Vapaus, September 20, 1928

              Torstaina, gyysknim 20 p;nä—Thor., Sept 20 No. 2M~ im
Miksi sinun sitten pitää olla kommunisti ja miksi
et sisääsi noita marxilais-leniniläisiä oppeja?"
(Seuraavassa julkaisemme kolman­nen
jakson toveri Atro Tuomisen val­tavan
suuresta puolustuspuheesta Tu­run
hovissa.)
Tämän jutun yhteydessä on pidätet­ty
n, 50 henkilöä ja toimitettu lä­hemmäs
sata . koUtarkastusta. Kun
yllättämällä pidätetään tällainen jouk­ko
ihmisiä, joiden väitetään olevan
SKP:n jäseniä ja heidän asimnoissaan
ja työpaikoissaan pidetään kotietsintä,
luulisi siinä löytyvän jonkun asia­kirjan
tai muun todistuskappaleen,
joka osoittaisi minun syyllisyyttäni.
Mutta
kun pienintäkään sellaista ei ole voita
näinkään valtavassa nuotanvedossa
löytää
eikä edes Rasi ole voinut, vaikka sa«
noo olevansa byroon Jäsen. jTityksis-t
ä ä n huolimatta mistään sellaista
hanlikia, on se selvääkin selvempi to­distus,
etten minä ole voinut olla
minkäänlaisessa yhteydessä puolueen
kan5..sa. Uskon, että herra kannevis-kaali
on kanssani samaa mielipidettä
siinä, että ainakin Ftasin, niin kes­keisessä
asemassa olleen henkilön oU-Ei
pitän.vt voida hankkia joitakirf to­distuskappaleita
minuakin vastaan.
Ja uskon, että olemme yksimieliset
siitäkin, että Rasilla on ollut vilpitön
ja harras halu nUtä hankkia, jos
vaan jostakin voisi saada. Että kaikki
nyt on täytynyt rakentaa pelkkien
väitteltten varaan se juuri osoittaa,
että Ilmianto on kaikkea perää vailla.
Kuten ylläolevasta selviää ja k-iten
tämän jutun käsittelyn aikana on
käynyt selville«on minun ainoaksi " r l -
koksekseni" jäänyt se. että olen toi­minut
työväen ammatillisessa liikkees­sä
ja että olen tunnustanut olevani
marxilainen kommunisti.
Arvoisat Oikeuden jäsenet! Te var­maankin
kysytte7"^filllä minulta on u-seln
niin kysytty: mutta
miksi sinun sitten pitää olla kommu­nisti
ja miksi imet sisääsi noita
marxilais-leniniläisiä oppeja?
Nehän ne juuri ovat nuo Moskovasta
levitetyt opit, jotka synnyttävät täällä
bolshevismia ja kommunismia. EI Suo­messakaan
sellaisesta muuten tiedet­täisi
mitään. Miksi et ole porvari
niinkuin mekin olemme? Ei tarvitsisi
yhtään Istua vankiloissa jä säästyi­simme
näiltä ikäviltä olkeusIstunnoM
ta, jotka eivät suinkaan ole tuomareil­lekaan
mieluisia, sillä järjestelmä vaa­tisi,
että pitäisi tuomita, eikä tahdo
löytyä mitään todeUista lakiin perus­tuvaa
syytä.
Tuo on kysymys, joka vielä vaatii
selityksekseen muntaman sanan.
Olen syntynyt maaseudulla, köyhissä
oloissa. Isäni, jolla oli toistakymmen­tä
lasta, elätti perhettään ruumiillisella
työllä, kunniallisella, mutta pienituloi­sella
puusepän työllä. Kun hän raa­toi
yötä Ja päivää, voi hän juuri Ja
Juuri hankkia perheelleen kalkkein
välttämättömimmän, nlmlt. jokapäiväi­sen
leivän. Lasten oli kuitenkin, kuten
niissä oloissa oli luonnollista, ryhdyt­tävä
elättämään itse itseään Jo var­sin
nuorina. Minäkin jouduin maail­malle
oman onneni nojaan Jo 12 vuo-fttlaana
Minulla oli palava halu saada
opiskella, saada käydä koulua, mut­ta
sensijaan, että olisin päässyt har­joittamaan
tuota mlelltyötänl jouduin
rengiksi raskaaseen maatyöhön. Kas­vavalle
12-vuotIaalle poikaselle se el
ollut suinkaan leikkiä, sillä työpäivä
Siinäkin talossa oU 12—16 tuntia.
Kun minä sitten pellolla auran kur­jessa
raadoin ja näin varakkaampien
ihmisten lasten menevän kouluun, ky­syin
lakkaamatta Itseltäni:
mitä pahaa minä olen tehnjrt etten
minä voi päästä kouluun? Mitä pa­haa
on Isäni tehnyt, kun el
hänellä ole varalUsnutta
kouluuttaa minua
eikä muitakaan lapsiaan? Kaikki pitä­jäläiset
vallesmannista ja rovastista
alkaen sanovat häntä kyllä erittäin
rehelliseksi, ahkeraksi ja kunniallisek­si
mieheksi, mutta mitä Iloa on kun­niallisuudesta
ja ahkeruudesta, kun
el ole.varaa elättää lapsiaan.
Tähän tapaan kulkivat minun aja­tukseni
ja minä en voinut olla tun­tematta
kalvavaa katkeruutta, kun
minä niitä asioita ajattelin. Olin saa­nut
kotona • uskovaisten vanhempieni
luona ankaran uskonnollinen alku­kasvatuksen,
ja minä yritin saamani
opetuksen mukaan rukoilla, että ju­mala
järjestäisi minullekin olot pa-ren-.
maksi, edes tilaisuuden päästä
kouluun näkemään ja oppimaan, mitä
nuo salaperäiset ja kiehtovat kirjat
^ sisälsivät. Vakuutin Itselleni ja juma­lallekin,
että minulla on yhtä lij-^-ät
edellytykset käydä koulua kuin mo­nilla
noista varakkaimpien Ihmisten
lapsista, sillä tunsin useita heistä,
jotka eivät olleet vanistetut yhtään
paremmalla älyllä tai lahjoilla.
