Vapaus, September 20, 1928

              Sivu 6 Torstaina, syyskuuii 20 p;nä—Thur., Sept 20
Länsi-Canadasta Neuvostoliittoon
Historical Roots of
Leninism
do not organize the great number cf
unorganized of this country. The
America-n Federation of Labor is run
by reactionaries.
The Communists want to change
the leadership of the unions and gez
men to lead them, vi-hom the workers
can trust and who väU fight the
bosses.
(From the Pottsville Northern Red
ern Developments
of Capitalism
Leninism has developed during Im-perialism,
when the struggles of ca­pitalism
and the working class have
been in the most acute stage, and the
proletarian revolution is an important
question.
Imperialism is perishing and de-j Star.)
caymg capitalism. The struggles reach |
such an extreme that it leads to a I _ - Tijr^jt
revolution. There are three main j öOITie 01 tfie Clliei jyiOa-struggles
going on.
The first is the struggle between
labor and capital. The capitalisi
vrants to exploit the •s-orkers in order
get more profits. The vrorking, Today, more than ever before, there
lass has tv.-6 proposltions, eiihar tolexists a vital need for our movement
put itself at the mercy of capitalism j to fight the vicious propaganda of
cr to engage in direct confHct vAth the capitalist class. ThLs is spread
tliem. Thus Imperialism leads the; jn varied v/ays: by the radio, mojjes,
working class to revoluUon. ly. M. C. A., Girl Guides and similar
A struggle is always going on be-j organizations. But one of the stron-t^
een the different financial groups; ggst weapons of the capitalist class is
for the sources of rau- material and j their absolute control of the news-forcign
territory. This v.eakens the | papers and literature of the so called
capitalist powers and h-astcns revo-! civilized v.orld. These lying sheets
luticn. ; find the majority of the -nrorkers'
The third Is the s-trugyle between 5 j^o-me."?; and quite naturally Influence
the larger nations and the weaker! our thoughts. Thus many have the
and colonial povvers. This .struggle | j^ea that they may rise to be Premler
undermines the position of capitalism | of Canada if they only work a liltlc
by getting the colonie.^ and subject | harder.
countries to the side of the proleta­rian
revolution.
Imperiall-im har. made a revolution
necessary.
Such \vere the .situations which
gavc birth to Leninism.
Laimie Mackie.
<From the Sylvan Lake , Internatlo-nalist.)
rade Seppälä. They spoke on the ad-vantage
of Co-operation and -Rhat
it means to the fanner. This ts the
second attempt at organizing a Farm-er's
co-operative Dairy in the Thuhder
MATKAPAKINAA
Niiltä
jällä vuosina
a j o i l t a , j o l l o i n olin Venä-jfalon kautta, j o i s t a edellisessä kan­i
n a 1902—4, muistan vielä ! pungissa taas pysähdyimme, käy-sen
aikuiset tapahtumat verrattain j den katsomassa kuuluisia H e n r j ' F o r -
B a y D i s t r i c t . The first one falled but hyvin, varsinkin mikäli minuun ko_s- din automobiilitehtaita, j o t k a kyllä
they are determined to earry this One kevät. Olin silloin nuori poika Ja
Suinmer Schools and
the Communist
Movement
Taklng into consideratlon that this
was the first attempt at a .summer
.School in Northern Ontario, and that
the students attending were very In-experienccd
In every \vay as far as
thelr knov;ledge of Communism and
the movement v;as concerned we can
safely say that in ali the school v,-as
quite a success.
The currlculum given by the instruc-tors
was not academic, it sought to
translate the principles of MarxLsm
and Leninism into the everyday
struggles of the uorkcrs. Only through
the active particlpation in the work-ers'
struggle.5 and in the bullding up
of a strong and influencial Communist
Party and Y. C. L. by the students
can we judge whether the Summer
Schools are a success or a fallure.
It therefore rests upon the 47 stu­dents
\vho attended the Summer
School to bulld the Communist Party
and y. C. L. in Northern Ontario.
The strength and Influence of the
Communist movement among the 30,-
000 metal mlners of this Dlstrict wlll
. prove whether the Summer School
,oi 1928 vas' a success.
Since the composition of'the school
showed a great number of Y. C. L'ers,
we wish to set forth a few Imme-diate
tasks for the Y. C. L. in North­ern
Ontario:—
1. The orfiranlzation o( a Dlstrict exe-cuUve'
committ«e.
If the Y. C. L. is to functipn pro-perly,
ali units of the Dlstrict must
be linked up through a live Distrlct
Esecutlve Committee.
2. The Indosiriallzation of tlic Y.C.L.
There äre thöusands pf young work-ers
employed in the metal mliung In­dustry
of Northern Ontario. In order
for the Lcague to grow and get in­fluence
over these thöusands, it is
imperative that the Leaguie thrcv in
its energies into the canipaign for the
organization of these young v."orkers
into the miners union. In this cam-paign
close co-operation should be
given the Party in its Trade Union
activities. To carry on this \vork suc-cessfuUy
it is absolutely necessary
that the y. C. L. be organizcd on the
basis of mine groups, as we pointed
out in the classes on Trade Unionism
and Problems of the Party and Y.
