Vapaus, September 11, 1928

              m
SiTn2
VAPAUS
T O I U I T T A J A T t
A. VAARA- B. A. TESHCXEN. H. SULA- K. PEHKOSEK.
«t t3M P«« OfSc* DapatZBCstf Ott«w». M Mcooa d u * netto.
VAPAl/S (UUttr)
XLMOTCSHUCtAT TAPADDESSA:
tUm^lmctjikMtt nXO kefU. «tOO Ului htrU*. - ATioIU«oom«o^o«Ju^ SOt _
A>io«o>w.b<t » j » k m . , WA» k t u k « t « . - iua«.aa»«k«t « - « k « * ^ -
Mt AXA karu. SOe. l i a i a a b a tijtt«hiwflf ui eaoturiajtti. — Halataaatiadi* ia * » O « O 1 W « B M « Ste.^«L^SL» käaiTteuS^ - T D ^ f l - o Ä i a a j . ilSia««a»tt«Biaa oo. T.«Ji««a«. KketÄUrt
mACäHINSAT:
1 Tkl »4J«. « kk. S2:.S0. t k k . tl.rs Ja I kk. lUOO. —^ YMy»»iIioii>a Ja S*>a
^ • • m i i 1 »k. tej» 6 kk. s kk. $ZM ja 1 kk. t l . » . ^
Tiistaina^ syyskmm 11 pinä—Tues., Sept. 11
Vallankumousliike siirtomaissa
Toveri Kuusisen selostus Kominternin kongrressissa
Ukteca aioTM ilmotakKt piOI aHa konttori», kelk, 4 if. UoartrnO^.i» e(l«IS«»% aritipi Ui.
napate» xäb^ttni Uhtty BttOdias. »S loroa Straa». PakaBa 53«w. -
Tapa«l« koonari: LOartr BaiUia». » Loma St. PJ»U» 1*3». Poattoaau» B«» W. 8.ffl>»T. Ont.
Cas«>l adtattiiiag rtta. Tie. p« eol. laeh. Muuanu- eh«fa for aiafla fa-artto» 75a. Tka Vi»aw
« tta Saat ad*wS2« »adia» <»«>( iha riaalA Peopla la Canada.
' ««• • ^ j g r i : V. KAN>IASTO. Uakaaohoitda. • •-
Mitä ammattijärjestön konventsionilta
saatetaan odottaa?
Canadan ammattijärjestön neljäs-1 Ja onpa yllSmainitunlaisten lain
kymmenesneljäs vuosikonventsioni,' laadinnallisten vaatimusten toteutta-mikä
alkoi istuntonsa eilen Toron­tossa,
ensimäiseksi työkseen kielsi
edustusoikeuden toveri Jack Mac-
Donaldilla, joka kuuluu mallisep
päin liittoon ja on niinikään Cana­dan
kommunistisen puolueen sih-miseksi
välttämätöntä osottaa kapi­talistiselle
hallitukselle edes jon­kunlaisia
merkkejä työväenluokan
tahdosta ja voimasta. Mutta onko
semmoista havaittavissa? Ei ole-
Vaan sen sijaan on havaittavissa.
teeri. Punikkiyainoon nähden näyt- ^^^^ erinäisten hallitusten jalkain
juureen lähetetään vähintäin kerran
vuodessa " kerjäyslähetystojj^ ano­maan,
että tämä tai tuo ehdotus
hyväksyttäisiin laiksi parlamentissa.
Täten asetetaan "työväen diploma­tia"
työväen poliittisen vallan tilal­le.
Ja tästä seikasta johtuu poliit­tisten
virkain janoominen, mitkä
turmelevat ammatillisen liikkeen.
tää siis Canadan ammattijärjestön
konventsioni hyvin uskollisesti seu­raavan
Suurbritannian ammattijär­jestön
ja Yhdysvaltain työväenliiton
esimerkkiä. Mitä muuta saatetaan
tuolta konventsionilta odottaa? Sii­tä
kirjottaa The Jforker:
Konventsionikutsussa mainittiin,
että tämän konventsionin käsiteltä­väksi
tulee varsin tärkeitä asioita,
kuten esimerkiksi: vanhuudeneläke-lain
säätäminen kaikissa Canadan
maakunnissa; siirtolaislakiin tehtä­vät
korjaukset; senaatin eittoamis-vallan
supistaminen; työttömyysva­kuutus;
työläisten edustus tullilau­takunnassa;
kahdeksantuntinen työ­päivä
j.n.e. Useimmat näistä asi­oista
ovat olleet ammattijärjestön
konventsionien käsiteltävinä vuosi
Ammattijärjestön konventsionin
työjärjestystä tarkkaileva henkilö ei
saata olla huomaamatta, miten siitä
on kylmästi syrjäytetty kysymys lak-kovartiointioikeudesta
ja samaten
kysymys estetuomioista. Mutta se­hän
on luonnollista. Lakkojahan
on vältettävä ja siten nuo kysymyk­set
tulevat itsestään, automaattisesti
ratkaistuiksi. Ja vaikkapa nuo ky-
Konventsionien Kasiiciiavma vuosi , •• ^ i - • vnio^eUa^j, a amma.t.1m1^. ^^ i - . i i symykset olisivatKin konyexrtsionm
-johtajat tyytyvät snhcn,ettaj,ama J^^^ että konventsioni ryh-asiat
taasen ^otetaan tavanmukaisen ^yj^i «uden suhteeif mihinkään pä-poyhinnan
alaiseksi,, , . . ^ teviin Äeppiteihin. ; ; ^ ^
; ^^^mmattijaij^töh konventsionin v Viime vuonna tapahtui useita l a k .
