Vapaus, February 16, 1967

              Sivu 2 Torstai, helmik. 16 p. — Thursday.Feb. 16; 1967
VAPAUS INDEPENDENT LABORGRGAN
OF FINNISH CANADIANS
( L I B E R f \ Establishe^l Nov. 6, 1917
EL-roR: W . E K L U N D MANAGER» E, S U K BI
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L S 7 4 . 4 2 6 4 .
Published thrice vveekly: Tuesdays, Thurstlaysund aatimtays by VftP^us
Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St. We8t, «udljury, Qnt^rlo, Qamä»-
^ • Mailing addi-ess: Box 69 ;, :
Advertising lates upon application. translatlon free of charge.
Authorized as second class mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage in^cash.
M , „ , b c r o . , , h , CANADIAN HANGUAGE-PRESS
TILAUSHINNAT:
Ganadassa: 1 vk: $10.00, 6 kk.$5.25 USA:ii:
3 kk. 3.00 Suomäen:
1 vk. $10.00, 6 kk-$5.75
Ivk. 11.50, 6 kk. 6.25
USA aloitti taas pommituksen
Vastoin koko ihmiskunnan suuren enemmistön toivo­muksia,
Yhdysvaltain imperialismi aloitti viikon vaihteessa
lyhyen taon jälkeen raa'an hyökkäyssotansa uudelleen Viet­namin
kansaa vastaan.
Vaikka Etelä-Vietnamin kansallinen vapautusrintama oli
ilmoittanut, että sen joukot pidättyivät Vietnamin uuden­vuoden
pyhien kiunniaksi kaikista hyökkäysoperatioista seit­semän
päivän ajaksi, Yhdysvaltain kenraaleilla ei ollut kui­tenkaan
aikaa eikä malttia tällaisen väliajan pitoon, vaan
he aloittivat Etelä-Vietnamissa suurimittaisen verenvuoda­tuksen
kolme vuorokautta lyhyemmän tauon jälkeen eli lau-antai-
iltana.
Pohjois-Vietnamin pommituksen uudelleen aloittamista
"viivytettiin" pari päivää kyynillisesti laskelmoiden, kuten
on Washingtonista myönnetty, miten vaikuttaa yleiseen mie­lipiteeseen.
hyökkäysoperatiojen aloittaminen silloin'kun pää­ministerit
Wilson ja Kosygin keskustelivat Lontoossa Viet­namin
rauhan kysymyksistä?
Tämä kyynillisyys on vain verrattavissa siihen tapaan,
miten Pohjois-Vietnamin pommitus pari vuotta sitten ensi
kerran aloitettiin. Kuten muistetaan, Vietnamin toimesta ei
oltu silloin, eikä sen jälkeenkään, pudotettu yhtään ainoata
pommia Yhdysvaltain mihinkään kaupunkiin tai kylään. Tor
siasiassa Yhdysvaltain toimesta järjestettiin helmikuun 7
päivänä 1965 Pohjois-Vietnamin ilmapommitus "kostoksi"
kuten sanottiin.siitä, mitä etelävietnamilaisten sanotaan teh­neen
itsensä puolustamiseksi vieraan maan hyökkääjiä vas­taan!^
Yhdysvaltain hallituksen toimesta on krokotiilin kyyne­leitä
vuodattaen väitetty, että USA:lla ei ollut muka mitään
muuta mahdollisuutta kuin aloittaa pommitus uudelleen, kun
Pohjois-Vietnamin toimesta ei muka suostuttu vastaavanlai­siin
toimenpiteisiin siitä, kun Yhdysvaltain toimesta pidä­tyttiin
muutama päivä Pohjois-Vietnamin pommituksesta?
