Vapaus, September 3, 1968

              ^ sivii 2 ,Tiiisffiai, syysk 3 i>. — T u i e ^ y , Stejpt. 3, 1968
INDBPBhtDENT L A B O R O R O A N
^ FINNISH <MVNiU»li>kNST
ikIBERTY)
B D I T O R I W . E K L U N D ^ ' './M''*^/\WftCNA«ri»ft
fBLEPHQNBi Oll9lCK A N D BCirn|^IAI. (874*4264
pybUshed thrlce w
PubUshlns Co. Lbnli
hv f .5r,3'.wl MaUlng ad(Jre88:'Dwt'68^
-•»^.i^;sÄtpfiÄÄl^ *****
}y3ä6iia^''V^^tmii,A^^SA J&IS
Skk. IQO dtPdäe^: t ^ . im ff in. 035
NÖIJS vumä Äitteft HuiiStoitrHtBi]?!^^ varapresiideisttti-
^oKfcaafoi A^tsöiiöäte tfeftvdiudÖiCISlÄ ÄJiöSSioflisesti eirt ptio-:
liUi läaaHÄfäai.gekt tÖÄJii' döirtoflaÄa^ puölote^ai taiioJtä.
dftptttefedoifefcaalkBV vaftitsennftista HörveöiiÖtvät ainoastäalri rae, jot-
}^ oliivi pabdrtetat äl&iestäimään häntä pooluieen, ka^pun-kterfr
jä^ Viötnärttto «idatf Öcannallar otevdteB pajnappuljeii padnos*
tgOjfeen johdosta),' » n a l k i n R^araalfeuiödöi kmtltiin puöltieeri
j g g e t t M ^ keskiuiudiefesa vaäJinhieiderf «rirttieHsytJfffeien j a .t8ip|»V
--f^gainieiLiQan valliitessa
Tosiasia O D , ©ttJä Humpfhrey saijÖhicagossa pidtefya deimo-kraattien
puoluökiolfcoiifeseii ytoteydessft hyvin aas^
ramgatistiiksenr siiltsr, feun hän oA olkit uskoaiiinen "pomonsa'',
p i ^ e n b t i JR^iUnsonin inä«rä(y%i9Jl]«. m t m f S m ^ n enäiMmäimeii
turanio lankesi siitä*!» llulaUBha(tita, ^ voltti jiuökieehsä
j^redd^tälehddkjkuudien.
Kun Humphrey antoi kanföätuksensa presidentini määräär
"^mätte ViefcrKsnumi^^sodan^^^^^l^^ hän mieiaetti smiirimr
itteA osan entisesitä libeoraalisaudestaan yhdelä isöoilla. Sodai^
nftjtrtirtttia J-leSsen: iftteilipiteeäi vastaiSeJköi on Hufilplhrey Jofcnr
öböiri lÄiehenä niertettäjiyit suiuireö ylefeön sUosbm.
K o t i m a i n taloöselamiäin saärttot isUrtit ovat myöskin vä-hfisjltäiieet
Himiptoat<eyn kiiltoia suuren yleisön siknissä, vaiifcka
hJäööHlä ei disikaan oUut smaieinjtea vaikaitusita haJltitiikBen
päätdksiin.
Himiphrey^ hajionioksi ooiineksi voidaan laskea se, että hän
joiuityii pal^erhäasi vuoin^^ 1964- Matavalta fiäyttäneen mie­hen
alaisena, mtjitfa joifeä on johtaHTut Ameirikan jatkuvien ui- •'.
kopodiiititisiin ja ^ t o k i a 3'iO(maiKJi^^ jotkiä ovat'järistyllä-neet
lJSA:n kehSftyffesert peaflisCUksiä
Ajat ovat iepävaikaisia ja-xM^täiä
tä, ettei Hui^phri^ pysty v o i t ^^
. tmstajiaan * n paremimiin kuin saavi#amaan presidentin vir-
Mals^an.
^aki ja järjestys"
-Amerikan. Yhdysvaltojiöi sairaus'palJastiBi maailman näh-i
^ y ^ s i kailtessa^kiurjuiudess£ian-vi^ demokraät-liip/
oolueesi ^ufilt£^jia(kokouksen aaikanaC
^^•^^ - L presir
denitiMo^&^ansa leimaa itäyte«en mit-faäjisa
raakuitt-d^
ätä, jönlkä i^taiöta" ei <Äe koalkäari aikaisömnain_ nähty Yh-dysvaUoissa.
TiiaBteen hSrvittälvyys fcay seMlle siitä tosiialsiasta, että
vastuu väJkivaUtaisuuksista ja raaikuuksista lankeaa Chicagon
^oKKäen ja 'teValKsuasvoimien'* kanmefctavakBi, ©jkä Viet-
XimSki siotäa vztämät^ tai hallituiksefn; pollti&filadK vastaan
dttejd|&n mieleniosoittaljien hartioille.
