Vapaus, January 19, 1924

              ^^mmmmmmmm Laiiantamä, Tammikuun 19 p, ^ Sat Jan. 10.
«yy Saäboxya»; OnW Joi» tiistai, torstai J * laÄantei.
Vastjurva , Toiailtam>Bfapaett
V A P A U S
• . ^ (Liberty) _ ^ '
Theonly organ of Tinniab Worker8 fn Canada. Pnl^
lUied in Sndbory, Onfc. every Toesday, Thorsday and
fotorday. ~ ' .
linin'' oIost£tdbim, sijaan • porvarillisten Bal>
iffisema -Saksa bn^jatktnran'iinonomitiksen
N2n maodöin ei porvariUJsflla ole iniläan syyti koet­taa
tdbda bolsiieväcqa naurunalaiseksi, kaontaultaa
Arbetetrldiden kiijottaja^ ^ ^
' Advertisii* rate»-40eDer «oL inch. Minimnm chaiÄC^
-tat sinrieinaertion 15c Disconnt on »tandin^ advertise-
« e n t ^£ia Vapaus is the bcstadvertmn« medium lunong
the FinnUh People in-Canada.
Vapauden konttori ja toimitus' on: Liberty Bufldine
Lome SL, Pnh««a 1038. Postiosotc: Box 69. Sudbury.
TILAUSHINNAT: : /
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. f 2.26, kolme kk.
•^^UdÄIdhiJf a Suomeen, yksi vk. 15.50. puoli vk.
13.00 J a kolme kk.11.76. '
Tilauksia, joita ei seuraa raha. ei tulla lähettämään,
paitsi asiamieatcn joilla on takaukset.
Urootushintf kerran julaistuista ilmotuksista 40c
salstatuumalta. Suurista ihnottfksista sekä ilmotqksista,
joiden tekÄä ei j o Ä kerta muuteta, annetaan tuntuva
SSnusTKuoloilmotukset $2.00 kerta ja 60c lisää lokai.
«dta mnistoviLrsyltä. Nimennmutosilmotukset 60e kerta,
fLOO kolme kertaa." A-vioeroilmotukset 12,00, kerta,
13.00 kaksi kertaa. SyntymSUmotukset $1.00 kerta. Ha-
» t a a n t i e ja osoteilmotukset 50e kerta. $1.00 kolme
kertaa. TJIapäisilmotuksista pitää raha seurata mukana.
Jos ette milloin tah.np«a «aa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, klrjfottflkfla uudelleen lirkkeenhoitajan^pcr
soonallisella nimellä. ^ .. . ., ,
3. V. KANNASTO. Lilkkeenhoife|a,
TiJKtain lehteen aijotnt ilraotakset Ditää olla kont-torissa
lanan taina. torstain lehteen tiistaina ja lauan­tain
lehteen torstaina kello 8. ' '
as «
Begistered at the Post Ofiice Department, Ottavra,
rxiatier. '
ff , Sodan pelko
Kansainvalisäi köyhälistön keskuudessa on kiumi-
' iaty,«uurta huomiota,fascisroiin fja,uuden maailman-
. sodan'.vaaraan; Se ilmiö; jota nimiteta&i fasdismlfaiV
' onkin silmälläpidon arvoinen, ja ntita 'tulee eodän-vaara,'
niin '^siitä pufauininen ei suinkaan <A(i • aihee­tonta.
Mutta.jos tilannetta' arvioitaessa otetaan «e^pl?;
kökanla^ etta fascismin kehittyminen tietäisi eodan-vaaran
suurentumista, n>in siinä tapauksessa, nähdiä-
\ semtne^ ei olla, aivan oikealla tolalla., -
Itse asiassa fascismi'ei ediäta mitään liikkeelle-
.paiäevaa voimaa, Sc; saattaa kyl|ä vähemmän ajattelg
(vista tuntua voimalta sen takia, että sen ilmenemismui^^
dot ovat kirveleviä. Äjlutta sc^^seikka, että jokin ilmiö-yhteisfemtaelämässä'
esjLinlyy,^ kirvelevin ominaisuuk-
'rsin, ei ilman,muut^ oikeuta meitä arvioimaan ilnuoita'
. 'valdoltishbi j a yhteiskunnalliseksi voimatekijäksi. Ih-
' ^misruuiniiasa aihcuttpfi^tuskia tauti. Mutta nmnatusltal
; «ivat suinkaan ole^voimanilmauksia. Päinvastoin,,mitä
Moukarin ja sirpin liitto .
