Vapaus, March 23, 1968

              Sivu 2 Lauantiai, msialiak. 23 p. ~ Satunday; Mar. 23» 1968
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF^^ FINNISH; CANADIANSr
<LIBERTY) , , - Establifihed Nov. 6, 1D17
EDITORt ',W. EKLUNO J lMiM«M>limi B. GVRIBI
Publishing Co. Limited. 100-103 Elm St.^WMt, Sudbury. Ontatto. Canada
ftddroisa: ^ «> ^
Adi<;rtisliig mies upon applieatlon. ttasul&tlon tree of obai«e '
-xuthorieed as second claas nudl by,.tbe P ^ t Offl(* DejÄitmra^
and for payment df'tncitik^ 4^ o6|ib\
-CANADIAN LANGUAGE-PRESS w. CLUB
banadass» 1 vk: «0.00. «Wc.«R2*' ÖÖA:n;
Suomeen:
l V k . U I 4 ) 0 , 6 t t . ^ 7S
Sudburyn vaalipiirin libeiia^linen edustaja Elmer Sopha
cm aikaisemmin pitänyt lainlaatijalfiuaiinan istuirmiofissa joitälkin
•oifcein hyviä puheita esimerkilksi Ontarion kaiivosyihdyslkmitien
veroltiaakan htiiaientamiscSsrta ja isiiben lättyvistä seittöoista.
Mutta mikä sai hänet viikon rahissa intoitemaan John Ro-badsin
johtamam i»ryhallituibsen pitolesita ja hyöfckääimään
I nyt "NDP.-ta lainlaaitijafcunnassa edustavaa, SutiovTorointan- en­tistä
kuolemansyyntuitkijaa, tri MoiDdn Shutoania j a Pierre
Bertodiia vastaa!n,-se menee täydelliset yli ymimörryksemime.
Tarkoituksenamme ei ole "pudlustala" sen paremmin tri
Shulmanin kirjaa (Jokainen voi hankkaa miljöortasn) eikä l i i o in
mr. Bentonin Icairmanraääiittelyja. Kuanpilkaan heistä e i ole
pyytänyj meiMS puölestaptfljimiista ja he Ocuimmattlkin jiautu-vat
it&e' vastaamaian edesottamisistaam, olkoot ne sitten ar­vostelun
kestäviä (tm e i . fiuoraan samioon m e olenMne laioa s u h ­tautuneet
tietyin varauöasin tili .SMmanin "rikastutmis^je.
kirjaan" ja toisaalta ihaiUeet sitä kun tämä mlonlmiljonääri-mies
tuli työväenlilkikeen purilefie j a löttyi NDP.ii jäseneksi.
Vaikeata ^ myös -kiistää m r . 9o|fcaia raiBarftelbnää, e t tä mr.
Bertoin on o i ^ r t u M i a t i ^ omon .cranen 'tevoitteUja, jnMtta se
ei muuta miksikään sitä tosiasiaa, eittä kirjaiUjanla ija televi-sio-
kammentaattcxrina mr. Berton on omaksuniit hyväksyttä-Ä
tärkeässä kysymyksessa^ esimerkiksi 1 ^ ^ ^
on tuominnuJt Yhdysvaltain hyökkäyssodan Vifi-tmaamia vas­taan,
arvostelluit
telfcopyhyyt^ Mtketty^ <täantum!uk!9ellisu^^
ta täällä kotona jne.
Mutta kysyä -tulee,— jokainen ajatteleva ontariolainen
kysyy — miksi rar. SofAa kohdisti juuri nyt puhetaidoliset
fcyfeynsä, joita ei kukaan halua kieltää, iai Shuhnania ja mr.
Bertonia vastaan? Yhtä aöieeUista o n kysyä, miksi mr. Soi>ha
sai nyt raikuvia suiosionosoitufcsaa konservatiivipoiohieen edus-tajiital
IjainlaatijakiiMinain istunprtossa?
Eiftmehal-ua säiioai että mr. Sopiha oljlsi tahallaan rien­tänyt
laäministeri Robartsin ja hänen hallituksensa puolus-lajaka
kiinnittämälä huomipta ppijs täanän hetken todellisuu-deste,
tämän ;j»iväiri tärkeimmistä kysymyksistä tois­arvoiseen.
Selvää kuitenkin, on, että mStä »tahansa "syntejä" tri Shul-nian
ja mr. Berton <wat tehneet, ne ovat kfuitenfcin pikkurike
fcöitä verrattuna Ontarion loryhaiHtuksen rahamimsteri
Charles MacNaughitonin viMcoa a i l ^ ^ bud­jettipuheeseen,
jonka perusteella keskinkertaisen otnifcairiolai-sen
"pefheen pään'' verot ncxusevat 150 dollaria vuodöKa.
