi se on maailman voittaja.
SOTALAITOKSEN MENOT LI-SÄÄVÄT
JATKUVASTI V E -
RONMAKSAJAIN TAAK-KAA
Kuten jo edeltäkäsin saattoi odot­taakin,
tuli ensivuoden valmisteilla
oleva tulo- j a menoarvio kulkemaan
(puolustuslaitoksen» merkeissä. Nä­mä
odotukset ovatkin nyt osoittau­tuneet,
oikeiksi, kuitenkin ylittäen
kaikki ennakkoaavistukset. Mielen­kiintoista
olisi muuten tietää, miten
korkeiksi n6 ensiksi esitettiin j y r -
kempien «puolustusmiesten» taholta,
j a kuinka lopulliset numerot ovat
syntyneet.
Valmistuneessa tulo- ja menoar­vioehdotuksessa
on puolustuslaitok­sen
vakinaisiksi menoiksi ehdotettu
394 milj. 733,600 mk. j a ylimääräi­siksi
menoiksi 156,780,000 mk. L i ­säys
tähän vuoteen verrattuna on
vakinaisia menoja noin 51 milj. eli
l47S~pros. ja ylimäär. menoja noin
72 milj. eli 85 pros.
Vakinaisista menoista jakautuvat
eri menot seuraavasti:
Palkkaus nousisi kaikkiaan laskel­mien
mukaan 134,377,000 markkaan
mutta virkojen ja toimiien avonai­suuksien
johdosta on momentin lop­pusumma
kuitenkin katsottu voita­van
alentaa 128 milj. 300,000 mark-kaan.
Peruspalkat palkkausluokkiin k u u -
Taisteluvälineiden uusintaan näh­den
on tässä kohdin määrärahaa
laskettaessa pidetty silmällä taistelu­välineiden
entistään suurempi ku-lutusprosenti,
joka esim, kivääristä
entisen 10 prosentin sijasta on las­kettu
20 prosentiksi. Tähän nähden
j a huomioonottaen käsiaseiden ja
kuormastoväliheiden hintojen nou­sun,
ehdotetaan momentin määrära­ha,
joka kuuluvana vuonna on 9,-
000,000' markkaa, koroitettavaksi
12,780,000 markkaan. Lisäys on
3,780,000 markkaa. ^
Ampumatarpeiden ja räjähdysai­neiden
hankintaan on ehdotettu 15,-
900,000 markkaa. Liisäys kuluvaan
yuoteen verraten on 6,900,000
markkaa.
Taisteluvälineiden korjaukseen j*a
hoitoon, lämmitykseen, valaistukseen
y.m.s,, teiden, siltojen y.m, kunnos­sapitoon
ja erinäisiin polttoaineisiin
on ehdotettu yhteensä 29,02.5,000
mk:n suuruista määrärahaa. Sen
lisäksi erinäisiin tarkoituksiin mää­rätty
useita miljoonia.
Ylimääräiset^ menot on laskettu
156,780,000 markaksi. Näistä mäi-nittakoonseuraavat:
taisteluvälineiden täydennyshan­kintaa
varten ,joka tarkoittaa «puo­lustusvalmiuden
kohottamista», eh­dotetaan
myönnettäväksi •60,000,000
markkaa. Tällä inäärärahalla tulisi
hankittavaksi: tykkejä, ammuksia,
konekiväärejä, käsiaseita, kuormasto
j a pioneerivälineitä y.m.
Kivääripanostehtaan perustamis­menoihin,
jotka on arvioitu 21,000,-
000 markaksi on eduskunta aikai­semmin
myöntänyt yhteensä 11,-
800,000 markkaa. Ensi vuodeksi
ehdotetaan myönnettäväksi tarkoi­tukseen
5,000,000 markkaa.
Kasarmikaluston «perinpohjai­seen
» uusimiseen ehdotetaan kaikki­aan
3,700,000 markkaa.
Ilmailu voimien kehittämiseksi eh­dotetaan
myönnettäväksi 36,000,000
markkaa, johon summaan sisältyy,
paitsi varsinaista lentokoneiden han­kintamäärärahaa,
myös muut ilmai-luaselajin
kehittämiseen kuuluvat
menot, kuten kasarmien j a lentova-jojen
rakentamiskustannukset sekä
lentokenttien raivaiikset.
