Vapaus, November 3, 1960

              fr:ävu;2'^^ff|;Tp^ :^>Ttirfrsday, Nov. 3, 1960-'
i
I Office;DeD8rtni(TOtr^Otftiwa;^^^
Tliuisdays;^äid;Saturdays,bvVapjaus
, PuUistilng jÖoiiipany'Ltd.)'athO(b-102
H m St. W.rSmibury.' Ont:, Canada:
Telephones:'Bus.tOMlce OS. 4-4264;
Editorial Office OS^-4-42€5: Manager ;
£. Suksi. Editor W.-Eklund. Mailing
address:'9ox'69, Sudbury^^'Oi*tarlq.
Advertising. rates '^upon ^ai ^
Trans^tiorf free'of chargt;^
m.
'\ -'^. TILAUSHINNAT: .*/'
b a n a d a s s a , -1 vk,'8.00.6~kk. 4.25
Yhdysvalloissa: 1 vk. '9.00 6 kk. 4.80;
Suomessa; ' 1 vk. 9.50 6 kk. 6.25
" Keirassaan,tuomittavaa
- Yhäjjsvaltain.Vprovokatooriset Ueot- paljon pienempää
Kuubaa vastaan saavat entistä räilceämmän muodon. N e ovat
kerrassaii tuomittavia. , ,
Kun uutistieäbissa kerrotaan, että yhdysvaltalaisten nuk-kehallitsijäiri
Guatemalassa on kokonainen sarja Kuubaa vas­taan
kohdistettuja sotatukikohtia ja kun Yhdysvaltain meri-sotajoukkoja
lasketaan joukkomitassa Kuuban rannikon l ä ­hellä
oley,alle laiyastotukiasemalle "huvittelemaan", niin-ei
ole lainkaan ihme, vaikka Kuuban hallitus antoi viikon vaih­teessa
miliisijoukoilleen valmeusVnääräyksen.
Yhdysvaltain julkeat peloittelu- ja hyökkäystoimenpi-teet
Kuubaa vastaan saavat todella räikeän muodon.
-Kun Kuuban kansa heitti hartioiltan Batistan verisen
diktattorikomennön ja rupesi itse järjestelemään oman
maansa asioita, niin Yhdysvalloista ruvettiin harjoittamaan
poliittista painostusta Kuubaa vastaan. Tietäen, että Kuuba
oli silloisissa olosuhteissa riippuvamen Yhdysvaltain sokeri-^
markkinoista, Washington ' julisti asiallisesti puhuen, että
Kuuban sokeria ei osteta, ellei Kuuban kansa luovu maansa
itsehallinta-aikeista.
Mutta kurf se ei saanut Kuuban kansa polvilleen, niin
silloin aloitettiin maailman suurimman ja voimakkaimman
kapitalistisen maan, Yhdysvaltain, toimesta sarja uusia hyök-käystiiimenpiteitä'Kuubaa
vastaan.
' Kuubassa olleet yhdysvaltalaisten r.ahamiesten omista­mat
öljynpuhdistamot kieltäytyivät puhdistamasta sitä raa­kaöljyä,
itiitä Kuuba osti niiltä markkinoilta, mihin se sai
sokerinsa myydyksi. J a kun Kuuban kansa sanoi vallanku-moushallituksensa
kautta, että riittää jo ja otti nämä yhdys­valtalaisten
öljynpuhdistamot haltuunsa, niin siitäkös syntyi
itku ja hammasten kiristys niiden "viattomien" rahapösöjen
puolesta, jotka menettivät omien tekostansa johdosta Kuu­bassa
olevat laitoksensa. ' '
Ylidysvalloissa aloitettiin miltei' ennen tuntematon pro­pagandakampanja
Kuubaa vastaan. -Yhdysvaltalaiset lento­koneet
loukkasivat Kuuban ilmatilaa. Tätä tosiasiaa ei kyllä
aluksi tunnustettu, mutta kun pari yhdysvaltalaisten konetta
ammuttiin siellä alas, nim sitakm hyökkäystä puolusteltiin
sen kurjan verukkeen perusteella, että Yhdysvallat ei voi
suurine -julkisine j a salaisinepoliisivoimineen/m
lentöTtondttensa rajanylityksiä.
Tämän jälkeen Yhdysvallat aloitti täydellisen kauppa-
^ saarron Kuubaa vastaan siinä toivossai että kun Kuuban ame-rikkaläisperuisiin
teollisuuslaitoksiin ei saada varaosia, niin
silloin täytyy Kuuban lopulta polvistua kaikkivaltiaan dol­larin
edessä. Mutta sekin yritys epäonnistui. Ottawan kun­niaksi
on sanottava se, että liittohallitus julisti, että Cana-dalla'
«i ole'pienintäkään aikomusta ryhtyä kauppasaartoon
Kuubaa vastaan. Varmaa myös on, etta Yhdysvaltain miltei
sataprosenttinen kauppasaartokaan ei saa Kuubaa polvistu-maani
Kuuban kansalle ja valtiolle aiheutetaan siten luon­nollisesti
suuria vaikeuksia, mutta maailma on kuitenkin
muuttunut jo siksi ^paljon, että imperialismi ei voi enää ta­lousmahdillaan
alistaa kaikkia maita riiston ja sorron alai­suuteen.
Käsittäen tämän ja nähdessään, että taloudelliset painos­tuskeinot
eivät enää vetele, Yhdysvallat kutsui lähettiläänsä
pois Kuubasta "pitkäaikaisiin neuvotteluihin". Sivumennen
' sanoen''.on kerrottu, että Kuuban Yhdysvaltain lähettiläs, mr.