tyojarjKtyksessa on pidettävä tun- ^ ^ .^ v^j,,j„ ^jj^^j kaikkiin ryhdyt-nusmerkilhsena
j>iirteena sita, etta.^;.^ vastoin ammatillisen liikkeen
useimmi^t siinä'Jlmehevät asiat kos­kevat
lainlaadiojnallisia toimenpitei-
« tä, mutta että siinä ei mainita mitään
ammatillisen liikkeen rakennetta kos-kevista
asioista, .eikä siitä miten am­mattiyhdistykset
voitaisiin saada
mahdöllisimihoja tiehoisiksi hyök­käys-
ja puolustustarkotuksia var­ten.
Vaikka ammattijärjestöhän on­kin,
sen ylipomojen lausuntojen mu-k
«ötJ, "vain ty5vä?n lainlaadinnalli-n^
n äänitorvi". Mitään muita teh-läviä
sillä ei ole, eivätkä sen kont­rollissa
olevat jehut tahdokaan sil­tä
mitään muuta.
Tämmöinen tilanne näyttää varsin
surkealta niille ammatillisen liik­keen
jäsenille, jotka ovat liikkees­sään
mukana vakavassa mielessä.
He käsittävät, että ammatillisessa
liikkeessä pitäisi ilmetä ammatilli­sen
liikkeen järjestynyt voima, mi­tä
käytetään taist«tluun pääomaa
vastaan; turvaamaan työväenluokan
eliniasoa; saattamaan parannuksia
työläisten oloihin ja lujittamaan hei­dän
taistelukuntoisuuttaan. Näiden
seikkain toteuttamiseksi on välttä­mätöntä
^järjestää järjestymättömät;
eheyttää ^ a yhtenäistyttää ammatil­linen
liike siten, etlä isillä on vain
yksi johtava keskus j a laajentaa
ammatillisen liikkeen tftimintapiiri
pr.*joa, enemmän käsittäväksi kuin
mitä jonkinlaisena ^'lainlaadinnalli-sena
äänitorv^ena" oleminen edellyt-byrokraattisten
virkailijain tahtoa.
Ja suurin osa näistä lakoista hävit­tiin.
Niinikään tapahtui järjesty-mättömäin
työläisten keskuudessa u-seita
lakkoja ja kapinoita. Mutta
tokkopa näistä seikoista tullaan mi­tään
puhumaan, tokkopa niitä tul­laan
lainkaan harkitsemaan anamat-tijärjestojen
nykyisessä konventsio-nissa.
Eipä tietenkään. Miten se
olisi mahdollista?
Canadan työläidillä, järjestymät­tömillä
sekä järjestyneillä, on edes­sään
suuria tehtäviä, joihin heidän
on käytävä käsiksi omin VQiminsa
ja välittämättä ammatillisen liikkeen
byrokraattisista johtajista. Milloin
hyvään työläiset ryhtyvät ottamaan
jonkinlaista edistysaskelta, niin heti
tullaan heitä peljättämään "punai­sella
pöpöllä", mutta sitä eivät työ­läiset
enää pelkää. Sillä "punikki
on ainoa rehellinen ja luotettava
aines työväen luokkaliikkeessä, mi­kä
seikka Oli teoilla tullut todiste­tuksi.
'-^
Kun tämä ammattijärjestön kon­ventsioni
on ohi, niin meidän rat­kaistavanamme
tulee edelleen ole­maan
järjestymättömien järjestämi'
nen; ammattiyhdistysten muodosta­minen
teollisuusliitoiksi; ammatilli­sen
liikkeen eheyttäminen yhden ai­noan
canadalaisen keskuksen ympä­rille;
tabtelu luokkain välistä Iin-
Elokuun 14 'p:n istunnossa selosti
tov. Kuusjnen siirto- Ja puollsiirto-maiden
vallankmnousliikettä-
— Selostukseni — lausui tov. K u u ­sinen
— on ainoastaan täydennystä
tecsilucnnokseen- Näissä teeseissä on
paljon puutteellisuuksia. Jotka seik­kaperäisen
käsittelyn Ja harkinnan
kautta ovat poistettavat. Teesien tär­keimpänä
osana on fanperfallstisen
siirtomaap<^tiikan luonteen ia dir-iomalden
porvarflllsdemokraattlsteti
vallankomonsten analyysL
Teesit ovat ensimäinen yritys y h ­distää
Ja teoreettisesti muokata Kii­nan
ja muiden siirto- Ja puqlisiirto-maiden
vallankumousliikkeen koke­mukset.
Taktiikkaamme ja tehtävi­ämme
(nääritellessä ei ole lähdettävä
abstraktisista kaavoista vaan konk­reettisista
tosloloista. Intian esimer­killä
haluan minä valaista teesien
i;)eruskohtia Ja siirtomaiden vallan-kumousliikkeideh
käytännöllisiä teh­täviä.
Minä otan Intian senvuoksi,
että Intia on klassillinen esimerkki
siirtomaasta ja myöskin sentähden
että Intia minun mielestäni lähitu­levaisuudessa
Joutuu vallankumouk­sen
kriisikauteen.