Valtion rakennusten kuntoonpa­noa
koskevia kysymyksiä käsittele­mään
asetettu komitea on valtio­neuvostolle
antamassaan mietinnös­sä
määrärahantarpeen sotilasraken-nusten
perinpohjaisia korjauksia ja
täydennystöitä varteno v. 1925—
lt)26 seuraavasti: y , / l 9 2 S 35,000,-
000, V. 1926 30,000,000, v. 1927
25,000,000, v. 1928 ;2Ö,ÖOO,000 ja
V. 1929 15,000,000 markkaa. Huo­mioonottaen,
että 9 P. 1. 1:11 koh­dalla
on 17,000,000 markkaa kasar­mirakennusten
vuosikorjauksiin, eh­dotetaan
myönnettäväksi lisäystä
siihen 18 milj. markkaa «perinpoh­jaisia
ja täydennyksiä varten.» t ä ­tä
paitsi ehdotetaan myönnettäväk­si
varoja seuraaviin tarkoituksiin:
4,000,000 markkaa terijoella alulle­pannun
uudisrakennustyön jatkami­seksi,
5,000,000 markkaa kahtena
vuotena rakennettavaksi suunnitel­tua
kadettikoulurakerlnusta varten
sekä 5,000,000 markkaa asuntora­kennusten
ostamiseksi piiotustuslai-tokselle
Helsingissä. Määrärahatar-ve
tällä moriientilla nousee siis kaik­kiaan
36,000,000 markkaa.
Ottaen huomioop sen tosiasian,
että muissa maissa pyritään supista­maan
sotilasmenoja, on yllättävää,
että sellaisessa pienessä maassa kuin
Suomi, pyritään yhä kehittämään
sotalaitosta. On otettava huomioon
ne seuraukset, joita moisilla raskail­la
sotalaitosrasituksilla matkaansaä-tetaan.
Sen kustannukset joutuu
työtätekevä kansanaines ei ainoas­taan
välittömästi maksamaan vero­jen
muodossa, vaan sen kannetta­vaksi
joutuvat myös välillisesti ne
taloudelliset seuraukset, joita moi­sella
luonnottomalla sotalaitoksen
menojen korottamisella aiheutetaan.
Tunnettuahan on, että j u u r i näistä
syistä useissa maissa pyritään sota­laitosta
vähentämään. Niiden ta­lous
ei kerta kaikkiaan sitä kestä.
Eikä kestä Suomessakaan.
RUOIH-JUHKAN H J A
Nopea ia mukava laivatie
Suomesta Ruotsin kautta Canadaan
Vopeat j a mukavat Ruotsin-Amerikan ianjan höyrylaivat sei­laavat
säännöllisesti Gothenburg'ista Halifax'iin- Matka Suomesta
Canadaan voidaan tehdä Ruotsin kautta 10 päivässä.
Mainio ruoka, erinomainen puhtaus, ystävällinen kohtein ja
tietoisuus siitä että on kaltaistensa seurassa tarjoutuvat suomalai­sille
matkustajille mennessään tai tullessaan Amerikasta Ruotsin-
Amerikan Linjan laivoilla. , . ^
~~ Ostakaa piletti omaisillenne tai tuttavillenne Suomesta Cana­daan
Ruotsin-Amerikan L i n j a l l a j a matkustajanne pääsevät kulke­maan
nopeasti j a nauttimaan matkastaan.
Pilettien hinnat Helsingistä, Hankoniemestä tai Turusta H a -
l i f a x i i n tai >Jew Y o r k i i n ovat:
ToisesM luokacia f155.00 ja koImamiesM luDkaMa $109,50.
MAHTAVA JOULU-HUVIMATKA
Canadasta Suomeen
ronnettu höyrylaiva STOCKHOLM lähtee HalifaxisU Joaln-kuun
4 p. suoraan Gothenbargiin. Suomeen menevät matlnutajat
ovat Tarutta Joulukuun 12 p. Tilatkaa pilettinne njrt, joa aijotte
talla huvimatkalla matkustaa.
Tarkempia tietoja saadaksenne kysykää paikallisilta asiamiehiltä t a i
SWEDISH AMERICAN LINE
518 St, Catherine St. W.
MONTREAL. QUE.
21 State St..
NEW YORK, N.Y.
J. V. KANNASTO,
Box 69, Sudbury, Ont., Can.
Temple Building,
DETROIT, MICH.
ERICK J . KORTE.
Port Arthur, Ont., Cam
lan-AmeriKan imfa
Suoranainen matkustajareitti Canadaan
Kristianiasta (Norjasta) Halifaxiin
(JOSTA E D E L L E E N NEW YORKIIN)
Nopeilla, nykyaikaisilla höyrylaivoilla:
Stavangerfjord Elo. 15, Syysk. 19, Lokalc. 18, Marrask. 21.
Bergensfjord Elok. 29. Syysk. 26 Lokak. 29, Jouluk. S.
