1924-09-25-07 |
Previous | 7 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
aikoihin Jcuin fiuori tiede-'päivä takaperin uutista eräästä Jo- ' V - T C - i - ^ t ^ asema xavaiw«j»u ».»*-•.», ^j-j heidän asemaansa jot-lrän nimen isännältään, jolla hän - tai järjestöt ryhtyivät v — a - a l n , syytti haUitseva' fook- VZ^ä IcaikiUa niillä nimityksiHä, tänä päivänäkin päi-rtjX'-: t?::-^-=«5sa- Marx on' lainan- "r;VaäGnian> kolmanteen nidök- L'r t-iiin porvarilUsen politiikon ^^•neer.i. jossa hän koskettelee sor- •^.jjr ;;. oikeudettoman maatySväen ,',v r-;ä voisimme verrata, m i - .gn r.a^-cT. on «sivistyksessa> paas^ eKeripSJ:^ %-iimeisen 60-vuoden a i - ians, '^air^aamme tähän <Pääomasta> ^^<Ku".i:äamme mitä herra John jrigh: -anoi puheessaan %Brinning-ji^. iT-.'- joulukuun 14 p:nä-18^5. Jlain:::u3an ensin niistä 5:stä m i l - joons?::. perheestä, jotka eivät ole edu;tet:.-a parlamentissa, hän jat- T.gj. <Keidän joukossaan on yksi miljccna. eli oikeastaan enemmän iuin yk.~i miljoona Yhdistyneessä kuninpa/Kunnassa, jotka ovat poljettu alii^ kaikkein onnettomimpain ierjälä:'-:en joukkoon. Sen »lisäksi on ttinen miljoona sellaista, jotka ioettavat pysytellä juuri vähän ylä-puok! l£ kerjäläisyyden, mutta jotka ovat jatkuvasti vaarassa joutua äärirr.niäi5een köyhyyteen. Heidän \olo£iir.t«ensa ja mahdollisuutensa e i vät ole yhtään paremmat. Katsokaa nyi tätä sivistymätöntä j a alinta kerrojta yhteiskunnassa., . A j a t e l kaa heidän hyljättyä asemaansa, heidän köyhyyttään j a heidän täydellistä toivottomuuttaan. Jopa Amerikan Yhdysvaltain; etelävaltioitten neekeriorjatkin oliyiat toivorikkaampia, odottaen aina • jotain riemu-juhla\ Tioita. Mutta nämä ihmiset, nämä nieidän maamme alemmat kansanjoukot, minä Valuan painostaa, eivät omaa mitään uskoa parempiin olosuhteisiin, eivätkä osaa riitä edes kaivata. Luitteko joku oli työskennellyt 24 vuotta, 8 shill i n g in (69 mk, viikkopalkalla. John G r o f s ' in täytyi pitää mökissään yllä seitsemän lasta käsittävää perhettä tällaisella palkalla. Pitääkseen mök- Eri paiitkakiiiiiulta LEVACK, ONT. Mään lämpimänä, jossa makasi hä. nen sairas vaimonsa rintalapsen kera, hän otti, eli juristin kielellä puhuen, hän varasti aidaksen, jonka arvo oli.6 penseä. Tästä rikoksesta hänet lähetettiin rauhantuo-marin määräyksestä 14 eli 20 päiväksi vankeuteen. Minä voin vakuuttaa teille, että tuhansia samanlaisia tapauksia kuin Johan Grofs'in voidaan löytää yli koko maan ja erikoisesti etelästä. Ja heidän olo-suhteensa ovat sellaiset, että vilpittömän tutkijan on ollut mahdoton' ratkaista, miten nuo ihmiset voivat elää. Luokaamme nyt katseemme yli maan ja tarkastakaamme noita 5 miljoonaa perhettä j a heidän toivotonta asemaansa. Emmekö voi sanoa rehellisesti,, että se kansanosa, joka on vailla äänioikeutta, raataa ja yhä vaan raata, tietämättä j u u r i mitään lepo-ajasta? Verratkaa heitä hallitsevaan luokkaan — mutta jos minä teen sen, niin minua tullaan syyttämään kommunismin levittämisestä — verratkaa tätä suuremmeistä raatajain ja. äänioikeudettomain