Intiaa , sanotaan tavallisesti rik­kaaksi
maaksi. Se onkin oikein kun
pidetään sihnällä sen taloudellida
edellytyksiä',, mutta on kokonaan
väärin jos pidetään silmällä tulojen
suuruutta yhtä asukasta kohden. Tu­lot
yhtä henkeä icofati ovat Intiassa
koliae kertaa pienemmät knin Japa­nissa,
15 kertaa idenemmät knln
&daassa Ja 25 kertaa pienemmät
knln Englanpfiwa. Baaka-aineita Ja
elintarpeita vievistä maista on I n ­tia
ensi tilaUa. Sen johdosta
että viime vuosina on ^ l l i s u u s I n ­tiassa
kehittynyt nopeasti, sitä useta
mainitaan teollisuusmaaksi Mutta
todellisuudessa, Intia el ole teolil-snosmaa,
vaan sonri maatalousmaa
Intian sosiaalisen pyramildin pe­rustana
ovat suuret köyhät talonpoi­kaisjoukot.
Pyramildin huippuna on
pieni valkoisten ryhmä, etupäässä
englantilaisia riistäjiä. Ja lopuksi
pyramildin kruununa on Englannin
hallitus Ja kuningas. Jonka yläpuo-imperiallsmiin
on horjuvaa. Vielä­pä
muutamat Intian svaradshtetinat-sionalistit
tukevat Englannin impe­rialismia
sen vehkeilyssä Neuvosto­liittoa
vastaan Huolimatta horjuvas­ta
kannastaan, kansallinen porva­risto
objektiivisesti edistää joukkolii­kettä.
Alkuasukasporvaristbn vaiku­tusta
Joukkoihin ei voida kieltää.
Meidän tehtävämme on vapauttaa
Joukot kansallisen porvariston valkn-tnksen
alaisncdesta Ja valloittaa ne
-pQolellemm*. On mitä suurimmassa
määrin tärkeätä käsittää oikein kau­punkien
pikkuporvariston ja intel-ligenssin
osuus. Suuret lakot, joita
Intiassa parhaillaan käydään, ovat
kärjistyneen tilanteen tunnusmerk­kejä.
.
Intian teollistuttamisen ja siirto-maaorjuudesta
vapauttamisen histo­riallinen
tehtävä lankeaia työväen­luokan
ja talonpoikaisten osalle.
Kiinan' vallankumous on opettanut
paljon meille kaikille. Ainoa ihmi­nen,
ioka, ei mitään ole oppinut, on
Trotski. Hän näkee Kiinassa vain
kapitalistiset suhteet. Kalkki muu
jää häneltä huomaamatta koska se
ei vastaa hänen mielialaansa .Hän
haluaa, tuli_mitä tuli, olla radikaa-sempi
kuin kaikki muut. Hän h a ­luaa
pikaisesti suorittaa KUnlatS^ssaa
proletaarisen vallankumouksen. , Sa­tojen
miljoonien Kiinan talonpoikien
kohtalo on hänelle samantekeVä.
Hän haluaa Kiinassa heittää esille
tunnukset, vieläpä nekin. Jotka i l ­mestyivät
vasta Lokakuun vallanku­mouksen
toisella asteella. Tällä. het?
kellä näiden tunnusten esittäminen
Kiinassa vahingoittaisi v ^ vallan-pää.
vaan valitettavasti myös heikoin
kohta Kominternin organisatsionira-kenteessa.
Tämä pitää paikkansa
kaikkiin siirto-, ja puolisiirtomaihin
lukuunottamatta Kiinaa, missä OD
kommunistinen joukkopuolue. Toisis­sa
siirtomaissa kommiip^^"»*" liike
on vielä kovin heikko. Osa edesvas­tuusta
lankeaa myös Kominternin
Toimeenpanevalle komitealle. T u ­levaisuudessa
on Tpk:n uudesti jär­jestettävä
siirtomaatyönsä.
Suurin ja taisteluissa kokenesn on
Tr»n<»n kommunistinen puolue, jonka
jäsenmäärä on lähimain yhtä suuri
kuin Saksan puolueen. 80 pros. K i i ­nan
kommunistisen puolueen Jäsen-nistä
kuuluu et proletaarisiin ker­roksiin.
On välttämättömästi tehtävä
voimakasta työtä poolnefcaaderien
hiomiseksi työläisistä. Muut pääteh­tävät
Kiinassa ovat puolueen organi-satoorinen
lujittaminen, työskentely
taantumuksellisissa ammattiliitoissa
pikkiqxjrvarillisen refprmismin paljas­taminen
yjn.
Tänä hetkellä Intiassa olevat työ­väen
ja talonpoikain puolueet eivät
voi olla perustana kommunistisen
puolueen luomiselle. Meidän on Jat­kettava
puoluetyötämme Itsenäisen
kommunistisen puolueen välityksellä
Meidän on alettava vähästä, — jär­kähtämättömästä
työskentelystä am­mattiliitoissa,
puolueen Johtajalcaa-derien
kasvattamisesta. Intiassa ja
Kiinassa ön jokaisen aktiivisen kom­munistin
vaikutus paljon suurempi
kuin Euroopassa. Sitä tärkeämpää
on puoluekaaderien kasvatustyö.
