Vapaus, July 23, 1921

              lauantai. ! sanoa, eitä göu#n alkamisesta näihin
H..PURO, J. W. SLUP, iaikoihin asti. Se ei kuitenkaan pidä
Vastaava toimittaja. Toirtittissihteeri joilenkaa.i paikkaanea. Canadan työ-
" väenluokalia on varsin hyvässä muis-
Kirjotuksessaan Tokoi kuvaa m'> kalja katsomalla tunsi, Mha-annoksttj luonnollista. Sillä onhan Canadan lettömyytta. Eikä ainoastaan vain
jten Canadan työläisillä on ollut eri-jOli verrattain rajoitetut, jne. Kaikki j S.S. Järjestö koko olemassa(^!on<=3 a-jmielettömyyttä, mutta suuresti rikol-
Rikollista sen takia, että Ca­nadan
S.S. Järjestö on nykyisin yksi
_ - 1 • * - - ^' 1^*" S.S. Järjestö koko olemassaolonsa a-lmieU
S^cÄnatSa liStyy kultaisia aikoja, joilter. pitäi-inämät ovat luettavat rajoituksiin, jo- jah ollut Canadan suomaiaäen tyd-j lietä.
jjEsa, Ont., joka tiistai, torstai ja'«kestäneen o - 6 vuotta, «e tahtoo jten kyllä niitä todellisuudessa on ollut väen tietoisimman aineksen jäi^jesto. jnada;
VAPAUS
(Liberty)
The only organ of Finnish Work-ers
in Canada. Published in Sud-bnry,
Ont., every Tuesday, Thursday
and Saturday.
Advertisinjr rates 50c per col.
inch. Minimum charge for singie
iflsertion 75c. Discount on standing
advertisement The Vapaus is the
best advertising medium araohg the
Finnish People in Canada.
Ilmotushinta 50c palstatuumalta.
— Alin hinta kertailmotuksesta 75c,
—Kuolemanilmotukset $2.00 (muis-tovärsyiatä
60c kultakin lisäksi). - •
Kihlaus- ja aviol. ilmot. alin hinta
$2.00, nimenmuutosilra. (muuten
kuin avioliittoilmotusten yhteydessä
f2.00 kerta. Aviöieroilm. ?2.00
kerta (2 kertaa ?3.00. .... Syntymä-ilm.
$2.00 kerta. — Halutaan tieto­ja
osoteilmotukset $1.00 kerta (3
kertaa $2.00) — Kaikista ilmotuk-sista,
joista ei ole sopimusta, tule«>
rahan peurata mukana.
tösta ne ajatj jöJloin mailmanpalo
puhkesi. Jajjainen muistaa myöskin mys,
mitenkä pitkiä leipälinjoja esim. car
nadalaisissa suurkaupungeissa sai
nähdä vuosina 1914 ja-1915. Vii­memainittu
vuosi lienee ollut ankar
rin, Hyvä aika, jos sitä sillä nimel­lä
voidaan sanoa alkoi vasta vuoden
1916 ajalla. Sotateollisuus alkoi'seen osaan on kokoonpunottu aivan
hyvinkin paljon.
^Kirjoituksessa pitkin
totuudesta kokonaan j>oikkeavia se
lostuksia, k i i ^ elintarpeiden yksi-tyiskohtainen
hinta, työttömyyskyey-suomalaisten
asutus ja luku­määrä,
OBU;n jäsenluku ja monia
muita, murtta kun kirjotue käsittää
useoita plastoja emme katso niihin
kaikkiin tarpeelliseksi kajota.
Yleensä kirjotus kokonaisuudes­saan,
varsinkin mitä tulee ensimäi-jiiuri
silloin parhaasta päästä, ja osa
kymijienistä tuhansista työttömistä
sai työtä, mutta suuret jot^kot saivat
samalla tavalla kuin Canadan kapita­listit
ovat oppineet ömain yksilöllis­ten
liikeetujensa vuoksi työläisille se
edelleenkin nähdä nälkää 1916 vuo- liitämään. Suomen työläisille, sikä-
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli
vk. $2.25, kolme kk. $1.60 ja yksi
kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suqmeen, yksi
vk. $5.50M puoli vk. $3.00 ja kolme
kk. $1.76.
Tilauksia, joita ei aeuraa raha, ei
tulla lähettämään, paitsi asiamiesten
joilla on takaukset; ^
Vapatiden konttori ja toinlitUB pn
'Liberty Building, Lome St., Puhe-
Iin 1038. .. „ .
Postlosote: Box 69, Sudbory, Ont.
Joa etjemliloin' tahansa saa vas­tausta
ensimälseon Hirieeseenne, kir-iottakaa
uudelleen InkkeenbOJtajan
persoonallisella nime)lä. ;
J . V. KANNASTO, lii^ecnhoitajk/
Reglstered at the Post Office De-jpartmont,
Ottava, as secohddass
uiatter.
den loppuun. Välirauha solmittiin
1918 ja niinpian kun se oli tehty lak­kasi
myöskin sotatarveteollisuus, jos­sa
suurin osa työläisiä silloin työs­kenteli.