Bonsal on" toiminut aikaisemmin henkilökohtaisesti Morga­nin
"valtakuntaan" kuuluvan American Telegraph and Tele-phone-
yhtiön Kuuban haaraosaston päämiehenä — ja hänellä
on siis henkilökohtaisesti melko tarkat tiedot siitä, mitä K u u -
ban kansan riistomahdollisuuksieri menettäminen merkitsee
visseille rahamiespiireille.
Kaikesta huolimatta näyttää siltä, että Kuubaa ei saada
polvilleen sen paremmin Yhdysvaltain lähettilään kotiutta­misella
ja merijalkaväen asemahtia vilauttelemalla, kuin ta­loudellisilla
faoikottimenetelmilläkään. Historia on kerta
kaikkiaan saavuttanut kehityksessään sen asteen, että sorre­tut,
riistetyt ja alaspainetut kansat nousevat ylös ja-vaativat
peräänantamattomasti itselleen paikkaa — itsenäistä ja tasa-arvoista
paikkaa — maaemomme riioka- ja hallintppöytien
ääressä.
Mahdollisesti voidaan sanoa, että Pentagon voi milloin
tahansa asevoimin kukistaa Kuuban kansan — mutta voiko
se vastata avoimen hyökkäyksen seuraamuksesta — se on
asia'erikseen. Jokatapauksessa liittohallituksemme, velvolli­suus
on puhua päättävästi Kuuban itsemääräämisoikeuksien
puolesta ja Yhdysvaltain hyökkäysohjelmaa vastaan Y K :n
Yleiskokouksessa ja sen'alakomiteain istunnoissa.
M 6 6 ofl a ttfl fl fl a o a a a a 8*8 a ffinri
SYl sJHiMI" I *
J>AttJUL<Lfc<L<UL<L<U>JJU>JU>.q.g.9 g.9 ^
£<Victdr{Hennanson; Hammond;^Bf
C ; ^täyttää,'?ma^raskuun T^^Sivanä;
eOnrvuotta., ' . ; ( " . i ^ , .
Marlin' Korpda, HaHey, B. C.|
täyttää marraskuun 4 pnä 83 vuoti
ta. \. < i
Ida Lindroos, Tarzwell, Ont., täyt-tää
marraskuun 7 pnä 69 vuotta.^
Frank kuusisto, Wbitefish, Ont.,
täyttää marraskuun 6 pnä 70 vuot­ta.
_
August Saari, Waters township,
Ont,, .täyttää marraskuun 7 päivä­nä
76 vuotta.
Osallistumme sukulaisten ja ystä
väin onnentoivotuksiin !
Ei brittienkään ydinaseita Canadaan
" y i i k o n alussa julkaistussa Canadian Press-uutistoimis-toit
tiedoituksessa kerrotaan, että juuri Canadan puolustus-
'ii(iinisteriksi leivottu mr. Harkness on ollut läheisinä keskus-teiu[
issa Britannian puolustusministeri Watkinsonin .kanssa.
tSamassa uutisessa kerrotaan, että Britannian ihnavoi-mioiiiuunnitelmiin^
kuuluu^aikomus saada ydinaseilla varus­tetut
-_pommittajakoneensa levitetyksi niin laajalle alalle
maäptillolla,' että ne eivät_olisi vaarassa jos Britanniaa pas­taan
suoritettaisiin ohjushyökkäys. Suunnitelma on saman-
' lainen kuiri Yhdysvaltain sotaherrainkin — hekin haluavat
jotta ^Yhdysvaltain asevoimia olisi jokaisessa maailman kol-ka^
a^aina^ iskuvalmiina. - '
' ^^'_'Näissä brittiläisissä; suunnitelmissa huomioidaan kyllä;
selJaiset-tukikohdatkuin Aden ja'Kypros,'mutta n e k in voitai- •
siirj''pqmmittaa ohjusaseilla pois maailman kartalta,' joten
I-britUläistenjSotaherräirf'katse kääntyy Canadaan!
'''XVäitteenä^ pidetään sitä, että Canada'pn^ alueeltaan
im
I
•1 i i i
m.
f?TS*
i
mm
Köulutiiske^us''^!^
sotilästa:]isää GuantänamoH'tiiykohtaan '
Verisiä mielenosoituksia
Venezueilassa
'Caracas. — Yhdeksän henkilöä me­netti
henkensä-ja yli? 500 loukkaantui
vaikeasti äskettäin; poliisin Ja yliop-pilasmielenosoittajien
välisissä y h ­teenotoissa
Venezuelan pääkaupun­gissa
Caracasissa. _
Mielenosoitusten yhteydessä pidä­tettiin
yli 1,000 henkilöä^ Ylioppilaat
eivät halunneet osoittaa mieltään; a i ­noastaan-
sen mioksi, että viranomai­set
päättivät äskettäin pidattaa eräi­tä
opposition johtajia vaan myös il-;
maista--myötätuntoa Kuuban .johtar,
jaa 'Pidel Castroa kohtaan.
New York. — Aikakauslehti Life
on julkaissut valokuvia j a artiklze-leita,
jotka todistavat US A n - valmis­televan
' aseellista tunkeutumista
Kuubaan. '
Lehti ilmoittaa, että Miamissa
Floridassa valmennetaan - suurin
joukoin'miehiä-silmälläpitäen'hyök­käystä
Kuubaan.' Floridassa sijait­see
lehden tietämän mukaan vasta­vallankumouksellisten''
joukkojen
päämaja, ja hyökkäykseen valmis­tautuvien
ainesten määrä kasvaa
alituiseen. , ~ '^"^
Lehti korostaa Floridan muuttu­neen
Castroa vastustavan liikkeen
pesäpaikaksi. Alokkaat harjpitte-levat
uutterasti, ja muutamilla on
käytettävissään aseita. .