C L .
Wehope ali these tasks vvill be carried
through. Again we state. the suc­cess
of the school rests upon the
students themselves. — Joseph Gil­bert.
(From the Pottsville Northern Red
Star.)
In the capitalist schools we are
told to fight for our country, we are
taught about the kings and their
properly, about war being fine and
soldiers the bcst men on earth, not
that they are uscd to keep the ca-pitalists
rlch.
Tc fight against capitalism we
.should in our .schools refuse to .sa-lute
the flatj, do not repeat the
praycr.s, and rcfu.sc to join the cadets,
C. G. I. T. and other .similar or-ganizations.
VVo must. strive to in-crca.
se the circulation and improve
the contents of our workers' papers,
send in articles frora mine, factory and
farm, and the news of the struggle
SO that we may affect the propaganda
of capitalism.
(From the Sylvan Lake Inter-nationalist.)
over. There Is no boubt it wiU suc-ceed
since 70 percent of the Distrlct's
Farmers stand behind it. Co-operation
is the best basis on which the farm­ers
can be organized since they can-not
v,-ork in Trade or Industrial Uni­ons.
Though Co-operation they can
help their fellow workers in Industry,
by helping them during strikes and
lowering the prices of food-products.
Autumn is at ful! sway alread>' and
soon it will be \^-inter which is a
very unwelcome guest to the poor
farmers. HIs children- shiver from
cold on their way to school. Whose
fault is it that he is not able to
clothe his children properly? Whose
fault is it that in the cities the work-ers'
children, instead of going to
school, have to eo to work in the
factories because their parents are
unemployed or get so little u-ages they
are not able to send their children to-school?
Why are more and more Immigrants
brought over from Europe? To aggra-vate
the condition of the workers
whlch is almost unbearable already.
To cut their wages. Though they
are brought here in pretense of settl-ing
on the farms. Are not more and
more discouraged and poverty-stricken
maailmankatsomukseni oli myöskin
nuori j a lähelle kantava. Palvelih
Pietarissa — nykyisessä Leningra­dissa
— erään senaikuisen yhden
huomatuimman venäläisen miljonää.
r i n , kreivin huvilaivassa, ensin mie­histön
kajuuttapoikana j a myöhem­min
matruusina. Matkat, j o i t a tällä
l a i v a l l a tehtiin, olivat vain yksin­omaan
omistajan kustantamia een
a j a n loisluokan. Venäjän ylimystön
h u v i . j a porsastelureisuja L e n i n g r a ­din
ja Kronstadin ympäristöllä;
paitsi j o l l o i n k i n , kun porhojen mieli
rupesi kaipaamaan lohimojakkaa,
n i i n kävästiin Suomessa, Saimaalla
l o h i a onkimassa, reisu tai pari ke­sässä.
Tässä samassa laivassa oli minul­la
matalan mökin pojalla ensimäiset
tilaisuudet nähdä kahden luokan ää.
r i v i i v a t , mitä räikeimmässä muodos­sa,
kuitenkaan en sitä silloin käsit-tänjrt
muuksi kuin jumalan salli-ovat
näkemisen arvoisia. Laitokselle
oli asetettu vakituisia paimenia joh­tamaan
katsojia tehtaan kaikissa ko­meroissa,
paitsi valimoihin ei pääs­tetty.
Sanottiin, sinne on l i i a n vaa­r
a l l i s t a mennä. Mahdollisesti oli
n i i n k i n , ettei haluttu näyttää -vie­r
a i l l e paikkaa, jossa tehtaan kuu­min
ja raskain työ suoritetaan ja
jossa työläisen h i k i \Taolaana v i r t a na
muuttuu kiliseväksi kullaksi yhä pai­suttamaan
jo ennestään suuria yksi­tyisen
t e h t a i l i j a n pääomia. Tehtais­sa
työskentelee lähes 80,000 työ­läistä
j a työn suoritus on järjestetty
n i i n , että muutamasta nappulasta
voidaan kontrolleerata j a määritellä
työn nopeus. Tarvitsee vain nykäs-tä
jostakin nappulasta, niin lihasta
j a luusta tehdyt koneet pyörivät
k i l v a n rautaisten koneiden kanssa.
Täj-tyy kyllä myöntää, kun tätä l a i ­tosta
ja sen työskentelysysteemiä
arvostelee, että jos kapitalistinen
järjestelmä voi meille mitään perin-
No. 204 — 192S
Vapauden Inldjat ja kannattajat
Leikatkaa irti tilauksienne Taralta alla oleva Columbia fframofoomleTy.
luettelo joita voitte tilata Vapauden Montrealin konttorista
T i l a t k a a meiltä myöskin gramofooninne, erittäinkm suosittelemme
?22.o0 j a S35.00 Portable mallisia gramofooneja, j o t k a lähetetään vapaasti
Working—for Bread
by Jennio Laine, age 11. Pottsville.