MacNaUghtoniri ^esiftyksen jdhdiosta korotettiin saXmkkei-dea
veroa 4 sentillä 20 savukkeen laaitikkoa 1 ^
Samalla kerltaa kordtettiin gasohiniveroa 2 sentillä gallo­n
a ja tiedoitöttiin, eifctä äuitotjen vuotuisten verolaattoljen hin^
nat kohoavat $5.0(M10.00 ajokkdia Ifcohti.
Sairaalävakunkiksöi k^iikausiimata ndusevatt tämän
budjetin perusteella $3.25-$5.50 yksinäosille ja $6.50—$11.00
paa-isfcunnille. Sairaiishuoltovaftamtufesen eh OMS fcuu-fcaiusimaksut
nou^vat $5.00-$5.90 yksilnäisille,$10.0a-$11.80
lapaettomille perhedMe ja $12.50—$14.75 lapsilisille pealheille.
Kaäken tämätn lisäksi tulee suamturitaikalastajille $3.00
''kalastuslupa'', nukä on itodellisuudessa uusi verotusmudto ja
eräÄvijöiUe $5.00 hdirttaiget pyssynkantoluvalt^^i^ dollarin
. makBaoeiden tilaile.
Olisi luullut, että virailllseen oppositiopuolueeseen (liberaa­lipuolueeseen)
kuiiluvallamr. Sopftialla ohsi olluin j d t a ^ sa­nottavaa
näitä suumnattoman suuriia ja kokonaiain tuoonittavia
verokOTotuksia vastaan.
Mutta ei! Hän vain pauhasi tri Sbuimania Ja nir. Bertonia
vastaan!
Ei ole lainkaan ihme vaiMca toixxnftcdaisuuitisissa keorottiin
.torypulolueen edustajien anrtlaneen innokkaita suosionoSoituk-
. sia nu*. SophaUe — mutta dhme j a kumma on jos nämä toryjen
. mielenosootukset eivät saanedt mr. Sopihan kannattajia ajat-
• telemaan, että "kuka huijaa k^ltä?" Tuntuu kuin mr. Sopha
oMsi laulanut "nuotin vierestä". '
Johairmies Virolainen puoltfee^amJaiiäe^; ^
(tj^acoä «dfiJiUtseäUl ouaiöMÖta) rjiiolta, jossa .tämä luottamus aikai. Siinain fcrilsin jälkeen tarvitsi
sennmin oli
tä lya^nesti luomi«btia erästä iluo-s
f m . ,ullki|)999>Iltti!kan pemusteOcij&fi,
]}!OD3^' sub0e SiHxm^ ini(»lu«etio-mmispolitiiiklkaan
om' välistä Jiei'ät-
^Sayt-tosllcustolu*, Tajik()itan sopi­masta
ystävyydestä, yhteJstyöptä ja
kCiSikinSisestä tmritöhttosfo (Der
Venbr^g Uber die Fruendsclbaft, die
ZusamimieiucFbeit und den ge^en-,
seitigen Beiatand),, joinlka Suomi
«olmi joikseeiiikiax tasam 20 vuoiUta
sitten Nepvostoliiitou ikain&sa j a jo--
ika j ^ e a a m i n V. 1955 uudiatettiin-
Sopimuiksen kesikeinen ikobta oxi,
Iku1|en larvoitsat - '«kuuiijanl >4£c|täne-väakin,
että Suomi sitoutuu, mi--
k£li Saksa tai sen liititolainem
hyiMcää Suomieen tai Suiameqi alu­een
kautta Nieuivo9tiolilfU>n ikini|p.
puun, puolustautumaan kaiMn käy­tettävissä
«leivin voimin. Puolus­tautuminen
(tässä tilanteessa on i t ­senäisen
maan Itsestään selvä pe-ntsoikcus.
Tarvittaessa Suomi saa
tMöin ajpua Neuvostoliitolta. Jos­kus
käsitetään tämä sopimus soti-laaUiseiksi
liiUosopimuksöksi esi­merkiksi
Varsovan liiton tai N A r
TOnsopimus/ten tapaan. Sitä se e i
ole. Tilanne, jossa sopimus /astuu
voimaan, o n aivan täsmälleen mää­ritelty:
hyöikikäiäijän on oltava Sak.
sa tai sen liittolainen j a hyökkäyk­sen
om tapalhduititava Suoim«i
alueella. Sopimusauitomatiikikaa ei
ole. Sopimuksessa nimenomaan
määritellään, «"ttä avun tari^eesta,
lasi.Iusta j a määirästä on eriikseen
sovittava Suomen j a Neuvostoliiton
kesken. On selvää, että jokaiseUa
itsenäisellä miaalla on oikeus hyök­käyksen
kohteeksi joutuessaan ot­taa
apua, mikäli siihen olisi tar­vetta,
siedtä, mistä sitä on saata­vissa.
"Vuonna 1948, jolloiu sopimus
tehtiin, Neuvostoliitolla oli maail­manpoliittisen
kehityksen takia
syytä varautua sellaiseen hyök-käykseen,
jonka mahdollisuus on
sopimuksen aineellisena -pohjana.
