1928-09-20-06 |
Previous | 6 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 6 Torstaina, syyskuuii 20 p;nä—Thur., Sept 20 Länsi-Canadasta Neuvostoliittoon Historical Roots of Leninism do not organize the great number cf unorganized of this country. The America-n Federation of Labor is run by reactionaries. The Communists want to change the leadership of the unions and gez men to lead them, vi-hom the workers can trust and who väU fight the bosses. (From the Pottsville Northern Red ern Developments of Capitalism Leninism has developed during Im-perialism, when the struggles of capitalism and the working class have been in the most acute stage, and the proletarian revolution is an important question. Imperialism is perishing and de-j Star.) caymg capitalism. The struggles reach | such an extreme that it leads to a I _ - Tijr^jt revolution. There are three main j öOITie 01 tfie Clliei jyiOa-struggles going on. The first is the struggle between labor and capital. The capitalisi vrants to exploit the •s-orkers in order get more profits. The vrorking, Today, more than ever before, there lass has tv.-6 proposltions, eiihar tolexists a vital need for our movement put itself at the mercy of capitalism j to fight the vicious propaganda of cr to engage in direct confHct vAth the capitalist class. ThLs is spread tliem. Thus Imperialism leads the; jn varied v/ays: by the radio, mojjes, working class to revoluUon. ly. M. C. A., Girl Guides and similar A struggle is always going on be-j organizations. But one of the stron-t^ een the different financial groups; ggst weapons of the capitalist class is for the sources of rau- material and j their absolute control of the news-forcign territory. This v.eakens the | papers and literature of the so called capitalist powers and h-astcns revo-! civilized v.orld. These lying sheets luticn. ; find the majority of the -nrorkers' The third Is the s-trugyle between 5 j^o-me."?; and quite naturally Influence the larger nations and the weaker! our thoughts. Thus many have the and colonial povvers. This .struggle | j^ea that they may rise to be Premler undermines the position of capitalism | of Canada if they only work a liltlc by getting the colonie.^ and subject | harder. countries to the side of the proletarian revolution. Imperiall-im har. made a revolution necessary. Such \vere the .situations which gavc birth to Leninism. Laimie Mackie. <From the Sylvan Lake , Internatlo-nalist.) rade Seppälä. They spoke on the ad-vantage of Co-operation and -Rhat it means to the fanner. This ts the second attempt at organizing a Farm-er's co-operative Dairy in the Thuhder MATKAPAKINAA Niiltä jällä vuosina a j o i l t a , j o l l o i n olin Venä-jfalon kautta, j o i s t a edellisessä kani n a 1902—4, muistan vielä ! pungissa taas pysähdyimme, käy-sen aikuiset tapahtumat verrattain j den katsomassa kuuluisia H e n r j ' F o r - B a y D i s t r i c t . The first one falled but hyvin, varsinkin mikäli minuun ko_s- din automobiilitehtaita, j o t k a kyllä they are determined to earry this One kevät. Olin silloin nuori poika Ja Suinmer Schools and the Communist Movement Taklng into consideratlon that this was the first attempt at a .summer .School in Northern Ontario, and that the students attending were very In-experienccd In every \vay as far as thelr knov;ledge of Communism and the movement v;as concerned we can safely say that in ali the school v,-as quite a success. The currlculum given by the instruc-tors was not academic, it sought to translate the principles of MarxLsm and Leninism into the everyday struggles of the uorkcrs. Only through the active particlpation in the work-ers' struggle.5 and in the bullding up of a strong and influencial Communist Party and Y. C. L. by the students can we judge whether the Summer Schools are a success or a fallure. It therefore rests upon the 47 students \vho attended the Summer School to bulld the Communist Party and y. C. L. in Northern Ontario. The strength and Influence of the Communist movement among the 30,- 000 metal mlners of this Dlstrict wlll . prove whether the Summer School ,oi 1928 vas' a success. Since the composition of'the school showed a great number of Y. C. L'ers, we wish to set forth a few Imme-diate tasks for the Y. C. L. in Northern Ontario:— 1. The orfiranlzation o( a Dlstrict exe-cuUve' committ«e. If the Y. C. L. is to functipn pro-perly, ali units of the Dlstrict must be linked up through a live Distrlct Esecutlve Committee. 