1952-04-03-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, huhtikuan 5 p. — Thursday, April 3, 1952 C>iKaii oX Ftauiisb Canadtaits. ;Es-taUlsliAl N07. tf< UlTiT Aatiuttixed tus ueond Oaamaa^tjtbeTost Of<lc6 0epartit«nt, ottona, Pul>« Uabed (bxice •trcUsbt^.-Taeedajn^ TZxutsdajrB aod, Efaturaäju^lqr Vspaos Pnblfehing Campaxtf U4*»t tiXhKO £2m St, W^ firidbuty, Ont„ Canada^ TeJepboneB: Bosiiiess Office 4HU0«. Editorlat Office 4*4265, ISäxäztx EL SukeJ.£(UtQr W, Eklomd. tSams tutdxea Bot. &, Sudtmzy. Catoiio. Adveitlsing rates upon applicatlos. Itaiislatlon free cf chaxi^e. Canadassa: l vk. IJOO S kk. 3,75 3 kk. 2LS5 rhiyaTaJUaasA'. 1 vk. 0 uc 4i(0 Sixoxoesea: 1 vk. 8 ^ 6 kk. 4.75 " E i " vastaukset eivät tyydytä J Pitkän aikaa asiaa harkittuaan "länsivallat" antoivat kieltcLseri 'vastauksen Xeuvostoliiton maaliskuun 10 pnä lähettämään noottiin, •missä lyhyesti sanoen ehdotettiin, että muodostettaisiin yhtenäinen': jä * Itsenäinen Saksa, jonka rauhanomaista sisäistä kehitystä ei itiiten- * kään rajoiteta; mutta sensijaan huolehditaan siitä, ettei Saksa voi l i i t' * toutua sen paremmin ''idän" kuin "lännenkään" kanssa toisessa maailmansodassa liittolaisina olleita maita vastaan, >w,- Vaikka länsivallat antoivat kielteisen vastauksensa maaliskuun 125 prnä, niin kaikkien maiden ja kaikkia puoluesuuntia edustavien ^sanomalehtien palstoilla käydään siitä edelleenkin keskustelua ja «yleisenä mielipiteenä näyttää olevan, että Neuvostoliiton esitykset «saavat lisääntyvää kannatusta niin Saksassa kuin mrjuallakin. Mer- «killepantavaa onkin, että esimerkiksi 'Nev York Timesin kirjeenvaih-ttaja James Rcston selittää maaliskuun 25 p:n VVashingtonin uutlsen-j & alussa^ että "länsivallat" vastasivat Venäjälle, mutta koko uutis- J tiedon lopussa puhutaan yksinomaan "Yhdysvaltain" vastauksesta. |!Xäin ovat myös eri maiden sanomalehdet asiaan suhtautuneet ja to- ^ denneet, että nimenomaan yhdysvallat kärsi siinä jutussa diplomaat- * tisen häviön. I ; Niin kehnosti perusteltu ja suorastaan lyhytnäköinen oli tämä * Yhdysvaltain vastaus Neuvostoliiton noottiin, että Suomen Sosiali- ^ demokraattikin joutui pääkirjoituksessaan toteamaan sen kestämät- ^t^myyden lausuen: f >r "Länsivaltojen vastaus on selvä osoitus niiden «7>äluuloisuudesta *Jppa äärimmäisyyteen asti. On selvää, että tämänkaltainen lähtö- 9 kohta tärkeämmän 'Euroopan kysymyksen ratkaisemisessa ei ole kaik-iliein rakentavin. Neuvostoliiton nootissa tehdyt ehdotukset merkit- ^scvät siinä määrin ratkaisevia myönnytyksiä, että niiden suoranainen ^hylkäämineit, varsinkin kieltäytyminen lisäneuvotteluista, vaatii va- [kuudekseen erinomaisen pitävät to.siseikat. Pelkkä pelko kahden- ^rtoistalisäsaksalaisen divisioonan.menettämisestä ei täytä näitä vaati- - imjksia." r Toisinsanoen Suomen Sosialidemokraattikin joutuu kääntämään H katseensa Setä Samulin puoleen ja varovaisesti kuiskaamaan: '-Järki : h o i , äly älä jätä". 's Atlantin tällä puolen ilmenee runsaasti samanlaista ajatussuun-j taa. Niinpä^esimerkiksi Dorothy Thompson kirjoitti muutama päivä ] sitten: "Länsivaitojert -Veuvostoliiton noottiin yhteisesti antama vas- 'taus ei tunnu riittävältä . . . Neuvostoliiton nootti on vaikuttanut ^voimakkaasti yleiseen mielipiteeseen Saksassa ja muualla Euroopas sa . , . Jos''Yhdys-vallat ja sen liittolaiset inttävät, että niillä on oikeus 'aseistaa Saksa, jotta se voi tahtonsa mukaan liittyä mihin tahansa ^sotilaalliseen liittoon, niin se tarkoittaa kaikkien sopimusten hylkää- ' m i s t ä . . . " ' • "' Konservatiivincn Lontoon Times kirjoitti: ^ . . "jotta saataisiin aikaan Venäjän rauhallinen vetäytyminen^ (Ita-Saksasta) «saattaa ol> ^ Ia jossakin määrin välttämätön palauttaa riippumaton Saksa" kuten ' Neuvostoliitto ehdottaa, koska jokatapauksessa "§aksa» enpemmin . tai myöhemmin yhdistyy ja aseisti! u". ' . > Belgialainen yksi huomatuin päivälehti Le Soir kirjoitti, että neu- ;voitelujen aloittaminen idän ja lännen välillä "on perusehtona Euroo- .,pan mantereen