kansanjoukkoa' siihen osaan, joka voidaan ottaa huomioon hallitsevana luokkana. Katsokaa heidän rikkauksiaän, heidän komeuttaan, 'heidän ylelli-syyttääp. Katsokaa heidän väsynei-syyttään —'• heillä on myöskin väsymys, mutta se- on yltäkyllSisyy-den tuottamaa väsymystä — ja, katsokaa miten he kiiruhtavat paikasta toiseen, yaikka ei ole kysymys muusta kuin uusien huvittelupaik-kain löytämisestä.» lietteitä Joka luo uskonnon, iei tiedä mitä tekee. Olisin taipuvainen sanomaan tätä samaa niistä, jotka ovat perustaneet suuria ihmisystävällisiä laitoksia. Nämä laitokset eiyät koskaan ajan oloon vastaia perustajansa tarkoituksia, jopa sattuu, että ne muuttuvat suoraksi vastakohdakseen. Jumalat muuttuvat enemmän kuin ihmiset, niillä kuii ort vähemmän täsmällinen muoto j a ovat kauemmin olemassa. Toiset jumalat tulevat vähemmiten paremmiksi,- toiset huonommiksi. Kristittyjen jumala on kenties muuntuiiut täydellisemmin kuin yksikään muu. Tämä riippuu epäilemättä siitä, että se on vuoronsa perään kuulunut mitä moninaisemmille sivistyksille j a ro-xiuille. Meillä on jotakin kokemusta uskontojen elämästä j a kuolemasta. Roomalaisen monijumalisuuden loppu varsinkin on tunnettu. Tämän •surkean lopun nojalla voimme päätellä kristillisyyden lopusta; näem- , me sen jo kallistuvan iltaansa. Sivistsmeet • kansat harjoittavat julmuutta, mikä harkintansa kautta sivuuttaa raakalaisten keksimän. Eikosoppinut on paljon häjympi kuin villi. Ihmisystävä keksii rangaistuksia sellaisia, että ne ovat tuntemattomia Persiassa j a Kiinassa. Persian pyövelit antavat vankien kuolla nälkään. Mutta täytyi olla i h misystävä keksimään vankien me- Behdyttämisen yksinäisyydessä. Yksilöjen turvallisuus nykyaisessa yhteiskunnassa ei pohjaa rangaistuksen pelkoon. Kuolemanrangaistus on poistettu useimmissa Europan maissa- ilman, että niissä olisi telity u-seampia rikoksia kuin maissa, joissa täraä häpeällinen tapa on yhä vielä käytännössä. Raakalaisuuden jätteitä roikkuu vielä meidän nykyaikaisessa sivistyksessämme. Sotalakim-rae esim. tulevat tekemään meidät vihatuiksi pian koittavalle ajalle. •*••..*/ ^ Almujenanto on yhtä vähän kaunista kuin apinan irvistykset. Myönnän, etten löydä sanassa hyväntekeväisyys sen alkuperäistä kauneutta, Sen ovat hävittäneet fariseukset, jotka ovat liian paljon käyttäneet sitä sanaa. Yhteiskunnassamme ön monia hyväntekeväisyyslaitoksia, ^atta niiden yhteinen vika on siinä, «^ä ne ovat luontuneet juuri niis- •ta yhteiskunnan väaryjicsistä, joita miden pitäisi lääkite. Kaikkea käsittävän hyväntekeväisyyden määrä-cn, «ttä jokaisen on elettävä o-ttacta eikä toisen työstiL K a i k l d ui-kopuolella soKdsErisbuttä ja keski; Jiaisyyttä on alhsosta, häpeällistä ja hedelmätöntä. • • • Sttnret löytöretket avasivat äärettömät kentät enropalaisten -ahneudelle. Valkoiset vallat alkoivat kilpailla keskenään eriväristen rotujen lopettamisessa ja antautuivat neljän vuosisadan ajaksi mitä hurjimpaan kolmen maanosan ryöstöön. Juuri tätä kutsutaan nykyaikaiseksi sivistykseksi. Vielä tänäkään päivänä eivät valkoiset seurustele mustain taikka keltaisten kanssa muuta kuin surmatakseen heitä joukottain. Kansat, joita me kutsumme raakalaisiksi, tuntevat meidät toistaiseksi vainlten riveihin oli sitten mikä puolue Osastomme järjestimi protestiko-kous oli osaston haalilla syysk. 