Saksa oli seitsemän vuotta aikad-semmin
hyökännyt Suomen aluetta
hyväksi käyttäen Neuvostoliittoa vas
taan, pohittinen jännitys Euiroopas-sa
o l i nousemassa j a kehitys, joka
johti kahden sotilasliiton synnyn,
vast&ään alkainu!t. Oli ymmärrettä­vää,
€ittä'Neuvost»liitto halusi var­mistautua
siitä, että Suomea käy­tettäisi
mahdollisena hyökkäyksen
'tukialueena. Sopimusta voitaisiin
täten luonnehtia poliittiseksi jäl-
'leenvakuutussopimukseksi. .Neuvos­toliitto
sai haluamansa takeet ja
samalla vahvisti puolustusintressin-sä
rajait Suomeen nähden; Suomi
«ai vakuutuksen hyvän naapuruu­den
politiikkansa aitoutta kohtaan
tunnetusta luottamuksesta siitä ta-
SYNTYAAÄ.
PÄIVIÄ
J U S T I I N A SAVO, TOTOnto, Ont.
täytti perjantaina, maalisk. 22 pnä.
76 vuotta.
M A I J U MÄENPÄÄ, Worthing-toh,
Ont täyttää lauantaina, maalisk.
23 pnä. 75 vuotta.
E R I C K KRUUT, Hearst, Ont.
täyttää maanantaina, maalisk. 25
pnä. 69 vuotta.
E D HILL, Long Lake, R.R.2
Sudbury täyttää tiistaina, maalisk.
26 pnä 80 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tutra
vain onnentoivotulksiin.
Kaksi virhettä kerralla
havaittu min kofti- kuin töko-
:, politiikanlkiin tiimoilta
Hallituksen jäsenenä hän ei
ole esittänyt pieninltäfcään pro­testia
sen j'<Aidosta ikun maa-
On vaikeata sanoa johtuuko se (Uittohallitufeselle niin yliei- hamme on turifceulbufluut «Iko­sesta
alemmuuskompleksista — minkä perusteella selitetään, maalainen pääkxma on kaapan-että
Canada ei voi telhdä niibään sellaista joka saattaa ''älrsyt- «utjiatku^/iastti lisää valta-as^^
tää" Washingtonia — kun valtidsHhiteeri Judy Lamarfilh ilmoitti mia töolUsuiuiden eri osillla.
alkuviikolla, että hän ei voi (naisena J^^tyä fcHpailemaan U- Ulkoipoliättisesti—vaikkiahän
Wradipuölu€en johtajan paifcasta.nittn hä^ on päättänyt aaiftaa oribin puhimult Vielteiaimin-so-
' kannatuksensa Paul Hellyerflle!" — dan päättymisen "halusta" mr
V v 'Jos ohsin mies, ryhtyi liberaalipuolueen Hellyer on antanut ta5^
• kansallisen jöhtaijan- paikasta, sdittii miss Judy Lamarsh. kannatuksen Yhdysvaltain l i -
Muttat, hän lisäsi, kun "canadalaistilt eivät ole vielä vai- ikäiselle sodalle^ja kieltäytynyt
V miina hyväksyniäiän naista pääminisit]^^
-vansa kannatuksensa mr. Hellyertlle..
, : Miss Judyn selostuksen mdhaan mr. HeHyer on o
i miehinen mies, vaikka häntä d tijunlncrt^akaan minään^
V leijonana",^ e M ''urheilupaidafisa'' esiiatyjäfniä, HeMyer on, sa-
(noi miss Judy "todellinen" mies — niulqri iältään, :miutta ko-
: bömuksiltaan vanha;"
' Meidän käsityksemme-»on, että miss Judy tdki Itässä yh- Gordonia, jolla ön edellämai-teydessä
kaksi virhettä samalla kantaa. Jds nainen on maas- nJtuissa asiidissa padjom puh-
V samme vielä niin ialläspadnetus_^^^epiassa, ettei hän voi talsa- itaammalt kirjat. . Toisaalta on
arvoisena Mlpailla libettiaaMpuolueen Johtajan paikasta, min surullista todelta, että ei aina-ftilloui
hänen velvollisuutensa erikoisesti naäsia ja saimaila feaan mäss Judyn tieiälmäsh miu-k6ko
kansakuntaa kolhtaan olisi va£dtinut miss ^ Jhidya ''nos- kaian ' liberaialipuohieessa ole
• tamaan helvettiä" i kuten sanotaan, asettumalla johtaljapaikan
kilvoittelijaksi., . . . ^
'Toiseksi, vaikka enime mitenkään epäile mr. Hellyerln
miehekkyyttä, meistä tuntuu, «llrtä kysymys ei ole niistään
pe«oonaominaisuuksist^. eli. 'Ikauneuskilpailusta" Vatoh siitä,
^ minkälaista ohjelmaa puoluejdhtajaksi pyrkivä mdes edustaa. Judy Läma!rsh telki kaksi vir-
JÄ tftteär s i i ^ . hettä yhdelllkertaa.
kaikenlaisista toimenpiteistä
öanadiallaiaten soitajbarvikkeiden
myynnin lopelttamiselksi Viet­namissa
käyttämistä varten.