2. The Indosiriallzation of tlic Y.C.L. There äre thöusands pf young work-ers employed in the metal mliung Industry of Northern Ontario. In order for the Lcague to grow and get influence over these thöusands, it is imperative that the Leaguie thrcv in its energies into the canipaign for the organization of these young v."orkers into the miners union. In this cam-paign close co-operation should be given the Party in its Trade Union activities. To carry on this \vork suc-cessfuUy it is absolutely necessary that the y. C. L. be organizcd on the basis of mine groups, as we pointed out in the classes on Trade Unionism and Problems of the Party and Y. C L . Wehope ali these tasks vvill be carried through. Again we state. the success of the school rests upon the students themselves. — Joseph Gilbert. (From the Pottsville Northern Red Star.) In the capitalist schools we are told to fight for our country, we are taught about the kings and their properly, about war being fine and soldiers the bcst men on earth, not that they are uscd to keep the ca-pitalists rlch. Tc fight against capitalism we .should in our .schools refuse to .sa-lute the flatj, do not repeat the praycr.s, and rcfu.sc to join the cadets, C. G. I. T. and other .similar or-ganizations. VVo must. strive to in-crca. se the circulation and improve the contents of our workers' papers, send in articles frora mine, factory and farm, and the news of the struggle SO that we may affect the propaganda of capitalism. (From the Sylvan Lake Inter-nationalist.) over. There Is no boubt it wiU suc-ceed since 70 percent of the Distrlct's Farmers stand behind it. Co-operation is the best basis on which the farmers can be organized since they can-not v,-ork in Trade or Industrial Unions. Though Co-operation they can help their fellow workers in Industry, by helping them during strikes and lowering the prices of food-products. Autumn is at ful! sway alread>' and soon it will be \^-inter which is a very unwelcome guest to the poor farmers. HIs children- shiver from cold on their way to school. Whose fault is it that he is not able to clothe his children properly? Whose fault is it that in the cities the work-ers' children, instead of going to school, have to eo to work in the factories because their parents are unemployed or get so little u-ages they are not able to send their children to-school? Why are more and more Immigrants brought over from Europe? To aggra-vate the condition of the workers whlch is almost unbearable already. To cut their wages. Though they are brought here in pretense of settl-ing on the farms. Are not more and more discouraged and poverty-stricken maailmankatsomukseni oli myöskin nuori j a lähelle kantava. Palvelih Pietarissa — nykyisessä Leningradissa — erään senaikuisen yhden huomatuimman venäläisen miljonää. r i n , kreivin huvilaivassa, ensin miehistön kajuuttapoikana j a myöhemmin matruusina. Matkat, j o i t a tällä l a i v a l l a tehtiin, olivat vain yksinomaan omistajan kustantamia een a j a n loisluokan. Venäjän ylimystön h u v i . j a porsastelureisuja L e n i n g r a din ja Kronstadin ympäristöllä; paitsi j o l l o i n k i n , kun porhojen mieli rupesi kaipaamaan lohimojakkaa, n i i n kävästiin Suomessa, Saimaalla l o h i a onkimassa, reisu tai pari kesässä. Tässä samassa laivassa oli minulla matalan mökin pojalla ensimäiset tilaisuudet nähdä kahden luokan ää. r i v i i v a t , mitä räikeimmässä muodossa, kuitenkaan en sitä silloin käsit-tänjrt muuksi kuin jumalan salli-ovat näkemisen arvoisia. Laitokselle oli asetettu vakituisia paimenia johtamaan katsojia tehtaan kaikissa komeroissa, paitsi valimoihin ei päästetty. Sanottiin, sinne on l i i a n vaar a l l i s t a mennä. Mahdollisesti oli n i i n k i n , ettei haluttu näyttää -vier a i l l e paikkaa, jossa tehtaan kuumin ja raskain työ suoritetaan ja jossa työläisen h i k i \Taolaana v i r t a na muuttuu kiliseväksi kullaksi yhä paisuttamaan jo ennestään suuria yksityisen t e h t a i l i j a n pääomia. Tehtaissa työskentelee lähes 80,000 työläistä