Vapaus, April 3, 1952

              Sivu 2 Torstaina, huhtikuan 5 p. — Thursday, April 3, 1952
C>iKaii oX Ftauiisb Canadtaits. ;Es-taUlsliAl
N07. tf< UlTiT Aatiuttixed
tus ueond Oaamaa^tjtbeTost
Of<lc6 0epartit«nt, ottona, Pul>«
Uabed (bxice •trcUsbt^.-Taeedajn^
TZxutsdajrB aod, Efaturaäju^lqr Vspaos
Pnblfehing Campaxtf U4*»t tiXhKO
£2m St, W^ firidbuty, Ont„ Canada^
TeJepboneB: Bosiiiess Office 4HU0«.
Editorlat Office 4*4265, ISäxäztx
EL SukeJ.£(UtQr W, Eklomd. tSams
tutdxea Bot. &, Sudtmzy. Catoiio.
Adveitlsing rates upon applicatlos.
Itaiislatlon free cf chaxi^e.
Canadassa: l vk. IJOO S kk. 3,75
3 kk. 2LS5
rhiyaTaJUaasA'. 1 vk. 0 uc 4i(0
Sixoxoesea: 1 vk. 8 ^ 6 kk. 4.75
" E i " vastaukset eivät tyydytä
J Pitkän aikaa asiaa harkittuaan "länsivallat" antoivat kieltcLseri
'vastauksen Xeuvostoliiton maaliskuun 10 pnä lähettämään noottiin,
•missä lyhyesti sanoen ehdotettiin, että muodostettaisiin yhtenäinen': jä
* Itsenäinen Saksa, jonka rauhanomaista sisäistä kehitystä ei itiiten-
* kään rajoiteta; mutta sensijaan huolehditaan siitä, ettei Saksa voi l i i t'
* toutua sen paremmin ''idän" kuin "lännenkään" kanssa toisessa maa­ilmansodassa
liittolaisina olleita maita vastaan,
>w,- Vaikka länsivallat antoivat kielteisen vastauksensa maaliskuun
125 prnä, niin kaikkien maiden ja kaikkia puoluesuuntia edustavien
^sanomalehtien palstoilla käydään siitä edelleenkin keskustelua ja
«yleisenä mielipiteenä näyttää olevan, että Neuvostoliiton esitykset
«saavat lisääntyvää kannatusta niin Saksassa kuin mrjuallakin. Mer-
«killepantavaa onkin, että esimerkiksi 'Nev York Timesin kirjeenvaih-ttaja
James Rcston selittää maaliskuun 25 p:n VVashingtonin uutlsen-j
& alussa^ että "länsivallat" vastasivat Venäjälle, mutta koko uutis-
J tiedon lopussa puhutaan yksinomaan "Yhdysvaltain" vastauksesta.
|!Xäin ovat myös eri maiden sanomalehdet asiaan suhtautuneet ja to-
^ denneet, että nimenomaan yhdysvallat kärsi siinä jutussa diplomaat-
* tisen häviön.
I ; Niin kehnosti perusteltu ja suorastaan lyhytnäköinen oli tämä
* Yhdysvaltain vastaus Neuvostoliiton noottiin, että Suomen Sosiali-
^ demokraattikin joutui pääkirjoituksessaan toteamaan sen kestämät-
^t^myyden lausuen:
f >r "Länsivaltojen vastaus on selvä osoitus niiden «7>äluuloisuudesta
*Jppa äärimmäisyyteen asti. On selvää, että tämänkaltainen lähtö-
9 kohta tärkeämmän 'Euroopan kysymyksen ratkaisemisessa ei ole kaik-iliein
rakentavin. Neuvostoliiton nootissa tehdyt ehdotukset merkit-
^scvät siinä määrin ratkaisevia myönnytyksiä, että niiden suoranainen
^hylkäämineit, varsinkin kieltäytyminen lisäneuvotteluista, vaatii va-
[kuudekseen erinomaisen pitävät to.siseikat. Pelkkä pelko kahden-
^rtoistalisäsaksalaisen divisioonan.menettämisestä ei täytä näitä vaati-
- imjksia."
r Toisinsanoen Suomen Sosialidemokraattikin joutuu kääntämään
H katseensa Setä Samulin puoleen ja varovaisesti kuiskaamaan: '-Järki
: h o i , äly älä jätä".
's Atlantin tällä puolen ilmenee runsaasti samanlaista ajatussuun-j
taa. Niinpä^esimerkiksi Dorothy Thompson kirjoitti muutama päivä
] sitten: "Länsivaitojert -Veuvostoliiton noottiin yhteisesti antama vas-
'taus ei tunnu riittävältä . . . Neuvostoliiton nootti on vaikuttanut
^voimakkaasti yleiseen mielipiteeseen Saksassa ja muualla Euroopas
sa . , . Jos''Yhdys-vallat ja sen liittolaiset inttävät, että niillä on oikeus
'aseistaa Saksa, jotta se voi tahtonsa mukaan liittyä mihin tahansa
^sotilaalliseen liittoon, niin se tarkoittaa kaikkien sopimusten hylkää-
' m i s t ä . . . " ' • "'
Konservatiivincn Lontoon Times kirjoitti: ^ . . "jotta saataisiin
aikaan Venäjän rauhallinen vetäytyminen^ (Ita-Saksasta) «saattaa ol> ^
Ia jossakin määrin välttämätön palauttaa riippumaton Saksa" kuten
' Neuvostoliitto ehdottaa, koska jokatapauksessa "§aksa» enpemmin
. tai myöhemmin yhdistyy ja aseisti! u". '
. > Belgialainen yksi huomatuin päivälehti Le Soir kirjoitti, että neu-
;voitelujen aloittaminen idän ja lännen välillä "on perusehtona Euroo-
.,pan mantereen hjrvinvoinnille . . . "
Länsivaltoja voimakkaasti tukeva saksalainen lehti Die Zeit ar­vosteli
xinkanisti Neuvostoliiton noottiin annettua vastausta kirjoit­taen:
"Yhdysvaltain ja länsimaiden ohjelma . . . o n niin riippuvainen
j suuresta sotavarustelusta, että se saattaa menettää näköpiiristään ta­voitteen,
johon se pyrkii."
