1965-07-03-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
. SiVM2 Lauantainia,^ heinäik. 3 p; Saturday, July 3, 1965 •'H . 4 VAPA.US EOiTOR: W.. E K L U N D ^ ; : I N P E P E N Ö E N T LAÖÖRJÖRGAN . O F FINNIiSK C A N A b i A NS r V Bstebllahed Növ. 8. 1917 , ^ ^ K-' ' l)i)ANAC»Ri-E. S U K S I -i r&vvHofk. O F F I C E A N D IE&ITORIÄL « > 4 . 4 2 64 i»ubi|died ÖJrlce weeitly: Tu^gdm' ThUKöaM apd .Sätittaays by^ Vftpfiuf PUtdlahing Co. jMnU»^' *'SÄ5£äi?^i^U^'^' •?^^^^* ' i ^ < ^ i ^ as pej{(wia p J a s p ^ U to öfe pttawa, ^ Wä Ä>r payment ^ ^ | i e i t i c a ^ GANAOIÄNiLAI^(iUAlJf:-HRtSS ^^^i^Mlässa: l vk. »9.00. g kk. |4.7S Vj^im 8 kk. 2.75 ÖiiömMsa: 1 vk. 1 vk. »10.00, $ kk. »5.26 10.50. 6 tie. 5.75 Toiveiden pettsrmys : MaaiJman^lemen mielipide odotti Washingtonista an-n^ ujenjv^^eitten perusteella, että Yhdysv^tain presidentti ijrii^oiiR Johnson pitää San Franciscossa, Yhdistyneet Ka^ sakunnat-järjestöj» iO^vviOtjsjuhlassa "suurpuheen", joka '^^vaa tien maailman jännitystilanteenhuoj Itt^ktan^^e^ ja vojimistyttanusen kautta. •'1l^*äiji.Aei kuitenkaan tapahtunut! Merkillepantavaa myös ,:• ^mi,- että julkisesti ilmaistu "pettymyson kaikkein suurin - '•';V«|>residentti Johnson pelästytti ystäviään siUä kun hän j feuantaina ryhtynyt auttamaan Y K . T I maksuikriisin rat-iWsMa •-^^ kirjjoitti Toronto Daily Star vihne lauantaisessa ' ^toimitusartikkelissaan. i; r:-»'"Piresidentti Lyjidon B. Johnsonin eilisen puheen aiheut-taiöÄ alkvvaikutejma on pettymys enemmän siitä, mitä hän f ii«ttft)inatta.jätti kuin siitä mitä hän saaioi", kirjoitti Toron- • '.ton'aamuleiiti Globe and Mail. ' I-iuJa yhdysvaltalainen New York Times kirjoitti puoles- - ^Bsm • .v7;v;''Presidentti Johnsonin puhe . . . oli eniten pettymystä -"^alhfiuttava niille, jotka olivat toivoneet, että hän vetää maa- *" ilinan huomion puolelleen esittämällä ehdotuksia: YK:n pe- . _ rtistamiseen^^^^M saavuttamiseksi. - V > ;"Sen sijaan presidentin puheessa oli yleyiä mutta kulu- -»c^iijeita tunteita, joiden pelkkä toistaminen ei auta lainkaan luiden toteuttamista. Kaunopuheiset lauseet ,eivät voineet peittää sitä tosiasiaa, että hyvä, otollinen tilaisuus mene- ^ "tettiin," ??i> ! Kuten tiedetään. San Fr^ciscossa vietettiin viime vii-kon^ lopulla 3-päiväistä juhlaa YK:n peruskirjan allekirjoit-iaiÖsen'kunniaksi. - YKin jäsenyydessä on nyt 113 maata, mutta Yhdysval- " tain presidentti Johnson oli ainoa valtion päämies, joka oli kukuttu sinne puhujaksi. Tämä "lavastus", jos niin sällittäni' :?ie«^saJiQavaaitoi, mainiosti näkyvän puhujalavan presidentti '=^'iJolmsoiniUe, Hänellä oli todella kultainen mahdollisuus vetää koko maailman huomio puoleensa, mutta tämä "mahdöl-lisuus menetettiin" kuten New York Times aivan oikein to- ' teii. A ^ ^ n u on se. "pettymyksen'Vydi^ mistä canadalaiset päi-väliäbtlet puhuvat. Muistaa nimittäin tulee, että Washing- ;<^^vtonista ylimainostettiin, kuten USAn tapana on,' tätä presidentti Johnsonin San Franciscon puhetta jonakin erikoispu- ^ >^^]bBefena. Siinä yhteydessä vihjailtiin avoimesti erinäisiin "tai- '-'vaamnerkj^eihin". siitä, että presidentti Johnson voi tehdä V' 'odotuksia YK:» maksukriisin ratkaisemiseksi ja Vietnamin " sodan lopettamiseksi ^Ensinmainitun asian yhteydessä palautettiin mieliin , USAm YKin valtuutetun Adlai Stevensonin pari päivää ai-kaisemmin, eli viikko sitten Ireskiviikkona antama lausunto: " . . . Minä uskon, että huolestuneisuutta aiheuttanut maksu- *;' _te|ta voi pian tulla sivuutetuksi; Yhdistyneet Kansakunnat il. Järjestö on ollut riittävän kauan sairasvuoteella." Presidentti Johnson ei kuitenkaan esittänyt minkäänlai- •"V;; sJ9gehdotuksia Washingtonissa haudotun maksukriisin sivuut- .-rfV^iämiseksL Siitä maailmanlaajuinen "pettymys'- presidentti I Johnsonin omien kannattajien keskuudessa. ! .. Presidentti Johnson esitti nyt kyllä ensimmäisen kerran ; Yhdysvaltain toimesta laiisunnon, että Washiiigton ei enää I vastusta YK:n puuttumista Vietnamin asiaan. Hän sanoi • .Vietnaniista: "Minä kehotan tätä maailman kansojen kokous-r vaikutusvaltaansa yksityisesti ja yhteisesti (-.^.^yetääkseen pöydän ääreen ne jotka näyttävät haluavan so- I ^daidcäjmtiä. Me tulemme tukemaan teidän ponnisteluanne I > .'kuten me tulemme kannattamaan minkä tahansa YK:n alai-j 1 sen. laitoksen tehokkaita toimenpiteita . . ." > ^ • Tämän lausunnon ilmeisenä tarkoituksena oli antaa sel- 1 .; Jäinen käsitys, että Yhdysvallat on luopunut Vietnamin ky- _ ' symyksen yhteydessä YK:n syirjimisestä ja kannattaa nyt |tYK':n toimenpiteitä rauhan palauttamiseksi siellä. ;,/>A£aaaa paremmin perehtyminen osoittaa kuitenkin, iettä initään^^ toimenpidettä ei presidentti Johnson .