j a työn suoritus on järjestetty n i i n , että muutamasta nappulasta voidaan kontrolleerata j a määritellä työn nopeus. Tarvitsee vain nykäs-tä jostakin nappulasta, niin lihasta j a luusta tehdyt koneet pyörivät k i l v a n rautaisten koneiden kanssa. Täj-tyy kyllä myöntää, kun tätä l a i tosta ja sen työskentelysysteemiä arvostelee, että jos kapitalistinen järjestelmä voi meille mitään perin- No. 204 — 192S Vapauden Inldjat ja kannattajat Leikatkaa irti tilauksienne Taralta alla oleva Columbia fframofoomleTy. luettelo joita voitte tilata Vapauden Montrealin konttorista T i l a t k a a meiltä myöskin gramofooninne, erittäinkm suosittelemme ?22.o0 j a S35.00 Portable mallisia gramofooneja, j o t k a lähetetään vapaasti Working—for Bread by Jennio Laine, age 11. Pottsville. It was a cold stormy nlght when my frlend and I were returning homft from a factory, tlred and dreary after a hard day's work. My frlend was a poor weak glrl, dressed in ragged clothes. Her mother and father were poor and both of them had to work hard ali day long for very low wages. In the morning. when the children of the rlch are yet asleep, my little friend and I were on our way to the factory. We were weavers and for ten hours every day we had to weaye cloth at a machlne in order to make a llvlng and ali we got was about a dollar. When the summer arrived, the tlme when one loves to enjoy the fresh air and green grass, my friend and I had-to work ali the long hot days helping the farmers cut the hay. In the dry heat of the blazihg sun we would work. the sweat running down our bodles. This we did ali through the summer months, when the rlch are away on thelr summer vacations, bathing and boating and having a lovely time. For many years, we twd children," passed our tlme in the same old way, work, work ali the tlme. And .then one Winter at the factory, the boss In flt of temper told my little f riento to quit. For many months she went around looklng for work; but she could find none. Her parents too xvere \vithout work. There was nothing to eat; and one da,y, out of worry and starvation. she became sick and in a few weeks she died. This is how. \ve workers must live and this is how we must die! Lefs fight the bcsses v,-ho make us live in this way, and let us put an end to this capita- i list System. (From the Pottsville "Northern Red Star.) mukseksi, että toinen ihminen on nöksi jättää, niin se voi jättää tai-n i i n rikas j a ylhäinen j a toinen niin köyhä j a alhainen. Vielä vähemmin osasin silloin kuvitella tai aavistaa, että vähemmässä kuin 15 vuoden ajassa nousee Venäjän köyhälistö ja heittää tuon mässääjäluokan pois farmers being driven from their farms vallansatulasta, jossa se näytti vielä and into Industry? This is the "pros- istuvan niin horjumattoman lujasti. perity of our boasted and 'free' Dominion of Canada". Let us not have our work lag dur- Xiin kuitenkin tapahtui vuotena 1917. Ja nämä historialliset suuret tapahtumat ja niiden jälkeiset vuo. ing the uinter, but instead rush toifj^t kiinnittivät mieltäni tarkemmin organize the unorganized, fight un- j seuraamaan tuon maan kehitystä „employment and help our comrades j proletariaatin diktatuurin suojassa. in Industry, by gathering funds for the striker?. Long live the Y. C. L .! Comradely yours. Unelma Korhonen. Tervehdys nuoriso-kurssilaisille Kirj. J. Wirta Intola, Ont Why Workers Form Trade Unions Dear Comrades: You might have thought Intola asleep as far as the rest of the worId is concerned. Yet. it is not so. Our Y. C L . is growing in numbers and our meetings ^re becoming more and more business-like and peppy. There were five members of our League at the Courses at Nolalu, which partly accounts for our rising actlvity. During' the winter-months we fxe going to organize study-circles for the long Winter evenings. By these v.