Daily Heraldin nokkela pilapiirtäjä Low selitti tilannetta kuvaa-maila
neljän länsivallan ulkoministerien neuvottelua siten, että Sta-
; l i n kulki'ikkunan ohi "rauhan" ja "puolueettoman Saksan" tunnuk-
* sin, jonka johdosta .Acheson varoitti Adenauerla: ".Xlä katso taaksesi,
* AdenauerI Siellä se mies on jälleen."
1 SKDL:n pää-ääncnkannattaja Vapaa Sana kirjoitti: "Kaksi viik­koa
kesti, ennenkuin länsivallat viime tiistaina pystyivät saattaamaan
' julkisuuteen vastauksensa. Se on kielteinen ja lisäksi tyhmä . . .
* J a jos kolmen länsivallan yhdensuuntainen nootti-esiintjTninen on ol-
' l u t tyhmliä,; niin vielä tyhniempää o Ja
* hänen hallituksensa esiintjTninen . . .
» "Mikäli kysymyksessä olisi vain kylmä sota sinänsä, voitaisiin
yhtäkyhnästi todeta: kiitos länsivaltadipiomatian surkuteltavan tyh-l
myyden, Neuvostoliitto \oitti Saksan kysymykseltä käydyn nootti-
I vaihdon pisteillä 85—15.' Mutta koska kysymyksessä ei ole vain
I diplonriaättinen peli, vaan myös Saksan, Euroopan, ihmiskunnan koh-
^ talo, ori sanottava, että länsivallat taas kerran ovat tehneet tyhjäksi
l sovintoratkaisun mahdollisuudet Neuvostoliiton myönnytysten poh-f
jalla. Asiassa on kuitenkin lohdullinen puoli: kerta kerralta täytyy
»laajempien piirien Saksassa j a sen läntisissä naapurimaissa tajuta,
I kummalla Uiholla ovat sovinnon, kummalla riidan voimat . . ."
t Todellakin on tullut entistä selvemmäksi, kummalla puolen on
l sovinnon j a kummalla riidan voimat. Ei liioin voida kieltää, eikä s i -
; t a ole vastuunalaisissa piireissä yritettykään kieltää, etteiko Neu-
»vostoliitto tehnyt viimeisimmässä nootissaan huomattavia myönny-
^tyksiä länsivalioille. Kukaan järkevä ja ihraiskunnari parasta haliia-
. v a ihminen iel voi muuta kuin toivoa, että Saksa ei •v:oisi milloinkaan
»enää aloittaa maailmansotaa, eikä antaa vojmiium minkään maan
' sotasuunnitelmien tueksi. Tämän tilanteen saavuttamiseksi on ai-
«noana keinona se, että Saksii — demokraattinen ja Itsenäinen Saksa —
^ jää täysin puolueettomaksi nyt käynnissä olevasta aseistumiskilpai-lusta.
Se tarkoittaa sitä, ettei sen paremmin - itä'' kuin "länsikään"
voisi käyttää Saksaa hyökkäyssuunnitelmissa toistansa vastaan. J u u -
I ri tätä ehdottaa Neuvostoliitto. Ja juuri tämän ehdotuksen Yhdys­valtain
nykyinen hallitus hylkäsi selittämällä, että jos Saksasta tulee
-puolueeton maa, kuten Neuvostoliitto ehdottaa, niin se riistäisi Sak­san
^'Euroopan puolustusjärjestelmästä" — Atlantin paktista ja ken­raali
Eisenhowerin toistaiseksi johtamasta " Euroopan armeijasta".
Valoisampana puolena tässä kurjassa tilanteessa on kuitenkin se,
ettei vain Euroopan maiden yleinen mielipide, vaan myös Yhdys-valtain
ja Canadan yleinen mielipide on nousemassa tätä dollarimah-
, d in eripuraisuuden, t^ran ja sotavarustelun mielialaa vastaan. Täl­läkin
mantereella käsv;ia ja voimistuu liike, joka vaatii suunnan muu­miosta
j a rehtiä toimintaa kansainviillsten kiistakysymysten, eritoten
•Saksan ongelman rauhanomaista ja nopeata ratkaisu. Tämä on se
voima, jonka historiallisena velvollisuutena on huolehtia siitä, ettei uh-
. kaava maaihnansota pääsee syttymään. Tämän kaikissa poliittisissa
,j'a yhteiskunnallisissa piireissä kas\'ava rauhanliike edustaa tämän
maan ja koko ihmiskunnan parhaita etuja ja siksi sen hj^äksi kan-
; nattaa ja tuleekin antaa oman vaatimattoman panoksemme. Rauhan­puolustajat
eivät \-oi hyväksyä Yhdysvaltain "ei"-julisluksia lopulli- "
seksi vastaukseksi rauhaa vakiinnuttamisasiassa.
Mitä muut sanovat
SOTA KII.VAAN
"Meidän <yhdysv3ltaJaisten) pitää
oxoakBUa positiivinen politiikka Ja va.
pauiua siitä ajatuksesta, että kommxi'
nistien voitto Kiinassa olisi lopuili-iien,
viimeinen sana." >- Joiin Poster
Dulies,
TOOELLAKJN, Mlltöl?