• Venälmnen toveri Budiarin käsittelee eräässä artik
kelissään^ monissa maissa havaittavaa työläisten ja:pian
talonpoikain lahentymisihniöita. Ilman epäilystä A-kiihottaa
han' -7- muodostavat työläiset ja talonpojat
kakn eri luoldcaa. .Määrättyinä historiallisina .ajankoh­tina
ovat talonpojat useimmiten ^olleet porvariston pnb-lella
kaupunkien proletaareja vastaan. , Tepllisuuspor
Varisto ja tilaiAaltija-aateltsto ovat niinikään kaksinen
luokkaa edustaen kahta erilaista. yhteiskuntaa: ^ feodaa­lista
ja kapitalistista. Ja kuitenkin: muodostavat' nä­mä
nykyisin suljetun yhteyden kapitalistien ollessa joh
tavana voimana. Niillä on valtio-organisatsiooni kä
sissään,' Ne «johtavat» koko kapitalistista, yhteisktm-taa,
millä on^ puolife6daalinen~häntänsä. Ja junkkarit
tukevat aseveljiään* Mitä pitemmälle kapitalistinen
kehitys, jatkuu, sitä enemmän sopeutuu feodaalinen ti
lanhenra kapitalistiin, sitä enemmän ckapitaliscerau
tuu» edellinen ja hänen 'taloutensa muuttuu kdiitystie-tä
kapitalistiseksi taloudeksi
Nyt on yhteiskunnan kapitalistinen johtaminen'käy^
nyt mahdottomuudeksi. Tämä totuus .raivaa tietään
taita loicaMbttitBMt^
«ttian,>i^:;\nt^ 'toi^Ml UfäiatiL
.n^ty^y:jE^n
t U ' v i e l ^ eteeBpiin.
VtuS<ki^^^ ''.et:' snoBialua-'
i«lt^•; lakamiiri olp vaile^
haomaCUva ja TaildcalciB Vapaudel-sodan,
luhistumia-ilmiöiden, vallankumousten ' kauttav niittaa s u o m ^ s t e i ^ l a k n u m ia
Ja aitä mukaa kuin yhteiskunnan johto^ siirtyy prole-, ? _-L_--
tariaatin käsiin muodostuu ja luj ittuu molempien työ­tätekevien
Juolikien: työväenluokan; ja talonpoikais-luokan
välinen yhteys proletariaatin johdolla. Mitä
pikerainin talous palaa uudelleen normaaliraiteilleen,
«itä pikemmin tulevat ralönpöjär^opeutumaanprole
tariaattiin. Talonpojat tulevat kehitystietä? kasvane
vähitellen 4ldinni»jrhteiskunnankokonais808ialistiseen
organisatsiooniin, niin että työläisteifj^ talonpoikien
yhtynyt ryhmä tulee astumaan tilanhkltijain ja porva­rien
ryhmän tilalle. Varsin pidcä historiallinen kausi
ihmiskunnan kehityksessä tulee täten päättymään mou­karin
J a sirpin meikeissä.' Työläisten ja talonpoikain
blokki tulee lähimmässä tulevaisuudessa muodostumaan
maailmanhistorian ratkaisevaksi t e k i j ^ i . ,
aara
laala, etta Vapaä^eit tUaaja-mäSra
• cm Icyrit^ «UuMnen ja: etta
«t ole rpitkiin . alkolbin menayt
ete#i9iiii« :. Tosiaiia ^Inutcidda JOB,
etta Vapan^^ tSaajamaira oAi jo
^^dk)ra3u».-byvia booniattiva.. -Se-«o
inime' poelea vaoden ajalla ^meanyi
baonattavuti eteenpäin, BOip sa»
dalla;. sadella t i l a a J B l l a jokaiiena
k i i i d ( a « t e n a . , ••• ' • • , . . „ .
lasta ja y l e e nM V^^auden liik-
Icees' «aavnttamasta loottunnlucsta
oakio oliot •esranksesa,' etta Va-pandeB
liikkeen asenui fcokonaitva-d
e t M a B OB. ayt; sellaiaea, etti voi­daan
' tiile alkaBeclIe vnodelle läh­teä:
v a r m o i B a < aiita ettei
mäiin vastoinkaymioeBkSaB, t i e ­tysti
"«i^tdoIUsia - Itikettamme vas-
Icohdistetfa ja - vainotoimeiqii-määräysten
mukaan;' En.tiedä^onko,
lehti huomannnt, että. -^ott&-
myys,- joka alkaa irrtstelfemään
^ i k k i a l l a , ma!b4oHisesti,nostaa.ka-j
, '^'ankarampi*! tuskat ovat, sitä mukaa myöakin tyrehtyvät
?'.'^Hn^ön ^vonnalähteet.^ ' '
>' " \, Elia fÄsciamJ ole mi^an muuta kuin 'yhteiskun-
' > na8sa:eiiiintyyän ankaran sairauden i l m a u s . , S e ^ i m.