Erään toverin ehdotus, luoda yhty­nyt
engiantilals-intialalnen kommu­nistinen
pnolae, on mahdoton Me
kumousta. tiedämme, kuinka 'suurella Janosit-
Kommunistien meno Gomindaniinj t a i n ' oikeutetullakin epäluottamuk-oll
oikea. Mutta Kiinan kommunistit* sella riistettyjen maiden työt^teke-lella
seisoo vUsI suurta englantilaista
pankkia.
Englannin hallitus pyrkii kalkin
narauhaa vastaian ja taistelutaktii«
Mutta näitä muutoksia on meidän kah jälkeen voimaan saattaminen
turha toivoa ammattijärjestöä kont­rolloivilta
byrokraateilta. He eivät
perusta tuon taivaallista ammatilli­sen
liikkeen tehoisuudesta. He luot­tavat
vain yhteen ainoaan menette­lytapaan
— he tahtovat päästä työn­antajain
jä kapitalististen hallitus­ten
suosioon. Heidän käsityksensä
mukaan ammatillisen liikkeen tär­keimpänä
tehta%'änä on: kohottaa
tuotantos^; tehdä pomoille myönny­tyksiä;
välttää lakkoja kuin ruttoa,
ja tämän ohjelman toteuttamisella
saada ammatillinen liike semmoi­seksi
tavaraksi, mitä työnantajat ha-lusia
ostavaL
ammattiyhdistyksissä; vaatia ja ta­pella
parempia palkkeja jg |j^m-pää
työpäivää; ja Canädam, t y ^ i s -
ten {)oliittisen järjestöri^^^—^ -Canadan
työväenpuolueen— lujrtt^fäSiid^^ ja
laajentaminen; ne ovat'leh'i^ia,*jot-ka
täytyy tulla toteutetuil^. \ ^ i .
ain nykjrisillään ollen lankeaa nii­den
totetuttaminen rivimiesten tehtä­väksi.
Heidän on kohotettava ää­nensä
kuuluville tehtaissa, työpai­koissa
ja ammattiyhdistysten koko­uksissa.
Että he siihen paremmin
kykenisivät, tulee heidän järjestää
voimansa vasemmistoliikkeen muo­toon.
keinoin pitämään Intian joukkoja
alhaisella kehitystasolla. Tätä tar­koitusta
palvelee opinml, rotu- Ja
nskohnolllsten ennakkolnnlojen Ja
riitojen lietsominen.
Ennen sotaa Englannin Imperialis­mi
jarrutti kaikin kemoin Intian ko­timaisen
teollisuuden kehittyihistä.
Vasta . maailmansodan £dkana ^ oli
Englaimin ImperiaUsmi pakoitettu
antamaan kehlttyinismahdolllsuuksia
Intian teollisuudeUe, Erikoisen voir
makkaasti kehittyi sodan aikana
tekstimteollisuus.
Intian tetdllsuuden nopea kehitys
on johtanut eräät toverit siihen har­haluuloon,
että Englanti on muka
ottanut uuden loirssm Intian teollis-tuttamlsessa.
Nämä toverit menevät
niin pitkälle, että puhuvat Intian
siirtomaakauden loppumisesta. Mut­ta
tosiasiat osoittavat, että täUamen
käsityskanta on väärä. Totta liyllä,
Intian teoUIsnns kehittyy,, mutta In­tian
tedUstottamisesta ei voida pn-hua..
Englannin hallitus on asettanut
vaihtoehdoksi: joko ' menettää Intia
sihrtomäana, tai tehdä vissejä talou­dellisia
myönnytyksiä Intian porva­ristolle,
esim. tullipolitiikassa. Mut­ta
Englanti. Joka aikaisemmin vei
huomattavia pääomia Intiaan, on
viime vuosina tätä vientiä suuresti
rajoittanut. Tämä tosiasia merkitsee,
että Englannin johtavat pankit pitä­vät
Intian teoUiätuttamista liiaksi
riskin alaisena hommana. Samaan
aikaan Englannin hallitus on ryhty­nyt
toimenpiteisiin ulkomaalaisen
pääoman toiminnan rajoittamiseksi
Intiassa.
Eäiglannin imperialismin valuutta­politiikan
tarkoituksezia on Jarruttaa
Intian teollisuiMeii kehitystä. Eng-eivät
aikanaan kyenneet näkemään
lähestyvää Commdanm hajaannusta
ja tekemään tästä perspektUvistä
välttämättömät johtopäätökseU' P a -
lilttisessa johdossa tehtiin vhrheitä.
esim. ' proletariaatin hegemonian
valloittamisksrsymyksessä ja agraari-vallankumoxis^
jTsymyksessä. Teeseissä
on näiden virheiden seikkaperäinen
arvostelu. •
HuoinattayiL merkitys siirtomaiden
työväestön k&kuudessa on plantaas-hityölälsUIä.'
Työ . plantaasheilla on
itse asiassa orjuutta. Plantaashityö-läisten
järjestämisessä emme ole :vie-lä
saaneet suuria . aikaan.. Alituisesti
puhkeaa siirtomaissa alkuvoimaisia
lakkoja, -iotka. monasti ovat hyvin
pitkäUisiä. Niiden pitkäaikaisuus on
seatettäj^, sillä, että työläiset suu-
.rjipimalta idealta ovat yhteydessä
maa^iidun^ kanssa ja lakkojen ajak-
' sf''palaavat he. maaseudulle, missä
levittävät vallankumouksellisia tim-huksia.'