Puhuttuaan ummet ja lammet
NATOrn ja Euroopan armeijan selvä-piiTtelBfsti.
ja' yhä edistyvästä ohjel­masta.
Euroopan yhdistetyn armei­jan
yhdysvaltalainen ylipäällikkö
itcnraall Dwight Eisenbower — Jonisa
ennustetaan pian luopuvan tästä toi­mestaan
huolimatta siitä tuleeko hä­nestä
republikaanien presidentineh-dokas
tai eikö tule — sanoo vuosira­porttinsa
lopussa: r
'heidän tavoitteemme ovat selviä:
ne ovat kunniallisia; ne voidaan saa­vuttaa.
Miksi sitten pitäisi olla m i l ­joonien
omien ihmistemme mielissä
sekaannusta meidän puolustusohjel-mastammc,
seh tarpecllisuudeste Ja
heidän 'yl"*IÖIlisten poi,nLstcluJen.sa
/äittämättdmyydestä?"
Sew Yofk. — "Yhdysvaltain ote l u ­jittuu
nopeasti Canadaasa. Viimeksi^
ilaufujen pyynti
aikaa tänä vuonna
toukok. f pnä
Toronto.— 'Maiden Ja metsien mi­nisteriö
on ilmoittanut^ että rautujen
pyyntiaika alkaa tänä vuonna torstai­na
toukok. l pnä Ja kestää syysk. 15
päivään saakka. Tämä koskee seuraa-via
kaloja: Speckled- trout, Brown
trout, (Rainbow trout, 'Aurora trout Ja
Kamploops trout..
(Lake troutun py>-nti on luvallinen
koko vuoden ajan Suurilla järvillä Ja
niitä yhdistävissä vesissä ynnä St.
Lawrence-virralla. Samoin myöskin,
mikäli siimalla pyytäminen on kysy­myksessä,
sillä''alueella mikä sijaitsee
Prench ja Mattawajokien ynnä (Ni-pissing-
Järven pohjols- Ja länsipuo­lella
marrask. 6 Ja lokak. 5 p. välisenä
aikana, lukuunottamatta Haliburtonin
kauntia ja sitä osaa Hastlngsin kaun-tla,
mikä sijaitsee Cashel, iLimerick
Ja Wollastori townshippien pohjois­puolella.
Jossa pyynti on luvallinen a i ­noastaan
topukok. -1 Ja lokak. 5 p.
välisenä aikana. :
iBlack bassin pyynti alkaa heinak. 1
pnä Ja .päättyy ipkak. 15 pnä. lukuun,
ottamatta St..Cläir Ja Detroit-Jokia
ynnä St. Clair-Järveä,. Joissa pyynti
H»lkB3'kesäkf'iB«pnär Ja päättyy Jou-luk.
15 pnä. Erie-järvellä. Niagara
Fallsin. Ja Erie-Järven väliseUä Nia-ggxa-
Joella - Ja Erie-rjärvellä alkaa
pyyntikausi myös heinäk. 1 pnä mutta
päättyy vasta jouluk. 15 pnä. ^ '
Kuhan Ja hauen pyynti mikä on
SuurUla Järviilft Ja" niitä yhdistävillä
vesillä luvallinen koko vuoden ajan,
alkaa F/encK jff Mattawajokienpoh-
Jois. Ja länsipuolella toukok. 15 p. Ja
päättyy seuraavan vuoden huhtik, 14
pnä. Tällä alueella el ole kuitenkaan
voimassa mitään hauen rauhoitusai­kaa
mikäli on kysymyksessä ainoas
taan siimalla pyytäminen. Prench-
Ja iMatta'waJokien eteläpuolella Ja N i -
pissing-jarvessä alkaa kuhien pyyn­tikausi
toukok. 15 pnä Ja päättyy
Jouluk. 31 pnä. Haukien pyynti alkaa
myös toukok. 15 pnä-mutta päättyy
maallsk. 31 pnä.
Bay of Quintessa on kuha rauhoi­tettu
huhtik. 1 Ja toukok. 14 p. välise­nä
aikana mutta hauen pyynti on a i ­na
luvallinen.
kuluneen kahden vuoden aikana ame­rikkalaiset
ovat sijoittaneet lähes
2X300 miljoonaa dollaria Canadan suu­rimpaan'
teollisuust>oomiin." Tämä
lainaus on Wall Street Journalin
maalisk. 19 pnä Julkaisemasta pitkäs­tä
raportista Jonlca on kirjojittanut A^
J , «McKenna Ja Douglas Colvey. Monti
realista.
Joumal-lehti sanoi, että Yhdys-/al-tain
sijoitukset ovat nyt: Canadassa
saavuttaneet 8,000 miljoonan dollann
merkin. Kummankin viimekslkulu-neen
suoden aikana yhdysvaltalaisella
rahalla on ostettu Canadaa miljaar-din
dollarin arvosta.
"Näihin tilastoihin", sanoo J(jurnal,
"ei sisälly ne voitot, joita amerikka­laiset
yhtiöt ovat uudelleen sijoitta­neet
liiketoimiinsa .'(Canadassa). £i
ole yritettykään pitää lukua-tästä,
multa täkäläisistä hallituspiireistä
saatujen arviointien mukaan se muo­dostaa
yhden suurimman lähteen sii-.
tä ameriklialaisesta paäomadta^ jota
on Canadaan sijoitettu."
