1960-11-03-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
fr:ävu;2'^^ff|;Tp^ :^>Ttirfrsday, Nov. 3, 1960-' i I Office;DeD8rtni(TOtr^Otftiwa;^^^ Tliuisdays;^äid;Saturdays,bvVapjaus , PuUistilng jÖoiiipany'Ltd.)'athO(b-102 H m St. W.rSmibury.' Ont:, Canada: Telephones:'Bus.tOMlce OS. 4-4264; Editorial Office OS^-4-42€5: Manager ; £. Suksi. Editor W.-Eklund. Mailing address:'9ox'69, Sudbury^^'Oi*tarlq. Advertising. rates '^upon ^ai ^ Trans^tiorf free'of chargt;^ m. '\ -'^. TILAUSHINNAT: .*/' b a n a d a s s a , -1 vk,'8.00.6~kk. 4.25 Yhdysvalloissa: 1 vk. '9.00 6 kk. 4.80; Suomessa; ' 1 vk. 9.50 6 kk. 6.25 " Keirassaan,tuomittavaa - Yhäjjsvaltain.Vprovokatooriset Ueot- paljon pienempää Kuubaa vastaan saavat entistä räilceämmän muodon. N e ovat kerrassaii tuomittavia. , , Kun uutistieäbissa kerrotaan, että yhdysvaltalaisten nuk-kehallitsijäiri Guatemalassa on kokonainen sarja Kuubaa vastaan kohdistettuja sotatukikohtia ja kun Yhdysvaltain meri-sotajoukkoja lasketaan joukkomitassa Kuuban rannikon l ä hellä oley,alle laiyastotukiasemalle "huvittelemaan", niin-ei ole lainkaan ihme, vaikka Kuuban hallitus antoi viikon vaihteessa miliisijoukoilleen valmeusVnääräyksen. Yhdysvaltain julkeat peloittelu- ja hyökkäystoimenpi-teet Kuubaa vastaan saavat todella räikeän muodon. -Kun Kuuban kansa heitti hartioiltan Batistan verisen diktattorikomennön ja rupesi itse järjestelemään oman maansa asioita, niin Yhdysvalloista ruvettiin harjoittamaan poliittista painostusta Kuubaa vastaan. Tietäen, että Kuuba oli silloisissa olosuhteissa riippuvamen Yhdysvaltain sokeri-^ markkinoista, Washington ' julisti asiallisesti puhuen, että Kuuban sokeria ei osteta, ellei Kuuban kansa luovu maansa itsehallinta-aikeista. Mutta kurf se ei saanut Kuuban kansa polvilleen, niin silloin aloitettiin maailman suurimman ja voimakkaimman kapitalistisen maan, Yhdysvaltain, toimesta sarja uusia hyök-käystiiimenpiteitä'Kuubaa vastaan. ' Kuubassa olleet yhdysvaltalaisten r.ahamiesten omistamat öljynpuhdistamot kieltäytyivät puhdistamasta sitä raakaöljyä, itiitä Kuuba osti niiltä markkinoilta, mihin se sai sokerinsa myydyksi. J a kun Kuuban kansa sanoi vallanku-moushallituksensa kautta, että riittää jo ja otti nämä yhdysvaltalaisten öljynpuhdistamot haltuunsa, niin siitäkös syntyi itku ja hammasten kiristys niiden "viattomien" rahapösöjen puolesta, jotka menettivät omien tekostansa johdosta Kuubassa olevat laitoksensa. ' ' Ylidysvalloissa aloitettiin miltei' ennen tuntematon propagandakampanja Kuubaa vastaan. -Yhdysvaltalaiset lentokoneet loukkasivat Kuuban ilmatilaa. Tätä tosiasiaa ei kyllä aluksi tunnustettu, mutta kun pari yhdysvaltalaisten konetta ammuttiin siellä alas, nim sitakm hyökkäystä puolusteltiin sen kurjan verukkeen perusteella, että Yhdysvallat ei voi suurine -julkisine j a salaisinepoliisivoimineen/m lentöTtondttensa rajanylityksiä. Tämän jälkeen Yhdysvallat aloitti täydellisen kauppa- ^ saarron Kuubaa vastaan siinä toivossai että kun Kuuban ame-rikkaläisperuisiin teollisuuslaitoksiin ei saada varaosia, niin silloin täytyy Kuuban lopulta polvistua kaikkivaltiaan dollarin edessä. Mutta sekin yritys epäonnistui. Ottawan kunniaksi on sanottava se, että liittohallitus julisti, että Cana-dalla' «i ole'pienintäkään aikomusta ryhtyä kauppasaartoon Kuubaa vastaan. Varmaa myös on, etta Yhdysvaltain miltei sataprosenttinen kauppasaartokaan ei saa Kuubaa polvistu-maani Kuuban kansalle ja valtiolle aiheutetaan siten luonnollisesti suuria vaikeuksia, mutta maailma on kuitenkin muuttunut jo siksi ^paljon, että imperialismi ei voi enää talousmahdillaan alistaa kaikkia maita riiston ja sorron alaisuuteen. Käsittäen tämän ja nähdessään, että taloudelliset painostuskeinot eivät enää vetele, Yhdysvallat kutsui lähettiläänsä pois Kuubasta "pitkäaikaisiin neuvotteluihin". Sivumennen ' sanoen''.on kerrottu, että Kuuban Yhdysvaltain lähettiläs, mr. Bonsal on" toiminut aikaisemmin henkilökohtaisesti Morganin "valtakuntaan" kuuluvan American Telegraph and Tele-phone- yhtiön Kuuban haaraosaston päämiehenä — ja hänellä on siis henkilökohtaisesti melko tarkat tiedot siitä, mitä K u u - ban kansan riistomahdollisuuksieri menettäminen merkitsee visseille rahamiespiireille. Kaikesta huolimatta näyttää siltä, että Kuubaa ei saada polvilleen sen paremmin Yhdysvaltain lähettilään kotiuttamisella ja merijalkaväen asemahtia vilauttelemalla, kuin taloudellisilla faoikottimenetelmilläkään. Historia on kerta