Vapaus, October 14, 1954

              Sivu-2 Torstaina, lokakuun Hp.—Thursday« October 14,1954
V A P A U S
M O A e d K o r . 9, mt.' Anthotlrrd
M-^MOond e l ä » m a i l br the Post
'DODartment, OttawB. JPtib^ UttSd tbrice veekly: Tuesdsjnt
im^fedays a n d S a t u r d a » t7 V a p a tu
jQäD^L Jit^ W ; , S Canada.
TelQttunies: B o a . O f f l e e O S . 4*428«
E d i t d r i a l O f f i c e Q8.4^1265; M a n a g e r
S ö k t t V E d U o r m O t a n d , BiaUlng
addreaei: B o x 69, S a d t m r y . O n t a s i o .
A d v e r t i s U i g l a t e a opQpL appiicatloB.
T t M u d a t l o n f n e o f d u u g & '
TZLlinSHINNAT:
CanadaMa: i fk. 7JOO « kk. S.75
3 kkr Yh^tnaaim: 1 «» e kk, 430
S a o i M M i i , ^ 1 « l p ftfiO 0 k k . 4.75
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Pomot valelitelevat palkka-
Ater KoAela, TtoiinJiis. Ont. täyt-j
tää 70 vuotta perjantaina loIcaKuun 15
pnä. , « i .
Ybdymme sukulaisten ja tuttavien;
onnitteluilUn! ' ,
i i
Fordin lakko Winckori88a
'^Kuukausimääriä kestäneiden, neuvottelujen jälkeen alkoi " k i i ­tospäivänä"
Fordin työläisteh lakko AVindsorfesai; Kaiken kaikkiaan
tällä? lakkoon osafiistuu lähes kuusituhatta työläistä j a kaikki me^
viittaavat siihen, että Fordin lakosta muodostuu k^ .—r:
velfei Canadan yleinen mielipide n
lantalaista suuryhtiötä vastaan^ että se joutuu ottamaan^^^^^^
j^;perääntymään todella cpäcanadalaisesta asenteestaan canadalaisia
tj^Iäifiään vastaan. ^ " • .
i * - Vaikka erinäiset porvarilehdet ovat jo rientäneet tämän amerik­kalaisen
yhtiön puolelle sen tekosyyn varjolla, että tämä amerikka­lainen
suuryhtiö on pidettävä canadalaisten lyöläistensä kustannuk-
^elJS""kilpaflukykyisenä", niin tosiasia kuitenkin <m, että oikeus on
|oRönaan työläisten puolella. On turhaa syyttää -Fordin työläisiä
^män lakon alkamisesta, kuten menettelee esimerkiksi Globe and
Maft/sillä vaikka onkin "teknillisesti" puhuen totta, että unio kutsui
^jnän lakon, asiallisesti on ehdoton totuus, että uriioJle ja työläisille
61 annettu mitään valinnan mahdollisuutta. Fordin joht9 manööve-asiat
siihen malliin, että työläisten täytyi lähteä'lakkotaistelun
y^^dl4 tai suostua toimettomana katselemaahan miten^^^^
4^ murskataan (Vähitellen. ' ' ' -
f Kaikki merkit viittaavatkin siihen, että Fordin tarkoitus on
murskata canadalaisten työläisten unio voidakseen taata sen, että
vise.vsaa täältä halvempaa työvoimaa kuin Yhdysval^
.jemriiat voitot canadalaisista tuotteistaan. Tässä yhteydessä palau-
>^uuniieleen se miten ^^F^
j^itteiji --7- union johdon ja neuvottelukomitean sivuuttaen r— työläisille
|>sentii\ palkankorotus tunnilta. Tarkoitus oli silloin lyödä kiila
«nionjäsenjoukkojen väliin. Kun yhtiö sitten veti takaisin tämän
tarjouksensa ja on jyrkästi kieltäytynyt korottamasta edes sentillä-iääi)
k palkkoja, niin tämä on saman mitalin toinen puoli. Senkin
: tarkoituksena on kehittää erimielisyyttä^^^^
| i i t ^ että ''miksi ei hyväksytty silloin yhtiön tarjousta".
» Kuinka julkeasti tämä yhdysvaltalainen suuryhtiö kohtelee ca-
Badalaisia yleensäy omista työläisistään puhumattakaan, se nähtiin
viimeviij^onlopullaj Jolloin Ontarion maakuntahal^
{eiliD^Iey matkusti Windsoriin erikoisesti siinä mielessä^ että saisi
|iitäj[ysymyksen so'-'ituksi ilman lakkoa, niin FoVd yhtiön canadalai-
; d|ien johtaja iRhys M . Sale "loisti poissaolollaan" siellä pidetyssä hätä-lilakonferenssissa!
I §e oli merkki siitäy että yhtiö ei haluakaan mitään sovittelua,
:SilIä sen ilmeisenä tarkoituksena on union; murskaaminen: Ja "opetuk-
4en ^ntarninen" canadalaisille työllisilleen, joiden syntisiin aivoihin
'^nk£hittymässärsellainen epäamerikkalainen ajatus,^^^^^e canadalai-v|
ilteautotyöläisille pitäisi maksaa sama palkka kuin^vm
dysvaltalaisillekin autotyöläisille. Toisaalta me saamme olla myös
vakuuttuneita siitä, että niin suuri johtaja kuin mr. Sale luuleekin
ii>levansa> hän ei tätä lakkotilannetta provosoinut vastoin yhdysvalta-^
laisen; päämajansa: neuvoja j a ohjeita; Lainkaan väheksymättä mr.
