Vapaus, February 19, 1957

              teil
M i
Iiii
VAPAUS
Oqpui of Fbuilalt/ClisaiDaiu. Efr*
toliUbed Nov; 0, 1917^ AxMaatiata
«s Momtf cU» nutil bjr the Post
QOleeD^paixtmeDt, Ottava; Pub-
Uabed Uuice weekly: Tuesdays,
ItrtsMbkjs and Baturdajv by Vapaus
PtfMfaaitng Company m L . at lOO^lQZ
a n 8L W^ Sudboty. Ont^ Canada.
; Telephone*: Bus. Office 06, 4-4264;
I Edltarial Office OS, 4-4285. Manager
' E. Sid»t EdiUnr W. Ekltmd, MaiUog
Advertising ratcs opoir^^ipUeaflon.
Tran»latton free of charge.
TILAUSIilNNAT;
;anada£8a: 1 vk. 7A> e Uc. 3.75
3 kk. 2.25
YfadyxvaUoissa: 1 vk. 8J00 6 kk. 420
Suomessa: 1 vk. &50 6 kk. 4/75
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Punaisten emisranttLen jäljillä Petroskoissa
Kiri Svhi^Kvllifcld KilDi kanojatuoUt ja sohva, ylen tä>-nnä hartaasti j a iiinteästi o n seurannut virkeytensä. Häntä «l^si haastate^; Toinenkin s u o m ^ ^
SlaUi Eapo, Kapuskasing, Ont.,' 2>y*vi-ivymwa A U p i kiriahyUjt j a huonekasvien: kuluneifla vaosikynunenini koU- tava. neuvovat Äloskovan suoma- kari ns. punaisen professorin Toiv.
I täyttää keAiviikkona, J^elmikuun
120 päivänä 50 vuotta,
r Yhdymme sukulaisten ja tutta-f
vain onnentoivotuksiin.
pipi
Xii.
i i i i
l i i
i977 — Juhlavuosi — 4Ö. vuosikerta — i957
R^jkennusalan lamakausiko?
. Vaikka luttohallltuksen yleisten töiden ministeri Winters
aimisi viiJcon alussa sen "toivorikkaan" käsityskannan,
että Canadassatihennetään tänä vuonna noin 100,000 asuin­taloin
han;« yrittänytkö
tieöiljsutiden alalla ön odotettavissa suorastaan romahdusmai-nfin-
lasku viime vuoden suhteellisen vilkkaaseen rakennus­kauteen'
verraten.
Tämän laskun suuruutta voidaan kuvata parhaiten sillä
kun muistetaan^ että viime vuonna rakennettiin Canadassa
; noin J[39,000 uutta taloa, jotavastoin tänä vuonna rakennetaan
v ; yleisten tdiden ministerin ''toivorikkaan^
KgjfJHH) taloa. Ja mitään varmuutta ei ole siitä, että nämä
IQOfOOO taloa tulee rakennetuksi nyt, jolloin kilnteimistölaino-jen
korkoa on entisestään korotettu.
..v.4Cuinka tärkeä tämä kysymys on kansantaloudelliselta
^ ^kannalta se näkyy myös seuraavista seikoista: Viime vuonna
nousi pääoman sijoitus Canadassa 24 prosentilla edelliseen
vuoteen verraWnv ollen yhteissumma 7,900,000,000. Tänä vuon­na
tapahtuu vielä nousua pääoman sijoituksessa, mutta nousu
: ::Wväin noin 8 pro^^
:lIowe. Kaikkiaan arvio nousevan tä­nä,
vuonna 8,500 miljoonaan dollariin. Kaikkein suurin lasku
20..pro5enttia, tapahtuu rakennusteollisuuden alalla. Viime
vupnna sijoitettiin rakennuksiin uutta pääomaa $1,579,000,000
— tänä vuonna (hintojen kohoamisesta huolimatta) vain
$i;2B3,000,000.
^"^On vielä liian aikaista sanoa puoleen tai toiseen siitä, tu­leeko
tänä vuonna rakennettavaksi sataakaantuhatta taloa.
Vlirj^Uiset tilas^tötiedot osoittavat, että NHA-lain perusteella
annettiin viime joulukuussa vain 598 kiinteimistölainaa. ver- f
rAttuna 2,317^ kiinteimistolainaan vuosi sitten joulukuussa.
Lasku oli joulukuussa kerrassaan romahdusmainen, eli 74 pry-s^
nltia. Kaikki merkit viittaavat myös siihen, että kiintei-
: mlstölainoja annettiin viime tammkuussa paljon vähemmän
, kun vastaavana aikana edellisefia vuonna.*^
'RakennusteoUisiiuden lamaantuminen vaikuttaa luon­nollisesti
muihinkin teollisuusaloihin. Puhuessaan viime tiis­taina
Canadian Liimbermen's Associationin kokouksessa
Mohirealissa,,kauppaministeri Howe varoitti Canadan puu-teollieuttsalan
työnantajia, että heidän myyntinsä tulevat tä­män
vuoden aikana todennäköisesti vähenemään "kotona ja
ulkomailla", ja että British Columbia kärsinee eniten vien­tiin
vähenemisestä. .
; "Teillä on öUut hyvä aika" sanoi mr. Howe. "Tällä Jtertaa
<jn tei<än ttiotteidenne kysyntä vähentynyt. Tämä tilanne
vaatii j o i t ^ n muutoksia ja eräitä kovia päätöksiä." Puutava-rateoUisijus
"on* monella. tavalla kaikkein herkin .yleisen ta­lous-
ja kauppatilanteen nousulle ja laskulle."