kaikkiaan saavuttanut kehityksessään sen asteen, että sorretut, riistetyt ja alaspainetut kansat nousevat ylös ja-vaativat peräänantamattomasti itselleen paikkaa — itsenäistä ja tasa-arvoista paikkaa — maaemomme riioka- ja hallintppöytien ääressä. Mahdollisesti voidaan sanoa, että Pentagon voi milloin tahansa asevoimin kukistaa Kuuban kansan — mutta voiko se vastata avoimen hyökkäyksen seuraamuksesta — se on asia'erikseen. Jokatapauksessa liittohallituksemme, velvollisuus on puhua päättävästi Kuuban itsemääräämisoikeuksien puolesta ja Yhdysvaltain hyökkäysohjelmaa vastaan Y K :n Yleiskokouksessa ja sen'alakomiteain istunnoissa. M 6 6 ofl a ttfl fl fl a o a a a a 8*8 a ffinri SYl sJHiMI" I * J>AttJUL<Lfc<L<UL<L<U>JJU>JU>.q.g.9 g.9 ^ £<Victdr{Hennanson; Hammond;^Bf C ; ^täyttää,'?ma^raskuun T^^Sivanä; eOnrvuotta., ' . ; ( " . i ^ , . Marlin' Korpda, HaHey, B. C.| täyttää marraskuun 4 pnä 83 vuoti ta. \. < i Ida Lindroos, Tarzwell, Ont., täyt-tää marraskuun 7 pnä 69 vuotta.^ Frank kuusisto, Wbitefish, Ont., täyttää marraskuun 6 pnä 70 vuotta. _ August Saari, Waters township, Ont,, .täyttää marraskuun 7 päivänä 76 vuotta. Osallistumme sukulaisten ja ystä väin onnentoivotuksiin ! Ei brittienkään ydinaseita Canadaan " y i i k o n alussa julkaistussa Canadian Press-uutistoimis-toit tiedoituksessa kerrotaan, että juuri Canadan puolustus- 'ii(iinisteriksi leivottu mr. Harkness on ollut läheisinä keskus-teiu[ issa Britannian puolustusministeri Watkinsonin .kanssa. tSamassa uutisessa kerrotaan, että Britannian ihnavoi-mioiiiuunnitelmiin^ kuuluu^aikomus saada ydinaseilla varustetut -_pommittajakoneensa levitetyksi niin laajalle alalle maäptillolla,' että ne eivät_olisi vaarassa jos Britanniaa pastaan suoritettaisiin ohjushyökkäys. Suunnitelma on saman- ' lainen kuiri Yhdysvaltain sotaherrainkin — hekin haluavat jotta ^Yhdysvaltain asevoimia olisi jokaisessa maailman kol-ka^ a^aina^ iskuvalmiina. - ' ' ^^'_'Näissä brittiläisissä; suunnitelmissa huomioidaan kyllä; selJaiset-tukikohdatkuin Aden ja'Kypros,'mutta n e k in voitai- • siirj''pqmmittaa ohjusaseilla pois maailman kartalta,' joten I-britUläistenjSotaherräirf'katse kääntyy Canadaan! '''XVäitteenä^ pidetään sitä, että Canada'pn^ alueeltaan im I •1 i i i m. f?TS* i mm Köulutiiske^us''^!^ sotilästa:]isää GuantänamoH'tiiykohtaan ' Verisiä mielenosoituksia Venezueilassa 'Caracas. — Yhdeksän henkilöä menetti henkensä-ja yli? 500 loukkaantui vaikeasti äskettäin; poliisin Ja yliop-pilasmielenosoittajien välisissä y h teenotoissa Venezuelan pääkaupungissa Caracasissa. _ Mielenosoitusten yhteydessä pidätettiin yli 1,000 henkilöä^ Ylioppilaat eivät halunneet osoittaa mieltään; a i noastaan- sen mioksi, että viranomaiset päättivät äskettäin pidattaa eräitä opposition johtajia vaan myös il-; maista--myötätuntoa Kuuban .johtar, jaa 'Pidel Castroa kohtaan. New York. — Aikakauslehti Life on julkaissut valokuvia j a artiklze-leita, jotka todistavat US A n - valmistelevan ' aseellista tunkeutumista Kuubaan. ' Lehti ilmoittaa, että Miamissa Floridassa valmennetaan - suurin joukoin'miehiä-silmälläpitäen'hyökkäystä Kuubaan.' Floridassa sijaitsee lehden tietämän mukaan vastavallankumouksellisten'' joukkojen päämaja, ja hyökkäykseen valmistautuvien ainesten määrä kasvaa alituiseen. , ~ '^"^ Lehti korostaa Floridan muuttuneen Castroa vastustavan liikkeen pesäpaikaksi. Alokkaat harjpitte-levat uutterasti, ja muutamilla on käytettävissään aseita. . Ilmoitettuaan varauksettomasti hyväksyvänsä valmisteilla olevan hyökkäyksen lehti kertoo ottaneensa yhteyden 'vastarintaryhmien" kanssa. Liten julkaisemissa valokuvissa nähdään värvättyjä rosvoja, jotka valmistautuvat taisteluun kuubalaisia vastaan. Heidän johtajanaan toimii Kuuban entisen diklaaltot m Batistan kannattaja. ^ laaja, '^'että vihollinen , ei, voisi millään' varmuudella tietää \ .'riiissä-^köHdassa^ydinäseilla'varustetut brittiläiset pommitta- :Vjakanet,W^ , -^~^|ii\Juttä~asia^^ If:?