^alen osuutta tämän lakon provosoinnissa me voimme pitää itsestään
telvänä a s i^a, että Fordin.päämaja on hänen tukeneen,
f ^ Tähän viittaa myös mr. .Salen lausunto, jonka Globe and Mail
lehtj julkaisi kokonaan viime tiistaina. Tässä työlaisvastaisessa lau-ii^
inossaanmr. Sale uhkaa canadalaisia autotyöläisiä sanomalla, että
yhtään senttiä: ei tule palkankorotukseksi '-huolinlatta siitä kuinka
)cauan lakko kestää". Samalla kertaa mr, Sale sanoi jänkkiyhtiön
kaikella Julkeudellai että Canadan; hallituselimet pysykööt tästä l a ­kosta
erillään, sillä ''pitkäksi venyvien neuvottelujen aika on. mennyt,
iuten, on mennyt sovittelun, tai välityksen aikakin kolmannen osa-jiuden
toimesta, huolimatta siitä kuinka rehellisesti ns haluaisivat saa-^^^^
äa lakon lopetetuksi." Toisin sanoen mr. Sale antoi ymmärtää, että
hän on hallituksen sovitteluelimien yläpuolella Ja sellainen mahti-iiekijU,
ettei yhdelläkään canadalaisella ole tässä asiassa mitään sa­nottavaa.
: Tämän lausunnon perusteella on käsitettävissä se, miksi mr. Sale
kieltäytyi osallistumasta neuvotteluihin Ontarion työministeri Daleyn
Kanssa, vaikka autotyöläisten unio nimenomaan sitä pyysi esittäen,
pttä union päämies Walter Reuther osallistuu myös neuvotteluihin,
|os mr. Sale suvaitsee tavata työministeriämme. Toiselta puolen
Jiänen lausuntonsa on selvä osoitus siitä, että tarkoitus on pitkittää
lakkoa siinä mielessä, että voitaisiin unio murskata.
I • • •
I Fordin canadalainen johtaja, Rhys M . Sale pitää ilmeisesti
^tseään erinomsiiisena puhujana j a kirjoittajana. Tämä kaiketi selit-jää
senkin miksi hän julkaisi toista palstaa pitkän'lausunnon Fordin
panadalaisia työläisiä vastaan. Mutta kaikesta sanahelinästä huoli-inatta
hänen lausuntonsa on äärettömän, heikko ja pahasti ontuva.
iMr. Sale puhuu leveästi ja laajasti työläUtensä uniota vastaan. Hän
utaa ja huopaa työläislensä paikkakysymyksessä. Hän puhuu en-;;
isistä palkankorotuksista Ja väittää, että kilpailun takia on palkat
idettävä ennallaan.
I Mr. Sale esittää oikein tilastotietojakin näiden argumentliensä
tueksi «--mutta hän vaikenee kuin hauta kahdesta peruskysymyksestä.
i}:•;.: Mr. 5ale ei sano halaistua sanaa siitä. miksi canadalaisten auto-
Ityöläisten pitäisi tyytyä huonompaan palkkaan mitä Ford maksaa
Jb^hdysvaltalasille työläisilleen? Siksikö että Ford voisi käyttää sitä
{ruoskana yhdysvaltalaisia työläisiään vastaan? Vaiko siksi, että
jFord saisi suuremmat voitot canadalaisten työläistensäkustannuk-
Jsella? Tai ovatko nämä molemmat seikat Fordin tähtäimessä?
t,'. ^ Sale vuodattaa krokodiilin kyyneleitä kovasta kilpailuista,
ija sanoo, että kilpailun takia on kustannuksia pidettävä alhaalla.
JMutta hän ei puhu yhtään ainoata sanaa Fordin voitoista! Miksi on.
{"^kilpailukykyä ylläpidettävä'' canadalaisten työläisten kustannuksel-'
|la, ja yksinomaan vain työKdisten kustannuksella? Eikö mr. Sale
Jvoisi mitenkään ajatella, että Fordien hintaa voitaisiin laskea sitenkin,
lettä Fordin perhekunta tyytyisi puolta pienempiin voittoihin mitä
<se nyt lissuistaan kiskoo?
j Selvää on, että mr. Sale puhuu vain lämpimikseen kilpailun ko-jvuudesta,
koska hän ei mainitse mitään niistä säästömahdollisuuk-
Jsista; joita voitaisiin toteuttaavoittoja vähentämällä Ja siis kenellekään
Jmitään kärsimyksiä aiheuttamatta.
I • « •
i ? Huolimatta, siitä kuinka "kovan opetuksen": tämä yhdysvaltalai-jnen
yhtiö canadalaisille työläisille aikoo antaa, sen ei tarvitse toteutua.
{Päinvastoin me voimme olettaa, että pakoitettuna lakkotaisteliiun..;
jFordin työläiset tulevat lujittamaan yhtenäisyyttään vakuuttuneina
teiltä, että toiset fyöläiset ja canadalaiset yleensä tulevat tukemaan
Ihelt^ niin aineellisesti kuin moraalisestikin. Mr. Sale puhuu siitä
Wuk& menneestä ajasta, Jolloin kolmannen osapuolen toimesta voitiin
{vaikuttaa; hänen yhtiönsä lakkoasioihin.: Mutta hän saattaa suruk-jseen
saada havaita, että canadalaiset tulevat toimeen ilmaan Fordia,
fja että canadalaisten mielipideon sittenkin miiärnävanä tekijänä tässä
Mitä muut sanovat
IVALL ST. DEMOKBATIA
VOITTI GUATEMALASSA
lä OS sissä
. Yrittäessään keplotella viimeisenkin
Johtama
. on i l -
"Carlos eastilla Armasln
uusi Guatemalan hallitus . ..
molttänut, että; maahan on palaur^
tettu luja järjestys . . . on ennustanuti
että ulkomaisille; sijoittajille voidaan:
nyt antaa varmat takeet toimintansa
harjoittamista varten . . . Ehkä kaik­kein
tärkein teko on ollut Guatema-r
lan maareformin peruuttaminen. . . ,i
Suurin osa Guatemalan. väestöstä
työskentelee työläisinä valtavUla,; u l ­komaalaisten
omistamille viljelyksillä.
Enönmlstö heistä on äänioikeudetto-mla
koska ainoastaan luku- ja kirjoi­tustaitoisilla
on äänioikeus . . - ; - T o -
ronto Daily Star.
• • •
TORYJOHTAJAN
KATKERA TUNNUSTUS
- New York. — Lordi Beaverbrook sa­noi
tänään, että Työväenpuolueen
johtaja GlementAttlee sai lisääkan-nätusta
BritännÖtssa äskeisen Venä­jän
ja Punaisen Kiinan matkansa
vuokgi . . .