hjrvinvoinnille . . . " Länsivaltoja voimakkaasti tukeva saksalainen lehti Die Zeit arvosteli xinkanisti Neuvostoliiton noottiin annettua vastausta kirjoittaen: "Yhdysvaltain ja länsimaiden ohjelma . . . o n niin riippuvainen j suuresta sotavarustelusta, että se saattaa menettää näköpiiristään tavoitteen, johon se pyrkii." Daily Heraldin nokkela pilapiirtäjä Low selitti tilannetta kuvaa-maila neljän länsivallan ulkoministerien neuvottelua siten, että Sta- ; l i n kulki'ikkunan ohi "rauhan" ja "puolueettoman Saksan" tunnuk- * sin, jonka johdosta .Acheson varoitti Adenauerla: ".Xlä katso taaksesi, * AdenauerI Siellä se mies on jälleen." 1 SKDL:n pää-ääncnkannattaja Vapaa Sana kirjoitti: "Kaksi viikkoa kesti, ennenkuin länsivallat viime tiistaina pystyivät saattaamaan ' julkisuuteen vastauksensa. Se on kielteinen ja lisäksi tyhmä . . . * J a jos kolmen länsivallan yhdensuuntainen nootti-esiintjTninen on ol- ' l u t tyhmliä,; niin vielä tyhniempää o Ja * hänen hallituksensa esiintjTninen . . . » "Mikäli kysymyksessä olisi vain kylmä sota sinänsä, voitaisiin yhtäkyhnästi todeta: kiitos länsivaltadipiomatian surkuteltavan tyh-l myyden, Neuvostoliitto \oitti Saksan kysymykseltä käydyn nootti- I vaihdon pisteillä 85—15.' Mutta koska kysymyksessä ei ole vain I diplonriaättinen peli, vaan myös Saksan, Euroopan, ihmiskunnan koh- ^ talo, ori sanottava, että länsivallat taas kerran ovat tehneet tyhjäksi l sovintoratkaisun mahdollisuudet Neuvostoliiton myönnytysten poh-f jalla. Asiassa on kuitenkin lohdullinen puoli: kerta kerralta täytyy »laajempien piirien Saksassa j a sen läntisissä naapurimaissa tajuta, I kummalla Uiholla ovat sovinnon, kummalla riidan voimat . . ." t Todellakin on tullut entistä selvemmäksi, kummalla puolen on l sovinnon j a kummalla riidan voimat. Ei liioin voida kieltää, eikä s i - ; t a ole vastuunalaisissa piireissä yritettykään kieltää, etteiko Neu- »vostoliitto tehnyt viimeisimmässä nootissaan huomattavia myönny- ^tyksiä länsivalioille. Kukaan järkevä ja ihraiskunnari parasta haliia- . v a ihminen iel voi muuta kuin toivoa, että Saksa ei •v:oisi milloinkaan »enää aloittaa maailmansotaa, eikä antaa vojmiium minkään maan ' sotasuunnitelmien tueksi. Tämän tilanteen saavuttamiseksi on ai- «noana keinona se, että Saksii — demokraattinen ja Itsenäinen Saksa — ^ jää täysin puolueettomaksi nyt käynnissä olevasta aseistumiskilpai-lusta. Se tarkoittaa sitä, ettei sen paremmin - itä'' kuin "länsikään" voisi käyttää Saksaa hyökkäyssuunnitelmissa toistansa vastaan. J u u - I ri tätä ehdottaa Neuvostoliitto. Ja juuri tämän ehdotuksen Yhdysvaltain nykyinen hallitus hylkäsi selittämällä, että jos Saksasta tulee -puolueeton maa, kuten Neuvostoliitto ehdottaa, niin se riistäisi Saksan ^'Euroopan puolustusjärjestelmästä" — Atlantin paktista ja kenraali Eisenhowerin toistaiseksi johtamasta " Euroopan armeijasta". Valoisampana puolena tässä kurjassa tilanteessa on kuitenkin se, ettei vain Euroopan maiden yleinen mielipide, vaan myös Yhdys-valtain ja Canadan yleinen mielipide on nousemassa tätä dollarimah- , d in eripuraisuuden, t^ran ja sotavarustelun mielialaa vastaan. Tälläkin mantereella käsv;ia ja voimistuu liike, joka vaatii suunnan muumiosta j a rehtiä toimintaa kansainviillsten kiistakysymysten, eritoten •Saksan ongelman rauhanomaista ja nopeata ratkaisu. Tämä on se voima, jonka historiallisena velvollisuutena on huolehtia siitä, ettei uh- . kaava maaihnansota pääsee syttymään. Tämän kaikissa poliittisissa ,j'a yhteiskunnallisissa piireissä kas\'ava rauhanliike edustaa tämän maan ja koko ihmiskunnan parhaita etuja ja siksi sen hj^äksi kan- ; nattaa ja tuleekin antaa oman vaatimattoman panoksemme. Rauhanpuolustajat eivät \-oi hyväksyä Yhdysvaltain "ei"-julisluksia lopulli- " seksi vastaukseksi rauhaa vakiinnuttamisasiassa. Mitä muut sanovat SOTA KII.VAAN "Meidän <yhdysv3ltaJaisten) pitää oxoakBUa positiivinen politiikka Ja va. pauiua siitä ajatuksesta, että kommxi' nistien voitto Kiinassa olisi