*fi5«t*gi#»t^ PORT ARTHURIN KUULUMISIA Port Arthur. — Viime lauantaina täältä Port Arthurista vietiin Nipi-goon ja siellä haudattiin Järvien-päässä hyvin tunnettu kirvesmies-putkityöläinen William Mäki, United Church kappelin täyteisen toveri- ja; ystäväjoukon saattamana. Mäki kuoli viime keskiviikko-aamuna Port Arthurin sairaalassa vammoihin; jotka aiheutti Nipigon; pääkadulla tapaturmassa autoilijan iskiessä jalat poikki ja heittäessä hänet katuun loukaten selän ja pään takaraivoa. W. Mäki oli syntynyt Suomessa j a o l i kuollessaan 68-vuotias; Hän o l i saapunut Y h dysvaltain kautta tänne v. 1917. Hän oli hyvin elämänhaluinen ja toimelias yksinäinen mies. Heti Nipigoon tultuaan l i i t t y i han Canadan Suomalaisen Järjestön toimin^ taan. Liityttyään Canadan Soc. Dem. puolueeseen johti hänet sittemmin Workers puolueen jäsenyys teen ja nyt o l i 'Kommunistipuolueen Nipigon klubin puheenjohtaja. Omatessaan marxilaisen; maailmankatsomuksen asetti han työväen luokkataistelussa tämän hetken :etU7 jen sijasta korkeamman: päämääv rän, yhteiskunnallisen kehityksen lain mukaisen uudfen järjestelmän, sosialismin saavuttamisen myösvCa^ nadassa-, joka-kohottaisi ihmisen t af loudellisen ja poliittisen-vapauden korkeammalle; tasolle j a jo tämän päivän tieteellisen kehityksen avuh la kykeneväksi voittamaan myös luonnon herruuden y l i . Hän asetti Nipigon kauppalan kunnallistoiminnassa muiden p.aranr nusten ohella etutilalle katujen parantamisen turvalliseksi sen sijaan että touhuttiin harhateillä siviili-puolustuksessa j a ; sotavarustelussa, jotka; olivat turhaa varojen tuhlausta: atomikaudella.'- Atomisodan; kauhut ja ihmiskunnan tuhoaminen voidaan estää vain rauhantoiminnan kautta täydellisellä aseistariisumi' seila, joka oli kaikkien yhteinen a-sia. Nämä ynunärryksellisen selvät esittelyt elävöitti; hänen toimin-r taansa rauhanliikkeessä ja parannuksien puolesta. Hän korosti a i na että joukkotoiminnalla ja painostuksella ne saavutetaan Hän o l i tiedonahluine.n, lukien \rapautta j a Liekkiä, sekä Canadan Triljunen säännöllisesti^—p^ysyäk-s^ ui tapahtumain j a asiain kehityk- 'sen tasolla, sillä porvarilliset j u l - kisuusvälineet sekoittivat yhtämittaa. Hautaustoimitus alkoi kirkossa. "Mäen siskon tytär Sault Ste. Mariasta, Mich., oli ainoa läheinen sukulainen: seppeleineen Jäsnä; lukuisten muiden kukkasten kanssa. ^ A. T. H i l l Port Arthurista, ruumista seuraten toi Canadan Kommunistipuolueen Länsi-Ontarion piirikö-^ mitean kukkalaitteeiT ja työväen järjestöjen alueen toverien ja ystävien- puolesta haudanreunalla lausui valitfuja muistosanoja, tähdäten siihen että hänen muistonsa kunnioittaminet\ kutsuu toisia astu^ maan«riveihin!ija-varsinkin:nuorem-; pia tulemaan V i l i n paikalle j a toimintaan. Lausuen' sukulaisten, toverien ja ystäväin puolesta viime jäähyväiset Vilille, sillä hän oli kunnialla ansainnut levon.. _ Kaupungin valtuuston viime viikon kokouksessa päätettiin ; jättää äänestäjäin ratkaistavaksi kinastelu mikä on herännyt sen esityksen johdosta, että kaupungin vaalit suoritettaisiin vain joka toinen vuosi. Yleisäänestys suoritetaan syksyllä kaupungin vaalien yhteydessä. » » 0- Kaupun^in virastoissa saatetaan, käytäntöön koneellinen; kirjanpito-järjestelmd,- jota nimitetään mekaaniseksi aivostoksi. Laskut ja t i l i otteet tulevat ulos sen kautta nyt ensikokeessa. - » t » Valtuusmies C S. McNeill syytti pormestaria siitä; että hän oli anastanut omaksi ansiokseen nyt lopuU lisesti hyväksytyn talvitöiden ohjelman. Hän sanoi, että ne on .suunniteltu joukolla ja lopullisesti päätelty kaupungin valtuuston , f inans-sikomiteassa — A T H , Siksi vaadittakoon, että, brit--; tiläisiä ^ pommittajakoneitaei saa tuoda-Canadaän.jalettä-nyt j o , olemassaolevat yhdysvaltalaiset sotalaitteet hävitettäisiin! Canadan ^ a a n ^ k a m a r a l t a ' tä-i märi^niaari kansalle^vaarallisi-l na laitteina. Laatikkopäiväiliset St. Catharinesissa ensi sunnuntaina ^St. Catharines. — Pidimme Star i n , kuukausikokouksen kuukauden viimeisenä sunnuntaina, - kuten ennenkin, ja silloin keskustelthn u-seista seuraa koskevista tärkeistä kysymyksistä. Seuraava kokous päätettiin - pitää viikkoa^iV m mm, siis joulukuun 4 pnä, koska seuran näyttelijät menevät vierailulle maaliskuun viimeisenä sunnuntaina. Allekirjoittaneella ei ole tiedossa näytelmän nimeä eikä myöskään minkä iaiheinen näytelmä on, mutta toivottavasti he itse p i - tävätz-huolen: aikanaan ilmoittamisesta. Tiedossani kuitenkin on, että kuuluisat seuran laatikkopäiväiliset •pidetään vomallahuoneustoUaxmac-raskuutf 6 pnä alkaen kello 12 päivällä. Laatikoista voi ilmoittaa F i i n a Terholle ja Weller Parkissa ottaa ilmoituksia vastaan Rakel Närhi. Siis toivotaan, että kukin itse kohdaltaan on päättänyt min kalaisen laatikon lahjoittaa. Jälkiruokia: on. kahdenlaista^- nim. omenista ja mansikoista tehtyä. Koska näin paljon olemme saaneet valmis-* ta, niin toivomme paljon syömäy-leisöä niin