7 p., sitä vainoa j a väkivaltaa vastaan mitä Suomen valkohallitus käyttää tovereitamme kohtaan Suomessa. Kokous alettiin yhteislaululla " V a la" ja suoritettiin kokoukseen varattu ohjelma. Puheen piti Onni Saari puhuen työväenliikkeen kehityksestä ja niistä vainoista, mitä työväenluokkaa kohtaan on kävtet-ty. Kokouksessa hyväksyttiin seuraavat vastalauseponnet: Vastalause. Me, Levackin suomalaiset järjestyneet työläiset lausumme jjTkän paheksumisemme «-ja vastalauseemme sen johdosta kun Suomen valkoinen hallitus jatkuvasti vainoaa ja kiduttaa Suomen järjestyneitä työläisiä telkeämällä heidät vanki-loihrin ja riistäen heiltä toiminta ja järjestymisoikeude.t Me vaadimme heti vangittujen tovereiden vapauttamista vankiloista, sekä takavarikoitujen kirjapainojen kuin myöskin omaisuuden työläisille palauttamista. Alas valko hallituksen roisto valta. Eläköön kansainvälinen kommunismi. Levack, Ontario, Canada, 7 päivä syyskuuta, 1924. T. Kauppinen, V. Lammi, puheenjohtaja. kirjuri. Tämän kuun 14 päivänä vietimme syys- ja haalimme näj'ttämön uudistusjuhlaa. Juhla onnistui kokolailla hyvin ohjelman sekä rahatulojen puolesta. Esitettiin näytelmä "Murtuneita", jonka esitj'stä en arvostelukyvyttömänä henkilönä rupea arvostelemaan. Paheksuttavaa on se kun eräät henkilöt ovat ottaneet tavakseen käydä juovuspäissä huvitilaisuuksi-amme häiritsemässä. Häiriten edelr la sanottunakin iltana särkien yhden ikkunan ja huudellen kaikkia hävittömyyksiä joten kappaleenkin esitys keskeytyi vähäksiaikaa kunnes saatiin yleisö rauhoittumaan.— Puolestani huomautan häiritsijöille, että luulen ettei I. W. AV. salli huvitilaisuuksissakaan sellaista elämää ja toisen suunnan työläisten parjausta. Olen luullut ettei niin alhaisella kehitysasteella olevia henkilöitä kuulu järjestyneiden työläis- Otastcm t y a u l E o d k M M * 14 p. syyskuuta yhtyi jäsendcsi Liisa Poutiainen. Hänet hyväksyttiin koejäseneksi. Karjalaa tlmalairaraltastoB talot tarkastettiin. Niitä o l i kerääntynyt $21, joka lähetetään keskusviraston kautta. Keskusteltiin taloudellisesta toiminnasta, ja päätettiin valita järjestäjä, jos täällä alkaa metsätyöt Tunnamaan, sillä metsiä on paljon tällä jTnpäristöllä, joista on aikomus teettää ratapölkkyjä tänä talvena. Toivottavaa olisi että metsätyöläiset järjestj-isivät tälläkin ympäristöllä, silla se on paras ase, jolla voimme taistella työnantajien kiristystä vastaan. Päätettiin rakentaa haalin lähei-sjTteen hevostalli. Valittiin 3-hen-kinen komitea joka tuo kustannusarviot ensi kokoukseen. Katsottiin että se; on välttämätön täällä, sillä talvella on mahdoton tulla iltamiin ja kokouksiin hevosella, sillä hevos-raukat paleltuvat seistessään monta tuntia ulkona tuiskussa ja pakkasessa. Täten toivomme toimintamme \nlkastuvan, kun voi tulla