5 kotimaassato Italiassa syntynyt «iilä »yysta, että tatou-
'f,;dpUi8A"tekijät Nmltdcunnan sisällä olisivat paisuneet
V" r.. N f t i l k o p u o l t i t a vaikutusalaa ebiväll^ arteelle. .Ilmiön
' : esille/tyontymifen/aiheuttivat «isaiset suhteet, luok-
" . ^ kain Väln»«n kain(5pailu lisäarvo-osuudesta, taistelu
» :\ ^duistflj+Jo^ Jiiadiimansodan vaikutuksesta'oUvat^eiii
pX",;!^,; (t»i«^'«uuresti.supifll^^^^^ ^«eiliä, >rttä' iTasdismi,
<^^.,^^ v ^ O '«„ rr«t,.ntai«ts
: \V • Sgta^n' ryhdyttäessä ovat psykologiset momentit
; : ? . paljokin tärkcätiipiä^, tekijöitä kuin tykit. T&nän ka-
4< - J>itti «n,in. BisroarcK »illoia kun Saksa ja Ranska eli-
\. n ' " { ' v ä t j niiden välillä sittenunjn puhjenneen sodan kyn-t
. ' / nyksdlä. Sodalle pitää «(^n äloiltajain voida keksiä^
"'^ '«ellainen yleisaihe, joka kykenee edes jossakin määrin
S-tunnin työpäivälaki B. Colum-1
biassa
^Suunniteltu r kdideksan^ tunnin työpäivälaki, .joka
mahdollisesti tulee hyväksytyksi British Columhian
lainlaatijakunnassa tällä istuntokaudella, ei tule ole­maan
suurestakaan arvosta työläisille, koska se pn; ko­koonpanoltaan
niin hatara, että se'sallii kahdeksaa
tuntia pitempiä työpäiviä/ «siellä. missäs pitkät rtyöpäiV
vat ova^ väl|ttämättömiä teollisuudelle», laki onkin
taikotettu vain-vaalisyötiksi, jotta; nykyinen^ hallitU^
pääsisi uudelleen'«valtaan tulevissa maakuntavaaleissa."
Työläiset eivät'siitäHule inftään hyötymään työpäivän
lyhenemisen^'muodossa. likkiin^BUunniteltujen lisäysten
mukaan puutavarayhtiöiden sallita^ teettää työläisil­lään
kahdeksan' tuntia pitempiä päiviä laivojen lasta­uksensa
ja samallaisia poikkeuksia tullaan sallimaan
maakunnan .metsäkämpilIä.r;Aika>ajottaisissa^^
sissa, sallitaan myöskin poikkeuksia, ti^än 8-tunnin
joka astuu voimaan v. 1925.* ' ' '
s Lakitekeleen ^ yhteydessä on muodostettu' erikoinen
kolmihei&inen" «oviltelulautakunta, jolla öp oikeus
myöntää''erinäisille teollisuuksille vapauksia ^ tämän
lain noudattamiseen iiähden. . ' / '
SMiallakunvtyöläiset/käsittävät mitkä vaikuttimet
ovat tämän' lakiehdotukMnn^kanai; on
käytäntöön tultua pyrkiä käyttämään sitä hyväkseen
sikäli kun siihen mahdolliisuuksia ilmenee ja samalla
taisteltava suurempia varmuuksia kahdeksatuntiselle
tai sitä lyhyemmälle työpäivälle. '
antautua sotaan., Mutta siellä, missä ladcismin iapai
^ \j^en ^kansannousu» on saavuttanut' yliotteen, siellä
V , oit-aivaamdhdotonta l6ihtia esille sellaista södanaihet-
' f-;^ t<^|o»ka^ joukbi saattaisivat hyväksyä. Rajaton'pakko-
^'0 "^'ivälÄ.synnyttää kadceruutta vHiäa,'>ja'solaan rjOity-
\ , ominen «Iloin kun' kansa on näissä merkeissä rifckinää*
Tien, olisi samaa, kuin-jos. valtiovalta itse pujottaisi
kaulaansa hirttosilmukan. Tsaarillinen Venäjä kärsi
Japanin sodassa tappion-sen vuoksi, ettei poukoille
voitu tarjota muuta innoittavaa 'tUEttetta^ kuin se, mitä
iäliti hallitsijan jakamista pyhitayskuvista, ja maail­mansodassa
sortui Venäjä lopullisesti siksi^ ettei talon­poika
hyväksynyt sotaa, ei tuntenut ajavansa qmaä asi-
' aansa.' ' ' '" , ' ~ '' K.^^ '
-'- Eri maiden imperialisteilla on tällä kertaa monta
./rautaa ahjossa, joflca kätkevät, itseensä sotien fm|HdoV^^
lisuuksia. Työläisten velvollisuus on seurata valppau­della
tilai^teiden kehitystä ollakseen valmiina; asetta;
^ maan veden tulta \vastaan silloin kun imperialistit yrit*
; tävät'/s^^ hitmupaloa.
^Sokeatkin alkavat saada näkönsä,
, l " / Ruotsalaisessa sos-dem. Arhet<*-lehdessakirjotet'aa<i,
' että voit^tua Saksaa eivät ryöstä jotkut sadat katupo-^-
^^'/j. jat ja puotirosvot vaan-muutamat tuhannet rikkaat.