Tässä yhteydessä on syytä pitää mielessä ylläesitetty
tosiasia, että jenkit aloittivat Pohjois-Vietnamin pommituk­sen
"kostoksi"' siitä kun Vietkongin väitettiin suorittaneen
kranaatinheitintulituksen yhdysvaltalaisten hyökkääjien so-latukiasemaa
vastaan Pleikussa. Pohjois-Vietnamin pommi­tuksen
aloittamista "perustettiin" siis yhdysvaltalaisten toi­mesta
jotenkin samaan tapaan, jos joku "ky Iän. häjy "hyök­kää
viattoman miehen kimppuun ja "perustelee" sitä. tekoa
"kostotoimenpiteenä" siitä kun hyökkäyksen uhriksi joutu­nut
"pikkuveli" on kivittämällä yrittänyt puolustautua suur­ta,
vierasta pahantekijää vastaani
Merkillepantavaa on, että Vietnamin uudenvuoden py­hien
taistelutauon aikana tehtiin yhdysvaltalaisten prcpa-gandatoimistojen
toimesta jatkuvasti aivopesua siinä mieles­sä,
että pommitus aloitetaan uudelleen mahdollisimman pian.
Näiden pommitusmestarien propagandan yhtenä lempi­aiheena
oli väitös, että taistelutauon aikana oli pohjois-viet-namilaisten
toimesta suoritettu tavara- ja muita kuljetuksia
paikasta toiseen. ;
Mutta tämäkään väitös ei kestä tippaakaan vettä, ellei
samalla vcida todeta, että Yhdysvaltain ja sen liittolaisten
toimesta ei suoritettu mitään tavara- ja muita siirtoja tauon
aikana. Washington ei ole yrittänytkään kieltää, etteikö sen
toimesta kuljetettu -sotatarpeita Etelä-Vietnamiin tämän
tauon aikana, ja etteikö samanlaisia tavarasiirtoja suoritettu
yhdysvaltalaisten toimesta eri puolilla Etelä-Vietnamia.
Kaiken lisäksi on muistettava, että mitä tahansa tavara-ja
muita siirtoja taistelutauon aikana Pohjois-Vietnamissa
suoritettiin, se tapahtui Vietnamin omalla alueella, Vietna­min
kansan ja sen maan omaksi hyväksi. Toisaalta amerikka­laisten
toimesta kuljetettiin sotavälineitä ja muita -tarpeita
tuhansien mailien päähän oman maan rajojen ulkopuolelle,
pienen Vietnamin kansan pään menoksi.
Pohjois-Vietnamissa mahdollisesti tauon aikana suori­tetut
tavarasiirrot eivät siis mitenkään "oikeuta" yhdysval­talaisten
pommituksen,uudelleen aloittamista. Mutta Yhdys­valtain
hallitusherroilla näyttää kuitenkin olevan sellainen
ihmeellinen maailmankatsomus, että amerikkalaiset hyök- ;
kääjät saavat tehdä mitä tahansa, mutta hefään hyökkäyksen­sä
uhreiksi kulloinkin joutuvien kansojen ja yksilöiden pi­täisi
muka istua kädet ristissä ja odotella tyytyväisesti, mil­loin
Yhdysvaltain lentokoneet pudottavat heidän kaupunkei­hinsa,
kyliinsä ja asuntoihinsa puolen tonnin painoisia tai
sitäkin suurempia pommeja, tai napalm ppmmeja ja myrkkyr
kaasua tai niitä kaikkia sarnalla kertaa. .
LOUKKAUS IHMISKUNTAA VASTAAN
Annettuaan täräyksen Pohjois-Vietnamin ipommituk
sen uudelleen aloittamiseksi, USAn presidentti Johnsonin
kerrotaan sanoneen, että "ovi on auki neuvottelujen alka­mista
varten". ' ^
Tällainen tekopyhyys on löukkau s koko ihmiskuntaa
vastaan. Luulevatko USA:h sotapoliitikot~tpdellakini että ih­miskunnan
enemmistöä voidaan ikuisesti pettää "rauhänpu-heilla"
.silloin kun teot tulevat paiva^päivältä entistä, sotai-'
semmiksi? Pommituksen jatkamisella ei rauhaan pyritä.
Paavi Paavali ilmaisi ihiniskunnan suuren enenimistön mie­lipiteet
ja tunteet kun hän tervehti Pohjois-Vietnamin pom­mituksen
uudelleen alkamisen viivytystä sanomalla, että se
osoittaa Yhdysvaltain pyrkivän rauhaan Vietnamissa. Toi­sin
päin käännettynä tämä lausunto tarkoittaa, että aloitta­malla
Pohjois-Vietnamin pomrhituksen uudelleen, Yhdysval­lat
osoitti, ettei sillä ole minkäänlaista halua Vietnamin ky­symyksen
rauhanomaiseen ratkaisuun.