'Churchillin kannatus on murtu-maton.
MuttaAttleen äskeinen niat-r
ka lisäsi kuitenkin hänen kansan­omaisuuttaan
— vaikka ei minuun
nähden", sanoi Beaverbrook. — AP:n
uutistleto lokajc. 12 pnä.
L-Saksan unionistit
ovat liuolissaan
natsismin suliteen
Bonn. — Länsi-Saksan eräs johtava
unionisti sanoi täällä (vähän toista
viikkoa sitten), että nata'.en soluttau­tuminen
virkapaikkoihin onkebittä-nyt
yhtä vaarallisen tilanteen kuin
vallitsi Hitlerin vallankaappauksen
aatt:na v. 1933.
• Natsit Ovat soluttautuneet kaikkiin
hallituselimiin "'ja teollisuuslaitosten
johtoon, sanoi llikennetyöläisten
union puheenjohtaja Adiliph Kum-mernuss.
Tärkeä seikka el ole se, että natsi-puolueeftrkoko
.el c-ls;suuri, han,sanol
selittäen; jos natsien suosiminen jat­kuu
nykyisessä määrässä, me "saam­me
jonakin aamuna havaita, . että
Olemme aivan samaiflaisessa tilan­teessa
missä olimme v. 1933."
: Kummernuss, joka puhui ulkomaisr
ten lehtimiesyhdistyksen kokoukses­sa,
ilmaisi samalla käsityskantanaan,
että natsismin vaara tulee. entistä
suuremmaksi heti LänsirSaksan uu­delleen
aseistamisen jälkeen. ^^^^^^^ > :
Hän pahoitteli syvästi sita, kun h a f
litus on niin saamatcn tämän vaaran
torjumisen suhteen.
Häii sanoi, että Saksan Ammattiyh­distysliike,
jossa on lähes 7 miljoonaa
jäsentä, on nykyään "Saksan demo­kratian
poliittinen omatunto."
nikjtelin tjöläisUU ja kuluttajilla, po-mot
eivät säästä dollareita zasvates-saan
propagandapydrää siinä mieles­sä,
että saisivat työläiset byvä^-
mään palkkojen alentamisen Ja> työn
kiihdytyksen, sekä: kuluttajatHyvSsy-mään
hintakiskontaan perustuvat
suuret voittc-osingot.
Itsevarmat, taloustieteen ."proZesso-rlt"
ovat jpitäneet^
rummutusta yhtiöiden sutirteh':voitto-jen
salaamiseksi selittämällä, että
korkeat palkat/nostavat t'hinnati'1]^
korkelksiy ettei tavarat: käy kaupaksi
markkinoilla, aiheuttaen siten työttd-myyttä
Ja \ pulakauden. Johtuen tästä
korvia särkevästä: propagandakam­panjasta,
liian monet sellaisetkin .rlh-mtset.
Joiden pitäisi olla tietoisia
asia£ta, lankeavat sen uhreiksi.
- Ranunuttamalla sitä ;' väärää:
teoriaa, että alhalsemmillar pal­i
k o i l l a työläiset voivat ostaa enem­män
iäit% tavaroita mitä he taot­tavat,
ne ns; professorit kääntävät'
melko tarkan taloustieteen.nnrln
paln..Kiii{a tahansa täysijärkinen::.:
Ihminen käsittää, että vähemmälr
lä rahalla el voida ostaa enempää.
Tosiasia on. ja kuka tahansa työ­läinen
voi sen helposti nähdä, että ny­kyaikaiset
tuotantomenetelmät.—vtcr
läpä ilman työn fyysillistä kiihoitta-mlsta
— tuottaa jatkuvasti lisäänty­vässä
määrässä tavarqjta ja palvelua.
Sen seurauksena on luonncllisesti se
että ylijäämävarastot kasvavat Jatku­vasti.
.Ylijäämätuotteet aiheuttavat
tuotannon väljentämisen/ mikä tar­koittaa'
työstä lomauttamista. Pää-keino
ylijäämävarastojen pienentämi­seksi
on se; että varataan väestölle l i ­sää
ostovoimaa;,Ja se taftaittaa sitä,
että; kansalle on saatava lisää rahaa,
joita se voi kuluttaa työnsä^ tulokset.
• Näin yksinkertainen, on asia.
' MAta työnantaja ei näe asiaa
tältä pohjalta sen vuo'^st kun liä-neU
ajatnsjuoksassaan on eräs:
hyvin vakava "vika"'. Hän tuottaa
tavaroita ; yksinomaan voittoja
saadakseen.' Hänen', ajatoksiensa
^Umällä portaalla ei ole huoU sU> -
' tä, että hänen tuotteensa tulisivat -
knlntetaksl. Hän on enemmän
kiintynyt voittojen' lisäämiseen
kuin siihen, että saisi voittojen
vähenemisen hinnalla yhä enem­män
tavaroitaan knluttajiUe.
tuotantomenetelmän . i avulla koituu
siunaukseksi :kan£alie.*yain/ silloin, jos
tätä 'tiif^iaixxum. lisäämistä seuraa
myös kansanjoukkojen ostoyoiman 11-
£ääntymlnen siten, että ne voivat k u ­luttaa
työnsä tulokset ja pHää teolli-suqslaitcsten
pyörät käynnissä. %
Tässä on, syy niiksi työtätekevien
täytyy- tehostaa ;v-ialsteluaan ostovoi­ma^
korottamiseksi palkkojen kohoU
tamisen' muodoSsa, Ja jos mahdollis­ta
siten.: että alennetaan hintoja ja
vähennetään :suinryhtlöiden .suuria
voittoja. "* ' s:» '
: - ^'r^ •^^v:':> v-:-::^"''-^^'''f:^'^^^:^'^'-'
:.Taisteln palkkojen puolesta tar- -
ktrfttaa. todeHisoadessa^ enemmän
V knin sitä, että saailaan lisää r a ­ha
»: tllipiisseiliin.: Joa: tämä kysy-;
mys viedään ~ Johdonmukaiseen
päätökseensä/ taistoin .palkkojen
korottamisen pnolesta on talstelöa
työmalidoIlisDakslen pnolesta s c ^
' ^ötfömyytfä Ja palakaata v a^
' taan.'