/ Meidän mielestämme olisi virheellistä vetää tästä sellaista
äärimmäisiä johtopäätöstä, että Canadan talouselämä on uu-
• -den kriisin kynnyksellä. Eihän yksi pääskynen kesää tee.
;Mutta tämä rakennusalalla odotettavissa oleva lamakausi on
v^kuitönkin yksi lisätodistus kapitalistista taloutta jäytävästä
parantumal^omasta taudista. Puheet "pysyvästä hyvästä ajas­ta"
ovat vain toiveajattelua.
l Nähtävissä olevat merkit viittaavat siihen että rakennus­alalla
tapahtuva; lasku tulee olemaan joissakin kaupungeissa
ja maakunnissa, pahempi kuin toisissa kaupungeissa ja maa-jsunnissa.
Mutta jos kauppa- ja teollisuusministeri Howe piti
'tarpeellisena varoittaa edessäolevista vaikeuksista k.o. työn-antajapiirejä,
niin siihen asiaan kannattaa kiinnittää huomio­ta
myös työläisten taholta, sillä, vaikka muita töitä olisikin
V raatavissa, raikennustyöläisten ei ole niinkään helppoa muut-
.taa ammatista toiseen.
YLEISÖN
KIRJE
nmt
mmm
m
imi
' Yleisön pyynnöstäkö?
Näyttää siltä, että "suuren yleisön keskuudesta" on nou-
^massa painostus Ontarion toryhallitusta "vastaan" siinä
mielessä, että saataisiin enemmän '-iloliemen" myyntipaikko-
^ Spontaanisuus eli oma-aloitteisuus on sitä vaikuttavampi
voima, mitä paremmin se järjestetään! Tällä ei tietenkään
Uirkoiteta sanoa sitä, että vakijuomaliikkeillä olisi suuri vai-
, kuttisvalta torypuolueeseen, kuten pahat -kielet kertovat,
liifeidän mielessämme ei ole liioin CCF:n Ontarion johtajan-
Iliaan syytös, ^
J^autaktmta on vain^^^^^^^^ virallisen siu-
-nauksensa sille kun todelliset isännät, väkijuomatehtailijat,
korottavat tuotteidensa hintaa. Olkoon meistä kaukana täl­laiset
vääräoppiset ajatukset.
Mutta sensijaan kiintyi huomiomme kahteen uuteen pik
(useiidraan. Samaan aikaan kun Port Arthurista tiedoite-
;^an, että Northwestern Ontario Tourist Operators yhdistyk-jten
konventionissa oli Algonquin Parkin edustaja J. Coimelly
^ryttän3rt Ontarion hallitusta siitä, että se edistää t'^
W*
ia lukea, että sama kysymys oli herätetty miltei samalla
lavalla Ontarion lainlaatijakunnan istunnossa.
*" Luonnollisesti voi olja mahdollista, että kaksi ^ihmistä
: ajattelee samanaikaisesti samoista asioista. Ainakin spiritis-
V Iit niin välttävät. Mutta mikään kumma ei olisi sekään, vaik-l?
ai tätä oma-alott olisi järjestetty
|i;ään vissin tahon toimesta.
^ Verratkaamme yllämainittuja uutistietoja toisiinsa. Syy-
(tettjrään, että Ontarion maakuntahallitus edistää "koiratorp-
- i|^austa'> eU^^^^" salaista käsittelyä", mr. Connelly
dmb^^ kontrollia koskevaa lainsää-
"VANUAINKOTl''
E s i t i n kerran Liekissä julkais
tussa idfjeeN^hi, että joku k i r j o it
taisi Liekkiin vanhainkodista, jol­laisia
laitoksia o l i ennen Suomessa.
Tämä esitykseni johtui siitä, :«ttä
tämän Timminsin kauppalan lai*
dassa on sellainen paikka, jota mo­net
sanovat vanhainkodiksi, mu^ta
minä en' ole oikein tyytyväinen
\ tuohon nimeen. Mielessäni oli
myös se, että meillä vanhemmilla
suomalaisilla on silmien edessä hy­vin
synkkä kuva vanhainkodeista.
Tämä Umenee siitäkin, että kun jo­kin
aika sitten öli helppo pääsy
täkäläiseen vanhainkotiin, n i i n mo
net hoivaa tarvinneet suomalaiset
olivat vastahakoisia menemään
sinne.
Minun käsitykseni täkäläisestä
vanhainkodista on vallan toisenlai­nen.
Olen vieraillut siellä ja kuul­lut
sen asukkaiden keitomuksia ja
mielipideilmaisuja.: Tuon paikan
virallinen nimi on "'Golden Ma-nor*'.
Minä sanoisin sitä vaikkapa
lepokodiksi. Siellä on nuoria ja
vanhoja, mikäli on tilaa. Siellä on
eräs suomalainenkin, hän, joka
saatiin pelastetuksi South Porcu-pinen
tulipalosta. Siellä oli myös
toinen suomalainen, jolle oli tehty
vaikea leikkaus Torontossa ja siel­tä
lähetetty tänne, sillä hänen toi­pumisensa
kestää pitkän aikaa,
mutta silti hän el enää tarvitse
sairaalahoitoa.