-e \i-ill try to spread what we learned during the three-weeks of studying. There were forty-one young and peppy Bolsheviks learning their part in our struggle for freedom. EJveryone was interested and sorry to have the school end so soon. Next summer of hours and for better conditions allj^»'e hope to continue. Our teachers around. |were: Comrade Smith. Comrade Helmi The Communists are trying to teach Laitala and Comrade Eino Seeke. Our the workers that they must change j Studies were: Marxian Economics, So-the present craft unions into indus-j ciology, Public Spraking. Role and tria! unions, because today through i Program of the Y. C. L. Movement: the craft union the vrorkers are in, and lectures on various others. e.g. By Ilmar Niemi, Timmins. Wcrkers form trade unions to pro-tect themselves from the bosses from robbing them. In their unions they get together and liiake demands on the bosses as to the amount of wages they will work for, the length many organizations and when one gces on strike the other organizations keep on working. This heips to de-feat the ivorkers who are on strike, therefore Industrial unions are very necessary so that the whole Industry will go out when a strike is declared. The American Federation of Labor is made up of craft unions and they Leniiaisni, Journalism. Soviet Diplc - macy etc. Then we had, gj-mnastics, ar.d sports. nuclei work and Mock- Parlisr.ientj^,,! The three wccks sped by like as on' Wings. On Sept. 9th we had a concert in Intola for the aid of the Parmer's Co-operative Dairies Ltd. The speak-ers were Comrade Brj-an and Com- i Pohjois-Ontarion ensimäiset nuori-sokursslt ovat olleet ja menneet Ja vajaan vuoden kuluttua tulevat taas seuraavat kurssit todennäköisesti alkamaan. Kalkkeen hommaan, 'vähemmänkin tärkeään kuin nuorlsokursselhin, on ajoissa valmlstaiiduttava; koska siis on aika ryhtyä valmistautumaan seuraavia nuorisokursseja varten? Heti! Nyt juuri on oikea aika alkaa valmistautuminen. Pitkä, pimeä talvi on edessä, jolloin on erinomainen tilaisuus valmistautumiseen. MiUälallla sitä sitten olisi valmistauduttava? Sepä siinä juuri onkin kaikkein hauskinta, mukavinta ja käytännöllisintä, että se valmistautuminen tapahtuu kaikkein parhaiten tavallisen, käytännöllisen nuorisoliitto-työn mukana ja yhteydessä. Otta-kamme muutamia esimerkkejä. Värvätessä uusia Jäseniä nuorisoliittoon, täytyy useinkin puhua aikalailla'. Puheenaihekin pitäisi olla asiallinen ja mielenkiintoisa: että sellainenkin Jaksaisi sitä kuurmella, Joka ei vielä ymmärrä 'kommunistisen nuorisoliikkeen merkitystä. Mikä on silloin parempi puheenaihe, kuin Joku pikkukohtaus nuorisokursseilta? Pidetyt nuoriso-kurssit kiinnittävät sentään Jossain määrin kaikkien alueen nuorten työläisten mieltä, Joten hyvä valistava keskustelu on saatu aikaan, jota voi Jatkaa vielä seiu-aavillakin kerroilla tavatessa. Tällä tavalla uutterasti Jatkaessa saadaan piankin toivottaa uusi Jäsen tervetulleeksi nuorisoliittoon. Ja kuka voi väittää, ettei juuri hän ole yksi osanottaja ensikesän nuo-rlsokursseilla? Sitten on möhia muita aloja, joita voi käyttää asian hyväksi. Herättämällä tärkeän keskustelukysjTnyksen, tai valmistamalla, siihen hyvän alustuksen, nuorisoliiton kokoukselle, tekee hyvää valmistelutyötä seuraaville nuo-rlsokursseille. Samoin pitämällä huolta, että hyvää kommunistista kirjallisuutta käytetään pohjana opiskelu-työlle. Kaikkein tärkeintä Uenee.silti, ettei anneta haihtua ilmaan sen opin, mitä näillä ensimmäisillä kursseilla saavutettiin. Jos niin antaa käydä, seuraa siltä paljon katkeraa mieltä ja itsesyytöstä vastaisuudessa* jolloin tietoa ja ymmärrystä varmasti tarvitaan. Ottakaa, nuoret toverit, ujouttanne Ja saamattomuuttanne korvista kiinni Ja pakolttakaa se väistymään syrjään, silloin kun se aikoo estää teitä luokkataistelutyöstä. Älkää antako tilaisuutta kehoittäa, tai painostaa itseänne pikku puheiden, runolausim-nan, tai muiden ohjelmanumeroiden esittämiseen — eneniipää kuin muidenkaan tehtävien suorittamiseen —, vaan pyrkikää, tuppautukaa niihin! Te voitte suorittaa niitä! Laiskuus on rikos, niin nuorelle, kuin vanhallekin kommunistille. (Lainattu pohjois-Ontarion nuoriso-kurssilaisten lehdestä "The NOrthern Red Star", missä on sekä englannin-että suomenkielinen osasto.) Vuosien varrella kasvoi tämän ohelTa myöskin toivo päästä omin s i l m i n näkemään j a kokemaan sitä muutosta, minkä vallankumous sai siellä aikaan. Tuo toivo toteutuikin vihdoin Tiiin pitkälle, että aloin Venäjän- matkan Canadan länneltä 4 p. kesäk. 