Yhdy.svaltain naapurimaana Canadan velvollisuus on
tässä tilanteessa puhua julkisesti ja täysin ymmärrettävästi
tästä kysymyksestä. Washingtonin olisi rnielestämme anjiet-tava
tietää, että Canada kieltäytyy enempää tekeytymästä
ybteiiaiseni vaaleihin
presidentti Charles de Gaulle
on oikonut Ranskan vaalilakeja
useaan kertaan, 'niin että niist^
on tullut mahdollisimman edulli­sia
hänen puolueelleen ja hänen
yksinvallalleen. Ensi maallskuuS'
sa pidettävissä kuisalllskokouk*
sen vaaleissa on vaaliliiton sol<
minneella. vasemmistolla kuitenr
kin tarkoitus voittaa gauUelaisiU
ta nykyisen vaalijärjestelmää
puitteissa kaikki mahdollinen ja
murskata hallituspuolueiden eh­doton
enemmlstfi.
Vasemmiston asemia vaalltais-telussajiaittaa
tietysti se, ettei
presidentti-kenraali suinkaan ole
yksiselitteisesti , taantumukselli-.
nep. Hänen ulkopolitiikassaan on
runsaasti myönteistä. Vaikka va­semmisto
olikin vaaliliitossa jo
vuoden 1965 presidentinvaaleis­sa,
niin mm. juuri erilaiset kä­sitykset
NATOista ovat .olleet
haittana yhteistyön syvenemisel­le.
Gaullelaisten etuna vaaleissa on
myös se tosiasia, että nykyinen hal­litus
on tämän vuosisadan ensim­mäinen,
joka on pysynyt pystyssä
.kokonaisen vaalikauden ajan. Li­säksi
de Gaulle ja hänen puolueen­sa
ovat parantaneet lähtöasemiaan
vaalitaistelussa vielä silläkin^ että
hailitsevalla puolueella on varattu
puolet' valtiojohtoisen television
vaalifähetysajasta. Toisen puolen
?aa .j^kfla keskenään oppositio.
kfl;ä0' VAALIJÄRJESTELMÄ
Nykyisen kansalliskokouksen 482
paiiui$(a on hallituksen tukijain
hallussa . ehdoton enemmistö eli
268, •. paikkaa. Vaalijärjestelmä ei
anna 'paljon mahdollisuuksia voi­masuhteiden
muuttumiseen, mutta
vasentmiston lasketaan kuitenkin
pystyvän voittamaan ehkä noin 50
paikkaa. Se merkitsisi hallituksen
ehdottoman enemmistön menoa.
Kansalliskokouksen vaaleissa on
kaksi kierrosta. Jos joku ehdokas
saa ensi.kierroksella vaalipiirissään
ehdottoman enemmistön, toisin sa­noen
äänistä 50 % ynnä yhden ää­nen,
on hänet valittu ja vaalit ovat
ohi siinä vaalipiirissä. Muiden puo­lueiden
äänet menevät hukkaan.
Viikkoa myöhemmin suoritetaan
uusintavaalit niLs.sä vaalipiireissä,
joissa ensimmäisellä kierroksella
kukaan ei ole yltänyt ehdottomaa;i
enemmistöön. Silloin saa olla eh­dokkaana
vain henkilö, j.oka en­simmäisellä
kierroksella on kerän­nyt
vähintään 10 % äänistä, ja va­lituksi
tulee suurimman äänimää­rän
saanut.
VASEMMISTON TAKTIIKKA
Nyt vaaliliiton .solmimat vasem­mistopuolueet
asettavat ensimmäi­sellä
kierroksella omat ehdokkaan­sa
Ja -esiintyvät kukin omalla oh­jelmallaan.
Äänimäärien selvittyä
valitsee niiden yhteinen toimikun­ta
yhteisen ehdokkaan kaikkiin nii­hin
vaalipiireihin, joissa jollakin
vasemmistolaisella on mahdolli­suuksia
saada suurempi äänimäärä
kuin gaullelaisten ehdokkaalla.
Tarkoituksena ei ole aina aset­taa
yhteiseksi ehdokkaaksi ensi-kierroksella
eniten ääniä saanutta,
vaan valita ehdokas, jolla on par­haimmat
edellytykset koota ääniä.