Poliisit muuttuivat aivan rai*'iÄMltää^palrt ,
ja' potkdiessaiaa nuoria pcuikia ja ^ i p t ( ^ , mjtäM^ di-vuiBtaka(
tsx>jia, ja niiskatitaessäeyn^^k^
Iden kohdalle osuneid!enkaBvoihdn\G^ piiä^e^äii lotiliten-^
Ikuieideiii i p a m töUeitd lääjfeäreitä p pasMsäsäm naisia ja
läpsSafläpi ifelnmainj^^ IC^AMA <taS!Si^^
jalkidktki^u<miee£3^^
Kaikkea yllämainittua tehitiin: t^cägossa Idn ja j^-jteö-lyksen
niniiBsä, mutta se oU loaäktoa perinlteellisiä oilkeus- ja
jäbljestyskäsityksiä vastaan. " '
Tällainen järjetön VäMvaitaistilfaö ott öKuit tyrartfiikäurfeiS
älkairiuäen merkldniä tapahtflfcooh aa' iiHtött m&sS tafcansa, jidfeo
£^lä-Anierikan nnfalssa USA:n miiMksSll^äijsäii f)6imeä€a täi
USA»aa Chicjagoa pönmestarin RiöRfird Ba8eyii KasfcyStS.
( M c a g c n v i ^ ^ tapeMifttät & m tö^^äGaiis^
s&ittä siniFeäta r^epeämästä, m M on tapahttif^ y^tid^miSkiSiäSai
, Ä iäfinö^^ välillä, vaari myösktrr
m iikäluokkien sekä XKaQassaoi^jaiii jä sämeh tavalllisiitti Ihtoi-
« i n Kifceutuviien kansanjoukktojen- I^^UiOS.
iäimä televisioiden vä%ikselilM e t n m t y QHi^goif ptiilii^
siiia ^'in9stan93iä!ytös'V tulee suw^
ja vaJdBetlksia tooitjtaneiita emavaili[«d^ Aim'6d]äi9t Ifaitä&rf
Idasämnicbegsa
Vat)a!Uff-leh« liittyy kaiMdiln t m k i i t y m tairfeöitCaviift',
jOtlcä tuömitseivät feai&fel heöikÄökahtaisiin öikteuksiin puuÄttfc^
miset jä ennen (kaikkea OMcagIbBsa tapahltuneet ituhansia fir*
m i » » louJkannfieit poUdJsieoa. raaiduit^eft.
l i i / :
Lahoittiut tukf
SYNTYMÄ.
Annf Palo, WluMsh, Ont. täyttää
. t t o a » syjEf*^ a P<4 "^^ vuotta.
' äeffiftf t t h m u , t m A t m / t , oat.
JtiymUt tdcäfaina»" syyskuun'- 4- pnä
f f v v ( ( m - •• •.
JäUnari Tahti, Toronto, Ont. täyt­tää
torstaina, syyskuun 6 ^jiä' 77
vuotta. I
YhdiyiKiime sufiiUlalsten ja tuttaiVairi
onDÄntoiivo^Ksiiri. .
Madrid. — Bspänjalairien härP-aisteH^
a M i ^ l Matw. JPfca tun­netaan
ImplnlmeUäliligttelfo, pidä;
cittiin M a d r i d i a hUJattam.pidetys­sä
härkätadstelussa sattuneen ennen
kuuhunattomanr. . välikolitauliäen
vuoksi.
Miguelin, joka ist.ui härkätaistcr
im katscjmossa, hyppäsiv yllättäen
preenatle sen jälkeen kun Kspan-
9B. kuuluisin härJcutaistelija EI
Gordobes oil oteUessaan näytöksen
vumeisenhädränikanssa useita ker-
:oja väistänyt härkää.
TttUMnaan ipukuun pukeutunut
Miguelin seisoi liikkumatta härän
edessä jä käveli sitten ihitaastl sUä
kohti ilman punaista viittaa ja
miekkaa. Hän veti härkää sarvista,
suuteli sen päätä,; pakotti sen kä­velemään
itseniS ympftr? useffo ker­toja
j a nousi lopuksi hJblsää vas­ten.
Härkä ei reagoinut mitenkään,
ja Miguelin huusi: "Tämä ei ole
härkä" samalla kun näytöksen 24,-
000 katselijaa osoitti hänelle hur­jasti
suosiotaan.
El Cordobes, joka oli pakahtu-maisillaan
raivoon, ei yrittänytkään
lähestyä kilpailijaansa. Mtiguelin
väittää, että EH Gordobes varoo jou-tiumasta
ihärkätaistelukilpailuun bS-loen
kanssaan.
•, r^,--' •' •* •••••• •• . • - ^ .