Tuo$sa laitoksessa saa olla, jos
maksaa omista varoistaan^ mutta
on : siellä yhteiskunnallisen avus
tuksenkin varassa olevia. Tämän
yhteiskunnallisen laitoksen asuk­kaiden
elämää yrittävät virkistää
paikkakunnan edistys- j a kulttuuri­seurat.
Eiköhän suomalaisillakin
kulttuuriseuroilla ja laitoksilla oli­si
syytä seurata esimerkkiä. —
Mainari.
runsaus antaa kaikelle sopusuhtaj- maansa kulttuurielänjää, joka po- laiset En kuitenkaan tapaa häntä
sen, levöDisen leiman. Tämä o n i l i i t t i s t e n harrastustensa ohella o n ' Petroskoihin tullessani*'päiVienki-
Stioni|r9fearostoliilfo S e n r a n
pnhecniobtaja Sylvi-Kyllikki KU- ..« J V U U J U J C H leiiu-aj». »«tma U I I J , , . — , , sifs , , . j „ „ - « - .~
Dl palasi Itelmiknan alussa Fet- aktiivisen kulttuuri-Uimisen asunto, r jaksanut säil^^^ kiinnostuksensa i rea ohjelma siellä ei antanut mah- pieni, kun isa aiu vangittan.
roskoihin Icknuältään niatksUta = «— n.--- .m t*-:^ i t,^i.r^.^^.^^,A.„^ .t n.in i^nmmmircu» iraikirppn suunnittele- Vaoauduttuaan am.
Kantasen tytär Irma on Petroskois.
sa lääkärinä. Hän oli oUut aivan
Helsinkiin^ Haneo tarkoitukse­naan
oli tutkia mabdollisaoksia
kulUunrisubteiden rakentamisek­si
Karjalan Autonomisen neuvos­totasavallan
ja Suomen välillä.
Hän on antanut Kansan Vufiset-lebdelle
Julkaistavaksi allaolevan
kirjoituloen. "Suomen ponalst^n
isäntä itse, j onka ikä oikeuttaisi I kansanrunouteen, on saanut ni in 1 dollisuuksia kaikkeen suunnittele- Vapauduttuaan, Ty yne Ranta-hänelle
j o vain hiljaista oleskelua ^ vähän ymmärtämystä kotimaas-; matni. JIutta kerrotaan Kerttu nen. loysi pitkien etsiskelyjen jäl-vanhuuden
levossa, on jatkuvasti r saan. Jos joku suomalainen olisi j Osipovan olevan hyvin suositun
työssä. Kun hän juttelee vähem- Yhdysvalloissa siirtolaisena noussut; lääkärin ja hänen Liisa-yttärensä-män
tärkeistä asioista, häh istuu; vastaavanlaiseen asemaan, miten f k i n , viime vuoden ylioppilaita, on
levollisesti, kift) keskustelu siirtyy suuren ihaUun kohteena hän olisi f kotikielestä huolimatta säilyttänytj naimisiin, mutta tutte
mieltä kiihdyttävämpään asiaan, t ollutkaalnl ; 'iAi ' j myös suomenkielen taidon, puhuu • hänestä tyttonimeä.
keen tytön — Stalingradin lää»-
tieteellisen korkeakoulun viimei-''
seltä kurssilta! Irma on mennjt
hän alkaa käydä edestakaisin, olka-^
p ä i t ^ ja; kasvoissa vähän saman-<'
Ennfen lähtöäni tapään sattumoi-1 sitä kuitenkin vahvasti murtaen,
'sin Moskovassa vielä toisenkin -pet- >
rosköilaisen suomenkielen tutkijan, j
(Jatkuu)
emigrantUen JäljiUär, joka a|ii|^ ' J a ) ^ | l' . « !•• Il'-
mielenklintoisia (iefoja myös (är- veliä' o l i aikoinaan. Tunne- ja; 28 vuotiaan lrmat'Salosen monien ' I M I ' ^ftCiOTTAA' lAnffllSlifi '
nadan suomalaisille, /ulkaisem- mielialat, kuvastuvat noissa l i i k - ; turkulaisten^atijiUulaisten vannaan • •«••••^••^
me kirjoituksen kahdessa osassa, keissa. j vielä muistaman, maisteri Kosti V . ' • " i la A. ' * Li ^' *A. '
I ; Keskustelemme Karjalan äutono-i Salosen tyttären. Irma kirjoittaa! f% a r^fyipfja k u l t f U U r i S t i n t i ^ l l fl
Kun suunnittelin äsken teke­misesta
tasavallasta, miten suo-1 diplomityötään suomenkielen ob-! ^ ' • • » ^ • • • | ^ » * * • • ^ * f
määni matkaa Petroskoihin, ajatuk­sissani
olivat ihmiset enemmän
kuin itse kuapunki. Monet mbnet
sellaiset, joiden kohtaloa kohtaan
tunsin kiinnostusta, olivat eri ai­koina
lähteneet kotimaastaan;.mii- t...**^.,^*
loin valkoista terroria, milloin l a - , S e e s s T k o Si
puanlukkeen väkivaltaa, miUoin Perheessä kotikieli
ylen ankaria j a kummallisista syistä
menkleli luonnollisen kehityksen i jektiiveista, j a kun yliopistossa on
tuloksena häviää. Suomalaiset van-' talviloma, on hänkin saapunut Mos-heinmat
haluavat lapsensa mieluim- kovaan kirjastoja tutkimaan. Isä
min venäläiseen kuin suomalaiseen I o l i ollut Petroskoin yliopiston suo-kouluun,
heidän tulevaisuusmahdol-! menkielen lehtorina ja joutunut
lisuuksiensa vuoksi. Avioliitot vai-j vangituksi "suuren puhdistuksen"
sekakielises- j päivinä v. 1937. eikä hänestä sen
perheessä kotikieli on venäjä, l jälkeen ole kuulunut mitään. Nyt
Petroskoin suomalaisille käy niin-1 hän on julistettu viattomaksi. Ra-annettuja
poliittisia vankilatuomjoi-:'^"'». ""l^'"?"' Turun! hoiila. joita lapset ovat nyt saa­ta
pakoon. 193Wuvun vaihteessa • v u -
Sitahan oli nämä vuosina kotimaas­sa
etupäässä vain niille, jotka kuu­luivat
suojeluskuntiin ja tilasivat
yksinomaan porvarillisia lehtiä.