It was a cold stormy nlght when my
frlend and I were returning homft
from a factory, tlred and dreary after
a hard day's work. My frlend was a
poor weak glrl, dressed in ragged
clothes. Her mother and father were
poor and both of them had to work
hard ali day long for very low wages.
In the morning. when the children
of the rlch are yet asleep, my little
friend and I were on our way to the
factory. We were weavers and for
ten hours every day we had to weaye
cloth at a machlne in order to make
a llvlng and ali we got was about a
dollar.
When the summer arrived, the tlme
when one loves to enjoy the fresh
air and green grass, my friend and
I had-to work ali the long hot days
helping the farmers cut the hay. In
the dry heat of the blazihg sun we
would work. the sweat running down
our bodles. This we did ali through
the summer months, when the rlch
are away on thelr summer vacations,
bathing and boating and having a
lovely time.
For many years, we twd children,"
passed our tlme in the same old
way, work, work ali the tlme. And
.then one Winter at the factory, the
boss In flt of temper told my
little f riento to quit. For many months
she went around looklng for work;
but she could find none. Her parents
too xvere \vithout work. There was
nothing to eat; and one da,y, out of
worry and starvation. she became sick
and in a few weeks she died. This
is how. \ve workers must live and this
is how we must die! Lefs fight the
bcsses v,-ho make us live in this way,
and let us put an end to this capita- i
list System.
(From the Pottsville "Northern Red
Star.)
mukseksi, että toinen ihminen on nöksi jättää, niin se voi jättää tai-n
i i n rikas j a ylhäinen j a toinen niin
köyhä j a alhainen. Vielä vähemmin
osasin silloin kuvitella tai aavistaa,
että vähemmässä kuin 15 vuoden
ajassa nousee Venäjän köyhälistö ja
heittää tuon mässääjäluokan pois
farmers being driven from their farms vallansatulasta, jossa se näytti vielä
and into Industry? This is the "pros- istuvan niin horjumattoman lujasti.
perity of our boasted and 'free' Do­minion
of Canada".
Let us not have our work lag dur-
Xiin kuitenkin tapahtui vuotena
1917. Ja nämä historialliset suuret
tapahtumat ja niiden jälkeiset vuo.
ing the uinter, but instead rush toifj^t kiinnittivät mieltäni tarkemmin
organize the unorganized, fight un- j seuraamaan tuon maan kehitystä
„employment and help our comrades j proletariaatin diktatuurin suojassa.
in Industry, by gathering funds for
the striker?.
Long live the Y. C. L .!
Comradely yours.
Unelma Korhonen.
Tervehdys nuoriso-kurssilaisille
Kirj. J. Wirta
Intola, Ont
Why Workers Form
Trade Unions
Dear Comrades:
You might have thought Intola
asleep as far as the rest of the worId
is concerned. Yet. it is not so. Our
Y. C L . is growing in numbers and
our meetings ^re becoming more and
more business-like and peppy. There
were five members of our League at
the Courses at Nolalu, which partly
accounts for our rising actlvity.
During' the winter-months we fxe
going to organize study-circles for the
long Winter evenings. By these v.-e
\i-ill try to spread what we learned
during the three-weeks of studying.
There were forty-one young and
peppy Bolsheviks learning their part
in our struggle for freedom. EJveryone
was interested and sorry to have
the school end so soon. Next summer
of hours and for better conditions allj^»'e hope to continue. Our teachers
around. |were: Comrade Smith. Comrade Helmi
The Communists are trying to teach Laitala and Comrade Eino Seeke. Our
the workers that they must change j Studies were: Marxian Economics, So-the
present craft unions into indus-j ciology, Public Spraking. Role and
tria! unions, because today through i Program of the Y. C. L. Movement:
the craft union the vrorkers are in, and lectures on various others. e.g.
By Ilmar Niemi, Timmins.
Wcrkers form trade unions to pro-tect
themselves from the bosses from
robbing them. In their unions they
get together and liiake demands on
the bosses as to the amount of
wages they will work for, the length
many organizations and when one
gces on strike the other organizations
keep on working. This heips to de-feat
the ivorkers who are on strike,
therefore Industrial unions are very
necessary so that the whole Industry
will go out when a strike is declared.
The American Federation of Labor
is made up of craft unions and they
Leniiaisni, Journalism. Soviet Diplc -
macy etc. Then we had, gj-mnastics,
ar.d sports. nuclei work and Mock-
Parlisr.ientj^,,! The three wccks sped by
like as on' Wings.
On Sept. 9th we had a concert in
Intola for the aid of the Parmer's
Co-operative Dairies Ltd. The speak-ers
were Comrade Brj-an and Com- i
Pohjois-Ontarion ensimäiset nuori-sokursslt
ovat olleet ja menneet Ja
vajaan vuoden kuluttua tulevat taas
seuraavat kurssit todennäköisesti al­kamaan.
Kalkkeen hommaan, 'vähemmänkin
tärkeään kuin nuorlsokursselhin, on
ajoissa valmlstaiiduttava; koska siis
on aika ryhtyä valmistautumaan seu­raavia
nuorisokursseja varten? Heti!