J i " r Markan rom^dus on suurelta osalta niiden synnyttä*
r ; loiär jotka hyötyvät sen alhaisuudesta. Täten on teh-
' työmaa maksukyvyytlömäksi, kurjistutettu työläiset ja
' näiden järjestöt, mutta itse rikastuttu. Sosialidemo­kratia,
joka otti- vastatakseen porvarillisten synnyi^f
inästä ja häviämästä sodasta, ei näytä suorittavan muu­ta
kuin asiapojan osaa: Porvarilliset hallitsfev;ät:-^^^
— Köyhälistön täytyy, se on vakaumuksenmie, luo-danusi
yhteiskunta-entisen tilallejjoka^ldiisb
* kuten ennenkin.' Venäjä on Saksaan verraten onnen Jtaa voimaan uudet elämän perusteet säätää uusi penis-kddas.'
Venäjä on/kehittymässä pai^empiin taloudel-, luslaki ja rakentaa sen pohjalle luovan lyön koneisto.
Järkiperäinen yk^iskiinta
Järjestyneessä työväenluokassa, tulee > yhteiskunta
tietöillesi omastar luonteestaan ja ryhtyy tietoisesti jär-'
jestelemäaln omaa, elämäänsä, tuotannon ja jaon väli­neitä
ja .IjBitoksiä,
^Köyhälistönr. kehittämän IJa r-hallitsee
tatieteen kautta asetetaan sokean, vaistomaisen yhteis­kunnallisen
tohninnan sijaan päämääristään tietoineen
järkiperäinen yhteiskunnallinen toiminta.: Täyteen vair
kutukseen pääsee tämä vasta sitten kun hallitsevaksi luo
kaksi tullut työväenluokka - alistaa yhteiskunnan tuo­tannon
tottelemaan tahtoaan.. Silloin tulee sekavah^ ka-pitalistisen
talouden sijaan'tietoinen talous, jossa ei
enään ole mitään ylt-inhimillisiä, tuntemattomia voi­mia
myllertämässä ja jonka aikana ihminen työtäteke­vän
kansan suuressa kokonaisuudessa on ,täydellisesti
oman onnensa seppä. ^
Epätäydellisessä^ .joskin kasvavassa mitassa ' pitää
tämä nyt jo paikkansa taistelevaan työväenluokkaan
riShde»;^y JoukkojäijestÖnäi jota -yhteiskunt
perustuvat luokkataisteluopit ohjaavatkin köyhälistö on
jo iNiumis, joka tietoisina tuloksista voi järjestää toi­mintaansa.
Tosin se ei ^ vielä kykene tuotantoa hal­litsemaan.
Siäien ei,meillä ole vielä voimaa. Meidän
tekomme ovat vasta siihen pyrkiviä^ taistelutekoja.
— Kapitalistisen tuotantotapaan nojaavassa yhteis­kunnassa
täytyy'olotilan: tulla ^yhäsietämättömäm^
si kiukella tavalla ja luokkataistelunakin siis yhä vain
kärjistymistään kärjistyä. ' ' ' ^
perittteella olevan: eaemmaa
tilaajia koin ybdellakian' toi<elI4
•oomalalaella lehdellä - koko tälli
mantereellayaiiB sittenkin OB varaa
yrittää' aiBäkin löOOauttä tilaajaa.
Matta tämä kaikki lty»H pitkäai-kaista
ja sitkeätä työtä sitakiB sun-remmalla:
syyllä ' k u n - ^ täkäläinen
{w«rläis liike on nyt avoii^esti ai-kanntr
ajamaan porvarien asiaa ja
mustaamaan kaildiiavniitä,^jotka re­hellisesti
antavat esim. Venäjän val-iankumpnkselle
kanaatnksensa. Tal­l
a menettelyllä saavat imifläif et
vanhollisimmaB- ja huonoimman s u o -
BndaisvaestoB' myötätuntoa osak•^
•een ^ ja voivat siten r p o r v a r e i t t en
turvista' 'tehdä huomattavaa vasta­rintaa
meidän 'yrityksillemme.
Yksi'tärkeä tehtävä joka v i e Va­pauden
>-liikettä : nopeasti ^^eenpäin,
on;''asratiuesten järjestäminen' kai-i
k l l l e sellaisille paikkakunnflle, joil-
Ia ei rasiamiesiä ennestään: ole. Ca-nadassa:;
on .lukemattomin imetsä-^
kaivoji xy.m. kampikSitäi joilla' asus­taa
1 suomalaisia ja joihin menee' hy­v
i n vihäs Vapautta. Näidea uu-siea
paikkojea orgaaisolati ;Va|ian-den^
tilaajalistalb> on ' tärkeä l^sy-mys.