1928. En yksin vaan perheeni — vaimoni j a kahden poikani — kanssa, j o i t a myöskin Venäjän kysymykset olivat siinä määrin inL nostaneet, että eivät asettuneet tuohon matkaan nähden vastustavalle kannalle, vaan halusivat lähteä hekin mukaan, Leningradin läheisyyteen perustetun Työn Kommuunan jäseniksi. J u u r i vähää ennen lähtöä järjesti, vät toverit, joiden lopultakin täytyi uskoa, että me todellakin lähdemme, meille lähtijäiskekkerit osaston talolla, joista jäi muistoomme kauas-kantava merkitys, j a heidän toivonsa varmuus siitä, että emma tule täällä tekemään mitään sellaista, etr tä heidän tärvitseisi siitä siellä hävetä. Myöskin useiden tovereiden kasvoista voi lukea ilmeen, j o k a tuntui viekotielevan meitä edelleenkin jäämään Canädaan ja luopumaan t u o l t a pitkältä matkalta, j o t a olimme aikeessa alottaa. Lähtöhetkenä oli myöskin laitur i l l e kokoonttmut melkoinen saattojoukko s^kteisestai aamupäivästä huolimatta. Ja kun l a i v a i r t a u t u i laitur i s t a , niiti saimme kauas nähdä heil u v i a nenäliinoja, jotka vihdoin, samoin kuin historiallinen . K a l e v a n kansan siirtolakin, katosivat näkyvistä, jättäen v a i n k i r j a v a n muiston jälellensä. VANCOUVER Seuraavana aamuna saavuimme V a n c o i i v e r i i n , jossa viivyimme v i i kon päivät, järjestellen asioitamme, passejamme y.m. Sitte 11 päivä kesäkuuta lähdimme sieltä rautateitse Ne\v Y o r k i i n . Matkamme kulki Chicagon kautta, jossa jäimme pois junasta j a olimme 3 päivää kaupung i l l a , jossa suurin osa ajastamme k u l u i museoissa. don suurtuotantoon. NEW YORK Sitte taas j a t k u u matkamme. Ja vihtioin saavuimme New Yorkiin, taas ennestään tuttuun kaupunkiin. Vaimoni oli palvellut tässä kylässä viisi vuotta niin sanottuna piika-f l i k k a n a useassa paikassa. Ja minäkin yhden talven y l i , jo pitkä aika sitten. Paljon oli muutoksia "lapah-tunut täälläkin, B r o o k l y n i n j a , Brön-xin kaupunginosat, olivat minulle a i van outoja katsella, n i i n paljon oli varsinkin sotavuosien jälkeen rakennettu tännekin suuria, monikerroksisia tiilirakennuksia. Maanalaisia rautateitä oli myöskin lisääntynyt niin, että sielläkään ei tuntenut olevansa kotona. Näissä hommissa sodan jälkeen, j o l l o i n rakertnus^uumi oli korkeimmillaan, jolloin maakeinottelu oli suurin, onnistuivat useat niinsanotut vanhat " t a i m e r i t " , työläisetkin, keinotella itsensä pikkuporvareiksi. Heistä ammattilaisista o l i nyt muodostunut American Federation, of L a b o u r - l i i t o n kermakerros. Heistä oli tullut 100 pros." jenkkejä. Tunsin 'heitä monia vielä entisestään, kävin heidän luonaan, kuulustelin heidän maailmankäsitystään j a huomasin, että se oli sen mukaan ame-rikalais- isänmaallinen, kun oli doUa-r e i t a k i n kasaantunut. Erään pöydällä huomasin New Y o r k i n Uutiset, toisille ei t u l l u t mitään sanomalehteä, vielä vähemmin työläisten lehtiä. K u n taas kyselin sekatyöläisten palkkoja, niin huomasin, että Ame-r i k a ei ole k a i k i l l e Amerika. Esimerkiksi katuvaunujen kuljettajien, ilmaratojeh j a maanalaisten rautateiden liikennetyöläisten tuntipalkat ovat vain siinä 50 sentin korvilla, j o k a on pieni palkka New Yorkin elinkustannuksiin verrattuna. Hankkiakseen edes välttämättömät toimeentulonsa, tekevät he usein 10- tuntista työpäivää. Järjestäytymällä on myös koetettu tätä asian tilaa k o r j a t a , vaan ei ole vielä "ilonnistut-t u , vaikka miljoonaisten joukkojen liikehtiminen r i i p p u u heistä. MERELLÄ Heinäkuun 21 p. aikuiseen aamuyöllä lähdimme tästä helteisestä mammonan myllystä Ranskan l i n j an komeimmalla laivalla, nimeltä "Ile de France". Oli helppo havaita usean lähtijän olemuksesta katkeruuden tunnetta sanoessaan hyvästi maalle tälle, joka oli heistä parhaan elinvoiman imenyt, antamatta tilalle täyttä korvausta kuluneesta Tätä ennen olin ollut j o tässä k y - f , . ; ; i . ^„„„<.„ T • i . t r . Iässä kaksikin eri kertaa. viimeksL' i^^'!""^^; Vapauden pat- 18 vuotta sitten j a se muutos, mikfi T . „ . . . j 1- X 1.x .merkitsi monelle kolmannen luokan sie l a ulkoasuun nähden oh tapahtu-j ^^^^^^ .^^^ ^ muistoja Vanut taman ajan kuluessa, oh hei-, p^^^den riistosta, posti huomattavissa. Chicago on, Ti^ „ f „ i . - . i . . kaupunki, jossa on loistoa j a y l e l l i - Koko L - . n i ^arvmaisen kauniita, syyttä sekä köyhyyttä j a ^r^tta.l^^^^r;,}^'' -'^ """t. ^ " T " Jo katuvaunuLa • kulkiessaan on r^^""?' .J^"^^^,^"^^^'"?"