Näin raadoin mitä kamalimmissa o-lolssa
kuukaudesta kuukauteen vuo­desta
vuoteen ja minun asemassani _ei
tapahtunut mitään parann'iiäi,a. Ainoa
muutos oli se, että sisässänl nousi
tuo katkera vihlova ääni päivä päi­vältä
yhä voimakkaammaksi;
toa ja riistoa on vastustettava. En
vielä osannut ratkaista, millä tavalla
tätä olisi vastustettava, mutta tunsin
kärsineeni vääryyttä ja joku vastusta­maton
ääni pakoitti minua sisäiseen
kapinaan. Tämä pitämättä oli jo
eräänlaista kommunismia. Se oli
lapsen uhmaa tätä "laUlLsta yhteiskun­tajärjestystä",
jota herra kanneviskaa-li
täällä jTittaä puolustaa, vastaan.
Näissä mietteissä Iiit:nn sitten koti­kyläni
sosdem työväenyhdistykseen v.
1909. siis 15-vuotiaana, Siitä alkaen
jossa kidutettiin kuukausikaupalla,
vaikkei voitu mistään syyttää ja lop­pujenkaan
lopuksi tuomita. Kim sit­ten
v, 1920 Työmiehen toimittajana
julkaisin kirjoituksen, jossa perustus­lakiin
vedoten vaadittiin kallolle kan­salaisille
yhtäläistä sana- ja painova­pautta,
palkittiin minulle tämä lail­lisuuteni
vankeusrangaistuksella, jon­ka
sittemmin tämä Hovioikeus aiheet­tomana
kimiosl. Kun edelleen v. 1921
jouduttuani Sosialistisen Työväenpuo­lueen
sihteeriksi, puolueen nimissä jul-tämän
19 vuoden ajan olenkin sitten j kai.sin julistuksen valtiollisten vanki-jatkuvasti
aktiivisesti toiminut työ-: en puolesta, vedoten ihmisyyteen ja
väen liikkeessä. ! oikeuteen, palkitsi yhteiskunta tämän
Herrat Oikeuden jäsenet! | inhimillisyyteni Jälleen muutaman
' kuukauden vankeusrangaistuksella.
Tästä te huomaatte, millä tavalla tuo, v:,jn vähän myöhemmin, aikana, Jol-kauhistuttava
sosialismi eli kom- ; j^j^ e^äät seikkailijat yrittivät syös-manLsml
synty>v Te huomaatte. , tämän maan veriseen sotaan, kir­eitä
minun "rikollisuuten»" on ; ^^^^-^^ puolueen nimi.ssä julistuksen
alkanut jo lapsena. . muistuttaen, että niiden kymmenien
Te huomaatte, että minulla on ol­miljoonien
ihmisten muisto, jotka
lut taipumuksia sosialismiin eli kom-munLsmiin,
tuohon tämän yhteiskun­tajärjestyksen
vastaiseen ajatteluun
jo melkein syntymästäni saakka. Se
on alkanut vaistomaisesti, melkeinpä
niin, etten ole sitä itsekään huoman­nut
— jota seikkaa en sentään pyydä
tä.ssä enempää kuin missään muussa­kaan
jutussa esittää lieventävänä a-sianhaarana.
Te huomaatte, että jo
14—15 vuotiaana minä olen alkanut
kapinoida 'aaillista yhteiskuntajärjes­tystä"
vastaan, liittymällä työväenyh­distykseen
ja välttämällä, että täs­sä
maailmanjärjestyksessä, niin lail­liselta
kuin se näyttääkin, on jotakin
väärin. Mutta Te huomaatte myöskin,
että tuota kapinan henkeä ei Jututta­nut
minun nuoreen sieluuni moskova­laiset
kommunistit, eivätkä edes eu-ropalaiset
marxilaiset, sillä niistä tus­kin
olin kuullut puhuttavankaan. Sitä
el myöskään opetettu minulle kotona
ja se pesiytyi minuun kuitenkin.
Kun sitten myöhemmin 17 vuotta
täytettyäni siirryin kaupunkiin puus2-
pän oppiin,'
selvisi minulle tämän "laillisen yhteis­kuntajärjestyksen"
nurinkurlsuns
entistä räikeämpänä
Kun minä aamulla varhain, edelli­sen
päivän raadannasta vielä lopen
väsyneenä, riensin synkkään tehtaa­seen
työpenkklni ääreen ja tiesin, et­tä
toiset minun ikäiseni poikaset "oi­keitten
ihmisten" lapset nukkuvat
vielä kotonaan rauhassa, niin minun
tuskan ja väsymyksen* turruttamaa
mieltäni sanomattomasti kirveli. Kun
minä Illalla 10—12 tuntisen työpäivän
päätyttyä juoksin klrjolnenl vielä
muutamaksi tunniksi iltakouluun, saa­dakseni
edes pienen murto-osan silta
tiedosta ja opista, jota toiset salvat
nauttia koulun penkillä vakinaisena
päivätyönä, niin en taaskaan voinut
olla katkeroitumatta kun minä matr
kallani näin, että toI,set minun ikäi­seni
lapset leikkivät leikkikentillä, kä­velivät
kaduilla ja puistoissa huvitel-lakseen
Ja nauttiakseen raittiista Il­masta,
jota kaikkea minäkin tunsin
niin kipeästi tarvitsevani. Kun minä
tämän 14—16 tuntisen raadannan Jäl­keen
pääsin kurjaan asuntooni valmis­tamaan
seuraavan päivän läksyjäni ja
tiesin, että aamulla kello viisi on taas
noustava ylös ja jatkettava tuota
raskasta työtä loppumattomiin, niin
sisälläni yhä purevammin viilsi ja yhä
uudestaan minä kysyin: miksi pi­tää
minun näin kohtuuttomasti
rxiataa,
vaikka eivät suuret laumat aikuisista­kaan
tee mitään, puhumattakaan lap­sista?
Enkö minä siitä asti kuin olen
liikkeelle päässyt ole kalkin tavoin
käyttäytynyt hyvin. Kieltäytynyt kal­kista
huvituksista ja leikeistä sääs­tääkseni
ne pennoset mitä ansaitsin
kirjojenl ja vihkojen ostoon ja pon-nistaaksenl
aina vaan eteenpäin i?
kuitenkin minun asemani näyttää yh­tä
kurjalta kuin ennenkin. Niin minä
ajattelin, ja minä tunnustan sen re­hellisesti,
että minä tunsin katkeruut­ta
tätä järjestelmää kohtaan. Minä
tunnustan rehellisesti, että jo tällöin
minä tietoisesti ajattelin, että
tämä on kohtuuton ja väärä ja tilal­le
On luotava uusi, parempi ja oikeu­denmukaisempi
yhteiskuntajärjestys.