Tyydytyksellä on todettava,
että miss Judy sanolo pitäneen­sä
ensimmiäisellä tiLaJla Walter
toista mr; Gordonin tapaista
miestä!
Lyhyesti sanoeln meistä siis
tuntuu, että luvatessaan kahna-tuksensa
mr. Helyerille, miss
vostoliitto:totesi Suomört politiikan
lotefvan, kuten sopimuksen johdah-jtto&
sa sanotaan, "halua pysytellä
suurraätairistiriPtoiJen ulkoiiaiuitelia"
— toisin sanoen j u u r i puolueettb-muuzpolitiikkaa.
. |
, "Ystävyyssopimuks^sa mainittu­j
a konsuitaatiolta avuRw^taniJS6^
ta Suomelle ei ole k o s k e n k M i r.
Yhden keiiran . -«dksyUÄ Ifiöi
jolloin Euroopan poliittinen, koko-naistiUume
o l i jännittynyt ja, e r i -
ityisesti kehitys Itämeren j~alueella
näytti NeuvostoiliJton näkökulmas­ta
katsoen uhkaavalta on käyty
poliittisia keskusteluja tpaisten
ikmisultaaiUoiden 'taip^isubdcfäta.
Panesidentti Kekkosen e8itett}'ä
kantanaan, että konsultaatiot v o i s i,
vat johitaa Skandinavian maissa
vSärinkäsityksiin, neuivostorjoihtajat
luopuivat niitä vaatimasta. 'Viimek­si
kuluneina vuosina kehitys on
johtanut siihen, että Suonien alu­een
ja koko rtämeren alueen klas^
sinen suurstrateginen merkitys on
erittäin voimaikkaasiti vähentynyt
ja Euroopassa vallitseva perus(jän-nitys
lieventynyt. Ystävyyssopi-muksen
edellyttämien sotilaallis­ten
konsultaatioiden mahdollisuus
on siten entisestään vähentynyt.
Tämä on omiaan tukemaan Suo-men
neuti-aliteettia j a aritamaan s i f
Ie lisää onnistumisen edellytyksiä.
''Rauhan vakiin!uminen Euroo­passa
on molempien sopimuspuoi.
Ien etujen inukaigta. Tukiessaan
tätä ylei-kehitystä ystävyys- ja avun
antosopimus on osoittautunut
hyvin tarkoituksenmukaiseksi: täi-laisten
jäJleenvakuuitussopimusten
päätehtävä on estää juuii sen t i ­lanteen
syntyminen, jossa sopimus­ta
olisi sovellettava käytäntöön.
Mufta sopimus sisältää myös mää­räyksiä
sivi?!yksellisen ja taloudel­linen
yhteistyön, kehittämisestä so­pimuspuolten
kesken ja ylipäänsä
eräänlaisen "hyvän naapuruuden
kodin". Sellaisena se on Suomen ja
sen itäisen suurvaltanaapurin hy­vien
suhteiden perustana.
"Hedelmistään puu tunnetaan,
niin myös puolueettomuuspolitiik­ka
tuloksistaan". Sivuutan tässä
vain maininnalla sen seikan, että
esimerkiksi tärkeimpien johtavien
maiden — kUten Neuvositoliit»n,
USA:n, Iso-Britannian ja Ranskan
— eri • yhteyksissä Suomen • puo­lueettomuudelle
ja puolueetto­muuspolitiikalle
antamat suoranai­nen
puolueettomuuspolitiikan tuloksia.
Kiinnittäisin - huomiotanne lisäksi
siihen, että puolueettomuutemme,
sellaisena kuin me sen olemme k e -
hiftäneet ja sellaisena . kuin sc
maailmalla tunnetaan, on merkit-itävSsti
lisännyt Suomen mahdolli­suuksia
osallistua kansainväliseen
yhteistoimintaan yleismaalimaUi-sessa
mitassa.
Eräs eroavaisuus Sveitsin ja Suo­men
puolueettomuuden välillä i l ­menee
siinä, että Suomi katsoo n i ­menomaan
osallistumisen jäsenenä
Vlliyiistyneiden Kansakuntien työ­hön
olevan sopusoinnussa puolueet­tomuutensa
kanssa. Olemme iloisia
voidessamme itodeta, että Y K on
pyytänyt ja saanut Suomen palve­luksia
useissa raulhanturvaamis-operatioissa.
Parhaillaan on suo­malainen
pataljoona, y l i 600 miestä,
Y K : n palveluksessa Kyproksella, ja
20 suomalaista upseeria toimii
tarickailijaupseereina Suezilla. Y K n
Kypros-joukkojen komentaijana on
.«juomalainen; samoin Y K : n pääma­jassa
toimiva pääsihteerin sotilaal­linen
neuvonantaja. Suomi on ollut
käyttökelpoinen Y K : n kannalta n i ­menomaan
puolueettomuutensa an­siosta.