.Eltei kenelläkään vasemmiston
ebdoilck^alla ole voitonmahdolli-
«ti'ukiia,\ kehottaa vaaliliitto valit­sijoitaan
äänestämään porvarillisen
oppositiopuolueen, demokraattisen
keskustan, ehdokasta. Kommunistit
sen sijaan pitävät kiinni omasta
ehdokkaastaan.
PITKÄJÄNNITTEINEN
YIITEiSTYOOIIJELMA
Ranskan vasemmistojohtajat ei­vät
usko voivansa maali.skuun vaa­leissa
suistaa gaullelaisia valtaase-mista,
mutta he tajuavat, ettei il­man
yhteistyön jatkamista siihen
kyetä seuraavissakaan vaaleissa.
Näin ollen vasemmistopuolueet
ovat sopineet pitkäjännitteisestä
yhteistyöstä. Yhteistyösopimuksessa
sanotaan selvästi, mistä ollaan yh­tä
mieliä ja missä asiassa puolueet
haluavat säilyttää oman kantansa.
Etusija on taistelulla de Gaullen
yksinvalta järjestelmää vastaan. Se
edellyttää perustuslain demokrati-
"puolueettomaksi" silloin kun
ron kysymys hyökkäyksestä ja
hyökkäyksen torjumisesta, se­kä
ilmahyökkäyksien uudel­leen
aloittamisesta tai siitä pi-
•dattymiseslä. Canadan vclvoi-lisuus
on yhtyä virallisesti nii­hin
maihin ja muihin rauhan­voimiin,
jotka tuomitsevat jul­kisesti
Yhdysvaltain hyökkäys­sodan,
vaativat Pohjois-Vietnar
min pommituksen lopettamis­ta,
ja sitä tietä rauhanneuvot­telujen
aloittamista, sekä Viet­namin
ongelman rauhanomais­ta
ratkaisua Geneven sopimuk­sen
kirjaimen ja hengen mu­kaisella
tavalla.
sointia, demokratian ja sananvapau­den
turvaamista, lakkorajoitusten
kumoamista jne. Varustautumisen
asemesta on etusija anneltu asun­tojen
ja koulujen rakentamiselle
sekä tieteellisen tutkimustyön ja
terveydenhoidon kehittämiselle.
Yhteistyösopimuksessa edellyte­tään
edelleen ram, varusteluteollir
suuden ja suurten liikepankkien
ottamisia valtion haltuun, valtion
yritysten demokratisoimista työlli­syyden
turvaamista ja maatalous-sekä
veropolitiikan uudistamista.
Ulkopolitiikassa kannatetaan
aseistariisuntaa, Ranskan paluuta
Geneven aseistariisuntaneuvottelui-hin
sekä rauhanomaiseen rinnak-kainoloon
perustuvien suhteiden
kehittämistä kaikkiin maihin.
Vasemmistopuolueet yvaalivat
myös Pohjois-Vietnamin P9mmitus-ten
lopettamista ja rauhan palaut­tamista
Geneven sopimusten perus­teella.
Ne haluavat estää ydinasei­den
leviämistä — Länsi-Saksa mu­kaanluettuna
— lopettaa ydinase­varustelun
ja saada myös Ranskan
allekirjoittamaan ydinaseiden koe-kieltoa
koskevan Moskovan-sopi­muksen.
Edelleen ne ovat yhtä
mieltä Euroopan~kollektiivisen,j tur­vallisuuden
tarpeellisuudesta ja
Saksan-Puolan nykyisen rajan tun­nustamisesta.
Ensimmäistä kertaa sitten vuo­den
1935 kansanrintaman on Rans­kan
vasemmisto nyt päässyt todel­liseen
yhteistyösopimukseen. Kaik­ki
osapuolet samoin kuin puolueet­tomat
tarkkailijatkin pitävät sitä
reaalisena perustana, jolta vasem­miston
yhteistoiminta voi kehittyä
ja syventyä.