Siitä ajasta alkaen minä olen myöskm
täysin tietoisesti toiminut työväenjär­jestöissä
paremman yhteiskunta­järjestyksen
saamiseksi
maailmansodan teurastuskentille juuri
on uhrattu, pitäisi velvoittaa jokaisen
ihmisen vastustamaan sotaa ja puolu­een
nimessä kutsuin kaikkia Suomen
työläisiä
taistelemaan sotaa vastaan, rauhan
puolesta, palkittiin minulle tuo rau­han
rakkauteni 4 vuoden kuritus­huonetuomiolla
Kaikki nuo tuomiot minä olen kun­nialla
kärsinyt. Mutta herra kanne-viskaalilla
näyttää olevan otsaa vaa­tia
minulle rangaistusta toiminnastani
Sosialistisessa Työväenpuolueessa,
vaikka miniin toimintani sieUä on jo
monet kerrat oikeudessa "noteerattu"
ja melkein jokaisesta sen puolueen
hyväksi tekemästäni kynänpiirroksesta
on eriicseen tuomittu.
Kuritushuoneessakaan en saanut
rauhassa olla. Vaan, raahasi tämän
yhteiskunnan ohrana minut sieltäkin
V. 1923 oikeuden eteen, mutta Turun
Hovioikeus silloin toki juhlallisesti ju­listi,
että olen syytön, jolloin karsi­mansa
tappion E.K. nyt yrittää minul­le
kostaa.
Kun minä sitten kuritushuoneesta
vapauduttuani antauduin yksinomaan
ammatillisen liikkeen palvelulcseen,
toivoen, että edes täällä, työväen ta­loudellisen
toiminnan alalla saisin
rauhassa toimia, olen minä palkkioksi
tuosta varovaisuudestani saanut jäl­leen
istua E.K:n kidutuskomeroissa
ja raskaassa tutkintovankeudessa jo
kohta 4 kuiUcautta ja herra ties kuin­ka
kauan vielä saankaan istua.
Minun toimintani on aina ollut, kuten
edellisestä huomataan, julkista, re­hellistä
ja avonaisesti Itaikkien
nähden ja arvostelun alaisena
tehtyä
tönänne vanhempienne tai kasvattajl-enne
välittömän suojeluksen ja val-voiman
alaisina. Te oxetie saaneet
oppinne Ja kouluutiiksenne kotilun
penkillä vuosikymmenien aikana, hy­vien
opettajien ohjauksen alaisina.
Teistä harva tuskin tietää, mitä on
puutteen aiheuttama todellinen nälkä
ja kurjuus. Vielä harvemmat teistä
timtevat millaiselta opiskelu tuntuu
12 tvmtisen päivätyön raataneelle näl­käiselle
lapselle tai nuorukaiselle. E -
lämä ei voi teistä varmaankaan tun­tua
miltään erikoisemman raskaalta,
sillä tehän mittaatte, kuten luonnollis-
'. N^eroniitti
Kirj. L. M. ROSSmiN
Erinäisten työ?äenjarjestöjen osotteita
— No?
T^mä lausuttiin epämiellyttävällä
äänellä. Nuoren miehen, joka palveli
sihteerinä yhdellä rahakunlnkaalla,
täytyi tyytyä näihin epäystävällisyyk-slln.
Ja Charles Berts tiesi sen hyvin.
"Tyhmä nauta!" — ajatteli hän ja
esitti sitten ktinnioitettavastl tälle
"naudalle":
Anteeksi mister Farbes, Dempsey
CANADAN KOMMUNISTIPUOLUEEN SIHTEEBIK
bSOTE
Komauai»tipaoln«n« laetetUTl Uijtnjix» es
OMteiun »ll»oleT«ll» <»otteeUa: Mr. J. MeDonaM.
RooD IS, 1631^ Chttrci St.. Toronto 2. Oat.
L. I. U. of CJiS.KD.KS, PoijoU-Ontarion «hie-komitea.
Poreupiae, Oat.
BEAVER LAKEN »- o»»«on iolooiaet joka fcsn
ea« lunattatai keUo 1 piiriUi oMuton UloIU.
Osuton oKjte: Box E7. Vorthincton. Ont.—
Voimiftelojeur» lehna o»ote on »mm.
CA-NAC-LS SUOMALAISEN JARJESTÖ.N. UUlitX»-
Ilmoitti juuri minulle, että tuntem-aton tan, .ihu^nn o*ctc oa: A . T . mu. 9S7 Bro«l-gentlemanni
haluaa tavata teitä. H- Toronto, oat.
m.oittaa olevan tärkeätä asiaa. Huo- CASADAS K O M M U N I S T I P U O L U E E N PIIHI No.
limatta kaikista Dempseyn vastaväit­teistä
hän on nyt odotushuoneessa.
Dempsey j ä i . . ..
— Idiootiksi. — lopetti miljardööri
suuttuneena. — Minä olen muistaak-ke-
Smoen (K.Om) toimeeapmevan piirilotniteaa
js kpm Sudburrn kaapunkijirje»t5n o»otteet orat:
Box 731, Sudbcrr, Oat. — Koramaniatipoohieea
SuJbi^rjn järjestön ijbieeriraliastonhoitaja, S. C.
.Neil, 03 t a v a t t s T i i n Vjpauiiea toinsitukaeaaa,
L;bertT-raken=uk»esM, Lorne-kadolla.
, i seni selvästi sanonut, etten- ota
ta. sita oman mittapuunne ""-"^^^^^-Lään vastaan Menkää ja tiedustelkaa, | C A N A D A N S U O . \ : A U U S T E N T T . - O L A I S T E N U R -
Teistä on Ilman suurempia pcnnistuk- "„ ' ^^rö,'> Hänen korttin-i H E I L U L I I T T O . Liittotoimituaaan kotipaikka on
sia tullut oppineita arvovaltaisia ja . ,i^ l ^ ^ t ^ n n lähettää \ - i - ' Su'^!"'-?-. ont. Liiton
kunniallisia ^nsalaisia. TeUtä ^^^^^^^^^^ n. . M . c.ei.bt.
kaikki ei luultavasti ole vaatinut mi- snttiKort.insa „utjcLu:.-a ,
tään suurempaa tahdonlujuutta eikä
Liiton sihteeri on P . Rnohonen,
n Mine, Ont.
