Vapaus, August 31, 1961

              Sivu-2- Torstaina, elok. 31 p. Thursday, Aug. 31, 1961
m
VAPAUS
(UBEBTT) — Independent Labor
Organ of Finnish Canadians. Es-tabllshed
NoT. 6, 1917. Autborlzed
as second class mail by cbe Post
Office Department, / Ottawa. Pub-lished
tlirice weeUy: Tuesdays,
Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Ck>inpany Ltd., at 100-102
Elm St. W., Sudbuiy, Ont., Canada.
Telephönes: Bus. Office 08. 4-4264;
Edltorlal Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. EditorW. Eklund. Mailing
address: Box 69. Sudbury, Ontario.
Advertising rates upon eppUcation,
Translatlon.free of charge. ..
TILATJSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4it5
3 kk. 2.60
Yhdysvalloissa: 1 Vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 9 tt. 6J6
Y^^ palkanalennus huomenna
Meitä kaikkia ontariolaisia ohnellistutetaan huomisesta
• lukien yleisellä palkanalennuksella! :~
Syyskuun l pnä, siis huomenna, astuu voimaan Ontarion
toryhallituksen laatima myyntiverolaki, minkä perusteella
bii miltei kaikista tavaroista maksettava kolmen prosentin
• myyhtivero.;-.. '••i/;:;;^''^
Asiallisesti se tarkoittaa, että Ontarion kaikki asukkaat
— mukaanlukien eläkeläiset, työttömyysvakuutuksen ja
-avustuksen varassa elävät, farmarit ja niinsanottujen vapait­ten
ammattien harjoittajat, "saavat" pääministeri Frostin
"perinnöksi" — hän jää pois puoluepaävin ja pääministerin
viroista - r 3 prosentin yleisen palkanalennuksen. Tosiasiassa
tämä palkanalennus on vieläkin suiirempi, sillä 3 prosentin
myyntivero aiheuttaa varsinkin vähittäismyyntiliikkeille
huomattavia lisämenoja, ja se nostaa tietysti tavaran hintoja
enemmän kuin mainitun kolme prosenttia, :.
Jos tämä 3 prosentin lisävero perittäisiin suoraan pal­koista,
se tarkoittaisi sitä, että esim. $50.00 viikkopalkastä
otettaisiin valtiolle $1.50 viikossa ja $6.00 kuukaudessa.^ Sadan
dollarin viikkopalkastä menisi $3.00 viikossa ja $12.00 kuu­kaudessa!
"'tällainen yleinen palkanalennus kaventaa tuntuvasti ta­vallisen
kansan' muutenkin liian pientä leipäkannikkaa. Se
vähentää tavallisen kansan ostovoimaa ja lisää vastaavasti
ostovoiman heikkenemisen vuoksi varastoihin jäävän tavaran
ylijäämääosuutta. Sanalla sanoen, se ^ t
tää tavallisille kansalaisille, ja samalla pahentamaan nyt val­litsevaa
talouskriisiä. Myyntivero on kaikkein epäoikeute-tuinta
veroa nimenomaan siksi kun valtaosa siitä lankeaa
maksettavaksi sille väestöosalle, joka on taloudellisesti kalk­keja
heikoimmassa asemassa.
' Samalla kertaa kun kuluttajat yleensä — niin työläiset,
farmarit kuiri muutkin pikkueläjät — joutuvat kantamaan
tämän uuden veron raskaan taloustaakan, meidän myötä­tuntomme
on myös pikkuliikkeiden puolella, joille tämän
veron periminen aiheuttaa suuren ja vaikean työtaakan. Suu-refketjuliikkeet
voivat melko vaivattomasti suorittaa tämän
vetpn perimisestä aiheutuvan kirjanpidon lisääntymisen j a
muut työt, mutta monelle "kulmakaupan" pitäjälle se aiheut­taa
suorastaan ylipääsemättömiä vaikeuksia, sillä nykyisellä
työvoimalla ei sitä hommaa voida kunnollisesti huoltaa ja
lisää työvoimaa ei oikein tahdo kannattaa ottaa.
' Katsottakoon asiaa, siis miltä puolelta tahansa, tämä
mjryntivero on läpeensä tuomittava verolisays. Koko myyn­tiverolaki
olisi saatava kumotuksi niin pian kuin mahdollista,
Eiiei 'nykyirieh toryhällitus siihen suostu, silloin olisi käsit­tääksemme
valmistuttava siihen, että seuraavissa maakunta­vaaleissa
ei valita ainoatakaan herraa eikä rouvaa, joka mois­ta
palkanalennusta vaatii myyntiveron muodossa.
' Myyntiverolain kumoaminen onkin helposti saavutetta­vissa,
.Jos ryhdytään viivyttelemättä sitä aktiivisesti vaati­maan,:
kirjoittamalla lainlaatijakunrian ja maakuntahallituk­sen
jäsenille, lähettämällä heidän puheilleen valtuuskuntia
• jAe: •
t Meille tietenkin sanotaan, että Ontarion toryhallituksella
ei ole muuta valinnan mahdollisuutta, sillä talouspakko sa­nelee
ne olosuhteet, missä on myyntiveroa nyt perittävä.