Kotimaahan jäi läheisiä omaisia,
kaipaavia vanhuksia, sisaria, veljiä
— vaimot ja lapset seurasivat
useimmissa : tapauksissa jäljissä.
Kunnioittamiani V t y ö väenliikkeen
veteraaneja, lapsuuden tovereitani,
meillä - . kotona, | neet; on Irma ostanut itselleen ran-isän
muistoksi! Hän
Kuusinen lämpenee keskus-1 tahtoo opiskella samaa ainetta kuin
teltaessa Petroskoin tiedeakatemian
ja yliopistonosoittamasta ;:harras-tuksesta
suomenkieltä, suomalaista
kirjallisuutta ja kansanrunoutta
kohtaan. Kalevalasta, johon häri on
kirjoittanut esipuheen, on. jälleen
tullut uusi korupainos.;
suomalaiset opiskelevat innoldcaas-ti
juuri suomalaisen kansanrunou­den
ja kielentutkimuksen alalla.
Hänenkin pojanpoikansa, Martti
isäkin. Hän oli ollut 9-yiotias isän
hävittyä pois ja oli. ilmeisesti lu­jasti
kiintynyt tuon ikäisen lapsen-tunteen
koko rajuudella isäänsä,
.^liti on ollut korehtuurinlukijana
kustannusliikkeessä. Veli, joka
meni aikaisin naimisiin, työskente­lee
teknillisellä alalla. Irma on
syntynyt Petroskoissa, eikä hän
toivo pääsevänsä Suomeen muuta
nuoruusvuosien ystäviä o l i lähte kuin turistina. Mutta suomalaista
nyt samalle tielle. Kirjeet kertoi-" " " ' " - f " " " ' H " J I « . F " . - - « . « « ^ jvu.» . « . « » n u ^ . „ u » a o u u . „ a x a « tu
«n« trtiiaoito m„ir»..<.,m!cv=><ti.„t. 1 Kuusiuen, Vanhemman p o j a n l a p s i , j kirjallisuutta han kyllä haluaisi ja
Tunsin aikoinaan.
Kirjoittaa j isän. Tytär on hänen näköisensä
vat toisaalta mukautumisvaikeuk-1 • — • ^ ; . .. i , ; , 1 1 , . . - , . ,
sista. pettymyksistä ja Jcotimaan : P^':!!^.'^^^^. ?^^^^^^
ikävästä, toisaalta innosta olla mu- < .^^^"^ ku-jastoja.
kana sosialistisen yhteiskunnan ra- . . .
kentamisessa ja menestyksestä Uu-' "?'Pe»«at
väitöskirjaansa suomenkielen: par-dessa
maassa. Kun jotkut yrittivät
takaisin,.heille annettiin kummalli
Tietenkin keskustelu ' l u i s k a h t aa
myös ns. puhdistettuihin, Berian
— Paitsi puolustuslaitosta suurin
Canadan verotulojen käyttäjä on v a l -
tlpnvaralnvlrako^ joka käyttää noTn
miljardin dollaria vuosittain, miltei
kokonaisuudessaan . .yelkakcirkoäen
maksuun. . i ^ ''
sista syistä raskaita vankilatuomi- i uhreihin ja heidän kärsimyksiinsä.
oita ja työpaikkoja oli vaikea saa-1 O- V . Kuusisen lämmin myötätunto
da. Tarton rauhansopimuksen pe- \ ei anna tutkinnoiUe sijaa. "Kyllä
eräät suomalaiset ovat saaneet kär­siä
paljon".
kaikki muutkin^^
kustelen^ torjuvat ; äjatuJöen^p^^i e^
vaino i p l i s^
sesti enemmän 's^^
muihin kansailisuuksiini :
eräfn paikan, niistä voi .^dstaa
pullon viinaa ja juoda sen yhr
della istuimella. "Minä kutsun
teidät mukaani jonakin iltana
ja näytän paikan" sanoi mr.
Wren.
Torontolaisessa uutistiedossa
kerrottiin, että mr. Wren "puo­lusti
niitä, joiden rahoista saa­tiin
viime vuonna $50,000i000
väkijuomaveroja", siis meitä
janoisia, ja piti erittäin pahana
sitä kun oluttuvissa tarjotaan
ainoastaan yksi lasi kerralla.
Erikoisen pahana piti mr. Wren
sitä, kun monen yhdysvaltalai­sia
turisteja palvelevan turisti-kämpän
pitää toimia salaisen
anniskelupaikan tavoin.