Nyt juuri on oikea aika alkaa valmis­tautuminen.
Pitkä, pimeä talvi on
edessä, jolloin on erinomainen tilaisuus
valmistautumiseen.
MiUälallla sitä sitten olisi valmis­tauduttava?
Sepä siinä juuri onkin
kaikkein hauskinta, mukavinta ja
käytännöllisintä, että se valmistautu­minen
tapahtuu kaikkein parhaiten ta­vallisen,
käytännöllisen nuorisoliitto-työn
mukana ja yhteydessä. Otta-kamme
muutamia esimerkkejä. Vär­vätessä
uusia Jäseniä nuorisoliittoon,
täytyy useinkin puhua aikalailla'. Pu­heenaihekin
pitäisi olla asiallinen ja
mielenkiintoisa: että sellainenkin Jak­saisi
sitä kuurmella, Joka ei vielä ym­märrä
'kommunistisen nuorisoliikkeen
merkitystä. Mikä on silloin parempi
puheenaihe, kuin Joku pikkukohtaus
nuorisokursseilta? Pidetyt nuoriso-kurssit
kiinnittävät sentään Jossain
määrin kaikkien alueen nuorten työ­läisten
mieltä, Joten hyvä valistava
keskustelu on saatu aikaan, jota voi
Jatkaa vielä seiu-aavillakin kerroilla
tavatessa. Tällä tavalla uutterasti
Jatkaessa saadaan piankin toivottaa
uusi Jäsen tervetulleeksi nuorisoliit­toon.
Ja kuka voi väittää, ettei juuri
hän ole yksi osanottaja ensikesän nuo-rlsokursseilla?
Sitten on möhia muita aloja, joita
voi käyttää asian hyväksi. Herättä­mällä
tärkeän keskustelukysjTnyksen,
tai valmistamalla, siihen hyvän alus­tuksen,
nuorisoliiton kokoukselle, tekee
hyvää valmistelutyötä seuraaville nuo-rlsokursseille.
Samoin pitämällä huol­ta,
että hyvää kommunistista kirjalli­suutta
käytetään pohjana opiskelu-työlle.
Kaikkein tärkeintä Uenee.silti,
ettei anneta haihtua ilmaan sen opin,
mitä näillä ensimmäisillä kursseilla
saavutettiin. Jos niin antaa käydä,
seuraa siltä paljon katkeraa mieltä
ja itsesyytöstä vastaisuudessa* jolloin
tietoa ja ymmärrystä varmasti tarvi­taan.
Ottakaa, nuoret toverit, ujouttanne
Ja saamattomuuttanne korvista kiin­ni
Ja pakolttakaa se väistymään syr­jään,
silloin kun se aikoo estää teitä
luokkataistelutyöstä. Älkää antako ti­laisuutta
kehoittäa, tai painostaa it­seänne
pikku puheiden, runolausim-nan,
tai muiden ohjelmanumeroiden
esittämiseen — eneniipää kuin mui­denkaan
tehtävien suorittamiseen —,
vaan pyrkikää, tuppautukaa niihin!
Te voitte suorittaa niitä! Laiskuus on
rikos, niin nuorelle, kuin vanhallekin
kommunistille.
(Lainattu pohjois-Ontarion nuoriso-kurssilaisten
lehdestä "The NOrthern
Red Star", missä on sekä englannin-että
suomenkielinen osasto.)
Vuosien varrella kasvoi tämän
ohelTa myöskin toivo päästä omin
s i l m i n näkemään j a kokemaan sitä
muutosta, minkä vallankumous sai
siellä aikaan. Tuo toivo toteutuikin
vihdoin Tiiin pitkälle, että aloin Ve­näjän-
matkan Canadan länneltä 4 p.
kesäk. 1928. En yksin vaan per­heeni
— vaimoni j a kahden poikani
— kanssa, j o i t a myöskin Venäjän
kysymykset olivat siinä määrin inL
nostaneet, että eivät asettuneet tuo­hon
matkaan nähden vastustavalle
kannalle, vaan halusivat lähteä he­kin
mukaan, Leningradin läheisyy­teen
perustetun Työn Kommuunan
jäseniksi.
J u u r i vähää ennen lähtöä järjesti,
vät toverit, joiden lopultakin täytyi
uskoa, että me todellakin lähdemme,
meille lähtijäiskekkerit osaston ta­lolla,
joista jäi muistoomme kauas-kantava
merkitys, j a heidän toivon­sa
varmuus siitä, että emma tule
täällä tekemään mitään sellaista, etr
tä heidän tärvitseisi siitä siellä hä­vetä.
Myöskin useiden tovereiden
kasvoista voi lukea ilmeen, j o k a tun­tui
viekotielevan meitä edelleenkin
jäämään Canädaan ja luopumaan
t u o l t a pitkältä matkalta, j o t a olim­me
aikeessa alottaa.
Lähtöhetkenä oli myöskin laitu­r
i l l e kokoonttmut melkoinen saatto­joukko
s^kteisestai aamupäivästä huo­limatta.
