Vapaus, June 4, 1953

              iUBEBTT) — Indepesdent Lebor
Qrgan ot Flimliii Camdiam. Es-tabliflbed
Nov. 6, 1917. Autborized
OS flecond claa mail b7 tbe Fost
•Office Oeparlanent. Ottawa. Pub-lisbed
thrlce we«kly: Tuesdays
Tbiinday« and Saturdays by Vapaus
publishing Company Ltd., at 100-102
Elm St; W.. SudbiU7. Ont., Canada.
Torstaina, kesäk. 4 p. — Thursday, June 4, 1953 ;
Telephone»: Busiues» Office 4-4264
BdltorisJ Office 4-4265. Manager
E. Suiui. Edltor w; Eicland. Mailing
address: Box 69, Sudbuxy, Ontario,
Advertising rates upon fpplicaiion.
Transla tion free of charge.
TILAUSHnWAT:
Canadassa: 1 vlc. 7.00 6 Ut. 3.75
Yhdysvalloiasa: 1 vk. 8i)0 6 kJj, 4Ä)
6uc«nes2a 1 vk. 8.50 €^ iik..4.75
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Ida Tynjälä. Soinlula, B, C-, täyt­tää
perjantaina t;>t. 3 pnä S3 vuctta,
yhdymme sul:uiaisten ja tuttavien
orinsRioj/otuksiin!
Mitä muut sanovat
Toiucokoan 18 päivän» Uit- SuomcH ja Buotsin rakennustyöläisten
ten vaiiauskumiat kohtasivat sanomalenoistoile annetut lausunnot
.Veuvosioliitan lehdistön ja'i™Uon_,vat täysin vapa
Ehdotus S t Laurentille
- * ' "livvm VAi/noiutH", ELI
Viikon alussa Lontoosta JFvn^jjnnlsta tulleis.sa uutistiedpissa ker> | TAV.\I>LINES' J U O K S I J P O I KA
.;;ro'tjiin, että kruunajaisjuhlien j>ä;itytty pidetään ilmeisesti sul|ettu- '| Sebul. — Syngman Hheen sovitte-jtnbvien
takana Kritannian^.'ommrin%veajthin^^^^ jrääi^inisterien
' yhteinen kokous. mis.sä .sir Win.<^ton <?hurchillin u.skotaän e^dottayaar
ediutajia. Tiedoitustilai$nuden
järjesti "Trud" lehden toimitus,
Neuycstoii:tc.^Ta viferailiesaaan val­tuuskunnat
kävivät Stalingradlssa, •
Bostovresa y.-n. kaupungeissa sekä'
V. I. Le.ninille nimetyllä Volgan-Do- i
a]ie>irjo;Uneet^valtuuskunnan kaik-mokratian
pohjalla. Ammattiyhdis-i 21 jäsene:.
iy3te.T kautta työläiset csaiiistuvat. — Me, ruotsalaisen valtuuskunnan
jäsenet, — £anotaa.i lausunnossa, —
lausumme sydämellisen kiitoksen
Neuvostoliiton ammattij'hdistyk.<riile
koko maan taloudellisen ja kulttuu- *
nelämän hallintaan.
Valtuuskunta toteaa, että neuvos-ickansa^
T-äuttij täydellistä vapautta.
: että dominioiden pääministerit ja hallitukset ryhtyisivät 'tukemaan*
hänen ehdotustaan siitä, että johtavien länsimaiden päämiehet ko-
.''koontuLsivat neuvonpitoon Xeuvo.stoliiton pääministeri .M'alenkovin
kanisa. ' \
-,>rt.M, . - i o n t o o n poliittiset huomioitsijat ovat ilmaisseet ajatuksen, että
"' jos Commonwealtbin dominioiden pääministerit antaisivat kannatuk-
..>,.,..- iien?3 sir \Vin.ston Churehillin ehdotukselle, se olisi viimeksimainitussa
a.siassa .suurena apuna johtavien länsivaltojen jiiiämiesten kokouksessa,
mikä pidetään tämän kuun aikana Bermtidassa, Kuten tiedetään.
-JJritannian ja ^'hdy.svaltain välillä on ilmennyt stairta erimieli.syyttä
* -Bermudankin kokouksen •'tavoitteista'', IJritannian hallitus on sitä
.,1 <«niellä, että Bermudan kokouksen pitiiisi muodo.stiia askeleeksi "idän"
aita>ma^är:i^nwn'' välisen kokoiik.sen järjestämisen hyväksi — ja että tämä
_ "^Teijan Suuren'' kokous olisi pidettävä mahdollisimman pikaisesti.
•Yhdysvaltain hallitu.s. on suhtautunut kielteisesti tällaiseen •tavoit-
• ^ ^ ^ ^ | « e n * ' koska sen ilmeisenä tarkoituksena on, ettii Bermudan ko-
- .öÄxtomcsesta tulisi "'Xeljän Suuren" konferenssin substituutti eli korvike.
^ Täs.sä tilanteessa Canadan päämini-steri St. Laurent voisi viedä
KR. '.«!. hyvin vaikutusvaltaista-osaa, jos hän asettuu henkilökohtaisesti ja
jsa hallituksensa niimi.ssä tukemaan pääministeri Churchillin ehdotusta.