Mainittaiitoon esimeikkinä.
tätkkailijaupseereita ' Suezille, hän
saattoi Y K : n 122:n jäsenvaltion
joukosta iöytSäatofcsi vain ^ifcolme
maata, joiKle pyyntö upseerien äset-
'tamfMtsita inoitfhi osoittaa^ Maat o l t
vat Ruotsi, Suiuni j a B u m a .
"Sodan j a rauhan kiytsymyksessä
enjmie ole puoJueefitoniia",iOn pre-sidenUi
Uiijo K a k j ^ todebnut,
Suomen häitllttis ikatsoö, että sillä
PO iMunlueettomuu9iM^ti&^
'teissä oikeus lausua biiolestumisenr
s a kehityksessä, joka aivan ilmei­sesti
uhkaa' maaUma?irauibaa ja
maamme mahdollisuuksia: onnistua
puolueettMuuuisipolitiikassaain. Suo^
;imi antaa , mjrös täyden itukensa
Y K : n piirissä tapatatuville ponni»'
'leluille ydinaiseistuksen leviämisen
äf^Svän. sopimiktsen aikaansaami-seksi.
Kaitsomme, että kaihden su­pervallan
asiasta saavuttama yfcsi-mieHsyys
on ratkaiservan täikeS
edistysaskd ja että .ydinaseetto­mien
maiden, myös ydinaseiden
valmistamiseen poitentiaaHsesta ky­kenevien
maiden, tulisi tehdä kalk-keosa
sopimuksen aikaansaami­seksi
ilman viivytyksiä.
Oman maanosamme tilanne on
maamme ulkopolitiikan kannalta
raitkaisevan täikeä- Suomen suh­tautuminen
Saksan kysymykseen
lienee tunnettu: emme ole tunnus­taneet
ikumpaakaan Saksaa emme­kä
hyväksy Liittotasavallaa esittä­mää
yksinedustusvaatinH^. P i ­dämme
yllä; kaupallisia edustustoja
$ekä Liittotasavallaasa, että DDR:-
S3ä ja kohtelemme molempia Sak­san
osia ehdottoman tasapuolisesti.
Saksan ikysymys on edelleen E u ­roopan
potentiaalinen levottomuus-pesäke,
jonka hejjasltt^aikutukset
helpoiiti tuntuvat myös Suomen
geopoliittisessa ympäi"istössä; Mut­ta
täsitä huolimatta olemme voineet
panna meikille jännityksen lieve-nemisen,
joka on tapahtunut E u ­roopassa
.viimeisten vuosien aika­na.
Tämä on jyikkänä vastakohta­na
jännityksen lisääntymiselle ja
uusien jännityspesäkkeiden synty­miselle
eräissä muissa maailman
osissa. Oman maanosamme rauha
lur/tuu kaikesta huolimatta tällä
hetkellä turvatummalta kuin ko?.
kaan aikaisemmin toisen maaibnan-scuan
jälkeen. Suhtaudumme op­timistisesti
tähän kehitykseen ja
luotamme, luullakseni perustellus­t
i , sen jatkumiseen. Suomi on val­mis
omalta osaltaan vaikuttamaan
ideologisten j a poliittisten raja-aito-
MiAiiiiiii
Berliini, ~ Vättif^vAtUm ^
puheenjohtaja Walter , Ulbricht
vastasi; (elevjsio. Ja raalopoUe^s-saan
lihisi^JlakiBan Kurt Kiesin-gerln
**9iAv(Misakm' katisalraiinait
tilasta",.J5okä/t2mä antoi vUkkb
sitito maaiiaiitiifaia Bonnin liitto-päivillä.
Ulbricht nimitti Kiesingerin
puisetta erittäin hedelinättömäk-fll
ja näköiilattenaiksL Tarkem­min
kstsÖMi, Jafkiil Ulbridit, ei
iOesfiiifer kisitellyt lalnbian
kai^aknnmai tilaar vaan esHti
ohjelman miten liind-Saksan fi-nanttfitiSi&
omaal' Ja nmiden taan.
.tomnksellisten voimien vialtaa voi­daan.
'eddUsen laajentaa ja miten
tämä voidaan tHidä taitavammin
kuin vuonna 1933.
Kiesingedn « i u ^ solmia
•tunnustus ovat nekin eräitä ^% ^f^^r^-
, ^ « « r « , . „ o „ ^ i ; « i , , „ « s»Ua edellytyksellä, etta tahan täh­täävillä
suunnitelmilla ja toimenpi-
Itcillä. <m rattäväh laaja kannatus.