^ A t l a n n i l l a, x l - T - 1 1 1. X •• . 1 ne Olivat oikeastaan luan kiduttavan m a t k a i l i j a n helppo huomata ransis- kauniita. Olen nähnyt tämärsaman tyneet puurakennukset ja suunnatto- - ' «"»du ..amdn man rojun j a epäjärjestyksen niiden ympärillä siinä kaupungin osassa, missä varsinaiset halpapalkkaiset työläiset j a Chicagon k u r j a l i s t o elämänsä lepohetket kuluttaa. Se näky ei kyllä todista sitä, että työläisen elintaso olisi täällä kohonnut entisyydestään, kuten porvarit väittävät. Jos haluaa lösrtää vastakohdan tälle, niin on mentävä i>ohjoispuo-lelle kaupunkia, sinne jossa rikkaat asuvat. Siellä muuttuvat pian näköalat sellaisiksi kuin raha j a valta edellyttävät. ^l4T!{ÄiLL?AR0TI .SUstäJ.I huoneita eaatavana. EMIL JOHNSON 62 Edmond I,sne SUDBUKY, ONTAF.J« Lähellä C. N. R. ssezaa» Telefooni b9Z CHICAGO , M a t k a Tyynenmeren rannasta C h i cagoon kestää kolme vuorokautta j u nalla, j a v a i k k a k i n näköalat suuresti vaihtuvat tällä välillä, ollen ne alussa länneltä tullen, ainakin kesällä, joskus kauniita laaksoja, joskus taas lumihuippusia vuoria j a rotkoja ja myöhemmin tasasia aavikoita, s i l mänkantamattomia viljavainioita. Kerkeepä jo kolmannen luokan matkustaja kyllästymäänkin istumiseen ja mielellään kävelee ulos vaunusta silloin kun n i i n sopii. Lähdettyämme Chicagosta kulki ulapan monesti rumanakin, ennen merimiehenä purjehtiessani ja huonommilla kauppa-, höyry- j a purjel a i v o i l l a , j a mielestäni olisi se vielä kerran saanut näyttää voimaa ja majesteetillisuuttaan, kohotessaan kuohuvana myrskynä tämänkin meren jättiläisen kannelle, jossa elä. mä tuntui yhtämittaiselta helisevältä 'hotellielämältä. Kenenkään matkustajan naama ei saanut tuntea suolasen meriveden'makua koko r e i - sussa. Yleensiä oli komento j a ruokakin hyvä laivalla, vaikka ei se ranskalaisuus tahtonutkaan oikein suomalaisuuteen sulautua, vesilasi pöydällä, %ninilasin vieressä, tuli useassa tapauksessa ennemmin käytetyksi, j a niin edespäin. 73 SENTIN LEVYJÄ 1338D Ramona. Teli Me Y o u ' r e Sorry. Pipe organ soittanut. 1346D Hello Montreal. Laugh Clown Laugh. Ted L e w ' i k s e n laulama. 7796 Sisilian Ruusu. Nauru kappale. 935D Two Black Crows, 1—2 osa. 33252 The Pride of Tipperary. The S t u t t e r i a Lovers. Josef Smith. 3064 • Sonja Valssi. Raatajan Serenaadi. Hannes Saari. 3047 Aallotar Valssi Skagardin Tj-ttö Sotiisi. 3078 -Lähtö. Vanha M a d r i d . Hannes Saaren laulama. 3077 Kulkurin Serenad. Vanhanmaan Sotiisi. V i o l a Turpeisen ja T. Rosendahlin soittama. 1327D Little Log Cabin of Dreams. Little Mother. Lewis James ja Shawn laulama. 3003F Vapaa Venäjä. Älä Itke. O. Pj-ykkönen. 12014F f h e Russian Beauty Valssi. V i u l u kappale. 12044F Rio Valssi. Humming B i r d Valssi. Orkesteri kappale. 12058F Volga Valssi. G3T)sy Valssi. Russian N o v e l t y Orkesterilta, 12072 Spring V a l s s i , Sweet Valssi. Russian N o v e l t y orkesterilta. 12013 Celito Lindo Valssi. Good Fortune V a l s s i . Neljä sisialaista soitt 12048F Carmen Sylvia. The M e r r y Widow Valssi. Russian Novelty ork. 22041F The Best Waltz On Board the Ship Instrumental Quintette. 12071F Tomorrow. Girl of my Dreams Valssi. Orkesterilta ja kuorolta. 12074F Twilight Tango Jingle Bells Tango. Argentina orkesteri. 20073F Fradania Valssi. Osennia Matchy V a l s s i . Russian ork. "Moskoa". 12054F Sonja Valssi. A Summer Night Valssi. Russian N o v e l t y ork. 12053F The Volga Boatman. Dark Eyes Valssi. Russian N o v e l t y ork 12033F The M i l l i n the Black Forest. The Laughing W h i s t l e r . Marimba orkesteri. 3000F Isontalon A n t t i ja Rannanjärvi. Se Öölannin Sota. O. Pyykkönen. 3001F Äiti Äiti Älä Soimaa Mua. Kevät L a u l u . Saimi Mustonen. 3002F Aamu Laulu. Lapsuuden K o l i . O. Pyykkönen. 3005 Korjat Pojat j a Tytöt. Kosken L a s k i j a n Morsiamet. O. Pyvkkönen 3006 Kesäillalla. Tuomet Ne Valkeina K u k k i i . Otto Pyykkönen. 3007 Matalasta torpasta. Anssin J u k k a ja Härmän Häät. O. Pyykkönen. 3009 Lemminkäisen Laulu. Pojat Kun R a i t i l l a Laulelee. O. Pyykkönen. 3011F K u l k u r i n Masurkka. Vapaa Venäjä. Hanuri soolo. -S012F Näytelmä Pohjolaisista. Tuuli Se taivutti K o i v u n Larvan. O. Pyykkönen. 3014 Keinulaulu. Laula Tyttö. Jennie Anderson, soprano. 