Ilmoitettuaan varauksettomasti
hyväksyvänsä valmisteilla olevan
hyökkäyksen lehti kertoo ottaneen­sa
yhteyden 'vastarintaryhmien"
kanssa.
Liten julkaisemissa valokuvissa
nähdään värvättyjä rosvoja, jotka
valmistautuvat taisteluun kuubalai­sia
vastaan. Heidän johtajanaan
toimii Kuuban entisen diklaaltot m
Batistan kannattaja.
^ laaja, '^'että vihollinen , ei, voisi millään' varmuudella tietää
\ .'riiissä-^köHdassa^ydinäseilla'varustetut brittiläiset pommitta-
:Vjakanet,W^ ,
-^~^|ii\Juttä~asia^^
If:?*fi5«t*gi#»t^
PORT ARTHURIN KUULUMISIA
Port Arthur. — Viime lauantaina
täältä Port Arthurista vietiin Nipi-goon
ja siellä haudattiin Järvien-päässä
hyvin tunnettu kirvesmies-putkityöläinen
William Mäki, Uni­ted
Church kappelin täyteisen to­veri-
ja; ystäväjoukon saattamana.
Mäki kuoli viime keskiviikko-aa­muna
Port Arthurin sairaalassa
vammoihin; jotka aiheutti Nipigon;
pääkadulla tapaturmassa autoilijan
iskiessä jalat poikki ja heittäessä
hänet katuun loukaten selän ja
pään takaraivoa. W. Mäki oli syn­tynyt
Suomessa j a o l i kuollessaan
68-vuotias; Hän o l i saapunut Y h ­dysvaltain
kautta tänne v. 1917.
Hän oli hyvin elämänhaluinen ja
toimelias yksinäinen mies. Heti
Nipigoon tultuaan l i i t t y i han Cana­dan
Suomalaisen Järjestön toimin^
taan. Liityttyään Canadan Soc.
Dem. puolueeseen johti hänet sit­temmin
Workers puolueen jäsenyys
teen ja nyt o l i 'Kommunistipuolu­een
Nipigon klubin puheenjohtaja.
Omatessaan marxilaisen; maailman­katsomuksen
asetti han työväen
luokkataistelussa tämän hetken :etU7
jen sijasta korkeamman: päämääv
rän, yhteiskunnallisen kehityksen
lain mukaisen uudfen järjestelmän,
sosialismin saavuttamisen myösvCa^
nadassa-, joka-kohottaisi ihmisen t af
loudellisen ja poliittisen-vapauden
korkeammalle; tasolle j a jo tämän
päivän tieteellisen kehityksen avuh
la kykeneväksi voittamaan myös
luonnon herruuden y l i .
Hän asetti Nipigon kauppalan
kunnallistoiminnassa muiden p.aranr
nusten ohella etutilalle katujen pa­rantamisen
turvalliseksi sen sijaan
että touhuttiin harhateillä siviili-puolustuksessa
j a ; sotavarustelussa,
jotka; olivat turhaa varojen tuhlaus­ta:
atomikaudella.'- Atomisodan; kau­hut
ja ihmiskunnan tuhoaminen voi­daan
estää vain rauhantoiminnan
kautta täydellisellä aseistariisumi'
seila, joka oli kaikkien yhteinen a-sia.
Nämä ynunärryksellisen sel­vät
esittelyt elävöitti; hänen toimin-r
taansa rauhanliikkeessä ja paran­nuksien
puolesta. Hän korosti a i ­na
että joukkotoiminnalla ja pai­nostuksella
ne saavutetaan
Hän o l i tiedonahluine.n, lukien
\rapautta j a Liekkiä, sekä Canadan
Triljunen säännöllisesti^—p^ysyäk-s^
ui tapahtumain j a asiain kehityk-
'sen tasolla, sillä porvarilliset j u l -
kisuusvälineet sekoittivat yhtämit­taa.
Hautaustoimitus alkoi kirkossa.
"Mäen siskon tytär Sault Ste. Mari­asta,
Mich., oli ainoa läheinen su­kulainen:
seppeleineen Jäsnä; lukuis­ten
muiden kukkasten kanssa. ^ A.
T. H i l l Port Arthurista, ruumista
seuraten toi Canadan Kommunis­tipuolueen
Länsi-Ontarion piirikö-^
mitean kukkalaitteeiT ja työväen
järjestöjen alueen toverien ja ystä­vien-
puolesta haudanreunalla lau­sui
valitfuja muistosanoja, tähdä­ten
siihen että hänen muistonsa
kunnioittaminet\ kutsuu toisia astu^
maan«riveihin!ija-varsinkin:nuorem-;
pia tulemaan V i l i n paikalle j a toi­mintaan.
Lausuen' sukulaisten, to­verien
ja ystäväin puolesta viime
jäähyväiset Vilille, sillä hän oli
kunnialla ansainnut levon..
_ Kaupungin valtuuston viime vii­kon
kokouksessa päätettiin ; jättää
äänestäjäin ratkaistavaksi kinastelu
mikä on herännyt sen esityksen
johdosta, että kaupungin vaalit suo­ritettaisiin
vain joka toinen vuosi.
Yleisäänestys suoritetaan syksyllä
kaupungin vaalien yhteydessä.