^•nytkään ehdottanut. Hän yritti vain saada hallituksensa kurjat edesottamiset hieman parempaan valoon maailman yleisen mielipiteen silmissä. - ^ Meffle on nimittäin kerrottu, että heti tämän puheen jäl- . presidentti Johnson kiiruhti selittämään sanomalehti- .<'imiehill#/pttä YKrlle ei ole annettu mitään "virallista" kiit- ' sua puuttua Vietnamin asioihin, vaan ainoastaan ilmaistu, Mtä USA on valmis "tukeniafim"^^j^^ Pai(in "puoli tässä Vietnam-lausunnossa on kuitenkin se .tahallisesti esitetty v-alhekäsitys — sitä ei suoraan niin^sa- ,nota—että "toiset osapuolet" oyat muka hyökkääjiä ja Viet- ' liemin asioihin Gte sopimusta ja YKm peruskirjaa jul-' . kea?ti loukaten sekaantunut Yhdysvaltain imperialismi on muka oikea rauhan enkeli! Selvää on, ettei tällaisilla pu- . heillä- sÄäda aikaan muuta kuin yleisen mielipiteen halvek- ^sumista'$'^o jorinaa kohtaan. Mahdollisesti se ei ole Yhdysvaltain hyökkäyspolitiikan kannattajien kohdalta miellyttää •vää kuultavaa, mutta Neuvostoliiton YKrn valtuutettu Ni- . .kolxu Fedorenko osui käsittääksemme suoraan naulan kan- ' taan kun hän sanoi, että "napalm-palopommej a pudotetaan' satoja tonneja Vietnamin tasavallan, eikä Yhdysvaltain alueelle". Niin huono oli presidentti Johnsonin puheen vaikutus Yhdysvalloissa ja muualla maailmassa, että Adlai Stevenson katsoi tarpeelliseksi juhlaistunnon päättäjäispuheessaan sa- - noa, että YK:n maksidcriisi on ratkaistava "ennen kuin Yleis-kokpuä'aloittaa työskentelynsä yhdeksän viikon kuluttua". Tosiasia tietenkin on, kuten mr. Stevenson sanoi; että SYNtYMÄ- . PÄIVIÄ ; 4h : HeÄr j f j ö t o u i i a ^^plivi v Ä a «pisto nVrnauttiikh kan- Hulda^^ 1^^ Port Arthur, Onfc täytU perjantaina, helnäk. 2 pnä 70 vuotta. Alfred' Saari, port Arthur, Ont. täyttSä lauantaina' .heinäki-3 pnä 75" vuotta. ' H i l h i a Kulmala, Sault Ste. Marie, Ont., tkyttäa" keskiviikkona, heinäkuun 7 pnä' 77 vuotta. Kaarlo Mankinen^ Vancouver, Qnt., täyttää torstaina, heinäkuuii B päivänä ÖO vuotta. Yhdymme' sukulaisten "ja tutta-vain onnentoivotuksiin. Maailman tumilta ^•SALAINEN AGENTTI" J A HÄNEN 5 V A I M O A AN Vancouv«!r. •— Albert Emerson Simpson, jonka 5-osaihen .avioliitto \ juttu ulottui kenraalikuvernöörin linnaan asti, tuomittiin täällä viime tiistaina kabdelui vuodeksi vankilaan. Simpson, 33-vuQtias rakennustyöläinen, joka kertoi viidelle vaimolleen, että hän on James Bon^-tapai-nen salainen agentti, jul.5tetliin kesäkuun 18 päivänä syyllistyneeksi parlame'ntin lakien kahteen vääreu: nykseen. Hänelle langetettiin kum mastakin 2-vuotinen vankilatuqmio. Hän sai JisäJcsi vielä 2 vuoden vankilatuomion avioliittoasioista. Simp son voi kuitenkin palvella nämä tuo-, miot samanaikaisesti . Tuomiota langettaessaan poliisi-tuomari Gordon Scott sanoi; ''HäP; (Simpson) näyttää kohdanneen viisi herkkäusko.sta naista, mikä seikka ei ole moite hänen nykyiselle vai molleen. Hänen käyttäytymisensä toisia naisia kohtaan oll anteeksiantamatonta." Simpson sai rangaistuksen siitä että hän oli väärentänyt parlament-tilain mikä mitätöi hänen avioliittonsa Alma Helen Simpsonin kanssa ja toisen asiakirjan väärentämisestä, joka antoi hänelle luvan naida Christine Adelle MöLellanin. ' V i i ; meksimamittu henkilö on' McG.ll yliopistosta filosofian maistenri a r , von saanut sosiaalityön' tekijä. : Simpson on laillisesti aViol.itossa viidennen naisen kanssa. ' Parlamenttaaristen asiakirjojen allekirjoittajana on olevinaan ken raalikuvernööri George Vanier. .Miss McLellan, ja neljä muuta na.sta, joiden .nimiä ei julkaistu, todistivat oikeuikuulustelussa Simp sonin sanoneen heille että hän on salainen agentti, joka ei voi van uomansa valan vuoksi selittää mitä hän tekee työkseen. Miss McLellan sanoi Simpsonin kertoneen hänelle, että hän (Simpson) työskentelee salaisen järjestön palveluksessa, jonka tarkoituksena on suojella Canadaa nä kaksikymdientä vuotta aittea pe;; rustettUn Helsingiistt Ifrjtt Sirolan Säätiö. Vaikka t&niia kulttuurisaä-tiön perustusa^iakirilaxi ^ I b o n vaih viisi nimeä, n i m . Hertta Kuusinen^ jJaalkko Klv{,^ V i l l e P^ssi, Aimo Aaltonen ja A i l i Mäkinen, ' v o i d a an Säätiön .'per\i;^tajien l u k u laj$Keas^ tältiVuht.' Heitä ' oUVat^ fsniiiki t)& so^ih^i aiketja' polUtUsista- i y i i t^ maamme eri vankiloihin jäkeski-tysteim^ lbin- laitfttenSsti/teljetyt fa-s.