Tämä on todellista taloustiedettä
verrattuna siihen vääristeltyyn teo­riaan
mitä edustavat ns. taloustieteen
professorit. Jotka ovat suuryhtiöiden
palkkalistalla.
V i Tämän pteosseilun ' selvä
: märtämlnent tekee työläisille pai- :
: J o n helpommaksi Jatkaa ja tebosr
taa talsielpaan snnnahamlehiä
; vastaan, Jotlta tuottavat ohjelmal-v
laan kaaosta, työttömyyttä ja näir
kiintjrmlsä kansanjoukoille.
MUjonäärlt Itestävät kyllä pulakau­den
koettelemuksen Ja hyötyvätltin
sen aiheuttamasta kaaoksesta.
Työtätekevaiä ei ole mitään reser­vejä
työttömyyskautta varten. Työ­läinen
tulee perheineen: 'kärsimään
pulakaudesta vieläkin enemmän kuin
30-luvulla. — »i-M News-lehti.
Stalingrad ja
Coventry esittävät
vetypommikieltoa'
^ Coventry. — Corenfryn fcaopnn-ginvaltnnsto
on hyväluynyt kot-snn
iäliettää valtnoskunta Sta-llttcradlin
soonnittelcmaan'Eng'
lännin :Ja: Neuvostoliiton'yhtelsiä^^
(oimenpiteifä vetypommin fean-äinvälisefcsi
kieltoko
KanponsinvaltuDsto; jossa työ-väenpnolneella
on : enemmlstd,r;
kieltäytyi äskettäin järjestämästä
Icanpnngin, siviiUpnolustusta,: kos­ka
sitä pidettiin liian vanhenta­neena
ja riittämättömänä vety­pommin
aikakandeiia.
Nyt on tarkoituksena tehdä yh­teinen
esitys Y K : n vamstusten
supistamiskomissiolle. . Coyentryn:
Valtauskunta aikoo kehoittaa
vStaMngradla- kannat^hiaan pää^
töslaoselmaa, joka hohtiknun, 5
päivänä yksimielisesti hyväksyt­tiin
Englannin alahuoneessa ja
jössavaadittiin heti aloitettavaksi:
neavottelat Englannin, Yhdysval­tain
M 'Neavostoliiton/johtomies-ten
kesken atomiasekysymyksestä.::
Kirjoitti ^rtilK&eleia
Ja kartoitettiin \:
USA:n määrayJcsestä ^
XcvTioA. — Äskettäin saapui'täjv
ne Meksikosta tunnetta sanomaläm. *
mies A, B . Magil. S^h kertoi etti *
haa kirjoittejU MekaJkossa artikkelein
maailman poliittisesta tilanteesta j a '
että hänet kaff öitetäin 'Vashingtgoj/
vaatimuksesta.--
• : ' - : " ' • - • : ' • • • ^ ' ^^::^^:fr
Työläisten ammatillisten
oikeuksien peruskirja
Tähän tärkeään peruskirjaan sisällytettävien työväen
oikeuksien yk^iyiskohtaisten määritehnien luonnehtiminen
täisiin autojen' hintaa • alentamalli
kustakin autosta kiskottavia;:suuria
voittoja, siten rayydäkseen satojatu­hansia
kappaleita lisää autoja — laa-
Kehittääkseen entistä voimak­kaampaa
T palkkatyöntekijäin ja
heidän ammatiUisten järjestöjen­sä
yhteistoimintaa työnantajain
yltyvää hyökkäystä, f työläisten
elinehtojen parantamisia :Jaroi-kenksien
: laajentamista : vastaan,-
antol:
maalDnankongressi :MAL:n' tehtä-.
vaksi laatia ehdotuksen työläisten
Ammatillisten: Oikeuksien Ferus-kii-
JaksL MAL:n aloitteesta mno-dostettntoimltnaknnta:
jossa' on
mukana sekä MALroonkuulavien
että kuulumattomien kansallisten .
Ja fcat^invälisten Järjestöjen,
edustajia, on nyt: laatinut luon­noksen
peruskirjaksi, joka nyt on :
anamatilUster, järjestöjen käsitel- .
tävänä.: Koska kysymys on ensi­luokkaisen
tärkeä Ja koskee kaik­kia
palkkatyöläisiä. Julkaisee leh­temme
esnraavassa: tämän luon­noksen.
/
L — TYÖLÄISTEN JA TOIMEN-
• Parhairi- esimerkki tämänlaisesta HALTUAIN OIKEUDET
ajatusten juokiuita saadaan autoteol- _ Kaikilla työli^Ialilä Ja'-t3imenh^Ui-llsiiUdesta.
Ssn. sijaan, että."alen^^ ajoilla ammattÖhV'aVan;^tai|ty<^^^
lyn laatuun, ikään, sukupucieen; ro­tuun,
ihonväriin, kansallisuuteen^ kas­tiin:
tai: poliittisiin ja 'Uskonnolhsiin
vakaumuksiin katsomatta on oikeus
Teollisuustyöväen.
hi\im, ansio
26,224 mk.
Helsinki. — Tilastollinen Pääloimis-to
on saanut valmiiksi, ennakkolajfiel-mat
vuoden 1953 teollisuustuotannos­ta.
Näiden laskelmien mukaan oli
työntekijöitä sanottuna vuomia teolr
llsuudessa keskimäärin 266,700 hen­kilöä.
Joiden yhteenlasketut: ansiot
ylityöt yms. koi*vaukaJt mukaanluet­tuina
olivat 83,930 miljoonaa mark­kaa.
,
Yhtä työntekijää kohti teki vuosir
ansio em,numeroiden mukaan lasket-
•tuna pyöreasti 314.698 markkaa.
Keskimääräinen kuukausiansio yh­tä
työntekijää kohti muodostui 26.
244:83 msurkaksi. •
• Jos lasketaan että yhtsen tyokuu-kauteen
sisältyy nom. 200 työtuntia,
oli : teoUiriuustyöläisten keskimääräi­nen
(Tuntipalkka 131:83 markkaa.