läheltä-kuin okaukaakin. Siis tervetuloa! V a l i t t i in komitea valmistamaan lasten joulujuhlaa ja toivottavasti kaikki valitut ottavat tehtävän vastaan vaikka eivät olleet paikalla va-littaissa. Seuramme jäs$n Mimmi Harju on"ollutijonkun päivän^is ja toivottavasti hän pääsee pian p o i s r " Toivon sinulle pikaista__toi-pumista Olen unohtanut mainita, että mei' dän soittajatytöistä Mackie sisaruksista Judy on erittäin hyvin Toin nostautunut. hanurin soitossa. Canadan näyttelyssä hän sai soittaja-toverinsa kanssaduetossaenslmmäi sen palkinnon ikäluokassaan. As-kettäin^ saivhän-pokaalin:-'p oppilaana teoriassa ja musiikissa omasta musiikkikoulustaan. Toivomme edelleenkin onnea ja menestystä kummallekin sisarukselle ja toivottavasti" taaskin ~ s'aamme kuulla heidän soittoaan tilaisuuksissamme. • ' V „ Ilahduttavan kaunista ^ syksyä on ollut~lneillä''täällä''hedelmäalueella7 Kukat kukkivat kuin kesällä Ja läm-mitysaineissakin se, helpottaa kun on.näin hyvät"ilmat. Siis lämpimiä ilmoja ja hyvää',terveyttä"kaik|;ie lukijoille, H i l d a . ; ' r ; i ' ' : : ^ , \ Havana. — Guäntanamon tuki- Icbhtaan Itä-Kuubaansijoitetut ame-rikkalaiset vjoukot^'määrättiin vasket-; täin hälytysvalmiuteen'ja: viime:vvii-. kolla ne^ osallistuivat' suuriin sotaharjoituksiin,. ' ilmoittaa virallinen kuubalainen uutistoimisto. ' Tukikohdan ympäristö on uutistoimiston mukaan miinoitettu,, j a kaksi amerikkalaista sotilasta louk- :.kaantui: ;Vaikeasti^jokin .'aika- f.itlen^ sattuneessa räjähdyksesjä. "Kuuban viranomaiset seuraavat levottomina;-näitä sotaharjoituksia, jotka vahvistavat iniiden;epäilykset siitä; että Yhdysvallat nyt .suorittaa? valmisteluja, joita voidaan pitää aseellisen amerkkalaisen väliintulon alkuna", lausuu uutistoimisto. Kaikki Havanan lehdet pitävät amerikkalaisten operaatioita Guan-tanamon tukikohdassa suoranaisena' provokaationa. Tukikohta sijaitsee n. 500 mailla Havanasta itään. Noin 1,500 amerikkalaista mer- $600 saklioa ^ laittomasti kaadetusta muusista Sault Ste. Marie. — Riistanvartijat:' ilmoittivat/täällä tiistaina, että kolmea yhdysvaltalaista metsästäjää on sakotettu yhteensä $600 siitä, että he olivat kuljettaneet ilmateitse pois ^ijjetsästä kaksi luvattomana ajalla-eimmuttua muusia, .c Gilbert. Wells joutui:-maksamaan $200 ennenkuin sai farmariautonsa takaisin, ; $100 muusinlihan; laittomasta 'hallussapidosta ja. toinen $100 muusinlihanvlaittomasta-ykulr jettamisesta; Lawrence 1 Welles ja Schlang joutuivat maksamaan $100 kumpikin, riistanvartijan vastustai-misesta viikatehtävässään. Miehet olivat kuljettaneet ennen metsästysaikaa kaadetun - muusin l i hat ilmateitse Wa\vaan, jossa heidät pidätettiin kun he olivat, lastaamassa farmariautoa. jo'useita^kuukausia 'sitten/ eikä ky-symys<: suinkaWMlut^mistaäast^ kohtaaV jo^aikaisemmittf^^^^^^ jenroVast6jeri"'Yähvistami väitetään"' Yhdysvaltain laivaston taholta.. S A U L T STE. M A R I E , ONTARIO Pyhän Marian Ev. Lut. kirkossa on sunnuntaina;;marrask. 6 p:nä py^ häkoulu klo 9,45 a.p. Suomenkielinen jumalanpalvelus on klo:'9,45 a. p. j a engl.kielinen klo 11 a p . Saiman päivän iltana klo ^..^O on kirk-; kokuoron konsertti; taiteilija ^Katherine Gartshoren johdolla. rKastettu: Debbie Raili Yurich, synt. kesäki. 13 p:nä 1960;; kasteltiin kirkossamihe; tiistaina; iilok^ p:nä 1960. Tytön vanhemmat ovat hl a Nick Yurich ja vaimonsa Raili Maria, o.s. Hietala Kummit ovat Taimi ja Ilmari Laurila, Dick Olavi Mäkelä, synt. jouluk. 10 p:nä 1959, kastettiin kirkossamme sunnuntaina, lokak. 30 p:nä 1960.,. Pojan vanhemmat ovat h ra Mauri Mäkelä ja vaimonsa Anja Onerva, o.s. Vepsä. Kummit ovat nti Anna: L i i sa Humalamäki j a .herrat Antti Tuumanen ja A u l i s Vepsä, sekä A i l i ja "Arvo Saarinen Suomessa. - . Leo Hector Joseph Monette, synt. kesäk. 27 p:nä 1960; kastettiin, kirkossamme sunnuntaina, lokak. 