3015F Kerenski. Kaipuu Valssi. Harmonikka ja viulu. 3022 Sain Paljon L u o j a l t a Armahain. Hellallei Minä laulelen. V. Sola. 3024F Juomalaulu. Merimies Rakkautta. Janne Muhonen. 3025 Joulupukin Polkka. Rauha M.vrskyssä. Orkesteri. 3026F V i a p o r i n V a l s s i . Vangin L a u l u . O. Pyykkönen. 3027F Rakkauden Kaiho Valssi. Suomen Polkka. Harmonikka" ja viulu, Larsen ja Tolonen. 3028 Mustalaisen Surulaulu. Vanha Mustalainen. Jean Theslöff. 302aF Illalla Kävelin. Heikki Hautala. Jean Theslöffin laulama. 3030 Hämärä Polkka. 303IF Helmi Schotises. Viimeinen Valssi. Harmonikka ja viulu. 3032F Rivakka Polkka. Maailman M a t t i . Leo Kauppi. - 3033 Yli A a l t o j e n. 3034F Volgan A a l l o t . Tämä Maa. Hannes Saari. 3038 Ostron Tyttö. Hallin Janne. Martti Similä, baritooni. 3039F Sorakumpujen V a i n a j i l l e . Tehtaassa. Aino Saari. 3040F Kuuliaiset Kottilassa. Helmi ja Kalle. Leo Kauppi 3042 Aikoja Entisiä. H e i l i n i Soitteli. V. Lehto. 3043 Kevät Suomen Metsässä. Käki Valssi. Orkesteri. 3044F Mustalais Ruhtinatar No. 3 Inga Pieni. Aino Saari. 3045F Tiskarin Polkka. Askon Kolmirivinen. Hiski Salomaa. 3046 Mä Oksalla Ylimmällä. Saksan Polkka. Orkesteri. 3049F Laulu On Iloni ja Työni. Heitä Huolet Pois. Leo Kauppi. 3050 Sikermä Suomal. L a u l u j a I. Sikermä Suom. L a u l u j a II. Orkesteri, 3051 Katkenneet K i e l e t V a l s s i , L a u r i n Sotiisi Harmonikka soolo. 3052F Salkolan Syntymäkemut. Kallaves. Leo Kauppi. 3053F Salon Ruusu. Masurkka. Keski Yö Valssi. Harmonikka soolo. 3054 Jos K a i k k i Suomen Järvet. Sepän Sälli. Martti Similä, baritooni. 3055 Pekkalan V e l j e t j a Kovapää. M a i t o j u n a j a Romaani. K i r s t i Suonio. 3056F Vappu L a u l u . Orjan Kevät. Adolf Hovi 3057 Barrikaadeille. Sorretun Elämä. Harmonikka soolo. 3058 Juhannus Tanssit Paksulassa. K u l k i j a k s i Luotu. Leo Kauppi. 3059 Ei Kyytimies Kiirettä Oo. Valkotuomet. Hannes Saari. 30(50F Herra Petteri. Renkjifssi P a l a j a a Sodasta. Leo Kauppi. 3061F Viimeinen Toivo. Syksyn Lehdet. Columbia kolmikko. 3062F Saukkosen Avioero. Oi Mistä Saataisiin. Hannes Saari. 3063F Paimen Poika. Antti Tanssitti Mua. Iida Lovart. 3065F Kehtolaulu. Meripojan Tervehdys. Hannes Saari. 3066 Tuomet Valkoiset. V i l j a . Saima L a u r i l a. 3067 Meren A a l l o t . Oi Tyttö Tule. Leo Kauppi. 3068F Koster Valssi. Muistoja Suomenmaasta. Columbian orkesteri. 3069 Sjöman Anderson 1 ja 2 osa. Leo Kaupin laulama, 3070 Muistojen Valssi. Klarinetti Polkka. Harmonikka soolo. 3071 Venäläinen Kehtolaulu (Russian LuUaby). Babette. Aino Saaren laulama. 3072 Musta Ratsu. Sinikellot. Hannes Saaren laulama. 3073 Vanhan P i i a n Valitus. Laulu Taiteilijoista. Hiski Salomaan laulama. 3223E Mustalainen. Orvon Kyyneleet. Hannes Saari, tenori. 3074 Hollolan P o l k k a . Hämärä Sotiisi. Viola Turpeinen j a J . Rosendahl. 3075 Soita Mustalainen. S o i t a ! Kuutamoyö. Aino Saari, soprano. 3076 Pois Sormet! V i i v i n Jenkka. Hannes Saari, tenori. 7006E L a u l u Tulipunaisesta Kukasta. Lintuselle. Elli Suokkaan laulama. 3018F Tyttöjen V i e n t i Sotiisi. L y y t i n Polkka, Surut Pois. Harmonikka. 3013F Iloinen Meripoika. K u l k u r i n Masurkka. Hannes Saaren laulama. 3010F Onnen Tyttö. Kevät. Hanuri soolo. 3223E Mustalainen. Orvon K y y n e l . Juho Koskelan laulama. 3023F V i h u r i Polkka. Kaiho Valssi. Harmonikka. 3020 Pohjolais Polkka. Taikayö. Harmonikka ja kump. 3037F Mustalainen. Kehtolaulu. Orkesteri. 9032E Orpopojan Valssi. Kalle Aaltonen. Juho Koskelan laulama. 3048 Meripojan Hyvästijättö. Aamutunnelma. 7241E Reisupoika. Kulkurin Valssi. Juho Koskelan laulama. 3041F Marjalammen Jussi. Härmän Häät. Martti Similä. 3064F Raatajan Sereinaadi. Sonja. Hannes Saaren laulama. 9003E Pikkunen Pcjka. Luttisjussi. J.' Koskelan laulama 3008F Syystunnelma. Kuula. Yks' lauvantaki-ilta. O. Pyykkönen. 3036F Meripojan Heilat. Hannes Saari. 3079F Talkoo Polkka. Honolulu. Leo Kauppi. 3080F Proletaarit Nouskaa. Korven Raatajille. Hannes Saari. 3 0 8 I F Emännät Piksekissä. Savonpiian Amerikkaan Tulo. Ruotsalaisia levyjä 22063F Gud Vet, V em Som Kysserna N u Valssi. Bättte Och Bättre Dag För Dag. E. J a h r l i n soittama. 2 2 0 5 2 F M u s i k Mästaren March. John Erickson March. Soittok. soittama. 