V Viime :^nuden kuukauden a j a l ­la
on' tätä tySta /tehty kiinteänunin
kuin .ennen' ja- tulokset siitä ovat
olleet erinomaiset* Olemme onnis-toneet.
saamaan muutamia puhtaas­ti
' 100 "prosentin / Vapauden 'kampi-'
koita j a sangen paljon; ;seU»itia,;joi­h
i n ivVapantia .menee huomattava
Vapautta. Easimiisraa käjrtäBBol-l
i s e a i ' touBieBpiteeaä: oa: fauldlle
jnetiuUuuiqtiUe .Vapaudelle asisBHe'
hea. jirjctstämiaeB; : Iata : tahkotus­ta
vart<» kehotetaan jokalselUp
fcalniBBaHa jotaldn toveria kirjotU-Biaaa
Vapvidea 'Itoattooriin saadak­seen
itselleen afiaraiestarpeet Ja
muut mahdolliset'ohjeet. Heti kun
saamme tällaisen pyynnön joltakin
toverilta lährtämme hänelle asia-miesvaBneet.
Osastojen on myosldn alettava pi
tämään huolta; että aina silloiB kun
icku jäsea lähtee joUeldn touelle
paikkakunnalle, etenkin t jonnekin
mefsakSmpäPej on > osaston 'p^les^:
ta hommattava hänelle asiamiesveh-keet
/matkaan. Vapauden kontto­rissa
oa ayt erikoisesti tätä t»rko-tusta
vartea valmistettuja kortte­ja,
joita osastot. voivat . tilata ja
joista on pidettävä hyvää ^ huolta.
Näitä Icortteja voivat osastot jakaa
kämpille työansiolle aleneville jä
senilleen^ jodca sitten puolestaan o t
tavat •^'^iellä korteille tilauksia V*-
paudelle.
~ Asiamiesvälineitä s a mo sainiin
korttejakin ttlatessanne lähettäkää
kirjeenne tulemaan osotteella:
Vapaus,
;Box^ 69, Sudbury, Ont.,
: Mutta ei tilausten hankintatyotä
ole muillal^an paikkakunnilla lope
tettavi^ vaan on sitä tiukasti ja her­keämättä'jatkettava
jokaisella paik
kalronnalla on asiemiefaiksi, valittaa
va tarmokkaimm^it toverit • ja heitä
ei saai -rasittaa osaston V muilla teh­tävillä.
Asiamiehen tehtävässä, tul­lakseen
se kunnollisesti suoritettua,
on . siksi paijon hommaa, ettei mi­hinkään
muuhu^ tehtävään sen si­vulla
jouda. Viime aikoiaa voidaan
erikoisella,' sanoisiko kunnioituksel­la
< ottaa huomioon että Vapauden
tilaajamäärä on'' muutamilla'. paikka­kunnilla
sangen, huomattavasti.•• kas­vanut.
Seuraavat muutamat paik
kakuanatt ,ovat' saugen [hjrvänä' esi­merkkinä
' toisillekin osottaen tilaa-jamäärän
nousu nillä' seuraavaa;.:;
Pienet, ipetsäkämpäl Ontariossa 27
^^^obftlftj-' •••••••«•«•••• 22
Gr^i^oirs . fitills «•••»•••»•••••••••*•••#«•«•• '21
En
Connaught Statioa 14
laridanc) Lake
S,o.^' Pjorcupine.
Nipigoli
Port Arthur
'23
mäSra-H^Muntamiea'viim^steii.-knur »menty: eteenpäin.; Ei tofin ;kaikilla^
kkusiAn' ajalla' on iVapaudea tilaa
jalhetteloon: Ilmaantunut ;<'parikym^
menta 'seUaiirta uutta' ^ikkdrantaa,'
joille ny^ menee useita lehtiä itse
kullekin, ja joille ei ennen ole' men-:
nyt yhtään numeroa. Mutta tämä
to OB;, vastai:-alussa. , Enempi pitäi­siponnistaa,;
pitäisi: tdidä enempi
käytännoUistä. työtä juuri «älla alal­la,
Vapauden ^liikkeea tahoin
kia .ayt alullav yritys' saada jokaioea
Canadan metsä* ja rautatie- ja kai-voskämppä.-
<' organiseerattua :' siteir
että ^^ihin imenee; edes:'joku määrä
Sudhuryn ympäristön kämpät: .. 34
: ; Eddlisen..lisäksi on suuriV.joukko
sellaisia ,paikka£uiktia, jje(illä tilaaja
määrä ^ra. noussut ;,vähemmällä: kuin
kymmenellä .u'ude 11 a - tilaajalli
Yleeasä oa' kaikilla paikkakunnilla
Toronto'ja Copper'€|i|f ovat kuiu
fai^nsuset vaahpkset < meaaä '«joko
telleet "päinvastaiseeu suuataaa; kuin
muu paikkakunnat.
Kun seuraavaa katsauksea. Idrjo-tamme
olisi toivottavaa, että yllä
olevie^ joukkoon, nimlttMn niiden
paildntkuntien ' j o n k k o o i i , j o i l l a - Va­pauden
tilaajamäärä oB huomatta'
vammia lisääotynyt,: voisimme aset­taa.
edes kymmenkunta: muutakin
paikkakuntaa.'