Me .saamtne olla vakuuttuneita siitä; että muiden dominioiden pää-ministerit
omak-suvat saman kannan, jos päiiministeri .St. Laurent
_ ja LMko neuvostokansalle siitä san-ia.
nai Jiipa-sivat tiistaina, yh- nin laivjiiikeia.nayalla ja Tsimljans- taistelee' tuctantosuimnlteLmien i gen mielenkiintoisesta matkasta
kohtasim-tahto^
rau-
•ayttä katkeraa erimielisyyttä.;. j tiiiviit Neuvostoliiton yhteiskuimallii»-j vostpksnsä 'kannattaa yksimielisesti
— Neuvot^liuaan presiösntti Eisen-j x*n ja kulfmrilaitcsten toimmtaan. i hallituksensa rauhanpolitiikkaa,
i fcov/eriA kanssa, Rhee «anoi sano-! Kaikesta näkemästää.T v a l t u u s k u n - T o i y o t a m m e Neuvostoliiton työtä-i
rnalehtimiehille; "Meidän täytyy hy-| nat kertoivat niissä lausunnoissaan, tei'Jväle jnenestystii jättiläismäisessä
I teistoLminttaa yhdysvalloille ja l i e - . jtajan merellä. Valtuuskunnat t r i y i - tävtiä.miseri; puolesta tietäen, että se'maanne kaupungeissa. Me i
; ;^.'itt!vät Jiif-olai£ien välille kchitty- , vä: teoliisuuslaiiokslssa sekä tutusr '• parantaa käiisan hyvinvointia. Neu- me t^lläVkansan.. jonka_ti
väk-syä kaiken mitä Yhdysvaltain ! jotka luettiin tässä 'tiedoittistilai^^ rakennustyössä ja viisivuctissuunni-
^ ^^g^^l^^jHyy, tukemaan sir Win.stonin ehdotu.sta.: Ja jos lirifannian Com-
'**~'~in<>nwealthin johtavat valtiomiehet pli.sivat yksiniieh'.sesti .sir \Vin.s-
»^.«-Ttomn ehdotuksen kannalla, niin .se luonnollisesti olisi "valttia" sir
tt^mstonin kä.si.s.sä neuvotejles.saan presidentti Kisenhowerin; ja Rans-
Alll«n.iedustajan^ k kokouk.ses.sa. '
• » j s t r T T ic>^Ieidän käsityksemme on, että tukemalla päiiministeri Churchil­ta
Hn ynämainittua ehdotusta, pääministeri St, .Laureju tekisi hyvän
j:,7j,*;..p^Vj|eluksen rauhan a.sialle ja toimisi siten Canadan kansan ja valtion
.::^._^tJ"Mp sanelemalla tavalla. Bermudan kokouksella ei todellakaan
->vr'«i. -«I»?;minkäänlaista myönteistä merkitystä ellei se johda Neljän Suuren
'^'^-neuvotteluun maailman riitakysymysten ratkaisemiseksi. .Mutta ii-
. mkii(ä. pn, ettei Yhdysvaltain l?anitus siihen suostu, ;eltei hiaailman
*''^ yfeiiien mielipide sitä vaadi riittävän voiniakk?iasii',; ,
... „^^,...,>,./,>Iaailnian rauhan säilyttäminen on UiprinolIisest|; llipiän hetken
. t ;_ jijiäkysyniys, • Ellei rauhaa voida säilyttää jä väkiinuuil^^ .silloin ei
vpWa säilyttää, mitään muutakaan, sillä sodan jumalat vei.sivät (.a-
;..rj.>j,,.,iia(JankJn aavistamattpman suureen kövhyyteen ja kurjuuteen'. Mutta
- ' i i y k y i s e n "'kylmänkin jsodah" Jatkuminen uhkaa. Canadaa miltei yli-pääseinattömilla
talousvaikeuksilla. Vleiscsti tiedetään, • dtlä,_Cana-.
,danj)»yyä;vehnä;' aikir kala- -ja meijerituotteet
•• ovat jääneet .suurelta, osalta varastoihin piiäasias.sa siitä >yystiii kun
- " m e 'olemme kan.sakuntana menettäneet elintärkeitä markkinamähdol-
>...,.^ lisuuksia Britanniassa!." Mutta nyt kei»rotaan AP:n Lontocin Uuti.sessi.
että Britannia joutuu 'dollaripulan" vuoksi entisestään rajt)ittamaan
-..^...tuontiaan ja siten vähentämään pstoksiaan myös ('anadassa,,,. Jos
. ,»«*.Wix»Wtapahtui.si, se aiheuttaisi Canadalle Jisäii talousvaikeuksia ensi
~*,'''^"^yftsystä alkaen. Tämänkin vuoksi on aivan 'välttämätömä;.et(ä Ca-;
. . ^^t-tiadajinjoittiiu entistä läheisemmin Britannian C'omm(mweahhih m:u-
'<ftn-rinnalle, ja käyttää kaiken vaikutusvaltansa kansainvälisten kiis­takysymysten
rauhanomaisen ratkai.sun hyväksi — Korean s<)dan
^^""nfopettamiseksi ja Neljän Suuren konferenssin järjestämiseksi. .
• N* > Katsottakoon asiaa miltä puolelta tahansa — joko koko ihmi.s-
, . . V - kunnan janoavan rauhan ja ystävyyden tai Canadan kansan ja val-
,_.,..„,„lion omien etujen kannalta — pääministeri St. Laurentin tulisi antaa
' liontoossa ollessaan kannatuksensa sir Winstonin ehdotukselle Nel-jän
Suuren konferenssin'hetikohtaista järje.stämistä varten.
0 tt*
Ranskan hallituskriisi
^ V * ' ^ ä t ä kirjoittäes.sa jatkuu vielä yksitoista päivää kestänyt Rans-
>^>»4iÄn»hali«tus Mutta huolimatta lainkaan .siitä, tuleeko tämä hal-
" » > .httÄriisi jotenkin sivuutetuksi ennen näiden rivien Julkaisemista
tai eikö tule,: nieidäri on syytä todeta, että Ranskan toistuvat hallitus-
''kriisit tulevat yhä vaikeimmiksi ratkaista. '
Kysymys ei suinkaan ole i)olitiikkojen "pahuudesta"'tai •hyvyy­destä",
vaan siitä, että Ranskassa on nykyisen kylmän sodan,; ohJel-
,n.seurauksesta kehittj-mä.-isä vakava taloudellinen ja " jxjliittinen
kriisi i '•
koolla Helsingissä
Ilekiinkl. — <DLP) — Viime maa­nantaina
klo 9. aamulla alkoi Helsin­gin
Yliopistolla Demokraattisen Nuo-riiäori
Maailmanliiton toimeenpanevan
komitean kokous.
Kokouksen työjärjestys oli seuraa­va:
1. Valmistautuminen Nuorison III
Maailmankongressiin, joka pidetään
Bukarestissa alkaen 25 pnä heinäkuu­ta
1953.