haalille sellaisetkin henkilöt, jotka eivät jaksa hiihtää pitkiä matkoja. Raportteri. Kaleva Suomalainen Apteeki • _^ Kaikki meidän suomalaiset kotilaakkeemme ovat valmistettu Suomen yliopistossa käytännössä olevain oppikirjain mukaan, seka K G. K. Nyman'in erikoiskatsannon alaisina. Me käytämme ainoastaan parhaita rohtoja valmistukseemme. Suomesta meidän rikostemme kautta. Epäilemättä tullaan vielä käymään sotia, mutta maailmanrauha on kuitenkin kerran toteutuva siksi, että uusi olojen järjestys, uusi tiede, uudet taloudelliset välttämättömyydet pako! ttavat rauhantilaan aivan samoin kuin ihmisten elinehdot ennen muinoin pakoittivat sotatilaan. N i i n kauan kuin valtio on tyytyr vainen niihin tuloihin, joita varattomat hankkivat sille, niin kauan kuin ruumiillista työtä tekeviltä luokilta virtaa raha-avustusta konemaisella säännöllisyydellä, niin kauan on valtio, onnellinen, rauhallinen, arvostettu. Valtiotaloustieteilijät ja kapitalistit tunnustavat ilolla oikeamielisyyden. Mutta hetikohta kun tämä onneton valtio yrittääkään havitella varoja niiltä, joilla on, ja vaikkapa vain jossakinkaan määrässä puristaa niitä, rikkailta, niin annetaan paikalla ymmärtää, että valtio tekee inhoitta van attentaatin, loukkaa oikeutta, häpäisee pyhää, hävittää kaupan ja teollisuuden ja murskaa köyhät -— kajoamalla rikkaisiin. J a ajanoloon saapuu perikato vitkaan mutta varmasti. Kajotessa pääomaan on valtio mennyttä kalua. Lakien majesteetillisuudella ei ollut mitään arvovaltaa Coignardin selvänäköiseen sieluun nähden, ja hän väitti sitä, että. on onnettomia, joiden täytyy alistua niin paljon sellaisen alaiseksi, minkä järki j a a l kuperä ei useimmitenkaan ole mistään löydettävissä. Hän . e i uskonut, että latUiset tai laittomat kiristykset saisivat aikaan mitään muuta kuin pahaa pahan päälle. Häntä ei miel' lyttänyt yksityiskostojen virkeä vä-littomys^ eikä lakien majesteetilK-n e n , julmuus. — Hän ei pitänyt suuressa arvossa yhteiskuntien edust a j i a eikä vaitaktmtien voittokaa-ria. Unelma, joka ei ole-minun j a jota tällä, hetkellä u n e k s i i ^ tuhannet ja taasitalumnet sielttt, on tosi javpro-feetaiiinen. Jokainen yhteisknnta, jonka elimet eivät enää vastaa tarkoituksia,, mihin se on luotu j a jonka jäsenet eivät saa tarvikkeitaan suDTittamansa työmäärän hyödyn tahansa kyseessä. — Hoppulainen. :—__o- •—-; ROSE GROVE, ONT. Osastomme järjestämä protesti-kokous Suomen valkoista vainoa vastaan, oli järjestön haalilla 14 p.^ J syyskuuta, 1924. Kokouksessa pu-' hui D. Tuomainen Suomen työläi.s-ten kohtalosta ja P. Poutiainen lausui runon. Sen jälkeen kokous hyväksyi seuraavat vastalauseponnet: Vastalause. Koska valkoisen Suomen lahtari-hällitus on näin^ häikäilemättömästi hyökännyt Suomen työläisten jo ennestään vähäisiä oikeuksia vastaan, sulkien sen parhaat taistelijat vankiluoliinsa, katsomatta, kuuluvatko ne sitten poliittisiin tai taloudellisiin järjestöihin ja myöskin kommunistisen eduskuntaryhmän, mätkien niille ummessa silmin näin häikäilemättömiä vankilatuomioita, niin olemme me