' Haluttaessa näiden numeroiden
avulla jGssakin maatin päästä .sel­ville
kaikkien eri tuotantoalojen
työläisten keskimääräisestä kuuicau-situlosta,
.on muistettava, että esim.
maa- :Ja metaityoläiset ansaitsevat
verrattain kehncsti. Kun heillä on
työtä yleensä vain osa vuodesta ja
slIlDinkin keskhnaänn. korkeintaan
ehkä 15,000 — 16.000 markan kuu­kausiansioilla,
jää vuoden kallcille
kuukausille jaettu keskiansio verra­ten
alhaiseksi. Mj-ös liikealalla ovat
palkat melko alhairot. Kaikkien alo­jen
työläisten, joita lienee n. 800.000
kesklaxisio putoaa näinollen huomat­tavasti
alhaisemmaksi teollisuustyö-
Iäisten keskimääräistä kuukaiisian-siota
ehkä hyvän joukon alle 20,000
markan.
NOBELIN RAUHAN­PALKINTOA
EI JAETA
' O s l o . — Syyskäräjien Nobel-komi­tean/
päätöksen mukaan ei kuluvana
vuonna jaeta Nobelin rauhanpalkin­toa;
Palkinto summa on varattu ensi
vuodeksi.
suostumusta ja~ valvontaa muodostaa
immatillisia Järjestöjä. ,
Kaikllia työläisillä ja toimenhalti­joilla
ilman ercituksia: on oikeus liit­tyä
mihin ammatilliseen järjestöön
.laluavät Ja osallistua ammatilliseen
toimintaan, kaikissa sen: muodoissa.; * =
. kaikilla työläisillä ja tohnen-.
: haitijailia. ilman poikkeusta on oi-i
keus pitää kokouksia sekä yrityk->;
; sen piirissä että sen ulkopuolella,
laitella kalkkia heltäj koskevia
.kysymyksiä ja yapaasti'määritellä.
kantansa niihin, lukea Ja levittää
:; ammatillista ja työväenlehdistöä
:: Ja. vapaasti hoitaa niitä ammatii-jehtaen
markkinoita ja: kohottaen i ilman viranomaisten :ja työnan
kansanjoukkojen-elintasoa, suuret aur
; toyhtiöt'' ovat ryhtyneet keskenäiseen
sotaan yrittäen siten kaapata itsel.
leeh mahdollisimman ;r suuren osan
(kuihtuvista) markkinoista.
.. Ml taon siitä hetikohtalsestlseurane
nut? -Ensinnäkin pienemmät: autoteol,.;
llE-inislaitokset on pakoitettu seinää;
vasten. Niiden myynnit ovat laskenee^
'Jyrkästi ja- työttömyystilanneen tullut
' v a k a v a k s i ; - Voidakseen kilpailla jatti-lälsyhtlöiden
kanssa, pienemmät au-,
tojen tuottajat ovat pakoittaneet työ i
Iäisensä hyväksymään palkkojen alen ,^
tamisen ja työn kiihdytyksen. Tätet
menetellessään niillä ei ole pienintä­kään
aikomusta a lentaiä autojensE
hintaa siten; että ne kävisivät parem-is
min kaupakpi. He pelkäävät aloittaa
ns.' 'hintasotaa", silla suuryhtiöt voi
slvat lyödä heidät tässäkin pelissä
He alentavat palkkoja vain velttojen-,
sa lisäämiseksi, siten kootakseen oman
finansslreservlnsä,: millä hankkivat
entistä nykyaikaisempia koneita, Jot^
ta voisivat tuottaa vieläkin h a h r e m -:
maila autoja ja saada siitä lisää voit-:
toja.
Suuret autoteollisimslaitokset eivät
lucnnollisestikaan ole --toimettomina
sivustakatsojina työlälstensä : "kor-:
keitten palkkojen" suhteen, vaan ru-.
peävat myös -tinkimään. Tämä on pa:-.
heellinen noidan kehä mikä ei lisää
autojen myyntiä, vaan" auttaa asian­omaisia
yhtiöltä voittamaan suurem­man
osan jo olevista markkinoista.
Tämän kehityssuunnan tuloksena
on autoteollisuudessa se, että suhteel­lisesti
puhuen tuotetaan yhä enem­män
autoja verrattuna niihin autoi­hin,
jotka saadaan myydyksi. Kiertä­mätön
lopputulos tästä on luonnolli­sesti
se, että varastoihin kertyy suuri
määrä yliJäämä-autoja ja niin muor
doiner tarvitse enää autoja valmls-
'lisla tehtäviä, joihin muut työ-
Iäiset ja toimenhaltijat ovat heir
; dät valinneet tai joihin heidät
ammatillisen Järjestön toimesta
on nimitetty.
Työläisillä ja toimenhaltijoilla on
oikeus kaikkien yritysten, m y ö s ^val­tion
virastojen, piirissä valita amma­tilliset
edustajansa tai. ammatillisten
perusjärjestöjensä Jchtavat toimihen­k
i l ö t valvomaan heidän etujaan. H e i lr
lä on • oikeus kaikissa kysymyksiä-a
jotka koskevat h e i d ä n yleisiä, erikois­ta!
yksilölljlslä etujaan, kääntyä am­matillisen
järjestönsä- tai valitseman-sa
edustajan puoleen.
Työläisillä jä^toimenhaltljollla on
oikeus osallistua -kaikkiin toimenpitei­siin;
Joihin ryhdytään heidän etujen­sa
puolustamiseksi, se on» lakkoihin,
mlelencsoituksiln Ja muihin:ammatii-lisiin
t a i s t e l u t o i m e n p l t e l E l l n.
: Ammatillisen järjestön jäse-
' nyys : ammatilliqen toiminta ' tai -
työläisen tai toimenhaltijan hen-
.: kilökohtalnen mielipide ja vakau-
V mus: ei: saa mitenkään vaikuttaa
: tänentyöhönottamiseensa, snorl-
•otcttavan työn. laatuun eikä hänen
;, palkkaukseensa eikä myöskään :
saa olla syynä: hänen : erottami­seensa
tai muihin toimenpiteisiin
häntä vastaan.