Box 810 Co-kirjeeavaihto.
osota:
sotaan.... Hm.... hm.... Pj-jtäkää j C Ö E A L T I . S .. . . o « . t o a osote oa:
. „ . ... . T,» I häntä tänne, mutta ilmoittakaa, että^ t.!t. ont.
siveellLsta tuntoa Kaikxi on tapah^^^^ _ ,,5kokouk.et jokai.ca
nut melkein Itsestään, silla memttep.ij^ äänettömästi. i .„i.ea .unauatai;
minne tahansa, min ama on ollut ^ ^. ^^tanut itseään kauan o-1 A. jaaa.uiaen, Mokomoa p.o., Ont.
vastassa omaisten, opettajam ja tut-! •> aukenivat ja aukossa nä-'
tavam auttava, tukeva kasi. Nim onj" -j^.^,^ ^ j ^^
ollut teillä lapsena ja niin on ollut | '^^^^-^^^ ^^jaten katseli tulija j-m-pärilleen,
silmälasien välähdellessä.
Pidätetty kiunarrus isännän taholta,
odottamatta käskyä Istuutui «uUja s ^ C R E , G ^ £ O . N - o«.toa*kokpu. on j^^^^^^
nojatuoliin, vetäen päänsä olkapäi- ' ' - J " ' ^J""- ^- ° -
den sisään — kuin peljästynj-t kilpi-
Mlnun toiminnassani el ole kos­kaan
ollut salaista, hämäräperäistä
tai julkisuutta karttelevaa. -SUtä on
osoituksena sekin, että kalkki tuomioni
on annettu julkisissa sanomalehdissä
Julkaisemistani Julistuksista ja klrjo-tukslsta.
Joiden "rikollisuuden" Ja r l -
koksettomuuden voi kuka hyvänsä i l ­man
muuta tänäkin päivänä todeta.
Onneksi sen voi niistä todeta myöskin
jälkipolvi Ja historian kirjoittaja, jo­ka
ei suinkaan hevillä Jaksa käsittää
mikä nUstä olisi rikollista ja lainvas­taista.
Herrat oikeuden jäsenet! Te huo­maatte,
että tämä yhteiskunta ei ole
kuljettanut minua ruusujen ja liljojen
päällä, el lapsena, ei nuorukaisena,
eikä miehenä. Yhteiskunta, jonka
velvollisuutena olisi ollut kasvattaa,
kouluuttaa ja tukea puutteessa ja a-vuttomuudessa
elävää nuorta jäsen­tään,
ei • ole tehnyt minun hyväkseni
yhtään mitään, ellei siksi katsota sitä,
että
se on istuttanut minua, parhaassa
nuoruuden ijässäni puoli vuosi­kymmentä
vankilassa ja kan­tanut
säännöllisesti verot
Tämän hyvän yhteiskuntajärjestyk­sen
puolesta minä olisin saanut vajo-
.^a vaikka kuinka syvälle kurjuuteen
)a rikollisuuteen. Se on pitänyt minul­le
avoinna ja ikäänkuin virittänyt an­soiksi
eteeni kalkki rikollisuuden Ja
saastan loukot, joita tämä järjestelmä
on täynnänsä. jotta minunkin olisi
niihin ehdottomasti langettava. Sensi­jaan,
että sen parhaat tukipylväät n.s.
ensimäiset kansalaiset, olisivat rehel­lisesti,
säädyllisellä Jä kunniallisella
elämällään olleet opettavana ja hy­vään
johtavana esimerkkinä, ovat he
riettaalla, rikollisella elämällään ol­leet
ensimmäisenä valmiit vetämään
koko nuoruutenne iän.
Mutta minullapa- ei ollut samalla
tavalla, eikä yleensä tj-öläisten lapasil­la.
Aivan päinvastoin on minulla ol­lut.
Siksi minä uskallankin väittää,
että henkilöltä, joka sellaisissa oloissa
kuin minäkin olen elänyt voi kouluut­taa
ja kasvattaa itsestään rehellisen
ja kunniallisen Ihmisen, vaaditaan
erikoinen itsensä hillintä ja kieltämi"-
kyky, tahdonlujuus ja siveelline/i
kunto. Häneltä vaaditaan, tätä kaik­kea
monin kerroin enemmän kuin
sellaiselta henkilöltä, joka elää ja
kasvaa h>'vi.ssä taloudellisissa oloissa.
Minä myöskin täydellisesti 3ramärrän,
miksi lukemattomat työväenluokan
nuorukaisista sortuvat paheen ja r i ­kollisuuden
tielle, sillä mitäpä muuta
heistä voisi odottaakaan, kun he
s. J. C 0 T E . \ U H I L L I N osaston työkokonkaet pi­detään
jokaiien kuukauden ensimäinea ja koi-ciss
suonuntai kello 2 päivällä. Kirjevaihto-oaoto
on: J. E . Koski. Diatmore, P . O., Sask.
Näissä ankaroissa oloissa minä kas­vatin
ja kouluutin itse itseni par­haan
taitoni ja .vmmärrykseni muka.a n alas pahuuteen, osoittamalla omilla
kunnolliseksi yhteiskunnan jäseneksi esimerkeillään, että näin poika, tule
tämä ei ole oikein! Täällä ei ole kaikki
p> niinkuin pitäisi oUa!
Tällöin minulle myöskin alkoi sel­vitä,
että tämä ei ole Jumalan maail-majärjestys
ja että tässä eivät ruko­ukset
auta mitään. Kyllä tämä on
pahojen ihmisten järjestys ja muilla
keinoina kuin rukouksilla tätä sor­ja
kansalaiseksi. Ankaran raadannan,
raskaan päivätyön ohella, minä koe­tin
hankkia itselleni edes välttävän
luku- ja kirjoitustaidon ja edes jon­kinlaisen
alkeellisen käsityksen maail­man
menosta ja järjestyksestä, nuo
sivistyksen ja tiedon ensimmäiset
välttämättömimmät tekijät.
Ja tämä yhteiskunta on tietenkin
tämän ponnistelun palkinnut? Onpa
tietenkin ja sille aivan omaperäisellä
taralla.