Muchen. — Baijerilainen maan­viljelijä
Anton Örenzebach hotkaisi
jokin aika sitten 26 kovaksi kei­tettyä
munaa puolessa tunnissa ja
voitti iLänsi-Sadcsan mun^msyöjämes-laruuBkilpailiin,
joka oli järjestetty
Mandbonissä pidetyn maatalousnäyl-tolyn
yhteydessä.
Grenzebach nielaisi munat seitse»
mäB':<^uen ja kuuden terävämmän
rygrpyiK kanssa. Urakan jälkeen hän
pyyhki suunsa ja meni' c^vintola-tcittaan
syömään aterian ja juor
raaOT. lisää olutta.
9aku. — Kaukasuksen vuoristos­sa
siiiaitseva Barzuvun kylä juhli
hiljatj^n vanhimman asukkaansa
Shirali.Mislimovin ISS-vuotispäivää.
Mislimov itse, joka lienee maail-mantvanhin
ihminen, ei hämmä»-
tele pitkäikäisyyttään. Kunnon vuo-ristol^^
appa ei tunne itseään lain­kaan
vanhaksi eik^ juun koskaan
sairastele. Lisäksi hänellä on hyvä
näikö j a kuiilö. ään ei syö kos­kaan
- l i i k a a ja työskentelee ulkoör
massa.
Ghirali Mistimovin pojanpojan
peyca järjesti vaarille erikoiriaatui-sea
syntymäipäivälabjan. Hänen, vai-mMisa
nimittäin synnytti pojan, jo­ka
ön patriarkan 137. jälkeläinen.
Ruotsin väali-p^
dseet kärkeviä
Tokhrima. — Kärjistynyt uliko-poliittinen
tilanne oli yksi pääaihe
Iluotsissä pidetyissä vaalipuheissa,
jo*ka nyt kafcsi viifckOa ennen vaa­leja,
ovat' päässeet täyteen vauh.^
tiinsa-
Ert puiduoideH puliujat tuomitsi-vat
Mlvaa Tshekkoslovakian nuehi-iyiksen.
Sekä hallitus- että opj^sitiopuo-
!ueid«n iJithuJat vaativat Äu^tsin de-nkdcatiaii
lujittamifita: pytjijnity» lu­jittaa
demokratiaa ija e d i s t i tasa-arvoisuutta,
tolnaiatavapautta ja eri
kansalaisryhmien elinehtojien tasoit­tamista
on ainoa tapa tukea kan­sallista
yhtenäisyyttS, sanoi kauppa-rtiriteteri
Öunflair Lartge.
OJketetofJöfetaJa Yiigve Holmberg
sanoi piMeätaain, «ttfi haUitu» on
arvioinut väärin uUcopoUittiseii t i ­lanteen
j » vaati puolustuskysymys­ten
laa j aa^demokraattista uudelleen
arviointia; ' Tarvitseanme voimak-
< Sa(ig'o^yssa peiniis^tilt»
vaUdihStS(i«fMc£len liitto", jionka oteanassäolon mariiolniettihailU
t u s virattji^ci^ saHUf. .. -.. .—•—~ .
UU(IM^''*-lito uikökultaista
se seälk&a, ^ o^ perustettu' VaMaull:$«lidli' ''i^ia^id^ntti'' asenneittaialn to6iasik>i«a se ei
Thdteun apureiHeöl eSitJtätniÄ'lk)6(ho!^^ ^ittyö jÄ tehos- pySty fcätkielniääini. Etelä-'\net-
«aaf Ikiäijmi^^ söitaa^y ts. •apotaa' Etek-Vietnaifrtin^^^^ faartsa on jo ajat sitten
salbpg^^tjgjj]^^^ VaätÄäÄj joMtä' itaislfielevt urhotoail- -vi^inthiut anian fckmsö.
*ötJ''^#^u4en, itsetoÖisyyden ja i s y t i n j r i t m B ^ a kunnian puo- tiityttyälän yhteen ItadeHiisen
festäu ' - eduisrtajanfla käAsöä, EteilärVJet>
''Kanfian liilitjo" om jälleen letläs IhäMialä kyffiiätty kansian- namin Kiansalllsen Vapaukis-vasrtoinen
järj^E^, yhtä^^^^^]^ kuiB ditae Saigonin vinlttamian, etelövi)^^
<%iaUltuskbi". patrHodiiit taisitelievati uii^eaati
Mitei ^ g a n i h ^ \Mi£tigt(51^'oli i^yhxly;Hävä hänSdtei- oiSU^ude^ «>IIa ilsäAtäilä omas-m
a "tasapUitort'^ pe!Mm^»äk0 ' sa talfcssaan ja hteidäit puoljöl-
Aram&an profeagäii^,, silmäÖapitäen J^äiriiölft Vij'allii!sia laan on koko edistyksellitsien ih-neufvioiiiteluia,-
joita MyäMta Vietoxamin demokraattien tasa< npkunmiam tenatus.
vaiUan ja USA:n edlU9t(fti>eni vtälillä, ytpjflitaa kaäkini voimin tällä Siis tätä viilmeJsinitä ' t o s an
IUB(Mlä Dbdistolla Yhdysvaltojen Vietnamin öodan "laillisuut- liittoa" ei voi reheiLlisiessä mie-ta".