' Sellaiset puheet ovat kuitenkin pötyä alusta loppuun
saakka. •,
Nykyaikaisena verotusperustana pitää olla — ja siitä
ovat laajat kairisalaispiirit ehdottomasti yksimielisiä — se,
että mikäli veroja lisätään, niin lisäverot on sälytettävä nii­den
piirien kannettavaksi, jotka voivat taloudelliselta kan^
naita paremmin, tämän lisätaakan kantaa. Mikäli verojen l i ­sääminen
on Ontariossa ehdottomasti välttämätöntä, lisättä-köpn
niitä suuryhtiöille, ja erikoisesti ulkomaalisten raha­miesten
omitsamille suuryhtiöille, jotka kuljettavat nyt sa-tojamiljoonia
dollareita Ontarionkin väestön työntuloksia
rajan yli Wall Streetin pankkiholveihin.. Näiden ulkomaa­laisten
rahamiesten omistamien suuryhtiöiden voitoista pitäi­si
jäädä verojen muodossa ainakin kaksi kolmannesta maa­kunta-
ja liittovaltion käyttöön.
Sitä paitsi ei ole missään kirkossa kuulutettu, että en­tuudestaankin
suria veroja on muka "pakko" korottaa.
Jos liittohallitus vähentäisi sotavarusteluun menevää
haaskaustaan vakkapa puolella, niin kenraalien ja amiraalien
käytettäväksi jäisi vieläkin liiah paljon rahaa, miutta siitä
saataisiin kuitenkin säästetyksi maakuntahallitusten ja kun­nallishallintojen
rahoittamiseksi suuria rahasummia.
•Yhtykäämme siis aktiivisesti niihiri voimiin, jotka tule­vat
tästä lähtien yhä lisääntyvässä määrässä vaatimaan nyt
voimaan astuvan myyntiverolain kumoamista!
apua amatöörhurli^
.Pääministeri John Diefenbaker tiedoitti Torontossa kan­sallisessa
näyttelyssä viime lauantaina, että liittohallitus
esittänee pikapuolin kokoontuvalle alahuoneen istunnolle
ehdotuksen laiksi, jonka mukaan valtio myöntäisi vuosittain
amatööriurheilun edistämsen hyväksi $5,000,000. "tämä laki­ehdotus
tule olemaan ensimmäinen tunnustus urheilun tär­keydestä
kansalliselämälle", sanoi pääministeri Diefenbaker
ja selitti, että jos alahuone hyväksyy tämän lakiehdotuksen,
sen perusteella muodostetaan kansallinen neuvonantajaneu-yostö,
minkä erikoistehtävänä on edistää ajanyietetoimintaa
ja amatööriurheilua. 1
7 Ilmeisesti tämän kansallisen neuvoston suositusten pe­rusteella
annetaan määrä- eli apurahoja urheilujohtajain
ja -valmentajain kouluttamiseksi sekä tutkimustyön hyväksi,
kuten pääministeri puheessaan sanoi selittäen, että osa näistä
varoista käytetään myös amatööriurheilijain avustamiseksi
kansallisten ja kansdi n välisten kilpailujen yhteydessä.
^ Me puolestamme tervehdimme lämpimästi tätä myöhään
tallutta ja vieläkin kovin heikkoa ensialoitetta amatööriur­heilun
hyväksi. Meistä tuntuu kuitenkin siltä, että $5,000,000
suuruinen vuotuinen määräraha urheilutoiminnan edistämi­seksi
on aivan liian pieni summa — ja että pääministeri Die-
YLEISÖN
K I R JE
S A N A N E N UUDESTA
P U O L U E E S TA
' E n voi olla sanomatta siitä uudes­ta
puolueesta ja sen valitusta johta
jasta sitä, että n i i n k u i n k u u l i n van­hassa
maassa kuinka Kori-Eero sa­noi,
että uutta vaikka yhtä ja samaa
tuli.
E i siis mitään repäisevää tule kai-
.ke!i tapahtumaan vaikka parlament­tiin
kököttämään pääsisi isoin osa
ehdokkaista. Aivan pohja putosi
pois kun e i päässyt älykkäin äijä
Argue johtajaksi. Olisi se toista
maata ollut. Vankka sodan vastus­taja
j a rauhan mies niinkuin ennen
Woodsworth, joka CCF:h perus­ti.
— H . K .
Mitä iimut sanovat
JOUTUI T U N N U S T A M A AN
Wall St. JoUJ*nal julkaisi äsket­täin
oheellisen uutisen:
Alivaltiosihteeri Chester Bowles,
joka juuri palasi Afrikkaan ja Aa­siaan
tekcmältään matkalta, ilmoit­taa
tulleensa siihen tulokseen, että
'kun me puhumme Amerikan lailli­sesta
oikeudesta jäädä Berliiniin,
niin ei monikaan aasialainen tai af­rikkalainen
välitä siitä. E i kukaan
heistä halua Yhdysvaltain laillisten
oikeuksien puolesta ydinsotaa".
Matka näkemyksiä
Uskonnollinen fanatismi
johti veritekoihin
Manila, Filippiinit. — Eräs bussi-ajuri
Ja hänen vaimonsa murhasivat
täällä manantaina kaksi lastaan sa­noen
heistä tulleen vampyyreja.