Mutta tämä Yhdysvaltain. dollarien
kulku rajan yli ei tapahdu, "yhden
suunnan tietä pitkin" seUttää m l i
Streetin äänenkannattaja. Suuria
summia tulee takaisin voittojen ja
korkojen muodossa. "V. 1950 — vii­meisenä
vuonna milta ajalta on t i ­lastoja
saatavissa — canadalaiset yh­tiöt
maksoivat voitto-osinkoina yh­dysvaltalaisille
osakkeen omistajille
$410 miljoonaa, jos otetaan lukuun
myös Canadan hallituksen obligatio-jen
korot. Vuonna 1945 nämä menot
olivat vain $129 miljoonaa Ja 198
miljoonaa jos otettaan huomioon
myösvaltion obligatiojen korot" selit-ti
Journal-lehtl.
Tehdasteollisuus, öljy, rauta, kemi­kaalit
ovat saaneet Journalin selityk­sen
mukaan suurimman huomion yh­dysvaltalaisilta
sijoittajilta.
ÖLJY PÄÄHUOMIONA r
"Yhdysvaltalaisen pääoman yhtenä
päähu(jmiona on ollut öljyn etsmtä
Albertastä; Sen jälkeen kun iLeduc-
>kenttä löydettiin v. 1947, länsi-Cana-dassa
on käytetty toista miljaardia
dollaria tutkimustöihi, poraukseen,
putkijohtojen Ja puhdistamojen ra­kentamiseen.
Noin 75 prosenttia täs­tä
rahasta on välittömästi yhdysval­talaisten
yhtiöiden kuten Standart
Oli of New Jersey ja McColl-Pronte-nac
Oil.Co. Ltd:n kontrolloimaa pää­omaa.
Qn arvioitu, että tänä vupnno
käytetään ainakin $20(i miljoonaa öl­jyteollisuuden
kehittämiseen ja tästä­kin
rahamäärästä tulee kolme nel­jännestä
Vhdysvalloj^ta.
"Quebec-Labradorin' karussa erä­maassa
käytetään "•rautamalmin ke-hittämiseksr.
Miltei kaikki tämä pääl
oma: tulee yhdysvaltalaisilta yhtiöil­tä,
jotka ovat yhteyksissä HoIIingei^
Gold Minesin lianssa."
(Quebecin pääministeri Duplessis
antoi rautanaalmin • mennä , yhden
sentin xoijaltlhiiinalia tonnilta;—•'eU
noin (100.000 vuodessa.) j
Wall St. Jounial"tiedoittaa', että- Ce-lanese
Corp. of America on myös suur
r l sijoittaja. Se teettää $150 miljoo­naa
maksavia rakennustöitä. ^"Viime
vuoden kesäkuussa tämä yhtiö avasi
$27 miljoonan selluloosatehtaan Prm.
ce Rupertissa BC:ssa ja Edmontonissa
sillä on . rakenteilla $54 miljoonaa
maksava petro-chemical-tehdas- Ce-lanese
tiedoittl myös äskettäin, että
sillä on $65 miljoonan sijoitukset B.
C:n puutavara Ja paperipuuteollisuu-dessa,"
'Journal - viittaa Canadan: ja Y h ­dysvaltain
välisen k^pan Canadalle
aiheuttamaan kauppatappioon, mikä
johtuu siitä kun Yhdysvalloista tuo­tetaan
paljon enemmän t^Klastuot-teita,
mitä voidaan ostaa sillä rahalla
mitä, saadaan sinne myytävistä raa­ka-
aineista; ja seUttää, että.se on a i ­heuttanut
Canadalle noin $800 miljoo­nan
tappion. «Yhdysvaltalaisen pääo.
man laajakantoinen virtaus Cana-daan
on kuitenkin: aiheuttanut sen.
että Canadan pankit ovat nyt $900
miljoonaa paremmassa asemessa -Yh­dysvaltain
dollareihin verraten. J
VOITTOA TUOTTAVA
YSiTYS USA:LLE
Torontossa maalisk. 22 pnä lähettä­mässään
lisäraportissa Devon Smith
kertoi: "Canadan ripeä teoUisuusboo.
mi antaa suurliikkeen runsaita voit­toja
rajan ctel^uolella oleville teolli.
suuksille." Journal seUttää mitä ta­pahtuu
kun Canada vaihtaa raaka-aineita
Yhdysvaltain teollisuustuottei-sim,
mitä N"Abl>ottin- suunnitelma"
vuodelta 1947 tarkoittaa.
^'Suurin .osa tästä sijoituksesta
($800milj.) on mennyt Canadan luon.
nonresursslen kehittämiseen. iRaaka-ainetuotannon
laajentaminen on ke-
Raubaimeuvoston
laajallukset suuren
huomionbohteen
Toronto. » loronton Baaban-nesvoston
radloIaaJaDokset 'ovat
/ fiexättäneet laajaa Baielenkiinioa.
Umoftettiin tääU» radloantieasUlä.
Banhanneovoston laaja Hnssar-
Jaan fcnnloa «ielä tjjidnie laaj^Uos-ta.
Jotka (apahtavat.CKEY-ase-malta
bötatlkoon 3, 10 Ja 17 pnä
9.15 fp. Pohojisa tulevat olemaan
onlonisti San Tbomley Ja entinen
lentolaiviieca Jobtaja ^ Jft. Aplio.
J A -
mviynyt nmian Canadan teoiusuus-kapasiteeUn
kehtiyicsen kanssa taiasi,
vuuttanut sen. r K u n Yhdysvallat I i ­saa''
teoUisuustuotteidensa • myyntiä
Canadassa, se lisäsi mj-ös raafca-atoei-den
ostoa Canadasta sitoen siten nä­mä
kaksi maata lähemmäksi toisi­aan."
••• ' '
- T e i ^ 'ja rautateollisuudesta Wall
St. Journal antaa seuraavan, kuvauk-
• senV
'^Canadan teollisuustuotanto on
-vuoden 1933 jälkeen lisääntynyt 130
prosentilla, eli lähes -3,600,000 tonniin
vuodessa, samalla kertaa vuosittainen
teräksen tuonti YlJdysvalloista on
noussut lähes kahteen miljoonaan
tonniin (v. 1951) — miltei vuoden 1939
kotimaisen ja ulkomailta tuotetun te­räksen
kokonaismäärään.