R. H.
PresiMivaalil pysyväni eduskunnan toimitettavaksi
HeUinki. -SKDL:n ediukim-taryhmjiii
lakiehdotus ^ti^sijkyallgn
presidentin vaalin «Urtiiinlsestö
pysyvästi eduskuniudle Jätettiin
lauantaina eduskunniik kflcoBliaaii»
Aloitteen jättivät > 8'en ensimmiU*
nen allekirjoittaja SKDL:n edus-kuntayrhmän
puheenjohtaja Paa­vo
Aitio sekä kansanedustajat
Lauri Kantola ja R^dner Virta­nen.
SKDL:n eduskuntar)1tmS on
kokonaisuudessaan yhtynyt aloit­teeseen.
Lakiehdotuksen perusteluissa
todetaaut etitä parlanKenta4ilis*n
järjesteUnän peBria«tt«iden nm.
kaan presidentin vaalin suorittar
minen kuuluu eduskunnalle, ku­ten
hallitusmuotoa , koskevassa
esityksessä vuoden 1919 valtio­päiville
myös ehdotettiin.
Edelleen perusteluissa viitataan
siihen; tyytymättömyyteen, jota ny­kyinen
presidentin vaalitapa on
jatkuvasti herättänyt.
H a l l i t u s muodon 23. pykälän
muuttaminen' siten, että eduskunta
valitsi tasavallan presidentin, kor­jaisi
lakiehdotuksen perusteluissa
lausutun käsityksen mukaan ne
puutteet, joita nykyisessä tasaval­lan
presidentin vaalitavassa on.
Nyt jätetyn pysyvää muutosta
koskevan 1 a k i aloitteen lisäksi
SKDL:n ryhmän edustajat osallis­tuivat
perjantaina yhdessä muiden
hallitusryhmien kanssa yhteisen
poikkcuslakialoitteen jättämiseen,
missä ehdotettiin nykyisen presi­dentin
Urho Kekkosen toimikaut­ta
jatkettavaksi ilman vaalia kuu­della
vuodella.
SKDL:n eduskuntai-yhmän laki­ehdotus
tasavallan presidentin vaa­litavan
siirtämisestä py.syvästi edus­kunnalle
on kokonaisuudessaan
seuraava: .
"Eduskunnan^.
Hallitusmuodon 23. §:n mukaan
presidentin vaalin toimittavat eri-koisvaaleilla
valittavat 300 valitsija-miestä.
Tähän vaalitapaan, joka ei alun­perin
sisältynyt hallituksen edus­kunnalle
antamaan tasavaltaista hal­litusmuotoa
tarkoittavaan esityk­seen,
on oltu jatkuvasti tyytymät­tömiä.
Presidentin vaalitavan muut­tamista
koskeneista paristakymme­nestä
eduskunta-aloitteesta useim­mat
ovat tarkoittaneet presidentin
vaalin uskomista eduskunnalle.
Parlamentaarisen järjestelmän
periaatteiden mukaan; presidentin­vaalin
suorittaminen kuuluu edus-kuvuaUe,
kuten hallitu/smuotoa kos-kevajjsa
hallituksen esityksessä vuo­den
1919 valtiopäiville myös ehdo­tettiin.
Kun uskomalla vaalin toi­mittaminen
eduskunnan suoritetta­vaksi
samalla korjattaisiin ne puutr
teet, joita nykyisessä vaalitavassa
on, kunnioittaen ehdotamme, että
Eduskunta hyväksyisi- seuraavan
lakiehdotuksen:
LAKI "
hallitusmuodon 23. i:n muuttami­sesta.
.
Eduskunnan päätöksen mukaises­ti,
joka on tehty valtiopäiväjärjes­tyksen
67 !l:ssä säädetyllä tavalla,
muutetaan hallitusmuodon 23. S
näin kuuluvaksi:
23 5.
Tasavallan presidentin valitsee
eduskunta syntyperäisten Suomen
kansalaisten joukosta aina kuudek-si
vuodeksi.
Vaali toimitetaan helmikuun 15.
päivänä sinä vuonna, jona presi­dentin
toimikausi alkaa. Jos vaa­lissa,
joka toimitetaan umpilipuin,
joku ehdokas saa enemmän kuin
puolet annetuista. ääni.stä, on hän
valittu. Muussa tapaukses,sa on toi­mitettava
heti uusi vaali ja jollei
silloinkaan kukaan saa ehdotonta
enemmistöä, vieläkin uusi vaali nii­den
kahden ehdokkaan välillä, jot­ka
toisessa vaalissa ovat saaneet
suurimmat äänimäärät. Äänten ja­kautuessa
tiisan ratkaisee arpa.