lopuili-iien, viimeinen sana." >- Joiin Poster Dulies, TOOELLAKJN, Mlltöl? Puhuttuaan ummet ja lammet NATOrn ja Euroopan armeijan selvä-piiTtelBfsti. ja' yhä edistyvästä ohjelmasta. Euroopan yhdistetyn armeijan yhdysvaltalainen ylipäällikkö itcnraall Dwight Eisenbower — Jonisa ennustetaan pian luopuvan tästä toimestaan huolimatta siitä tuleeko hänestä republikaanien presidentineh-dokas tai eikö tule — sanoo vuosiraporttinsa lopussa: r 'heidän tavoitteemme ovat selviä: ne ovat kunniallisia; ne voidaan saavuttaa. Miksi sitten pitäisi olla m i l joonien omien ihmistemme mielissä sekaannusta meidän puolustusohjel-mastammc, seh tarpecllisuudeste Ja heidän 'yl"*IÖIlisten poi,nLstcluJen.sa /äittämättdmyydestä?" Sew Yofk. — "Yhdysvaltain ote l u jittuu nopeasti Canadaasa. Viimeksi^ ilaufujen pyynti aikaa tänä vuonna toukok. f pnä Toronto.— 'Maiden Ja metsien ministeriö on ilmoittanut^ että rautujen pyyntiaika alkaa tänä vuonna torstaina toukok. l pnä Ja kestää syysk. 15 päivään saakka. Tämä koskee seuraa-via kaloja: Speckled- trout, Brown trout, (Rainbow trout, 'Aurora trout Ja Kamploops trout.. (Lake troutun py>-nti on luvallinen koko vuoden ajan Suurilla järvillä Ja niitä yhdistävissä vesissä ynnä St. Lawrence-virralla. Samoin myöskin, mikäli siimalla pyytäminen on kysymyksessä, sillä''alueella mikä sijaitsee Prench ja Mattawajokien ynnä (Ni-pissing- Järven pohjols- Ja länsipuolella marrask. 6 Ja lokak. 5 p. välisenä aikana, lukuunottamatta Haliburtonin kauntia ja sitä osaa Hastlngsin kaun-tla, mikä sijaitsee Cashel, iLimerick Ja Wollastori townshippien pohjoispuolella. Jossa pyynti on luvallinen a i noastaan topukok. -1 Ja lokak. 5 p. välisenä aikana. : iBlack bassin pyynti alkaa heinak. 1 pnä Ja .päättyy ipkak. 15 pnä. lukuun, ottamatta St..Cläir Ja Detroit-Jokia ynnä St. Clair-Järveä,. Joissa pyynti H»lkB3'kesäkf'iB«pnär Ja päättyy Jou-luk. 15 pnä. Erie-järvellä. Niagara Fallsin. Ja Erie-Järven väliseUä Nia-ggxa- Joella - Ja Erie-rjärvellä alkaa pyyntikausi myös heinäk. 1 pnä mutta päättyy vasta jouluk. 15 pnä. ^ ' Kuhan Ja hauen pyynti mikä on SuurUla Järviilft Ja" niitä yhdistävillä vesillä luvallinen koko vuoden ajan, alkaa F/encK jff Mattawajokienpoh- Jois. Ja länsipuolella toukok. 15 p. Ja päättyy seuraavan vuoden huhtik, 14 pnä. Tällä alueella el ole kuitenkaan voimassa mitään hauen rauhoitusaikaa mikäli on kysymyksessä ainoas taan siimalla pyytäminen. Prench- Ja iMatta'waJokien eteläpuolella Ja N i - pissing-jarvessä alkaa kuhien pyyntikausi toukok. 15 pnä Ja päättyy Jouluk. 31 pnä. Haukien pyynti alkaa myös toukok. 15 pnä-mutta päättyy maallsk. 31 pnä. Bay of Quintessa on kuha rauhoitettu huhtik. 1 Ja toukok. 14 p. välisenä aikana mutta hauen pyynti on a i na luvallinen. kuluneen kahden vuoden aikana amerikkalaiset ovat sijoittaneet lähes 2X300 miljoonaa dollaria Canadan suurimpaan' teollisuust>oomiin." Tämä lainaus on Wall Street Journalin maalisk. 19 pnä Julkaisemasta pitkästä raportista Jonlca on kirjojittanut A^ J , «McKenna Ja Douglas Colvey. Monti realista. Joumal-lehti sanoi, että Yhdys-/al-tain sijoitukset ovat nyt: Canadassa saavuttaneet 8,000 miljoonan dollann merkin. Kummankin viimekslkulu-neen suoden aikana yhdysvaltalaisella rahalla on ostettu Canadaa miljaar-din dollarin arvosta. "Näihin tilastoihin", sanoo J(jurnal, "ei sisälly ne voitot, joita amerikkalaiset yhtiöt ovat uudelleen sijoittaneet liiketoimiinsa .'