» » 0-
Kaupun^in virastoissa saatetaan,
käytäntöön koneellinen; kirjanpito-järjestelmd,-
jota nimitetään mekaa­niseksi
aivostoksi. Laskut ja t i l i ­otteet
tulevat ulos sen kautta nyt
ensikokeessa. -
» t »
Valtuusmies C S. McNeill syytti
pormestaria siitä; että hän oli anas­tanut
omaksi ansiokseen nyt lopuU
lisesti hyväksytyn talvitöiden oh­jelman.
Hän sanoi, että ne on .suun­niteltu
joukolla ja lopullisesti pää­telty
kaupungin valtuuston , f inans-sikomiteassa
— A T H
, Siksi vaadittakoon, että, brit--;
tiläisiä ^ pommittajakoneitaei
saa tuoda-Canadaän.jalettä-nyt
j o , olemassaolevat yhdysvalta­laiset
sotalaitteet hävitettäisiin!
Canadan ^ a a n ^ k a m a r a l t a ' tä-i
märi^niaari kansalle^vaarallisi-l
na laitteina.
Laatikkopäiväiliset
St. Catharinesissa
ensi sunnuntaina
^St. Catharines. — Pidimme Sta­r
i n , kuukausikokouksen kuukauden
viimeisenä sunnuntaina, - kuten en­nenkin,
ja silloin keskustelthn u-seista
seuraa koskevista tärkeistä
kysymyksistä. Seuraava kokous
päätettiin - pitää viikkoa^iV m
mm, siis joulukuun 4 pnä, koska
seuran näyttelijät menevät vierai­lulle
maaliskuun viimeisenä sun­nuntaina.
Allekirjoittaneella ei ole
tiedossa näytelmän nimeä eikä
myöskään minkä iaiheinen näytelmä
on, mutta toivottavasti he itse p i -
tävätz-huolen: aikanaan ilmoittami­sesta.
Tiedossani kuitenkin on, että
kuuluisat seuran laatikkopäiväiliset
•pidetään vomallahuoneustoUaxmac-raskuutf
6 pnä alkaen kello 12 päi­vällä.
Laatikoista voi ilmoittaa
F i i n a Terholle ja Weller Parkissa
ottaa ilmoituksia vastaan Rakel
Närhi. Siis toivotaan, että kukin
itse kohdaltaan on päättänyt min
kalaisen laatikon lahjoittaa. Jäl­kiruokia:
on. kahdenlaista^- nim. ome­nista
ja mansikoista tehtyä. Koska
näin paljon olemme saaneet valmis-*
ta, niin toivomme paljon syömäy-leisöä
niin läheltä-kuin okaukaakin.
Siis tervetuloa!
V a l i t t i in komitea valmistamaan
lasten joulujuhlaa ja toivottavasti
kaikki valitut ottavat tehtävän vas­taan
vaikka eivät olleet paikalla va-littaissa.
Seuramme jäs$n Mimmi Harju
on"ollutijonkun päivän^is
ja toivottavasti hän pääsee pian
p o i s r " Toivon sinulle pikaista__toi-pumista
Olen unohtanut mainita, että mei'
dän soittajatytöistä Mackie sisaruk­sista
Judy on erittäin hyvin Toin
nostautunut. hanurin soitossa. Ca­nadan
näyttelyssä hän sai soittaja-toverinsa
kanssaduetossaenslmmäi
sen palkinnon ikäluokassaan. As-kettäin^
saivhän-pokaalin:-'p
oppilaana teoriassa ja musiikissa
omasta musiikkikoulustaan. Toi­vomme
edelleenkin onnea ja me­nestystä
kummallekin sisarukselle
ja toivottavasti" taaskin ~ s'aamme
kuulla heidän soittoaan tilaisuuk­sissamme.
• ' V „
Ilahduttavan kaunista ^ syksyä on
ollut~lneillä''täällä''hedelmäalueella7
Kukat kukkivat kuin kesällä Ja läm-mitysaineissakin
se, helpottaa kun
on.näin hyvät"ilmat. Siis lämpimiä
ilmoja ja hyvää',terveyttä"kaik|;ie
lukijoille, H i l d a . ; ' r ; i ' ' : : ^ , \
Havana. — Guäntanamon tuki-
Icbhtaan Itä-Kuubaansijoitetut ame-rikkalaiset
vjoukot^'määrättiin vasket-;
täin hälytysvalmiuteen'ja: viime:vvii-.
kolla ne^ osallistuivat' suuriin sota­harjoituksiin,.
' ilmoittaa virallinen
kuubalainen uutistoimisto. '
Tukikohdan ympäristö on uutis­toimiston
mukaan miinoitettu,, j a
kaksi amerikkalaista sotilasta louk-
:.kaantui: ;Vaikeasti^jokin .'aika- f.itlen^
sattuneessa räjähdyksesjä.
"Kuuban viranomaiset seuraavat
levottomina;-näitä sotaharjoituksia,
jotka vahvistavat iniiden;epäilykset
siitä; että Yhdysvallat nyt .suorittaa?
valmisteluja, joita voidaan pitää
aseellisen amerkkalaisen väliintu­lon
alkuna", lausuu uutistoimisto.
Kaikki Havanan lehdet pitävät
amerikkalaisten operaatioita Guan-tanamon
tukikohdassa suoranaisena'
provokaationa. Tukikohta sijaitsee
n. 500 mailla Havanasta itään.