Rose Groven maan-viljelystyöläiset katsoneet velvollisuudeksemme nostaa äänemme kuuluville Suomen sort-ettujen tovereit-temme puolesta. Kehoitamnie kaikkia Canadan kuin myös Aiinerikan ja kaikkien maitten työläisten nostamaan äänensä tätä oikeusivaa vastaan, sillä siihen velvoittaa meitä näitten tuomittujen puolisoiden ja puutetta valittavien orpojen äänL Auttakaa toverit! Myöskin hyväksyi kokous ponsi-valiokunnan ehdottamat ponnet, joissa vaaditaan 1. Se ajojahti, jota Suomen hallitus on ohranoittensa kautta harjoittanut, maansa työväenluokkaa vastaan, on viipymättä lopetettava, 2. Kaikki poliittiset vangit, niin kansalaissodassa kuin sen jälkeen vangitut toverimme on viipymättä vapautettava, täysfllä kansalaisoikeuksilla. 3. Täydellistä työläisten toiminta ja kokoontumisvapautta, sekä suojeluskunnan ja ohralaitoksen v i i pymättä lakkauttamista. Peter Väisänen, David Kokkonen, puheenjohtaja. kirjuri. Protestikokouksessa kerätty kolehti tuotti $8.15 joka lähetetään Torontoon keskusviraston kautta Suomen tovereille avustukseksi heidän taistelussaan. V I H D I N « S U O J E L I J A I N . A M P U - M A H A R J O I T U K S I S S A ERÄS M E N E T T Ä N Y T H E N K E N SÄ Eräänä iltana oli muutamia «suojeluskuntalaisia » kerääntynyt ampumaharjoituksiin lähellä Ojakkalan asemaa Vihdissä. Talloin ampui ta-, lollisen poika Arvi Korppi vahingossa veljeään Lauri Korppia, joka viime mainittu oli taulun äuona tuloksia tarkastelemassa. Lauri Korp-pi kaatui heti maahan ja lähdettiin häntä viemään kirkonkylään lääkärille, josta vietiin vielä samana yönä autolla Helsingiin sairashuoneelle leikattavaksi. Sairashuoneella hän kuitenkin v.k. 30 päivää vasten yöllä kuoli. Ammuttu oli noin 19- vuotias ja ampuja jonkun verran vanhempi. —, Kuinkahan mones oli tämä uhri niistä, jotka -tsuojelijain» aseleikittelyn seurauksena ovat saaneet henkensä heittää? o— —— P E T S A M O N NIKKfiLILöYDÖT Kolmisen vuotta sitten löydettiin Petsamon tunturilla kalliosta malmia, jonka todettiin sisältävän ö pro.senttia nikkeliä. Seuraiavana kesänä lähetti geologinen komis.sipni eduskunnan tarkoitusta varten möyntämillä varoilla . retkikunnan Petsamoon tutkimaan tarkemmin löytöpaikkaa. Tällöin todettiin, et-tä Pat.sjoelta Venäjän rajalle on kaaressa kulkeva malmivyöhe. Tänä ke.sänä on, edu.skunnan myönnettyä tarkoitukseen 150,000 mk., tehty uusia tutki.m>«1.sia j a löydetty vuori.in.sinööri Try.stedtin H. Sille antaman tiedon mukaan uu.si ainakin 150 metrin pituinen j a kolmen metrin paksuinen nikkelimalmisuo-ni, jonka on todettu sisältävän noin 4.4 pros. nikkeliä. Kulkuneuvojen puutteellisuuden takia ei tähän asti tehtyjen löytöjen perusteella kuitenkaan vielä kannata kaivostöihin Petsamossa ryhtyä. Ensi kädessä on tärkeätä saada todetuksi, miten runsaat Petsamon valmivarastot o-vat, jonka seikan .selville saamiseksi eduskunnalta on pyydetty uutta määrärahaa tutkimuksien jatkamiseksi. ^ KUMMltAVAROITA KoamaTcsipussia, hinta $1.2S, ISOO. U M . $4.00 ja $S.OO. KDunavenptuna letkuja, kin- •U,^—„ $100 Ruskoja naisilk. hinta $S.SO Ruiskuja miehiUe. kinU $1.00 Raiska ja laeille, hiata .S6 lorraruiskuja. hinU .... .36 Nenäruläkuja, hinU SS Varmuuaesineiti Baisilla, iin- ••••••••••tn*•«•••••••«• ^3»&.0 Varmunsenneitä niehille, hinta $S.0O tua. Kääreitä, plaastaria j.m. Haavapnmpulta 25e. 40e, 75e. $1.50. Haavakääreiti 1» lOc, r X6e Exsemasalvaa, hinU .76 Hoffman nin tippoja, sydin-alttskipoon .50 Ja $100 Selkiplaastafia Riataplaastari* ... MBBHitfpltaitaiia Eetteritärpättii, jBkiia bengenahdistnkMen Halvauavettä, hinta Hiusöljyä. hinu Haramastippojt. hinta Hamihaskittiu. hinta . Hammasharjoja, hiata 40c, 60c ia 75e. Hemoroidesalvaa, hinta Hajupihkaa, hinta 25c Intinlinjamenttia, hinta Snellmannin koliikkitippoja '50 Kamferttiriinaa, hinta . . . .50 Kamferttiöljyi, hinta 60 Emitiopoja, koliikiin Ja sydän-aloalcipunn, hinta -BO Haanasyolveria, .ff ia 60e. .16 M M ..^ .60 .60 J 5 .10 t5e. .76 •nssi .61 Ibosalvaa. hinta Kamfrrttia, kaivaa tSc Kamferttilinjaneottia KummiDlaastaria — M Kolmenlaisia tippoja LnuUnjamcnttia ... Mikstara Simpleka Mervin tippoja Parraaajosaipuoita . f&inkivittyspul veriä VJkiöljyä Paunöljyi Puhdasta Norjaa kalamaksa» Sijyi, hinU 50c Ja $1.00 PrinÄsintippoja .50 Presenreeraavia tippoja . . .BO RiiRabaKsamia .60 Silmävetti .M SilmiBahraa .60 Suu- ja hammattretti .M Tilatkaa n e i l t i t&afc«l««tt*lo. »aataVaaa kaikUa Saoosaa. Caaadaa Ja Aaiari' kaa läiklmlti, kamailtavaraita. asaskaaraasaiaa le ja y-m. Me aaalisamma postirahaa kaikisU $5.00 U i sitä isoaunista titaubtsta. — Erikois liäkaluottelot asiamiehillä. KALEVA 168 So. Algoma St W. A. CARLET, Omistaja Ja apteekkari. Port Arthur, Ont E. G. K. NTMAN, Suomasta Ja Canadaua totkionoa Kuorittanut apteekkari. K A K S I V A N K I A K A R A N N UT K A K O L A S T A Eräänä yönä karkasivat Turun keskusvankilasta kuritushuonevan-git Janne Pöyhönen j a Lauri Salminen. Karkurit, jotka asuivat yh. teishuoneessa vankilan kolmannessa kerroksessa, olivat seinän läpi kulkevaa ilmatorvea myöten tun-keutiineet katolle ja sieltä pimeän turvissa varaamansa liuorah avulla laskeutuneet alas vankilan ulkopuolelle. Karkaaminen huomattiin aivan heti, niin että kolmas samaa tietä karkaamaan yrittänyt vanki saatiin vankilan katolta pidätetyksi. Karkureita el liene vielä saatu pidätetyksi. — — — o A S U N T O K U R J U U D E N S E U R A US Työmiehenvaimo Anna Sofia Nyström tavattiin kuolleena eräästä Kumtähdessä Helsingrissä olevassa perunakuopasta, jossa hän oli viime keväästä lähtien miehensä kanssa asunut. Illalla oli miehensä lähtenyt hetkeksi ostoksille ja palattuaan oli hän löytänjrt vaimonsa kuolleenaa. Kuolemansyynä on to-dennäköisesti oUut halvaus, sillä vainaja oli muutamia päiviä ollut sairaaloinen, mikä taasen oli aiheutunut kurjista asunto-oloista. ; Tämä on taasen yksi räikeä kuva k a p i t a l i s ^ s t a maailmasta. TyÖ-läisvanhus menehtyy kellariin samaan aikaan kun työnriistäjäin a-sunnoiksi kohoovat valtaiset-palatsit, • • . •. . • UIKEMtESTEN «REHELLISYYS» Tulliviranomaiset ovat kauan epäilleet toiminimi K. V. Vallenia Parturiliike ^vattu 