TOlle; ^hjAuDöU ita.yöslkiii tfSÄ:n edustajan Harrimanin lessä havaita muiulksi Icuin yh-vöitltteet,
Jöfeaf vt^&aän ottedsieen oin vedanmit UÖA:n "velvioilli-' deksi laihoiksi tueksi USA:n s)o-suulk
»iin" Saigoniin hfllllttilafa ko^ tapropagandan'miUlrftanuisilliaan
' Mutta-.yrittipä'Washington millä propagandatempuilla ta- olevassa telinekyhäleeseä^
' TkmOtmö^OimiA vittae vuiMi-i
naaUcanuipbllfttlnen kehitys on ^
i /tämän vuoden' puolella johtanut
sarjaaan tapahtumia, Joista v i i.
' meisin on viiden Varsovanr Uiton
! maan asevoimien punttanUnm
tapahtumien kulknan maassa, ^
Ennen elokuun 21. päivää o l i :
; TsheUioslovakiassa tapahtunut
I seuraavaa:
5. tammikuuta: Slovakian kommui.
nisitisen puolueen erisinuriälifen slh.
i e e r i Alexander Dubcek vajittjin
-Ts3ie(kikosloivakian kon^unistisen
puolueen joihtoon; Valinnan teki
puolu^n ikesikuäkomitea, joka siten
syt^yttl (johdosta entisen puplue-rjoiit^
ri <Ja valtionpäämieihen An^
tönin: [ iNovotnyn. Henkilövaihdok­seen
liittyi demokratisiomisproses-
6in nimellä kulicenut poliittisen i l -
maj>iirln muuttaminen.
2; maaliskuuta: Ammattiliittojen
sanomafehti Prace ilmoitti armeijan
poliittisen johtajan Jan Sejnan
paosta länteen. Lehti väitti tiedonr
aiinön lisäksi, että Sejna oli yrit'
tänyt tukea Novotnya armeijan
avulla.
5. maaliskuuta: Kotnmunistipno-lueen
pääideologi Jiri 1 Hendrycb
erotettiin; -Hänen erottamisensa yh.
distettiin Novotnyn tapauacseen.
9. maalisikuuta: paikallisten puo-lujekomiteoiden
kokouksia pidettiin
kaikkialla Tshekkoslovakiassa. Ko^
ikoukset kuuluivat maan demokrati-soimisprosessiin;
11. maaliskuuta: Sisäministeriö
välitti Prahan radion kautta an^
teeksipyynnön Prahan ylioppilaille
heidän jouduttuaan lokakuun 30.
19Ö7 poliisin kovakouraiseen käsit­telyyn
mielenosoituksessaan.
14. maaliskuuta: Pressburgissa is^
tufva Slovakian kansallisneuvosto
vaati Tshekkoslovakian muuttamista
liittovaltioksi. Tshekkien ja slova-kien
kesfkinäisten suhteiden muutta­mista
tasa-arvoisemjnaksi vaadit­tiin.
15. maaliskuuta: Sisäministeri Jo­sef
Kudma ja yleinen syyttäjä Jan
Bartuska vapautettiin tehtävistään.
Varapuolustusministeri kenraali­eversti
Vladimir Janko teki itse-^
murhan. /
: 22. maaliskuuta: Novotny esitti
kansalliskokouikselle eronpyyntönsä
valtionpäämieh*! tehtävistä. Novot­nyn.
syrjäänvetäytymistä seurasi
useiden poliittisissa viroissa ollei­den
eroaminen. :
23. maaliskuuta: Dubcekin joh­tama
valtuuskunta matkusti Dres-deniin
osallistuakseen Neuvostolii­ton,
Puolan, Itä-Saksan j a Unkarin
hallitusten ja puolueiden johtajien
kanssa pidettyyn kokoukseen.
28. «laaliskuuta: Dufocekin ehdo­tuksesta
kommunistinen puolue
piiätti nimetä kenraali Ludvig Svo-bodan
presidentin virkaan. Keskus­komitea
ihyväiksyi samaan aikaan
J o ^ Smrkovskyn ja Cestmir Cisa-rin
nimeämisen ministerien virkaan.
Molempia pidetään uuden politiikan
vahvoina kannattajina. Cisarista
tuPi Hendrychin seuraaja puolueen
ideologina.
30. maaliskuuta: Kansalliskokous
valitsi salaisella äänestyksellä :enti.
sen puolustusministerin Ludvig
Svobodan maan presidentiksi. Svo-boda
sai äänestyksessä 282 ääntä
288:sta mahdollisesta.
_^3. huhtikuuta: Pu<riustusministeri
Bohumir Lomski erosi. Hänellä
väitettiin olleen jotakin tekemistä
Sejnan paon kanssa.