Jos eduskunnan jä.sen valitaan
presidentiksi, lakkaa hänen edus-tajatoimensa
itsestänsä; Valtion vi­rassa
oleva henkilö, joka valitaan
presidentiksi, katsotaan virastaan
etonnecksi-.
-Jos momentissa tai muualla täs­sä
hallitusmuodossa säädetty mää­räpäivä
sattuu pyhäpäiväksi; pidet­täköön
seuraava arkipäivä määrä­päivänä.
Tämä laki tulee voimaan
päivänä -kuuta 19.---- ja
sillä kumotaan Tasavallan presiden­tin
valitsijamiesten vaaleista 30.
päivänä 1955 annettu laki (337/55);
ja Tasavallan presidentin vaalista
22. päivänä, helmikuuta 1924 annet­tu
laki (.59/24)."
Selostaa kohtalokasta tulipaloa: Eversti James B.
Nuttall, Aerospace Medical koulun komentaja, San
Antonicssa, Texasissa, selittää sanomalehtimiehille
että ainoa yhtäläisyys näillä salamapaloilla, joissa
kaksi,lentäjää sai surmansa avaruushytinkoulumal
lissa ja kolme astronauttia kuoli avaruusalus-Apol­lossa-
oli se, että molemmissa käytettiin puhdasta
happea.
PAPERIRAHASTOON TULI
1 PÄIVÄNÄ $205.25
Vapauden ja Liekin paperirahastoon, jonka avulla on tarkoitus
maksaa yli kaksjtuhatta dollaria maksava paperiosto, saapui ensimmäi­senä
päivänä 29 lahjoitusta ja niiden ansiosta kaunis rahasumma,
$207.25. Suurkiitos, sanavapauden ystävät.
Sanomalehdet yleensä, ja erikoisesti kaikki pikkulchdet, joutuvat
nykyään käymään kovaa ja periksiantamatonta taistelua olemassaolon­sa
puolesta. Juuri sen vuoksi, että lehtemme Vapaus ja Liekki eivät
joutuisi ylipääsemättömien talousvaikeuksien eteen, on tämä paperi-\.
rahaston keräyskampanja nyt järjestetty.
Kaikki lahjoitukset, olkoot ne vähän suurempia tai pienempiä, ovat
yhtä arvokkaita ja siis yhtä tervetulleita. Selvää nimittäin on, että
henkilöiden asema ja eri ajankohtina olevat estot ja vaikeudet mää­räävät
lahjoitusten määrän. Tärkeintä on siis saada lahjoituksia niiu
paljon, että tavoite tulee täytetyksi siitäkin huolimatta, vaikka lehti-emmekannatuspiiristä
siirtyy jatkuvasti miehrä ja naisia sinne mistä
ei paluuta ole.
Ensimmäisen katsauspäivän tulosta kaunistaa yksityislahjoituslen
lisäksi myös järjcslöväcn yhtcislahjoituksct, joista kiitos CS.I:nLonj;
Laken ja Sudburyn osastoille. Toronton v- ja u seura Yritykselle Ja
Montrealin nalstenkerholle.
Lahjoituksia papcrirahaston ensimmäiseen katsaukseen saatiin seu­raavilta:;'
.
CSJ:n Long Laken osasto, Long Lake, Ont.
V.- ja u.- seura Yritys, Toronto, Ont.
Vilho Setälä, Whfte£lsh, Ont.
Henry Orre, Nalrn Centre, Ont,
CSJ:n Sudburyn osaston sanomalchlikerho, Sudbury, Ont,
(Bingoillan tulokset)
Montrealin Suomalaisten Naisten kerho, Montreal. Que, .- _
Aino ja Lauri Kuusisto, Montreal, Que. _
Martha ja Victor Kangas. Montr^pal, Que. ^_ .