22 Monk St., Sudbury, Ont. S E L M A SUNDGREN Samassa talossa kun Mrs. Aarnion Luonnonparantola liikesuhteista salakuljettajien kanssa, mutta todisteita onnistuttiin saada a.siasta kun kauppias Erik Fant Koivulahdelta tullimiesten nenän edessä purki kahvisäkkejä toiminimen vai-astohuonceseen. Heti toimitetussa tutkimuksessa voitiin todeta, että 4 säkkiä sisälsi .salakul-jetuskahvia, samalla kuin voitiin epäillä vielä 11 säkin sisältävän samaa laatua. TulHnhoitaja takavarikoi heti edellämainitut 4 säkkiä sekä merkitsi ja numeroitd maini'^ tut 11 .säkkiä, kieltäen niitä mihinkään luvatta .siirtämästä tai kenellekään myymästii. Tutkimuksia .sillävälin jatkettiin. Sitten saapui tullinhoitaja uudelleen liiltkeen varastohuoneeseen takavarikoidaksecn mainitut 11 .säkkiäkin, sittenkin jatketui8.sa tutkiniuk.sissa oli todettu niidenkin sisältävän salakuljetettua kahvia. Mutta silloin olivat .säkit kadonneet. Liikkeen omistaja selitti ilman muuta myyneensä ne. Tullinhoitaja tulee lähipäivinti nostamaan jutun toiminimi Vallenia vastaan. Kauppias Fant oli hiljattain sotkeutunut suureen kahvijut-tuun, jossa oli kysymys 12,000 k i losta. Tätä juttua ei kuitenkaan vielä ole lopullisesti poliisin toimesta tutkittu, joten lähemmät tutkimukset selvittänevät tämän" paljastuksen j a .sanotun liikkeen osuudeir» nyt ilmi.saadussa kahvin salakuljetuksessa. . HEISlNKILÄINEN POLIISI PIR-T U A KULJETTAMASSA Kun etsivät pitivät Tampereelle tulevassa yöjunassa tavanmukaista tarkastusta, tapasivat' he tällöin 3- luokan vaunusta erään epäilyttävän kapsäkin omistajineen. Et^iivän V, Heikkilän lähtiessä viemään häntä poliisiasemalle, yritti tämä Hämeen-ja Viinikankadun kulmauksessa paeta juosten Kyttälänkadulle päin. Tällöin ampui etsivä 2 laukausta pakenijaa kohti, jolloin vasta »ai hänet seisahtumaan. Saatuaan pakenijan kiinni syntyi heidän välillään tuima kamppailu, jolloin pidätetty yritti vääntää etsivän kädestä asetta pois. Etsiväkin oli kuitenkin sitkeä j a ruiska mies j a parahiksi ennätti; jykevä passipoliisi apuun. Tällöin näytti pidätety r i n nastaan helsinkiläistä poliisimerkkiä, .Se ei kuitenkaan mitään auttanut, vaan oli ukon seurattava kamariin. Selville kävi, että hän on helsinkiläinen poliisi n:o 157, nimeltään E. V. Honkamäki j a oli matkalla Keuruulle, mutta tuli matka tämän ikävän • välikohtauksen takia keskeytetyksi. . • —o PUHELINLIIKENNE SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLILLÄ ALKANUT Puhelinliikenne Suomesta Venäjälle on alkanut. Puhelinmaksu Helsingistä Pietariin on 16.S0 kolmen minuutin puhelulta, Helsingistä Moskovaan 52 mk., ...Viipurista Pietariin 9 60 ja Viipurista Moskovaan 4SM. Toistaiseksi on puheluja ollut vähän. Puheluja välitetään vain iltaisin ja aamuisin ja kuuluvat ne hyvin. Soo, Ont.y Ilmoituksia SAULT STE MARIEN SUOMALAISET OSTAKAA LEIPÄNNE ANGILAN LEIPURiLUKKEESTA 27 ALBERT ST. E A S T . — PHONE 1230—J. Hlaukaet toimitetaan nopeaan. — KlrjeoBOto (FINNISH BAKERY SUOMALAINEN KAUPPA Kongille ja vaatetukselle. Suositteleo kannatusta heimolaisiltaan. Kauppa sijaitsee: W. N. JANAKKA 302 Albert St., W. ——— Soo, Ontario. Kasvo kermaa, Iho puuteria y. m., y. m. Kaikki parhaita ja viimelsimpiu valmisteita. NUTSONS DRUG STORE, Cor. Gore & Albert Sts. SAULT S.TE. MARIE, ONT. BARNES DRUG CO. Suomalainen Ulkoläbetys apteekki Canadan Soossa Ainoa Soossa oleva apteekki. Jo. ka iimoltaa Vapaudessa. Sam Matsonin SAUNA Avoinna joka arkipilivä. 