30 p:nä .1960. ; Pojan vanhemmat ovat hra Leo Monette ja vaimonsa Silja Tuulikki, o s. Paavola. Kummit ovat Asta ja Juhani Koivukangas. Martti Ahonen. Yhtä ja toista kuulumistasi. Catharinesista Täällä alkaa Verner Durbin opettamaan hiihtoa j a mäenlaskua joka sunnuntaina aamupäivällä. Paikka on 5 mailia täältä länteen No. 8 maantietä ja maili etelään 9 South St:lta. Korkeammassa mäessä on kaksi pientä hyppyriä. Jäsenmaksut hiihtoklubiin on $5.00 aikuisilt a ' ja $3.00 nuorilta. Opettaja Durbin sanoi, että s i l l o in kun lunta' on vähän mennään sinne missä.on- lunta. Kuten tunnettua täällä ei ole lunta kaikkina talvina; Tänään.voi sataa lunta paljon vaan parin päivän perästä on lumi sulanut Tänäänkin, lokakuun 30 pnä, on kuin kesäilma ja lämpöä on -65 astetta. '-Ottakaappa suomalaiset suk-si^ ihmiset - tämä urheiluala huomioon. : Lintujen j a janiksien metsästäjät ovat :farmarien. vaivana; .; Särkevät heidän aitojaan ylittäessään niitä ja tallaavat lumesta: paljaana olevat vehnän oraat, ampuvat:ja;peloitte-levat elukoita.,: Näin; valittelevat farmarit poliiseille:;; .''Hunttarit'' -taas puolustavat sillä koska :metsäs-tyslupia myydään niin metsästää p i teä saada ja tuoda kotiin riistaa. Kaipa joku urhokas arvelee, että o l koonpa vaikka farmarin; lehmä; Minun mielestäni ei nä.Ilä ympäristöillä pitäisi metsästyslupia myydä koska itäällä ei ole metsiä: kuin jokunen pieni ala yksityisten' f arma-. reittcn mailla. Mutta ampuillaan sitä 2-^3 eekkerin tarhoissakin; j a vielapäkauipunginrajain sisällä fasaaneja •ilunttauskiihko" on suur i . Poliisilla on takavarikoituja pyssyjä.- Poliisi sanoo,, että :ketään ei haluttaisi sakottaa .eikä; pyssyjä takavnkoida, mutta , l a k i . määrää kun sitä rikotaan. .Ajellessanimaa-seudulla: :tanaan niin kyllä näkyi pyssymiehia. ;ipelloilla . j a ^puskien reunoilla ikäänkuin; sotahommissa ja autoja oli tiensivut täynnä. ~ PUIJASI POLIISIA Kun Winiam Scottia syytettiin perheensä .huolenpidon laiminlyömisestä tiedusteli polusi hänen 0- soitettaan;. Hän antoi osoitteekseen 18 St. Paul St. P o l i i s in mennessä katsomaan:;se osoitti olevan Jackson ServiceStatipn.;: Poliisi arveli, että mahdollisesti, on kysymyksessä; :18 St, Paul Cre, Siinä sijaitsi Phelan aulorenkaiden korjausverstas.'Paikka taitaakin olla 18 St, Paul St. W. E I sekään koska sillä paikalla on sodassa ;kaat«neiden hauta. Toinen poliisi naurahti ja sanoi, että hä-nellevon annettu osoite 16:;Niagara St., jossa on kaupungin vankila. ;:. Vanha nainen mrs; Noble hyppää s i - vanhaan; ;Wellandin kanavaan. Hänet saatiin pois kanavasta 45 minuutin kuluttua; mutta häntä ei v o i tu pelastaa edes; tekohengityksellä. Kun tämä kirjoitus on lehdessä olen . s i l l o in kaukana ;.täältä; - joten toivon^ että joku ottaa kynän käteensä ja. alkaa, kirjoittaa uutisia täältä. Joka päivä tuo tullessaan mielenkiintoista sekä uutta ja niistä '-kirjoittaminen antavat. sanoma-- lehdelle ja^sen, lukijakunnalle .vi keyttä;ja mielenkiintoa lehteä kohr taan Jos keväällä palaan töherrän jotain reissustani. Siispä kuulemiin ja keväällä näkemiin. — O. . jalkaväen sotilasta,astui lauantaina\)t'B-flfl-OT>-oWon>XO"0"m"<rrroinnro"fl"0"0-fl'fl-a-a0-fl"fl"6'a'aT0'a'fl0 6 0 0 6flygii maihin Guantanamon^;tukikohtaan maihinhbusualus BÖxerlsta. Viralli-- sen ilmoituksen mukaanfjoukot "le- TOIMITTAPJUT EEVA Epämiellyttäviä vieraita Kylmäkasvoinen ovimies Savoy hotellissa Lontoossa, .kiiruhti - hengästyneenä johtajan huoneeseen. " S i r , ulkopuolella on herra, joka haluaa tulla sisälle leopardin kanssa." ' ' Hotelli^ on olemassa yläluokkaa varten eikä edes kissaa saa sinne tuoda puhumattakaan muista eläi mistä. Johtaja oli luonnollisesti kuohuksissaan ja:^lähetti viipymättä neljä ;apulaisjohtajaa:;:uloskäytäväl-le. Samalla hetkellä kun he saapiii-vat paikalle,^ leopardi sai seurakseen simpanssin, merileijonau ja ponin. Leopardi teki virheettömän täyskäännöksen ja 'simpan.ssi nauroi. Apulaisjolitajat -seisoivat arvokkaina paikoillaan. " E i eläimiä, ehdottomasti e i " , he sanoivat. "Ne ovat minun vieraitani", selitti sirkuksen omistaja Bill Smart. "Ne ovat kutsutut juhliin, jotka pidän täällä". Sirkuksen joh+ajan mukana oli B i l l y Butlin, lomakäm-pän omistaja,: joka on joskus asunut Torontossa. Ihmisiä kerääntyi heidän ympärilleen. :katsomaan sitä; ihmettä, että Afrikan leopaidi yritti päästä Savoy hotelliin; Mutta kun, vielä merileijona,, poni ja simpanssi: näyttelivät taitojaan, niin se oli näytös'; josta harvat malttoivat olla UUNIPATA-PAISTI Kuulostaa kai vähän kummalliselta — uunissa paistettu palapaisti Mutta niin 'sanassa" sanotaan. tai 4 paunaa pihvi-patapais-ti; Vi kuppia jauhoja, 3 kuppia maitoa, 1 paketti (2VA paunan) kuivattua sipulisoppaseosta (.