AiU Aaltonen, Montreal, Que. - - 2.00
Lehtipajan henkilökunnan Jäsenet lahjoittavat seuiauvasti:
Senja ia Edwin Suksi, Sudbury, Ont. 10.00
Irja ja Aatu Koivula, Sudbury, "Ont. _ 10.00
Alina ja Wm. Eklund, Sudbury, Ont. . _^ 10.00
15.00
10.00
2.00
2.00
64.25
2.5.00
3.00
5.00
Anita ja "Red" Sproule, Sudbury, Ont. ...
Rauha ja Aimo Mäki, Sudbury, Ont. — :
Helmi ja Olavi Lindroos, Sudbury, Ont. ... ...
Miriam Kauppinen, Sudbury, Ont.
Karl Palomäki, Sudbury, Ont.
Esteri ja Eino Siren, Sudbury, Ont, . j . . :
Vilho Kotila, Sudbury, Ont. . . . 1 . . . . . . . . . . . . _. ,
Harold Huhtanen,, Sudbury, Ont. .
Jorma Talkio, Sudbury, Ont. _^
Malja ja Uno Wuorinen, Toronto, Ont. .
Martha ja K. Kujanpää, Toronto, Out. .
Lydia ja Wm. Niem^ Toronto^ Ont.
Elsi ja Erkki Nikkola, Toronto, Ont.
A. Jalonen, Toronto, Ont. .
Eino Hakala, Toronto, Ont.
Jenny ja Len Hjorih, Toronto Ont.
5.00
10.00
5,00
3.00
5.00
5.00
5.00
3.00
2.00
1:00
.50
.50
1.00
1.00
1.00
1.00
Yhteensä ? 207.25
PÄIVÄN PAKINA
KIINAN KUOHUNNASTA
. Näyttää siltä, että Kiinan tilan­ne
huononee jatkuvasti.
Allekirjoittanut lukeutuu niihin,
jotka pitävät kaikesta huolimatta
Kiinaa sosialistisena maana js us­kovat,
että mitä tahansa erimieli­syyksiä
.sosialististen maiden vä­lille
eri tilanteissa kehittyy, mi­tään
pelkoa ei ole' siitä, että esi­merkiksi
Kiinan ja Neuvostolii­ton
välillä voi kehittyä aseellisia
selkkauksia.
Epävirallisissa, tosin mistään'
vahvistanialtomissa uutlstiedoissa
on kuitenkin jo puhuttu tällaisen
rajaselkkauksen . tapahtumisesta.
Onko täiifäT totta tai ei, sitä on
vaikea sanoa,
Kiina on siksi kaukana ja siel­tä
saatavat uiitisticdot niin mo­non
mutkan j;i kulman takana,
että varmaa tilannekuvaa on vai­kea
hetikohtaisesti saads.
Kiinan johtajäin kielenkäyttö ja
Kiinassa kehittyneet tapahtumat
osoittavat kuitenkin, että "jotakin
on mätää miniälläkin kuin Tans­kan
maassa".
Vilmeaikaistcri tapahtumien va-los.
sa tuntuu ajankohtaiselta kiin-.
nittää huomiota eräisiin merkilli­syyksiin.
Kuten muistetaan. Kiinan : ja
Neuvostoliiton johtopiirien aatteel­lisen
erimielisyyden yhtenä huo-mnttavimpana
aiheuttajana oli
kysymys rauhanomaisesta rinnak­kaiselosta.
Neuvostoliittolaiset pitävät tiu­kasti
kiinni siitä katsantokannas­ta,
että vaikka aatteelliset erimie­lisyydet
säilyvät eri suuntien vä­lillä,
se ei saa kuitenkaan estää
käytännöllistä yhteistoimintaa val­tojen
kesken rauhallisen rinnak­kaiselon
teorian toteuttamisen pe­rusteella,
Kiinalaisjohlajal eivät 'ole tätä
hyväksyneet. Hcj sanoivat; että
maailman Johtava imperialistinen
valta, USA ön vain "paperitiike­ri!',
jonka kanssa ei kannata eikä
sovi olla minkäänlaisessa yhteis­toiminnassa,
koska sitä kohtaa
kuitenkin lopullinen tuho, jos se
maailmansodan aloittaa. Vaikka
scllaise.ssasoda.ssa tuhoutuisikin
satoja miljoonia ihmisiä, niin so­dan
raunioista nousisi kuitenkin
entistä ihanampi sosialistiherj yh­teiskunta,
— selittivät kiinalais-johtajat.