2. Valmstautumlnen Maailman
nucriso.n j a ylioppilaiden IV rauhan
ja ystä'/yyden festivaaliin. Joka jär­jestetään
Bukarestissa 2—16 pnä elo­kuuta
"1953.
Kokouksen alkuun mennes.sä'oli
edustajia saapunut m.m. B--itannias-l
a , Raniskasta, Neuvostoliitosta, Ita­liasta,
Saksasta, Intiasta, Tshekkoslo­vakiasta,
Itävallasta, Kiinasta, Iranis­ta
ja Puo]a.sta. Edustajia odotettiin
vielä kaikista Skandinavian maista Ja
useasta muusta' maasta.
Edustajien Jqukcssä' ovat DNMLn
eri järjestöjeri valtuutetut-ja lisäksi
lukuisa joukko eri nuorisojärjestöjen
edustajia eri inaista ja huomattavia
persoonallisuuksia. , ,
Suomesta olivat DNMLn jäsenjär­jestön
l.sä'i£si kutsutut kokoukseen
Suometi Nuorisojärjestöjen Edusta­jisto
jä Ylioppilaskuntien L i i t t o sekä
Suomen Fesiivaalikeskus; Lis.äksi on
•kokoukseen kutsuvieraiksi kutsuttu
Suomen -\-ältiövallan edustaja samoin
kuin nuorisojärjestöjen jchtohenki-löitä
sekä muita nuor.so- ja kulttuu-rityöntekijöitä.
vjli sanottu: j>uuskuTnan jäsenet lupaavat kertoa
—' Valtu-^kunnalle • tarjoutui ti- ! toiutjden -7 kaikesta siitä, mitä ovat
laisuus tutastua moniin teollisi»tis-| nähneet' Neuvostoliitossa. Sitä var-laitolsiln
sekä kulttuuri- j a lasten-haan
cn horjumaton, kansan, joka
te"iee rauhanomaista rakermustyö-tä
• j-a saavuttaa siinä suunnattomia
voittoja.
. F.nsimmäisen jä kaikkein voimak-kaini.
nian vaiL'jtukserj>iaki .meihin
työtätekevien kansainvälisen . soli-darlsuuden
juh-a. Unohtiimattoman
vaikutuksen teki^ työtätekevien edus­tajain
juhlakulkue Punaisella torilla
Moskovassa rauhan ja ystävyyden
TEOBIA M K^rrJIVTÖ
Nuori mies: JCtä ehdotat
täksi illaks.?
Tyttö: Isä saarnaa tänä iitanJ
heesta "rakaEta lähimmäistä^
niinä ehdotan, että mennään rj
maan häntä. i >
Nuori m es: Minä en kannata t
tustasi ja siitä syystä ehdotan
oltaisiin kotona ja känännössa
keiltalsiins-tä mitä hän saarnaa
teki-meihin kylpyläkaupunki Sotshi . tossa.
opiston uusi rakennus. M e ' saimme
nähdä, kuinka suuret mittasuhteet
o»-a; saaneet jälleenrakentamistyöt.
Lyiiyessäajarsa on sodan jälkeen- r a -
l.«.nnettu suuria • teollisatislaitokiia,
erincmaisls, juliisla rakennuksia,
asuintaloja, ja^ teattereita. Ainiaaksi
jää mieleemme. matka Volgan-Donir.
kanavalle ja Tsi.Tiljanskajan merelle.
Aivan häaunästyttävän vaikutuksen
hoitolaitoksiin j a parantoloihin seka i äisfehkoTcouksia ja lehdistoöä. Siten
käydä työläisten asunnoissa. Me | '^e edistämme rauhan ja ystävyy-saimme
keskustella vapaasti työl''.ls-i -en lajittumista kansojen basken.
ten-me käytämme hyväksemme työ- mer.keissä, MoskDvaii juhlalliset ilo­tulitukset
j a juhlailta Pylvässalissa,
ten kan<«a kaikista meitä kiinnosta­neista
kysymyksistä ja saimme,aina
tyhjentävän \astauksen. KaikkOaUa
me .saimme osakse.mme sangen ys­tävällisen
vastaanoton. Neuvostoih­miset
ilmaisivat ilonsa kohdatessaan
Suomen työväen edustajia j a toivot­tivat
Suomen työväelle menestystä
taistelussa parempien elinehtojen ja
ra-ahan puolesta.~
Ikuisesti painui mielee.mme sota­joukkojen
paraati ja työtätekevien
edustajain juhlakulkue Punaisella
torilla Mcskovassa toukokuun 1 päi-;
vänä. Se oli tosiaankin vapaan kan- |
san, työtätebjvien kansainvälisen!
solidarisuuden juhla. !
Valtuuskunta kävi Stalingradin san- I
kariicaupungissa, joka sodan aikana!
tuhoutui täydeilisesti. Tässä histo- j
riallisessa kaupungissa, jossa neuvos-;
tDarmeija murskasi fasistiset valloit-!
tajat ja pelasti siten ihmiskimnan
fasismin ikeestä, me saimme nähdä,
kuinka ovat nousseet sellaiset
KQotsin rakennustyöläisten val -
ruuskiinnän puolesU puhui valtuus-
Kunf^fLn johtaja Sven Johan Sjöbliun.
Hä^- luki* lausunnon, jonka olivat
jossa enem.Tiän kuii^ kahcentvm-menen
maan edustajat ilmaisivat
halunsa taistella rauhan puolasta.
Suuren vaikutiiksen valtuuskun­taan
tPki tornitalojen rakentaminen,
joiden kohokohtana on Moskovan v l i -
erinomaisine pärahtcloineen.
Me'uskö.mme varmasti neuvostoih­misten
_yllpittö.mää.n_pyrkimy
rauhan ja ystävyyteen kaikkien kan­sojen
kanssa. Kai'ikialla meidät otet­t
i in Vastaan sangen s>-dämellisesti
j a vieraanvaraisesti. Me näimme
kaikkialla • elämäniloisia ja innostu­neita
iihiSiä.,
Parhain toivomuksemme on i'au-
Iiän aatteiden voitto koko maailmas­sa,
jotta te, neuvostoihmiset, saisitte
tästedeskln toteuttaa raLrjnnustyön-ne
suuria suunnitelrnia. Me taas puo­lestamme
teemme kaikkehinie rau­han
lujittamisen hyväksi. . ^
E^iäköön Neuvostoliitto! .