(Canadassa). £i ole yritettykään pitää lukua-tästä, multa täkäläisistä hallituspiireistä saatujen arviointien mukaan se muodostaa yhden suurimman lähteen sii-. tä ameriklialaisesta paäomadta^ jota on Canadaan sijoitettu." Mutta tämä Yhdysvaltain. dollarien kulku rajan yli ei tapahdu, "yhden suunnan tietä pitkin" seUttää m l i Streetin äänenkannattaja. Suuria summia tulee takaisin voittojen ja korkojen muodossa. "V. 1950 — viimeisenä vuonna milta ajalta on t i lastoja saatavissa — canadalaiset yhtiöt maksoivat voitto-osinkoina yhdysvaltalaisille osakkeen omistajille $410 miljoonaa, jos otetaan lukuun myös Canadan hallituksen obligatio-jen korot. Vuonna 1945 nämä menot olivat vain $129 miljoonaa Ja 198 miljoonaa jos otettaan huomioon myösvaltion obligatiojen korot" selit-ti Journal-lehtl. Tehdasteollisuus, öljy, rauta, kemikaalit ovat saaneet Journalin selityksen mukaan suurimman huomion yhdysvaltalaisilta sijoittajilta. ÖLJY PÄÄHUOMIONA r "Yhdysvaltalaisen pääoman yhtenä päähu(jmiona on ollut öljyn etsmtä Albertastä; Sen jälkeen kun iLeduc- >kenttä löydettiin v. 1947, länsi-Cana-dassa on käytetty toista miljaardia dollaria tutkimustöihi, poraukseen, putkijohtojen Ja puhdistamojen rakentamiseen. Noin 75 prosenttia tästä rahasta on välittömästi yhdysvaltalaisten yhtiöiden kuten Standart Oli of New Jersey ja McColl-Pronte-nac Oil.Co. Ltd:n kontrolloimaa pääomaa. Qn arvioitu, että tänä vupnno käytetään ainakin $20(i miljoonaa öljyteollisuuden kehittämiseen ja tästäkin rahamäärästä tulee kolme neljännestä Vhdysvalloj^ta. "Quebec-Labradorin' karussa erämaassa käytetään "•rautamalmin ke-hittämiseksr. Miltei kaikki tämä pääl oma: tulee yhdysvaltalaisilta yhtiöiltä, jotka ovat yhteyksissä HoIIingei^ Gold Minesin lianssa." (Quebecin pääministeri Duplessis antoi rautanaalmin • mennä , yhden sentin xoijaltlhiiinalia tonnilta;—•'eU noin (100.000 vuodessa.) j Wall St. Jounial"tiedoittaa', että- Ce-lanese Corp. of America on myös suur r l sijoittaja. Se teettää $150 miljoonaa maksavia rakennustöitä. ^"Viime vuoden kesäkuussa tämä yhtiö avasi $27 miljoonan selluloosatehtaan Prm. ce Rupertissa BC:ssa ja Edmontonissa sillä on . rakenteilla $54 miljoonaa maksava petro-chemical-tehdas- Ce-lanese tiedoittl myös äskettäin, että sillä on $65 miljoonan sijoitukset B. C:n puutavara Ja paperipuuteollisuu-dessa," 'Journal - viittaa Canadan: ja Y h dysvaltain välisen k^pan Canadalle aiheuttamaan kauppatappioon, mikä johtuu siitä kun Yhdysvalloista tuotetaan paljon enemmän t^Klastuot-teita, mitä voidaan ostaa sillä rahalla mitä, saadaan sinne myytävistä raaka- aineista; ja seUttää, että.se on a i heuttanut Canadalle noin $800 miljoonan tappion. «Yhdysvaltalaisen pääo. man laajakantoinen virtaus Cana-daan on kuitenkin: aiheuttanut sen. että Canadan pankit ovat nyt $900 miljoonaa paremmassa asemessa -Yhdysvaltain dollareihin verraten. J VOITTOA TUOTTAVA YSiTYS USA:LLE Torontossa maalisk. 22 pnä lähettämässään lisäraportissa Devon Smith kertoi: "Canadan ripeä teoUisuusboo. mi antaa suurliikkeen runsaita voittoja rajan ctel^uolella oleville teolli. suuksille." Journal seUttää mitä tapahtuu kun Canada vaihtaa raaka-aineita Yhdysvaltain teollisuustuottei-sim, mitä N"Abl>ottin- suunnitelma" vuodelta 1947 tarkoittaa. ^'Suurin .osa tästä sijoituksesta ($800milj.) on mennyt Canadan luon. nonresursslen kehittämiseen. iRaaka-ainetuotannon laajentaminen on ke- Raubaimeuvoston laajallukset suuren huomionbohteen Toronto. » loronton Baaban-nesvoston radloIaaJaDokset 'ovat / fiexättäneet laajaa Baielenkiinioa. Umoftettiin tääU» radloantieasUlä. Banhanneovoston laaja Hnssar- Jaan fcnnloa «ielä tjjidnie laaj^Uos-ta. Jotka (apahtavat.CKEY-ase-malta bötatlkoon 3, 10 Ja 17 pnä 9.15 fp. Pohojisa tulevat olemaan onlonisti San Tbomley Ja entinen lentolaiviieca Jobtaja ^ Jft. Aplio. J A - mviynyt nmian Canadan teoiusuus-kapasiteeUn kehtiyicsen kanssa taiasi, vuuttanut sen. r K u n Yhdysvallat I i saa'' teoUisuustuotteidensa • myyntiä Canadassa, se lisäsi mj-ös raafca-atoei-den ostoa Canadasta sitoen siten nämä kaksi maata lähemmäksi toisiaan." ••• ' ' - T e i ^ 'ja rautateollisuudesta Wall St. Journal antaa seuraavan, kuvauk- • senV '^Canadan teollisuustuotanto on -vuoden 1933 jälkeen lisääntynyt 130 prosentilla, eli lähes -3,600,000 tonniin vuodessa, samalla kertaa vuosittainen teräksen tuonti YlJdysvalloista on noussut lähes kahteen miljoonaan tonniin (v. 1951) — miltei vuoden 1939 kotimaisen ja ulkomailta tuotetun teräksen kokonaismäärään. . 