Toverillisesti, >^
Vapauden levitysosasto.
pinallisuptta joiAoissa :ia:-s«!^i-tSK
den on - ensimäJBelro^TUVettavä. syyt­tämään'
ulkomaalaisia ditä, että he
levittävät tänne kapinallisia oppe­ja,
saiä tavoin : saadaksjeen »täällä
ulkomaalaiset kaikenlaisen ' v a i n o n
alaiseksi sekä samalla hajottaa työ­läisten
" yhteistä rintamaan,' j o ta
mahdollisesti voisi muodostua .kan­sallisuuteen
katsonmtta j a • yhteni
joukkona pakoittamaan -korjauksia
ja .parannuksia oloihinsa. Tulevai­suus-
sen toteaa- mikäv tässä.<on te­lojana.
— J . '
Huomautus part arthnrilaisille.
. Jokaiselle on tunnettua, että m-meaikoina,.
etenkin juuri viimeisen
vuoden kuluessa ;on tullut •. sunreösa
määrässä siirtolaisia .Suomesta/ vai>
sinkin tänne F . ArtHuriin, j a ympä­ristölle
niitä on tullut tavallista
suuremmissa joukoissa. Jeukko m i ­kä
sieltä jatkuvasti virtaa» monasti-kin
on koko kirjava.: Suuri joukko
kylläkin on. reheUisiä työläisiä jä
osaksi puolueen jäseniäkin, mutta
joukossa myöskin on v^kaisijpita,
ammattikämpläreitä, -' taskuvarkaita j
n. e. Etenkin juuri täällä Arthurissa
on tällä JcertaÄ joitakin, joille työn­teko
öh tervaa; i a jotka koettavat
tehdä elämänsä k o r t in peluulla, ros-r
voavat niiltä työläisiltä, viimeiset
sentit, jotka.: on \kovalla ctyöllä. saar
neet i r t i ne metsän, korvesita, tai ka­pitalistisen'
^yhteiskuntajärjest^än
teollisuusJhelveteistä.Niiden työläis-'
ten V etenkin" jotka ; viimeaikoina - on
tulleet Suomesta tulisi olla varovai­sia
näihin ammattipetkuttajiin näh­den,
etteivät antautuisi heidän kyn^^
siinsä kynittäviksi. Ne puolnetoverii
ja; työläiset^ jotka .Suomesta on tul­leet
katipunkipaikoista tietysti osaa­vat
olla varovaisempia -näihin pet­kuttajiin
ttähden,Vvaatt maaseudulta
tulleet- sitä enimmäkseen ei; käsitä,
vaan antautuvat heidän »Iirikseen.
Kaikkien Syomesia tulleiden työ­läisten,
samaten' kuin muidenkin ja
etenkin juuri puoluetoverien on
tehtävä voitavansa, kaikkien:.. näiden
henkilöiden tpaljastamiseksi; joiden
ammattina on työläisten rosvous ja
pettäminen; edelleen, ^jokaisen puor
luejäsenen: velvollisuuteen »kuuluu
työskennellä : pelipaikkojen r hävittä­miseksi:
:\missä -vaan; tietävät sellai-sia:
x>levan.
' >Ykiv8ilmiin'-iji^tävä'"seliaMr näissä
kysymyksessä olevissa ammatti-kämpläreissä
on j a Jonka .melkein
heti ensi .näkemällä - huomaa, että
!he,.tekeytyvät 'työväenliikkeen ' mu­kana
olijoiksi,'- vaikkakin todellisuu­dessa
ovat sen pahimpia alaspolki-joita*:
jos vaan jollakin keinoin saa­vat'^
siihen .'.tilaisuuden.
"7 Siis kaikki TArthurin työläiset ja,
puolueen' jäsenet^ -työskennelkää
näiden paljastamiseksi, saattakaa ne
kaikkien vihan ja halveksumisen
esiheek^i,' kohdelkaamlfae heitä an­sionsa
mukaan^ mikä heille j a hei-dänlaisilleen
kuuluu.
' Vanhanmaan mies:)
&«i virkaaie. ^
faukellaBia huomautuksia,
«Osaatko: sinä ' Mrjottaa
nUnkuin^ ei mies tiJtäiTetS,'"^''
a i u ^ n mitään muuta kidtä
i^oti^ Täytynee näyttää,
olen yskän ymmärtänyt
O«.toien toiminu on kpia-,
vnoden, vmsiniin loppup ™
ollut vilkasta. NuorisoUiton
^ I t a on johdettu lasten
yaan; koska nooriso^jsastoHa on
kirjeeijvaihtajansa, niin en
nu sen asioihin enempää.
Naisjaosto pitää hokonbU.» ,
desti kuukaudessa ja kuulemani
•kaan ovat kokoukset ohje
Port M u r , Fort Wi)liaÄ ja ynipänstö
Vapaudea uutistoimisto Port Arthurissa, 316 Bay S t Toi­mistossa
myydään kirjtUUsuutta j a rihkamaa, välitetään Vapauden
j a kaikkien. pUoluelehtieD tilauksia, rahavälityksiä ja laivapilettejä.