•
II. AMMATILLISTEN JÄRJESTÖ­JEN
VAPAA TOIMINTA
Ammatillisilla järjestöillä on oikeus
harjoittaa toimintaansa Ilman viran-cniaisteh
tai työn .titajam sekaantu­mista
tai valvontaa, järjesojen omien
sääntöjen nojalla. ^
Ammatillisten järjestöjen jäsenet
määräävät vapaasti oman järjestönsä
säännöt;: päättävät sen toiminnasta
ja työstä ja valitsevat vapaasti ja i l ­man
minkäänlaisia rajoituksia johta­jansa
ja johtoelimensä. Ilman «viran­omaisten
tai työnantajain sekaantu­mista
tai valvontaa.
Ammatillisilla JärjestöiUä on vali-tusolkeus
työläisten: ja; :tcimenhalti-jain
etujen puolustamiseksi.. . "
Ammatilllsilla::ärjestölllä on oi-keu
» ilman ennakolta hankittavaa oi:
viranomaisten lupaa kutsua ko- ' '
koon; ammatillisia kokouksia ja <
kongresseja. Niillä on oikeus jär- :;
jestää: kaikenlaatuisia ammatillir
sia mielenosoituksia, nalliin luet-
.-^ tuna myös: mielenosoituksia ka-dulla.
Niillä on oikeus kutsua ko-r:
koon ammatillisia kokouksia työ-
, p a i k o i l l a . .
Ainoastaan ammatillisilla järjestöilr
lä ja niiden edustajilla on oikeus, pe--
r.ä työläisiltä jartoimenhaltijcilta:am-|
matt-yhdistysten jäsenmaksuja, jotka
työläisten ja toimenhaltijain on va-,
paatti määrättävä ammatillisen jär-,
jestönsä sääntöjen mukaisesti. ? *: :
Ainoastasoi ammatillisiila järjestdil-::
la on oikeus ilman viranomaisten val­vontaa
päattaa ammatillisten järjes­töjen
rahavarojen käytöstä. Ammatil-i^
listen .järjestöjen varoja ei. missään
tapauktessa saa takavarikoida.
AmoiatiUisilli järjestöillä. on. oikeus'
julkaista ja levittää ammatilhsta: leh-;
distöa ja pr. pa'gandajulkaijuja.
Ammat:llis-lla'.jarjesto-llä tulee olla
käytettävänään -vak-tuiset, niiden toi-mmnan
harjoittamista varten riittä­vän
'tilavat huoneistot. Niillä on yksin
oikeus mille kuuluvien tai niiden käy­tettäviksi
asetettujen : huoneistojen
hallintoon. Nanja huoneistot ovat k::s-kemattomia.
Ammatillisilla järjestöillä on oikeus
organisoida kasvatus- ja koulutustyö­tä
seka kaikkea muuta kulttuuritoi­mintaa
työläisten ja toimenhaltijain
piirissä sekä perustaa ja hoitaa työ-
• Iäisten k:uluja. kirjastoja, kerhoja ja
muita kulttuurilaitoksia.
: Ammatillisten järjestöjen edus- 5
tajil!a ja: työläisten::luottamus-miehillä
on oikeus harjoittaa toi­mintaansa
työpaikoilla ilman v i ­ranomaisten
tai, työnantajain vas- • Ä
tatoiineniiiteIt&,, tai vahaaUa.
Heil'3 on oikens harjoittaa tätä
toimintaansa tjöaSkua. Anun»;: :
tiUIsia, tehtäviääa soorittaessaan
: heidän: tntee olla suojattuina kai-
..kllta vaino-, rankalsn- Ja sorto-toimenpiteiltä.,
Milloin työläbet;
asuvat iyönantajan puolesta hd-
:,dän käyttflön^-asetetuissa asdn-noissa,
ei-'" vlninomaisten eikä
työnantajainrtohnestasaa kieltää
: ammatillisia/teltiäTiään: suoritta.
vUta • ammatillisien Järjestöjen
einstajilta Ja työläisten luotts-mosmtehiltä
pääsyä työläbten ja
toimenhaltljain^asantoihln.
: :Kaikkien:^ammattien ja ammatti-
.ryhmien ammatilUsllla. järjestöillä ott
oikeits liittyä yhteen oman ammau
iUnsa tai teollisuutensa puitteissa sekä'
paikallisessa^:: alueellisessa, maakun-namja:
koko maan: mittakaavana.
uma:oikeusIon samoilla:ehdoilla myös;
eri;ammatteja-edttstavilla ammatilli­silla
järjestöillä.
Ammatillisen järjestön: toimlniiän
lcpettaminen>,'?vol:-tapahtua vain.sen
Jäsenistön .vapaasti, ilmaiseman toi-vomuks^
n ja.päätöksen perusteella ja:
järjestön sääntöjen edellyttämällä ta.
valla. - ,
HL — AMMATILLINEN JÄRJESTÖ
EDUSTAA TYÖLÄISIÄ JA TOIMEN.
HALTUOITA —
:Ammatillisillai järjestöillä on oikeu»>.
valvoa jokaisen työläiden ja toin(fnV
haltijan V etuja sekä käsitellä kaikkia»^ i
työläisten ja toimenhaltijain etujäj [
koskevia • kysymyksiä, määritellä im-f
ta nsa niihin j a ryhtyä asian vaatimiin^
toimenpiteisiin."
:Ennen kaikkea niillä on oikeus kay- V
dä työehtosoplmusneuvctteluja työn- •
antajaln ja viranomaisten kanssa ja'
solmia koko maata tai jotakin paildul
kuntaa^käsittäviä, yl^ityistä yritysö,
yritysten ryhmää tai" teoUisuushaai^
raa? näiden: joukossamyös julkisia lai.
toksia koskevia ,työehtosopimuksia;
'Ammatilliset Järjestöt edustavat'
työläisten Ja t'..hnenhaKijain yksUSl-lisiä
ja kollektiivisia etuja kalU^
laitoksissa ^a elimissä, joissa käsit^' j
lään työläisiä koskevia, kysymyksiä. J
kuten palkkoja, työturvalUsuutta^työ;
bönottoa; työn laatua ja työstä erot-.
tamista.