Eläköön ylitslstyö ja ystävyys kari-
Eojen kesken!
Sen jälkeen valtuuskuntien jäsenet
vastasivat Neuvostoliiton sanomaleh­timiesten
kysymyksiin. .
E I SIINA MAÄEIX
-Vaimo:- Mitä-tekisit-Tiikkaanj
minä kuolisin?
Mies: Minä tulisin hulluksi.
Vaimo: Se on .jonninjoutavaa
hetta. Lyön vaikka vetoa siltä
menisit naimisiin kuukauden kiii
sa kuolemastani.
Mies: E n minä tul si se.ntään
hulluksi!
m
Kuol
30 pi
'-A
North '
rakas
l
Kais2
Ro^hbergienjatim rinnalla oli lanteeksi. Politiikka ja salakähmäi-! viiden vuoden vankeusrangaistusta
Al^r; HLssin tapaus eräs USA:n
-aniiiia noitaoikeadeiikäynfejä. HIss
tuomittiin varsin olemattomin pe­rustein
viiden vuoden vankeusran­gaistukseen,
mutta asia ei silti ole
joutunut pois päiyä^rjestyksestä.
Nyttemmin on Englannissa kirjoi­tettu
arvovaltainen teos, joäsa Hiss
itse asiassa todetaan syyttömäksi.
Julkaisemme seuraavassa tapausta
ja sen taustaa käsittelevän MIcltael
Footin artikkelin, joka on julkaistu
Englannin työväenpuolueen va-semmistosilTen
(Eevan) äänen­kannattajassa
Tribunessa 1-5-53.
i i i f t ,
™^:^?•ly^',•,•,.•(.•.,
Kylmän sodan ohjelma on ajanut Ranskan nykyisen hallitus-klikin
sellai-siinepäranskalaisiin tekoihin, että niiden täytyy pakosta-
^ki5,,kehittää sekä: taloudelli!=ta että poliitti.^^ta kriisiä. Seii nykyiset
*ljallifeijat ovat "dollan'avun" ,tav«)ittelussa suostuneet sijhen, että
Ranskasta on tullut taioudelli.sesti \Vall Streetin miesten markkina-
/^%aikka — jättäen se Ranskan oman teollisuuden laiisipuolea iasemaan.
Sen sijaan, että olisi uusittu sodan aikana hävitetty tai loppuynkulu-
'{eiia'teolli.suus. Ranska on käyttänyt suuren määrän talpiidellisista
varoistaan Ja miltei koko "dollariavun" tuottamattomaan ^otavarus-telinin.
Tämä sellaisenaan on ajitnut Ranskan li.sääntyvä.ssp määräs-
''•sä riippuvaLsuusasemaan Yhdy.svalloista — ja viimeksimainittu on
pakoittanut sen hyväk.symään ajatuksen Sakean imperialistnin jitudelr
jeen aseistamisesta — mikä tarkoittaa sitä. että ranskalaL-^etts^sota-
,-joukot joutuisivat NAFO-sopimuksen perusteella sak.salaistjp-n-milita-
' ristien komennettavaksi. . t
K-aikki tämä näkyy Ranskan hallituskriisien takaa. Ja yllämainit­tujen
lisäksi tulee vielä Indo-Kiinan «^ota, mikä kalvaa R a n."^kijjii val­tion
ja kansan elinjuuria. '
r-^crv •Vj^Ierkillepantavaa on, että Ran.skan viimeisin pääministerikoke-las
-r- 46-vuotias Mendes-France — ehdottaa Indo-Kiinan, sodan lo-
'j>et{amista neuvottelujen avulla, kuten Ranskan vasemmistolaiset ja
• ' "' muut rauhanpuolustajat ovat kauan aikaa vaatineet. Mende%-t'rance
lukeutuu niihin ranskalaisiin porvareihin, jotka kat.sovat, että Indo-kiinan
sota Aiet Namia vastaan vie Ranskan taloudelliseen perika-
" tooh ja sen vuoksi tästä sodasta olisi piiästävä eroon mahdollisimman
pikaiisesti, ja kun sotilaallisen voiton mahdollisuuksia ei ole. niin .sil­loin
pitäsi ryhtyä neuvotteluihin. Tä.s.<;ä yhteyde.«s;i Mendes-France
kiinnittää huomiota siihen, että Indo-Kiinan sota maksaa Ranskalle
vuosittain SI.SOO.OGO.OOO. Näin suuri säästö voitaisiin Ranskas.sa
tehdä sillä, että lopetettaisfiin Indo-Kiinan sota — ja tämii säästö
Y j5$4isi miltei yksinään täyttämään Ranskan talousbud jetin. nykyiset
-yaj^ukset, mitkä nou.sevat noin kahteen tuhanteen miljoonaan dolla-riin
vuodessa. "
* - i^Mutta "suo siellä ja vetelä täällä" tavataan .sanoa. O a Ranskan
porvaristosta on ilmeisesti valmis myöntämään, että Viet Namin kan-amaan
vihollisuudei heti
Geneve. — Pimaisen Ristin yhdis­tysten
Li i t cn '<League of Red Cross
Societies) kokouksessa toukokuun 23
pnä hyväksyttiin Neuvostoliiton ja
Britannii^n edustajain esityksestä
päätöslauselma, jossa keholtetaan lo-
- pettämään anununta Koreassa heti
välirauhan neuvottelujen ajaksiL A l ­kuperäisessä
Neuvostoliiton ehdotuk-ses.
5a kehöitettiin lojiettamaan K o ­rean
kaupunkien j a kylien pommit­taminen.
T^tä ehdotusta täydennet­t
i in kuitenkin Britannian edustajan
Lady Liine:-ickin tekemällä ehdotuk­sella,
joten se lopullisessa muodos­saan
käsitti ehdotuL«jen kaikkien v i -
hollisuuk.sien lopettamisesta neuvot­telujen
ajaksi.