Puuttumatta nyt lainkaan
siihen voi taisinko päihdyttä­vien
juomien kontrollilakeja
Ontariossa parantaa tai ei,
meistä tuntuu kuitenkin siltä,
että itse vakijuomaliikkeillä ei
olisi mitään sitä vastaan, vaik­ka
iloliemen myyntiä yritettäi­siin
lisätä. Äskettäin meidän­kin
lehdessämme julkaistu uu-tistieto
osoittaa, että Ontariossa
myytiin viime vuonna ennätys­määrä
pullotettua iloa, ja että
Ontarion maakunnan väkijuo-malasku^
li lähes 300 miljoonaa
dollaria huomioonottamatta si­tä
77 miljoonan dollarin voit­toa,
minkä anniskelupaikat
osalleen saivat. Olettaen, että
Ontarion kaikki asukkaat, ime-
Iväislstä lapsista haudan par­taalle
oleviin vanhuksiin asti,
piisi vat demokraattisen elä­mäntavan
mukaisesti Juoneet
kukiti yhtä paljon, Ontarion
asukkaiden viimevuotinen vä­ki
juomalasku olisi oUut keski­määrin
$62 henkeä eli $240 ne­lihenkistä
perhettä kohti.
rusteella palautettiin "vähemmän
syyllisiä", ja viimeisen: rauhanteon
jälkeen palasi taas joukko suoma­laisia,
entisten punakaartilaisien
lapsia j a 30-luvun emigrantteja;
Mikäli he menestyivät uudessa
kotimaassaan.v heitä parjattiin koti­maassa.
Mikäli eivät menestyneet,
ei heitä kohdeltu sen h e l l e m m i n ,—
parjattiin ainakin sitä maata, johon
olivat menneet. Viimeaikoina pn
: taas uudenlaisten häväistyskirjojen,
ja -kirjoitusten ryöppy lyönyt «hi­mansa
suhtautumisessa punaisiin
emigrantteihin, ihmisiin, joiden
aatteellinen ihanteellisuus ja maail­mankatsomus
on ollut lujaa j a jot-ika
moraaliltaan Ja henkisiltä lah­joiltaan
ovat olleet, kuten emigran­tit
yleensä, keskitasoa parempaa
ihmisainesta.
Tiesin hyvin, etten tapaisi hen­kilökohtaisia
tuttaviani enää, val­lankumoukset,
kansalaissodat, so­dat
yleensä eivät sääli ihmistä, ei­vät
ainakaan pakolaista, mutta—•
ajattelin — näkisinhän paikat, jos­sa
he ov£t eläneet ja toimineet. Si­täpaitsi
kansalaissodasta tulee ensi
vuonna jo neljäkymmentä vuotta.
Vuoden 1918 pakolaiset olisivat, mi­käli
vielä eläisivät, jo vanhempia
j a isovaniiempien vanhempia, olen­han
itsekin jo isoäiti.
Keskustelen matkastani Mosko­vassa
O. V. Kuusisen kanssa. Uänea
vanha turkkiin puettu autonkul­jettajansa
j a sotien edellistä mallia
oleva seitsemänhengen autonsa
ovat noutaneet minut hotellista ja
tuovat "hallituksen taloon" jätti-läisasuntorykelmään,
jossa asuu
neuvostolaisia virkamiehiä ja mi­nistereitä.
Lääkärirouva on asetta­nut
ennen työhön lähtöään kahvi­kupit,
kaakut suklaakaramellit ja
hedelmät tarjoiluvalmiiksi. O. V. K.
keittää itse kaasulla kahvia. Hän
ei luovuta tehtävää minulle, koska
on tottunut tällaiseen puuhaan.
Olen ennenkin ollut tässä valta­vassa
huoneessa, arvelen mittasuh­teet
8x5 metriä ja korkeudeksi ai­nakin
5 m. suurista ikkunoista riit- \
täisi suomalaiseen Aravataloon,
jotka nekin ovat valoisia, lasipin­taa
ainakin neljään, viiten hifonee*
seen. Mutta huoneen mittoja nou­dattava
kirjoituspöytä, suuret nah-suurine
sinisine silmineen, mutta
yielä henriompaa rakennetta, lyhjr-
• empi.\v:V:'V''"..^:^'^'|-' •••
Keskustelu;- siirtyi eräisiin toi­s
i i n k i n punaisten lapsiin. Eero
Haapalaisen tytär, keirttu Osipova,
joutui * sotavuosina Siperiaan jä
harjoitti siellä lääkärinammattiaan.
Nyt hän olisi saanut yirkavuosieri-sa
perusteiella toimen Moskovassa­kin,
mutta asunto-olojen, vuoksi:
muuttikin Petroskoihin, jossa van­ha
äiti: vielä elää; VNaiiäinHaapa­lainenhan
oli aikoinaan eräs joh^
Yhtäkkiä tuntuu - j o l l a k i n laiUai tava sielu Punaisen Kaartin Pu-irvokkaalta,
että tämä harvinaisen j naisen- Ristin toiminnassa ja hän
älykäs, lahjakas; mies, joka, niin t on kuulemma säilyttänyt henkisen
< Moskova. Neuvostoliiton par­lamentin
Korkeimman «euvoston
molemmat kamarit hyväksyivät hel­mikuun
9 pnä päätöslauselman, jos­sa
esitetään parempien kulttuuri­yhteyksien
kehittämistä länsimai­hin.