Noin 1,500 amerikkalaista mer-
$600 saklioa ^
laittomasti kaade­tusta
muusista
Sault Ste. Marie. — Riistanvarti­jat:'
ilmoittivat/täällä tiistaina, että
kolmea yhdysvaltalaista metsästä­jää
on sakotettu yhteensä $600 sii­tä,
että he olivat kuljettaneet ilma­teitse
pois ^ijjetsästä kaksi luvatto­mana
ajalla-eimmuttua muusia,
.c Gilbert. Wells joutui:-maksamaan
$200 ennenkuin sai farmariautonsa
takaisin, ; $100 muusinlihan; laitto­masta
'hallussapidosta ja. toinen
$100 muusinlihanvlaittomasta-ykulr
jettamisesta; Lawrence 1 Welles ja
Schlang joutuivat maksamaan $100
kumpikin, riistanvartijan vastustai-misesta
viikatehtävässään.
Miehet olivat kuljettaneet ennen
metsästysaikaa kaadetun - muusin l i ­hat
ilmateitse Wa\vaan, jossa hei­dät
pidätettiin kun he olivat, las­taamassa
farmariautoa.
jo'useita^kuukausia 'sitten/ eikä ky-symys<:
suinkaWMlut^mistaäast^
kohtaaV jo^aikaisemmittf^^^^^^
jenroVast6jeri"'Yähvistami väi­tetään"'
Yhdysvaltain laivaston ta­holta..
S A U L T STE. M A R I E ,
ONTARIO
Pyhän Marian Ev. Lut. kirkossa
on sunnuntaina;;marrask. 6 p:nä py^
häkoulu klo 9,45 a.p. Suomenkieli­nen
jumalanpalvelus on klo:'9,45 a.
p. j a engl.kielinen klo 11 a p . Sa­iman
päivän iltana klo ^..^O on kirk-;
kokuoron konsertti; taiteilija ^Kat­herine
Gartshoren johdolla.
rKastettu: Debbie Raili Yurich,
synt. kesäki. 13 p:nä 1960;; kasteltiin
kirkossamihe; tiistaina; iilok^
p:nä 1960. Tytön vanhemmat ovat
hl a Nick Yurich ja vaimonsa Raili
Maria, o.s. Hietala Kummit ovat
Taimi ja Ilmari Laurila,
Dick Olavi Mäkelä, synt. jouluk.
10 p:nä 1959, kastettiin kirkossam­me
sunnuntaina, lokak. 30 p:nä
1960.,. Pojan vanhemmat ovat h ra
Mauri Mäkelä ja vaimonsa Anja
Onerva, o.s. Vepsä. Kummit ovat
nti Anna: L i i sa Humalamäki j a .her­rat
Antti Tuumanen ja A u l i s Vep­sä,
sekä A i l i ja "Arvo Saarinen Suo­messa.
- .
Leo Hector Joseph Monette, synt.
kesäk. 27 p:nä 1960; kastettiin, kir­kossamme
sunnuntaina, lokak. 30
p:nä .1960. ; Pojan vanhemmat ovat
hra Leo Monette ja vaimonsa Silja
Tuulikki, o s. Paavola. Kummit
ovat Asta ja Juhani Koivukangas.
Martti Ahonen.
Yhtä ja toista
kuulumistasi.
Catharinesista
Täällä alkaa Verner Durbin opet­tamaan
hiihtoa j a mäenlaskua joka
sunnuntaina aamupäivällä. Paikka
on 5 mailia täältä länteen No. 8
maantietä ja maili etelään 9 South
St:lta. Korkeammassa mäessä on
kaksi pientä hyppyriä. Jäsenmak­sut
hiihtoklubiin on $5.00 aikuisil­t
a ' ja $3.00 nuorilta. Opettaja Dur­bin
sanoi, että s i l l o in kun lunta' on
vähän mennään sinne missä.on- lun­ta.
Kuten tunnettua täällä ei ole
lunta kaikkina talvina; Tänään.voi
sataa lunta paljon vaan parin päi­vän
perästä on lumi sulanut
Tänäänkin, lokakuun 30 pnä, on
kuin kesäilma ja lämpöä on -65 as­tetta.
'-Ottakaappa suomalaiset suk-si^
ihmiset - tämä urheiluala huomi­oon.
: Lintujen j a janiksien metsästäjät
ovat :farmarien. vaivana; .; Särkevät
heidän aitojaan ylittäessään niitä
ja tallaavat lumesta: paljaana olevat
vehnän oraat, ampuvat:ja;peloitte-levat
elukoita.,: Näin; valittelevat
farmarit poliiseille:;; .''Hunttarit''
-taas puolustavat sillä koska :metsäs-tyslupia
myydään niin metsästää p i ­teä
saada ja tuoda kotiin riistaa.
Kaipa joku urhokas arvelee, että o l ­koonpa
vaikka farmarin; lehmä; Mi­nun
mielestäni ei nä.Ilä ympäris­töillä
pitäisi metsästyslupia myydä
koska itäällä ei ole metsiä: kuin jo­kunen
pieni ala yksityisten' f arma-.
reittcn mailla. Mutta ampuillaan
sitä 2-^3 eekkerin tarhoissakin; j a
vielapäkauipunginrajain sisällä fa­saaneja
•ilunttauskiihko" on suu­r
i . Poliisilla on takavarikoituja
pyssyjä.- Poliisi sanoo,, että :ketään
ei haluttaisi sakottaa .eikä; pyssyjä
takavnkoida, mutta , l a k i . määrää
kun sitä rikotaan. .Ajellessanimaa-seudulla:
:tanaan niin kyllä näkyi
pyssymiehia. ;ipelloilla . j a ^puskien
reunoilla ikäänkuin; sotahommissa
ja autoja oli tiensivut täynnä. ~
PUIJASI POLIISIA
Kun Winiam Scottia syytettiin
perheensä .huolenpidon laiminlyö­misestä
tiedusteli polusi hänen 0-
soitettaan;. Hän antoi osoitteekseen
18 St. Paul St. P o l i i s in mennessä
katsomaan:;se osoitti olevan Jackson
ServiceStatipn.;: Poliisi arveli, että
mahdollisesti, on kysymyksessä; :18
St, Paul Cre, Siinä sijaitsi Phelan
aulorenkaiden korjausverstas.'Paik­ka
taitaakin olla 18 St, Paul St. W.