Toisessa päätöslauselmassa, jonka
ehdottajina olivat K i i n a n Kansanta­savallan
ja USA:n Punaisen Ristin
edustajat, kehoitetaan nopeasti so­pimaan
vankien palauttamisesta.
Molemmat päätöslauselmat hyväk­syttiin
yksimielisesti. Komiteassa on
edustajia 19 maasta.
Canadan Punaisen Ristin antaman
ilmoituksen mukaan kuuluu Cana­dan
Punainen Risti tähän kansainvä­liseen
liittoon ja oli sen,edustajana
edcUä.Tiainitussa kokouL«iessa tri W.
S. Stanbury.
teolhsuuslaitoltset kuin Stalingradin j Alger Hissin syytejuttu ja hänen
ti-aktoritehdas. metalurginen. tehdas; tuomionsa on eräs sodanjälkeisen
"Krasnyi, OLvjaljrj", luJiemattomat j ajan 'huomattavimpia, tapahtumia,
asuinkorttelit, sairaalat, koulut ja 1 Kukaan USA :ssa viime vuosien aika-valLstustlaitokset.
, Stalingradlssa j na vieraillut ei epäile tätä väittämää.
Suomen työväen' valtuuskunta, otet- Syytejuttua ympäröineet mielialat a n ­tiin
vastaan sydämellisin kädenpu- tavat hyvän kuvan amerikkalaisten
ristuksin, ystävällisin . hynf»yin jaj mielialasta-kylmän sodan aikana.
Tito Taatii lisää
uhrauksia kansalta
Belgrad. — Jugoslaviassa vallitse-van
alhaisen elintason johdosta anta-massaaan
lausunnossa sanoo dik­taattori
Tito. että kurjuuden syynä
on vallitseva sodanuhka. Hän vaati
kansaa tekemään '•aineellisia u h - '
rauksla vielä ainakin kahden vuoden !
ajan. Mitä sitten tapahtuu, sitä ei j
hän sanonut.
kukkakimpuin. Kaikki tämä osoittaa
neuvostokansan harrasta • pyrkimysr
tä ystävyyteen ja rauhaan.
Valtuuskunta sai l«iydä myöskin
Volgan-Donin kanavalla. Siellä me
saimme havainnollisesti nähdä, kuin­ka
suurta rauiiänomaista rakennus­työtä
tekee neuvostokansa, jonka
päämääränä on maan talouden ke-hittä.
minen ja luonnonsuhteiden
muuttaminen. Kansa, joka rakentaa
tällaisia jättiläislaitoksia, rakentaa
y.Tipäri maata uusia vesivoimalaifjk-sia
ja tehtaita ja vieläpä kol.onai-sia
kaupunkejakin, ei voi tahtoa so­ftaa.
Kaikki neuvostoihmiset julisti­vat
yksimielisesti, että vain rauhano­mainen
. rakennustyö voi tuoda heil­le
onnen, ja sota voi tuoda vain hä­vitystä.
Siksi he puolustavat rauhaa
järkähtämättömästi. Me uskomme
näihin neuvostoihmisten sanoihin,
sillä ne lähtivät sydämen pohjasta ja
rehellisestä mielestä.
Rostovissa, samoin kuin kaikissa
muissakin Neuvostoliiton i.uupun-gelssa.
jojsa valtuukunta kävi, me
saimme nähdä todellista huolenpitoa
kansan hyvinvoinnistäl' Erikoista
huomiota kiinnitetään lapsiin. Lap­sille
on luotu kaikki kasvun ja kehi­tyksen
mahdoUlsuudet. Naiset ovat
Neuvostoliitossa aivan tasa-arvoisia
miesten rinnalla. He saavat saman­laisesta
työstä samanlaisen palkan
kuin miehetl'.n ja osallistuvat ak­tiivisesti
tuotannolliseen jä yhteis­kunnalliseen
alämään.
Valtuuskuta kävi NeuvcstoM'ton
eräässä huomatulmassa eteläisessä
kylpylaiLokse-ssa — Kislovodskissa.
Siellä me saimme nähdä ammatti­yhdistysten
parantobito ja tutustua
Neuvostoliiton kaikilta puolilta, aina
T>'ynen valtameren rannoilta sinne
saapmieisiin työtätekkeviin. Me pää­simme
vanriuuteen siitä, että Neu-vcstoliitossa
kiinnitetään erikoista
huomiota työtätekevien levon jär-jestämisee:
i; Maksuton laäblntääpu
kaikille, halvat ja usein maksutto.-nat
parantola- ja lepokotipaikat työtäte­keville
voivat olla mahdolliset vain
siellä, missä kansa on ottanut koh-talcnsa
omiin käsiinsä.
Valtuuskunta toteaa, että Neuvos­toliitossa
tehdään Johdon.mukalsta ja
järjestelmällistä työtä kansan aineel­lisen
aseman parantamiseksi.
Me tutustuimme myöskin Neuvos­toliiton
ammattiyhdistysten toimin­taan.
Valtuuskunta yksimielisesti to­teaa,
että ammattiyhdistykset toimi-
Miksi maailman voimakkain kansa
on osoittanut sellaista pelkoa pienen
kommunistisen puolueee toiminnan
jotiOpsI^ Maa on kokenut ennen­näkemättömän
• hyvät - suhdanteet.
Neuvostoliiton sotilaallinen uiika —
mikält sitä on qllut olemassa — on
kaukana Amerikan rannikoilta. K u i ­tenkin
levitetään näytteille konimu-nisti-
Hysteriä, jolle ei ole vertaa edes
niissä ^äiäissa, joissa itsessään on suu­ret
kommunistiset puolueet.
E P A I L WÄ
Alg^r Hissin tarina antaa käteemme
erään avaimen. Hän oli korkea-astei­nen
siviilivirkamies. jonka maine oli
tahraton. "Hänellä on ollut jonkinlai­nen
aseina Amerikan politiikan muo­dostajana.
Hänellä oh kaikki kun-niallisen~
ja älykkään ihmisen ominai­suudet.