6. huhilkuuta. Pääministeri Josef
Lenartin hallitus erosi.
9. huhtikuuta: Presidentti Svobo-da
nimitti uuden hallituksen, jon-kaamman
puolustuslaitoksen kuiii
rydsyinen, jonka sosialidemokraatit
ovat onitoHtaineet vasloin yhdisty­neen
opposition mielipidettä sanoi
Holmberg.
ka pSäminlSteilksi tuli Oldrich Ger-nik.
•
18. hulhtiikuuta: Kansalliskokous
valitsi: entisen metsätalousministeri
J O ^ Smrkoyskyn uudeksi puSie^
miehcAcseen Böhuslav t ^ t o v ^
laUe.
4. itoulkolku/uta: Dubcek kävi Mos-kOfvasSä
lieuvottelemassa. T^hekkOr
Slovakian; fcehi^yteestS Jä s6n <'aif
ikutuiksesta maiden välisiin $uhteir.
siin. • ' - >
i.-.8„ toukokuuta:. Neuvostoliiton,.
Puolan, ItärSäksan, Unkarin ja Bul­garian
puoluejohtajat neuvottelivat
Tshekkoslovakian tapahtumista Mos
kovassa.
17- toukokutfta: Neuvostoliiton
pääministeri Aleksei' Kosygin mat-'
kusti neuvofteluanatkaile ft-ahaari ja
sieitä edelleen iKarlsbadiiri, jossa
keskusteluja jatkettiin.
30. toukokuuta. Novotny erotet­tiin
Tshetokoslovakian kommunisti..
sesta puoluieesta. - •
1. kesäkuuta: Tshekkoslovakian
kommunistisen puolueen keskusko­mitea
päätti kutsua ylimääräisen
puoluekokouksen koolle syyskuusi
sa.
18. kesäkuuta: Varsovan liiton jouk­kojen
komentaja marsalkka Iva»
Jokuibovski saapui Tshekkoslovaki­aan.
Kaksi päivää myöhennnin uu­tistoimisto
Geteka ilmoitti sotahar­joitusten
alkamisesta. Niiden päät-tämisestäi
ilmoitettiin ensi kerran
1. heinäkuuta, mutta vielä heinäk.
päättyessä oltiin epävarmoja siitä,
ovatko neuvostoliittolaiset joukot
poistuneet Tshekkoslovakiasta;
28. kesäkuuta: Tshöfckoslovakian
hallitus ja kansalliskokous torjuivat
kiiHjaiUja Ludvik iVaculikin "2,000
sanan manifestin", jossa vaadittiin
demokratisoimisprosessin joudutta.
mistä.
7; heinäkuuta: Neuvostoliitto,
Puola ja DDR ilmaisivat huolestu­misensa
Tshekkoslovakian tilanteen
kehityksestä Prahan johdolle lähetr
tämässä kirjeessä.
14 heinäkuuta: Neuvostoliiton,
Puolan, Unkarin, Bulgarian ja Uä-
Saksan edustajat aloittivat kaksia
päiväisen TOhefckoslovakiaa koske­van
kokouksen Varsovassa. Praha
oli torjunut kutsun saapua Varso­van
kokoukseen ja e4idottanut sen
sijaan kahdenkeskeisiä neuvotteluja
Tshekkoslovakian maaperällä; Var­sovan
kokouksen osanottajat lähetti,
vät kirjeen Prahaan.
19. heinäkuuta: Neuvostoliitto hy­väksyi
» periaatteessa ehdotuksen
kahdenkeskisten neuvottelujen pitä­misestä,
mutta ehdotti puolestaan
että ne olisi käytävä Neuvostoliiton
aluoella.
22; heinäkuuta: Neuvostoliitto hy^
väksyi neuvottelujen pitämisen
Tshekkoslovakiassa sillä ehdolla:
että kummankin maan kommunisti­puolueiden
politb)rroot osallistuvat
niihin kokonaisinidessaan.
27. heinäkuuta: Praflia sanoutui
virallisesti irti kenraalieversti Vac-lav
Prlichin kannanotoista, joissa tä­mä
. vaati Varsovan liiton uudistaT
mistä Ja joutui näiden vuoksi Neu­vostoliiton
kärkevän arvostelun koh-teeksi.
•• . •• -
29. heinäkuuta: NLn ja T-slova-kian
kahdenkeskiset neuvottelut al­koivat
Cierna nad Tisoussa Itä^Slo-vakiassa
lähellä Ukrainan rajaa,
neuvottelut kestivät neljä päivää.
Niissä sovittiin viiden Varsovan kir­jeen
allekirjoittajamaan ja Tshekko
Slovakian yhteisestä bU|ipputapaami.
sesta. • / - , • .•
3. elokuuta: Neuhröstoliitto, Itä-
Saksa, Puola, Bulgaria ja Unkari
lähettivät korkean tason valtuu.s-kuntansa
Bratislavaan Tshekkoslo.
vakiaan.