. 'Canadan (teräs) tehtaat eivat
täytä Canadan kysyntää meidän a i ­kanamme'
sanoo puolustustuotanto-departmentin
edustaja O. ^ C. Bean."
TÄT
TOSI KEKSIN-To
— Minä vihaan iosikeja v I
korkkeja. J ö i a k e r t a ^ " ,^
Joudun kiskomaan joko yHg
kemaan sisälle ja siinä 03^'?;
booamaa.
— Vannaankin sitten piöijj,
desta keksinnöstäni?
— Minkälainen se on? •]
—- Koiäcki'jossa on imriaii ^1
HAKBAS TOIVOUCS
Työtön: '(Komean taloö oss-j
'^En ole syönyt neljään päiväi^
Lihava emäntä: -Toivoisia
olevan samanlaisen tahdoojojai^
JOS ET SINÄ NIIN i a j ^"
Mies: — Minä yritän tehdä ^
hyvän vaimon.
Vaimo: — Ja ellet sinä onaStt,*
nä, niin minä teen sinusta hyräaai
hen. ^
Moskovan työtätekevien kokouksessa amerikka­laisten-
bakteriologisen sodan johdosta
nostanut opposition
vastaan
Toronto. — Toronton yliopiston
päivälehti Varsity on äskettäisessä
pilkallisessa artikkelisarjassa anka­rasti
ar/oötellut opiskelijain oikeisto­johtajia
Ja yliopiston hallintoa. Ca­nadan
ylioppilaiden kansallisen l l i -
lon ja Toronton Yliopiston oppilas-neuvoston
presidentin Syd W£Xhi toi­mintaa
ja taantumuksellista kantaa
pilkattiin "uutisissa", hänen; oletetus­ta
MOi'iovan matkastaan ja hänen
sopimuksestaan hyväntahdon matkan
järjestämiseksi Neuvostoliiton opis­kelijoille
Canadassa. Wax on tais­tellut
'tätä vlerailumatkaa vastaan
vaikka suuret oppilasjoukot .ovat kan.
nattaneet sitä. • •
Yliopiston presidentti Sidney Smith
oli kauhistunut tästä kertomuksesta.
Jonka hän ototeuttavasti otti ensin
totena, lisäksi hän sanoi oleyansa
harmistunut, kun siinä usein. viitat­tiin
hänen Icmmikkisubjektllnsa
"Parantava englanninkieli".
Opiskelijain neuvostoa, jonka val­vonnan
alaisenn Varsity-lehti on. oli,
painostettu siinä määrin, että lehden
ilmestyminen keskeytettiin7 Silloin
erosi lehden koko henkilökxmta.
Presidentti Smith kutsui aluksi
lehden hei^cUekunnan luokseen "ku­rinpidollisia
tclmenplteltä" varten,
mutta lehden henkilökunnan takana
oU muiden oppilaiden kannatus niin
selvästi, että s>-j-tÖksct peruutettlijj
Ja koko asla Jätettiin sikseen.
Varsity on koko vuoden ollut sinä
keskuksena. Joka on nostattanut opis­kelijain
oppositiota, johtajaii}; nykyis-
.t&'ohjelmaa vastaan. Tämä limenec
ko. lehden täydellisestä kannatukscs-
Kriisitilanne
Britanniani(in
tel(stiilialalla
Manchester. — Kun 65.000 tekstlili-työläLstä
työskentelee vam osa-ajalla,
Ja lisää teihtalta sitljetaan kokonaan,
tekstiiliteollisuuden päämiehet- ja
union ipaikallisjohtajat ovat täältä
vedonneet hallitukseen, että se,ryh­tyisi
pikaisiin toianenplteisHh vaka­van
työttömyystilanteen toijumlseksi.
. Paikkakunnan korkeiden savupiip-i>
ujen lakatessa vuoron perään tup­ruttamasta
savuaan. teollisuusmiehet
Ja uhiojohtajat ovat tulleet siihen
Johtopäätökseen, että työttömyys.
m£kä aluksi näytti heidän mielestään
hetkelliseltä lamakaudelta, johtuukin
vakavasta talouspulasta. Tämäii pe­rusteella
on tullut ajan vaatimuk­seksi,
että ' ihallituksen täytj-y tehdä
Jotakhi".
Mitä sitten on tämän äkkinäisen
talouspulan takana. Joka on pahin
laatuaan Britanhiaissa Sodan päätty­misen
jälkeen? .Asianomaiset selit­tävät,
että yksi pääs>7 on se; kim
Korean sodan piihkeamisen Jälkeen —
uutta sotaa .peläten — varastoitiin
suuret määrät tekstiilituotteita —
joille el nj-t löjxJykään markkinoita.
Tammikuim lopussa amerikkalainen
kenraali Creese. joka Johtaa kemialli­sen
armeijakunnan •"tutkimusosas­toa",
piti ylistyspuheen bakteriologi­selle
sodalle. Hän sanoi: "Minun
mielestäni meidän aseemme, joka ei
vaadi suuria kuljetuskuluja, tekee v i ­hollisen
vastustuskyvyn vähäiseksi ja
sallii siten saavuttaa, voiton, tuhoa­matta
talouslatoksia... Biologinen so.
ta on jotain kokonaan päinvastaista
terveydenhoidolle ja. profylaktiikalle
... Biologinen sota on oikeastaan.uu­si
• yritys ottaa ,selvä luonnonvoimista
ja panna ne kansan palvelukseen,
varsinkin tällä sotilaallisella alalla.