Seuraus oli, että kymmeniä
tuhansia sai -lähte© nälkätaipaleelle,
syömään niitä säästäjä, joita parin
vuoden ajalla olivat tehneet, jos sel­lainen
oli ollut inahdollista, • Kuiten­kin
säästöistä puhuminen on niin ja
näin. Eivät niitä monetkaan ehti­neet
keräämään, sillä elinkustannuk­set
oli vat tavattoman korkfeat. Ne
olivat kohcmneet jopa kahteensataan
prosenttiin eikä ku^n Tokoi v^äittää
60—100 pros€nttiin. Useat tavara­lajit
olivat sitäpaitsi suuren joukon
korkeamnialla. Ja tätä kohoamista
on jatkuvasti tapahtunut aina viime
kevääseen saakka, los työläiset, ja
niistäkin vain* osa olivat voineet jon-kunverran
säästää, meni se elintar­peiden
jatkuvasti kohotessa keinotte
lijoiden pussiin. .
li kun niitä vielä Suomen Sosialide­mokraatin
takana ja Icannattajana
lienee on Tokoin kirjoituksella saatu
kokonaan valheellinen kuva. Sietäi
sipä sellaisen miehen kuin Tokoi ön,
asioihin vastaisuudessa lähemmin tu­tustua
ja vasta sen jälkeen tehdä ser
lostuksia Canadan oloista.
Toronton S. S. Osaston
ja OBUUnitin yhdis­tymisen
johdosta
niminen Karjalan Komitean kustan­tama
julkaisu on saapunut Vapauden
kirjakauppaan. Julkaisu käsittää
runsaan määrän mlelenklintpiBia. W ^
jotukaia ja selostuksia tästä työläis­ten
kommuunista, sen lisäksi on sii­nä
useita runoja ja runsaasti kuvi­tettu.
Kaikkiaan käsittää julkaisu
56 suurikokoista sivua. Hinta Cana-dassa
60 senttiä. Saa tilata joko
suoraan Vapauden konttorista tai
kaikilta asiamiehiltäiiime. Kiirehti­kää
heti tilaamaan, sillä meillä on si­tä
ainoastaan pienempi määrä. .
Tököi selösfamaäsä ca-
. nadalaisia oloja
Eivät ne palkatkaan olleet kohon-rfeet
kutan Tokoi selostaa. Totta on,
että esim. sotateollisuudessa, vieläpä
joissakin «mmattitpissäkiiv olivat pial-
M Ji9l»P"96ot, niutts oi läheskään
sitä nousua joka iapakui elin^arpeia-sa.
Olipa muutamia teollisuusaloja,
joissa palkat eivät nousseet juuri ol­lenkaan.
Yksi «ellainen teollisuus­ala
o}i vaateteollisuus. Huolimatta
0litä, että ttiplla teolliauusalalla val­mistettiin
suuret määrät tuotteita
juuri Sotarintamalla olevd^ miljoo­naiselle
arriieijalle, eivät palkat sil­liä
kohonneet juuri ollenkaan. Mies­ten
tilattujen vaatteitten tekijät e-
Sim. saivat häylttömän pientä palk­kaa,
sillä vaatteiden valmistus kävi
tehdasmaisesti armeijan taipeeksi ja
kun miehet olivat rintamilla, ei tilat­tujen
töitten ^^ijöillä ollut kenelle
olisi niitä valmistanut.. Tämä ei ole
ainoa ala, jossa oli huonoa aikaa ole­massa.
Vaatetustyölästen tila alkoi
parantua . vasta sen jälkeen kun
;viiehet olivat kotiutuneet rintamilta.
Tuntuu varsin huvittavalta lukea
Suomen Sosialidemokraatin nume-
Muurmannn ^ Legionan perustaml-roissa
131 ja 134 kirjotelma, jbnkä
t>9n yhteydessä kuuluisaksi tullut Os­kari
Tokoi on kirjoittanut. Kirjoitus
itse asiassa on tarkoit. kuvaamaan
canadalaisia oloia. jnuttai kun tuossa
krjotuksessa pilkistää esiin huomat­tavan
suuri asioiden> tuntemattomuus,
katsomme olevan paikallaan siihen
jollakin; sanalla kaj6ta.V
omaa tarvetta varten, mutta kun n i i /
tä kuljetettiin Europaan suunnatto­mat
määrät jouduttiin täällä toisissa
lajeissa elämään sangen- rajoitetuilla
annoksilla. Tokoi kirjotuksessaan te
Kee asioita tuntemattomana sen ylr-
• etiä :U9költaäi Gftiiadaäsa ei. oi'
leen rajoituksia öllenkäärt. Kyllä ftii
tä* oli vaikkakaan fel siiliä mfekltykses
tä että oHsi Myt^tty korttia, kuten
Euröpan malästu^'Perheelliset jota­kuinkin
vielä salvat ostaa koko va­paasti,
niutta ruokaloissa erikoiset
määräykset ja rajoitukset. Lijbää
sai pari pientä viipaletta. SOKWI
sai juuri'6enverran,\«ttä. sen siksi tal^.