,
Jos hänet voitaisiin paljastaa-kom­munistien
agentiksi, todeta hänen
tehneen väärän valan, k im hän kielsi
luovuttaneensa asiakirjoja Neuvosto­liitolle,
n i in mitä luottamusta voidaan
enää osoittaa toisten maineelle? Jos
Alger Hiss oli syyllinen, n i in kukaan
ei ole enää epäilysten ulkopuolella.
Jos Alger Hiss oU syyllinen, niin
valtion- täytyy turvallisuuden nimes­sä
rj'htyä äärimmäisyys-toimenpiteir
siin. Täytyy entisestään kiristää tut­kimuksia,
jotka asettivat uhanalaisek­si
lain yksilölle edellyttämän suojan.
Tämä öh Alger Hiss-jutun ensim­mäinen
seuraus. Hissin tuomitsemi­nen
näytti tekevän oikeutta epäame­rikkalaista
toimintaa tutkivan komi­tean
menettelytavoille. Komitea suo­r
i t t i tutkimuksensa tavalla, joka suu­resti
loukkasi useita oikeudenkäytön
vapaamielisiä periaatteita.
Mutta jos Hiss oli petturi, niin ko­mitean
menettelytavat on annettava
syys on sekoitettu toivottomasti toi­siinsa'ja
liberaaliset käsitykset on hei­tettävä
yli laidan pyrittäessä paljasta-väärästä
valasta ja — itse asiassa .—
kavalluksesta.
V/liittaker Chambers. entinen kom-kuuluva!
10:een
eri kieliryhniään
maan salakähmäisyyden harjoittajat, i miinisti-agentti ja oman tiinnustuk-
McCARTHYSMI"* ; sensa mukaan moninkertainen vää-i
ränvalantekijä. on vapaana ja tekee
o'.';aisuutta best-seller-kir jailijana.
Epäamerikkalaista toimintaa tutkiva
Hissin oikeusjutun toinen seuraus!
johtuu välittömästi ensimmäisestä. Se
esitti suurta osaa linjoitettaessa re­publikaanisen
puolueen taisteluohjel-maa
ja lujitti arvaamattomasti se­naattori
McCarthjm valtaa.
McCarthysmin ilmenemismuoto on
siinä, että ennen kaikkia niuita poliit­tisia
tarkoitusperiä on lavastettava
r i i n kotimaassa kuin ulkomaillakin
jättiläismäinen Venäjän inspiroima
salaliitto Amerikan hallitusta vastaan.
Tämä salaliitto, McCarthy väitti, on
mennyt niin pitkälle, että se koski de­mokraattien
k^ko hallitus"korieistoa.
. . • - . ' -• • • i
• I
komitea, tervehtii häntä "loistavana
todistajana", ja sanomalehdet arvioi­vat
hänen omaelämäkertaansa aivan
kuin hän olisi antanut merkittävän
lisän aikamme filosofiaan.
Katsottuna näitä seikkoja vasten
ei ole niinkään valkea ymmärtää,
miksi liberaaliset mielipiteet ovat
USA:ssa tulleet pelokk.iiksi. Alger
Hisisin kamppailu kesti vuosikausia,
ensin epäamerikkalaista toimintaa
tutkivassa kimiteassa, sitten syytejut-ttma;
sitten vetoomusoikeudessa, sit­ten
oikeudessa, jossa oikeuden jäsenet
eivät päässeet asiasta yksimielisyyteen
ja sitten oikeudessa, joka antoi tuo-
S . \ L . \ L I I T T O I L UA
Republikaanit tarttuivat McCarthyn
kiljumaan syöttiin; Siitä tiili niin
laajasuuntainen. että vain liairvat re- ! •' 'syyH^nep., _ _
publikaanit pystvivät sitä vastusta- j -Oikeudenkäyntien jatkuessa oh-His-"
mäan. Vaalikampanjan aikana E i - \ «in Puolustajien lukumäärä jatkuvasti
..;pnhnwpr ..^vlpiii Mrn.ort.hvä i« VnVo I Vähentynyt. Lopulta oli vain tervoja.
jotka yhä uskoivat hänen syyttömyy­teensä.
Kun tuomio oli lopulta langetettu
(O.S.
ini rauha
injan, HS
fftstmlr
rjäl953,
aikaa s
Ottawa. — Vuoden 1951 vi ässä, heh
laskussa todettiin, että Canad boUessaa
asui sUloln 136.407 intiaania. j( S\
69.593 oli miehiä j a 66314 naisia. uiär.Mrs
70 vuoden ikäisiä heistä oli 4.977. ' ^ '
Canadan intiaanit eivät kuulu
•.maan kansallisuuteen vaan ovat
tut kielen perusteella . kynimei
eri kieli: yhmään, jotLu taas vui
tar.n jakautuvat luke.mattomiln
kallisiin heimoihin, joista .moni
erillinen murteensa. Näistä kyr
nestä kieliryhmästä asuu neljä
. llovuorten itäpuolella,. käsittäen
raavat kans.illlsuudet: Älgoni
Athabaskan, Iroquois ja Sioux, l
llovuorten länsipuolella asuu t
klellryh.-nää,. käsittäen ^ seura;
l'-nsalliEUudet: Kootenay, Sa
Wakaoha, Tsi.nishia, Haida ja 'niii
Tämän maan intiaanit jakamt
kaikkiaan noin 600 ryhmään, j
varten on varattu ns. reservialus
joicsn koko vaihtelee muutami
ee"ikerlst3 £00 neliömailiin, kasit!
kaikl • aari 5 867,303 eekkeriä, josta
ncartaan 354,201 eekkeriä oli viljcl
sellä. Näillä alueilla on kaikki
24.956 asuinrakennusta. 485 kirk^
187 heimon kcbjushuonetta ja 59
haa.
Liittövaltlcn hallituksella on
lytettävänään''y^^^^^ '2Ö- miljoonaa
la:la intiaanien varoja.
senhower syleili McCarthyä ja koko i
hänen ulkopolitiikkansa on osittain
rakentimut sille asetelmalle, että ko-tinraassa
esiintyvä vehkeily on eräs
tärkeimpiä asioita maailmassa.- joiden
kanssa uusi hallitus joutuu tekemisiin.
Niinpä esimerkiksi Kiirian vallankur
mouksen syyksi asetettiin vehkeily
ennen selviä objektiivisiä tosiasioita.