^ ih'''ija' luodin vastustajat,-' jotka .syksyllä v. 1944 vapauduttuaan pääsivät ,|08amseksi(e4a?te»n^. myöni; tämästä pienestä rahallisesta jcor-vauk9? sta eli/kip.ijirfl^oigta". Säätiön perustajat lahjoittavat kvkki 30,00(^ silloista markkaa peruspäS-oniaksi, jota demokrSäitiset keskus-ja perusjärjestöt sek»'tuhannet yksityiset työväen: valistuätoiroimus-ta kiinnostuneet kans9l()iset. ryhtyi-; vät heti monin tayoin>Muttama«n. Näin sai alkunsa erJtK.flwajpt»n»p työväenliikkeen eliuvoiioai^lmmista' ja laaj.mmalle vaikuttavista valistus työtä 4iarjoittavista IfjitOl^siBta, Joka sai nim«naä työvfi^iioikkpsme an^ sioituna?n kasvattajai^ jä Johtajan Yrjö Sirolan mukaan. Säätiön perustehtäväni asetettiin sotien jälkeen, enn^i^nl^eqiättömän voimakkaasti kasvaneen' tyoväenliik keen ja denvokraattiii^n jka^alaistoi-minnan valistustyön järjestäminen ja varojen hankintajsl||i varten.,.Ei: kä kulunut nlontakaan .Icuukautta, kun Säätiöi^'' tMi^es'6r y]j'teisty6ss5 demokraattisten keskusjärjestöjen kanssa perustettiin maahutte ensim mainen marxilainen,ybtoiskunnalU-nen korkfeaköulu.*'' 'Sirola-opjstQ Helsingin MytlykaUloI^e: " H e l s i n k i Iäisten työläi>ten lallcoöjiyöh jä koko maastfl saätiij^n iahjiSiitusten turvin rakennettiin ensimmäiset; parakit: joissa 60 oppOasta/^atiof' alkaa ^ kuukautisen opiskelunsa jo vuonna 1948. ' Tällä hetkellä Sirola-opisto joi^ka kouluttamien henkilöiden llrku nousee jo kahteentuhanteenkolmeensa tään (2,300)!' toimii kaksivuotisena 100' o p p i l a ^ lli»tokseha>%'IIaTvialan modernisoidiliksa ' V^liilj&tillnfnassa; ;yhteistblBMhnnSfta. tässä htmimasaä 'Simpsonin <fhieiden mu(Itaise3ti ^J6pat tärkkäilemhft(l/.«iBPääii''vantoiwerilai '^fitt .tUiyHiht(»^ft .^atnflMamaitä'' M ncstä raportteja "läntisetf alueen^ oletetulle '/*'sotilaskoDikentajall^'. u TSm» taplaUlr tuli • lÄlvänvalooB sellaisia ' ulkdpuolisia^ vofmta ' k u in kbmmiinismib • Ja' faslsmia-^^Vaätaanr .: — - ^ « S f o » ^ Hän-61. önöf-SiThpsönin k a n s ^ ' t ' saiiopistolain mukaista valtion apua on Yrjö Sirolan Säätiön ostius koulun taloudessa edelleenkin ratkaisevaa laatua. ^ Monien vuosien ajan toimi Sirola-opiston kyljessä Helsingissä myös Sirolan Koulukoti, jpssfi varattomJl' la lahjakkailla työläistytöUlä ja pojilla-ÖU mphdoIHsutts taloud^lU '^Ista^ huolista VAp^lnd luk^a keskir koulu- tai yllbppUaskurssi, jopa jätk i n oplntojaan^^yJioplstassäa^na akateemisien loppututkinnon ! suoritta iniseen asti. K u n koulukoti «piston Harvialaan siirrytty^ taloudellisesti l i i an riaskaana laitoksena : lopeteta t i in van Säätiö avuslanut opiskelijoita mm. stipendien turvin. Kyni: menlin kohoaa niidenkin henkilöi den luku, joita Yrjö Sirolan Säätiö on näin auttanut ammattikoulutuk- 8wi ja korkeamman opin tielle. Myllykallion parakkisuojien vapauduttua Sirola-opiston käytöstä toimi samansa paikassa noin 3 vuoden ajan Sirolan Kurssikeskus, jossa yhteistoimin eri työväenjärjestöj en kanssa järjestettiin kymmeniä kuukauden kestäviä poliittis- käytännöllisiä kursseja. Tuhansiin nou see niiden erilaisissa järjestö- ja luottamustehtävissä nykyisin toimivien henkilöiden luku, jotka Myllykallion kurssikeskuksessa saivat ensimmäisen järjestökoulutuksensa, useimmat myös innostuksen kipinän opiskelun jatkamiseen Sirola-opis-t9ss9 YKK:ssa ja Kiljavan Ammatti yhdistysopistossa. Sirolan kirjeopisto, joka vuosi vuodelta on laajentanut ja moni puolistanut -toimintaansa on yksi ensimmäisistä Säätiön perustamista ja rahoittamista laitoksista. Se ai koi toimintansa j o keväällä 1945 Tänään lasketaan kirjeop.ston toi mittamien erilaisten opinto-ohje! mien luku sadoissa ja niitä suorit- .taneiden määrä tuhansissa. I Sirolan Kirjeopiston opinto.ohjel mat ja sen suorittama op.nto-ohjaa-j i en koulutustyö ovat olleet k o r vaamattomaksi avuksi kaikille de n i o k r ^ t t i s i l l e , j ^ muille työväen järje^öiUe, jotka .sotien jälkeen valtavasti laajenneessa .järjestöken tässä, tarvitsivat paljon kykeneviä tpimlibenkiliittä, puheenjohtajia ja 1 » •Aate Muodostakaa kapakka omaan kotiinne, pikaa aeti'fiio^aaB aslälikäa; na; teidän önostetttava,toimilupakirja5)'ictorla8ta Ja'Ottaw vaimol)i^bne $12:00,'että hän voi ostaa gaUonanivt^ 128 ryyppyä;: Ostakaa kaikkf ryyppynne oinaita vaimoltanne, 40;«elttttiä ryypyltä, j a neljän päivän »kuluttua, JoUoln vhlsky-gaUona' o n .mepnyt, vaimonne voi viedä pankkiin $39.20 j a sijoittaa taas $12i00uuden^^^^U^ sen aloittaakseen. , ' , . ,^ ^ps t o e l i t t e lOvuotta j a ostatte tätep kaiken, iloliemen yain^pltfiin^ Ja sitten kuolette käärineYtQ kengäQvaiaissänoe,^ sillQin on |e9k9)lliin« $38,7^.40 pankkitiU, JoUa })tln vpi JBrjestää:t«ill« kunnial^sft l^utaj^ii* set, kasvattaa lapsenne, ostaa talon j a tontib sekä naida säädyllisen miehen. J9;iinlioitt8a että hän on koskaan teitä tuntenutkaan/ •>^'The Lytton Leader. i p i Vi in--',,. PRESIDEmri «TEUOLLE" ^ . - (Ontarion) . . .Työsuhdelautakunnan kuulustelussa (missä käsitätiin Mine-MiUin edustusanomusta) oli täysi osanottajamäärä; ammattiyhdistys-" väen edustajien lisäksi kuuhisteluissa dli lainopillisia neuvonantajia.