"
Käytännöllisenä perustehtävänä on
siirtomaissa' icömmnnlstlsten pnoln-eldep
luominen. Siirtomaat! eivät ole
vain imperialismin Akillesin kanta­vat
suhtautuvat myöskm riistävän
maan proletariaattiin. Tätä epäluot­tamusta
lisää vielä sosialidemokraat­tisten
puolueiden häpeämätön pet­turuus.
Kommunistit voivat voittaa
tämän epäluottamuksen vain taiste­lemalla
päättävästi Ja rohkeasti o-man
maansa imperialismia vastaan
Ja ehdottomasti tukemalla siirto­maiden
vapaustaistelua.
Lähimi^iä tehtäränämme Intias­sa-
on:, taistelu Englannin imperialis­mia
: Vastaan, porvarillisien puoluei­den
. kansallisreformistisen luonteen
paljastaminen, talonpoikaisjookkojen
mobillsolmlhen af^raarivallankumonk-sen
lipun aUe, proletariaatin Itsenäis­ten
poliittisten Ja ammatillisten Jär­jestöjen
muodostaminen.
Eri siijrtomaista esitetään erikois-selostukset.
Meidto öii pohjattava
työmme siirtomaisBa marxilaisuuden
ja leninismin perustalle. Ensimäinen
Kiinassa puhjennut siirtomaiden val-lankumousaalto
on mennyt ohi.
Kongressin päätösten on autettava
lähestyvän toisen vallankumousaal-lon
voittoa. (Jatkuvia suosionosoituk­sia)-
^ •
ainoastaan järjestymällä taistelevaan
järjestöön- •
Työnantajat eivät saa niin' suuria
voittoja Tni'^'=^än muussa teollisuu­dessa
Canadassa kuin autoteollisuu­dessa-
Työläiset eivät ole niin riistetyt
t^i-=^aän muussa teollisuudessa maa­ilmassa
kuin autoteollisuudessa.
Ei missään teollisuudessa maa­massa
ole hiestytys niin äärimmäistä
kuin autoteollisuudessa.
• Järjestäytykää ja yhtykää autotyo-läisten
teollisuusliittoon, saadaksenne
osuutenne niistä miljoonista, joita
työnantajat kasaavat.
No. 196 — m
Työnantajat vrävat nujertaa _
dät. koska he ovat järjestäytyä^
Tutustukaa viimeisten kuiiaosia,
aikana tapahtuneihin liikkeiden yij.
distyml.siin.
He keskittävät voimansa ja valniis.
tautuvat uusiin hyökkäyksiin axäo.
työläisiä vastaan.
Järjestäytykää puolustamaan etc.
Janne ja rakentakaa yksi suuri aa.
totyöläisten teollisuusliitto kaikflfe
autotyöläisille Canadassa.
Muistakaa Amerikan työväenlijtoj
petollisuutta Oshawassa Ja järjestäy.
tykää siitä riippumattomaan kaal
salliseen autolyöläisten liittoon.
Toronton puuseppäin ja puutyöläisten huonuoon
»Puutyöalalla Torontossa vallitse-vain
alhaisten palkkain, pitkäin työ­päiväin
ja vaarallisten olosuhteiden
takia on Amalgamated Carpenters
of Canada.järjestö päättänyt alottaa
yleisen järjestämisryntäyksen puu-työläisten
keskuudessa, mitä toimen­pidettä
on ilolla tervehdittävä. A l ­kutoimenpiteenä
tullaan puuseppäin
ja puutyöläisten osaston toimesta p i ­tämään
yleinen kokous ensi torstai­na,
t. k. 13 p:nä alkaen kello kah­deksan
ip. huoneiessa n:o 6, 163%
Church St. Tähän kokoukseen ke­hotetaan
saapumaan kaikkia niitä
puuseppiä j a puutyöläisiä, jotka tah­tovat
saada korkeampaa palkkaa
b i i n mitä heille nykyään makse.
taan, toisin sanoen, jotka tahtovat
vaimolleen ja perheelleen korkeam­paa
elintasoa.
Yllämainitun järjestön taholta on
niinikään julkaistu lentolehtinen, m i ­kä
on osotettu puusepille j a puutyö-
Iäisille j a missä sanotaan muun mu­assa:
Tyydyttekö te edelleen työskente­lemään
pitkää työpäivää j a palkalla,
mikä ei ole sekatyöläisen palkkaa
koriceampi? Tai tahdotteko to jär.
jestyä ja ryhtyä todenteolla hankki­maan
parannuksia olosuhteihinne?
Verratkaa palkkaanne muiden am­mattitaitoisten
työläisten palkkoihin.
Katsokaa miten kallis työkaluvaras.
to teillä täytyy olla jokapäiväistä
työskentelyänne varten.
Harkitkaa niitä kurjia olosuhtei­ta,
mitkä vallitsevat useissa työpa­joissa.
Niissä ei useinkaan käyte­tä
turvallisuuslaitteita koneiden pääl­lä,
joita teidän täytyy käsitellä,
minkätakia työläiset ovat yhtämittai­sen
Vaaran alaisena ja usein menet­tävät
jäseniään.
Muistakaa että puusepät j a muut
puutyöläiset joutuvat tekemään yli­työtä,
saamatta siitä korkeampaa
palkkaa, kun sitävastoin' järjesty,
neet työläiset voivat järjestöjensä
avulla saada kunnollisempaa palk­kaa
työnantajiltaan j a määrätjmsuu-ruisen
erikoiskorvauksen ylityöstä.