4^ elokuuta. Bratislavan tapaami­nen.
Osanottajamaat allekirjoittivat
yhteisen julkilausuman, jossa todet­tiin
näideit maiden yhteistyön jat.
kuvan "tasavertaisuuden, suvereenia
teetiri jÄ ' kaiisaailSÄn riippuimatttf.
miuiden, alueellisen' köSE^atto^
muuden, veljellisen avunannon ja
solidaarisuuden periaatteen mukai­sesti".
7. elokuuta: Tshekkoslovakian
kommunistisen puolueen kesSoisko-mitean
pu(hemiehistö antoi Pralias-sa.
julkilausuman^ *jossa se ilmaiai
t^yviiisyytettsä Bratislavan ko­kouksen
tuloksiin.
K'\9L.efoj^ta: Jugoslayiaii presK
dentli Josip Broz Tito saapui Pra­haan
mukanaan korkeita puolue­johtajia.
11. elokuuta: Titon vierailu päät­tyi.
Maat lupasivat listata yhteistyö­tään.
12. elokuulla: DDR:n valtionpää-mies
Walter Ulbribht kävi Karlovy
Varyssa neuvotteluja tshekkijohta­jien
kanssa. Hänen mukanaan oli
pääministeri Willi Stoph ja puolu­een
polibyro.
13. elokuuta: DDR ja Tshekko^
Slovakian taloudellisten suhteiden
laajentamisesta sovittiin. Valtuus­kunnan
lähtiessä paluumatkalle Ul-bricht
antoi haastattelun," jonka
mukaan mielipide-eroavaisuuksia
oli ilmennyt.
15. elokuuta: Romanian valtuus­kunta
presidentti Geausescun joh­dolta
vieraili Prahassa. Maat soi-miva*
yhteistyö- ja keskinäisen
avunantosopimuksen 20 vuodeksi
eteenpäin.
1
konoressiKe
• LA Pa£ - i - Bolivianr entinen
niinistejri. AäfOniO ArgaedaS,. JöKä;
lähetti sttnJTäfriöa ^aai^tt SiSB^öhiäl^
Jan Ernesto "Ohe'* Guevafän ,p9iv8i-kirjan
Kuubaan, joutuu Bolivian
kongressin edessä syytteesea»
f maanpetoksesta sekf yir^ioniaia^'
ten vastustamisesta'; ilinoUettiinäs^
kettäin La Pazissa.
Aiemmin uskottiin, että Arguedas
joutuisi tuomittavaksi sotuastttoouo-istuimeen..
T^taiseksL; hallituksen viran­omaiset
.'ja leMimi^et -:ieiv^:] ole
julkisuudessa kommentoineet niitä
scnsäatiomaisiatietoja; jotka Arguei-das
palj£^i Yhdysvaltain ttedtffitdu
palveturi toiminnasta Boliviassa.
Presidentti Rene Barriehtte' sa^
roi tuhat sanaa käsittäneessä laosua
nossaan Bolivian hallittdtsen psrytä*
neen Arguedasta palaamaan mi^diaa
pääasiassa siksi, että tasavallao^ pre-,
sidenttiä vastaan esitettyjen syyt­teiden
ja vihjailujen todenperätsyya
voitaisiin todeta. Arguedas, joka <m
ollut presidentti Barrientoksen ! »•
hcinen ystävä, palasi Boliviaan vit-vvttyään>
kuidcauden ajan vapaaeh­toisessa
maanpaossa Chilessä; Eogi
Innmssa, Yhdysvalloissa Ja Perussa.
DEBRAY YRITTÄNYT PAETA?
La Paz. — Ranskalainen vaseov
mistokirjailija Regis Debray, j<^
on tuomittu 30 vuoden vaidceateen
sissitoiiminuasta Boliviassa,' yritti
joitakin päiviä sitten paeta v a i ^
lasta Gamirissa, mutta ^äonnistui.
VÄKIVALLAN VASTAIHEN
LIIKE LEVIÄÄ USA:SSA
Moskova. — Yhä useammat ame­rikkalaiset
ovat tulleet siihen tu-;
lokseen^ että Yhdysvalloista on
tullut väkivallan maa, joka syytää
nai^almla vietnamilaisten talon­poikien
pSäUe Ja Jossa tapetaan
presidenttejä Ja tavallisia ihmldä. _
Näin sanoi Resfi^ce-järjestön
Johtoon kuuluva Robert CowelI
Pravdan New Yorkin kirjeenvaih­tajalle
J.ShaposhnikovlIle an(a^
massaan haastattelussa.
Järjestömme syntyi Vietnamin
sodan laajentumisen ja PohJois-
Vietnamiin kohdistettujen lentor
hyökkäysten Johdotita. Joitakin
yksityisiä ryhnUä perii^tettliil kak­si
vuotta sitten, mutta niiden jä­senmaani
oli vähäinen. Nyt me
olemme Jo voima, korosti hän.