^ IVksi pöytä oli varattu Mine-Millin osasto No7 598;lle, minkä äareSsä istuivat Veljet Thibault (osasto No. 598:n presidentti), Kennedy ja pailcallisösaätoii.Itämies John Nelligan. ' ' ' ' Terästyöläisten union pöydän ääressä olivat lakimies: Osler,' Dwlg^t Story ja Gildirist, Mutta kun terästyöläisten union paikallisosaston presidentti yritti istua sen pöydän ääreen, hänet ajettiin sieltä pois ja hänen täytyi etsiä istuinta jostakin salin perältä. Kun hän meni takaisin S u ^ ^ ryyn, hänet ajettiin taas pois ja Manclni meni puheenjohtajan paikalle. Mikä tapa k<Adella presidenttiä — ja m&ä presidenttil — Harvey Mur^diy^ Mine-Mill Herald, AVOIN KIRJE USAn PRES. J(>HNS0NIUE IS ohjaajiaj jne. Hman^ Säätiön tukea ei ^ij-jeopvston laaja kustannus* ja n^uui^iniinta,olisi olliit m^hdollis- '^Säätiön toimesta on harfoitettu jopa kirjojen kustannustoimintaa, Se toimitti ensimmäisen laitoksen Yrjö SiroT'än elämäkertaa j6 V . 1946 Mr. presidentti: On tullut aika, jolloin jonkun on puhuttava maanmiestemme suuren kansan puolesta, joka kammoten seuraa sitä suuntaa mille olette johtaneet Yhdysvallat Vietnamissa. Presidentin vapausmitalin omistajar na minulla on velvolLsuus sanoa suoraan ja julkisesti mitä miljoonat isänmaalliset kanssakansalaiseni sanovat yksityisesti omien kotiensa suojissa. Nimittäin, että te.dän nyt seuraamanne suunta loukkaa niin {käytännöllistä hankintaamme kuin siveyskäsitteitämmekin. Sen paremmin teidän käyttäyty misenne kuin menettelytapanne kaan eivät anna mitään vakuutusta, että teidän ohjelmanne johtaa hy vään lopputulokseen; päinvastoin, teidän yrityksenne korjata - sotilasvoimilla tilannetta, mikä on muo-kun m.s5 McLellan anoi ensin avio- pägasiallinen tuki työväen kiVjalli-eroa ja sitten juIish-lielihlkuUsSa, ^ että heidän avioliittonsa ei ollut-käan voimassa. ' ' ' Simpson näl viime ^dtfna viidennen vaimftfnsä; JtflcatuortaVi Scottin selityksen mukaan "sanoo rakasta vansa kovasti miestään. Hänellä on ainakin koti minne hän voi miehen sä ottaa sopivina aikoina.^' V i e t k o n g siirtynee airinnasta hyökkäyksiin New York. Vfetkong siirtyy nyt sunrbyökkäyksiin pyrkien tuhoamaan kokonaisia vihollisosasloja, kertoi Japanilainen valokuvaaja Akimlko Okahura, joka on saanut 10 tunnin haastattelun Viet-kongin keskuskomitean varapuheenjohtajalta Huynh Tan Pha> tuta, maanantaina Life-lehdelle. —^ Me emme enää tee pisto-hyökkäyksiä vaan pyrimme tästä lähin tuhoamaan kokonaisia vihollisosastoja suurhyökkäyksin, . sanoiJHuynh. — Nämä hyökkäykset onnistuvat hyvin monsuunisateiden aikaan. Sitä paitsi amerikkalaiset eivät tunne meikäläistä maastoa, kansaa eivätkä kieltä j a he tarvitsevat tehokasta huoltoa. Me taistelemme kunnes viimeinenkin amerikkalainen on karkotettu Vietnamista . e i k ä yksikään jenkki ole turvassa Saigonissa. Amerikkalaisten täytyisi lähettää neljä miljoonaa sotilasta Vietnamiin kyetäkseen tasaväkiseen taisteluun Vietkongia vastaan. Pian olemme tilanteessa, Jolloin Saigonin joukkoja ei enää ole olemassa'ja amerikkalaiset tarvitsevat vietnamilaisia "neuvonantajia". Kun tämä hetki koittaa on puolet neuvonantajista Vietkongin miehiä. stiuden |a lehtien kustantamisessa on Säätiön'. taholta ' o l l u t kuitenkin taloudellista laatua sen myöntäessä varoja mm. kirjapainojen perustamiseen, on'osallistunut niin ikään työväen kulttuuritalojen rakennustyön rahoitukseen. Säätiö voi olla ylpeä 20-vuotisen työnsä tuloksista, jotka ovat suuremmat kuin yksikään Säätiön perustajista uskalsi unelmissaankaan 20 vuotta sitten toivoa. Mutta miten säätiö on hankkinut edellä esitettyyn monitahoiseen ja varoja kysyvään valistustyöhön tarvittavat varat? Selvää on, ettei pelk kä peruspääoma olisi tuohon kaik' keen riittänyt. Mutta Säätiöpä ei jäänytkään sen varaan. Perustamisestaan lähtien se ryhtyi myymään onnittelu-, tervehdys- ja surunvalitteluadresseja, joiden menekki demokraattisten järjestöjen ja koko työväenliikkeen piirissä on ollut huomattava sekä aatteellisessa, että erityisesti taloudellisessa mielessä. Toiminnan rahoituksessa on Yrjö Sirolan Säätiön adressien myynnillä yhä edelleenkin etusija, mitä on syytä korostaa Säätiön siirtyessä nyt kolmannelle vuosikymmentaipa-leelleen yhä kasvavien vaatimusten saattelemana. Oman kauniin osansa Säätiön varojen kartuttamisessa ovat antaneet ne työväen kulttuuritoiminnasta kiinnostuneet yksityiset kansalaiset, jotka ovat muistaneet- Säätiötä jälkisäädöksin ja lahjoituksin. Niitä on tullut aina Amerikasta asti ja, kansalaispiireistä, joihin Säätiöllä ei ole ollut edes välitöntä kosketusta. Yrjö Sirolan Säätiö on kiinteä j a elävä osa työväenliikkeen ja demokraattisten järjestöjen kulttuuritoiminnasta. Sillä alkaa myös olla arvokkaita perinteitä, joiden