22028F E n Morgan I Skogan Vals, Hammarby Polkka. Lager j a J a h r l soit. ja Jahrl soittama. ilf ^^^^^^ Ä^"". -^^^^ Trot. Hanuri sool ; ? n ? ^ ? I ^^^1^?''*''v^'' ^^i^- ^''^ ^^^S Mamma F o x t r o t . Orkest. 22073F K u n g l Kronobergs Regementets Parad Marsdh. Soittokunta. m i i n i ^ r ^ . * " ^ * " — " J i . - ^ t J ^arastossa k a i k k i a tilaamianne l e v y j ä / n i in muutaman paivan sisalla hankimme ja tilauksenne täytetään. olla i s ^ Ä ^ p o S i ^ S a ^ ^ ' ^ ^ ' ' " ^---P^^ ^ Vapauden asiamiesten huomioon otettava, kaikki Vapauden asia-f r ^ Ä f ' ^«^^^t . ^ ^ P ^ " ^ " ' ' - takauksilla tilata levyjä j a heille Z:^^Sf^^^^;Sä^ LähetyskustannuSsa^n nou- VAPAUS MONTREAL BRANCH 1387 St. Antoine St. Montreal, Que- \ ahaa ennen Ranskaan saapumis- T I • • i . ta aiottiin meidät rokottaa muiden ' ^ ^ i , ' Jo^on o^eidän olisi pitänyt m—a tkus t a-j i en mu k a n a . -M u t t ' "^t ! I sulloutua alas huonoilmaiseen l a s t i - teimmekin tenän syydellä pelastuttiin neksestä". RANSKA Täältä Ranskasta p i t i Rans vakomppanian kuljettaa meidf komme, muutamat t u r i s t i t lukuun otettuna, käsitti neljäkymmentä henkeä. Ja heti k u n me tuon laivan „ , .„ ., ., - näimme, niin aloimme napisemaan, k-^nnelle n o u - P v . . J , - • ~ ^^^^ "^^^"^ ^ " " « n pitkää inuodostui a l l a tai j u n a l l a . Venäjän ki m.eitä myös tässä vaatimuksessamme, antamalU lausun-m I I I 3 .iki '>5 matkamme edelleen D e t r o i t i n ja Buf- niin löydettiin se vanhaksi pieneksi valla Riikaan^ toisella luokalla, vaan | vät.,myösWn o ^ a h l k ä H ä ^ S e ^ S w k-un tuolle toiselle laivalle t u l t i i n U-hteisiä ^a"a yieisia j a tonsa laivan mitättömyyd
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 20, 1928 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1928-09-20 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus280920 |
Description
Title | 1928-09-20-06 |
OCR text |
Sivu 6 Torstaina, syyskuuii 20 p;nä—Thur., Sept 20
Länsi-Canadasta Neuvostoliittoon
Historical Roots of
Leninism
do not organize the great number cf
unorganized of this country. The
America-n Federation of Labor is run
by reactionaries.
The Communists want to change
the leadership of the unions and gez
men to lead them, vi-hom the workers
can trust and who väU fight the
bosses.
(From the Pottsville Northern Red
ern Developments
of Capitalism
Leninism has developed during Im-perialism,
when the struggles of capitalism
and the working class have
been in the most acute stage, and the
proletarian revolution is an important
question.
Imperialism is perishing and de-j Star.)
caymg capitalism. The struggles reach |
such an extreme that it leads to a I _ - Tijr^jt
revolution. There are three main j öOITie 01 tfie Clliei jyiOa-struggles
going on.
The first is the struggle between
labor and capital. The capitalisi
vrants to exploit the •s-orkers in order
get more profits. The vrorking, Today, more than ever before, there
lass has tv.-6 proposltions, eiihar tolexists a vital need for our movement
put itself at the mercy of capitalism j to fight the vicious propaganda of
cr to engage in direct confHct vAth the capitalist class. ThLs is spread
tliem. Thus Imperialism leads the; jn varied v/ays: by the radio, mojjes,
working class to revoluUon. ly. M. C. A., Girl Guides and similar
A struggle is always going on be-j organizations. But one of the stron-t^
een the different financial groups; ggst weapons of the capitalist class is
for the sources of rau- material and j their absolute control of the news-forcign
territory. This v.eakens the | papers and literature of the so called
capitalist powers and h-astcns revo-! civilized v.orld. These lying sheets
luticn. ; find the majority of the -nrorkers'
The third Is the s-trugyle between 5 j^o-me."?; and quite naturally Influence
the larger nations and the weaker! our thoughts. Thus many have the
and colonial povvers. This .struggle | j^ea that they may rise to be Premler
undermines the position of capitalism | of Canada if they only work a liltlc
by getting the colonie.^ and subject | harder.
countries to the side of the proletarian
revolution.
Imperiall-im har. made a revolution
necessary.
Such \vere the .situations which
gavc birth to Leninism.
Laimie Mackie.
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1928-09-20-06