Päätöslauselman on allekir­joittanut
Ilja Ehrenburg ja joukko
muita tunnettuja kirjailijoita ja
taiteilijoita. ^
Ehrenburg on myös kirjoittanut
artikkelin, joka on julkaistu huo­mattavalla
paikalla Literaturnaja
Gazetassa. Siinä k i r j a i l i j a kysyy,
miksi kulttuuriyhteyksiä ulkomai­hin
ei voida pitää erillään ideologi­sista
j a diplomaattisista kysymyk­sistä.
Ideologinen taistelu ei voi
estää meitä pyrkimästä kulttuuri-kosketuksiin
kaikkien maiden
kanssa. ' . :
Moskovassa olevat ulkomaiset
tarkkailijat pohtivat, selvittääkö
ensi v i i k o l l a korkeimmassa neuvos-'
tossa käytävä keskustelu Neuvosto­liiton
uuden kulttuurioffensiivin
mahdollpen alkamisen.
Hyväksyttyään budjetin j a talou­dellisen
suunnitebnan vuodelle
1957 aloittivat korkeimms n neuvos­ton
molemmat kamarit keskustelun
ehdotuksesta perustuslain muutok­seksi,
jonka mukaan yksityisillä
neuvostotasavalloilla on majidolli-suus
säätää omia lakeja siviiliofikeu-d
e n j ä rikosoikeuden alalla.
Aseijtariisumis-neuvoffelut
ajkavar
ensi maaliskuussa
United Natlons. — Y K : n Yleis^
kokous hyväksyi yksimielisesti pää­töksen
alkaa aseistariisumisneuvot-telut
Lontoossa malaiskuun 18 pnä.
Britannian valtioministeri kom­modori'
Allan Noble ilmoitti, että
Britannia, Canada, .Neuvostoliitto,
Ranska ja Yhdysvallat, jo^tka. ovat
jäseninä YK:n alivaliokunnassa,
ovat: yksimielisesti sopineet alka-
.mispäivästä. ^
Länsi SaJksan sosialide- \
makraalttien jtriiitaja saa-'
puu Canadaan vierailulle
Ottawa. — Länsi-Saksan sosiali-demokraattien
johtaja E r i c h OUen-hauer
saapuu tänne tk. lopulla ja
kohtaa korkeita hallitusvirkailijoi-ta,'
tiedoitettiin täällä keskiviik­kona.
Hänenc- vierailuaan pidetään tärr
keänä, sillä mahdollisesti hänestä
voi tulla Länsi-Saksan kansleri en­si
syyskuussa toimitettavien vaalien
jälkeen. Hänen puolueellaan on
suuri mahdollisuus voittaa vaa­leissa.
;
Vielä ei varmuudella tiedetä mil­loin
hän saapuu tänne, mutta täällä
arvellaan sen tapahtuvan tk. 26 pnä.
Canadan SixNations intiaaniheimojen johtajat harkitsevat asiansa esittämistä kansain­väliselle
ofkeudelle (yllä kuvassa) Haagiin, koska he ovat sitä mieltä, että he muodosta­vat
oman kansakuntansa Canadassa eivätkäole canadalaisia^--aan Canadan liittolaisia. In­tiaanijohtajat
ovat syyttäneet, että liittohallitus, on syyllistynyt intiaanien ja liittohalli­tuksen
välillä tehtyjen sopimusten rikkomiseen. Toista viikkoa sitten siirtolaisministeri
Pickersgill esti intiaanien esittämästä valituskirjelmänsä Britannian kuningattarelle.
Kuinka monen maan
kansalainen? « •
- ••. . . • '...
Wien. —: Lentokoneessa syntynyt
lapsi sekä hänen äitinsä ovat täällä,
sairaalassa j a molemmat voivat hy­vin.
Äiti kuitenkin ajattelee kuin­ka
monen maan kansalainen hänen
poikansa on.
Hän ja hänen miehensä ovat. Itä­vallan
'kansalaisia.
Lentokone; jossa 'la'psi sjTifyi,''saa-pui
Englannista.' _ .
Lapsi syntyi kun lentokone oli
Saksan yfi lennossa. <
Lentokoneen omistaa israelilai­nen
lentoyhtiö.
SiTÄ|||!l!l!l!li[||||||||il||||||||||
JA
lllllllilllll!llilill!llllllilllTÄTÄ
GOTLANTII;AISITTAIN
Muuan maallikkosaarnaaja, joka
oli olluj* seurakuntalaisten suuressa
suosiossa, oli, kuollut. Seurakunta­laiset'
päättivät silloin ripustaa saar-aaajan
kuvan kirkon seinälle ja
kääntyivät asiassa tuomiokapitulin
puoleen.
Piispa ilmoitti että saadakseen ku­van
kirkon seinälle täytyy asianomai­sen
olla tehnyt**jotakin kirkon hyväk­si.
Silloin muuan talonpoika kysäisi:
— Onko-piispa ollut koskaan Dal-hsmin
kirkossa? *
— Kyllä tietenkin.
— Silloin piispa on ehkä nähnyt
myös pirun kuvan kirkossa.,
— Niin kyllä.
— No sitten piispa voi ehkä kertoa,
mitä piru on tehnyt kirkon hyväksi.
G r e y - k a u n t i i n , missä e s i m e r k i k s i . p e u - sihteeri D u l l e s i n mahdollisesta syyt-
Mitä muut sanovat
NAAMIOINTI «LEUKAI.