'Canadan (teräs) tehtaat eivat täytä Canadan kysyntää meidän a i kanamme' sanoo puolustustuotanto-departmentin edustaja O. ^ C. Bean." TÄT TOSI KEKSIN-To — Minä vihaan iosikeja v I korkkeja. J ö i a k e r t a ^ " ,^ Joudun kiskomaan joko yHg kemaan sisälle ja siinä 03^'?; booamaa. — Vannaankin sitten piöijj, desta keksinnöstäni? — Minkälainen se on? •] —- Koiäcki'jossa on imriaii ^1 HAKBAS TOIVOUCS Työtön: '(Komean taloö oss-j '^En ole syönyt neljään päiväi^ Lihava emäntä: -Toivoisia olevan samanlaisen tahdoojojai^ JOS ET SINÄ NIIN i a j ^" Mies: — Minä yritän tehdä ^ hyvän vaimon. Vaimo: — Ja ellet sinä onaStt,* nä, niin minä teen sinusta hyräaai hen. ^ Moskovan työtätekevien kokouksessa amerikkalaisten- bakteriologisen sodan johdosta nostanut opposition vastaan Toronto. — Toronton yliopiston päivälehti Varsity on äskettäisessä pilkallisessa artikkelisarjassa ankarasti ar/oötellut opiskelijain oikeistojohtajia Ja yliopiston hallintoa. Canadan ylioppilaiden kansallisen l l i - lon ja Toronton Yliopiston oppilas-neuvoston presidentin Syd W£Xhi toimintaa ja taantumuksellista kantaa pilkattiin "uutisissa", hänen; oletetusta MOi'iovan matkastaan ja hänen sopimuksestaan hyväntahdon matkan järjestämiseksi Neuvostoliiton opiskelijoille Canadassa. Wax on taistellut 'tätä vlerailumatkaa vastaan vaikka suuret oppilasjoukot .ovat kan. nattaneet sitä. • • Yliopiston presidentti Sidney Smith oli kauhistunut tästä kertomuksesta. Jonka hän ototeuttavasti otti ensin totena, lisäksi hän sanoi oleyansa harmistunut, kun siinä usein. viitattiin hänen Icmmikkisubjektllnsa "Parantava englanninkieli". Opiskelijain neuvostoa, jonka valvonnan alaisenn Varsity-lehti on. oli, painostettu siinä määrin, että lehden ilmestyminen keskeytettiin7 Silloin erosi lehden koko henkilökxmta. Presidentti Smith kutsui aluksi lehden hei^cUekunnan luokseen "kurinpidollisia tclmenplteltä" varten, mutta lehden henkilökunnan takana oU muiden oppilaiden kannatus niin selvästi, että s>-j-tÖksct peruutettlijj Ja koko asla Jätettiin sikseen. Varsity on koko vuoden ollut sinä keskuksena. Joka on nostattanut opiskelijain oppositiota, johtajaii}; nykyis- .t&'ohjelmaa vastaan. Tämä limenec ko. lehden täydellisestä kannatukscs- Kriisitilanne Britanniani(in tel(stiilialalla Manchester. — Kun 65.000 tekstlili-työläLstä työskentelee vam osa-ajalla, Ja lisää teihtalta sitljetaan kokonaan, tekstiiliteollisuuden päämiehet- ja union ipaikallisjohtajat ovat täältä vedonneet hallitukseen, että se,ryhtyisi pikaisiin toianenplteisHh vakavan työttömyystilanteen toijumlseksi. . Paikkakunnan korkeiden savupiip-i> ujen lakatessa vuoron perään tupruttamasta savuaan. teollisuusmiehet Ja uhiojohtajat ovat tulleet siihen Johtopäätökseen, että työttömyys. m£kä aluksi näytti heidän mielestään hetkelliseltä lamakaudelta, johtuukin vakavasta talouspulasta. Tämäii perusteella on tullut ajan vaatimukseksi, että ' ihallituksen täytj-y tehdä Jotakhi". Mitä sitten on tämän äkkinäisen talouspulan takana. Joka on pahin laatuaan Britanhiaissa Sodan päättymisen jälkeen? .Asianomaiset selittävät, että yksi pääs>7 on se; kim Korean sodan piihkeamisen Jälkeen — uutta sotaa .peläten — varastoitiin suuret määrät tekstiilituotteita — joille el nj-t löjxJykään markkinoita. Tammikuim lopussa amerikkalainen kenraali Creese. joka Johtaa kemiallisen armeijakunnan •"tutkimusosastoa", piti ylistyspuheen bakteriologiselle sodalle. Hän sanoi: "Minun mielestäni meidän aseemme, joka ei vaadi suuria kuljetuskuluja, tekee v i hollisen vastustuskyvyn vähäiseksi ja sallii siten saavuttaa, voiton, tuhoamatta talouslatoksia... Biologinen so. ta on jotain kokonaan päinvastaista terveydenhoidolle ja. profylaktiikalle ... Biologinen sota on oikeastaan.uusi • yritys ottaa ,selvä luonnonvoimista ja panna ne kansan palvelukseen, varsinkin tällä sotilaallisella alalla. Eroitukseksi atomipommista-.lailcka muusta räjähdysaseesta , blologmen sota on; pääasiassa suimnattu- väestöä vastaan, koska se ^ ei. tuhoa rakenr nukata ja koneita, .vaan vaikuttaa ,itr se iJMnisiävastaanlail^^ mistä'ihminen saä'i^vintonsa,", nimifi' tain