Teidän palkkojanne on viime vuosi­na
alennettu huolimatta siitä, etta
elinkustannukset ovat kohonneet.
Toverit puusepät j a puutyöläiset!
Tahdotteko te edesauttaa liikettä,*
mikä pyrkii korjaamaan teidän olo-suhteitanne,
tai tahdotteko te jättää
tämän edesauttamisen toisten täs.
koille? Jos itsekukin ajattelee, että
tehköön tuo toinen jotain tämän
asian eteen, minä en nyt vielä voi
mitään tehdä, niin silloin on selvää,
ettei mitään saada aikaan. Teidän
on siis itsekunkin omasta puolestan­ne
ryhdyttävä avustamaan tätä pun.
seppäin j a puutyöläisten järjestämis-liikettä,
mistä tulee koitumaan hyö.
tyä kaikille tämän alan työllisille.
Tämän kaupungin puuseppäin ja
puutyöläisten alhaiset palk^, pitkät
työpäivät j a kurjat työsuhleet joh-tuvat
suoranaisesti järjditymlltto-myydestä.
, Samanlainen tifenne val­litsee
näet kaikilla muillaMn järjes-tymättömillä
työaloilla, cun sitä-vastoin
järjestäytymisestä! on poik-.
keuksetta seurauksena pVemmat
palkat ja työsuhteet seM lyhempi
työpäivä.
Toverit puusepät j a piHityöläiset!
Ryhtykää ammattitoverie lie kanssa
yhteisin voimin rakentamian Toron­toon
elinvoimaista puiseppäin ja
puutyöläisten yhdistystäi mistä tu­lee
epäilemättä koitum an suurta
hyötyä ammattialamme losuhteiden
parantamisessa.
Jos te tahdotte syytää caiken työn
toisten niskoille ammatt yhdistyksen
rakentamisessa, niin lak tkaa sitten
valittamasta palkkojenni pienuutta.
Mutta jos te aiotte aul aa puusep­piä
j a puutyöläisiä hai^cimaan per­heilleen
parempaa raviltoa, enem­män
j a parempia vaati iita ja mo­nia
muita elämän vältt mättömyyk-sä,
joista te ette ole a aneet naut­tia
tähän mennessä, niii tietjnsti te
liitytte ammattitovereih ime, ja yh­teisin
voimin edesautat e ^ järjestäy-tymistyötä.
Yksimielisyys on voiiiaa! Saapa,
kaa joukolla . puuseppäiA j a puutyö-
Iäisten: 6sasto<i kokoukset ensi tors*
tai-iltana.
PUUSEPPÄ.
oväen
UrheSijat luokkasodan esitaistelijoiksi
järjestäytymään
lannm Imperialismi tietää, että teöl-llstumlsprosessin
' voimistuminen
loppujen lopuksi aiheuttaa konfliktin
englantilaisen pääoman Ja - Intian
kapitalistien välillä. Senvuoksi Eng­lannin
imperialismi pyrklL el suin­kaan
Intian siirtomaaorjuuden lak­kauttamiseen
vaan lujittamaan sen
riippnvalsuntta Englannista.
Yhtenä Intian teollisuuden kehi­tyksen
esteenä on se, että el ole
mahdollisuuksia siemaisten markki-naln
laajenemiselle. Siihen on estee­nä
suurten verojen ja feodaalisen
riiston alle hukkuvan talonpoikaiston
jatkuva köyhtyminen. Siis, tosiasiat
puhuvat, että Intian siirtomaakau­den
i^ttyxnlsestä ei voi 0II4, puhet­takaan..
^" ;:o
Intian keliit]^n täytgrr l ^ i ^ ' -
mätt&n&stt pSftttyä. agraariTalI»h-
Noin kuusi kuukautta sitten Gene­ral
Motors-korporatsionini Oshavran
tehtaiden työläiset lakkoutuivat nel­jänkymmenen
prosentin palkanalen­nusta
vastaan, jonka General Mo­tors
aikoi panna täytäntöön. He kä-
' sittivät, että ainoa keino voittaakseen
lakkonsa jaj turvatakseen iteensä tu­levaisuudessa
olisi teollisuus järjes­töön
järJdStäytyminen. He tekivät
tämän vascsmmiston j a kommunisti-puolueen
avulla ja kuuden päivän
sisällä oli jättilälskokoinen General
Motors-korporatsioni valmis tmmus-tamaan
häviönsä. Sitten porhalsi
Amerikan työväenlUton järjestäjä
Oshawaan, ja liukaskielinen James
Simpson sai työläiset liittymään
tähän järjestöön, tekemällä kaiken­laisia
lupauksia. Seiisijaan että olisi
jatkanut taistelua, sai Simpson a i ­kaan
sovittelidautakunnani asiaan se-,
kaantumlsen. ja niyi Oshavran auto-työläiset
liittohalUtuksen työdeparte-mentin
avulla. Tämä, Amerikan työ­väenliiton
petos pelasti tilanteen Ge­neral
Motor^e, Ja vaikkakin Jotkut
työläiset luulivat, että he olivat saa­vuttaneet
jötaiii, me Isiemme tänään
että he ovat yhtä huonossa tilan­teessa
kuin koskaan, jos eivät huo-nonunassa.