On tuskin ajateltavissa, että M c -
j a viimeinen pyyntö ylöspäin vetoa­misesta
kielletty. Whittaker Chambers
tgiinitti markkinoille omaelämäker­tansa
nimeltä Witness (Todistaja». Se
oli loistavasti kirjoitettu ja sisälsi run­saasti
aihetodistuksia. Mutta hai-vat
Carthy olisi koskaan saanut nykyistä sen arvostelijoista olivat edes kiin-valtaansa
tai että repubUkaanit oli­sivat
aloittaneet samaa henkistä kam­panjaansa,
jos Alger Hissin olisi on­nistunut
kukistaa syyttäjänsä. Vakoo­j
ia ja kommunistisia vakoojia ei ole
paljastettu muissa maissa. Mutta A l ­ger
Hissin korkea asema näytti laa­jentavan
konununisti-vehkeilyn mer­kitystä
peloittaviih mittasuhteisiin.
Jos Hissin juttua ei olisi ollut saat­taisi
kuvernööri Stevenson nyt olla
Yhdysvaltojen presidentti ja Ameri­kan
noitavainot olisivat ehkä jääneet
arkipäiväisyyden tasolle.
Mutta sen jälkeen kun Hiss oli tuo­mittu
Uberaaliset mielipiteet näyttivät
USAtssa tulleen tehottomiksi j a tyl­siksi.
Useinimista liberaaleista oli
taistelutahto isketty ulos. He näytti-:
vät elävän mullin mallin olevassa
maailmassa, jossa suurin osa heidän
allaan olevasta pohjasta oli murskat­tu
ja heidän arvonsa myrkytetty.
Miten mullin mallin tämä maailma
oli käärmetty, ilmenee tämän kuu­luisan
oikeusjutun kahdesta johtavas­ta
hahmosta.
HISS JA CHAMBERS
Alger Hiss, etevä New Deal-kauden
siviilivirkamies. on nyt kärsimässä
nostuneita ajatuksesta vetää kysymys
Hissin syyllisyydestä uudelleen esiih.
Liberaalinen perääntyminen oli muut­tunut
hurjaksi paoksi.
L O R D I J O W I T T I N T A P A US
Mutta nyt tulee kirja, joka voi viedä
asian uuteen valoon. Sen tekijä on
lordi Jowitt, joka oli labourhallituksen
lördikansleri. Hänen kirjoittamansa
kirjan nimi on The Strange Case of
Alger Hiss. (Alger Hissin merkillinen
tapaus». .
Lordi Jowitt ei sano, että hän oli
syytön. Mutta hän sanoo, että britti­läinen
tuomioistuin el olisi leimannut
Hissiä syylliseksi. Hän väittää, että
pelkkien todistusten pohjalla amerik­kalainen
tuomioistuin ei olisi tuomin­nut
häntä rangaistukseen. Hänen kir­jansa
merkitsee itse asiassa sitä, että
olemme olleet todistamassa raskainta
oikeudenpoljentaa sitten Dreyfusin
jutun päivien.
Lyhyen artikkelin puitteissa ei ole
mahdollista- esittää niitä syitä, jotka
ovat vieneet lordi Jowittin tähän joh­topäätökseen.
Todisteina. esitetään
runsaasti alnehistoa.
Amerikan yleinen ilmapiiri "oli
kaikkea muuta kuin suotuisa jutun
Chicago. — AE*L:n Ladies
ment 'VVorkers union tilira portti
soittaa, että sillä on varoja kaikt»!
$166,100,000. Käytetäänkö niitä :
sä määrin Jäsenistön hyväksi ei
portissa ilmoiteta.
melan tt
lldästä jo
;-ihdoin!!
Bkkautta
osaksen-oli
äiti a r
. Eli
La
I
jdämelline
olitte saal
Kenlepoo
miistä kuk
Alma Ro
sikaselle k
Ysi
GUi
kylmälle ja kiihkottomalle tutkiin:
le" ja tässä ilmapiirissä olermaiset
kat hämmennettiin ja unohdettiin
Jutun päätyttyä Whittaker Chi
bers julkaisi lisäfcsi kirjansa Witn
Tahtomatta siinä oli runsaasti pi
tuvia renkaita, jotka olivat jui
timtemattomia. Kaiken kaikkiaai iyyUj^
tarjoaa aivan poikkeavan selityt
koko asialle j a ainakin yhtä maii
kuin se kertomus, joka lähetti Ai
Hissin vankilaan.
eitä
ielm
J U T T U E I O L E PÄATTY.VVT
Siten Alger Hissin juttu ei vieläfckui ku
poissa päiväjärjestyksestä. Witne osephin
tarkoituksena oli liittää syytteet
deksi ketjuksi Ja lyödä pohja k a i k g . .
Hissin todisteilta. Näyttää kuiten ™_
sitä, että Whittaker Chambers on s »o Jälkee:
punut yli maalin. Hänen yritykse
todistaa liian paljon heittää epäi
koko jutulle. Lordi Jovvitt on tod||° P'_*aia
nut hänen kertomuksensa heikkoi
murskaavalla taidolla.
Kenties hän on ottanut ensim^an 47'/2
sen askeleen syyttömän miehen k
nian palauttarniseksi. Se on jo kj
tärkeätä. Mutta vielä tärkeämpää
kritiikki, jonka se nostaa koko
lainkäyttöjärjestehnää vastaan.
' ' sallii tuomion langettamisen niin
' varmalla pohjalla. — Helsingin Va
Sanan suomennos.
PÄIVÄN PAKINA
Suuri sirkus pyilrii
.<alli.«ta vapautumisUikettä ei voida enää kukistaa. -Realipolitiik-koina"
he ovat valmiit tekemään rauhan Indo-Kiinassa — mutta he.
pelkäävät, että Viet Naniin itsenäisyyden tunnustaminen aiheuttaisi
suuren itsenäi.syysliikkeen kehittymisen ja voimistumisen- Ranskan af-rikkalaisis.<
H» .siirtomaissa. Kan.«ojen itsenäistymi.svaatimus ja sen
kehittyminen on luonnollisesti kauhistus imperialistisille maille ja nii­den
vallanpitäjille — ja tämän -peicm"" vuoksi myiis Ranskan eduis­ta
huolehtivat porvarilliset ix)litiikot jatkavat kansallisten varojen
haaskausta Jndo-Kiinan .<otaan. mikä uhkaa viedä vararikkoon koko
maan. -
Ei siis ole ihme. vaikka Ranska on jatkuvasti uusiintuvien ja
yhä pahenevien hallituskriisien kourissa.