Kun puusepän opista — jonka kai­kella
kunnialla suoritin — päästyäni
jouduin tamperelaisen Kansan Lehden
toimitukseen, yrittäen siellä vointini
mukaan tehdä jotakin työväenliikkeen
eteen, näperrellen yhtä ja toista pien­tä,
ja joissa toimin vuoden 1918 Tam­pereen
valtaukseen saakka, niin tämä
yhteiskunta palkitsi minut noista työ­väenliikkeen
hyväksi astumistani
ensi askeleista, raaliaamalla
minut vankileiriin
tänne alas, jos tahdot yhteiskunnassa
menestyä.
Tällaisessa jTnpäristössä ja tällai­sissa
oloissa olen kuitenkin onnistunut
kasvattamaan itseni ja ohjaamaan
elämäni valheet niin. etten kertaakaan
ole horjahtanut minkäänlaisen todel­la
rikoksen tielle (kalkki syjrtteet ovat
olleet pulitaasti poUittisia). sillä minua
ei ole koskaan tuomittu, eikä voitu
tuomita, eikä edes koskaan syytetty
minkäänlaisesta rikkomuksesta tai
muusta sopimattomasta halpamaisesta
teosta, ei edes väkijuomien käytöstä.
Sen tähden minä '
uskallankin nousta jalustalle ja ky­syä:
kuka teistä puhtaalla omalla­tunnolla
katsoo olevansa oikeu­tettu
syyttämään minua?
Teistä herrat oikeuden jäsenet tä­mä
kaikki ei tietenkään ttmnu mil­tään,
sillä Te olette, ainakin useam­mat
teistä, saaneet elää ja kasvaa ko-hamasta
syntymästään saakka joutu­vat
elämään sellaisessa ympäristössä
ja oloissa, minkä tämä yhteiskun­tajärjestys
työläisille määrää.
Kun te herrat oikeuden jäsenet
muistelette lapsuutenne ja nuoruu­tenne
aikoja, on teillä siellä pääasias­sa
kauniita ja miellyttäviä muistoja.
Mutta niinpä ei ole meillä köyhälis­tön
lapsilla.
Minä en tiedä, millaiselta lapsesta
tuntuu hyvin puettuna ja ruokittuna
leikkiä toisten lasten kanssa, van­hempiensa
Ja omaistensa hellän huo­lenpidon
alaisina, mutta minä tledänT
miltä lapsesta tuntuu
nälkäisenä ja ryysyisenä, vieraan or­juudessa
raataa raskaassa maatyössä
aamusta iltaan ja minulta, puris­tuu
vieläkin käsi nyrkkiin
joka kerta kun minä sitä ajattelen.
Minä en tiedä, millaiselta nuorukaises­ta
tuntuu käydä koulua ja opiskella
koulunpenkillä säännöllisenä päivätyö­nään,
mutta minä tiedän millaiselta
hänestä tuntuu opiskelu ja koulun­käynti
pölyisessä, kuumassa tehtaassa
raadetun .. 12-tuntisen työpäivän jäl­keen.
Minä en tiedä, miltä tuntuu syö­dä,
juoda ja mässätä toisilta Ihmisil­tä,
yhteiskunnalta ja valtiolta rosvot­tuja
ja varastettuja rahoja, mutta
minä tiedän, miltä tuntuu hiessä otsin
tehdä työtä ja malcsaa veroja, pitääk­seen
yllä näitä elostelijoita. Minä en
tiedä miltä tuntuu lietsoa sotaa, provo­soida
ihmisiä teurastamaan toisiaan
ja saalistaa sitten sodan kustannuksel­la,
mutta
minä tiedän, miltä tuntuu Istua ku-ristushuoneessa
rauhan asian puo-
' lesta, sodan vastustamisesta.
Minä en tiedä, miltä tuntuu rääkätä
ja kiduttaa ihmisiä E. K : n komerois­sa,
mutta minä tiedän, miltä tuntuu
kuukausikaupalla Istua, noissa Inhoit-tavlssa
luolissa. Minä en tiedä, miltä
tuntuu syyttää ja tuomita sj^ttömiä
ihmisiä, mutta minä tiedän miltä tun­tuu
olla syytettyhä ja kuulla tuomion­sa,
silloin kun varmasti tietää ja tun­tee,
ettei ole^koskaan tehnyt mitään
rikollista rangaistuksenalaista tekoa, j
ei edes pienempääkään. |
Nuo kaikki ne ovat minun lap-i
suutehl ja nuoruuteni muistoja ja
minun ei kai tarsitse sanoa, että ne
eivät ole erikoisen kaimiita eikä iha­nia.
Tämä
juuri tämä on sitä, joka on synnyt­tänyt
ja synnyttää minussa kom­munismia
ja ilman, että sen
siementäkään olisi tarvin­nut
Moskovasta hakea.
(Jatkuu.)
TYÖLÄISIÄ NEPaiANNIEN ASLN-TOIHIN
NEUVOSTOLIITOSSA
Harkovissa on asuntopula ollut ver­rattain
kireä. Monien työläisperheiden
on täytynyt asua sullottuina pieniin
huonepahasiln. Vaikka viime vuosina
ja erikoisesti tänä \nionna rakennus­toiminta
on- oUut vilkasta, niin silti
el asimtopulaa kädenkäänteessä voi­da
poistaa. Kun yksityiskauppiailla
yjn. sellaisilla nepmannlalneksilla on
hallussaan suuria huoneustoja, on
Harkovln kaupunglnneuvoston mää­räyksellä
otettu nepmanneilta lilat
huoneet pois ja asutettu niihin vai­keimmissa
asuntosuhteissa olevia työ­läisiä.
Tällä tavoin on jo asutettu
700 perhettä. Edflleen tullaan neu­voston
iJäätöksen mukaan ottamaan
kalkilta el-työtäteke\iltä aineksilta
liika asuntopinta-ala ja luo\-uttamaan
konna.
Valittavasti ritisi ' vastapäinen no­jatuoli
mister Forbesin painosta. II:*-
syvästi nosti miljardööri kulmakar­vojaan.
— Henrico Marti, professori — e-sitti
vieras.
— Te tahdoitte niin kiihkeästi ta­vata
minua
— Se oli välttämättömyyden pakos­ta.