karjaa ja viljelyjtsiä.vastaaij..' _ Jonkun ajan kulutbua amerikkalaiset päättivät tarkastaa kenraali Cree-sen "tutkimukset" Kloreassi^. J a - K i i nassa. ' ^ ^ '}^g\ Tuskin tarvinnee puhua bakteriologisen sodan epäinhimillisyydestä? Kenraali Creese, aivan kuin kuole-mankauppias, kehuu kulkutautien levittämistä sanoen, että rutto, kolee-ra taikka lavantauti käyvät halvemmaksi kuin pommit. Hän naksuttelee helmitaululla, kuinka pienet ovat kuljetuskustannukset. Hän muistuttaa mieleeni että Jos ihmiset kuolevat tauteihin, niin voittaja saa tehtaat ja talot haltuunsa eheinä. Kaikki tämä on niin inhoittavaa, niin kauheat^, että on vaikea kuvitella kenraajl Cree-seä Ja niitä amerikkalaisia, jotka k yK vävät milcrogeilla saastutettuja hyön. teisiä, ihmisiksi. ^ Se, mitä he nyt tekevät, on rikollista ja sanomattoman tyhmää. 'Menetettyään toivonsa päästä voitolle sodassa, he kostavat iljettävästl ja hal-ipamaisesti*. Kaikisi kansat kääntävät 'heille selkänsä.'' (He eiväfc enää völ luottaa kansojen kannatukseen. Mikä i jää heidän ^osakseen? Hyönteiset? Mutta ruttokirpuiUa ei pitkälle päästä. ' • Joliot-Curle on suuri oppmut. Hän Yliäolevassa kartassa nähdään kahtia jaettu Saksa. Neuvostoliiton viimeisessä länsimaille tekemässä ehdotuksessa'esitetään yhtenäisen, demokraattisesti valitun haUituksen alaisen, Saksan mnodostamista, mutta USA on hylännyt Neuvostoliiton -ehdotuksen. Demokraattinen Itä-Saksa käsittää 31 pros. Saksan alueesta Ja 27 pros. vätttöstä. eräänä ensimmäisenä keksi atoomiytl-men rikkomislain. Hänen keksintönsä. Jonka olisi pitänyt palvella ihmiskuntaa, muutettiin Hiroshiman kauhuksi. Mitä sanoisivat Pasteur, Metshnikov Ja Roux, Jos he näkisivät, että heidän työnsä, jonka tarkoituksena on tautien hävittäminp ja ihmisten pelastaminen, on nyt muutettu saastutetuilla hyönteisillä täytetyiitsi paperl-koteloiksi. Tästä on tehtävä loppu! Sitä vaativat ihmisuhrit. Sitä vaatii järki, ihmisrakkaus ja omatunto. Me olemme vakuuttuneita siitän että Maailman Rauhanneuvosto tekqe kaikkensa bakteriologisen sodan 'lo-pettamlselcsi. -- Frederic Joliot-Curie nojaa n i ^ . ^ satoihin miljooniin ihmi^ siin. Jotka'oVat aHekirjoittancet Tukholman Julistuksen, hän nojaa kansainvälisiin- sopimuksiin, ja Puriaisen Ristin julistukseen. Kansojen suuttumus kohoaa kuin hyökyaaltp. Ja ellei- : iät kavahda ne, jjotka isvosivaf rikok-isia i pyyhkäisee varma siitä, että kun Amerikan kan-sa- saa tietää itotuuden, niin. se osaa langettaa tuomionsa näiden konnan-töiden tekiJöUle, Me, rauhantahtoiset Moskovalaiset, vaadimme bakteriolölgisen.^odän p i kaista lopettamista ja- siihen syyllistyneiden; rankaisemista ei vain-.siksi, että meidät bn vallannut suuttumus näiden valloittajien menettelyn ja heidän pahan tahtonsa johdosta a-. listaa valtansa alle Aasian vapaat kansat, vaan myöskin siksi, että me kunnioitamme ^Pasteuria ja inhoam-valeoppinelta,. Jotka viljelevät Canadan farmien luku vähentynyj; ala lisäänyinyt 1 Ottawa.—-Viime kesäkuussa tetun väenlaskun yhteydessä Canadan farmien lukumäärän _ tyneen noin 58,000 Ja farmien b i 1 määräisen koon kohonneen 256 I keristä 281 eekkeriin, todetaan täf 1 tollisen toimiston Julkais/jmissa ta | doissa, Canadan farmien pinta-ala oli ij. ^ me kesäk. kaikkiaan il74,046,€äleätt, riä eli 0.2 prosenttia enemmän kuist vuotta aikaisemmin. Canadassa oli €23,091 laimja 619,465 jos jätetään Newfound]aj]dit tamatta huomioon. Vuoden M3 732,858 farmiin verrattuna se osi taa farmien lukumäärän vähentjsec 113,393. Koska farmi määritda 1941 toisella tavalla kuin 1951, el nai nittu luku anna oikeata kuvaa fs-mien vähenemisestä. Vuoden !S määritellsm mukaan arvellaan Cia dassa olleen 677,000 farmia, Joten ti den lukumäärä väheni 10 vuodsa 58.000 eli noin 9 prosenttia. Vuoden 1951 laskussa määriteia farmiksi vähintään kolme eeUeä käsittäneet maat tai 1—3 eekbm i , laajuisetkin','-JoÄ niiden 1950 nm!». , niin tajpäjsuuttumul^en^ aalto loustuotannon arvo oh vähintään S yhkäisee ;ii^#i,;-HieItään:-'; P l e a l dollaria: Viioiina »1941 käsitettiin k-miksi jokahien eekkerin kokoinen tii sitä suurempi alue. Jonka maaUlos-tuotannon arvo oli 50 dollaria tai ^ nemmän. . iParnlien liikumäärä vähentyi h> kissa itäisissä; maaJtunnissa, Ontaa mukaan luettuna Ja lisääntyi kaDos läntisis.sä imaakunnissa, eniten Brita Columbissa. 