Poliisi tiedoittaa, että vanhimman
13-vuotiaan tytön suuhun oli tukittu
risti. 7_vuotiaan murhatun tytön kä­teen
oli pantu rukouskirja ja rukous-helmet
ja otsalle uskonnollinen kuva.
fenbakerilla ei mahdollisesta
hyvästä tahdostaan huolimatta
näytä olevan harmaata aavis­tustakaan
siitä, miistä on todel­la
kysymys.
Jos' huomioidaan, että viiden
miljoonan dollarin : määrära­hasta
tulee urheilun kohdalle
vain noin 28 senttiä jokaista ca-nadalaista
kohti ja vertaamme
sitä siihen tosiasiaan, että liit­tohallitus
haaskaa nyt varus-teluhumpuukiin
tasaluvuissa
puhuen lähes $90.00 vuodessa
jokaista cänadalaista miestä,
/haista jä lasta kohti, . silloin
nähdään kuinka olemattoman
vähän on tarkoitus tähän tär­keään
, urheilutarkoitukseen
aluksi miyöntää.
Toisaalta pääministeri Di6-
fenhakerin lausunto viittaa sii­hen,
että tavoitteena oh ennen­kaikkea
ns. edustusurheilun
eli huippururheilun avustanii-nen.
•
Tosiasia kuitenkin on, että
tälle pohjalle rakentuva ama­tööriurheilun
tuki ei vastaa
läheskään nykyhetken vaati­muksia
— se ei vastaa sitä edes
edustusurheilun kohdalta. Jos
valtion tarkoitus on avustaa
taloudellisesti vain huippu-ur­heilijoita,
silloin jää maamme
ämatööriurheiluliike edelleen
liian kapealle pohjalle: siten iei
voida kehittää urheilutoimin­taa
kansakunnan yleisön kun-non
kohottamiseksij eikä liioin
saada nousemaan huippu-ur­heilijoitakaan.
Edustus- eli huippu-urheili­joita
saadaan kehitetyksi suu­remmassa
määrässä vain siten,
että saadaan suuret nuorisojou­kot
kiintymään ja innostumaan
amatööriurhciluun. Se vaatii
urheilukenttien, luistinratojen,
voimistelu- ja uintihallien sekä
muiden laitosten joukkomit­taista
rakentamista sekä ennen­kaikkea
sitä, että amatööriur­heilun
tiimoilla vältetään kai­kenlaista
syrjintää poiiittistiBh,
rodullisten tAi- kansallisten ky­symysten
periisteella. Erinäiset
harjoittelupaikat' on saatava
kaikkien amatööriurheilijain
käyttöön — ja valtion apua on
myönnettävä kaikille amatöö­riurheilua
edistäville ja harras­taville
järjestöille ja liikkeille
ilman minkäänlaista syrjintää.
Ellei tätä tehdä, silloin on
viisikin miljoonaa dollaria liian
paljon — sillä se niene urhei­lun
edistämisen nimissä joille­kin
etuoikeutetussa asemassa
oleville urheilijoille tai pahem­massa
tapauksessa joillekin
keinottelijoille — varsinaisen
amatööriurheilun jäädessä yhä
ipuolen asemaan.
K i r j . W I L L I A M SYDNEY
Canada on suuri maa, jossa yksi
osa on toisestaan tuhansien mailien
päässä. Suurimmalla osalla cana-dalaisilla
ei ole tilaisuutta vierailla
oman maansa kaukaisissa osissa.
Tämä on valitettavaa koska e r i osat
tarjoavat paljon matkustajalle nä­kemistä,
eri ilmanalaa, näköaloja,
erilaisia työaloja. Tämän lisäksi
sellainen auttaisi canadalaisia pa­remmin
tutustumaan toisiinsa, pa­remmin
oppimaan toislensa • ongel­mia
jos tultaisiin paremmin tunte­maan
toisemme.
Newfoundland liittyi perhee­seemme
kymmenentenä maakunta­na
vähän y l i kymmenen vuotta sit­ten.
Koska se on erillään tiheäm­min
asutuilta seuduilta ja lisäksi
mci.ä eroittaa suuri vesialue niin
vain harvoja ihmisiä mannermaalta
tekee sinne vierailumatkoja. Tämä
on huono ncwfoundlandilaisillc
kuin muillekin canadalaisille.
PITKÄ HISTORIA
Newföundlandilla, yhdellä van­himmalla
asutusalueella uudessa
maailmassa, on pitkä historiansa.
Sen hallitusmuoto on vaihtunut
monta kertaa. Se on, ollut siirto­maa,
dominio ja sitten sitä halUt-liin
Britannian nimittämän komis­sion
toimesta. Lopuksi, kovan s i ­säisen
taistelun jälkeen,. päätti se
liittyä Canadaan maakuntana.
Kun tutkii sen varhaisempaa his­toriaa,
niin ei voi sivuuttaa kuinka
raa'astl aikaisemmin saapuneet eu­rooppalaiset
uutisasukkaat kohteli'
vat alkuasukasintiaaneja, beothiik-soja.
Heitä metsästettiin ja tuhan­sia
ammuttiin kunnes kuolivat su­kupuuttoon.
Tämä kohtelu ylit i
vieläpä scnkiii kohtelun mistä inti­aanit
ja eskimot kärsivät englanti­laisten
j a ranskalaisten uutisasuk-kaidcn
taholta Canadan manner­maalla.
K A R U M A A
Newfoundland on köyhää maape­rältään.