LUN" VÄLTTÄMISEKSI
Meidän pojat kävivät h a l l i tusherro-jen
ja parlamenttlmiesten p u h e i l l a ,
. J a hyvänä siellä o l i pidettyki . . .
Tästä meidän lehdestä oli mukaiia
Toronton ulkomaalaiskielisten toimitr
t a j l en j a kustantajien k l u p i s t a t o i m i t ­taja
Tenhunen . ; : j a lehtemme l i l k -
-""keenhoitaja . . .
. Kun pojat — käytämme tata n i m i -
Meemmensko sen paremmin tystä mukavuussyistä, vaikka eivät i ie
kieltolakiin kuin muihinkaan 1 o t t a v a s s a vieraUleet suurelta osalta'
'Minä olen Canadan vällio' Dulies'
4a|it^ sanoen/ että nämä "lait on laadittu" sellaisten ihmisten kaikkiparanta\nin patenttilääk-1 " » ' ' ^ eihsen teereenpoikia ole i -
^Imesta, jotka ovat kaukana valitsijoista, eivätkä ymmärrä j keisiin. Mutta meistä tuntuu! ^^''^^^'^^ matkasuunniteimiaan maam-
,e„ismiikenne..i'. "kuitenkin. e,.ä valUovallan vei- ^ SS'^;!^. 'Mikäli me tiedämme. Ontarion lait ovat lainlaatijakun- *
xian' jäsenten laatimia ja saattaa hyvinkin olla, että he ovat
s#v<§auenipana^ V kun ne piirit, jotka "ymmärtävät
j:0 .ttu:ist»iikennet^^^^
b^;! '^,...\JUaihiaatijakunnan jäsen Albert Wren (L. Lab. Kenora),
^ovoi k<^viiIdkona lainlaatijakunnan istunnossa pääminis-
|4SiJ ...teri- Frostille, että hsxi tietää, parlamenttitalolta näkyvän
®K«iäM®i?p^^ '•:•-:>:::: " . : A - , . / - / : , ; : ; ....^ö
vollisuutena olisi pyrkiä siihen ke^Hkuvemöörin paheilla, niin
että \'äkijU0mien nauttimista 1 joka voisi leokailla, että he muhinoi-voitaisiin
vähentää — sen s i - 1 ™ » » » a i y i s s ä pUreissä.
j a a n , että kiinnitetään h u o m i o i väittäikseen he järjestivät oh-v
a i n väkijuomista s a a t a v i i n v e - i:^^,^^^- . . . - Iiailassii piireissä . . . — Kmpeiftn
r o t u l o i hm j a nnden hsaamis- Petka. Vapaa Sana hehnik. 16 p 1957.
mahdollisuuksiin. ^Tummennus Vapauden.)
R a n s k a n historian yksi kaikkein > a n t a n u t ystävineen metsästysoikeut-epaonnistunein
kuningas j u l i s t i aikoi- j ta" canadalaisella saarellaan.
naan. etta " m i n a olen v a l t i o " . ; Täten.siis nähdään, että Y h d y s v a l -
Tatä o n t a h a n asti^ pidetty öykkäri- 1 Eain . valtiosihteeri, joka aivan äsket-mäisten
h a l l i t s i j a u i yhtenä j u l k e i m - I t a i n tyrmistytti n i i n c a n a d a l a i s ia
pana toimmnan ohjeena. Mutta k y - k u i n brittiläisiäkin julkisesti häväis-seinen
kimingas puhui kuitenkin tessäan brittiläisiä j a f a n ^ l a i s i a so-.
omasta-maastaan. / t i l a i t a selittäen,. .että( joS; hän,.mr.
O n t a r i o n l a i n l a a t i j a k i m n a n istun- ! D u l l s s J u m a l a n armosta, olisi " y h d y s -
nossa e s i t e t t im viime v^lkolla:valtösJ valtalainen sotilas. hän;tuntisi.olonsa
että yhd}*svaltaln valtiosihteeri D u l - | Keski-Idäsaa; turvallisemmafcsi.,. jos
les o l i osaltaan "parantanut" tuon i hänen oikealla puolellaan e i olisi b r i t -
ranskalaisen kuninkaan lausuntoa j a - t i l a i s t ä ja vasemmalla» puolellaan
selittänyt, että O n t a r i o n riistasuojelu- - r a n s k a l a i s t a s o t i l a s t a " esiintyy y h -
laeista huolimatta hän voi "ampua ' ta julkeasti Canadaan nähden j a j u l - .
canadalaisella saarellaan peuroja n i i n ; istaa että .hän. metsästää täällä ole-p
a l j on k u i n haluaa". Yhdysvaltain 5 v a l l a saarellaan O n t a r i o n rUstalaeista
valtiosihteeri DuUes sanoo siis olevan--! välittämättä m i l l o i n h a l u a a !;
sa " O n t a r i o n v a l t i o " , j a sik;si v o i tehdä f J a niiljaardiyhtiö General Motors
mitä tahtoo. rtuntuu pitävän itseään a i n a k i n yhtä
Tällainen lausunto aiheutti l u o n - j s u u r e n a tekijänä mr. D u l l e s i n r i n o a l -
nolli^esti vastalauseiden mjTskjTi j a ila. G M : n omistamalla G r i f f i t h i n Saa­rojen
metsastysaika o n c a n a d a l a i s i l la
v a i n 2 v i i k k o a vuodessa — j a ; v i i m e
vuonna ei G r e y - k a u n t i s s a saanut a m ­pua
peuroja l a i n k a a n — paitsi tietysti
G M : n herrat j a heidän ystävänsä!