Robert Gowell samoin kuin muut
Resistance-järjestölh jäsenet, joita
Shaposhnikov haastatteli, olivat va­rakkaista
perheistä. :Goweir. erosi
yliopistosta taistellakseen kutsunto.
ja vastaan. -
Yhdysvallat OB väkivallan hengen
läpitunkema - pohjoisesta etelään Jä
idästä länteieA, totesi GowcU. Alaba­massa,
Vernumtissa ja Texasissa
kuolee ilvnisiä. Heitä kuolee myös
Vietnamissa. Mutta Vietnam on
vain parantumattomasti sairaan yh-teiskunnatt
oire. Amerikkalaisia
joukkoja on myös latinalaisessa
Amerikassa,. Aasiassa ja Euroopassa
Se ei ole tarpeen.
Resistance-järjestön jäsenet ovat
ottaneet osaa Washingtoniin järjes­tettyihin
marsseihin sekä useisiin
kutsuntojen vastaisiin mielenosoi­tuksiin.
Tällä hetkelfd järjestö suun-nittelee
scuravaa sodanvastaista
kampanjaa ja ahtaa käytännön neur
voja kaikille niille; ijotka esiintyvät
sotaa vastaan, ja kieltäjrtyvät taiste­lemasta
sodassa.
:—On monia, joita meidän tomun'
tamme ei miellytä. Meitä heitetään
vaidcilo^n, mutta me tiedänune,
että meitä on enemmän kuhi vanki­loissa
paikkoja. Kaikkia ei kuiten­kaan
voida vangita. Aloitimime toi­mintamme
3—4 hengen ryhmissä,
mutta nyt sadat nuoret polttavat
kutsuntakorttinsa ja kieltäytyvät
lähtemästä sotaan, sanoi CoweU. —
Minut pannaan vankilaan, koski
olen kieltäytynyt sotimasta. Myös
>^äväni vangitaan. Mutta nmnet
seuraavat meidän esiäierkkiSinme
ja taistelu jatkuu.
Yhdysvalloissa on jo yli 3,000
nuorta jotka ovat j(Ao palauttaneet
kutsuntakorttinsa tai polttaneet ne,
toteaa Pravdan kirjeenvaihaja:
Poliisi lopetti
oppilaldiefii istumalakon:
TuriB, ItaHa. -Italiass» eiiei^^
mainen kesäkuun jälkeen pub jenutt
ylioppilaiden istumialäEko; päättyi
keskiviikkona poliisien evÄuoitua
oppilaat, jotka olivat ottaneet hal­tuunsa
Turinin yliopiston taideopis.
ton.
Yliopiston rehtorin kutsums^ po­liisit
ottivat alas punaiset liput ja
köynnökset ylif^istorakennuksea ka­tolta
sekä seiniltä Ja kuljettivat kS-siraudoissa
olevat o i ^ i l s ^ ulos ra­kennuksesta
ilman "va&eidcsta".
Sydäi >potiIa!s
pääsi flcotiiii
MontreaL — Ganadan elossa oleva
sj-dänsiirtopotilas Gaetan Paris päS^
si pois sairaalasta viune tiistaina
klo 2.15 ip. HäneUe siirrettiin"uu-srv
sydän Montrealin sydaainstituu-lissa
61 päivää aikaisemmin.
Mr Parisille siirrettiin köakuun
28 pirä moottoripyöräomiettoihuu-dessa
surmansa saaneen 23-vuo-tiaan
Yvon Bastienin sydän.
Kun mr. Parisilta kysyttiin (nOtä
hän haluaisi tehdä miehiommin
päästyään sairaalasta niih hän vas­tasi:
"Mennä kalastamaan."
— Xfganistanissa on kouluaisäy^
vien määrä vuosien 1957 Ja 1965
välillä lisääntynyt vakavasti—«fcan-sakouluasteella
on oppilasmäärä ko-:
honnut 129,000 oppilaasta 458,000
oppilaaseen ja oppikouluasteella
6 500 oppilaasta 34,000 oppilaaaeMt
(UNESGO)
PÄIVÄN PAKINA
S Y K S Y N HERKIMFÄNÄ AIKANA
Eräälle texasilaiselle miehelle siir­rettiin
muutama aika sitten lampaam
sydän. Mies kuoli kuitenkin. Miten
olisi mahtanut käydä jos mies oli­si
selvinnyrelämään lampaansydär
«tiineen?
Epäilemättä heikosti. Vai pärjää­ko
nykyään tässä kovaksikeitetyssä
maailmassa lampaanstyidämiellä. Mie­lestämme
sillä ei sebitä meillä tääl­lä
Ganadassa, saatBika sitten USAssa
jossa Jcuten tunnettua on, miehen
tulee olla varustetun gansterin luon­nolla
pysyäkseen hengissä ja siima
vauhdissa, minkä sen maan elintaso
vaatii.