Tämän kuun alussa päättivät To­ronton
S.S. Osasto ja Suom. OBU
Unitti yhtyä täydelliseen yhteistoi­mintaan
keskenään. Kaikki Unitin
jäsenet velvotetaan tämän päätöksen
nojalla liittymään S. S. Osastoon. Mi­kä
suuri vastakohta tämä päätös on­kaan
sille päätökselle, minkä OBU:n
Sudburyn piirikokous teki viime tam­mikuulla,
jolla päätöksellä kaikki so­sialistisiin
puolueisiiti tai sosialistisiin
poliittisluonteisiin järjestöihin kuu­luvat
työläiset tuomittiin ulkopuolel­le
ÖBUital.- . • . ;:;w;v
forontbn suonialaisten työläisten^
ottama,askel on ihana työväen luok­katietoisuuden
ja solidarisuuden kas-vamisnäyte.
Käytännöllisessä suh­teessa,
siihen nähden, että OBU Uni­tin
jäsenmäärä siellä on ollut viime
aikoftia verrattain pieni, ei sillä ole
niinkään suurta merkitystä. Mutta
sitä suurempi on sen aatteellinen mer
kitys. Se on askel suoraan sinnepäin
mihin suomalaisten työläisten täällä
on kulettava. Se on — kohti mitä lu-jinta
ja kiinteintä yhdistymistä työ­väenluokan
vallankumouksellisten
aatteitten levittämis- ja työläisten
liiokkataisteluvoimien lisääämistarko
tuksissa. l^ronton suomalaiset työ­läiset
ovat ahtaneet esimerkin muit­ten
paikkakuntain suomalaiselle työ­väestölle
minnepäin on kulettava ja
Se on ollut Canadan suomalaisen työ
matkaa on j väen suuri herättäjä ja valistaja. ?e
on ollut sen kiinteä yhdyeside, ei ai­noastaan
yhdistäen suomalaiset työ­läiset
keskinäiseen yhteistoimintaan
luokkataistelun hyväksi, vaan lähen^
taen ja yhdistäen sitä tämän maan
varsinaisen työväen luokkatietoisen
työväenliikkeen kanssa, sikäli kuin d
tä on. minkään verran kokonaisena tä
hän asti ilmennyt. Se ei ole ollut
missään merkityksessä vain puhtaasti
kansallinen suomalaisten työläisten
järjestö, kuten monelta taholta on tah
dottu väittää. Se on harjottanut pro­paganda-
ja valistustyötä tämän maan
ja'yleisrnailraallistea. yhteiskuntaolo­jen
perusteella ja käsitelfyt työläis­ten
etukysymyksiä Canadan ja kan­sainvälisten
olojen pohjalla ja valos­sa.
S.S. Järjestö ei ole myöskään oi
liit puhtaasti poliittinen järjestö, sii­nä
merkityksessä, ettei se olisi kaikin
tavoin opettianut työläisiä taloudelli­sen
iuokkajärjestön tarpeelHsuuden-ta
ja perehdyttänyt niihin kysymyk­sin.
Ja erikoisesti vielä on/Järjes­tömme
siinäMuhteessa kaikin voimin
painostanut uudenaikaisen teolli-suusunionismin
etevämmyyttä,' OB-
^ m perustettua. Järjestömme antaen
siHe täyden tunnustuksensa ja toimi­en
parhaansa mukaan sen edustaman
taldudlelisen järjestomuodon edistä­miseksi.
Sanalla sanoen; Canadan
S.S. Järjestö on avannut ovensa uu­denaikaisen
taloudellisen liikkeen agi
tationille ja valistustoiminnalle.
Jcuinka työväen rivit on yhdistettä-lElintarpeita
olisi Canadassa ollut i^vä.^^^^^^^^^;
Saattaa olla vielä ryhmä suomalai­sia
työläisiä Canadassa, jotka katse­levat
tätä yhdistymistä karsain 5iU<
min. Tälliä johttru laHtolaisfenatis-mista,
joka nauttii erlseuraistiudesta
ja on, teolllsuusimionismia kaikki-kaikesää
pitävän fanatismin sokalse-
Mft, Mutta kaikki ne tietoiset työ­läiset,
joille työväenluokan mitä kiin­tein
yhtenäisyys on kallein asia, kaik
ki ne työläiset tervehtivät ilolla jo-1
kaista tällaista yhdyntää.
Se että rehelliset teollsiuuaunionia
titlähentyväj;.-,S.S. Järjestöä ja sii­hen
kuuluvia työläisveljiään ja sisa-ijatuskanta (]ö§ siinä yleensä mitään
riaan, ei olekaan mitään muuta kuin järjelHätä ajatusta on) on sulaa mie-
Kuitenkin kaikesta tästä huoli­matta,
ryhdyttiin täälläkin niiden ta­holta,
jotka olivat sokean lahkolais-vimman
valtaamia ja joille* työläisten
luja, selvien luokkataisteluperiaatteit
ten mukainen yhdistyminen pn ollut
toisarvoinen asia, <teollisuusunionis-min
» jiimessä perustelemaan uusia
seurakuntia, joille annettiin nimeksi
milloin «OBUrn Kannatusrengas»,
milloin taas «Industrialistin Kannatus
rengas». Näillä trenkailla» on san­gen
vähän ollut todellista arvoa te-ollisuusunionistisessa
kasvatustyössä,
ne ovat pääasiallisesti palvelleet vain
nratltämlert henfcllältten sekavia eri­seuraisuus-
ja lahkolaishärrastuksia.