E I sekään koska sillä paikalla on
sodassa ;kaat«neiden hauta. Toinen
poliisi naurahti ja sanoi, että hä-nellevon
annettu osoite 16:;Niagara
St., jossa on kaupungin vankila.
;:. Vanha nainen mrs; Noble hyppää
s i - vanhaan; ;Wellandin kanavaan.
Hänet saatiin pois kanavasta 45 mi­nuutin
kuluttua; mutta häntä ei v o i ­tu
pelastaa edes; tekohengityksellä.
Kun tämä kirjoitus on lehdessä
olen . s i l l o in kaukana ;.täältä; - joten
toivon^ että joku ottaa kynän kä­teensä
ja. alkaa, kirjoittaa uutisia
täältä. Joka päivä tuo tullessaan
mielenkiintoista sekä uutta ja niis­tä
'-kirjoittaminen antavat. sanoma--
lehdelle ja^sen, lukijakunnalle .vi
keyttä;ja mielenkiintoa lehteä kohr
taan Jos keväällä palaan töherrän
jotain reissustani. Siispä kuule­miin
ja keväällä näkemiin. — O. .
jalkaväen sotilasta,astui lauantaina\)t'B-flfl-OT>-oWon>XO"0"m"<rrroinnro"fl"0"0-fl'fl-a-a0-fl"fl"6'a'aT0'a'fl0 6 0 0 6flygii
maihin Guantanamon^;tukikohtaan
maihinhbusualus BÖxerlsta. Viralli--
sen ilmoituksen mukaanfjoukot "le-
TOIMITTAPJUT EEVA
Epämiellyttäviä vieraita
Kylmäkasvoinen ovimies Savoy
hotellissa Lontoossa, .kiiruhti - hen­gästyneenä
johtajan huoneeseen.
" S i r , ulkopuolella on herra, joka
haluaa tulla sisälle leopardin kans­sa."
' '
Hotelli^ on olemassa yläluokkaa
varten eikä edes kissaa saa sinne
tuoda puhumattakaan muista eläi
mistä. Johtaja oli luonnollisesti
kuohuksissaan ja:^lähetti viipymättä
neljä ;apulaisjohtajaa:;:uloskäytäväl-le.
Samalla hetkellä kun he saapiii-vat
paikalle,^ leopardi sai seurakseen
simpanssin, merileijonau ja ponin.
Leopardi teki virheettömän täys­käännöksen
ja 'simpan.ssi nauroi.
Apulaisjolitajat -seisoivat arvokkai­na
paikoillaan. " E i eläimiä, ehdot­tomasti
e i " , he sanoivat.
"Ne ovat minun vieraitani", selit­ti
sirkuksen omistaja Bill Smart.
"Ne ovat kutsutut juhliin, jotka pi­dän
täällä". Sirkuksen joh+ajan
mukana oli B i l l y Butlin, lomakäm-pän
omistaja,: joka on joskus asunut
Torontossa. Ihmisiä kerääntyi hei­dän
ympärilleen. :katsomaan sitä; ih­mettä,
että Afrikan leopaidi yritti
päästä Savoy hotelliin; Mutta kun,
vielä merileijona,, poni ja simpanssi:
näyttelivät taitojaan, niin se oli
näytös'; josta harvat malttoivat olla
UUNIPATA-PAISTI
Kuulostaa kai vähän kummalli­selta
— uunissa paistettu palapais­ti
Mutta niin 'sanassa" sanotaan.
tai 4 paunaa pihvi-patapais-ti;
Vi kuppia jauhoja, 3 kuppia mai­toa,
1 paketti (2VA paunan) kuivat­tua
sipulisoppaseosta (.«oup mix).
Karsi rasva lihan laidoista ja kä­ristä
hämmennellen paksussa; pa­dassa
tai ^pienessä.paksussa "rousr
li"-pannussa kunnes tulee kylliksi
sulaa rasvaa, niin; etta peittää poh-;
jan Ruskeuta liha kuumassa ras­vassa;
k a i k i l t a ; puolin. > > Alä ;suolaa.
Ota liha pois pannusta tai; padasta
j a pane sivuun;. Jos; nesteitä ei ole
liuennut täyttääkseen neljännes
kupillista, n i i n lisää voita niin; pal­jon,
että tulee tuo määrä. Sekoita
mukaan; jauhot: Lisää maito häm­mentäen
jatkuvasti. Keitä kunnes
soosi on sileää ja; saostunut;;. Häm­mennä
sekaan soppa mix. Pane l i ­ha
takaisin pannuun ja ammenna
lusikalla soosia päälle. Pane kansi
pcälle ja paista uunissa 325 asteen
kuumuudessa noin kaksi j a puoli
tuntia tai kunnes liha tuntuu peh:
mealtä kahvelilla koetellessa. Kään­nä
lihaa kerran tai kahdesti paista^
misen aikana.