Raviatolaa^ pitajä vangittu
tettynä tulipalosta, «White Lync­hin
» omistaja Nathscte, joka pitää
ravintolaa! 24 South Cumherland
kadulla,', vangittiin ja pantiin: syyt­teeseen
tulipalossa, jaka^ oli hänen
omistamassan •. :^•^avintolassa•; ;^ ^
kuun lopulla. .Tutkimuksessa ,on
käynyt selville, että hähen ^tavin-tolansa
oli vakuutettu yht. $5,000
neljässä eri i.komppaniassa.vNäthson
on tullut tänne Winnipegistä.
300 Imrickumatätapausta on i l*
motettu kahden' viimeisen kuun - a i -
kanaf Wniiamin puolella. Lääkäri
Boydin lausunnon mukaan suurin
osa näistä on ta)>ahtunut Westfor-t
i n puolella, jossa, muuten aina e-nempi
, on tautitapauksia. Sairaus
-onkin näinä kuukausina; :ollut>-yieis-tä
j a hyvin harva On, joka on pääs­syt
ilman, että & ole tarvymut j o u ­t
u a : lääkärien - kanssa tekemisiin. .
Port Arthuria vaaha asukas ja
osaston : toinuheald)p\\ Hennan Fin-berg,
oa joutuaut sairaaksi' j a on
nykyään sairaalassa. Osasto on
päättänyt keiratä ' j a ip
hänen hyväkseen. Jokaisen ,on tulta- den, että heidän lapsensa oppivat
y a ; silloin :ilt%uihv. kun ; ilmoitetaan -Thrnr^i^-^ t^^ux j_ «_
että; Iltama: on.: j a sillä tavoini avus­tettava.
Ttov. Finbei^g on- ollut y i ^
syyr min'^aan j a myös: aikaisempina ai­k
o i n a : lauluseuraan sekä-' muihipkiri
osaston toimiin.
...Y Tunnettu ;:paiUcdkuBtalaiBeB^i^^
nard ' Kajander katkasi jalkaiisa
rappusissa niin pahasti^ että on': nij^^^
kyään- sairaalassa .hoidettavana " j a
lääkärin lausunnon mukaan ottaa
pitemmän > aikaa •. ennenkuin pääsee
pois. Ii. Kajander oli työssä ajurina
Vansson . v & : Kajanderin käUpassa. /
V Kaupunkimme en^anninldelinen
päivälehti on taas päästänyt toimi-tuskirjoituksessaan
ulos, tekel^n,
kosketellen ; sitä: holsheviadagitatsi-oonia,
jota pitäisi XJkrainian L^bor
Temppelin,harjottaneen ympäri Ca:^
nadaa j a jonka on paljastanut W i n -
qipeg Free JPress. E i lehti ota huo­mioon
ollenkaan , Ukrainian ^ Lahot
Temppelin virallista selostusta, joka
julaistiin,''Workerissa viime viikol­l
a , Ukrainian Häbor TJempeli ^^osÖ
selvästi, että minkälaisia kirjoja^ he
ovat käyttäneet^ oppikirjoina .niis­sä
kouluissa, joita heidän toimes­taan
on Canadassa j a että mitä kou­l
u j a enimmälseen pidetään sen täh-innokkaimpia
osaa: osaston
ukrainian kieltä ja samalla että
heidän yhdistyksensä on järjestetty
jo kolmisen vuotta ennenkum W o r ;
henkilöitä. ;i ^ottamaan kers Party^ jpnka he väittävät tääl-näytehnäseuran
toi-'lä toimivan Moskovasta annettujen
Pi^jarjestojen
s^ioita
RAPORTTI^
'toveri John Sjplundin toiminta-ajal
ta, ollessaan'puhujana 7 m e n . p i i r i ­toimikunnan
- palveluksessa' viime
joulukuulla V.. 1923.
Tulot^ kolehdeista:
Port Moody „....r..; $7.60
Wehsters Comers ) fi.85
Aihion ' . » r " " « . " . . ~ . . " . . . . . . . . . . . . . . . . i i i . ' 6^21
Vancouver , 6.76
Sointula- r7.40
Chase River U — ^.8.80
Cob Tree , 8.22
Sointulan'os. lahj. iltama-^' - ' \
^ . 5 0
Myydyistä fcirjoifeta 7.85^
Yhteensä ^ '$9€.<58
^ Menot: '
Kyyteihin C.:.. ~.. L . , . . , . ; $$i8.
tSalkka 22 p. (a. ^100 p.)'!;.. IIÖ-O'
Yhteensä /. j....;. "$i68.70
.60
Tulot" kofehdeis^ y.nL' l a h - , '
jotuksista ^88.73
Vajaus piirikassaan , 79.^7
^ \ -Summa' f 168.70
Toverillisesti ''r^> * - J S
Piiritoimikunnan, p n o l e s^
VE. IhaksI, sateerL ?
Olemme tarkastaneet 3^ä9|evan
raportin j a katsoneet ^sen ofteaksi.