jatkaminen j a vaaliminen on ennen kaikkea tämän päivän nuorten kunnia-asia. A i l i Mäkinen. dostunut meidän oman ylimielisyytemme, yksipuolisten poliittisten olettamustemme johdosta, ei voi saavuttaa mitään lopullista päämäärää ennen korjaamatonta ydinkatastrofia. Se aiheuttaisi lopullisen sairauden koko sivistysmaailmalle ja teidän omalle kansallenne, jotka joutuisivat vietnamilaisten ja kommunistien kajissa yhtä paljon sen avuttomiksi uhreiksi. Lähtiessänne toteuttamaan tätä ohjelmaa te lyötte arpaa maanne tulevaisuudesta, sillä teillä e i ole rohkeutta heittää s.vuun häviön kortteja ja suorittaa uutta jakoa vaikka teidän, valintanne tarjosi teille erinomaisen tilaisuuden. Teidän peliteoriitikkonne suostuttivat teidän pelaamaan venäläistä rulettia. Mutta ette voi pelastaa hallituksenne mainetta ampumalla kuulan kansakunnan kalloon. : Yhdysvaltalaisten' asevoimien olo Vietnamissa ilman Yhdi$t^et Kansakunnat järjestön valtuuksia on ollut alusta alkaen taisteluhaaste meidän omille juhlallisille s.tou-muksillemme, jotka annoimme autr laessamme sen (YK:n) perustamista. Meidän jatkuva kietoutumisemme sisällissotaan Etelä'Vietnaaniss9 käypiin sotilasdiktaattoreibin, yb-dessä ylenpalttisen taloudellisen avunannon ja alakäden sotilaallisen yhteistoiminnan kanssa, on yhtä vaikeasti puolustettavissa, kuin on meidän hallituksemme alkuperäinen Vietnamin yleisten vaalien järjestä-miskielto siinä mielessä ettei kommunismia pystytetä kansanäänestyksen psinisteella. Teidän yrityksenne sälyttää nyt koko syy Pohjois-Viet-namin hallituksen kannettavaksi ei hämää ketään, paitsi heitä, joiden toiveajattelu alunperin johti meidät yksimieliseen interventioon; samat elimet ja vakoilulaitokset, jotka viekottelivat meidät Sikojen-lähden onnettomuuteen; > Sen sijaan, että käyttäisitte hyvin " (Jatkuu seuraavalla sivulla) PÄIVÄN PAKINA MB, JÄ HUORl POLVI •*YK on ollut riittävän kauan sairasvuoteella." Canadan velvollisuus Geneven sopimuksen valvontakomission jäsenenä ja Yhdysvaltain kansan hyvänä naapurina, on sanoa.suoralan ja julkisesti, eitä. hyökkäykset YKita vastaan n.s. maksukriisin pohjalla on lopetettava ja että Yhdysvaltain hallituksen täytyy ryhtyä neuvotteluihin Viptnamin sodan lopettamisesta Etelä- Vietnamin Kansallisen Vapautusrintaman edustajain kanssa; tuoda sotajoukkonsa pois Vietnamista ja ryhtyä ktmnioitta-maan Geneven sopimuksen kirjainta ja henkeä Vietnamissa. Silläkin uhalla, että asiasta voidaan olla eri mieltä, allekirjoittaneen tekee mieli kosket^la vähän njiorisokysymMstä, pitäeii lähtöä kohtana sitä, "miksi nuoriso on niin kovin paljon toisenlaista kuin ennen'', kuten erä^">8tävämme esitti jokin aika sitten^ " Suoraan ja lyhyesti sanoen allekirjoittanut lukeutuu niihin, jotka ovat mielissään jä'11cflssaan siitä, että nykyajan nuoret ovat to-della '/erilaisia" kuin'Tmeldän" sukupolvemme nuoret. Ajatellaanpa .a^aa.- Olosuhteet ja koko elämän tahti öVäJt paljon muUltunoet meidän tarkoitamme vanhemman'' sukupol^ ven elinaikana. , " Vielä tämän vu^isadan alussa;, elettiin sanan- varsinaisessa mielessä "hevos- jä kärrykautta". Viitisenkymmentä vuotta sitten pidettiin esim. auton paikkakunnalle tuloa yhtä Ihmeellisenä ja kiiholt-tavana'tapahtumana- käin nykyään pidetään Ihmisen "kävelyä" avaruuden tyhjyydessä. ; . Meidän sukupolvemme, nuoruus-kautena oli korkeimman; opinsaan-n i n mahdollisuus vain varakkai-dei) lapsilla. N y t on pakko työläisten ja farmarien /hankkia lapsilleen mahdollisimman'kofkea koulusivistys » Joa rpieStäöoj-että heidän jMfceläjsensä^-pääsevät elämisen alkuurf korkeasti teollistuneessa ja nopeasti automatisoituvassa maailmassa. . Nykyajan nuoret tietävät ehkä paremmin kuin luuUaankaan, että vanhempi sukupolvi on tehnyt paljon työtä esimerkiksi Canadan rakentamiseksi niin taloudellisesti kuin''soslaalisestikin. He ovat iloisia ja ylpeitäkin siitä, että tämä "meidän sukupolvemme" on toimintansa ja taistelunsa avulla hankkinut viimeksi-kuluneitten vuosikymmenien aikana vanhuudeneläkelait, lyöttö-myysvakuutuslait, lapsilisälait, leskenhuoltolait, 40-tuntisen r>työ-viikkolain jne. Mutta nykyajan nuoriso, kuten nuoret aina, e l katsele taaksepäin vanhoja saavutuksia ihaillen, nykyaikaan ja tulevaisuuteen, uusia saavutuksia voittaakseen. Nykyajan nuorisolla on vallan laiset ammattiyhdistykset mukaan lukien, se häpeällä tunnustettakoon. Tämän kirjoittajasta tuntuu, että meillä, vanhemmilla on yhtä ja toista opittavaa nuorilta, lukeutuen siihen myös kielenkäyttö. Työväeriliikkeen riveissä vuosikymmeniä olleet kansalaisemme tietävät kuinka vissit sanat ja määritelmät ovat seuranneet meitä kuin kerjäläisiä. Me olemme esim. "rationalisoineet" ja katsellaan asioita eri "perspektiiveistä". Yleisesti puhuen me olemme olleet puheissamme j a kirjoituksis-samme "konkreettisempia" kuin valtamaantien rautabetonisillat. Mutta kun nuoret sanovat, että sellaiset sanat tuntuvat heistä "vierailta" j a kankeilta, ja kun he puolestaan käyttävät aivan uudenlaisia määritelmiä;, niin me olemme suoraan sanoen hieman ihmeissämme. Sen sijaan, että Canadan nuo-toisenlaiset olosuhteet, mahdolli- —suudet ja velvollisuudet kuin oli meidän aikakautemime nuorisolla. He alkavat siitä mihin me lopetimme! Käytäntö on myös osoittanut, että nuorisomime on paljon vastuuntuntoisempaa, tarmokkaampaa ja edistyksellisempää ainesta, mitä ^luulisi esimerkiksi Beatles-laulajain aiheuttamaa hysteriaa seuratessa. Muistakaamme vain, että esimerkiksi ylioppilas-nuoret vievät nykyaikana paljon näkyvämpää osaa taistelussa kansalaisvapauksien ja ennenkaikkea rauhan j a ihmiskunnan olemassaolon puolesta kuin monet "aikuisten" ryhmät — lukuiset olkeisto-ret puhuisivat esimerkiksi "hallitsevasta luokasta", he käyttävät sanaa "Establishment" eli lyhyesti vain "Laitos" tai jotakin sellaista — millä he tarkoittavat kuitenkin aivan samaa, mitä me vanhemmat tarkoitamme "hallitsevalla luokalla". Puolustaessaan kansalaisoikeuksia ja rauhan asiaa, nuoret ovat kehittäneet aivan uusia taistelumuo-toja j a antaneet niille uusia olosuhteita kuvaavia nimityksiä. Me saamme nykyään lukea "sit-in'- ja " L i e - i n " mielenosoituksista, j o l lb tarkoitetaan, että mielenosoittajat istuvat tai tarpeen tullen ovat makuullakin mielenosoituspaikoilla ja kieltäytyvä noudattamasta poliisien "hajotkaa" määräyksiä. Esim. TVrsta olenuiie saaneet nähdä mi^ ten näitä mielenosoittajia— nuoria tjttöjä ja poikia — raahataan niskasta tai jaloista vetäen vpois mielenosoituspaikoilta. Ne meistä jotka olemme osallistuneet mielenosoituksiin esim. puhevapauden ja työttömyysvakuutuksen puolesta, sekä sotavalmistelu ja vastaan, olemme tietoisia siitä, että "Arkalasta" kotoisin olevat eivät sellaiseen toimintaan helposti liity. Mutta ainakin yhtS suurta rohkeutta tarvitaan " s i t - i n" mielenosoituksiin nyt osallistuvilta nuorilta kun he veltoksi heittäytyen antavat poliisien raahata itsensä pois mielenosoituspaikalta, sillä mistä esim. Yhdysvaltain etelävaltioiden mielenosoittajat tietävät minkälaisia potkuja j a iskuja he siinä yhteydessä saavat. E i , nuorisossamme ei ole yleisesti puhuen mitään vikaa. Päin* vastoin on asia. Vika on siinä, että me vanhemmat emme aina ymmärrä, mihin nuoret pyrkivät, emmekä sitä, että nykyajan nuoriso haluaa ratkaista suuret ongelmansa omalla tavallaan — j a tehdä siinä yhteydessä virheitäkin, jos e i niitä voida välttää. Mahdollisesti voidaan ajatella, että jotenkin tässä ralekssä nuorisoon suhtautumalla voitaisiin edelleen parantaa eri ikäluokkien välisiä suhteita j a . siten auttaa nuoria TÄMÄNPÄIVÄISTEN, HEIDÄN IKÄLUOKKANSA SUU-R I E N P U L M I E N RATKAISUA. ^ Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 3, 1965 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1965-07-03 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus650703 |
Description
Title | 1965-07-03-02 |
OCR text |
. SiVM2 Lauantainia,^ heinäik. 3 p; Saturday, July 3, 1965
•'H
. 4
VAPA.US
EOiTOR: W.. E K L U N D ^ ; :
I N P E P E N Ö E N T LAÖÖRJÖRGAN
. O F FINNIiSK C A N A b i A NS
r V Bstebllahed Növ. 8. 1917
, ^ ^ K-' ' l)i)ANAC»Ri-E. S U K S I -i
r&vvHofk. O F F I C E A N D IE&ITORIÄL « > 4 . 4 2 64
i»ubi|died ÖJrlce weeitly: Tu^gdm' ThUKöaM apd .Sätittaays by^ Vftpfiuf
PUtdlahing Co. jMnU»^' *'SÄ5£äi?^i^U^'^' •?^^^^*
' i ^ < ^ i ^ as pej{(wia p J a s p ^ U to öfe pttawa,
^ Wä Ä>r payment ^ ^ | i e i t i c a ^
GANAOIÄNiLAI^(iUAlJf:-HRtSS
^^^i^Mlässa: l vk. »9.00. g kk. |4.7S Vj^im
8 kk. 2.75 ÖiiömMsa: 1 vk.
1 vk. »10.00, $ kk. »5.26
10.50. 6 tie. 5.75
Toiveiden pettsrmys
: MaaiJman^lemen mielipide odotti Washingtonista an-n^
ujenjv^^eitten perusteella, että Yhdysv^tain presidentti
ijrii^oiiR Johnson pitää San Franciscossa, Yhdistyneet Ka^
sakunnat-järjestöj» iO^vviOtjsjuhlassa "suurpuheen", joka
'^^vaa tien maailman jännitystilanteenhuoj
Itt^ktan^^e^ ja vojimistyttanusen kautta.
•'1l^*äiji.Aei kuitenkaan tapahtunut! Merkillepantavaa myös
,:• ^mi,- että julkisesti ilmaistu "pettymyson kaikkein suurin
- '•';V«|>residentti Johnson pelästytti ystäviään siUä kun hän
j feuantaina ryhtynyt auttamaan Y K . T I maksuikriisin rat-iWsMa
•-^^ kirjjoitti Toronto Daily Star vihne lauantaisessa
' ^toimitusartikkelissaan.
i; r:-»'"Piresidentti Lyjidon B. Johnsonin eilisen puheen aiheut-taiöÄ
alkvvaikutejma on pettymys enemmän siitä, mitä hän
f ii«ttft)inatta.jätti kuin siitä mitä hän saaioi", kirjoitti Toron-
• '.ton'aamuleiiti Globe and Mail.