Suomi ei heilua eristäytyä Euroo­pasta;
me olemine sen osa ja me
jaamme sen kohtalot". Virolainen
sanoi.
että kun pääsihteeri kesäkuun 1967
Suhaifon suuri
oppilaita
r Djakarta^ — Tuhansia ylioppilai­ta
marssi viime maanantaina Dja­kartan
kaduilla j a osoitti siten e n -
simmäisen kerran mieltään suoraan
nykyistä hallitusta vastaan, mutta
heidät pysäytettiin panssariajoneu­vojen
j a varoituslaukausten arvulla-
Yksi panssarivaunu, kaksi pans-sariauloa
j a 200 sotilasta pistimet
tanassa asettui valkopukuisten mie^
^enosoittajien - eteen, kun nämä
marssivat Indonesian kansankong-.
ressin rakennusta ikohti. Kongressi
on muodollisesti maan korkein po­liittinen
elin.
Sotilaat ampuivat sarjan varoi­tuslaukauksia
ylioppilaiden päiden
yli, j a jotkut mielenosoittajat puo-l
e s t ^ n paljastivat rintansa uhma­ten
tulitusta. Kaksi ylioppilasta
loukkaantui.
Blielenosoitus päättyi rankkasa­teessa
samaan aikaan, kun kong-iressissa
asetettiin virkaansa n. 120
edustajaa, jotka virkaa tekevä pre-sidentti
Suharto o l i nimittänyt tur­vatakseen
siten enemmistön itsel­leen.
Kongressi aloitti istuntokau­tensa
21- maalikuuta ja voi vali­ta
kenraali Suharton täysivaltaisek­si
persidentiksi sekä lykätä vaaleja
enintään viideksi vuodeksi.
Ylioppilaat ovat julistaneet, et­teivät
he Ole niinkään huolestunei­ta
vaalikysymyksestä kuin kenraali
Suharton kasvavasta vallasta. Maa­nantainen
vastalausemarssi o l i jär­jestetty
vastoin mielenosoituskieltoa
j a se :plL -ylioppilaiden tähän
j i r k i n haaste Suharton aivovallällc.
Suharto riisti vallan entiseltä prcT
sidentiltä Sukartolta syksyn 1966
kaappauksen jälkeen.
, . , « f M M ^;
sopimus väkivaaiffii''2til^ViiyS^ä-misestä
ilman DDR:n, tuimustdmls-ta,
sanoi Ulbricto^ ^ttä se/oÄ; y r i ­tys
peitellä' säksalaisilfö^^Ja maulta
Euroopalta lUttohalliti^hpseiE^ ' t o d ^ .
set päämäärät. Miten on.m^idöUlS-ta
sopja rehellisesti i a j % ) < ^ ^
vallasta pidättäytymisestä;^jos fa^^^^
nen osapuoli ei tunnusta teisen .ole­massaoloa
vaan päinvastoi^kieltttä
sen. '
Hämmästyneenä totesi >Wlbri(!^t
kutaieensa;nU'ten: läheinen
Kieshigerille on DDR:n; hyvimvointi;-
Menestyksemme olisivasE vieläfiliu-remmat,
ellei Bonnin 1i«Hitus olisi
systemaattisesti riistani^ meiiiiä
miliardeja markkoja.''Botaiin^liao-lenpito"
DDR:stä ulottuu - s t o a i ­neellisesta
vahingoittänila-esta sa-botaashun,
kaikenlaatuisesta jopa
talviurheilijoittemme ;,kultani^taiU-lien
riistämiseen.
USAiUe LXNSI-SAKigAN
TUKI VIETNAMISSA
Kuvaavaa liittohallituksen pyr­kimyksille
on että s e ' y r i l t ä a i e s^
ydinsulkusopimuksen ^ 'aikaansaa­misen
j a viivyttää «»h-allekirjöitta-mista
kalkin keinoin. Hu<diffljSttB
siitä, että Länsi-Satoa^ väest&i
enemmistö vastustaa ameiriModait-ten
hyökkäystä Vietnaminsa, antaa
Bonnin hallitus ite asias^. solidaa­risuuden
julistuksen USA::n mur-hatöiUe.
Uusnatsilaiselle puolueelle K i e -
singer vakuutti, ettei sen tarvitse
pelätä valtion toimenpiteitä. Mutta
samaan aikaan vainotaan ^Lähsi-tSaksassa
demokraatteja jäi;piestäSn
Vietnamin sodan vastustajia.
Saksan kj^myksessä liittokmisle-r
i vahvisti ja edelleen kaagisti kai­ken
sen, mi^kä syventää Saksan ja­koa,
.totesi Ulhrioht. Yhtäkään es­tettä
ei siirretty syrjää»; j Sanoilla
jotka toivat mieleen jnatsien "Volk
ohne raum" -teoriai todisti Kiesin-ger,
että hänen hallituksensa pyxkii
edelleenkin epäreaaliseen'^päämää­rään,
vuoden 1937 rajojen palaut­tamiseen,
nimenomaisesti hän U e l r
täytyi tunnustamasta Eunx^an
status quota ja nimitti sitä sietämät.
tömäksi.