Ammatillisilla järjestöillä on oikeus |
Esallistua: sosiaalisten turvallisuus^-'
tosten'ja muidensosiaalistenlaitcsten.- j
hallintoon; jä; johtoon; ammatillisten
järjestöjen edustajat näihin laltfSk.'.
slin on työläisten- ja toimenhaltijain .
.valittava ja on tällöin edustajaja&at
jaettava kimkln ehdokkaan saaman
äänimäärän mtikaan.
Anomaaiillisten: järjestöjen kapsf»
sa on neuvoteltava kalkista työläi-.'
siä ja^ tohnenhaltijoita vällttö->
mäsU tai välillisesti koskevisto ky­symyksistä
ja erlkoisestlkin hdtä '
koskevia lakiehdotuksia laadtt--
ia,e^^'}':]'';^j]:y^^:'-.^ •!V; ' 5 , \ N : IV. — LAKKO.-OIKEUDEN T 1
MYÖNTÄMINEN ^ , J
Lakko-oikeus on työläisten ja tpi- 1
menbalti jaln perusoikeuksia. Jokafcel-la-
työläisellä'ja toimenhaltijalla am­matista
nipumatta cn oikeus turvau- |
Jatkuu 3. sivulla)
IFc
TOfOE
I just'loo
gettmg
tlie'tob
nencing
every
But ii(
YÖuth
Uiey fi
They
la gfai
take' p
lYflUth
.:K^t;
1 interest
I event
I the cliai
1 competi
the ach
U';tkeir
to exchi
• •.•u;ir ..
imenee
other; ;
I tbat th(
iCanadia
Next
Fnday.
miUee
instead:
As bi
sports •
On Fric
:tBns in
.leybäll.
teaois
PÄIVÄN PÄKINÄ
Me tunnustamme "syyllisyytemme".
taa. Ja se tarkoittaa työttömyyttä au*
totyöläisill^
'Tämä sama esimerkki soveltuu
maatalouskoneteollisuuteen. tekstil-.
liteollisuuteen, ^sähkökoneita valmi^
tavaan teollisuuteen ja niin kautta
linjan. Näköpiirissä on laajakantoinen
pulakausi.
Suurpääoman talousmiehet, jctka'
vaativat tuotannon lisäämistä Ja
palkkojen alentamista, menettelevät
näin vain siksi kun se antaa hetikoh-^
taisesti enemmän voittoja suuryh-»
tiöille. ja mikä on vieläkin vakavampi
juttu, aiheuttaa suhteellisen laskun
kulutuksessa, lisää ylijäämävarastojal
työttömyyttä ja pienempien liikelait!
tos^ten vararikkoja sekä auttaa suur­ten
monopcolien muodostumista mis­sä
kokoontuu suuri valta joidenkin'
harvojen yksilöiden käslltu
Se on rottakllpallua,Vminkä uhriksi
joutuvat työtätekevät, ' „ '
Tuotannon : lisääminen Cparemmaii
: Me tunnustamme avoimesti-:Vapaa
Sanan viimeisimmän syytöksen leh­teämme
Vapautta vastaan—ja olem­me
ylpeitä "£yyi:syydestamme"w :
O' Maixiltun torontolaisen - lehden toi­mitus'
oU viikon^ lopulla muistanut,
eUei sitä.cltu muistutettu siitä, että
sen- olemassaolon perustana on työ­väenliikkeen
ja siinä yhteydessä myös
V^apauden mustamaalaaminen.
.: : Niinpä sitten syntyikin,: toden- :
nsköisestL vaikean keisatUeik-
' kanksen avalla oikein tolmltuskir-
~?:Joitas,:missä:lehdiän kahden pal^-
'ten. pitnodelta. se hämmästyttävä
paljastus, «ttä Vapaas, Canadan
saomalafsten ' työläisten, , farma-liim
Ja maiden pikkueläjäin lehti
onkin '^öyhä" ja varaton kutea
ovat ne ilimisetkin, joiden asiaa
"se ed^tää!
::Blluten>.'sanottu;' me tunnustamnie
avoimesti, että köylilä olemide tässä
ma^pisesta • kamasta - ja köyhyyden
vuoksi "joudumme -. ponnistelemaan.
Jatku^^asti.talousvaikeuksienkin ;kans-aa
» jotta voisimme parhaamme antaa
Cianadantyöväenliikkeelle Jasiis koko
Canadan kansalle," Josta 'me olemme
eroittamat^ osa. ^,
Totta on myös se, että meidän
el tarvitsisi oOa alneellbesU
T: köyhänä, Jos ^myisimme. henidsen
^*^'va|pantettme.'
oV,(Me:'voisimme, menetellä siten, ettii
saisimme suurpääoman , varoilla v r a ­hoitetun
propagandalaltoksen:.toimi-tusapiuii
artikkeleita: raomennoki^
ja' erikoisllmoitnksia lehtemme sivu-
Joat paperoimista :^ vdken,'?kuten:>mer
nettelee eräs -'rikas" lehti.
Mutta siinä Tikastumlsprosessissa"
olisi oma .huono puolensa. Toimitus
menettäisi siiriä kaiken itsenäisyyten­sä
— se joutuiii; julkaisemaan sellaista
moskaa, m^tä firmojen miehet siUe
"toimittavat" tai "suomentavat
Tämä sellaisenaan on j> kyllin paha
juttu, vaikka sitä yritettälslinkin puo
lustaa sillä, että lukijat ymmärtävät
kyllä yskän ja antavat anteeksi moi­sen
topeskan julkaisemisen, koska sii­tä
on liikkeelle "etua"t Mutta'asia on
sltäkm vakavampi kim muistetaan
että suurpääoman : rahojen^ varassa
toimivat :,propag eivät
anna tolmitusapua millekään lehdelle
\ > » a » » » ' - vuoaeKsi. |. paremman Jen" paperoimista •'v*ten,-knten-m«
jonka tcimitua seuraa Itsenäistä oh-^
jelmaa. • 'Mainitim tolmitusavim hin­tana
on siis se.: että lehti kokonaisuu­dessaan
toimii Ja^propagoi sen nuotin
mukaan jmilEä: on taivallistä musiik­kia
niille pihreiHe. Jotka eivät tee
työtä tehtaissa eivätlcä vUjele maata
vaan elävät'~'Iolsina yhteiskunnan har­tioilla.