Tuottakaa omaisenne Canadaan tai Yhdysvaltoihin NORJAN
LINJALLA, joka on tunnettu erinomaisista mukavuuksistaan, hy­västä,
hoidosta matlkalja ja muutenkin tunnollisesta palveluksesta.
Piletinhinnät Suomesta Halifaxiin tai New Y o r k i i n : Cabin-luok-ka
?155. ja ylöspäin, III luokka $109.50. Täältä Suomeen III
luokka $110.50. Myymme pilettejä kaikkialle Ganadaan j a Yhdys­valtoihin,
perille asti. , ' ,
Lähempiä tietoja j a pilettejä paikallis-asiamiehiltä tahi
NORWEGIAN AMERICA U N E .
22 Whitehall St.
New York
Hobe .& Co.
319-^2 Ave. So.
Minneapolis, Minn.
REIDAR GJÖLME CÖ J. V . KANNASTO
Seattle,, Wash. Liberty Bldg.
919—Z Ave. ' Sudbury, Ont.
109 No. Dearborn.St
Chicago, IIL.
ERICK J . KORTE
Port Arthur.
/ Ontario.
Haluatteko tuottaa
tuttavanne Canadaan
Parittis tapa toottaa tsttovmaae ja omai«e»«. n .
ortatta taalla Whita SUrpomhuon UnjZ ^^^\^^*''*****.
White Star Dominio» LiJbj«. tai Ii^^^U^t^SuÄtt^ «S
Tallafae» lOIeli» ia«ttii t i i ^ White SUr uT\^^''^
laiseen saman linjan konttoriin, joka on l i h i m n S n - ^ **MtoH . j .
knstajaa. Wl«te Starilla on W t J U a ? o h 3 L«oL\T
pongissa joka maassa Enropassa. -~»wa «>»om*tu»ijaa^
Tiydellisii tietoja ,MuUyehdoUta.pa.sK
^ H. G. THORLEY
NYLAND GfiOCERY
Parhain paikka on tehdä kauiapaa - meillä. Välitetään kaikkia.
ruokatavarakaupan-alaan kuuluvaa tavaraa. . '
Huom.I Vaihtaa j a ostaa kaikkia farmituotteita.
P. N Y L A ND
229 Grandwall Ave. Port Arthur, Ontario.
JOHN AARNIO ME AT MARKET
V A N H I N S U O M A L A I N E N L I H A K A U P P A.
31Ö Bay St. / Puhelin N. 1724.
Myy kaikenlaista lihatavaraa, kalaa, Norjan rasvasilliä, ^puck
Inkoita, ynnä kaikkea ruokatavaraa päivän hälvimpiin hintoihin.
Hinnat kohtuulliset. jä kohtelu kaikille yhtäläinen. ^
John Aarnio, Port Arthur, Ont.
Farmille aikovat otta­kaa
huomioon.
Minulla on my3r!täv^ä-^ asutulta
j a asumattomia maita k a u n i i n - k a ­larikkaan
Doe Laken ympärillä.
Valtion tie on j u u r i valmistumas­sa
maiden läpi. Tulkaa katsomaan
ja ostamaan. Vapaa kyyti autolla
maan katsojille asemalta.
Lähempiä tietoja antaa
Timo Konnila
G. T. R.,. Spracodaie, Oi.t.
KALASTAJIA MYRSKYN KASIS-
— S X - V A A S A N EDUSTALLA
Äskeisten myrskyjen aikana jou­tui
9 vallgrundilaistä' / kalastajaa
Vaasan saaristossa myrskyn käsiin.
Samaan aikaan pelastivat luotsit
kaksi kalastajaa, jotka uppomaisil-laan
ollen taistelivat venheine.^n
Luodon edustalla. Kalastajat olivat
jo menehtymäisillään kun luotsi to-veteineen
ehti äpuiin. He olivat me­nettäneet
kaikki verkkonsa, joten
heille koitui noin 10 ä lö,000 mkan
vahinko. Myöskin useat muut k a ­lastajat
ovat menettäneet verkkon­sa.
Tällä hetkellä on vielä Etelä-
Vallgrundista .olevia kalastajia ka.^
teissä ainakin kolme. Heidän koh­talostaan
ei ole mitään tietoa. Näi­tä
etsLmään on lähtenyt eräs pelas-tusvenhe.
!T:ri H. Quackenbush
Hammashkikäri
107 Cuthbertson BIk.
»FORT WILLIAM. ONTARIOl
A u k i iltasin sopiniuksella
" — Phone S. 2334—.
aa>aaiaaisiaaa«siaaaiaaaaaaaaai
<>»aaa«>aaaaia»aaaasiaaaaaaisiia
AsianaiotoiMsto
Valmistetaan laillisia kauppakir­joja,
valtakirjoja j a muita asia­papereita.