Tiycerin tai suden sydän biisi om-meteava
^ nykyihmfaoen, jotta hän
Icaikella kunnialla läpäisisi hyvinvoin
tiyhteiskuntomme asettamat tavoit­teet
''ja velvoitteet. USA:ssa voisi
jo o4la valkeuksia näilläkin selviä­misessä.
Ne eivät kuKenkaon aina
moraalisessa mielessä oh» kovinkaan
kehuttavia, muttat kukapa sitä en­nättää
ajatella kun kaikilla On niin
hitonmoinen kiire.
Elämäntahti mu<Wöka omat rtio-
.raalisSäntönsä, jotka saattavat hy­vinkin
huomattavasti poiketa sata
kaikesta mitä meille on teoriassa
opetettu.
Nyt olemme jö 'esimerkiksi niin
pitkällä kehityksessä, että olemme
.voineet rakentaa itsellemme paljon ^
tehokkaaiftmtftv jumalan kuin mitä-tapahtui
Mooseksen aikana. .
Tämä nykyinen jumalamme kiitää
lähos sadan mailin tuntivauhtia
maanteiliaihme ja tekee jätteen tä­näkin
Lahaar Day viikonloppuna
(näitä rivejä naputeltiin perjantaina)
tuhoisaa jälkeä.
Tämä uusi jimtalanrmie tuntuu ole-
• van myöskin yhtä tunteeton kum
vanha juutalaisten jumalakin, joka
sekään ei välittänyt miten tääHä
maan päällä elämme ja mitä toi­lauksia
suoritamme. Kaikki täältä
tuntuu menevän täydestä kuin väärä
raha. ,
Tällä pitkällä viikonk)puUa sitä
taas painetaan nastaa lautaan niin,
että puhelinpylväät ovat kuin liste-aitaa
sivulle vilkaistessa. Kyllä sitä
vouhtihurjasielulia taas motten henki
singahtaa paremmille ja vihreäm­mille
nvetsastysmallle.
Karmeita ovat viimeaikaiset tilas­tot
olleet myöskin niistä, jotka ovat
tavanneet matkansa pään hukkumal­la.
Näin syksyn herkimpänä aikana,
jolk>in tdidään uintikauden viimei­siä
uintimatkoja^ Olisi fafyvin asiallis­ta
utmareisulle lähdettäessä ottaa
matkaansa evääksi oikein runsaasti
rohkeaksi tekevää ainetta.
• Vauhti on viimeksi kuhineiden vuo
sien arkana huimasti lisääntynyt ja
sitä mukaa myöskin lähtö tästä ma­toisesta
maailmasta. Tämä taas tai­toa
osaltaan todisitaa, että toiset
kai suteenkin tykkäävät tällaisesta
pftaisesta löhdöstä koskapa eivät
hiljennii vauhtiaan.
Tämä kaikki on nyt sitä syksyn
iherkimpään arkaan liittyvää nylcy-aikaista
romantiikkaa; joka antaa
nuoruuden riehakkuudellekin muoto­ja,
jotka vaikeuttavat lähimmäisten
olemista tavalla tai toisella.
Pohjois^Ontariossa alkoac^S vii«
konlopulla (syyskuun l p ) f(|enenh>
pien riistaeläinten vuötuineiijäet-sästyskausi
olisi tietenldn ii|yvin
asiallista, että katsottaisiin vJihSn
tarkemmin ennen kjiin aiAWufiiiah si­tä
kannon «kana ky^rys^ ofevala'
jänistä, silsalla voi oHä viäHn
toinen duyksiin joutunut metsämies
aivan luonnollisella asiaUa. ^ :
Etelä-OtttaHon metsSstSjiUe. HässSi
voi hienokseltaan antaa päeneh v9b
jeen. Pitäkää sibnällä mitä tSMlIä
Pohjots-Ontariossa tapahtml^ TttSn
kun se metsästyksen iky saäiteimt
vasta syjrskuun 20 paivHft jSlkeek»
niin tilannetta seuranneina olisitte ff»
selvillä miten PohjoisOntadossa ott
kehitytty kaksijaHcoisten anmnmhas-sa
ja mahdollisesti voisitte iiaivuttaii
paremman tuloksen tiaaiiistoiBik; niit'
den. .
Mutta karkista maaliman ikkHtt^
sistä puolista huolimatta bhdutuka^k
si voisi sanoa, että ailcojeti' saatossa
ovat ihmisteff keskeiset suhteet muo<
dos«uneet iniumiliisemmiksi ja OMMUK
denmukaisenunacsi, sekä'taivoittete-vat
jo tasa«rvoisuuden UnapiiftSi.
Siis eipä muuta kuin toivotaimoo
kaikille leppobia syyspäiviä sgiksyn
herkimmän ajan m^eissä.