Tämän johdosta se e i kiiri-nosanut
siirtolaisia ja vieläpä ny;-
kyäänkin se on harvaan asuttu. Sen
asukasluku on vähän alle puolimil­joonaa,
tähän mukaanluettuna Lab-radorin
asukkaat. Yksistään saa­ren
pinta-ala on 42,000 neliömailia.
Yön laivamatkan päässä olevasta
North Sydneystä, Nova Scotiasta,
saapuvan / matkustajan saapuessa
Portes-Aux-Basqueeseen pistää sil­mään
karun maan kauneus. Suuict
vuoret ympäröivät hänet jokapuo-
Iclla. Näillä vuorilla- keskikesäilä-k
i n näkyy luniiläikkiä ja vähiteli^
maa muuttuu mäkiharjänteiksi ja
sitten tasaiseksi metsämaaksi. Hy­vin
vähän vaihtelua ja asutuskes­kuksien
aukeita sattuu esiiii paitsi
fännikkoalueillä ja lahtien pouka­missa.'
Suurin osa tämän maan asukkais-fa
harjoittaa metsätyötä ja kalas­tusta.
Kalastus rahnikkovesissä on
ollut tuottoisaa Euroopan maille sa­toja
vuosia ja sen johdosta syntyi
ensimmäinen valkoihoisen asutus­keskus
läntisellä pallonpuoliskoni.
Myöhemmin metsistä on saatu. mii-,
jooneja koordeja puita ja suurilla
Bovvatersin ja Anglo-NewfoundIand
Development Companyn laitoksille
miljoonia dollareita voittoa.
K A L A S T U S ;.V
Kalastusteollisuudessa, josta new-foundlandilaiset
ovat •menneisyy­dessä
saaneet hiukan toimeentulon­sa,
tapahtuu jyrkkä muutos. Siellä
missä ennen tuhannet kalastajat,
jotka omistivat omat veneensä, ka­lastivat
ja myivät kylissään kalan­sa
Ostajille, siellä on nyt suuria lai­voja
— uivia tehtaita — joissa
palkkatyöläiset tekevät työtä ja ka­lastus
toimitetaan kaukana merellä
Vähävaraiset itsenäiset kalastajat
eivät voi kilpailla näiden suurien
kalastustchtaidcn kanssa eikä hank­kia
elantoaan. Kaikki saalis nyt
valmistetaan merellä markkinoita
varten. Kala ei ole enää pääruoka­na
paikkakunnan asukkaille. Vielä­pä
ravintoloissakin tarjotaan har­voin
kalaa. : /
Tämä mcrkifsee sitä, että yhä
enemmän ihmisiä on joutunut l i i p -
puyaiseksi aika-äj_oittäiri saatavista
metsätöiltä. Mutta tälläkin alalla
teknologia ön saanut aikaan muu­toksia.
Metsätöissä ei tarvita enää
niin paljon työläisiä eikä näinollen
ole saatavana töitä kasvavalle työ­voimamäärälle.
Tässä maakunnassa köyhyys nä­kyy
kaikkialla. Elintaso on hyvin
alhainen ja matalia lauta-asuntoja
(lukuunottamatta joitakin st.
John'issa, Grand Kalisissa ja
ncr Brookissä on kaikkialla. U -
.seimmi.ssa kylissä ci oleminkään-laista
yleistä palvelua.
A S U K K A A T
Millaisia ovat Nevvfoundlandin
asukkaat? Suurin osa irlantilaista
ja skotlantilaista perua, joiden esi­vanhemmat
saapuivat maahan
kauan sitten. Maan köyhyyden ta­kia
sinne ei ole suuntautunut siirto-lai-
suutta eikä asukkaissa ole tapah­tunut
sitä vaihdosta mikä on ollut
tyypillistä viime vuosisadan aikaiia
muulle Pohjois-rAmerikalle. Tällä
eristymisellä on ollut merkityksen­sä
ja seni huomaa jopa kielessä. He
osoittavat uskollisuuttaan maalleen
ja on helposti havaittavana, että
vaikka he ovat Canadaan liittymi­sestä
huomattavasti hyötyneet, niin
sittenkin he valittavat itsenäisyy­tensä
menettämis ä. Heidän qn iväi-kea
tuntea itseään canadalisiksi.
Samanlainen patriotismi pn^ myös
kohdistettu amerikkalaisia vastaan
eivätkä he nauti suosiota.
Tämä tuo"esille kysymyksen, joka
on hyvin tärkeä j a johon monet
ovat etsineet vastausta. Mitä liitty­minen
kymmenentenä maakuntana
Canadaan merkitsee Nevvfound­landin
äsukjcaille?
Melkein aina sai saman vastauk-sen:
se o l i paras mitä piisi voinut
tapahtua. Se toi uusia sosiaalisia
etuja — työttömyysvakuutuksen,
perheavustuksen jä vanhuudeneläk-kcen
— ja se merkitsi asukkailee
sosiaalista turvallisuutta, köyhään
maahan, jossa sellaista ei olisi voi­tu
antaa. Trans-Canadan valtatie,
jonka rakentamisessa liittohallitus
auttaa, ulottuu nyt moneen sellai­seen
paikkaan, johon ennen pääsi
vain vesitietä; Tämä ori alkanut
muuttamaan maan kasvoja.