«oup mix). Karsi rasva lihan laidoista ja käristä hämmennellen paksussa; padassa tai ^pienessä.paksussa "rousr li"-pannussa kunnes tulee kylliksi sulaa rasvaa, niin; etta peittää poh-; jan Ruskeuta liha kuumassa rasvassa; k a i k i l t a ; puolin. > > Alä ;suolaa. Ota liha pois pannusta tai; padasta j a pane sivuun;. Jos; nesteitä ei ole liuennut täyttääkseen neljännes kupillista, n i i n lisää voita niin; paljon, että tulee tuo määrä. Sekoita mukaan; jauhot: Lisää maito hämmentäen jatkuvasti. Keitä kunnes soosi on sileää ja; saostunut;;. Hämmennä sekaan soppa mix. Pane l i ha takaisin pannuun ja ammenna lusikalla soosia päälle. Pane kansi pcälle ja paista uunissa 325 asteen kuumuudessa noin kaksi j a puoli tuntia tai kunnes liha tuntuu peh: mealtä kahvelilla koetellessa. Käännä lihaa kerran tai kahdesti paista^ misen aikana. pois.' Sana kulki ja satoja ihmisiä ^ oli heidän ympärillään! Mutta m i - ' kaän ei horjuttanut apulaisjohtajia,, he seisoivat lujina silloinkin kun leopardi haisteli-.lieidäfi '*-jalkinei;' taan. Simpanssin ienapiit eivät hei-!, J hin tehonnet, eikä merileijonan '.^ karjunta heitä peloittanut., He e i - ' vät edes hätkähtänet kun' Butlin ärsyttävästi sanoi simpanssin ,ole-. van 'paremman näköinen kuin jonkin näkemäni Savoyn hotellivie- ' raan. >^ ' ' — Lopuksi Butlin ja Smait antoivat' ' periksi ja menivät hotelliin ilman kutsuvieraitaan. ' ' 1 OSTOMERKKEJÄ Jo useita vuosia on monissa liik- / keissä jaettu ostoksia vastaava määrä merkkejä., jotka ovat kuin postimerkkejä ja jotka liimataan sa-- moista liikkeistä saatuihin k i r j o i h i n ^ ' ja luetteloista saa valita haluami-aan tavaroita kun on säästänyt tarpeellisen määrän näitä merkkejä. Tätä muotia on koitettu lopettaa v i - ' ralliselta taholta, sillä se kiihoittaa ihmisten ostohalua ja sehän kai n i i l lä on tarkoituskin, mutta on l i l an paljon näiden merkkien kannattajia, he jopa ovat ostamatta sellaisista liikkeistä, joissa ei niitä jaeta. Mutta nyt luki lehdessä että Lake Walesissa Floridassa metodistipap-pi on alkanut jakaa tällaisia merkkejä 5 jokaista henkilöä kohti joka seuraa sunnuntai-illan kirkonmenoja. Han sanoo mielipiteenään, että ihmisettuntevat olevansa enemmän^;;; kum kotona kirkossa jossa näitä-merkkejä jaetaan kuin ilman niitä, l/utisessa ei kerrota saako näillä kirkossa jaetuilla merkeillä synninr::;; päästön tai kelpaavatko ne ehkä johonkin ruokatavarakauppaan. < M A K S A P A I S T I N OHJE SUOMESTA 1 kg maksaa, 2 r k l sianrasvaa, 1 sipuli, kokonainen, 1 r k l . suolaa, kiehuvaa vettaj kermamaitoa. Kastike 2 r k l voita tai margariinia, 2—4 r k l . vehnäjauhoja, keitinlientä, kermaa. Puhdistettu maksa rusketetaan kuumassa padassa;sianrasvassa kauniin ruskeaksi. Paistia käännellään kahdella pnukauhalla; Kuorittu kokonainen -sipuli ruskistetaan; paistin kera. Suola hierotaan puukauhalla ruskeaan pintaan. Kiehuvaa vettä ja maitoa lisätään vähitellen pienissä erissä. Maksapaistia kypsennetään .1—1','^ tuntia. Kastike. Voi ja vohnäjauhot kiehautetaan, vähitellen lisätään keitinlientä ja kermaa ja maku tarkistetaan. K A N A M A I S TA Kiitospäivän aikana Kitcheneris-, sä tehtiin eräälle miehelle "kepponen. Hän oli ostanut kypsentämistä vailla olevan kanan -ja kotimatkalla poikkesi juopottelemaan. Juomaveikot saatuaan; kuulla paketin, sisällyksestä ottivat ja paistoivat kanan-i j a ostivat t i l a l l e velävän:ku-kon Kun mies oli sitten valmis kotia;"lähtemään niin 'hän pelästyi V menneensä päästään sekaisin kun kuolleen kanan t i l a l la oli eläcä kuk-; ko. Selvisihän sekin juttu yhteiseen ilonpitoon j a sulassa sovussa nautittiin kukkopaisti. SITÄ Iiii JA li „ TÄTÄ K A L A J U T TU Mark Twain oli ollut lomailemassa Main^metsissä;; Paluumatkalla; ; junassa hän ryhtyi keskustelemaan miehen kanssa, joka istui kotikutoisissa vaatteissaan tupakkavaunussa. — Kalastuskausi Mainessa on päättynyt, virkkoi Mark. Twain, mutta näin meidän kesken sanoen toin sieltä aika moisen määrän kuhaa. — Mielenkiintoista kuulla, sanoi kotikutoisiin pukeutunut mies. Mutta tie_dättekö kuka minä olen? — Enpä taida. — Olen valtion riistanvalvoja. — Sepäs,sattui. Tiedättekö sitten kuka minä olen: Yhdysvaltain suurin valehtelija. PÄIVÄN PÄKIHÄ Kannattaako kuvia kumarrella? Suomalaista kansaa on kiitetty siitä, että se "ei^kumarteje, kuvia". —Valitettavasti asia on kuitenkin niin; :e|^tä :suömalainen;v suurporvari on siinäkin eronnut varsinaisesta kansasta sikäli, että mitä suurempi ön joku ulkomaalainen kuvatus, sitä syvemmälle kumartaa hänelle suomalainen porvari. Meidän mielessämme on erikoisesti Mannerheim-vainaja jonka avulla on jälleen yritetty häpäistä Suomen tavallista kansaa. Mannerheimistä ei tietenkään voida puhua samassa hengenvedossa jolloin keskustellaan Suomen kansasta.