pois.' Sana kulki ja satoja ihmisiä ^
oli heidän ympärillään! Mutta m i - '
kaän ei horjuttanut apulaisjohtajia,,
he seisoivat lujina silloinkin kun
leopardi haisteli-.lieidäfi '*-jalkinei;'
taan. Simpanssin ienapiit eivät hei-!, J
hin tehonnet, eikä merileijonan '.^
karjunta heitä peloittanut., He e i - '
vät edes hätkähtänet kun' Butlin
ärsyttävästi sanoi simpanssin ,ole-.
van 'paremman näköinen kuin
jonkin näkemäni Savoyn hotellivie- '
raan. >^ ' ' —
Lopuksi Butlin ja Smait antoivat' '
periksi ja menivät hotelliin ilman
kutsuvieraitaan. ' '
1
OSTOMERKKEJÄ
Jo useita vuosia on monissa liik- /
keissä jaettu ostoksia vastaava mää­rä
merkkejä., jotka ovat kuin posti­merkkejä
ja jotka liimataan sa--
moista liikkeistä saatuihin k i r j o i h i n ^ '
ja luetteloista saa valita haluami-aan
tavaroita kun on säästänyt tar­peellisen
määrän näitä merkkejä.
Tätä muotia on koitettu lopettaa v i - '
ralliselta taholta, sillä se kiihoittaa
ihmisten ostohalua ja sehän kai n i i l ­lä
on tarkoituskin, mutta on l i l an
paljon näiden merkkien kannatta­jia,
he jopa ovat ostamatta sellaisis­ta
liikkeistä, joissa ei niitä jaeta.
Mutta nyt luki lehdessä että Lake
Walesissa Floridassa metodistipap-pi
on alkanut jakaa tällaisia merk­kejä
5 jokaista henkilöä kohti joka
seuraa sunnuntai-illan kirkonmeno­ja.
Han sanoo mielipiteenään, että
ihmisettuntevat olevansa enemmän^;;;
kum kotona kirkossa jossa näitä-merkkejä
jaetaan kuin ilman niitä,
l/utisessa ei kerrota saako näillä
kirkossa jaetuilla merkeillä synninr::;;
päästön tai kelpaavatko ne ehkä jo­honkin
ruokatavarakauppaan. <
M A K S A P A I S T I N OHJE
SUOMESTA
1 kg maksaa, 2 r k l sianrasvaa, 1
sipuli, kokonainen, 1 r k l . suolaa,
kiehuvaa vettaj kermamaitoa.
Kastike 2 r k l voita tai marga­riinia,
2—4 r k l . vehnäjauhoja, kei­tinlientä,
kermaa.
Puhdistettu maksa rusketetaan
kuumassa padassa;sianrasvassa kau­niin
ruskeaksi. Paistia käännellään
kahdella pnukauhalla; Kuorittu ko­konainen
-sipuli ruskistetaan; paistin
kera. Suola hierotaan puukauhalla
ruskeaan pintaan. Kiehuvaa vettä
ja maitoa lisätään vähitellen pie­nissä
erissä. Maksapaistia kypsen­netään
.1—1','^ tuntia.
Kastike. Voi ja vohnäjauhot kie­hautetaan,
vähitellen lisätään kei­tinlientä
ja kermaa ja maku tarkis­tetaan.
K A N A M A I S TA
Kiitospäivän aikana Kitcheneris-,
sä tehtiin eräälle miehelle "keppo­nen.
Hän oli ostanut kypsentämis­tä
vailla olevan kanan -ja kotimat­kalla
poikkesi juopottelemaan. Juo­maveikot
saatuaan; kuulla paketin,
sisällyksestä ottivat ja paistoivat
kanan-i j a ostivat t i l a l l e velävän:ku-kon
Kun mies oli sitten valmis
kotia;"lähtemään niin 'hän pelästyi V
menneensä päästään sekaisin kun
kuolleen kanan t i l a l la oli eläcä kuk-;
ko. Selvisihän sekin juttu yhtei­seen
ilonpitoon j a sulassa sovussa
nautittiin kukkopaisti.
SITÄ Iiii
JA
li „ TÄTÄ
K A L A J U T TU
Mark Twain oli ollut lomailemas­sa
Main^metsissä;; Paluumatkalla; ;
junassa hän ryhtyi keskustelemaan
miehen kanssa, joka istui kotikutoi­sissa
vaatteissaan tupakkavaunussa.
— Kalastuskausi Mainessa on
päättynyt, virkkoi Mark. Twain,
mutta näin meidän kesken sanoen
toin sieltä aika moisen määrän ku­haa.
— Mielenkiintoista kuulla, sanoi
kotikutoisiin pukeutunut mies. Mut­ta
tie_dättekö kuka minä olen?
— Enpä taida.
— Olen valtion riistanvalvoja.
— Sepäs,sattui. Tiedättekö sit­ten
kuka minä olen: Yhdysvaltain
suurin valehtelija.
PÄIVÄN PÄKIHÄ
Kannattaako kuvia kumarrella?
Suomalaista kansaa on kiitetty
siitä, että se "ei^kumarteje, kuvia".
—Valitettavasti asia on kuitenkin
niin; :e|^tä :suömalainen;v suurporvari
on siinäkin eronnut varsinaisesta
kansasta sikäli, että mitä suurempi
ön joku ulkomaalainen kuvatus, si­tä
syvemmälle kumartaa hänelle
suomalainen porvari.
Meidän mielessämme on erikoi­sesti
Mannerheim-vainaja jonka
avulla on jälleen yritetty häpäistä
Suomen tavallista kansaa.
Mannerheimistä ei tietenkään
voida puhua samassa hengenvedos­sa
jolloin keskustellaan Suomen
kansasta.^ Hän o l i Suomen kansaa
sortaneen . ja riistäneen Venäjän
tsaarin uskollinen hoviupseeri Pie­ntarissa.