N E W F O U N D L A N D IN
T U L E V A I S U U S
Vaikka satunnainen matkustaja
ei voi ennustaa maakunnan tulevai­suutta,
niin mahdollisesti riittävän
hyvä tieverkosto lisää kauppaa ja
niatkustajaliikerineltä mitä e i olisi
voinut tapahtua kun o l i vain yksi
rautatielinja. Se voi auttaa voitta-maari
takapajuisuutta j a eristynei­syyttä.
Tavarain vaihtoa ja yleistä
palvelua voidaan lisätä trokeilla ja
busseilla. Turistiliikennettä voi­daan
saada enemmän kun matkusta­minen
tulee helponlmaksi j a erikoi­sesti
kun saadaan laajemmin tun­netuksi
maan kauneus. Tämä voi
tuoda -kulttuurilaitoksia ku-.en te­attereita.
' ; '
Tällä hetkellä yleinen kehitys on
riippuvainen liittovaltiosta, jonka
pitäisi huomattavasti auttaa kym­menettä
maakuntaa ja kehittää
muitakin teollisuusaloja kuin vain
metsäteollisuutta ja kalastusta ja
auttaa Newfoundlandin mineraali-rikkauksien
tutkimisessa sekä taa­ta
enemmän työtä asukkaille, siten
kohottaen kansan elintason samal­le
tasolle kuin muillakin canadalai-silla
on.
Alex Koskela kuoli
keskiviikoiltana
Timmins. — Täällä hyvin tunnet:
tu kansalaisemme, Timminsin seu­dun
pitkäaikainen asukas, Alex
Koskela kuoli St. Mary's sairaalali­sä
keskiviikkoiltana kello 10.30.
Lähinnä suremaan jäi hänen vai­monsa
H i l j a , heidän poikansa Wil­l
i am ja tyttärensä Laila Sivunen
perheineen Timminsissa, sekä vel­jen
tytär Elsa Nikkola Torontossa
ja muita sukulaisia ja tuttavia.
Alex Koskela hauda'aän S. T.
Walkerin hautaustoimistosta, lau­antaina,
syyskuun 2 pnä iltapäiväl­lä.
ONNISTUNEET SYYS­JUHLAT
TORONTON
TARMOUSSA
Toronto. — Viime sunnuntaina
vietettiin Tarmolassa onnisJuneita
juhlia. Ne olivat onnistuneet niin
urheilun kuin muunkin ohjelman
puolesta. Myöskin oli suuri yleisö
huomioinut puolestaan kiitettävällä
tavalla, tilaisuudön ollen näkemään­sä
ja kuulemaansa erittäin tyytyväi­siä.
Koska juhlistamme tullaan
muualla Vapauden palstoilla mai^
nitsemaan, selostelenkin vaan tuo­ta
urheilupuolta kohdaltani.
Oli erittäin ilahduttavaa todeta,
eitä liittomme seurat olivat huomi­oineet
niin kiitettävällä tavalla "nä­mä
kesän viimeiset kisat. Beaver
Laken Jehuhan se taaskin "nosti
mainettansa", sillä puolitusinaa jä­sentä
oli seura lähettänyt matkaan
ja sitlen South Porcupinen Viestille
kuuluu kiitokset myöskin, sillä pit­kästä
matkasta huolimatta oli koko­nainen
' kaaralooti" matkassa, e li
tarkemmin sanoen neljä reipasta
osanottajaa. Kiitos vaan kaikille
osanotostanne näihin kilpailuihin.
Vaikka yöllinen sade tekikin hait­taa
kilpailuareenalle, niin kuitenkin
kauniin aurinkopaisteen ja pienen
tuulenkin ansiosta olivat suoritus­paikat
aivan; tyydyttävässä kunnos­sa.
Ohjelmaan kuului viisiottelu
kaikille jo mainituille eri sarjoiile
ja selostankin niissä saavutetut seu­raavat
tulokset:
Yleisen sarjan 5-otteIu: 1) Eero
Takala, Toronton Yritys, 370.18; 2)'
T. Santala, Beaver Laken Jehu,
347.41; 3) W. Koivula, Beaver La­ken
Jehu, 339.06; 4) T. Saari, Bea­ver
Laken Jehu, 335.63; 5) R. Mii
nor, Toronton Yritys, 330.63; 6) G-Kautto,
Toronton Yritys, 327.43; 7)
R. Ranta, S. Porcupinen Viesti;'
324.21; 8) J . Mäki, Toronton Yritys,
313^75; 9) L. Boström, Toronton
Y r i t y s , 301.27; ^0) E ; Salkäld, Bea­ver
Laken Jehu (vain kolme lajia)
196.62 pistettä. -
A l l e 21-vuotiaiden sarjassa voitti
5-ottelun Bill Heikkilä, Torontoa
Yrityksestä, tuloksella 325.31 pis­tettä
ja naisten 3-ottelun voitti Joy­ce
Saari, Beaver Laken Jehusta, tu­loksella
185.91 pistettä.
100 m juoksu (yleinen sarja):
1) T. Saari 11.4; 2) R. Minor 11.4;
3) T. Santala 11.9 ja 4) E . Takala
12.01.
A l l e 21-vuotiaitten sarjassa 100
m sai B i l l Heikkilä ajan 12.9, alle
17 vuotiaitten sarjassa A. Jaakkola
ja L . Huhta 13.5 ja naisten sarjassa
Joyce Saari 16.7.