21 prosentilla Enite farmit vähentyivät New 'Bmstiäs sa. 17 prosentilla. me tauteja, silcsi. että me tahdomme pe-' lastaa uusilta kauheilta kärsimyksiltä kaikkien maiden Ja. mantereiden kansat. Me emme puhu Yhdysvaltojen kansaa vastaan, me emme vastusta Amerikan kansaa, vaan me vastustamme lavantautia, koleeraa ja ruttoa, me puolestamme kaikkein kalleinta — ihmistä. — Viimeksi - kuluneen kymmenen vuoden aika^nia bn .TJSA:n kivihiilen-kaiv- ajaih tyontuottavaisuus lisääntynyt 34 prosentilla. 1,113 oli vielä tulossa Canadaan Canadan . siirtolaisviranomaiss tietojen mukaan saapui Canadaanii me vuoden aikana kaikkiaan iH siirtolaista Suomesta. Koska vsa vuonna ilmoitetaan Suomesta neen kaikkiaan 5,243 henkilöä daan merkitsee se sitä, että vuoden alkupäivinä oli Suomeö matkalla Canadaan kaikkiaan 113 henkilöä. (He: ovat todennäköisesi Ruotsissa odottamassa liipaa Caia-daan pääsyä varten. ViivästybB syynä lienee myöskin laivatUojen piste.- Neuvosto-Karjalassa on 41,700 järveä PetrmaTodsb. — Karjalals-suom». laisessa tasavallassa on paljon vesistöjä. Vibne aikoihin saakka on mainittu tasavallan; alueella olevien järvien luvusta erilaisia numerolta.,(Ncu. Tostoliiton tiedeakatemian karje^lais-suomalaisen haaraosaston vesitalouden osasto on tarkalleen laskenut t a . savallan sisävesistöjen xnMxäa. Kax-jalais- suomalaisessa tas^vallassiEi, ,on 41.700 järveä. . • Monet järvet ovat jokien läpikulkureittejä. Eshn. Shui-joki virtaa useiden järvien kautta ennen kuin se laskee Xänisjärveen. Tämä seikka luo erinomaiset edellytykset pienteni l a l . vojen liikenteelle. Järvet ovat niySa hyvin kalarikkaita. Niissä on lohensukuisia ja muita arvokkaita kalalaj e j a . , , ta Neuvostoliiton opiskelijain hyväntahdon vicrallumatkaile Ja sen suosittelemasta suuremmasta toiminnallisuudesta rauhan by\%iksi opiskelijain keskuudessa. Tämä toimittajalh Itsenäinen kanta oli fipäilemättä yksi syy siihen, miksi opiskelijain neuvosto rjThtyl nlhi nopeisiin toknenpltelslln hctä vastaan. PÄIVÄN PAKINA Sama tulos, kmmm päin vain Maalima viisastuu — maiidoliisestl olisi enenunän palkallaan sanoa, että hullut tulevat hullummiksi — ainakin mikäli ihmisten hengiltäottaniinen on kj'symyksessä. Jos nyt maailma saataisiin seuraamaan ameciklcalalsen isäntämaan L^ojei} pappojen ja heidän käskyjään täyttävien 'tiedemiesten" — voJko-han . Ihmisten Joukkomurhaamisen suunnittelijoita pitää tiedemiehinä, ehkä murhatiedemiehlhä — niin tuskinpa tässä enää kovinkaan kauan taivastellaan tämän' inatoisen maan kamaralla.'. Kovm. pitkää aikaa el ole siitä, kun. yhdysvaltalainen atomitiedcmles Rldenour sanoi, että muutaman vuoden päästä Yhdysvalloilla on niin paljon atomipommeja, että niillä pystytään hävittämään kaikki ihmiset maan päältä. Hän oli sitä mieltä, että 10,0C0 atomipommia saisi aikaan niin suuren radioaktiivisen säteilyn, että kaikki elämä häviää. Emme epäile, etteikö tuo aitoamerikkalainen määritebnä pidä paikkaansa, etteikö Yhdysvallat — "ame-riklcalaisen elämäntavan" kauppiaat — »'Sty'onnellistuttamaän maailmaa hävittiimällä koko Ihmlskuhnan. . K u n on lisiiksi tunnettu - tosiasia, että* myöskin Neuvostoliitto on valmistautunut atomisodan varalta ja että sillä on pommeja tarpeeksi Ame-^ rikan mantereen ituhoämis^i, koska yhdysvaltalaiset maailman haliitsi- Joiksi pyrkijät eivät ole myöntyneet kerta kerran perästä toistettuihin esityksiin, että atwniase pistetään .pannaan,Ja kaikki pommit hävitetään >jä toimeenpannaan kansainvälinen tiukka kontirolll! päätöksen toteuttamiseksi, • (Näinollen olemme siinlL "onnellises-sa7 asemassa täällä läntisessä maailmassa, että jos yhdysvaltalaiset: elä-mäntuhoojatv kylvävät iOjOOO