Tunnustan, etten . odottanut ta­paavani
teitä täällä. Nähtyäni leh­destä,
että jahtinne on saapunut Nea-peliin,
kiirehdin tänne. Mutta yhtä
kaikki, teidän luoksenne on vaikea
päästä — minun täytyi aivan tapella
palvelijanne kanssa.
— Asia on siten, että matkustan
tunnin kuluttua, — vastasi Forbes
kuivasti katsoen kelloon.
Professori nyökäytti päätään.
— Koetan esittää lyhyesti Tei­tä,
"Amerikan Kemiallisen Trustin
päämiestä, epäilemättä intreseeraa Il­moitukseni.
Ellen erehdy, valmistaa
trusti msrrkkykaasuja ja aineita joista
kaasua saadaan. Voin ilmoittaa teille
oman viimeisen keksintöni — erittäin
voimakkaasti vaikuttavan kaasun—
Miljardööri tuli tarkkaavaksL
— Te ehkä tiedätte, — jatkoi pro-ressorl
Innokkaasti, — minkälaisen
kiihtymyksen m37rsk3m nosti ensimäl-nen
kaasuhyökkäys vUme sodassa.
Kuinka paljon siitä puhuttiin ja kir­joitettiin
siihen aikaan. Silloin se
näytti meistä hirveällä, mutta nyt me
olemme siihen tottuneet, eikö .niin?
Forbes nyökäytti päätään seuraten
yhä kasvavalla Innostuksella vieraan
kertomusta.
— Keväällä y. 1915 saksalaiset jär­jestivät
enslmäisen kaasuhyökkäyksen
läntisellä rintamalla ranskalaisia vas­taan.
Muistaakseni käytettiin klooria.
Tämän kaasun vaikutus joukkoihin,
jotka eivät olleet siihen valmistautu­neet,
oli hirveä.
Tukehtumaisillaan olevat mjrrkyte-tyt
sotilaat etsivät pelastusta paos­ta,
mutta suurin osa heistä tuhoutui.
Säilyneiden kertoman mukaan moraa­linen
vaikutus oli kuvaamaton — lä­henevä
kaasupilvi sjmnyttl paniikin.
Muutamat utopistit ajattelivat, että
tällaisten kaasujen käytäntöönotto lo­pettaa
sodan. Mutta me tiedämme,
kuinka vääriä nämä käsitykset oli­vat
— vielä kauheampia kaasuja käy­tettiin
sodan lopulla
Professori piti aivan kuin luentoa,
lyöden kynällä tahtia.
— Sitäpaitsi,'"ei kaasujen kä5rttö ole
niin uutta kuin sitä luullaan. Jo
spartalaiset , polttivat piirittämlensä
afrikalaisten kaupunkien muurien ym­pärillä
puita, jotka olivat kyllästytet­ty
tervalla ja rikillä. Entisajan kiina­laiset
heittivät vihollisiaan vastaan
"haisevia ruukkuja". V. 1532 Etelä-
Amerikan intiaanit taistellessaan es­panjalaisia
vastaan Orinoco-joella
käyttivät menestyksellä "pippurikaa-sua".
He heittivät tuoretta pippuria
ruukuissa palaville hiilille, kun tuuli
puhalsi vihollisen puolelle. Canadan
alkuasukkaat voitelivat risuja kala-i-
asvälla ja levittivät päälle erään
puun lehtiä, sytyttivät ntiotiot ja sai­vat
aikaan väkevää kj^yneleitä vuodat­tavaa
sa\'ua.
Sen jälkeen on kemia astunut pit­kän
askeleen eteenpäin. — sodan lo­pussa
ilmestyivät: fosgen, hiilihapon
ja: kloorin yhdistys, kyynelkaasu, si­nappikaasu,
erilaisia nesteitä...
— Te unhoitatte lyisiitin — "kuole­man
ruusun", — sanoi miljardööri. —
Jos puolisataa Ilmalaivaa heittää lyi-siitti-
pommeja. voivat ne lyhyessä
ajassa tuhota kaikki Pariisin tai Lon­toon
asukkaat.
— Oh, ei! Annan sille oman kun­niansa
— vakuutti professori. — Mut­ta
niinkuin tiedätte, kaikki nämä
kaasut vaikuttavat fyysilliseen orga­nismiin
tuhoten sen soluja.".. Minun
keksimälläni *kaasulla perustuu vai­kutus
kokonaan toiseen periaatteeseen.
Se %-alkuttaa kiihoittavasti hermosj's-teemlin.
saaden aikaan sokean rai­von
ja tuhoamishalun. Vain pieni
määrä tätä kaasua
s. J. C0LEM.\.MN. osaston kokoukset pidetään
joka toinen ja viimeinen suanuatai klo 1 i.p.
Kirjeenraihtp-osote: S. J. Oaasto, Box 31, Co­leman,
Alla.
S. J. CONNAUCHT STA. ja METSÄMIESTEN
UNIO-OS.^STON osote: Box 35, Concaught Su.,
Ont. Kokoukset pidetiiän joka kuukauden en-
«isiäinen sunnuntai.
DUNBLANEN S. S. OS.\STON osote on: Box l i
Dunblane, Sask.
S. J. FINLA.NDIN osaston kokoukset pidetään
joka easimäiaca sunnuntai kuussa, kello 11 päl-väliii.
Osote: Finlaad, via Barwick. Oat.
s. J . FORT W : L L I A . M I N osastoa työkokoukset
ovat jokaisien kuun easnrrSiaeq ja kolij "•^ «un.
aunui kei^'! 8 illalla. Johtokuanan kokoukset
edelliseaä > istaina, omalla huoneustolla 211 Ro­bertson
St., Fort Willianj, Oat.
S. J. INTOLA.V osaatoa työkokoukset pidetään
joka kuun ensimäinen (nnnuatai klo 2 ]. pp.
Osote: ^. J. Osasto, lotols, Ont.
S. J. NORTH BRANCHIN osaston otote on:
Sanna Kannasto, Box 430, Port Arthur, Ont.
CANADAN KOMMUNISTIPUOLUEEN NUM.MOLAN
osaston työkokoukset pidetään kerran kuussa.
Box 29, Sbaunavon, Sask., Canada,
viimeinen sunnuntai, kello 1 j.p.p. Osoite:
S. J. NIPIGON oiasttm työkokoukaet pidetään Jo­ka
kuun 2 m ja 4:s lunnnntai. Kirjeraibto-oaot*
on: s. J. Osasto, J. Nerala, Box 51, Nlpigon,
Ont.