Yleisen, sarjan korkeushyppy: 1)
(Jatkuu sivulla 4)
1
Tunis. — Ainakin 1,800 tunisia­laista
sai surmansa Bisertan tais­telussa
tunisialaisten ja ranskalais­ten
välillä, ilmoitti eräs Tunisian
hallituksen edustaja torstaina. Heti
yhteenotojen jälkeen arvioivat Tu
nisian viranomaiset kaatuneittensa
määrän paljon pienemmäksi, vain
puoleksi nyt ilmoitetusta l,800:sta.
Tiedoitusministeri Mohammed
Masmoudi esitti, että uuteen, tu­lokseen
oli päädytty tarkkojen tut­kimusten
jälkeen. Han vetosi Pu
naiseen Ristiin ja muihin kansain­välisiin
järjestöihin ja pyysi niitä
lähettämään edustajansa Tunisiaan
toteamaan, mitä olemme paljasta­neet.
Ilän puhui tässä yhteydessä
joukkoteloituksista joita hän sa­noi
ranskalaisten toimeenpanneen.
Tuiiisian presidentti Habib Bour
guiba sanoi Medeninessa Etelä-Tu
nisiassa pitämässään puheessa per
jantaina, että jos Ranska jatkuvas
ti aikoo olla; välittämättä kansain­välisten
viranomaisten ohjeista
Bisertan kriisin suhteen, ei Tuni­sia
epäröi ryhtyä jälleen aseelli­seen
taisteluun.
Bourguiba sanoi ettei ole epäi­lyksiä
Tunisian lopullisesta voitos­ta
ja että ranskalaisten joukkojen
täydellinen poistuminen Tunisias­ta
on väistämätön. Hän sanoi edel­leen:
Ongelma, jota Y K tällä het
kel'ä käsittelee, ei koske ainoas­taan
Tunisiaa. Se koskee kaikkia
maita, jotka taistelevat täydellises­tä
riippumattomuudesta. Bourgui­ba
lisäsi Bisertan kysymyksen o
levan ratkaiseva koe, joka osoittaa
kohtaako Y K t a saniia kohtalo kuin
Kansainliittoa.
JA
TÄTÄ
KESTÄVÄT ENEMMÄN A I K AA
" M i k s i ostitte minulle: keinote­koisia
kukkia?"
"Tuoreet elävät kukat kuolivat
odottaissani teitä".
K A H D E S T I K IN
— Onko sinulla koskaan ollut
epäonnea rakkaudessa?
— On — kahdestikin. Ensimmäir
nen hylkäsi minut, mutta toinen
ei.
Port Arthur. — Suomen presi­dentin
Urho Kekkosen tiedoettiin
saapuvan Port Arthuriin vierailulle
lokakuun 14 ja 15 päiviksi. Viime
perjantaina ilmoitti pormestari W.
Wilson, että hän sai yllämainitun
vastauksen kutsuun, minkä hän lä
hetti aikaisemmin Kekkosen vierai­lun
suunnittelun yhteydessä. Suo­men
varion virallisena edustajana
ja vieraana saapuu presidentti Kek­konen
ensin pääkaupunkiin Ötta-waari
j a sitten' johtaa hänen lenton­sa
tänne Järvienpäähän perjantaina
lokakuun 13 päivän iltana.
Syntymäpäiväin osastolla mainit­tiin
aikaisemmin Ilmi Syrjän täyt­täneen
70 ikävuoltaan. Lauantaina,
elokuun 19 p. kokoontui suuri jouk­ko
omaisiä, tovereita ja ystäviä CS-J
: n Port Arthurin osaston haalilla
toivottamaan hänelle onnentäyteis-tä
elämää seuraavien kymmenien
vuosien ajalla. Komitean, puolesta
Meri Laakso lausui onnittelusanat,
jotka julkaistaan tämän viikon Lie­kissä
ja Martha Kärkkäinen ojensi
hänelle onnittelukortin ja yhteisen
rahalahjan. Enemmän kuin kaksi
kolmasosaa elämänajastaan on hän
asunut Järvienpäässä. Hän; p i i aikai­semmin
Fort Wllliarhin osastossa ja
viimeisen kymmenen vuoden . ajan
Port Arthurin osastossa, Kaikurkuo-rosia
jne.. Toivo'amme hänelle pit­kää
ikää ja terveyttä.',
.'•f' * •;•.':*;.. • *
CSJrn Port Arthurin osaston
syyskuun virallinen kokous pide­tään
heti työnpäivän jälkeisenä
tiistaina, syysk. 4 p., alkaen kello
7.50; Tässä kokouksessa tulee kä­siteltäväksi
iso määrä syystoimin-nan
järjestelyssä, ensi vuoden suur'
jnhlain järjestävän komitean valin­ta,
y.m. '
Viime viikolla allekirjoitettiin
uusi palkka- j a ' työehtosopimus
Lumber & Sawmill union 2693
osaston ja Dryden Paper Co:n vä­lillä.
Useiden neuvottelujen epä­onnistuttua
riitakysymysten ratkai­sussa
jouduttiin turvautumaan so-vittelulautakuntaan.