Sieltä hän tuli Suomen
porvarien'''' sotajohtajaksi nimen-ömaaiT
siiri ä""t6ivossä7^ttä~voisi"T)a-lauttaa
tsaarinvallan uudelleen Ve­näjälle
jäiopettaa siteii,lyhyen sa-
(lun ^uomen Jtsehäisyydestä. Suo­menkieltäkään
hän c i ' ko.skaan 6p-pinaVkunnbllisesli.'"'
' " ^'^
Turhaa on siis Mannerheimistä pu­hua
mitään ^ u o m e n kansan yhtey­dessä.
'^'^ Asianmukaisen ja samalla
tyhjentävän selostuksen siitä mie­hestä
antoikin sotien päätyttyä eräs
vanhempi suomalainen työmies, jo­ka
selitti, että Mannerheimistä '|ei
kannata puhua mitään. Minä-tap-pelinaikoinani
häntä vastaan ja nyt
tappeli poikani hänen puolestaan.
Molemmat me hävisimme."
Nyt on Yhdysvaltain hallituskin
tunnustanut virallisestikin Manner-helmin
hamaan luokkaan kuuluvak­si
Chiang Kai-shekin ja Syngman
Rheen kanssa julkaisemalla erikoi­sen
postimerkin tämän "vapauden
esitaistelijan"^:^kuniaksi.
Myönnänime"^ kernaastir että" n y t
pääsi''Mannerheim "omiensa jouk­koon''.
, Multa sitä suurempi louk|
kaus Suomen 'kansaa yastaan''0li
näiden-", Mannerheim-merkkien—jul-kaisemispäätös.
' Se osoitti kerran
uudelleen kuinka ylimielisesti Y h ­dysvaltain'
hallituspiirit suhtautuva^
pikl^umaiden,' myös Suomen"" kan--
vain voi jotenkin edistää kylmän
sodan propagandaansa.
Juuri siksi kun Mannerheim-merkkien
julkaiseminen oli 'louk­kaus
Suomen kansaa vastaan em­me
tunteneet vähääkään kutsumus­ta
niihin peijaisiin, mitä Yhdysval­tain
hallituksen, tai paremminkin
postihallinnon" toimesta ;;Was
nissa viikko sitten keskiviikkona
pidettiin Mannerheim-merkkien
kunniaksi. - -
Mutta koska niiltä' tiimoilta on
kansalaisiamme..armoitettu: ^vissin­laisella
roskapropagandalla, mekin
voimme myöhästyen osallistua
•*iloon"; lainaamalla; Suomen-laajimr'
min leviävästä työväenlehdestä,^
Kansan Uutisista, suomalaisen työ­miehen
kannalta katsoen asiaa,sel­vittävän
lukijan kirjeen, missä sa­notaan:
Erkkolaiset lehdet ovat, kiirehti-:
neetvakuuttamaan luki joilleen, että;
sotamarski Mannerheimin kuvalla
varustetun postimerkin" liikkeelle-:
lasku USAssa on suuri kunnian-;
osoitus "ennenkaikkea Suomen^kari-J
.salle". Tapansa mukaan on ErkkoJ
ottanut oikeuden puhua kansan ni­missä,
vaikka'kansa ei'tietääkseni-
-me-ölc-missään-yhteydessä..tällaisi'a
yaltuuksia .Erkko-herralle "antanut
puhumattakaan'siitä, että sen mie4
lipidettä »Mannerheim-merkin, suh­teen
olisi kysyttykään. Missään em-sen
ilmauksia mainitun "kunnian"
vuoksi.
Mannerheimin kuvan j a nimen,
liittäminen—USAssa julkaistavaan
"vapauden esiatistelijoita",sarjaan
on USAn nykyisen hallituksen kun­nianteko
mannerheimiläisyydelle,
joka on yhtä kuin; aseellinen 'hyök-'
käys: työväenluokan niskaanyiliittou-:
luminen milloin •,minkin;:'imperialisr-:•
tisen; suurvallan/aseveljekslf ja;;Suö-SI
men maan j a kansan itsenäisyyden,
ja vapauden .vaarantaminen. Kun-'!
nianteko Mannerheimille ^ja i i i i l le
aatteille, joita hän edusti, ei ole
eikä voikaan olla kunnianteko ^kan­sallemme.
Juhlapuheissa, joita merkkien <
luovutuksen yhteydessä'sekä täällä '
että Washingtonissa, on pidetty,
mutta joiden sisällöstä on annettu^ ;
varsin niukalti tietoja, on kuuleman'^!
mukaan ilmoitettu "Yhdysvaltain i
ymmärtävän^' syyt, joiden' vuoksi, J
Suomi on omaksunut p'uolueetto-S-muuspolitiikan".
Onpa puheissa lu
vattu ' kunnioittaakin I tätä^ politiik |
kaa.>-Mutta jo edelläesitetyn-Hmoi |
tuksen rsävy, rpuhumattakaanr;.sen |
pitoon aiheen, antaneesta', tapäuk-t
sesta '— kunianteosta Irmaamme
.taantUrauspiirieC-symbolille_^ltor
distaa jotain\ muuta\ kuin'kansam­me,
omaksuman' ulkopoliittisen {lin' |
jan kunnioitusta.'H' i'. \ '\/^''''ii\S!j; i
Mitä^siihen ^lisätään/ se onlaino- %
teJia;-tS:-;!.s
saan" j ä s ö n * tunteisiin,"* k kansan ihastuk- astaan pahasta. — i Känsäkouraa .< X