Ja sikäli kuin ne todella ovat pyrki­neet
kasvattamaan suomalaisia työläi
siä taloudellisessa järjestymisessä ja
tärkeissä yhtesikunnalHsta talous- ja
teollisuuselämää koskevissa kysy­myksissä,
ne ovat olleet tarpeettomia
koska S.S. Osastoissa on ollut tilai­suus
ja lämpimästi harrastettu sekä
työväet! poliittista ^:että taloudellista
Vali^amista. On erikoisesti allevii­vattava
että suomalaiset OBU ;h kan-natusrenkaitten
nimellä kulkevat seu
rat ja OBU;n varsinaiset osastot, joi
hin kaikenkieliset työläiset kuuluvat,
ovat tykkänään eri asia. OBU:n u-nitteja
ei ole, perustettu murskaa­maan
suomalaisten enempi kuin muun
kielistenkään työläisten poliittisia
luokkajärjestöjä, sitävastoin ovat
niuutamat fanatiikot suomalaisissa
«kannatusrenkaissa» aina väkisellä
vääntäneet Canadan Suom. Sos. Jär­jestön
tuhoamisen tärkeimmäksi asi­aksi
ja uskottaneet että se on OBU:n
tärkein tehtävä*
Jokainen ajättelfeVa työläinen kä­sittää
ilman iVitiUta, että tällainen a-
|6os69.
niitä harvoja työläisten järjestöjä täs
sä maassa, joka on selvästi nykyaikai
sen kumouksellisen työväenliikkeen
kannalla, vieläpä elimellinen osa sii­tä.
On päästävä siihen, mihin äsket­täin
pidetjm Kolmannen Kansainvä­lisen
ja sen jälkeen pidetyn Punaisen
Taloudellisen Kansainvälisen päätök­set
kaikkien maitten " vallankumouk­sellisia
työläisiä velvottaa, nimittäin
,mitä kiinteimpään yhtenäisyyteen ja s
solidarisuuteen kaikkien vallankumor
uksellisten työläisten kesken, kuului­vatpa
he sitten poliittisiin tai talou­dellisiin
järjestöihin, (^n hyväksyttä
vä kansainvälisen kommunistisen iiik
keen aatteet ja menettelytavat, kos­ka
muita työväenluokkaa voittoon
vieviä aatteita ja menettelytapoja ei
ole.
Ja juuri nänä aikoina, kun äskei­sistä
suurista työväen kumouksellisis
ta liikehtimisistä säikähtänyt porva­risto
alkaa jälleen toipua ja vauras­tua
entistä ankarampiin hyökkäyk­siin
työväerjluokkaa vastaan kaikilla
mailman kolkilla, on mitä suurinta ri
kollisuutta eripuraisuuden lietsomi­nen
ja työläisjoukkojen yhdistymi­sen
«fekäiseminen. Sen sijaan me o-lemme
velvolliset kaikkialla kaikin
voimin edistämään kaikkien vallan­kumouksellisten
työläisjoukkojen kiin
teää yhdistymistä. ;
Me Canadan suomalaiset työläiset
olemme saaneet paljon tunnustusta litettavasti voineetkaan ottaa
•f.i
Doilamta
LÄHETYSKULUT OVAT SEURAAVATj
. 40c. lähetyksistä alle .§30.00; 50c. lähet>-ksi<tä ?Vn_... I
lähetyksistä $40.00-$60.00; 75c lähetyksistä §60 00 Ä-^^^k
$100.00 25c. jokaiselta alkavalta sadalta lisää '^'^"•M. ij jf
VAPAUS
Su(lbary,Ojii
5 Torontossa ottaa rahälähetyksiS Vastaan to V. A T * ff ;ii t » , i
S lair Avenue. IJBs!^:
51 ;i
on saatavana Vapauden kirjakaupasta, hinta 65c
Tilatkaa kesä- ja sunnuntaikouluja sekä kotiopetus!
ta varten. ,
psre
tämän mana varsinaiselta työväeltä
korkeasta luokkatietoisuudestamme.
Mutta tämä luokkatietoisuus voi täy
sin kirkastua vain mitä kiinteimmässä
yhdistymisessä ja mitä lujimmassa so
lidarisuudeesa, Osottaltaamme Ca­nadan
työläisveljlle ja siskoHIe, että
me suomalaiset työläiset kykenemme
myöskin yhdistymään lujin toveruus-sitein
ja voimme lähestyä heitä ja
liittyä heihin yhdistynein, suljetuin ri
vein.