Multa miten ovat nyt asiat?
Kiinalai.sjohtajat näyttävät jät­täneen
. Yhdysvaltain imperialis­min
kokonaan rauhaan Ja koh-
(lislaV'at kaiken poliittisen raivon-,
sa Neuvostohittoa vastaan. . ,
Onpa Kiinan ."punaiisten vartio-miesten"
toimesta näytetty hirtto-silmukkaak
.1 Neuvostoliiton joh­tajille
Kamalla kun esimerkiksi
Yhdysvaltain hyökkäyssota Viet­namin
kan.saa vastaan on saanut
heidän puolestaan jatkua ikään
kuin se kuuluisi"jokapäiväiseen
leipään".
Mielenkiintoista on tässä yhtey­dessä
tutustua Mao Tshe tungin
"aatteiden" vastustamisesta syyte­tyn
ja sittemmin itsemurhan kuu­lemma
tehneen Kiinan armeijan
päällikköä Lo Jui-chingia vastaan
esitettyihin "syytöksiin", mitkä
julkaistiin Pekingissä viikko sit-ten.
,,
l Oikein arvattu. Kenraali Loa
_ syytetään siitä, ettei häh öle Yh­dys
valtoihin nähden käytännön
politiikassa noudattanut sellaista
AUii^iauhallJsen rinnaikkaiselon ohjelr
maa, mistä kiinalaisjöhtajät ovat
Neuybstoli.ittoa lyöneet kuin vie­rasta^
sikäa^
Kiinan armeijan virallapantua
komentajaa, kenraali Lota syyte­tään
esimerkiksi kurittomuudesta
sen vuoksi, kun hänen sanotaan
Maolta asiaa tiedustelematta an­taneen
Fiikien maakunnan sotilas­piirin
päällystölle ohjeet, että se
voi käyttää omaa harkinta- Ja
alöitekykyään laivastp-operatioissa
; silloin kun on kysymys vissien
mahdollisuuksien menettämisestä.
Kenraali Loa vastaan esitetyssä
syy töskirjelmässä sanotaan pu­heenjohtaja
Maon moneen ker­taan
osoittaneen, että' Formosan
salmen taistelu "ei ole pelkästään
taistelua Chiangin rosvoja, vaaii
pääasiassa Yhdysvaltain imperia­lismia
vnslaiui: Että'se ei ole yk­sinomaan
sotihiallinen, vaan pää­asiassa
poliittinen asia."
Tämän perusteella, sanotaan
syytekirjelmä.s.sä, kaikkia opera-tioila
Chiang (Kai-shekin) rosvoja
vastaan on harkittava poliittisesta
ja strategisesta näkökulmasta
koko kysymyksen ratkaisun tar­peellisuuden
kannalta— varoen
aina ajattelemattomia tekoja.
Juuri näitä ohjeita, sanotaan
kenraali Lon rikkoneen ja lou­kanneen.
Mutia kun Neuvostoliitto käsit­teli
esimerkiksi Kuuban kysymys­tä,
"ei pelkästään sotilaallisena,
vaan ennenkaikkea poliittisena"
kysymyksenä, missä asetettiin
Kuuban ilseiiäisyydeh 'ja maail­man
rauhan säilyminen vissien
sotilasteknillisten ehijen yläpuo­lelle,
niin se, oli kiihalaisjöhdon
mielestä anteeksiantamaton synti!
Tällainen epäjohdonmukaisuus
ei voi johtua pelkästä sattumas­ta.
Pelkkä sattuma ei todennäköi­sesti
ole sekään,; että Kiinan joh­to
ori nyi jättänyt Yhdysvaltain
imperialismin kokonaan rauhaan
ja kbhdislaa kaiken myrkkynsä
Neuvosioliitloa vastaan.
Ikuisena optimistina allekirjoit­tanut
uskoo kuitenkin, että "ai-kaiLsa
knlckin". Mahdollista on,
että nykyinen "kulttuurivallanku­mous"
on tehnyt suurta hallaa ja
että paluutie on vaikea ja pitkä.
Mutta siiiiri Kiinan kansa löytää
vielä itsensä; niin ainakin toivoni-nio.
— Känsäkoura.