Oshawan työläiset ovat
asetettuna mustallelistalle ja erotet-tuisa'^
Qstä Ilman, että imio kohot-
.täää^ ¥<äiöfeaian. He näkevät ^rösuh-tättiÄ^
feiitalssa käyvän entistä huo-knmonkseen.
Kaikilla Intiian Sotain­non
aloilla huomataan kriisiä.:Jokk
ei kuitenkaan Jcdidu pääoman puut­teesta.
Pääomaa on Intlasis^i.. .täys^'
rilttä^^^ Onpst havaittavissa pää­oman
vientiä Intiasta pcdskln. MUtta
niiden valkeuksien viioksi. jotka alis­tavat
Intian tet^lisiradenr Englannin
päännan alaiseksi, ei i ^ o m i a s i -
veri! Oletko jo tflannnt Vapaoden?
joiteta teollisuus3rrityksiin. Sodan a i ­kana
ja sen jälkeen perustettuja
metallitehtalta. likvideeratäan p£ur-haillaan.
Hitaan kehityksensä vuok­si
ei teollisuus lörkeue niele­mään
proletaarisoituvia talonpoikais­joukkoja.
Sen tuloksena havaitaan
ilmiö, että kanpankHaisväesfö . pa­laa
maasendolle.
T n t i a n natsionallstlrefoijpiistien po­litiikka
suhtautumisessaan Englannin
nomtailksl. Ja m l ^ erotettavan jäiseen t
työstä Järjestötoimhitansa tähden tehtailla on palkkoja frci«ti
Vielä nj^Öcään miehet eivät työn me- •« - -
t i e t t & m i ^ uhalla uskalla olla läsnä
järli^i^' kokouksissa! Ed. Maguire,
j o f e i ^ n Amerikan työväenUiton Os-hawan(
yksikön sihteerirahastonhoi-taja,
sanoi puhuessaan Tilburys».
että "General Motors on rikkonut
jokaista tutkimus- ja sovintolauta­kunnan
päätöksen kohtaa, ja kah­desti
on miesten ollut välttämätöin
vedota, liittohallituksen t3rödei>arte-menttihi."
— —
Tämä puhuu riittävästi Amerikan
t3röväenliiton taktiikasta. Ktm Simp­son
sai sovintolautakunnan asiaa
ratkaisemaan. Ja kun hän kehotti työ­läisiä
palaaniaftn työh&i. niin äHc^
selvästi ymmärrettiin, että Jos yhtiö
ei tä3rttäisi sopimuksen-^tojä. kut­suttaisiin
työläiset uudeUeen lakkoon
pakoittaakseen j-htiön nihi teke­mään.
Miksi ei Amerikan työväenlUt-to
salli miesten lakkoutua? Työläiset
käsittävät, että ataoastäan rohkealla
toiminnalla voivat he mitään saavut­taa,
sensijaan että aina vetoaisivat
työnantajien kontrolloimaan työde-paxtementtiin.
Amerikan työväenlUt-to
el luota taisteluun enää muuten
kuin työnantajien puolella vasem­mistoa
vastaan. Amcirikan työväen-liitto
on pelannut työnantajien peliä
jokaisessa viime vuosien taistelussa
aivan kuten Oshawan työläiset nyt
tulevat huomaamaan; työläiset ei­vät
voi muuta odottaa kuin petollh-suutta
Amerikan työväenliiton vir­kailijoilta.
Senpä tähden autotyöläi-set.
Rajakaupungeissa, Canadan au­toteollisuuden
keskuksessa, ovat
hyljänneet Amerikan työväenliiton.
Ja ovat järjestäytymässä Rajakau­punkien
autqtyöläisten teollisuusliit­toon,
joka ei pyri. olemaan työnanta­jien
neuvonantajana,:mutta kehottaa
työläisiä liittymään, ;riveihinsä ja
ryhtymään taisteluun autotrusteja
vastaan ainoana keinona vaatimus­tensa
voittamiseksi. Tämän takia on
autötyöläisten teollisuusliittoon koh­distunut
atdnobiillyhtiön viha; ja se
oli juuri pelko Uittoa kohtaan, joka
pakotti Studebaker-tehtaan myäitä
mään työläisille^ 20 prosen^ lialr
kankorotuksen muutaman " tupnin
«estäneen laktm Jälkeen d ^ s l d nn
' vii­meisten
. muiitamien viikkoj«: i j i l l a
sen tähden, kun työnantajat"*pelk6ä-vät
autqtyöläisten liittoa, ja kun-he
tietävät, että Rajakaupunkien auto-työläisten
teollisuusliitto tulee tais­telemaan
autotyöläisten etujen puo­lesta;
että se ei ole Amerikan työ-vSenliittoon
kuuluva, työläisiä pet­tävä
järjestö.
Canadan autotyöläiset! Nyt on a i ­ka
teidän järjestäytyä järjestöön,
joka tulee johtamaan teitä taisteluis­sa
autotehtailijain hyökkäyksiä vas­taan.
Te voitte lopettaa palkanalen­nukset
ja työsuhteitten huononemi­sen
ainoastaan taistelukuntoisen jär­jestön
avulla. Te voitte saavuttaa
parempia palkkoja ja työsuhteita
"Canadan suomalaisten työläisten
urheiluliiton juoksijoista on kaikkein
kaunein tyjru Salorannan Jukalla, toi­sella
tilalla on Jehim Salminen ja kol­mannella
Kisan Jansson; sen jälkeen
monia toisia." Näin lausui taaimoin
Martti Kyrölä, joka muutama viikko
sitten voitti mainitun liiton.mestaruu­den
10 kilometrin matkalla, joten hä­nen
lausimtoaan voidaan pitää mel­koiseen
asiantuntemukseen perustur
vana.