S. J. LAKE COTEAU osaston No. 41 kokonkaet
pidetään osaston haalilla joka kuun toinen san.
nuntai kello 1 päivällä. Postioaote: Box 87,
Dunblane. Sask.
s. J. LADYSMITHIN osaaton kokonkiet' pideain
joka kuun neljäi lunnuntai. alkaen klo 7 lllmlla.
Kirjeenvaifato-osote: Box 153, Ladysmitli, B. C.
S. J; LONG LAKEN osaaton kirjeenvailito.oiote:
Victor Hänninen, Rbeaalt, via Sudburf, Ont.
Kokoukset on jokainen I nien aunnantai kniiiaa
kello 2 I.p.
S. J. LARDER LAKEN osaaton osote on: Urba
Aalto, Box 16, Larder Lake. Ont.
9. J. LEVACKIN osaaton No. 33 kokoukset plda
tään. joka kuukauden toinen aunnantai. Sihtee­rin
osote: Box 41. Levaok. Ont.
LtmBEE tirORrERS DTOUSTRIU. DNiOJf
CANADAN itäineo piiri, djmaato-oaou «
Alf. HantainikT, 2» Seeoid St, Port
Ont. Bahalibetrkset oa tchtiTi yMoltim,
oaoUeeU»-
S. J. NOLALBN OMXton kokonkaet on }okxli«
knokaadea Janen «tmnnntai kallo 2 i.p. titjt,
»aihto-oaote: Fnnk Nnnni, Nolaln, fJiJi^ Qg^^
S. J. MONTREALIN OSASTON TYÖKOKOUKSET
pidetään oaaston baonenatoUa. 239 St. Aatoin»
St., jokaisen kuukauden cnaimiisrnä »unnttataiB».
kello 3 »ItapäiTällä. Johtokunnan kokoakaet «I
laana päivänä, kello 2 iltapäirätlä. Osastoa kii.
jevaihto osoite: S. J- Montrealin osasta, 23}
St. Antoice St-, Montreal, Quebec.
S. J. KIRKLAND LAKEJl osaston
Box 240, Kirkland Lake, Ont.
osote oa:
S. J. KENOGAMIN OSASTON kokoukset pideUia
joka kuukauden toinen aunnantai kello kaksi
ip. Kirjeenvaibto-osote: V. Kanjaa, Box Igg
Kenogami, Que.
L. TV. I. U. of Canada Kcnopamin o53«nii
koukset pidetään joka kuukaudeo enslniiinea
sucnuntai, iollo 2 ip. osaston haalilja. Posti,
osote: Box 233, Kenogami, Quebec.
S. J. PORT ARTHURIN ojaston kokoukset joki
kuukauden liaen sunnuntai: johtokunnan koko­ukset
kuukauden viimeinen tiistai; näytelmäseo.
raa kokoukset joka toinen keskiviikko; caia.
jaosto kokoontua joka toinen tiistai. Kaikkiea
kokousten aika on klo 8 illalla. Kirjeeavaibt».
osote: 316 Bar St., Port Arthur, Oat.
s. J. P0TTS\1LLEN osasto No. 14. Poreupiae.
Oalario.
TYÖL.ÄISNAISTE.\ LIITON POTTSVILLE.\ OSAS-TO.
N kokaijkset pidetään kaksi kertaa kuussa,
ensimäinen ja kolmas keskiviikko. Työkokouk-stt
ollea ensimäinen keskiviikko kello 1 pjivjUJ
ja ohjclmakokoukset joka kolmas keäkiviikko klo
i-iB illalla. Osoite C. Tn. Liiton Suomalainea
Osasto, Porcupinc, Ont., Can.
ROUYN. QUEBECIN. S. i. osaston kuukausi-kokous
, pidetään joka kankanden ensimäinea
•unaantai kello 2 ip. ja L . W. I. Union osastoa
kokous joka kuukauden toinen innnuntai keila
1 ip. Pnstiosote: Box 91, . Ronyn, Que.
S. J. R03E GROVEN osaston kokoukset pidetään
joka kuukauden toinen snnnnntai klo 2 j.pp.—
Kirjeenvaihto-osote: Maija Hela, Rose Grove,
P.O Ontario.
•It
S. J. SAULT STE. MARIEN No. S työkokouk­set
pidetään joka toinen aunnantai ja objelnu-kokoukset,
toisina, alkaen klo 8 i.p. Osote: 126
Thompson St., Sault Ste. Marie, Ont.
s. J. SOUTH PORCUPINEN oaaston , työkokoukKi»
pidetään joka kuukauden kolmantena «namia.
taiaa, kello 2 i.p. Osote: Box 528.
SOINTULAN OSASTO (Canadan Suomalaisen Jär-jestöa
Osasto 56) kokoontan omalla HaaliUaan
joka kuukauden ensimäisenä aunnontaitia kello
1 päivällä. Osote: Sointula, B. C.
S. J. TIM.\IINSIN osaston kokoukset pidetään Joka
toinen sunnuntai. Osaston kirjevaihto-osote: S.
Osasto, Box 1090, Timmina. Onl. Paikkakunnal­la
on edistymässä järjestäytyminen kaivanto- ji
metsätyötSisten järjestöön.
S. J. TORONTON osaston työkokoukaet pidetään
Toronton Suomalaisen Seuran huoneustolla, 9S7
Broadvievr Ave-, jokaisen .kaakandes enaimäinei
ja kolmaa sunnuntaisilta, aikani kello' BM.
Ohjelma- ja keskastelukokouksoC pidetHän Jokai­sen
kuukauden toinen ja neljäi •tmnontai-ilta,
alkaen kello 8.00. Osote: K. S. Osasto, 9S7
Broadviesr Ave.
. J. WEBSTER'S CORNERIN osaston kokoukset
pidetään ensimäinen sunnantai knusaa. Kirjeen-vaihto-
osote: O. Salmi, Webster** Corner, B. C
S. J. VANUPIN osaston knukausikokoaksel pMs-tään
joka kuukauden 3 :a aunnantai klo 2 j.p.p,
Postiosote: Quarla, Ont.