Eroitukseksi atomipommista-.lailcka
muusta räjähdysaseesta , blologmen
sota on; pääasiassa suimnattu- väestöä
vastaan, koska se ^ ei. tuhoa rakenr
nukata ja koneita, .vaan vaikuttaa ,itr
se iJMnisiävastaanlail^^
mistä'ihminen saä'i^vintonsa,", nimifi'
tain karjaa ja viljelyjtsiä.vastaaij..' _
Jonkun ajan kulutbua amerikkalai­set
päättivät tarkastaa kenraali Cree-sen
"tutkimukset" Kloreassi^. J a - K i i ­nassa.
' ^ ^ '}^g\
Tuskin tarvinnee puhua bakterio­logisen
sodan epäinhimillisyydestä?
Kenraali Creese, aivan kuin kuole-mankauppias,
kehuu kulkutautien le­vittämistä
sanoen, että rutto, kolee-ra
taikka lavantauti käyvät halvem­maksi
kuin pommit. Hän naksutte­lee
helmitaululla, kuinka pienet ovat
kuljetuskustannukset. Hän muistut­taa
mieleeni että Jos ihmiset kuolevat
tauteihin, niin voittaja saa tehtaat ja
talot haltuunsa eheinä. Kaikki tämä
on niin inhoittavaa, niin kauheat^, et­tä
on vaikea kuvitella kenraajl Cree-seä
Ja niitä amerikkalaisia, jotka k yK
vävät milcrogeilla saastutettuja hyön.
teisiä, ihmisiksi. ^
Se, mitä he nyt tekevät, on rikollis­ta
ja sanomattoman tyhmää. 'Mene­tettyään
toivonsa päästä voitolle so­dassa,
he kostavat iljettävästl ja hal-ipamaisesti*.
Kaikisi kansat kääntävät
'heille selkänsä.'' (He eiväfc enää völ
luottaa kansojen kannatukseen. Mikä
i jää heidän ^osakseen? Hyönteiset?
Mutta ruttokirpuiUa ei pitkälle pääs­tä.
' • Joliot-Curle on suuri oppmut. Hän
Yliäolevassa kartassa nähdään kahtia jaettu Saksa. Neuvostoliiton
viimeisessä länsimaille tekemässä ehdotuksessa'esitetään yhtenäisen,
demokraattisesti valitun haUituksen alaisen, Saksan mnodostamista,
mutta USA on hylännyt Neuvostoliiton -ehdotuksen. Demokraattinen
Itä-Saksa käsittää 31 pros. Saksan alueesta Ja 27 pros. vätttöstä.
eräänä ensimmäisenä keksi atoomiytl-men
rikkomislain. Hänen keksintönsä.
Jonka olisi pitänyt palvella ihmiskun­taa,
muutettiin Hiroshiman kauhuksi.
Mitä sanoisivat Pasteur, Metshnikov
Ja Roux, Jos he näkisivät, että heidän
työnsä, jonka tarkoituksena on tau­tien
hävittäminp ja ihmisten pelas­taminen,
on nyt muutettu saastute­tuilla
hyönteisillä täytetyiitsi paperl-koteloiksi.
Tästä on tehtävä loppu!
Sitä vaativat ihmisuhrit. Sitä vaatii
järki, ihmisrakkaus ja omatunto.
Me olemme vakuuttuneita siitän että
Maailman Rauhanneuvosto tekqe
kaikkensa bakteriologisen sodan 'lo-pettamlselcsi.
-- Frederic Joliot-Curie
nojaa n i ^ . ^ satoihin miljooniin ihmi^
siin. Jotka'oVat aHekirjoittancet Tuk­holman
Julistuksen, hän nojaa kan­sainvälisiin-
sopimuksiin, ja Puriaisen
Ristin julistukseen. Kansojen suuttu­mus
kohoaa kuin hyökyaaltp. Ja ellei-
: iät kavahda ne, jjotka isvosivaf rikok-isia
i pyyhkäisee
varma siitä, että kun Amerikan kan-sa-
saa tietää itotuuden, niin. se osaa
langettaa tuomionsa näiden konnan-töiden
tekiJöUle,
Me, rauhantahtoiset Moskovalaiset,
vaadimme bakteriolölgisen.^odän p i ­kaista
lopettamista ja- siihen syyllis­tyneiden;
rankaisemista ei vain-.siksi,
että meidät bn vallannut suuttumus
näiden valloittajien menettelyn ja
heidän pahan tahtonsa johdosta a-.
listaa valtansa alle Aasian vapaat
kansat, vaan myöskin siksi, että me
kunnioitamme ^Pasteuria ja inhoam-valeoppinelta,.
Jotka viljelevät
Canadan farmien
luku vähentynyj;
ala lisäänyinyt
1
Ottawa.—-Viime kesäkuussa
tetun väenlaskun yhteydessä
Canadan farmien lukumäärän _
tyneen noin 58,000 Ja farmien b i 1
määräisen koon kohonneen 256 I
keristä 281 eekkeriin, todetaan täf 1
tollisen toimiston Julkais/jmissa ta |
doissa,
Canadan farmien pinta-ala oli ij. ^
me kesäk. kaikkiaan il74,046,€äleätt,
riä eli 0.2 prosenttia enemmän kuist
vuotta aikaisemmin.
Canadassa oli €23,091 laimja
619,465 jos jätetään Newfound]aj]dit
tamatta huomioon. Vuoden M3
732,858 farmiin verrattuna se osi
taa farmien lukumäärän vähentjsec
113,393. Koska farmi määritda
1941 toisella tavalla kuin 1951, el nai
nittu luku anna oikeata kuvaa fs-mien
vähenemisestä. Vuoden !S
määritellsm mukaan arvellaan Cia
dassa olleen 677,000 farmia, Joten ti
den lukumäärä väheni 10 vuodsa
58.000 eli noin 9 prosenttia.