Yli viisikymmentä amerikkalaista
sotilaskaiioiria Ruotsissa
Ttakholma. — Amerikkalaisten so-
Ula^arfcurien tulo Rootsiiit on li­sääntynyt,
ja heitä on jo yli 50. "Jo-
.ka päivä pari karkuria seisoo ovem­me
ulkopuolella. He ovat tervetul­leita",
sanoi tnkholmaSainen laki­mies
Hans Göran Franck, Joka «n
johtava hahmo Vietnamin raoban-komiteoissa,
Amnesty Intemationa-lissa
ja kreikkalaista demdcratiaa
puolustavassa komiteassa.
Franck lisäsi: "Kuinka he tulevat
on heidän asiansa. Me emme rahoita
heidän matkaansa emmekä kehota hei
tä karkaamaan. Se on henkilökohtai­nen
päätös, joka heklän on tehtävä
omin päin." Mutta heti karkurien
saavuttua "Vietnamin sodan vastus­tajien
työryhmä'' antaa heille rahaa
ja esittelee heidät ruotsalaisille per­heille,
jotka vastustavat Vietnamin so­taa
ja. antavat, heille asunnon.
'Franckin mokaan 20 näistä kai^
kureista «n saanut olesketoluvan
"uihimiUisistä syistä". Muut odotta­vat
anomustensa käsittelyä. Ano­muksiin
tullaan todennäköisesti su-.
'Ostomaan...
Karkurit eivät näytä sanottavasti
haittaavan Ruotsissa olevien amerik­kalaisten
hallitusvirkatltjain mielen­rauhaa.
Muuan lähetystövirkailija sa­noi:
"Kourallisella hyväuskoisia nuo­ria
poikia ei voi olla keskeistä mer­kitystä
Ruotsin ja Yhdysvaltain vä­lillä
tällä hetkellä vallitsevassa jän­nityksessä."
Sotamies Roy Ray Jones, 21-vuotias
Sissdtaisfceliija
Rhodftsiasasalktii
Salisbury. — Rhodesian airmedjanv
joukko-osastot kiristivät ked£ivi|k-kona
ilmavoimden tukemana nes^ä
päivää sissejä vastaan kestänyttä
taisteluaan. Afrikkalaisia kansallis­mielisiä
sissejä uskotaan olevan 50
miestä käsittävä ryhmä.
Maan hallituksen niukkasanaiset
tiedonannot ovat antaneet hyvin va-häi
valoa taistelujen kehityksestä
ja keskiviikkona ei tiedoitettu m i ­tään
sen joukkojen etenenusestS.
KansallisnueU^set afrikkalaiset
väittivät Lusakassa, 5!ambiassa, että
sissit olivat valloittaneet lährflä K a -
roLta, noin 80 m a i l i n päässä Zam-bian
rajalta Rhodesian puolella s i ­jaitsevan
pienen Miamin virastokes­kuksen.
neekeri Detroitista, lähti 12 maalis­kuuta
Ruotsista palatakseen yfcsSc-köönsä
Länsi-Saksaan. Hän joutuu'
kuulusteltavaksi.
Jones oli ensinmiäinen oleskelulu­paa
anonut j a luvan saanut amerik­kalainen
karkuri, ja hän on myös en­simmäinen,
joka on palannut. yics&-
köönsä. Hän kävi sitä ennen Yfad^'
valtain Tukhohnan suuriähetystossä,
joka maksoi hänen lippunsa, Jones
matkusti ruotsalaisella ulkonuudats-passilla
saksalaissjmtyisem vaimonsa
ja Ruotsissa syntyneen poikansa
kanssa. • • •
PÄIVÄN PAKINA
1A?AX)S HAL BANKS
Jostakin kummallisesta syysitä
emme voi iloita siitä kun Hai
Banksia — Seafarers unionin en­tistä,
canadalai-spnesidenttiä — ei
palautettu "valloista" Canadaan,
: kuten onlariolalset viranomaiset
olivat pyytäneet. —
Normaalisesli meidän myötälun-tomme
on työväenmiesten puolel­la,
sillä kokemus on osoittanut,
€4itä porvarillisen yhteiskunnani o i ­keuslaitos
ei kiiihda syyttää ja tuo-milakin
heitä oletetuista, tekais­tuista
lad aivan olemattomista r i k -
koumuksista.
MutitaHäl Banks el olekaan
"tavallinen .työväenmics".
Hänet tuotefttiin — vai "lähetet-liinkö"
hänet? — kylmän sodan
korkeimmillaan riehuessa Yhdys­valtain
puolalta rajan tälle puo­len
suurten järvien merimiesten
hyväksi suuria pjflveluksia tehnyt­tä
Canadan meiimiesunioa hävit­tämään
ja hajoittamaan', .
Siinä hommassa ei totisesti kei­noja
kaihaettii ja valitettava tosi­asia
on, että "kommunistisuuden"
leimalla miönkattu merimiesunion i
MaiUn silloin murskatuksi. Ba'niks
j a hänen gorHlansa pystyivät s i i -
pystyneet.