Canadan suomalaiset työläisveljet
ja sisaret, tunnustakaamme toinen
toisillemme, että me kaikin tarvit­semme
toinen toisiamme, teollisuus-unionistit
tarvitsevat vallankumouk-selHsteri
sosialistien tietoja ja voimia
ja he taas tarvitsevat teollisuusunio-nisteja.
Olkaamme siis molempia.
Liittykäämme Canadan S.S, Järjes­töön,
koska se on ainoa poliittinen va
lisiusjärjestö, mihin me suomalaiset
työläiset täällä voimme liittyä. Liifcr
tykäämme OBU:hun ja muihin työvä
en taludeilisiin järjestöihin, järjes­tämään,
kasvattaman ja lisäämään
Canadan työläisten tämänpäiväistä ja
tulevissa taisteluissa tarvittavaa val­lankumouksellista
taisteluvoimaa!
Kommunistisen Bal­kan-
liiton toinen
kokous
, Toukokuun 4, 5, ja 6 pnä pidettiin
Sofiassa kommunistisen Balkan-liiton
toinen varsinainen kokous, johon ot­tivat
osaa Bulgai^jan ja Jugoslaavian
edustajat. Kreikan ja Rumaanian
kommunistiset puolueet, jotka oli­vat
ediistettuina Balkan-liton perus­tavassa
kokouksessa Wienissä ja oli­vat
silloin kaikkien peruskysymyk­sien
suhteen yhtä mieltä muitten
maitten edustajien kanssa, eivät va-osaa
Balkan-liiton äskeiseen kokoukseen.
Siitä asti niitä vallftiinen väkivalta,
joka levittää ".mustat yökönsiipensä
Balkanin työväenliikkeen yli. Mutta
myöhemmin ovat sekä Kreikan että
Rumaanian kommunistiset puolueet
hyväksyneet omasta puolestaan So­fian
kokouksessa tehdyt päätökset.
Aluksi hyväksyttiin tov. Kolarovin
tekemän ehdotuksen mukaiset kom^
munistisen Balkan-liiton säännöt.
Kokous siirtyi nyt pohtimaan Balka­nin
oloja ja sikäläisten kommunisti-puolueitten
tehtäviä. Tästä aineesta
piti toy. Christo Kabaktchiev Sofias­ta
sängen valaisevan esitelmän, jonka
jälkeen kokous teki seuraavan^pptök
sen: .,; '
Englannin, Italian, Ranskan ym.
maitten hallitusten koetettua turhaan
johtaa oman proletariaattihsa taiste­luun
Venäjän köyhälisöä vastaan
käyttivät ne tähän tarkoitukseen Itä-ja
Etelä-Eufbpan pikku valtoja. Os­tettuaan
näitten maitten hallitukset
ja yläluokat puolelleen onnistui nii­den
Balkanille ja Tonavanniaihin pe
rustaa vastavallankumouksellinen ko
koomus, n.s. «pikku-eritente». Siihen
liittyneet hallitukset koettavat nyt
kaikki yhdessä ja kukin erikseen ku­kistaa
oman maansa kommunistisen
työväenliikkeen voidakseen sitt^ käyt
tää köyhälistöääU) kanuiifianruokana
karatessaan Neu^sto-Venäjän kimp­puun.
Tämän lopullisen päämäärän
sä saavuttamiseksi ei mikään taiste-
Jvitapa tunnu niistä halveksiltavalta.
Kaikkia keinoja käytetään. .
Balkaninvalt(^en omistavat luo­kat
ovat ententen ?okeita välikappa­leita.
Mutta silti ovat ne toteuttavi-naan
omia kansallisia tarkoituksiaan.
Kansallisuusaatteen puolesta saa
Balkanin proletariaatti vielä uhrata
lihaa ja v-ita porvaristonsa provo-seeraamissa
imperialistisissa sodissa.
TYÖMIEHEN VAS-i
TAAVAN TOBÖT.
TAJAN PAIKKA
oh avoinna hakukelpoisten
vaksi. Hakijan tulee voida la"
yhtiömme sannoissa määrätyt
taavan toimittajan tehtävät, •
muksensa mukaan liittää pallb!:
timuksensa ja lähettää hakemife
sa sisälle tämän heinäkuun 25 p is!
vään mennessä. Jos päteviä lutj; |
ta iilmaantuu heinäkuun 25 päirO 1
nvemisssg toimitetaan valinta
laajötsietuni johtokunnan kokois
Hakemukset osotettavat:
TYÖMIEHEN" JOHTOKUNTA,
o- Box-553; SHperior,fs
t
Todellisuudessa käydään naita s»
imperialististen suurvaltpjen i\s,
p,uolesta, mainitaksemme vain k;
kalaisturkkilaisen sodan. ImpeKS |
tinen rauha, jps mikään, oli oca
osoittamaan kansalliskilikoisten
litiikari todelliset tarkoitukset,
kan piti muka jaettamaan <sas
lisiiusnäkökohtia silmälläpitäen) !i
dellisuudessa oli jako perin miek
täinen. Vai mitä sanottanee s
että Jugoslaavian porvariston TI:
alle tuli kuulumaan albaaneja,
gaareja, madjaareja sekä saksaki
Rumaaniaan taas kuuluu U
madjaareja, sakAlaisia ja venälaa
Kreikan vallan alie kreikkalaisi»
turkkilaisia. Bulgariaarian
riston valtaan joutui niinikä;
mattava joukko kreikkalaisia jä t
kilaisia.