308 Albert St., W. SAULT STE MARIE, ONTARIO, • a•• McFadden&McMillaD Asianajajat,' lakimiebot, aotarlot y. B i . Konttori: SAULT STE. MARIE. ONT. Uriah McFadden, K. C. E. V, McMillan. PARHAAT PEHMEÄT JUOMAT saatte meiltä Finnish BottliaK Works , V. Lähde,, 326 Bloor St. W. Puhelin 1123 W Soo, Ont SUOMI CAFE 332 Albert St. W. Soo, Ontario. Riku Waiden. ja leivoksia tarjoamme summinsa ja vähittäin kovaa leipilä ja korppuja lähetetään pyydettäessä. STEELTON BAKERY Pohelin 739 J . Matti Ketola. 304 Wellington St. W. Soo< Oat. ERIKOINEN HUOMIO ANNE. TAAN SUOMALAISILLE Dr. A B . WEST SelkärankatobtorI Tarkastetaan X-subkösädekoneella; 217 Gloucesier St. Soo, Oat — Phone 1306 — Kymmenen vuoden kokemui fU^ malaisten keskuudessa. Gore St Apteekki Liiiikkaita, toiletUtarpeita, slkaaraja Ja sigaratteja. Lääkäri palveluksetta. MA valmistamme jc kehitämme filmejä 24 tunnin siaiUi. Suomalainen kauppa-apulainen. H. S. Boehmer KemisU Ja ApteakkarL SAULT STE MARIE. ONTARIO Charlie Häyrinen AUTONAJURILIIKE Phone 1157 354 Albart St. W. Soo, Oat J. A. Uaclnnes, B.A. W.H.C. Bnec MaelNNES & BRIEN Lddmiebat,. Asianajajat, Notoriot. •^iti Qaaaa Str.» SaolC Sta. Mada, Ontario Konttori vasUpätti Sasit Streettiä Rahaa laiaataan faahrimmalla korolla SAULT STE MARIEN Suomalainen Osuuskauppa välittää kaikenlaista enailnokaa rue-katavaraa sekä kaikenlaitta eläin» ten rehua. Linjalla olijat tehkää ostoksenne osuuskaupasta. 369 WelIinghton St., West. Ont., Can. — Telefooni 1810 F. Winamette BlvA. Saoltarian varustettu nykyajan luontaiaeDa ter-veyahoitovälineillär TäydeUinen X-ray ja laboratori tarkaatua. Buom.! X-rau hoitoa Byövälle, Icasvaunaf-aille ja ihotaudeille. Dr. Pater Kokko. Dr. Aaaa KMto, D.C, D.C. 467 Willamette Bhrd. Portland* Ora. Puhelin Walnut 674T
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 25, 1924 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1924-09-25 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus240925 |
Description
Title | 1924-09-25-07 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
aikoihin Jcuin fiuori tiede-'päivä takaperin uutista eräästä Jo-
' V - T C - i - ^ t ^ asema xavaiw«j»u ».»*-•.»,
^j-j heidän asemaansa jot-lrän nimen isännältään, jolla hän
- tai järjestöt ryhtyivät
v — a - a l n , syytti haUitseva' fook-
VZ^ä IcaikiUa niillä nimityksiHä,
tänä päivänäkin päi-rtjX'-:
t?::-^-=«5sa- Marx on' lainan-
"r;VaäGnian> kolmanteen nidök-
L'r t-iiin porvarilUsen politiikon
^^•neer.i. jossa hän koskettelee sor-
•^.jjr ;;. oikeudettoman maatySväen
,',v r-;ä voisimme verrata, m i -
.gn r.a^-cT. on «sivistyksessa> paas^
eKeripSJ:^ %-iimeisen 60-vuoden a i -
ians, '^air^aamme tähän
^^ |