Vuoden 1951 laskussa määriteia
farmiksi vähintään kolme eeUeä
käsittäneet maat tai 1—3 eekbm
i
, laajuisetkin','-JoÄ niiden 1950 nm!».
, niin tajpäjsuuttumul^en^ aalto loustuotannon arvo oh vähintään S
yhkäisee ;ii^#i,;-HieItään:-'; P l e a l dollaria: Viioiina »1941 käsitettiin k-miksi
jokahien eekkerin kokoinen tii
sitä suurempi alue. Jonka maaUlos-tuotannon
arvo oli 50 dollaria tai ^
nemmän. .
iParnlien liikumäärä vähentyi h>
kissa itäisissä; maaJtunnissa, Ontaa
mukaan luettuna Ja lisääntyi kaDos
läntisis.sä imaakunnissa, eniten Brita
Columbissa. 21 prosentilla Enite
farmit vähentyivät New 'Bmstiäs
sa. 17 prosentilla.
me
tauteja, silcsi. että me tahdomme pe-'
lastaa uusilta kauheilta kärsimyk­siltä
kaikkien maiden Ja. manterei­den
kansat. Me emme puhu Yhdys­valtojen
kansaa vastaan, me emme
vastusta Amerikan kansaa, vaan me
vastustamme lavantautia, koleeraa ja
ruttoa, me puolestamme kaikkein
kalleinta — ihmistä.
— Viimeksi - kuluneen kymmenen
vuoden aika^nia bn .TJSA:n kivihiilen-kaiv-
ajaih tyontuottavaisuus lisään­tynyt
34 prosentilla.
1,113 oli vielä
tulossa Canadaan
Canadan . siirtolaisviranomaiss
tietojen mukaan saapui Canadaanii
me vuoden aikana kaikkiaan iH
siirtolaista Suomesta. Koska vsa
vuonna ilmoitetaan Suomesta
neen kaikkiaan 5,243 henkilöä
daan merkitsee se sitä, että
vuoden alkupäivinä oli Suomeö
matkalla Canadaan kaikkiaan 113
henkilöä. (He: ovat todennäköisesi
Ruotsissa odottamassa liipaa Caia-daan
pääsyä varten. ViivästybB
syynä lienee myöskin laivatUojen pis­te.-
Neuvosto-Karjalassa
on 41,700 järveä
PetrmaTodsb. — Karjalals-suom».
laisessa tasavallassa on paljon vesis­töjä.
Vibne aikoihin saakka on mai­nittu
tasavallan; alueella olevien jär­vien
luvusta erilaisia numerolta.,(Ncu.
Tostoliiton tiedeakatemian karje^lais-suomalaisen
haaraosaston vesitalou­den
osasto on tarkalleen laskenut t a .
savallan sisävesistöjen xnMxäa. Kax-jalais-
suomalaisessa tas^vallassiEi, ,on
41.700 järveä. . •
Monet järvet ovat jokien läpikulku­reittejä.
Eshn. Shui-joki virtaa usei­den
järvien kautta ennen kuin se las­kee
Xänisjärveen. Tämä seikka luo
erinomaiset edellytykset pienteni l a l .
vojen liikenteelle. Järvet ovat niySa
hyvin kalarikkaita. Niissä on lohen­sukuisia
ja muita arvokkaita kalala­j
e j a . , ,
ta Neuvostoliiton opiskelijain hyvän­tahdon
vicrallumatkaile Ja sen suosit­telemasta
suuremmasta toiminnalli­suudesta
rauhan by\%iksi opiskelijain
keskuudessa. Tämä toimittajalh Itse­näinen
kanta oli fipäilemättä yksi syy
siihen, miksi opiskelijain neuvosto
rjThtyl nlhi nopeisiin toknenpltelslln
hctä vastaan.
PÄIVÄN PAKINA
Sama tulos, kmmm päin vain
Maalima viisastuu — maiidoliisestl
olisi enenunän palkallaan sanoa, että
hullut tulevat hullummiksi — ainakin
mikäli ihmisten hengiltäottaniinen on
kj'symyksessä.
Jos nyt maailma saataisiin seuraa­maan
ameciklcalalsen isäntämaan
L^ojei} pappojen ja heidän käskyjään
täyttävien 'tiedemiesten" — voJko-han
. Ihmisten Joukkomurhaamisen
suunnittelijoita pitää tiedemiehinä,
ehkä murhatiedemiehlhä — niin tus­kinpa
tässä enää kovinkaan kauan
taivastellaan tämän' inatoisen maan
kamaralla.'.
Kovm. pitkää aikaa el ole siitä,
kun. yhdysvaltalainen atomitiedcmles
Rldenour sanoi, että muutaman vuo­den
päästä Yhdysvalloilla on niin
paljon atomipommeja, että niillä pys­tytään
hävittämään kaikki ihmiset
maan päältä. Hän oli sitä mieltä,
että 10,0C0 atomipommia saisi aikaan
niin suuren radioaktiivisen säteilyn,
että kaikki elämä häviää.
Emme epäile, etteikö tuo aitoame­rikkalainen
määritebnä pidä paik­kaansa,
etteikö Yhdysvallat — "ame-riklcalaisen
elämäntavan" kauppiaat
— »'Sty'onnellistuttamaän maailmaa
hävittiimällä koko Ihmlskuhnan.