' I-iuJa yhdysvaltalainen New York Times kirjoitti puoles-
- ^Bsm
• .v7;v;''Presidentti Johnsonin puhe . . . oli eniten pettymystä
-"^alhfiuttava niille, jotka olivat toivoneet, että hän vetää maa-
*" ilinan huomion puolelleen esittämällä ehdotuksia: YK:n pe-
. _ rtistamiseen^^^^M saavuttamiseksi.
- V > ;"Sen sijaan presidentin puheessa oli yleyiä mutta kulu-
-»c^iijeita tunteita, joiden pelkkä toistaminen ei auta lainkaan
luiden toteuttamista. Kaunopuheiset lauseet ,eivät voineet
peittää sitä tosiasiaa, että hyvä, otollinen tilaisuus mene-
^ "tettiin,"
??i> ! Kuten tiedetään. San Fr^ciscossa vietettiin viime vii-kon^
lopulla 3-päiväistä juhlaa YK:n peruskirjan allekirjoit-iaiÖsen'kunniaksi.
-
YKin jäsenyydessä on nyt 113 maata, mutta Yhdysval-
" tain presidentti Johnson oli ainoa valtion päämies, joka oli
kukuttu sinne puhujaksi. Tämä "lavastus", jos niin sällittäni'
:?ie«^saJiQavaaitoi, mainiosti näkyvän puhujalavan presidentti
'=^'iJolmsoiniUe, Hänellä oli todella kultainen mahdollisuus vetää
koko maailman huomio puoleensa, mutta tämä "mahdöl-lisuus
menetettiin" kuten New York Times aivan oikein to-
' teii.
A ^ ^ n u on se. "pettymyksen'Vydi^ mistä canadalaiset päi-väliäbtlet
puhuvat. Muistaa nimittäin tulee, että Washing-
;<^^vtonista ylimainostettiin, kuten USAn tapana on,' tätä presidentti
Johnsonin San Franciscon puhetta jonakin erikoispu-
^ >^^]bBefena. Siinä yhteydessä vihjailtiin avoimesti erinäisiin "tai-
'-'vaamnerkj^eihin". siitä, että presidentti Johnson voi tehdä
V' 'odotuksia YK:» maksukriisin ratkaisemiseksi ja Vietnamin
" sodan lopettamiseksi
^Ensinmainitun asian yhteydessä palautettiin mieliin
, USAm YKin valtuutetun Adlai Stevensonin pari päivää ai-kaisemmin,
eli viikko sitten Ireskiviikkona antama lausunto:
" . . . Minä uskon, että huolestuneisuutta aiheuttanut maksu-
*;' _te|ta voi pian tulla sivuutetuksi; Yhdistyneet Kansakunnat
il. Järjestö on ollut riittävän kauan sairasvuoteella."
Presidentti Johnson ei kuitenkaan esittänyt minkäänlai-
•"V;; sJ9gehdotuksia Washingtonissa haudotun maksukriisin sivuut-
.-rfV^iämiseksL Siitä maailmanlaajuinen "pettymys'- presidentti
I Johnsonin omien kannattajien keskuudessa.
! .. Presidentti Johnson esitti nyt kyllä ensimmäisen kerran
; Yhdysvaltain toimesta laiisunnon, että Washiiigton ei enää
I vastusta YK:n puuttumista Vietnamin asiaan. Hän sanoi
• .Vietnaniista: "Minä kehotan tätä maailman kansojen kokous-r
vaikutusvaltaansa yksityisesti ja yhteisesti
(-.^.^yetääkseen pöydän ääreen ne jotka näyttävät haluavan so-
I ^daidcäjmtiä. Me tulemme tukemaan teidän ponnisteluanne
I > .'kuten me tulemme kannattamaan minkä tahansa YK:n alai-j
1 sen. laitoksen tehokkaita toimenpiteita . . ."
> ^ • Tämän lausunnon ilmeisenä tarkoituksena oli antaa sel-
1 .; Jäinen käsitys, että Yhdysvallat on luopunut Vietnamin ky- _
' symyksen yhteydessä YK:n syirjimisestä ja kannattaa nyt
|tYK':n toimenpiteitä rauhan palauttamiseksi siellä.
;,/>A£aaaa paremmin perehtyminen osoittaa kuitenkin, iettä
initään^^ toimenpidettä ei presidentti Johnson
.^•nytkään ehdottanut. Hän yritti vain saada hallituksensa kurjat
edesottamiset hieman parempaan valoon maailman yleisen
mielipiteen silmissä. - ^
Meffle on nimittäin kerrottu, että heti tämän puheen jäl-
. presidentti Johnson kiiruhti selittämään sanomalehti-
.<'imiehill#/pttä YKrlle ei ole annettu mitään "virallista" kiit-
' sua puuttua Vietnamin asioihin, vaan ainoastaan ilmaistu,
Mtä USA on valmis "tukeniafim"^^j^^
Pai(in "puoli tässä Vietnam-lausunnossa on kuitenkin se
.tahallisesti esitetty v-alhekäsitys — sitä ei suoraan niin^sa-
,nota—että "toiset osapuolet" oyat muka hyökkääjiä ja Viet-
' liemin asioihin Gte sopimusta ja YKm peruskirjaa jul-'
. kea?ti loukaten sekaantunut Yhdysvaltain imperialismi on
muka oikea rauhan enkeli! Selvää on, ettei tällaisilla pu-
. heillä- sÄäda aikaan muuta kuin yleisen mielipiteen halvek-
^sumista'$'^o jorinaa kohtaan. Mahdollisesti se ei ole Yhdysvaltain
hyökkäyspolitiikan kannattajien kohdalta miellyttää
•vää kuultavaa, mutta Neuvostoliiton YKrn valtuutettu Ni-
. .kolxu Fedorenko osui käsittääksemme suoraan naulan kan-
' taan kun hän sanoi, että "napalm-palopommej a pudotetaan'
satoja tonneja Vietnamin tasavallan, eikä Yhdysvaltain
alueelle".
Niin huono oli presidentti Johnsonin puheen vaikutus
Yhdysvalloissa ja muualla maailmassa, että Adlai Stevenson
katsoi tarpeelliseksi juhlaistunnon päättäjäispuheessaan sa-
- noa, että YK:n maksidcriisi on ratkaistava "ennen kuin Yleis-kokpuä'aloittaa
työskentelynsä yhdeksän viikon kuluttua".