Ja kun l a i v a i r t a u t u i laitu­r
i s t a , niiti saimme kauas nähdä hei­l
u v i a nenäliinoja, jotka vihdoin, sa­moin
kuin historiallinen . K a l e v a n
kansan siirtolakin, katosivat näky­vistä,
jättäen v a i n k i r j a v a n muiston
jälellensä.
VANCOUVER
Seuraavana aamuna saavuimme
V a n c o i i v e r i i n , jossa viivyimme v i i ­kon
päivät, järjestellen asioitamme,
passejamme y.m. Sitte 11 päivä
kesäkuuta lähdimme sieltä rautateit­se
Ne\v Y o r k i i n . Matkamme kulki
Chicagon kautta, jossa jäimme pois
junasta j a olimme 3 päivää kaupun­g
i l l a , jossa suurin osa ajastamme
k u l u i museoissa.
don suurtuotantoon.
NEW YORK
Sitte taas j a t k u u matkamme. Ja
vihtioin saavuimme New Yorkiin,
taas ennestään tuttuun kaupunkiin.
Vaimoni oli palvellut tässä kylässä
viisi vuotta niin sanottuna piika-f
l i k k a n a useassa paikassa. Ja minä­kin
yhden talven y l i , jo pitkä aika
sitten. Paljon oli muutoksia "lapah-tunut
täälläkin, B r o o k l y n i n j a , Brön-xin
kaupunginosat, olivat minulle a i ­van
outoja katsella, n i i n paljon oli
varsinkin sotavuosien jälkeen ra­kennettu
tännekin suuria, moniker­roksisia
tiilirakennuksia. Maanalai­sia
rautateitä oli myöskin lisäänty­nyt
niin, että sielläkään ei tuntenut
olevansa kotona.
Näissä hommissa sodan jälkeen,
j o l l o i n rakertnus^uumi oli korkeim­millaan,
jolloin maakeinottelu oli
suurin, onnistuivat useat niinsanotut
vanhat " t a i m e r i t " , työläisetkin, kei­notella
itsensä pikkuporvareiksi.
Heistä ammattilaisista o l i nyt muo­dostunut
American Federation, of
L a b o u r - l i i t o n kermakerros. Heistä
oli tullut 100 pros." jenkkejä. Tun­sin
'heitä monia vielä entisestään,
kävin heidän luonaan, kuulustelin
heidän maailmankäsitystään j a huo­masin,
että se oli sen mukaan ame-rikalais-
isänmaallinen, kun oli doUa-r
e i t a k i n kasaantunut. Erään pöydäl­lä
huomasin New Y o r k i n Uutiset,
toisille ei t u l l u t mitään sanomaleh­teä,
vielä vähemmin työläisten leh­tiä.
K u n taas kyselin sekatyöläisten
palkkoja, niin huomasin, että Ame-r
i k a ei ole k a i k i l l e Amerika. Esi­merkiksi
katuvaunujen kuljettajien,
ilmaratojeh j a maanalaisten rauta­teiden
liikennetyöläisten tuntipalkat
ovat vain siinä 50 sentin korvilla,
j o k a on pieni palkka New Yorkin
elinkustannuksiin verrattuna. Hank­kiakseen
edes välttämättömät toi­meentulonsa,
tekevät he usein 10-
tuntista työpäivää. Järjestäytymällä
on myös koetettu tätä asian tilaa
k o r j a t a , vaan ei ole vielä "ilonnistut-t
u , vaikka miljoonaisten joukkojen
liikehtiminen r i i p p u u heistä.
MERELLÄ
Heinäkuun 21 p. aikuiseen aamu­yöllä
lähdimme tästä helteisestä
mammonan myllystä Ranskan l i n j an
komeimmalla laivalla, nimeltä "Ile
de France". Oli helppo havaita
usean lähtijän olemuksesta katke­ruuden
tunnetta sanoessaan hyvästi
maalle tälle, joka oli heistä par­haan
elinvoiman imenyt, antamatta
tilalle täyttä korvausta kuluneesta
Tätä ennen olin ollut j o tässä k y - f , . ; ; i . ^„„„<.„ T • i . t r .
Iässä kaksikin eri kertaa. viimeksL' i^^'!""^^; Vapauden pat-
18 vuotta sitten j a se muutos, mikfi T
. „ . . . j 1- X 1.x .merkitsi monelle kolmannen luokan
sie l a ulkoasuun nähden oh tapahtu-j ^^^^^^ .^^^ ^ muistoja Va­nut
taman ajan kuluessa, oh hei-, p^^^den riistosta,
posti huomattavissa. Chicago on, Ti^ „ f „ i . - . i . .
kaupunki, jossa on loistoa j a y l e l l i - Koko L - . n i ^arvmaisen kauniita,
syyttä sekä köyhyyttä j a ^r^tta.l^^^^r;,}^'' -'^ """t. ^ " T "
Jo katuvaunuLa • kulkiessaan on r^^""?' .J^"^^^,^"^^^'"?"^ A t l a n n i l l a,
x l - T - 1 1 1. X •• . 1 ne Olivat oikeastaan luan kiduttavan
m a t k a i l i j a n helppo huomata ransis- kauniita. Olen nähnyt tämärsaman
tyneet puurakennukset ja suunnatto- - ' «"»du ..amdn
man rojun j a epäjärjestyksen niiden
ympärillä siinä kaupungin osassa,
missä varsinaiset halpapalkkaiset
työläiset j a Chicagon k u r j a l i s t o elä­mänsä
lepohetket kuluttaa. Se nä­ky
ei kyllä todista sitä, että työläi­sen
elintaso olisi täällä kohonnut en­tisyydestään,
kuten porvarit väittä­vät.