Italian Rapallon rauhassa n
maila Adrian alueella asuu serb-sx
siikuista kansaa jnp. Tata se­itaan
kansallisuusaatteen to-.c:3
Panaisiit ja '•.•••4
" Niin, ja siinä ei suinkaan ole käiVki. TyöväÄi
yhteinen omaisuus on rosvottu. Ei ole «valkoises­sa
» veri-Suomessa työväestöllä enään/.ainoatakaan kirkkonumWelaisilla ja muilla höfraskaisiliä on pt
Eikö siellä sitten ole^ntu rikkaa ristiin?
»T- Mitäs sitä turhia. Ja kuitenkin Oulussakin
käännyttiin siinä suhteessa paikallisen konsulivi­ranomaisen
puoleen, joskin tietysti tuloksetta.
• "Niin, mutta kysymykgessä eivät siellä olleet her­raskaiset,
vaan työiäiset. Ja se on aivan eri juttn.
Työläiset syökööt vaikkapa tÄitään, kunhart vain
i Onnellinen, ken edes toistaiseksi onnistui katoa­maan
näkyvistä pelastaakseen henkensä ja päästäk­seen
näkemästä etuoikeutettujen nilviäisten tor-tyyrihekumaa.
.
Tolkiittoniana, onnettomana ja epätoivoisena
olin illalla SAApnnut tuntemattomaan tya4äisma-jaan.
Ja kuitenkin: kuinka tuttuja sentään kohta
siin tyttöihin asti ^kaikki yhden ja saman tunteen
ja intohimon kannustamina: koettaa lievittää val­koisten
petomaisuuden uhreiksi joutuneiden poi-kainsa,
miestensä, veljiensä kohtaloa viemällä ruo­kaa,
ruokaa ja — palavia terveisia kodeista, missä
«punroistoja» ei suinkaan tuomittu, vaan joissa tap­piosta
ja suuresta, yhteisestä, kaikkia kohtaavasta
taloa •— ja monet hiistä olivat kuin kirkkoja! — ei
kä liioin mitään muutakaan omaisuutta. Kaikki ori
rosvottu, kaiken ovat tuomarit, papit, porhot, gu«
lashit ja muut roistot riistäneet. Yksinpä työväen
kirjapainokin hävitettiin Oulussa. Taistelun jäU
dot pintees6äkin. — Ei ainakäärt mitkään proku­raattorit
ole siellä haittana. .
—•Mutta, jatkoi pohjalainen-, jöskifl siellä näin,
kuulin ja koin sanoin kuvaamatonta surkeutta,
hirmuja sellaisia, joita ei kieli voi toistaa, niin näin
olivat kaikki! Minut otettiin vastaan kuin ylin ys- onnettomuudesta huolimatta^heitä ihailtiin JBL juma-tavä.
Ei mitään selittelyjä. Ei mitään kiemurte- loitin.
keen, k»n jo oltiin tehty rauha, syntäsivät.ikult^r^gjj-^^^^ ngjn koyhälistöluokan siellä
«..»•itn ni>tfni?fa1iiaftuurin esitaistelijat»« kIriirrjianpnahiinnAoonnn jIaA ttuuhhöoSsliVvaatt kkaaii­
» i < _.ii:>*.^.^ .i.U.. . . . . . . . 4 . , ^ A . . i.n11oit-oAn
ken, hävittivät kaiken suorastaan hekumoiden raa-,
kalaismaisuudella. • ,
Eikä siinäkään vielä kaikki. Ei tyydytty yksin
tappamaan tuhansia proletaareja, vaan teljettiin tu-hansia
myös epäinhimillisiin vankileireihin, joissa
nälkl;'kurjuus ja syöpäläiset tekevät kuulain vir-
' , .LJ n)e täällä, me punaiset «murhamiehet, roa-vätia
vfirllaait», puuttui nyt puheeseen äskeinen fi-keä
«kruuvaaja», me emme täällä tifedä miten su-lostuttaisinime.
valkoisten ihannevankeimme elä-
B)ää,, i Jtse saaiiime me elää täällä rintamalla kuin
siatj mutta he,'he ylettävät huolettomia päiviä loia-tprakennusteh
:au!rJnkoisis3a suojissa, joissa he saa-vb
taion puö^^^ ravinnon kuin me ja
sej^iisäksi |fciltit''por?am^ ja -neidit' suorastaan
upottavat hei^t Jhefickiiihin ja virvok|teihin. Niin­hän
kuuluvat Kirkkonummenkin lahtarit elävän
kohoavan sellaiseen sielunsuuruuteen, sellaiseen
kaikkiuhraavaa'n jalouteen,' että siitä on marame
aikakirjat kertova miespolvesta miespolveen.