atomi- • <mnelllstuttaini-odottaa saman- "onhellisuutem-fpommia "itämaiden* seksi, nilin yphnme laista satsia oman me" täydennyksdcsL Nyt kuitenkin on puntarissa, toinenkin vaihtoehto, joka joidenkin "tiedemiestenr^anielesta cax atomipommia/ parempL Se on bakteej^ixunoai, p<«nmi sellainen joka on täytetty tuhoisia tauteja levittävillä ihj-öntelsUlä ym.,sellaisella topeskalla, £räät hyvin viisaat älskät'ovat laskeneet, ettil^ tiibolsia taakteerejA levittämällä voidaan tuhota kaikki i h miset, matta^teoUistiuslaitokset, rautatiet >ja yleeas3L kuoUut maallinen omaisuus ^ä ehj^ksL JNTäitä pommeja faiulutaan Jo ko» kclllimkin Koreassa Ja iBUlnässa, mutta kuinka suurella mene.styksellä, siitä ei ainakaan vielä ole virallista raporttia annettu. Että asiaan on kimnytty oikein kor- •via myöten osoittaa se. että Japanilaiset sotarikolliset isä Shrön. kitano Masadzon Ja Vakamatsu Judziron* joiden V. 1949 oikeusjutussa todettiin tehneen Julkeita konnantöitä viime maailmansodan aikana, kokeileaxalla sotavankefliin bakteerien vaikutusta ja levittämällä tarttuvia, tappavia tauteja Kiinan väestön keskuuteen, oh palkattu USA :n palvelukseen. Neuvostoliiton hallitus esitti, että nämä edellämainitut konnat ja pari muuta japanilaista l>akteTiologisen sodan suimnittelijaa' asetettaisiin kansainvälisen tupäiiaistuimen eteen, mutta Yhdysvaltain ja Britannian hallitukset kieltäytyivät siitä. " • . : Nyt nämä' smuroistot. tnliolttavat tautien levittäjät, lasten tuhoojat, on kusuttu suunnittelemaan ihmisten Joukkomittaista, koko maailman laajuista. hävittämistä. Kalkki tämä siitä «huolimatta, että V. 1925 kaikki Johtavat valticrt; allekirjoittivat Genevessä Juhlallisen pimiiksen biologisen sodankäynnin kieltämisestä. Mutta mitäpä niistä sopimuksista, juhlallisia tai 'ei. Jos pe eivät' soyi "läntelälsiin" piuustuksiin niin ne nakataan roskakoppaan. .•nieodore Rosebury antaakin ym-noärtää. mistä .^stä amerikkalaiset eodanvalmistajat ovat ihastuneet baiktecrisotaan. Hän sanoo: , . Sitä voidaan käyttää Ihmisten tai .heidän 'työkykynsä tuhoamiseeii, ilman että heidän omaisuuttaan va-bingqitctaan . . . Se eroittaa sen atomipommista.*'' ' Eikö olekin loistava keksintö ros- ,von näkökannalta! Ihmiset voidaan saastuttaa i»* heUla taudin basilleiUa, tappaa }« tuhota' ja sitten . . . korjata höö: persoonaUuien Jä yhteinen omaisä-tensa tuhoojien omaisuudeksi Mutta kuinkahan tässä sittests käy?^":.V.'^' , Jos ne taudeilla saastutetU«B ja tuhottaviksi suunitellut kac» vastaavat^ samalla mitalla? Jos S ryhtyvät, itsensä puolastamlseea 1* koitettuina ivastaamaan atomiptC meillä (Ja baiteeripommeilla. Jos loppujen lopuksi kaikki naii' massa saastutetaaii ja ^ " ^ '^ ihmiset j a eläimet, jota ^^akttens^ edellyttää, nUn mitä vlricaa oa^ omaisuuksillakaan. Näm tavallisen kuolevaisen kinalta katsottuna on aivan s a i ^ kevää. ixävitetääJ^ö sivistys ja^cS» maan pinnalta' atonaipoino5BD»f radioaktUvisella säteilyllä tai inU^ tavalla tautien levittämisellä i» misten myikyttämiselle. -Kuolema Ja loppu on knUO*' seurauksena. —" Se tulee nita yhden kuin tolso:^ osaksi, sillä turha on enää k n r ^ , että Neuvostoliitto ja sen UitM»^ eivät antaisi Prahasta vastaan'^ niitä vastaan näillä kauheilla i n ^ aseilla suuremmassa mitassa tään Kuka siis tahtoo elämän J * * ^ kuka haluaa/että maailman saisivat jatkaa, sivistystään J«J^| tj-stään — kulkea kohU P « ^ j elämää ^ hähen on kor«>^*'^**^j nensä niin bakteerisotaa kato Hgl sotaakin vastaan - - . k a * ^ vastaan. 1 Ne on tuomittava inhoitUTö» kokstoa. — Kulkuri
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 3, 1952 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1952-04-03 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus520403 |
Description
Title | 1952-04-03-02 |
OCR text |
Sivu 2 Torstaina, huhtikuan 5 p. — Thursday, April 3, 1952
C>iKaii oX Ftauiisb Canadtaits. ;Es-taUlsliAl
N07. tf< UlTiT Aatiuttixed
tus ueond Oaamaa^tjtbeTost
Of |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-04-03-02