Kun Vapaos ei halaa pettää
Ttyötätekeviä Ja tämän maan par-:
: haita etuja', niin se on mleloim-
• min köyhänä kuin ryhtyy saur-
: pääoman ostetuksi Ja maksetaksi
propagandistiksL Täsfä köyhyy­d
e t on nimittäin se etg^ eUä
toin^tos voi omantontonsa mu­kaan^
M O ' ? . ^ itsenäistä oh-vjelmaa
initä v a i ^
nistetto ja ndtä työläiset Ja far-nutrit
lehdellään odottavat
" Tämän vaoksi me olemme ylpeitä
siitä, että Vapaus on €;ana'das5a sel­lainen
suomenkielinen nutlslehti mikä
ei >.le sidottuna mxnkaanlaisilla napa­nuorilla
suurpääoman propagandis-te.
hin.
Muuten sivumennen sanoön, tässä
ei ole kysymys edes työväenliikkeen
periaatteista — vaan aivan poropor­varillisesta
säädirllisyydestä; Mikään:
kunniastaan - pitava avoin pcrvari-;
lehtikään ei: ole koskaan Caliadassä
tunnustanut, paitsi olosuhteiden päi^
k:sta joissakin harvoissa tapauksissa,
että se saa mitään ulkopuolista tu­kea.
Kaikki säädylliset porvarilahdet-kin
pitävät häpeällisenä menettely­muotona
Sitä; JOS lehti antautuu riip­puvaiseen
.- asemaan joistakin u l k o ­puolisista
voimista. Tämän vuoksi ne
protestoivat kovin j a ' aänekkästi jcs
Ciltetään syytös- että porvarilehdet
ovat suurpääoman asialla; ja selittä-'
vät niin surlLkkeitä kuin ovatkin,''että
'itsenäisiä" ne ovat ilman mitään s i ­teitä
suurpääomaan.
Tähän on: niillävmyös^pätevä syy:
sillä lukijat käsittävät; -että' mikään
lehti ei vo: olla itsenäinen ja rehelU-:
nen edes itselleen,, jos toimituksen
täytyy teisellä silmällä tirkistää aina:
sitä, että saadaanko : lehdelle enää
tämän tai tuon kirjoitukseil jälkeen'
suurpääoman rahoittamaa 'apua"; ~
Matta me tiedämme olevan joi­takin,
sellaisiakin lehtiä;: joiden :
toimitaksst pitävät itseääii miÄa'
suorastaan hyvhikin ' t^einä
laitoksina sen vaoksi kun saur-pääoman
lahjoltasrahoiila.' muo­dostettu
" propasandalaitos on
"tunnnstanai" ;heidän työnsä:
laadan; fohnitaksla Jotka sitten
rehentefevät "rikkaaksiUaan".
Mikäli on pahe: Vapaudesta;
niin me olemme mieluimmin köy­hänä
— ja vapaana — sanoma-":
lehtenä, kala suorpääomaan : s i -
doUana sodanlietsojana.' '
Ylempänä tuli sanotuksi; että meil-^ 1
lä myös olisi . mahdollisuus saada
suurpääoman tukea;ja apua. jos*4ao!-
puiÄlmrne, Itsenälsötä,: oh(Jcltuastam-me.
Tämä pitää Jjaikkansa "meihin",
nimittäin toimittajiin nähden, mutta
el kuitenkaan Vapaus-lehteen. Tos^^
asia nimittäin on, että niin pian kuin-
Vapauden toimitus pettäisi työtätekfi-;;
vien asian ja lähtisi suurpääonani |
hyväksi malncstyötä tekemään nousr^
sivat Vapauden tuhannet lukijat so-' j
täjalälle ja erottaisivat ensimmälsea».'
yhtiökokouksessa, ellei johtokunta «iU-aikaisemmin
tekisi, moisen toimiti»-,v
sen. -'• ,
Sellaista ön tapahtunut ennenkia-J*-
voi tapahtua vieläkin. Vapaus oni
nunittäta ainoa Canadassa Jl»esW»
suomenkielinen lehti mika on tlnkasQ,
jenkkojen kontrollissa. Huolimtf»
siitä, mitä Vapaa-Sana P " ^ ^ J^
pauden omistus on sata kertaa defflO-kraatt:
semmalla pohjalla kuin J ^ -
kään muun. suomen' kielisen Id»"
omistus tässä maassa. - -
lämä on totta siitäkin huolima»».:
vaikka me henkilökohtaisesti Ha»»;'
simme Mhdä. että lehtemme jolö»»
lukija olisi myös asiallisesti-yö^;
omistajana ja varstoaisena l ^ ^ t i^
Mutta mikä'Aässä-epätäydellisyJ*^
sien maalÄassa-on ehacttomanW-.
dellistä? Kysymys on mahdolllsi»*»'
slsta ja. kuten sanottu Vapau^j
' omistus«ihteet ovat monta .
kertaa demokraattisemmalla I^^T]
kuin eshnerkikd erään " r ^ ^ V f T .v
den omistussiÄteet - sillä ybtao^r
kelta voi kertyä jonkun Vieaea^A
kcntroimn sellainen määrä, « » f .J
kontrolfcl koko laitoksen. »;
tännön penurteellahjrvto
Bteldän on.ali» tehtävä seDj^,
varaus, johtuen se" Vapauden J
kraattlsesta ' omlstusperustasta. - »
v n i i r i r * "m^jilft OU mahdoiu»*v
•myydä sielumme ja »»^»'^.•S
pääomalle, niin mc emme ^^^t
voi,myydä Va^te-l*»»***- SS-^dl
pauden ^ ^^"'^«SS^!
sen Järje^^Jäsenet -^^^S^A
meille-vieräjää Josta «n- e n i i B - -,
eräitä n^lehiä lähetetty
Va,
'••'.i-i. c
IBa k
1
Kaisi
fcdcat
«liftar
fcaka
^^•:;-:
mmmm