Jos haluaa lösrtää vastakohdan
tälle, niin on mentävä i>ohjoispuo-lelle
kaupunkia, sinne jossa rikkaat
asuvat. Siellä muuttuvat pian näkö­alat
sellaisiksi kuin raha j a valta
edellyttävät.
^l4T!{ÄiLL?AR0TI
.SUstäJ.I huoneita eaatavana.
EMIL JOHNSON
62 Edmond I,sne
SUDBUKY, ONTAF.J«
Lähellä C. N. R. ssezaa»
Telefooni b9Z
CHICAGO
, M a t k a Tyynenmeren rannasta C h i ­cagoon
kestää kolme vuorokautta j u ­nalla,
j a v a i k k a k i n näköalat suuresti
vaihtuvat tällä välillä, ollen ne alus­sa
länneltä tullen, ainakin kesällä,
joskus kauniita laaksoja, joskus taas
lumihuippusia vuoria j a rotkoja ja
myöhemmin tasasia aavikoita, s i l ­mänkantamattomia
viljavainioita.
Kerkeepä jo kolmannen luokan mat­kustaja
kyllästymäänkin istumiseen
ja mielellään kävelee ulos vaunusta
silloin kun n i i n sopii.
Lähdettyämme Chicagosta kulki
ulapan monesti rumanakin, ennen
merimiehenä purjehtiessani ja huo­nommilla
kauppa-, höyry- j a purje­l
a i v o i l l a , j a mielestäni olisi se vielä
kerran saanut näyttää voimaa ja
majesteetillisuuttaan, kohotessaan
kuohuvana myrskynä tämänkin me­ren
jättiläisen kannelle, jossa elä.
mä tuntui yhtämittaiselta heliseväl­tä
'hotellielämältä. Kenenkään mat­kustajan
naama ei saanut tuntea
suolasen meriveden'makua koko r e i -
sussa.
Yleensiä oli komento j a ruokakin
hyvä laivalla, vaikka ei se ranska­laisuus
tahtonutkaan oikein suoma­laisuuteen
sulautua, vesilasi pöydäl­lä,
%ninilasin vieressä, tuli useassa
tapauksessa ennemmin käytetyksi,
j a niin edespäin.
73 SENTIN LEVYJÄ
1338D Ramona. Teli Me Y o u ' r e Sorry. Pipe organ soittanut.
1346D Hello Montreal. Laugh Clown Laugh. Ted L e w ' i k s e n laulama.
7796 Sisilian Ruusu. Nauru kappale.
935D Two Black Crows, 1—2 osa.
33252 The Pride of Tipperary. The S t u t t e r i a Lovers. Josef Smith.
3064 • Sonja Valssi. Raatajan Serenaadi. Hannes Saari.
3047 Aallotar Valssi Skagardin Tj-ttö Sotiisi.
3078 -Lähtö. Vanha M a d r i d . Hannes Saaren laulama.
3077 Kulkurin Serenad. Vanhanmaan Sotiisi. V i o l a Turpeisen ja T.
Rosendahlin soittama.
1327D Little Log Cabin of Dreams. Little Mother. Lewis James ja
Shawn laulama.
3003F Vapaa Venäjä. Älä Itke. O. Pj-ykkönen.
12014F f h e Russian Beauty Valssi. V i u l u kappale.
12044F Rio Valssi. Humming B i r d Valssi. Orkesteri kappale.
12058F Volga Valssi. G3T)sy Valssi. Russian N o v e l t y Orkesterilta,
12072 Spring V a l s s i , Sweet Valssi. Russian N o v e l t y orkesterilta.
12013 Celito Lindo Valssi. Good Fortune V a l s s i . Neljä sisialaista soitt
12048F Carmen Sylvia. The M e r r y Widow Valssi. Russian Novelty ork.
22041F The Best Waltz On Board the Ship Instrumental Quintette.
12071F Tomorrow. Girl of my Dreams Valssi. Orkesterilta ja kuorolta.
12074F Twilight Tango Jingle Bells Tango. Argentina orkesteri.
20073F Fradania Valssi. Osennia Matchy V a l s s i . Russian ork. "Moskoa".
12054F Sonja Valssi. A Summer Night Valssi. Russian N o v e l t y ork.
12053F The Volga Boatman. Dark Eyes Valssi. Russian N o v e l t y ork
12033F The M i l l i n the Black Forest. The Laughing W h i s t l e r . Marimba
orkesteri.