Mitähän, lisäsi hän, sytyttäen tarjotun savuk­keen
ja luotuaan sisäänpäin kääntyneen katseen
harmaaksi häipyvään hiillokseen, mitähän jos ker­toisin
siitä teille pienen tarinan, niiltä ajoilta, jol­loin
vangeille siellä vielä sai viedä ruokaa:
Kaupunki oli valloitettu.
' Nälkäisten, väsyneiden, harjaantumattomien,
mutta ei sitä vähemmän urheiden työläisten vasta­rinta
oli murrettu.
Ryysyiset luokkataisteiijat oli ahdettu vanki­laan,
poliisikaniarin kellareihin, ja muihin, kidutus:
kammioihin kuin elukat karsinoihin.
Ja valkoiset vandaalit suorittivat santarmitoi-mia:
nuuskivat asuntoja, pidättivät miehiä, naisia
ja lapsia. Varastelivat, tuhosivat ja röyhkeilivät.
Kaulusraakuus, herraseläiraellisyys vietti rie­mujuhlaansa,
pistatteli päiviään' ujostelemattomas­sa
alastomuudessaan.
Yhteiskunnan monikirjavat, eriasteiset loiset
ja kuhnurit hekumoivat uhriensa pamahduksilla.
Työläisen henki ei maksanut mitään. Lapsen­kengissä
teikaroiva herrasnulkki yhtä liyvin kuin
fääWhi'f Ykstrapa va^ herrat yhteiskunnallista ar\-onantoa nauttiva sotarosvo,
fierroja'etoJMkeuQn^eni.''miii.me^ työläiset, — nälkäkeinottelija, gulashi, kuritushuoneen kokelas
n^; eihän tärina^'pyh^^^^ ^, sai mieliään myöten riistää kunnialliselta työläisel-
'''^ii^Jtinii; m^^, 'pwultji)'"'n^^^^^^^^ 4u^qhe|i>jääni „tä hengen. Se oli jopa pyhä velvollisuus. Sitä-saär-puhuWaji"/.
saina|nej» ..pyyjää nasivat valkoiset sanomalehdet, papit, opettajat ja
niaapsa haJlitetaApuMpiääy^^ huoripukkirunoilijat, Rämsänrannan Rasputiinit.
ioäulivföm^^ käyttäisivät . Työläiset elivät ruumiillisten, ja henkisten tus-samäa'lcöntrbl^^^
nähden. Icien helvetissä.. •
«.vankeudessaan» kuin paratiisinsa, ja Ruotsin kon-
^'li^'dfif"Hh^ntahtöf^>^,K&nu huolehtiakseen,
"ettei heiltä^,makoapleixänj^ä^^^^ Kuinka sa-noik^
5tf*'^ri^^«^is^w hallitukselle j
luja. Kaikki ymmärrettiin heti. Ja varsinkin pää­asia
oli heti selvillä. Olin meikäläisiä. Olin hoi­van
tarpeessa. Siinä;mitä pitikinltietää. Ja niin
olin rakkaiden, ymmärtäväin, auliiden ja hyväsy­dämisten
tovereiden hoteissa.
Työläissolidariteettia — —.
Heräsin aamulla pitkän, virkistävän, tervetul­leen
unen jälkeen. Sitä tervetull;eemman, kun tus­kin
kokonaiseen viikkoon olin saanut^ unta silmiini.
Jännitys, epätoivo, aseiden kalina, taistelu, kaikki
oli ollut omiaan häiritsemään lyhyintäkin torkah­dusta.
Katselin akkunasta maantielle. Ohi vyöryi vau­raiden
ellntarvekiskurien ihmistäydet reet. Siinä
menivät hyvinvoivat^isäpapat, emännät, pojat ja
tyttäret kupunkiin riemuitsemaan «totuuden ja oi­keuden
voitosta», ja onnittelemaan valkonauhaisia
kupunkilMsnaisiaat» «jalosta työstään» ja kidutta­maan
telkien takana olevia «roistoja» ivapuheillaan, ^
loukkauksillaan ja halpahintaisen voiton julkeaan
hyväntaulenmareeseen vetämillä naamoillaan.
Mutta riensi myöhemmin ohi muitakin.
Sitä mukaa kuin tyolaistupiin ehti tieto verisen
murhenäj-telmän päättymisestä työläisten tappiolla,
sitä nttikaa kuin kaukaisempiinkin majoihin saap^ui
sanoma onnettomuudesta, joka oli kohdannut hei­käläisiä,
ätä mukaa kuin äidit ja tyttäret saivat
Ja siinä maantielle tuijottaissani jinmafi^
tei työväenluokkaa suinkaan vielä oltu nujir
ja ettei sitä voidakaan nujertaa. Luokkaa,]
lähyttää niin palava yhteenkuuluA-aisuuden
kaus ja uhraushalu, ei lahmata kuin kellasr
korsia rautaanturan alle.