^ Hän o l i Suomen kansaa sortaneen . ja riistäneen Venäjän tsaarin uskollinen hoviupseeri Pientarissa. Sieltä hän tuli Suomen porvarien'''' sotajohtajaksi nimen-ömaaiT siiri ä""t6ivossä7^ttä~voisi"T)a-lauttaa tsaarinvallan uudelleen Venäjälle jäiopettaa siteii,lyhyen sa- (lun ^uomen Jtsehäisyydestä. Suomenkieltäkään hän c i ' ko.skaan 6p-pinaVkunnbllisesli.'"' ' " ^'^ Turhaa on siis Mannerheimistä puhua mitään ^ u o m e n kansan yhteydessä. '^'^ Asianmukaisen ja samalla tyhjentävän selostuksen siitä miehestä antoikin sotien päätyttyä eräs vanhempi suomalainen työmies, joka selitti, että Mannerheimistä '|ei kannata puhua mitään. Minä-tap-pelinaikoinani häntä vastaan ja nyt tappeli poikani hänen puolestaan. Molemmat me hävisimme." Nyt on Yhdysvaltain hallituskin tunnustanut virallisestikin Manner-helmin hamaan luokkaan kuuluvaksi Chiang Kai-shekin ja Syngman Rheen kanssa julkaisemalla erikoisen postimerkin tämän "vapauden esitaistelijan"^:^kuniaksi. Myönnänime"^ kernaastir että" n y t pääsi''Mannerheim "omiensa joukkoon''. , Multa sitä suurempi louk| kaus Suomen 'kansaa yastaan''0li näiden-", Mannerheim-merkkien—jul-kaisemispäätös. ' Se osoitti kerran uudelleen kuinka ylimielisesti Y h dysvaltain' hallituspiirit suhtautuva^ pikl^umaiden,' myös Suomen"" kan-- vain voi jotenkin edistää kylmän sodan propagandaansa. Juuri siksi kun Mannerheim-merkkien julkaiseminen oli 'loukkaus Suomen kansaa vastaan emme tunteneet vähääkään kutsumusta niihin peijaisiin, mitä Yhdysvaltain hallituksen, tai paremminkin postihallinnon" toimesta ;;Was nissa viikko sitten keskiviikkona pidettiin Mannerheim-merkkien kunniaksi. - - Mutta koska niiltä' tiimoilta on kansalaisiamme..armoitettu: ^vissinlaisella roskapropagandalla, mekin voimme myöhästyen osallistua •*iloon"; lainaamalla; Suomen-laajimr' min leviävästä työväenlehdestä,^ Kansan Uutisista, suomalaisen työmiehen kannalta katsoen asiaa,selvittävän lukijan kirjeen, missä sanotaan: Erkkolaiset lehdet ovat, kiirehti-: neetvakuuttamaan luki joilleen, että; sotamarski Mannerheimin kuvalla varustetun postimerkin" liikkeelle-: lasku USAssa on suuri kunnian-; osoitus "ennenkaikkea Suomen^kari-J .salle". Tapansa mukaan on ErkkoJ ottanut oikeuden puhua kansan nimissä, vaikka'kansa ei'tietääkseni- -me-ölc-missään-yhteydessä..tällaisi'a yaltuuksia .Erkko-herralle "antanut puhumattakaan'siitä, että sen mie4 lipidettä »Mannerheim-merkin, suhteen olisi kysyttykään. Missään em-sen ilmauksia mainitun "kunnian" vuoksi. Mannerheimin kuvan j a nimen, liittäminen—USAssa julkaistavaan "vapauden esiatistelijoita",sarjaan on USAn nykyisen hallituksen kunnianteko mannerheimiläisyydelle, joka on yhtä kuin; aseellinen 'hyök-' käys: työväenluokan niskaanyiliittou-: luminen milloin •,minkin;:'imperialisr-:• tisen; suurvallan/aseveljekslf ja;;Suö-SI men maan j a kansan itsenäisyyden, ja vapauden .vaarantaminen. Kun-'! nianteko Mannerheimille ^ja i i i i l le aatteille, joita hän edusti, ei ole eikä voikaan olla kunnianteko ^kansallemme. Juhlapuheissa, joita merkkien < luovutuksen yhteydessä'sekä täällä ' että Washingtonissa, on pidetty, mutta joiden sisällöstä on annettu^ ; varsin niukalti tietoja, on kuuleman'^! mukaan ilmoitettu "Yhdysvaltain i ymmärtävän^' syyt, joiden' vuoksi, J Suomi on omaksunut p'uolueetto-S-muuspolitiikan". Onpa puheissa lu vattu ' kunnioittaakin I tätä^ politiik | kaa.>-Mutta jo edelläesitetyn-Hmoi | tuksen rsävy, rpuhumattakaanr;.sen | pitoon aiheen, antaneesta', tapäuk-t sesta '— kunianteosta Irmaamme .taantUrauspiirieC-symbolille_^ltor distaa jotain\ muuta\ kuin'kansamme, omaksuman' ulkopoliittisen {lin' | jan kunnioitusta.'H' i'. \ '\/^''''ii\S!j; i Mitä^siihen ^lisätään/ se onlaino- % teJia;-tS:-;!.s saan" j ä s ö n * tunteisiin,"* k kansan ihastuk- astaan pahasta. — i Känsäkouraa .< X
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 3, 1960 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1960-11-03 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus601103 |
Description
Title | 1960-11-03-02 |
OCR text |
fr:ävu;2'^^ff|;Tp^ :^>Ttirfrsday, Nov. 3, 1960-'
i
I Office;DeD8rtni(TOtr^Otftiwa;^^^
Tliuisdays;^äid;Saturdays,bvVapjaus
, PuUistilng jÖoiiipany'Ltd.)'athO(b-102
H m St. W.rSmibury.' Ont:, Canada:
Telephones:'Bus.tOMlce OS. 4-4264;
Editorial Office OS^-4-42€5: Manager ;
£. Suksi. Editor W.-Eklund. Mailing
address:'9ox'69, Sudbury^^'Oi*tarlq.
Advertising. rates '^upon ^ai ^
Trans^tiorf free'of chargt;^
m.