J . Väkevä Edw.~ Eäcola. '
(Tarkastajat)
UMOITtAB^AÄ
VAPAU] S Ä
ta j a kokouksiin osanottajat
innostuneita, vaikka joukko
verraten pieni siihen nähden
se voisi oUa. Täällä on jotkut
setkin,' vaikka jo vuosikymmen^
kuuluttuaan osastoon, muodosiaa«l
itselleen niin; nurinkuriset käsitteej
että colla työväenliikkeessä innoiul
toimimaan on hassuuteen mtk»\
y'aa«. Eiköjhän sellaisten naisten kai|
nattaisi ajatella asiaa uudenuBnj
kerran, tuskinpa teitä - knltian sai
järkevämpinä kunnioittaa, vaiHa tel
olettekin syrjässä toimettomina, (hi
ko tuollainen käsitys naisilla alkölj
pemistä vai onko se mieliltä ia-J
nattua,;en tiedä. Sopisi se k>ilä ollil
lainattuakin, sillä onhan niitä oie-j
hiäkin;:jo^a ovat jo kerinneet
^aljo ajastaan edelle <ettei ole KI-I
laista järjestöä, johon kannattaiaj
yhtyä.»
Marras- ja joulokuuii vaiktecuk]
oli täällä piirijärjestön puhuja tm. \
.Sjölund, josta yleensä täällä pidet­t
i i n , yksin leveänveen pojatlpn en-1
simaisen puheen jälkeen kehastdi.)
vat, etta «iSjölund onkin uudewikai- f
nen puhuja, eikä niin pataranhoil-j
Unen kuin Hautamäki», vieläpä laa-!
suivat kiitoksensa itse puhujallekii),
eikä : suinkaan suotta, sillä Sjölnnd
selitti hyvin ympärrettävästi tämän
päivän : kysymyksiä. En «le kunllnt
kuinka: uudenaikainen puhuja Sjö-]
lund oli täältä lähtiessään, mttt;
lopputulos puhetilaisuuksista oUsama j
kuin viime talvenakin, kun se pa-1
taVanhoillinen puhuja oli täällä, p>
hu(Hin pötyä puoleen yöhön sui-1
k a , jota ei ymmärtäneet spinkauL
itse.: puhu;|atkaan, eikä ainahu:
kuulijat.• Sen johdosta sitten osas-^j
toui kokous päättikin '«astaisen vi-:
talle, ettei sellaisten väittelyiden ta-1
•Ma rääkätä puhujia eikä i polteti. |
valoja.
' Joulukuulla^ oiaston kokookiciUk'
kun' luettiin selostus, että Venäjiii
avustus lakkautetaan ja- aletsam |
keräämään avustusta Sajcsan työläi­sille,
arvostellein Venäjän ystävien
yhdistyksen toimintaa, että se oa
ollut 'jonkun verran hutiloimista.
On yhtenään lähetetty jos jonkin
näköisiä plakaatteja. Niitä on tul- i
l u t suurelle osalle yksityisiUekia
vähän väliä, 'joten sellaisen paperi­määrän
painatus on v|atinut hn<K
mättävän rahasumman. Lausutöia
toivomuksia, että kun aletaan itf]
räys/Saksan työläisten avustami-s&
ai, niin toimittaisiin siinä järid-peräisemmiri,
että kerät>-t rarat
mähdolUsimman tarkkaan tulisrrat
sinne mihin niitä kerätään. Myfc-
•kin, valittiin henkilö saattamaan nä­mä'
toivomukset keräyksen järjestä­jäin
tietoon.'
yUrae kokoukses«a luettiia suo­malaisen
järjestön perustamista, $e-.|
lostava kitke osastojen offlH-suuksien^
"turvaamista varten. Kes­kustelussa
tuotiin esille, että
n i t t u järjestö el pienimmässäiö?
määrässä turvaa osastojen om»^
«uutta jos hallitus näkisi h y ^
takavarikoida niitä. Myöskin lausut­t
i i n mielipiteitä että Sointulaa laa-l
i tulisi aiiia olemaan paikkakBnna»
väestön käytettävänä ^^^^^^
mielipide sitten mflloinkin tnle«i'
määrävänä. Päate>
suudessa onkin
t i i n pitää o m i s t u ^ t e e t ^ Ä
ainakin toistaiseksi. — Kirjeenror
^haja.
I.asten'juUa, j o k a j ä y ^ ^ ; ^^
«kana esiintuUeiden syiden feiu^
teellä siirtää, on ^^f^f^.Z^^
19 p. iflalla. Lapset etnpaa=sa
v a i . huolehtimaan ohjelman es^^
« e s k ^ LuomioUisesti myös aJkTUse"
j o t e i sitä^ei tule puuttumaan.
X a i k k i on vapaata.
S u n n u n t a i B a . t . t 2 0 p . i ^ ^
Karl Liebki^ehtin ja » ^ . ^ ^ Ö - bwi3n'\muistojuhlaa T ^ ^ ^ ^^
iaisuudessa. tulec^ tov.
puhumaan. Cfbjebnz tulee
arv«>kasta j a s i i ä on paöon.
Ms,