3000F Isontalon A n t t i ja Rannanjärvi. Se Öölannin Sota. O. Pyykkönen.
3001F Äiti Äiti Älä Soimaa Mua. Kevät L a u l u . Saimi Mustonen.
3002F Aamu Laulu. Lapsuuden K o l i . O. Pyykkönen.
3005 Korjat Pojat j a Tytöt. Kosken L a s k i j a n Morsiamet. O. Pyvkkönen
3006 Kesäillalla. Tuomet Ne Valkeina K u k k i i . Otto Pyykkönen.
3007 Matalasta torpasta. Anssin J u k k a ja Härmän Häät. O. Pyykkönen.
3009 Lemminkäisen Laulu. Pojat Kun R a i t i l l a Laulelee. O. Pyykkönen.
3011F K u l k u r i n Masurkka. Vapaa Venäjä. Hanuri soolo.
-S012F Näytelmä Pohjolaisista. Tuuli Se taivutti K o i v u n Larvan. O.
Pyykkönen.
3014 Keinulaulu. Laula Tyttö. Jennie Anderson, soprano.
3015F Kerenski. Kaipuu Valssi. Harmonikka ja viulu.
3022 Sain Paljon L u o j a l t a Armahain. Hellallei Minä laulelen. V. Sola.
3024F Juomalaulu. Merimies Rakkautta. Janne Muhonen.
3025 Joulupukin Polkka. Rauha M.vrskyssä. Orkesteri.
3026F V i a p o r i n V a l s s i . Vangin L a u l u . O. Pyykkönen.
3027F Rakkauden Kaiho Valssi. Suomen Polkka. Harmonikka" ja viulu,
Larsen ja Tolonen.
3028 Mustalaisen Surulaulu. Vanha Mustalainen. Jean Theslöff.
302aF Illalla Kävelin. Heikki Hautala. Jean Theslöffin laulama.
3030 Hämärä Polkka.
303IF Helmi Schotises. Viimeinen Valssi. Harmonikka ja viulu.
3032F Rivakka Polkka. Maailman M a t t i . Leo Kauppi. -
3033 Yli A a l t o j e n.
3034F Volgan A a l l o t . Tämä Maa. Hannes Saari.
3038 Ostron Tyttö. Hallin Janne. Martti Similä, baritooni.
3039F Sorakumpujen V a i n a j i l l e . Tehtaassa. Aino Saari.
3040F Kuuliaiset Kottilassa. Helmi ja Kalle. Leo Kauppi
3042 Aikoja Entisiä. H e i l i n i Soitteli. V. Lehto.
3043 Kevät Suomen Metsässä. Käki Valssi. Orkesteri.
3044F Mustalais Ruhtinatar No. 3 Inga Pieni. Aino Saari.
3045F Tiskarin Polkka. Askon Kolmirivinen. Hiski Salomaa.
3046 Mä Oksalla Ylimmällä. Saksan Polkka. Orkesteri.
3049F Laulu On Iloni ja Työni. Heitä Huolet Pois. Leo Kauppi.
3050 Sikermä Suomal. L a u l u j a I. Sikermä Suom. L a u l u j a II. Orkesteri,
3051 Katkenneet K i e l e t V a l s s i , L a u r i n Sotiisi Harmonikka soolo.
3052F Salkolan Syntymäkemut. Kallaves. Leo Kauppi.
3053F Salon Ruusu. Masurkka. Keski Yö Valssi. Harmonikka soolo.
3054 Jos K a i k k i Suomen Järvet. Sepän Sälli. Martti Similä, baritooni.
3055 Pekkalan V e l j e t j a Kovapää. M a i t o j u n a j a Romaani. K i r s t i Suonio.
3056F Vappu L a u l u . Orjan Kevät. Adolf Hovi
3057 Barrikaadeille. Sorretun Elämä. Harmonikka soolo.
3058 Juhannus Tanssit Paksulassa. K u l k i j a k s i Luotu. Leo Kauppi.
3059 Ei Kyytimies Kiirettä Oo. Valkotuomet. Hannes Saari.
30(50F Herra Petteri. Renkjifssi P a l a j a a Sodasta. Leo Kauppi.
3061F Viimeinen Toivo. Syksyn Lehdet. Columbia kolmikko.
3062F Saukkosen Avioero. Oi Mistä Saataisiin. Hannes Saari.
3063F Paimen Poika. Antti Tanssitti Mua. Iida Lovart.
3065F Kehtolaulu. Meripojan Tervehdys. Hannes Saari.
3066 Tuomet Valkoiset. V i l j a . Saima L a u r i l a.
3067 Meren A a l l o t . Oi Tyttö Tule. Leo Kauppi.
3068F Koster Valssi. Muistoja Suomenmaasta. Columbian orkesteri.
3069 Sjöman Anderson 1 ja 2 osa. Leo Kaupin laulama,
3070 Muistojen Valssi. Klarinetti Polkka. Harmonikka soolo.
3071 Venäläinen Kehtolaulu (Russian LuUaby). Babette. Aino
Saaren laulama.