Lautakunta a l ­koi
istuntonsa heinäk. 14 p:nä ja
on pitänyt useita neuvotteluja, joh­taen
viimeksi sopimukseen, yhtiön
suostuessa hyväksymään 44 t. työ­viikon,
j o ' a se on sinnikkäästi vas­tustanut.
Uusi Sopimus päättyy
syysk. 30 p.'1962.
o*. ••• :* •'. • .•
Pitkän ajan vireillä ollut Lumber
& Sawmill Union lokaalin no. 2693
juttu metsäurakoitsija J . F . Thom­sonin
työmaahan nähden pääsi rat­kaisuunsa
viime viikon maanantai-,
na allekirjoitetunkaksiyuotisen so­pimuksen
kautta. : :
Sopimus vastaa samoja sopimus­kohtia
kuin aikaisemmin suurten
paperipuu- ja tukkiyhtiöiden ja U-nion
välillä; o l i hyväksytty. Metsä-työläiset
saavat taannehtivasti pal­kankorotuksen,
lisäkorvauksen sun­nuntaityöstä
jä neljällä tunnilla
työviikon lyhennyksen. ;
Työnpäivän juhlakulkueet alka­vat
tänä vuonna Fort Williamista
aamulla kello 10 ja yhtyvät Port
Arthurin kulkueeseen, päättyen
Port Arthurin stadiumille, jossa
suoritetaan urheilukilpailut ja
muut juhlamenot iltapäivällä.
Terve näkmeiin. — A T H
rr rr
ms:.
Aikanaan tieteellisten j-ientojen-sa
perusteella Nobel palkinnon saa­nut
eräs vanha amerikkalainen her­ra
suosittelee nyt valinistautumista
ihmiskunnan "uusimiseen" kahdes­takin
syystä:
1. Siltä varalta, että atomisodassa
tuho'aan suurin osa ihmiskunnasta
ja jälellejään.eet synnyttävät kaksi­päisiä
lapsia tai muita hirviöitä, ja
2. Siiriä mielessä että voitaisiin
kehittää ihmiskunnasta jonkinlaista
puhdasta "kahtakirjarotua" niin,
jo ta lasten vanhemmat voisivat
määritellä—"ihanteittens;a" perus-teella,
kenen perinriÖIlisiä ominai­suuksia
heidän "lapsensa" saisjvat.
Toisin .sanoen — jos karjaa voi­daan
kasvattaa ja 'jalostaa" keino-siitoksen
avul|a,_niin miksei myös
ihmisiä?
Mutta alkakaamme tämäkin jut­tu
aluista. •
Kysymys on tietenkin amerikka­laisesta
tiedcmichestä, 70-vuotiaast3
tri Herman J . Mulleri.sta. j o k a .sai
vuonna 1946 Nobel-palkinnon to­teamuksestaan,
että ionisoiva radio­aktiivisuus
aiheuttaa elävien olento­jen
uudelleen tuottamiseliöihin pe­rinnöllisesti
vaikuttavia muutoksia.
Toisin sanoen hänen sanotaan jo
silloin todenneen, että radioaktiivi­suus
voi aiheuttaa perinnöllisesti
sen, jotta atomisodasta riiahdollises-ti
hengissä säilyvät ihmiset synnyt­tävät
kaikenlaisia epäsikiöitä. — kä­si-
ja jalkapuolia, kaksipäisiä hirvl-öiä,
sokeita j a kuuroja, järjettöniiä
ja vähän järkevämpiä, jättiläisiä
ja kääpiöitä jne.
Tällaisen mahdollisuuden varal­ta
tämä kaukonäköinen tiedemies
ehdottaa nyt, että muodostettaisiin
erikoinen "siemennesteen pankJti"
missä olisi siemennestettä syväjää-dyl
citynä siinä mielessä, että atomi­sodasta
ehkä pelastuvat ihmiset voi­sivat
sitä tilata jotenkin samaan
tapaan kuin maitofarmarit tilaavat
nyt "sonniyhdistykseltä" kantakir-jasonnin
siemennestettä. Siten voi­sivat
ehkä eloon jäävät ihmiset va-kuttua
siitä, ettei heidän lapsistaan
tule radioaktiivisuuden seuraukses­ta
mitään hirviöitä.
Tälle arvon tiedemiehelle ei tie­tenkään
tule mieleenkään sellaisia
kere tiläisiä olettamuksia, että ih­miskunnan
tulevia sukupolvia nyt
uhkaava radioaktiivisuuden-—vaara
voitaisiin torjua lopettamalla A
pömmikokeet kansainvälisen sopi
mukscn ja tiukan kontrollin perus­teella,
että atomipommit voitaisiin
yhteisten sopimusten perusteella
upotttaa meren syvyyksiin ja että ih­miskunta
voitaisiin vapautta» tästä
hirveästä sodan pelosta täydellisen
ja yleisen aseistariisunnan avulla.
Ilmeisesti oman ympäristönä vai­kutuksesta
hän pitää melko varma­na,
että ihmiskunnan pelastuksen
ehtona on se, jotta muodostetaan
mahdollisimman pian siemenees-tcen
syväjäädytyspankki. Sota,
\-sota on siis tulossa!
Tämä tiedemies, tri M u l l e r , nir
mittain sanoo sitä (siemennestepan-kin
muodostamista) askelena" i h ­miskunnan
säilymiseksi.
Hän sanooV että "asevoimissa pal­velevat
miehet joutunevaf enem­män
kuin muut radioaktiivisuuden
vaaran alaisiksi".