*. E i : SIIS ole ihme, v a i k k a sekä eräs
liberaalipuolueen edustaja että CC-^
F : n Ontarion -jaoston j o h t a j a e s i t t i ­vät
tämän s k a n d a a l i n johdosta l a i n ­l
a a t i j a k u n n a n istunnossa syytöksen,
että Ontariossa on eri l a k i r i k k a i t a ia
toinen l a k i köyhiä varten. T o s i a s i ­assa
näyttää siltä, ettei Ontariossa ole
mitään lakia .ainakaan, a m e r i k k a l a i ­sille
rikkaille, mikäli on puhe r i i s t an
suojelusta J
teeseen panosta riistasäädösten rikko­misesta,
pääministeri Frost veti esiin
vielä s e n km varauksen, e t t ä ^ a h d o l l i'
sesti syytteen nostamisen a i k a on jo
kulunut umpeen.
Toisinsanoen, JOS G M j a m r . Dulles
ampuivat tai ammuttivat, mikä on
sama asia.-^emäpeuran viime kesä­kuussa—^
j a jättivät sen vasikat k u o -
Jemaan. näitä metsän "urhoja vastaan
ei voida enäa. nostaa syytöstä, siUä
heidän tekosestaan'on kidunut jo y li
6 k u u k a u t t a ! ; . r
K u v a a v i a ; o l i v a t - m u u t e n _ p n t a r l on
pääministeri F r o s t i n "jos-' j ä " m u t t a"
varaukset-tässä asiassa.: -
T o r o n t o l a i s t e n lehtien Iprtc^öiarj
mukaan pääministeri F r o s t öli sano­nut,
että mr. D u l l e s i a " v a s t a a n noste­t
a a n syyte J O S k u k a t a h a n s a v o i cäit-tää
todistuksen siitä, että hän o n a m ­punut
s a a r e l l a a n p e u r a n l u v a t t o m a l la
a j a l la
Edelleen: " J O S r i i s t a l a k i m m e eivät
kuten nihimonestr ennenkin. Y h d y s - ;rella o n piiiet-ty peijaisia milloin s u u r - nyt estä yksityisen" alueella metsästjB-v
a l t a i n h a l l i t u s joutui "selittämään", | pohatat ovat peuranlihaa halunneet!
sanoen ettei m r . Dulles "ole koskaan rSiellä on kuulema kestitetty entistä
ampimut peuraa". jkenraalikuvemööri kreivi Alexander-
TRLma " s e l i t y s " ei tietenkään m e r - , i a , G M : n presidenttiä j a tietysti m u i -
kitse mitään. Eihänr mr. D u l l f e s a n o - ; takin-suurailksiä'. : ,
nutfcaan, että hän " o n ampunut'* m i i - i General Motors omistaa G r i f f i t h in
l o i n tahansa, v a a n että "hän v o i " j n e . ; saaren j a siellä metsästetään kilulema
' M e r k i l l e p a n t a v a a myös on;; ettei | fasaaneja, peuroja j a muuta metsän
valtiodepartmentti ole yrittäujtkään j r i i s t a a 365 päivää vuodessa.' • _ _
kieltää.sitä. etteikö ^mr. Dulles o l e j Mutta G r i f f i t h i n saari k u u l u u edöleen General M o t o r s i n - j a v a l t i o -
tä l u v a t t o m a l l a a j a l l a , l a k e i hm täytyy
tehdä tarpeellinen muutos.
" L a k i o n tässä maakunnassa k a i k i l -^
le sama", s a n o i pääministeri F r o s t . i .
Kenelläkään ei ole o i k e u t t a jättää
huomioonottamalta metsästy^ielto-a
i k o j a . J O S a s i a ei ole näin, siitä t u -
l e e l a k i .
yossittehiav. k e r r a k s i ! Puhuessaan
'Väärin tai oikein, meillä on s e l l a i ­n
e n käsitys, että moni o n t a r i o l a i n en
"salametsästäjä" on saanut s a t e p a -1
sutär^'etta'han bh
maaltaan n i i i k a n särpimen^ lisäicsi
PjCflra-n l i h a a luvattomana; aikana.
3i|iÄtav jos nyt-osoittautuu, e t t a herrat
amerfkkalaisefc m i l j o n e e r i t j a biljo-neerit.
saavat / ' o m i l l a alueiflaan"
metsästää 365 päiväi. vuodessa, n i in
mitä s i t t e n sanotaan l i i t t o v a l l a n toi­mesta
mille farmareille, jotta on
"väärämielisesti" sakotettu, koska l a ­k
i o n k a i k i l l e sama, k u t e n pääminis­t
e r i F r o s t sanoi?
Maksetaanko näille O n t a r i o n f a r ­m
a r e i l l e j a m u i l l e väärin tuomituille
t a k a i s i n heidän sakkorahansa j a k o r ­vataanko
heille ofkeuskäynnistä - ja
ms. koitunut a i k a h u k k a ?
: V a i soveltaako;: F r o s t i n hallitus
a m e r i k k a l a i s i i n ' m i l j o n e e r e i h i a ' l a k ia
s a m a l l a t a v a l l a k u i n sitä o n s o v d l e t tu
canadalalsim?
Tästä on i^symys.,—^Känsäkoura.:^