Tosiasia tietenkin on, kuten mr. Stevenson sanoi; että
SYNtYMÄ-
. PÄIVIÄ ;
4h
: HeÄr j f j ö t o u i i a ^^plivi v Ä a «pisto nVrnauttiikh kan-
Hulda^^ 1^^ Port Arthur, Onfc
täytU perjantaina, helnäk. 2 pnä 70
vuotta.
Alfred' Saari, port Arthur, Ont.
täyttSä lauantaina' .heinäki-3 pnä
75" vuotta.
' H i l h i a Kulmala, Sault Ste. Marie,
Ont., tkyttäa" keskiviikkona, heinäkuun
7 pnä' 77 vuotta.
Kaarlo Mankinen^ Vancouver,
Qnt., täyttää torstaina, heinäkuuii B
päivänä ÖO vuotta.
Yhdymme' sukulaisten "ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Maailman tumilta
^•SALAINEN AGENTTI"
J A HÄNEN 5 V A I M O A AN
Vancouv«!r. •— Albert Emerson
Simpson, jonka 5-osaihen .avioliitto \
juttu ulottui kenraalikuvernöörin
linnaan asti, tuomittiin täällä viime
tiistaina kabdelui vuodeksi vankilaan.
Simpson, 33-vuQtias rakennustyöläinen,
joka kertoi viidelle vaimolleen,
että hän on James Bon^-tapai-nen
salainen agentti, jul.5tetliin kesäkuun
18 päivänä syyllistyneeksi
parlame'ntin lakien kahteen vääreu:
nykseen. Hänelle langetettiin kum
mastakin 2-vuotinen vankilatuqmio.
Hän sai JisäJcsi vielä 2 vuoden vankilatuomion
avioliittoasioista. Simp
son voi kuitenkin palvella nämä tuo-,
miot samanaikaisesti .
Tuomiota langettaessaan poliisi-tuomari
Gordon Scott sanoi; ''HäP;
(Simpson) näyttää kohdanneen viisi
herkkäusko.sta naista, mikä seikka
ei ole moite hänen nykyiselle vai
molleen. Hänen käyttäytymisensä
toisia naisia kohtaan oll anteeksiantamatonta."
Simpson sai rangaistuksen siitä
että hän oli väärentänyt parlament-tilain
mikä mitätöi hänen avioliittonsa
Alma Helen Simpsonin kanssa
ja toisen asiakirjan väärentämisestä,
joka antoi hänelle luvan naida
Christine Adelle MöLellanin. ' V i i ;
meksimamittu henkilö on' McG.ll
yliopistosta filosofian maistenri a r ,
von saanut sosiaalityön' tekijä. :
Simpson on laillisesti aViol.itossa
viidennen naisen kanssa. '
Parlamenttaaristen asiakirjojen
allekirjoittajana on olevinaan ken
raalikuvernööri George Vanier.
.Miss McLellan, ja neljä muuta
na.sta, joiden .nimiä ei julkaistu,
todistivat oikeuikuulustelussa Simp
sonin sanoneen heille että hän on
salainen agentti, joka ei voi van
uomansa valan vuoksi selittää mitä
hän tekee työkseen. Miss McLellan
sanoi Simpsonin kertoneen hänelle,
että hän (Simpson) työskentelee salaisen
järjestön palveluksessa, jonka
tarkoituksena on suojella Canadaa
nä kaksikymdientä vuotta aittea pe;;
rustettUn Helsingiistt Ifrjtt Sirolan
Säätiö. Vaikka t&niia kulttuurisaä-tiön
perustusa^iakirilaxi ^ I b o n vaih
viisi nimeä, n i m . Hertta Kuusinen^
jJaalkko Klv{,^ V i l l e P^ssi, Aimo Aaltonen
ja A i l i Mäkinen, ' v o i d a an
Säätiön .'per\i;^tajien l u k u laj$Keas^
tältiVuht.' Heitä ' oUVat^ fsniiiki t)&
so^ih^i aiketja' polUtUsista- i y i i t^
maamme eri vankiloihin jäkeski-tysteim^
lbin- laitfttenSsti/teljetyt fa-s.^
ih'''ija' luodin vastustajat,-' jotka
.syksyllä v. 1944 vapauduttuaan pääsivät
,|08amseksi(e4a?te»n^. myöni;
tämästä pienestä rahallisesta jcor-vauk9?
sta eli/kip.ijirfl^oigta". Säätiön
perustajat lahjoittavat kvkki
30,00(^ silloista markkaa peruspäS-oniaksi,
jota demokrSäitiset keskus-ja
perusjärjestöt sek»'tuhannet yksityiset
työväen: valistuätoiroimus-ta
kiinnostuneet kans9l()iset. ryhtyi-;
vät heti monin tayoin>Muttama«n.
Näin sai alkunsa erJtK.flwajpt»n»p työväenliikkeen
eliuvoiioai^lmmista' ja
laaj.mmalle vaikuttavista valistus
työtä 4iarjoittavista IfjitOl^siBta, Joka
sai nim«naä työvfi^iioikkpsme an^
sioituna?n kasvattajai^ jä Johtajan
Yrjö Sirolan mukaan.
Säätiön perustehtäväni asetettiin
sotien jälkeen, enn^i^nl^eqiättömän
voimakkaasti kasvaneen' tyoväenliik
keen ja denvokraattiii^n jka^alaistoi-minnan
valistustyön järjestäminen
ja varojen hankintajsl||i varten.,.Ei:
kä kulunut nlontakaan .Icuukautta,
kun Säätiöi^'' tMi^es'6r y]j'teisty6ss5
demokraattisten keskusjärjestöjen
kanssa perustettiin maahutte ensim
mainen marxilainen,ybtoiskunnalU-nen
korkfeaköulu.*'' 'Sirola-opjstQ
Helsingin MytlykaUloI^e: " H e l s i n k i
Iäisten työläi>ten lallcoöjiyöh jä koko
maastfl saätiij^n iahjiSiitusten turvin
rakennettiin ensimmäiset; parakit:
joissa 60 oppOasta/^atiof' alkaa ^
kuukautisen opiskelunsa jo vuonna
1948. '
Tällä hetkellä Sirola-opisto joi^ka
kouluttamien henkilöiden llrku nousee
jo kahteentuhanteenkolmeensa
tään (2,300)!' toimii kaksivuotisena
100' o p p i l a ^ lli»tokseha>%'IIaTvialan
modernisoidiliksa ' V^liilj&tillnfnassa;
;yhteistblBMhnnSfta. tässä htmimasaä
'Simpsonin |
Tags
Comments
Post a Comment for 1965-07-03-02