Mutta sotilaitten perheitten l i ­säksi
olisi syväjäädytettyä siemen­nestettä
varattava myös niille per­heille,
joiden "pää" työskentelee r a ­dioaktiivisuuden
uhan alla labora­torioissa
. avaruuslaivoissa, suurissa
korkeuksissa lentävissä lentokoneis­sa
jne;; ; /.--^ '.,;. '•'y''^-
Ihmiskunnan olemassaoloa voitai­siin
siis jotenkin jatkaa vielä atomi­sodan
päätyttyäkin -;- jos varustau­dutaan
s i l ä varalta, että on ainakin
•sieriiennestettä syväjäädytettynä.
Miten kävisi silloin, jos tämä sie­mennestekin
joutuu radioaktiivisuu­den
vaikutuspiiriin — tai jos ihmis­kunta
hävitetään niin tyyten, ettei
sillä ole lainkaan enää "kysyntää",
sitä c i arvon tiedemies meille selitä.
Mutta hän on myös ihmissuvun
suuri ' parantaja". Natsit pyrkivät
aikanaan ihmissuvun parantami-
5cen tappamalla miljoonia juutalai-
.5ia ja muita "epäpuhtaita" tai "huo­nompia"
rotuja.
Tri Muller suosittelee sen sijaan
"vapaavalintaista" ihmissuvun pa-
.rannusmerietelmää vtämän: syyäj ää-dytettävän
siemennesteen avulla.
"Se (siemennesteen syväjäädytys-,
pankki) tekisi mahdolliseksi" hän
sanoo New Y o r k Times Servisen
kertoman mukaan, "että perhe voi
saada lapsia, jotka omaavat vuösi-kymmeniä
sitten kuolleitten esivan-henripierisa
erinomaisia piirteitä."
' E i kulu pitkää aikaa siihen kun
ihmiset tulevat yleisemmin käsittä­mään,
jotta nykyaikainen tekniikka
tekee fyysillisesti mahdolliseksi
sen, että heidän yksi tai useampi
lapsensa polveutuu ainakin toiselta
puolelta oman ihanteensa mukaisen
henkilön siemennesteestä", selittää
tri Muller ja sanoo:
"Vanhemmat voivat täten valita
lapsilleen, seilaisia avuja "kuin sy­däntä
Jämmittävää rakastettavai-suutta,
iloista mielenlaatua, musi­kaalisia
lahjoja, nopeata laskuky­kyä,
rohkeutta j a kestävyyttä."
Selitettyääri että kaiken tämän
ihanuuden ehtona on ihmistenkin
elämässä keinosiemennyksen hy­väksyminen
arvon tiedemies sanoo:
"Näiden mahdollisuuksien tultua
täysin oivalletuiksi, monet idealist.'-
semmat (?) v a n h e n u n a t . . ; tulevat
vapaasti siittämään j a kasvatta­maan
omina lapsinaan oman valin­tansa
perusteella hankittavan sie­mennesteen
avulla . . ."
Tässä voi tietenkin olla se vaara,
minkä kirjailija Mernard Shown
sanotaan aikanaan huomioineen.
Kun eräs eilttäin kaunis näyttelijä­tär
suositteli tälle vähemmän kaui
neudestaan kuuluisalle kirjailijalle
aviosuhteita sillä perusteella, että
heidän lapsistaan voisi tulla erikoi-siiuksia,
'-jos he saisivat Shown a i ­vot"
ja hänen vaimonsa ' kauniin
muodon", niin mr. Show tuumi, et­tä
minkälainen lapsi tulisi silloin,
jOS se saisi äidin olemattomat aivot
ja isän julman muodon?
Vaikka oleltaisimmekin, että y l i
7Ö-yuotias ukkp Muller uskoo jo pa­remmin
kaikenlaisiin "korvikkei­s
i i n " kuin ihmissuvun normaaliseen
elämään j a sen normaaliseen jat­kamiseen,
niin meistä tuntuu kui­tenkin,
että nuoremmat ja elinvoi-maisemimat
ihmiset voivat olla hio­man,
eri mieltä. Jokatapauksessa
olisi sittenkin luultavasti parempi,
että;estettäisiin yhteisvoimin atomi­sodan
syttyminen; poistettaisiin i h ­miskuntaa
ja tuleviakin sukupolvia
uhkaavat radioaktiivisuuden vaarat
ja varattaisiin niin henkisesti kuin
fyysillisestikin paremmat kasvun ja
kehityksen mahdollisuudet niille
miljoonille, joilta yksitysyrittäjäi-syys
varaama vapaus — riistova-paus
— on sen tähän mennessä
kieltänyt.
Meistä vanhoillisista rauhanpuo­lustajista
tuntuu nimittäin siltä, et­tä
turhaa on suunnitella ihmiskun­nan
"uusimista" siltä varalta, jos
atomisodassa tuhottaisiin tämä ny­kyinen
ihmissuku — sillä siinä r y ­täkässä
tulisi tuhotuksi myös ne
olosuhteet missä ihmisejt voisivat
elää. Jokatapauksessa "maknisoin-t
i " j a "tekniikan kehitys" voisi j o i
denkin miestä mennä siinä tapauk­sessa
hieman liian pitkälle.
— Känsäkoura.