Presidentti Eisenhowerin "kruima-jaistilaisuutta"
sanottiin valtalehdis­tön
toimesta "maailman suurimmaksi
sirkukseksi".
K.uluneen ensimmäisen sadan päi­vän
aikana on tämä suursirkus jatku­nut
kaikkine silmänkääntötemppui-neen.
.
Totta on, ettei presidentin kaulaan
'®* ole '^riää heitetty lassoa — eikä ele­fantteja;:
6lc liioin nähty tässä sirkuk­sen
Jälkinäytöksessä.
Mutta. poliittinen sirkus on kuiten­k
in jatkuvasti käynnissä.
Viimeisin näytös tässä sirkuksessa
oli viime'viikolla tapahtunut hengen
voimieri mlttely presidentti Eisenho-werirt
ja hänen oman puolueensa Joh­tavan
ISilmäntekijän, senaattori Taftin
väliilä: *
Kuten aikaansa seiumavat lukijat
muistavat, senaattori Taft,' joka on
senaatin clkoasiainvaliokuhnan pää­mies,
luetutti pojallaan puheen, jos­sa
hän ilman mitään muodollisuuksia
esitti, että koska tässä on muutenkin
seurattu "me teemme mitä tahdom­me"
ohjelmaa, niin parasta on sanou­tua
virallisestikin i r t i koko y K : s t a .
Tämä sellaisenaan sai koko läntisen
maailman odottamaan, että mitä nyt
tulemaan pitää.
Heti sen jälkeen presidentti Eisen­hower
virkkoi noin sanoiksi, että ei
nlm suoraviivaisesti rakas senaattori,
sillä "Yhdysvallat tarvitsee liittolaisia.
Ja olisihan vähän huonoa julkisesti
esiintyä omissa housuissaan, esim.
Koreassa, missä "liittolaiset" ovat hy­vänä
esiliinana, peittäneet näiden
housujen kaikkein ruskeimpia paik­koja!
Merkillepantavaa lienee kuitenkin
se, että Taft vaati Kaukoidässä sa­noutumaan
i r t i YK:sta j a menettele­mään
siellä, kuten meneteltiin y K : n
sääntöjä ja periaatteita rikkoen Poh-jols-
Atlantin paktia muodostettaessa.
I Asiallisesti puhuen senaattori Taft
sanoi, että jos Yhdysvallat voi Y K :sta
välittämättä perustaa NATO:n ja voi
lähteä Korean sotaan •YK:n laitto­malla
päätöksellä, niin totta kai se
voi virallisestikin sanoutua irti
y K : s t a .
Tähän YK:sta "irtisanoutumiseen"
sisältyy luonnollisesti ajatus, että iso
häijy saisi silloin tehdä, keneltäkään
kysymättä, mitä se haluaa Ja milloin
haluaa,'» sisältyen tähän sodan aloitta­minen
Kiinaa vastaan ja muut sa­manlaiset
ihanuudet, vaikka Taft an­toikin
ymmärtää, että hän ei ole
erikoisemmin rakastunut Trumanin
HarrjTi aloittamaan sotaan.
Mutta vaikka tämän sanasodan
johdosta on pidetty suurta kohua, n i in
näin sivullisesti ainakm tuntuu, että
•'samaa maata ovat. maalari ja hänen
pöksynsä". Mitä enemmän tutkitaan
senaattori Taftin "sairaalapuhetta" ja
mitä enemmän sitä verrataan presi­dentti
Eisenhowerin lausimtoon, mis­sä
hän Taftin ehdotukset hylkäsi, sitä
vakuuttuneemmaksi tullaan, että pe­rusolemukseltaan
he iriolemmat ovat
"yksimielisiä".
. Erimielisyyttä, niikäli heidän pu­heistaan
sitä ilmenee, on vain taktii­kassa
eli menettelytavoissa Mutta
kummatkin ovat sitä mieltä, että koko
orin lään
Donna 19
^"kii riinh
hikki vai
Mieh
Tulen teii
^PP?r Clif
muun maailman täytyy tanssia
jalkaa aina silloin kuin Wall Stre
miehet vinkauttavat ruoskaansa
Tosiasiassa heidän "yksimieli
tensä" on käsiin tuntuvaa: Taft'
tu,' että -Yhdysvaltain pitää ^""11 Sydämclli
kintaalla y K : l l e Ja ratkaista roi l^-fhtimäs
raan kohtalot yksinään. -San^L
Mutta Eisenhower, joka antoi Parhaat 1
deUisen tukensa .Atlantin paktii^'äl]is>-j-dest
"yhdistetyn Euroopan armeijan"
rustamiselle, on juuri menetelly
nälrw Toisin sanoen Eisenhower
listui. vaikuttavalla tavalla Atla
paktin laatimiseen. Joka senaai
Taftin selityksen mukaan per
vastoin Y K :n sääntöjä.
Näin kautta linjan! PoUittinen
kus jatkuu. Puhutaan rauhasta.
ta yritetään kaikin kehioin estää
han vakiintimiinen. Uhataan ma
maa atomipommeilla, mutta sa^
seUtetään. että se on kaikki rau
hyväksi. Esiinnytään Y K : n nJ»
ja puolustetaankin sitä puheissa. r~"
ta käytännössä toimitaan YK:sta
Uttämättä juuri siten kuin s " ^ '
Taft "tuomituksi" tulleessa
saan vaatii.^
• Kaikella tällä on samanlainen
kuin etelää kohU löntystelevän
han konin pohjoispuolella.
_ Känsakoor
^-"«eyllätt
^"•yessä el
Monet kii
kahvii
vaan
,„^iioinen
8- R. 1