CANADAN KANSALAISPAPERI
hakemuksia
J. J A R V I S,
! Box 1181 Sudbury. Ont.| ;
Konttori Bank of Commerce
rakennuksessa-- .
SUURI PIRTUTAKAVARIKKO
MUNKKINIEMESSÄ
Helsingin raittiuskomehnuskun-nan
toimesta takavarikoitiin Munk­kiniemessä
2,000 litraa pirtua, Sa­malla
iiidätettiin osallisena, tähän
pirtuun tunnettu suurpainija Ivar
Böbling. Pirtu oli nähtävästi tuo­tu
moottoriveneellä Munkkiniemen
sillalle. — Juttu Böhlihgiä vastaan
tulee raastuvanoikeuden käsiteltä­väksi.
Ruokaa ia Kahvia
ELGIN LUNCH
12 EIgin: S L . Sudbury.
Vastapäätä C. P, R. sähkosano-makonttoria.
Autoajuri samassa paikassa.
Phone 1396.
John Reipas.
100 pros. Terveyttä ohjeillani.
Auringonparannus 30c, Hedelmät
j a E a s v i k s e t lääkkeinä 30c, luonnol­linen
ravinto järjestelmä 50c, Kot»
Eironraktiikka ohjeet 50c, nmpi-täutl
jä sen parannas $1. Tilaticaa
osotteella: T r i J . Koski's H E A L TH
S E R V I C E , Dep. 2. Box 1197, S an
Rrancisco, CaL
Järjestömme K^^ yj^^._
sesti kustantamana on nyt ilmes­tynyt
markkinoille
• UUSI R U N O K I R J A
On ^ aina valitettu kunnollisen, meikäläisen runokirjan MB.
tette. eik£ Uman syytä, sUlä todellakaan ei ole ollut miläin M
dempaa runokirjaa saatavissa ohjelman esittäjillemme, Idraunoll
tamatta vanhempia Päiviön runoja. .Nyt on tällainen puute ooi*.
tettu, julkaisemalla tämä "MURROSAJAN LAULUJA", joka K.
sittiiä parhaiten tyoläisrunoilijoiden tuotteita, niinkuin Aku Pii!
vion, Mikael Rutasen. Wm. Lahtisen ja Eemeli Rautiaisen «ph.
tämät, parhaiksi tunnustetut rnnot.
Päättäen siitä kysynnästä, mikä tämänlaatuisella'mnoUrjallt
on ollut jo vuosia, luulisimme tämän uutuuden nyt löytärän tieo­sa
jokaisen tyoläisrunoutta harrastavan kotiin.
ASIAMIEHET! Heti toimeen ja levittämään tätä liirju
kaikkialla nyt kun se^on uusi.
Sivuja OQ tässä kirjassa vähän yli 200 ja maksaa te vaia
$1.25 sidottuna aistikkaisiin kansiin.
V A P A U S ,
Box 69, SUDBURY, ONT.
PARHAAT PEHMEÄT JUOMAT SUDBURYSSA VALMISTAA
Suomalainen Virvoitusjuomalu^^^
"HOTTOY'V uusi juoma.
SAKLETTIA, KÄNTIÄ ja WESTON PISKETTIÄ aina varaitoii».
TEEN KAIKKIA
tjota
kohtuhinnalla, sopivaisuus taataan. Puhdis­tus
jä silitys tehdään huolellisesti.
K O I V U L A
Box 1504 Sudbury, Ont
JuokaaOrange ja Lemon
«GOb--teOO^' y.m> y; m.
hyviksi tunnettuja virvoitusjuomiamme,
osoitteella o
Lähettäkää tilauksenne
TWIN CITY BOTTLING WORKS
819 MINNESOTA STw FORT WILLIAM, ONT.
t a i p u h e l i m e l l a South 2100.
V. Tuomi K. A. Merikallio.
Omistajat.
KaiUd sen jo tietävät
•tta parhaimmat ja monlpnolisemBiat »^'••»'••J"''"^! Vh^^
alueelta saa Iran tilaa «e lnternati<v»al Boltlmg Wor««.
Phone 200S North,
International Bottling Works .,
157 Machar Ave. Port Arthur, Oni
Asialan & Seppälän .
Avoinu 4 kartaa vufcossa: TutVdn,,
Uoaataiak keUb 1 j.*.p. ^ ^ ' ^ ^ ^ ^'
Sprnea St. Puhelin 1107
0»t