Kyrölän lausunto istui mieleeni kuin
täi tervaan. Tuop lausunnon johdos­ta
heräsi rölelessäni itsepintainen ky­symys:
miksi? Siihen sain eräänMsta
valaistusta lukiessani Darvinin teosta
Lajien-synty, missä puhutaan luonnol­lisesta
valinnasta, se on, parhailla
luontaisilla taipumuksilla varustettu­jen
voitoUe pääsemisestä yleensä koko
elämäntaistelussa.
Kyrölän mahiitsemilla pojilla on
siis kaxmfiseen Juoksuun luontaisia
saata olla olemassa. K e n siitä puhuu,
on joko tieten tai tietämättään por­varien
asian edistäjänä.
Me työväen urheilijat eroamme por­varillisista
urheiUjoista sikäU, kuin me
pidämme itseämme työväen luokka-taisteluliikkeen
esiteistelijoina, pyrim­me
muodostumaan Iskujoukoiksi, Pu­naisten
rintamamiesten idiiiksi. Sikä­li
kuin me tuohon päämäärään py­rimme
ja kykenemme sitä toteutta­m
a a , tulee kesäisistä ja talvisista k i ­sailuistamme,
ja niiden kehittämistä
hakamiehistä koitumaan konkreettista
hyötyä" työväen luoiÄataistelulle.
Jussi Andersson.
Toronton uutisia
taipumuksia, päättelen itsekseni Dar­vinin
valistamana. Mutta Darvin pu­huu
edelleen ympäristön, olosuhteiden
vaikutuksesta kehityksen msOidolli-suuksiin.
Näillä on itsekunkin elävän
olennon kehittymiseen miltei yhtä
suuri, ellei suurempi osuus kuin luon­taisilla
taipumuksilla.
Nyt alkaa Elyrölän lausunnosta
syntynyt probleemi selvenen^än. Nuo
juoksuniekat ovat eläneet semmoisessa
ympäristössä, missä heillä on ollut ti­laisuutta
harjotella vanhain tekijäta
Johdon-ja opetuksen ftiftigAnft spfyfi s i .
ten ulkopuolisen opetuksen kautta
^ottaa Ikäänkuin perintönä vastasm
«en, mitä edesmenneet juoksutalturit
tjvat omista ja edeltäjäinsä kokemuk-ästa
oppineet. - -
' Yhden" kysymykseh tultua täten
enemmän tai vähemmän tyydyftäVästi
ratkaistuksi, heräsi mielessäm uusi
kysymys. Se loihtii esiin lahtari-Suo-men
kuulujen juoksi jata, Nurinen, R i ­tolan
ja Larvan nimet Rinnastaa näi­tä
itsepintaisesti yleensä liittomme
hakamiehiin. Missä on eroavaisuus?
Nyt astuu avukseni maradlatoen his-toriaffinen
materialismi, minkä mu­kaan
määrättyä Uikettä saatetaan oi-keto
ymmärtää vata siten, että otetaan
tarketa huomioon sen suhde muihta
liikfceisita eikä katsella sitä eristetty­nä
oliona. Ymmärtääksemme äls 01-
keta työväen urheiluliikettä, tulee mei­dän
käsitellä sitä erottamattomana
osana työväenliikkeestä. Itsenäistä, puo-lueetonta
työväen urheiluliikette ei
S. J. OSASTON KOKOUS
S. J . Toronton osaston kokous pide­tään
16 p. t. k., alkaen keUo 3 ilta­päivällä.
Nata kesäloman Jälkeen toi­vottavasti
kaikki Jäsenet saapuvat ko­koukseen
Järjestelemään toimtataa
syksykautta varten. — E P.
TORONTOLÄIsiLLE HUOBIÄT-TAVAA
Mieluisana uutisena -paikkaktmnal-tamme
mataittakoon. että • Don-haa-lilla
näytellään e&si^ lättäxitaina 15
pnä Aleksis Kiven Nummisuutaria. Sa­ma
kappale esitettito vihne kevätnäy-täntökauden
vlimeisimpinii iesltyksinä,
alkukesästä, jollota yleisö tapaa viet­tää
lauantai-iltansa ulkona luonnon
helmassa. Mutta viodeniajasta huoli­matta
oli haalta katsomo ääriään
myöten täysi, mikä Tcdlstaa paikka-kuntalaistemme.
sinuta j^mmärtä-xaystÄ
tätä suomalaisen näytelmäkir­jallisuuden
nerokkatata tuotetta koh­taan.
Kuitenkaan ei lähetään kaikil­la
_halukkaillaoUut tilaisuutta nähdä
sitä. Ottaen huomioon tämän — sekä
yleisön taholta Julkituodut iiyynnöt,
milteipä vaatimukset — päätettlta se
esittää toistamiseen nyt, jolloin useal­la
on parempi mahdollisuus päästä
näkemään se.
Kapp^een selostamtaen on luon­nollisesti
tarpeeton, eikäpä sitä voisi­kaan
tehdä, vaikka olisi koko lehden
numero käytettävänämme Se on l y ­hyesti
sanoen nerontuote, josta jo-kataen
voi löytää paljon mikä eri­koisesti
häntä mielljrttää.