3072 Musta Ratsu. Sinikellot. Hannes Saaren laulama.
3073 Vanhan P i i a n Valitus. Laulu Taiteilijoista. Hiski Salomaan
laulama.
3223E Mustalainen. Orvon Kyyneleet. Hannes Saari, tenori.
3074 Hollolan P o l k k a . Hämärä Sotiisi. Viola Turpeinen j a J . Rosendahl.
3075 Soita Mustalainen. S o i t a ! Kuutamoyö. Aino Saari, soprano.
3076 Pois Sormet! V i i v i n Jenkka. Hannes Saari, tenori.
7006E L a u l u Tulipunaisesta Kukasta. Lintuselle. Elli Suokkaan laulama.
3018F Tyttöjen V i e n t i Sotiisi. L y y t i n Polkka, Surut Pois. Harmonikka.
3013F Iloinen Meripoika. K u l k u r i n Masurkka. Hannes Saaren laulama.
3010F Onnen Tyttö. Kevät. Hanuri soolo.
3223E Mustalainen. Orvon K y y n e l . Juho Koskelan laulama.
3023F V i h u r i Polkka. Kaiho Valssi. Harmonikka.
3020 Pohjolais Polkka. Taikayö. Harmonikka ja kump.
3037F Mustalainen. Kehtolaulu. Orkesteri.
9032E Orpopojan Valssi. Kalle Aaltonen. Juho Koskelan laulama.
3048 Meripojan Hyvästijättö. Aamutunnelma.
7241E Reisupoika. Kulkurin Valssi. Juho Koskelan laulama.
3041F Marjalammen Jussi. Härmän Häät. Martti Similä.
3064F Raatajan Sereinaadi. Sonja. Hannes Saaren laulama.
9003E Pikkunen Pcjka. Luttisjussi. J.' Koskelan laulama
3008F Syystunnelma. Kuula. Yks' lauvantaki-ilta. O. Pyykkönen.
3036F Meripojan Heilat. Hannes Saari.
3079F Talkoo Polkka. Honolulu. Leo Kauppi.
3080F Proletaarit Nouskaa. Korven Raatajille. Hannes Saari.
3 0 8 I F Emännät Piksekissä. Savonpiian Amerikkaan Tulo.
Ruotsalaisia levyjä
22063F Gud Vet, V em Som Kysserna N u Valssi. Bättte Och Bättre Dag
För Dag. E. J a h r l i n soittama.
2 2 0 5 2 F M u s i k Mästaren March. John Erickson March. Soittok. soittama.
22028F E n Morgan I Skogan Vals, Hammarby Polkka. Lager j a J a h r l soit.
ja Jahrl soittama.
ilf ^^^^^^ Ä^"". -^^^^ Trot. Hanuri sool
; ? n ? ^ ? I ^^^1^?''*''v^'' ^^i^- ^''^ ^^^S Mamma F o x t r o t . Orkest.
22073F K u n g l Kronobergs Regementets Parad Marsdh. Soittokunta.
m i i n i ^ r ^ . * " ^ * " — " J i . - ^ t J ^arastossa k a i k k i a tilaamianne l e v y j ä / n i in
muutaman paivan sisalla hankimme ja tilauksenne täytetään.
olla i s ^ Ä ^ p o S i ^ S a ^ ^ ' ^ ^ ' ' " ^---P^^ ^
Vapauden asiamiesten huomioon otettava, kaikki Vapauden asia-f
r ^ Ä f ' ^«^^^t . ^ ^ P ^ " ^ " ' ' - takauksilla tilata levyjä j a heille Z:^^Sf^^^^;Sä^ LähetyskustannuSsa^n nou-
VAPAUS MONTREAL BRANCH
1387 St. Antoine St. Montreal, Que-
\ ahaa ennen Ranskaan saapumis- T I • • i .
ta aiottiin meidät rokottaa muiden ' ^ ^ i , ' Jo^on o^eidän olisi pitänyt
m—a tkus t a-j i en mu k a n a . -M u t t ' "^t ! I sulloutua alas huonoilmaiseen l a s t i -
teimmekin tenän
syydellä pelastuttiin
neksestä".
RANSKA
Täältä Ranskasta p i t i Rans
vakomppanian kuljettaa meidf
komme, muutamat t u r i s t i t lukuun
otettuna, käsitti neljäkymmentä
henkeä. Ja heti k u n me tuon laivan
„ , .„ ., ., - näimme, niin aloimme napisemaan,
k-^nnelle n o u - P v . . J , - • ~ ^^^^ "^^^"^ ^ " " « n pitkää inuodostui
a l l a tai j u n a l l a . Venäjän
ki m.eitä myös tässä vaa­timuksessamme,
antamalU lausun-m
I
I I
3
.iki
'>5
matkamme edelleen D e t r o i t i n ja Buf- niin löydettiin se vanhaksi pieneksi
valla Riikaan^ toisella luokalla, vaan | vät.,myösWn o ^ a h l k ä H ä ^ S e ^ S w
k-un tuolle toiselle laivalle t u l t i i n U-hteisiä ^a"a yieisia j a tonsa laivan mitättömyyd