. K u n on lisiiksi tunnettu - tosiasia,
että* myöskin Neuvostoliitto on val­mistautunut
atomisodan varalta ja
että sillä on pommeja tarpeeksi Ame-^
rikan mantereen ituhoämis^i, koska
yhdysvaltalaiset maailman haliitsi-
Joiksi pyrkijät eivät ole myöntyneet
kerta kerran perästä toistettuihin
esityksiin, että atwniase pistetään
.pannaan,Ja kaikki pommit hävite­tään
>jä toimeenpannaan kansainvä­linen
tiukka kontirolll! päätöksen to­teuttamiseksi,
•
(Näinollen olemme siinlL "onnellises-sa7
asemassa täällä läntisessä maail­massa,
että jos yhdysvaltalaiset: elä-mäntuhoojatv
kylvävät iOjOOO atomi-
• <mnelllstuttaini-odottaa
saman-
"onhellisuutem-fpommia
"itämaiden*
seksi, nilin yphnme
laista satsia oman
me" täydennyksdcsL
Nyt kuitenkin on puntarissa, toi­nenkin
vaihtoehto, joka joidenkin
"tiedemiestenr^anielesta cax atomi­pommia/
parempL
Se on bakteej^ixunoai, p<«nmi sel­lainen
joka on täytetty tuhoisia tau­teja
levittävillä ihj-öntelsUlä ym.,sel­laisella
topeskalla,
£räät hyvin viisaat älskät'ovat las­keneet,
ettil^ tiibolsia taakteerejA le­vittämällä
voidaan tuhota kaikki i h ­miset,
matta^teoUistiuslaitokset, rau­tatiet
>ja yleeas3L kuoUut maallinen
omaisuus ^ä ehj^ksL
JNTäitä pommeja faiulutaan Jo ko»
kclllimkin Koreassa Ja iBUlnässa, mut­ta
kuinka suurella mene.styksellä, sii­tä
ei ainakaan vielä ole virallista
raporttia annettu.
Että asiaan on kimnytty oikein kor-
•via myöten osoittaa se. että Japani­laiset
sotarikolliset isä Shrön. kitano
Masadzon Ja Vakamatsu Judziron*
joiden V. 1949 oikeusjutussa todettiin
tehneen Julkeita konnantöitä viime
maailmansodan aikana, kokeileaxalla
sotavankefliin bakteerien vaikutusta
ja levittämällä tarttuvia, tappavia
tauteja Kiinan väestön keskuuteen,
oh palkattu USA :n palvelukseen.
Neuvostoliiton hallitus esitti, että
nämä edellämainitut konnat ja pari
muuta japanilaista l>akteTiologisen
sodan suimnittelijaa' asetettaisiin
kansainvälisen tupäiiaistuimen eteen,
mutta Yhdysvaltain ja Britannian
hallitukset kieltäytyivät siitä. " • .
: Nyt nämä' smuroistot. tnliolttavat
tautien levittäjät, lasten tuhoojat, on
kusuttu suunnittelemaan ihmisten
Joukkomittaista, koko maailman laa­juista.
hävittämistä.
Kalkki tämä siitä «huolimatta, että
V. 1925 kaikki Johtavat valticrt; alle­kirjoittivat
Genevessä Juhlallisen
pimiiksen biologisen sodankäynnin
kieltämisestä. Mutta mitäpä niistä
sopimuksista, juhlallisia tai 'ei. Jos pe
eivät' soyi "läntelälsiin" piuustuksiin
niin ne nakataan roskakoppaan.
.•nieodore Rosebury antaakin ym-noärtää.
mistä .^stä amerikkalaiset
eodanvalmistajat ovat ihastuneet
baiktecrisotaan. Hän sanoo:
, . Sitä voidaan käyttää Ihmisten
tai .heidän 'työkykynsä tuhoamiseeii,
ilman että heidän omaisuuttaan va-bingqitctaan
. . . Se eroittaa sen
atomipommista.*'' '
Eikö olekin loistava keksintö ros-
,von näkökannalta!
Ihmiset voidaan saastuttaa i»*
heUla taudin basilleiUa, tappaa }«
tuhota' ja sitten . . . korjata höö:
persoonaUuien Jä yhteinen omaisä-tensa
tuhoojien omaisuudeksi
Mutta kuinkahan tässä sittests
käy?^":.V.'^' ,
Jos ne taudeilla saastutetU«B
ja tuhottaviksi suunitellut kac»
vastaavat^ samalla mitalla? Jos S
ryhtyvät, itsensä puolastamlseea 1*
koitettuina ivastaamaan atomiptC
meillä (Ja baiteeripommeilla.
Jos loppujen lopuksi kaikki naii'
massa saastutetaaii ja ^ " ^ '^
ihmiset j a eläimet, jota ^^akttens^
edellyttää, nUn mitä vlricaa oa^
omaisuuksillakaan.
Näm tavallisen kuolevaisen ki­nalta
katsottuna on aivan s a i ^
kevää. ixävitetääJ^ö sivistys ja^cS»
maan pinnalta' atonaipoino5BD»f
radioaktUvisella säteilyllä tai inU^
tavalla tautien levittämisellä i»
misten myikyttämiselle.
-Kuolema Ja loppu on knUO*'
seurauksena. —"
Se tulee nita yhden kuin tolso:^
osaksi, sillä turha on enää k n r ^ ,
että Neuvostoliitto ja sen UitM»^
eivät antaisi Prahasta vastaan'^
niitä vastaan näillä kauheilla i n ^
aseilla suuremmassa mitassa
tään
Kuka siis tahtoo elämän J * * ^
kuka haluaa/että maailman
saisivat jatkaa, sivistystään J«J^|
tj-stään — kulkea kohU P « ^ j
elämää ^ hähen on kor«>^*'^**^j
nensä niin bakteerisotaa kato Hgl
sotaakin vastaan - - . k a * ^
vastaan. 1
Ne on tuomittava inhoitUTö»
kokstoa. — Kulkuri