Mitä sen jälkeen tapahtui, siitä
ovat viimepäivinä mr Banksia
koskeneet uutistiedot kertoneet
uudelleen melMe.
Banikssai oanadalaisessa olkeus-kuulustelussa
viisivuotisen vanki­latuomion
syytöksestä, jonka m u ­kaan
hän o l i "salavehkeillyt kil­pailevan
unionin erään johtajan
pieksemiseksi".
Vedotluaan asiiasla mr Banks
pääsi $25,000 takausta vastaan va­paaksi—^
ja puhdisti sitten tämän
maan tomut jaloista kadoten Y h -
dysvaltai n puolell©, mistä hä'nitä
e t muka löydetty keinolla eikä
millään-ei sen paremmin yhdys-valtalaisUm
viranomalsiten kuin
'muidenkaan toimesta r— 'kunnes
eräs toronitolalnen sanomalehtikir-jeenvaihtaja
totetsi, etibä "takaus-maiksu-
pakoilija" eleli huvipursi-ncen
siellä kaÄfcesaa mukavuudessa
Lopulta tilanne kehittyi siihen,
että tianadalaiset viranomaiset
pyysiväit, Canadan ja Yhdysvaltain
välillä voimassaoloviien rikollisten
maasta toiseen luovuttamissopi­muksen
perusteella; että Baihks
pala^itteitai-^jlhi Canadaan vastaa-heh,
Inihin laivausyhtlöt eivftt kai^^ maan edellälmainittuun syytökseen
4clsta' poniiiöteltiJistagn Hu<rfima'tta- väÄränvalaan teoata.
Silloin näytti siltä, että Banks
joutuu uudelleen 'korkean raadin
eteen täällä Canadassa; Yhdysval­talainen
komdssioneri Salvatore
Abruzzo antoi viame marraskuus-,
sa määräyksen, eifctä Banks o n pa­lautettava
Canadaan j a niin joutui
Banks pidätetyksi.
Tässä vaihoessa astui ulkomi­nisteri
Dean Riisk näyttämölle.
Hänen kerrottiin viikko sitten fcors
taina paruuittareaen mr Banksin
luovuttamdsmääräyksen.
Muodollisesti asian käsittely an­nettiin
fcomissioneri Max Schiff-manin
tichtäväksi, jonka keiTO-itaan
sanoneen, että hän vapautti
mr Banksin nimenomaan siksi, kun
•hän oli saanut -sellaiset ohjeet.
"Jos asia olisi ollut minun vallas­sani,
Banks olisi lähetetty Cana­daan
vastaamaan syytöksestä",
kerrotaan hänen sanoneen.
Kaunistelematon tosiasia siis on,
että poliittislluonlttdsJsta oikeus­asioista
pääittää Yhdysvalloissa —
hallitus, tässä tapauksessa ulko­ministeriö,,
eivätkä oikeusviran­omaiset!
Samalla levisi New YorloBsa hu­huja,
että ulkoministeri Rusk ha­lusi
J3anks-i>ääftöksellä kurittaa
meitä canadalaisia kansakUntaixa.
Jos täällä antMiif»an turvapaikka
Vietnamin sotaa yastuÄtaviUe y h -
dysvalt^l^isMfe asevelvollisuuspako
laisille, mikä on täysin laillinea
j a moraalisesti oikeuteHiu- teko,
silloin Yhdysvallat turvautmt v4-
kevämmän oikeuteen ja julistaa
tehdyistä valtiosopimuksista huo­limatta
että mr. Banksia ei luo­vuteta
Canadan viranomaisille vas
laamaan syytöksästä, joita on täällä
Canadassahänbä vastaan nostelbbu.
Jollakin tavalla meistä tuntuu
kuitenkin, että kok» totuutta ei
ole asiasta vidä-sanottu.
Pakostakin tulee mieleen, eKtä
halutaanko tässä yhteydessä salata
jotakin? Olisiko sellainen vaara,
että "Banks laulaisi" jotakin s e l -
laistaj inistä ©i entuudestaan tie­detä,
jos hänet palautetaan C a m -
daan?
Kun huomioidaan, että Yhdys­valtain
keskusvakoijlujärjestö (CI-A)
on rahoittanut erinäisiä hämä­riä
toimia ja toimenpiteita e r i puo­lilla
maailmaa, niin mikään ihme
ei luonnollisesti olisi, vaikka s a ­mantapaista
likaista työtä' olisi
tehty Ganadassakin.
Onko täimiäntapaisilla seikoU!^
jotakin t ekomöstä po. asian kanssa,
vai eikö ole, se on jotakin seUaista
mistä emme sa« ehkä vuosikausiin
päteviä tietoja. Jon^atap^oikses^a
tuntuu kummalliseilta, etltä sellai­nen
mies, kuin mr Banks, sai Y h ­dysvaltain
haUiluksen kork)ej|m->
man portaan hyvänsuopaite^niaVBii-ituksjen
j a tuen. ^ KSin^ikafnn,