. Se kestää, nousee, uhmaa ja taistele Ji
delleen, kunnes se on murtanut ikeensa,
kohlunsa ja vapauttanut mailman
Mutta ennenkaikkea — viemällä ruokaa, niin. • Olkoon, että työläisrintama tällä kerralla^
.Mistä?;/ . -r-
Jokaisessa työläiskodissa, jokaisesjsa mäkituvas­sahan
oli jo viikko-, kuukausi- ja vuosikaupalla näh­ty
nälkää, elintrpeitahan oli enään ollut vain
kuhnureilla, riistäjillä, keinottelijoilla.
Ja nälkä, hirvittävä nälkähän se juuri oli syös­syt
työläiset taisteluun.
Mistä siis leipää nälkäisten, vankeina viruvien
oiaaisten suihin?
Kotona olevien suista, \
^Raklcaus, su^^^^ ylevä, kaikki uhraava Siraik^^i^Vs^tajohto ja
taklaus s»talo.ht, esiin, tek, ja leipoi alemmat hallintoelimet laativat sydant^J ^
Jokainen antoi viimeisensä. Kodit «analla sa- ,...,„,„._ „;„+„ torrnm> vastaan, J"^,,
noen «ryöstettjin» puhtaiksi. Ja missä ei ollut, siel-lä
koetettiin lainata. Saatiin rahtu sieltä, toinen
täältä. Missä oltiin viikkokausia oltu tykkänään la­vatta
mutta juuri saatu niukka ndjännes- tai puoli-annos,
siellä sälytettiin se koskemattomana kau­punkiin
lähtijän jiussoseen. Olihan jo kärsitty nai-;
kään niinkauan. Karattakoon siis Vieläkin. Parku-koot
lapset! Ovathan ne saaneet tehdä sitä muu­tenkin.
Ka,ikkialla)ian on nälkä. Kail^,tarvitsi­vat
leipää. Mutta suu kiinni! Ei mitään nurinaa
nyt' • •'
Sillä vankina olevat isät, miehet ja pojat tarvit-tietää
omaistensa joutumisesta kidutusluoliin, sitä 'sevat välttämättä r«okaa. 'Helvetillisessä piinassa
mukaa alkoi liikenne maantiellä muuttaa väriään
.ja niuotoaan. ' .
Ja sinä ja seuraavina päivinä sain nähdä sellais-miitä
ei saata unohtaa.
Niitä meni yhtenä jonona.
Hiihtäviä naisia nimittäin.
Pussit selässä liikkui siiriä kohti kaupunkia kal­peita,
huolen uurtamia, repaleisia työläisnaisia, van­hoja
ja nuoria, ajan, nälän ja orjuuden koukista­mista
.vanhoista v.^imoi5ta nuoriin rippikoulun ikäi-nääntyvät,
nälkäiset sankariomaiset tanitsevat hoi­vaa,
rakkautta, ruokaa; ruokaa. , (
Heille siis. Heille siis. — — .
Ja niin liukuivat silmien ohi kalpeat, huolien
uurtamat, repaleiset naisjonot, hiihtäen kaikki sa­maa
päämäärää kohti, kohti kidutusleirejä, kaikilla
kannustajana sama ihana tunne: auttaa herrasraa-kuuden
uhreja, hoivata uljaita, kaikkensa alttiiksi
antaneita luokkataistelijoita, tukea punaisen lipun
alla voitettuja omaisia. -
murtunut ja että valkoinen vandalismi nen
telemättomassa alastomuudessaan v^atie-en
työläishenkiä verenhivonsa tyydykkeei=-
HÄMÄHÄKKI KUTOO VERKKOAAN
Ja sillä aikaakun
van säveä proletariaatti ja sen f^^^^
huolta, että: tuhansien vangiksi otetta n ^.
kailijain päivät olisivat olleet mm nne"F^
iillä aikaa kun sota'
hallintoelimet laativ
listuksia «punaista terroria» ^^^^j;,
teessä juuri valkoiset saivat punaisie
dä lähes mitä mielivät; sillä aikaai.onjJ.
sanvaltuuskunta «sääti lakeja ^'^^^s^'^'
ja» sekä «oli.valmis jättämään vamist^,
sanvaltaisen valtiosäännön yl«seJ . ^
tyksellä ratkaistavaksi» (tietysti ou _
tää niidenkin, jotka olivat P^^f^^inV»:
tariaatin kurkulle!) - ^^^^^ „atta ei
kunnan, parasta, P^^-^^'''^^;,^^^
aitetty läheskään riittävää ^««r^rar^
mintaan, punaiseen armeijaan, jo^^^ j
proletariaatin joko voitto tai tay .
sillä haavaa o l i - s i l l ä aikaal^unptj-,^^
meija kasvoi sankaruudessa, mu^^ ^
sä, teki kouliintuneiden "P^^f"'";:^^^ ö«»
sen puutteesta huolimatta ^^'^'T^.^
mutta vuodatti hiljakseen ^^^^^".^^^^
Jvää ja k-urjuutta - si"ä^r^. ^ s ^ d f S t ^^
H salonkivaunussaan Seinäjoe..a
^n.yhdessä rytäkässä ^^^'^'-''"''^^^^^s^P-min
vaanimansa punaisen <rau
letariaatin. ^ ^j^jj^g