'\ -'^. TILAUSHINNAT: .*/'
b a n a d a s s a , -1 vk,'8.00.6~kk. 4.25
Yhdysvalloissa: 1 vk. '9.00 6 kk. 4.80;
Suomessa; ' 1 vk. 9.50 6 kk. 6.25
" Keirassaan,tuomittavaa
- Yhäjjsvaltain.Vprovokatooriset Ueot- paljon pienempää
Kuubaa vastaan saavat entistä räilceämmän muodon. N e ovat
kerrassaii tuomittavia. , ,
Kun uutistieäbissa kerrotaan, että yhdysvaltalaisten nuk-kehallitsijäiri
Guatemalassa on kokonainen sarja Kuubaa vastaan
kohdistettuja sotatukikohtia ja kun Yhdysvaltain meri-sotajoukkoja
lasketaan joukkomitassa Kuuban rannikon l ä hellä
oley,alle laiyastotukiasemalle "huvittelemaan", niin-ei
ole lainkaan ihme, vaikka Kuuban hallitus antoi viikon vaihteessa
miliisijoukoilleen valmeusVnääräyksen.
Yhdysvaltain julkeat peloittelu- ja hyökkäystoimenpi-teet
Kuubaa vastaan saavat todella räikeän muodon.
-Kun Kuuban kansa heitti hartioiltan Batistan verisen
diktattorikomennön ja rupesi itse järjestelemään oman
maansa asioita, niin Yhdysvalloista ruvettiin harjoittamaan
poliittista painostusta Kuubaa vastaan. Tietäen, että Kuuba
oli silloisissa olosuhteissa riippuvamen Yhdysvaltain sokeri-^
markkinoista, Washington ' julisti asiallisesti puhuen, että
Kuuban sokeria ei osteta, ellei Kuuban kansa luovu maansa
itsehallinta-aikeista.
Mutta kurf se ei saanut Kuuban kansa polvilleen, niin
silloin aloitettiin maailman suurimman ja voimakkaimman
kapitalistisen maan, Yhdysvaltain, toimesta sarja uusia hyök-käystiiimenpiteitä'Kuubaa
vastaan.
' Kuubassa olleet yhdysvaltalaisten r.ahamiesten omistamat
öljynpuhdistamot kieltäytyivät puhdistamasta sitä raakaöljyä,
itiitä Kuuba osti niiltä markkinoilta, mihin se sai
sokerinsa myydyksi. J a kun Kuuban kansa sanoi vallanku-moushallituksensa
kautta, että riittää jo ja otti nämä yhdysvaltalaisten
öljynpuhdistamot haltuunsa, niin siitäkös syntyi
itku ja hammasten kiristys niiden "viattomien" rahapösöjen
puolesta, jotka menettivät omien tekostansa johdosta Kuubassa
olevat laitoksensa. ' '
Ylidysvalloissa aloitettiin miltei' ennen tuntematon propagandakampanja
Kuubaa vastaan. -Yhdysvaltalaiset lentokoneet
loukkasivat Kuuban ilmatilaa. Tätä tosiasiaa ei kyllä
aluksi tunnustettu, mutta kun pari yhdysvaltalaisten konetta
ammuttiin siellä alas, nim sitakm hyökkäystä puolusteltiin
sen kurjan verukkeen perusteella, että Yhdysvallat ei voi
suurine -julkisine j a salaisinepoliisivoimineen/m
lentöTtondttensa rajanylityksiä.
Tämän jälkeen Yhdysvallat aloitti täydellisen kauppa-
^ saarron Kuubaa vastaan siinä toivossai että kun Kuuban ame-rikkaläisperuisiin
teollisuuslaitoksiin ei saada varaosia, niin
silloin täytyy Kuuban lopulta polvistua kaikkivaltiaan dollarin
edessä. Mutta sekin yritys epäonnistui. Ottawan kunniaksi
on sanottava se, että liittohallitus julisti, että Cana-dalla'
«i ole'pienintäkään aikomusta ryhtyä kauppasaartoon
Kuubaa vastaan. Varmaa myös on, etta Yhdysvaltain miltei
sataprosenttinen kauppasaartokaan ei saa Kuubaa polvistu-maani
Kuuban kansalle ja valtiolle aiheutetaan siten luonnollisesti
suuria vaikeuksia, mutta maailma on kuitenkin
muuttunut jo siksi ^paljon, että imperialismi ei voi enää talousmahdillaan
alistaa kaikkia maita riiston ja sorron alaisuuteen.
Käsittäen tämän ja nähdessään, että taloudelliset painostuskeinot
eivät enää vetele, Yhdysvallat kutsui lähettiläänsä
pois Kuubasta "pitkäaikaisiin neuvotteluihin". Sivumennen
' sanoen''.on kerrottu, että Kuuban Yhdysvaltain lähettiläs, mr.
Bonsal on" toiminut aikaisemmin henkilökohtaisesti Morganin
"valtakuntaan" kuuluvan American Telegraph and Tele-phone-
yhtiön Kuuban haaraosaston päämiehenä — ja hänellä
on siis henkilökohtaisesti melko tarkat tiedot siitä, mitä K u u -
ban kansan riistomahdollisuuksieri menettäminen merkitsee
visseille rahamiespiireille.
Kaikesta huolimatta näyttää siltä, että Kuubaa ei saada
polvilleen sen paremmin Yhdysvaltain lähettilään kotiuttamisella
ja merijalkaväen asemahtia vilauttelemalla, kuin taloudellisilla
faoikottimenetelmilläkään. Historia on kerta
kaikkiaan saavuttanut kehityksessään sen asteen, että sorretut,
riistetyt ja alaspainetut kansat nousevat ylös ja-vaativat
peräänantamattomasti itselleen paikkaa — itsenäistä ja tasa-arvoista
paikkaa — maaemomme riioka- ja hallintppöytien
ääressä.
Mahdollisesti voidaan sanoa, että Pentagon voi milloin
tahansa asevoimin kukistaa Kuuban kansan — mutta voiko
se vastata avoimen hyökkäyksen seuraamuksesta — se on
asia'erikseen. Jokatapauksessa liittohallituksemme, velvollisuus
on puhua päättävästi Kuuban itsemääräämisoikeuksien
puolesta ja Yhdysvaltain hyökkäysohjelmaa vastaan Y K :n
Yleiskokouksessa ja sen'alakomiteain istunnoissa.
M 6 6 ofl a ttfl fl fl a o a a a a 8*8 a ffinri
SYl sJHiMI" I *
J>AttJUL |
Tags
Comments
Post a Comment for 1960-11-03-02