S. J. VANCOUVERIN OSASTON No. 55 kokoni
on jokaisen kuukauden toisena keskiviikkona
kello 7-30 illalla Clinton Haalilla, 2605 Pendn
Street East.
•• • ••-
AMERIKAN WORKERSPUOLUEEN Snomalaisea
Toimiston, Suomalaisten Työväenyhdlstriten Ke*-
kuksen ja Näyttämöliiton osotteet ovat: Finnish
Federation. 1000 Belmont Ave., Chicafe.
Kaikki kirjeenvaihto ja rahalähetykiet on teh­tävä
vllimainitulla osntteella.
muutamia pommeja, jotka ovat täy­tetty
tiivistetyllä "neroniltiUa", —
jatkoi hän. — Tullen huiluksi, viholli­sen
joukot alkavat hävittää toisiaan
ja tämä vuorostaan tuottaa välillisen
moraalisen vaikutuksen muihin so-tilalhin,
— heidät valtaa paniikki,
epäjärjestys ja siltä seurauksena tals-telukyvyttömyys.
Sodassa on tällä
kaasulla rajattomat mahdollisuudet...
Kiihkeä tuli kuvastui professorin sil­missä.
Hän melkein huusi — "Keroniitilta"
ei voi pelastua!.,— Kaasunaamarit
ovat sitä vastaan tehottomia siksi,
että^ tämä on — "ohut" kaasu, tun-keutuen
pienimpäänkin aukkoon tu­lematta
tehottomaksi. Sitäpaitsi sitä
voi yhdistää toisiin kaasuihin. Tähän
tarkoitukseen sopii esim. "aivastus-kaasu",
joka pakoittaa heittämään
kaasunaamarit. "Neronlitti" vaikuttaa g
vain psyykillisesti tuottamatta fyy- *
siliisiä kärsimyksiä. Siltä seuraa hui- p
luuden jälkeen — kuolema, huomaa-mattomastl
ja auttamattomasti. Se
on yleensä humoorinen kaasu... Miten
te ajattelette! — lopetti hän väsy­neesti.
Rummuttaen sormillaan pöytään
ajatteli miljardööri ihmeissään: "Piru-m
ii
1
SUURTEOS SUOMEN
"Punaisessa. Karjalassa" kirjoittaa, parhaimpansa, antaakseen kirjalle
tov. Ivar Lassy teoksesta "Suomen i kauniin, voisipa melkein sanoa loista-luokkasota.
Historiaa ja muistelmia" ! van ulkoasun — vaan myös sisältöön-mikä
vastikään ilmestyi Amerikan! sä nähden.
suomalaisten sosialististen kustannus-1 Kirjoituksista ovat 2 historiallisia. 5
Inkkeiden kustantamana ja mitä on. käsittelee vallankumouksemme hallin-saatavana
myös Vapauden kirjakau- to- ja järjestökysymyksiä, 33 kirjotusta
pasta, seuraavaa: 1 on omistettu itse luokkasodan tapah-
Jo taivesta alkaen olemme kuulleet; tumille fniistä vksi yleinen kirjoitus.
Yhdysvalloissa tekeilläolevasta suu- loput muistelmia eri taistelurintan:ll-resta
kirjasta Suomen v:n 1918 luok-: ta), valkoista terroria kuvaa 19 kx-kasodan
muistoksi. Tiesimme että a-i joitusta (niistä kaksi yleiskuvausta ia
menkkalaiset toverimme tekivät vaka-! 17 muistelmaa) ja 7 kirjoitusta on o-m
'M
••m
i
vaa, perusteellista työtä aineiston ko­koamiseksi
niin Suomesta päin, kiyn
Neuvosto-Venäjällä, ja Amerikassa elä­vien
vallankumoukseen osaaottaneiden
mistettu amerikalaisten suomalaisten
toiminnalle vallankumouksemme hy­väksi.
Jo tässä kuvastuu jossain määnn
toverien keskuudessa. Näkyipä tietoja kirjan yleinen luonne. Suurin osa sii-siitäkin,
että Amerikan Työväenpuolu­ta
on omistettu itse luokkasodalle ja
een Suomalainen toimisto — elin, jo­ka
siellä on kommunistisen liikkeen
johdossa — yhdessä muiden järjestö­jen
kanssa jo toista vuotta sitten oU
Worcester'iin Mass., perustanut eri­koisen
"Suomen Luokkasodan Arkis­ton",
jonka asiana on kerätä mahdol­lisimman
paljon Suomen 1918 v:n
luokkasotaa ja vallankumousta koske­vaa
aineistoa.
työläisperheille.
Kaikkien näiden toimenpiteiden tu-loksena
on nyt ilmestynyt luo suurel-ja
ihminen! la jännityksellä odotettu teos "Suo-menettaa
tahdonvoimansa. Kaikki hä-imen luokkasota. Historiaa ja muistel-ajatuksensa
kohdistauvat valnlmla" tov. A. Halosen toimittamana.
Kirja, joka sisältää kuudettasataa
sivua ja runsaasti kuvia, täyttää epäl-
_ lemättä korkeita vaatimuksia ei vain
— Ajatelkaa minka vaikutuksen te- kirjateknilllsessä mielessä — ameri-kee,
jos vihollisen armeijaan heittää! kalaiset työläistoverit ovat tehneet
nen
härittämiseen. Nimitin kaasuni "ne-roniitlksi",
— hullun' keisarin mu­kaan
valkoiselle terroriUe. Suurin osa kir­joituksista
ovat kuvailemia muistelma-kirjoituksia.
Suurin osa kirjoittajista
ovat työläisiä ja vallankumouksen n-vimiehiä.
Se ei siis ole mikään "kir­jailijain"
teos, vaan känsäkourilla kir­joitettu,
elävä ja välitön, tyyliltään
suora ja koruton kuin vallankumouk­sen
ja rintaman arkipäivä Itse on.
Tästä kirjasta ei pidä siis hakea
historiaa sanan ahtaammassa, tie­teellisessä
mielessä, ei myöskään kir­joituksia
vallankumoushaUituksen ja
sen paikallisten elimien toiminnasta,
ei taloudellisia kuvauksia eikä teo- [
reettis-poliittisla kirjoituksia vallan­kumouksen
arvioimiseksi. Viimeksi
mainitulta alalta on vain yksi ainoa
kirjoitus, nini. Kullervo Mannenn
"Mitä Suomen työväenluokka on voit-