Vapaus, May 16, 1953

              Sivu 2 Lauantaina, toukok. 36 p. — Saturday, May 16,vl953 i |
(UBSXtTt) w jjDdependent Latxnr
Orson of Pinnisb Canadlans, Es-
Ubimed ftov. e, mi. Autbonzea
9»^»(ConA elafis mail by tbe Post
Officf Department, Ott3W3, Pub*
Mxed thrice «reekly: TuesOays
Tbursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., 8t I00>102.
tam St. W., Sudbujy, Ont., Canada.
Telephones: Buslne» O/fice 4-*26*
Editoria! OtlUx 4-4269, Mana«er
& Suksi. EditorW.BiIjmd. Mailing
address; Bo;; €9. Sudbury, Ontario.
Advertisins rates upon spplicatlon.
Tfaoelatton f^ee of charge.
TILAUSHI1WAT:
Canadasisa: 1 vk. 7X» 6 kk. 3.75
3 kk. 2.25
YbdyfivaUolssa: 1 vk. 8XX> € kk. 4.30
Suomessa 1 vk. 8.50 0 kk. 4.75
Lakiehdotus no. 93
; i. LHttovahion i|^rlamentti on lähtenyt lomalle ja surullisen k u u -
J u i s a lakiehdotus no 93 on työväen j a muiden kansan demokraattisten
oikeuksien puolustajain tehokkaan taistelun johdosta l y k i t t y y l i vaa­l
i e n , tai ainakin seuraavaan istuntokauteen .saakka ellei vaaleja pide­tä
tämän vuoden aikana.
Hallituksen j a sen oikeusministerin suunnitelmien tnukaan olisi
. l a m a laaja rikoslain tarkistaminen j a muuttaminen pitänyt syorittaa
' ' " l o p p u u n parlamentin istuntokauden kuolinhetkien aikana aivan sa-maan
tapaan kuin tapahtui ns. Gar.s<)ninmuut^osten suhteen. Sillä ta-
" voin olisi kansan demokraattisia oikeuksia j a vapauksia rajoitettu
' - %'arsin kivuttomalla j a äänettömällä tavalla. Mutta kansan demok­raattisten
oikeuksien puolustajat olivat valveilla j a ehkäi.sivät tämän
suunnitelman toteuttamisen.
Demokraattisten Oikeuksien L i i t o n johdolla suoritettu taistelu
tässä asia.ssa on siten johtanut tilapäiseen voittoon, asian ratkaisun
lykkäämiseen. Se merkitsee taistelun edelleen jatkamista sillä v a i -
•'vvlassaolevan luokan taholta ei ole vielä luovuttu työväkeä j a kansan
oikeuksia rajoittavien muutö.sten tekemisestä maan rikoslakiin, var-s
i n k in kun tiedetään^ että Yhdy.svaltain hallitu.s on vaatinut niiden
tekemistä.
Tämä surullisen kuului.sa lakiehdotus tunnettiin ,aluk.si sonaatin
" ' l a k i e h d o t u k s e n a H-8, sitten lakiehdotuksena O'ja nyt viimek.si ala-huoneen
lakiehdotuksena no 93. .Siihen sisältyi mm. ehdotukset rikos-i
lain muuttamisesta siten, että työläiset biisi voitu lakon takia tuortiita
kymmeneksi vuodeksi vankeuteen ja että lakkovärtioinnista olisi v o i -
" H t t i mätkäistä viiden vuoden vankeustuomio. Lakiehdotus olisi myös-
: Ifin merkinnyt, jos se olisi tullut hyväksytyksi, puhe- ja painovapau-
, . . d e n . rajoittamista siinä määrin, että hallituksen j a sen toimenpiteiden
arvosteleminen olisi voitu julistaa ^niaanpetokseksi, josta olisi ollut
seurauksena kuolemantuomio tai elinkautinen vankeus. Lakiiehdo-
^ tukseen sisältyi lukuisia muita kohtia, jotka vaaransivat työväen ja
' ^ n s a n dfemokraattlset oike
Koska liittovaltion vaalit pidetään kaiken todennäköisyyden rau-j
i a a n tulevan syksyn aikana, ellei jö elokuun lopulla, on kaikkien työ»
r liiistenja demokraatian ystävien velvollisuutena toimia siten, että ky-
, . ; ; ^ y m y s kansan demokraattisten oikeuksien :puolu.stam'l5esta muodostuu
tärkeäksi kohdaksi tulevassa vaalitaistelussa. Tämän maan j a kan.san
;;;; demokraattisia oikeuksia on puolustettava: k a i k i n mahdollisin keinoin
—•-'•^a eräs parhaista keinoista siinä suhteessa on alistaa sitä koskevat
' julkeat suunnitelmat kansan keskusteltaviksi vaalitaistelun yhtey-
>.<<xlessä.
, ... Tämän lakiehdotuksen käsittelyn yhteydessä on tullut julkisuu-i
^ n se tosiasia, että Yhdysvaltain hallitus p y r k i i kaiken muun l i ­säksi;
myöskin määrittelemään Canadan kansan 'dempkrhättiset öi-i
l^ID^udet Wall Streetin raharuhtinaiden pyyteiden mukaisesti., Yhtääl-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Victor Rintala»Kepen-asslXake <Es»
talrcj, O n t . täyttää tänään toukok.
16 pnä 70 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuttavkn
onnentoivotuksiin!
me sulirva ritannia
0
Kysymys: Tarvitseeko muista maa­kunnista
Ontarioon saapuneet vierai­lijat
erikoisen kalastusluvan ja jos
n i in kuinka paljon se maksaa? — T i -
laaja. ... •'. •
Vastaus: Ainoastaan Ontarion maa­kunnan
asiikkoat saavat kalastaa O n ­tariossa
ilman erikoista lupaa. Mui­den
maakuntien ja muiden maiden
asukkaat tarvitsevat kalastusluvan,
joka maksaa $15.50 yhdieUe henkilölle
tai $9.00 jos lupaan sisällytetään koko
perhe (aviomies, vaimo ja kaikki alle
2I-vuotiaat lapset). Poikkeuksena ovat
kuitenkin Manitoban maakunnan a-sukkaät,
joiden kalastuslupa on $3.25.
Mikäli maakunnan asukkaat halua­vat
kalastaa maaktmnan puistoalueil­la,
bn heidän maksettava siitä etu­oikeudesta
$3.25 tai $8.00 jOb lupa kä­sittää
koko perheen.
lä ne edellyttävät esimerkiksi työväen lakkovapauden riistämistä ja
toisaalla puhevapauden rajoittamista siinä määrin, että hallituksen
sen toimenpiteiden arvosteleminen suunnitellun sodan olosuhteissa
s o i t a i s i i n julistaa maani)etokseksi. Että tämän maan hallitus on k a l -
'Tlisöiiut korvansa sellaisille Yhdysvaltain hallituksen tah<^^^^
•^r-—i y i l l e .vaatimuksille on varsin surullista j a uhkaavaa Canadan kan­salle.
Se todistaa miten. pitkälle nykyisen hallituksen j a omistavan
ua'.;luokan'taI\olta on menty Canadan itsenäisyyden myynnissä yhdysval-
.Mialaisille rah^^
^i>~ ; Näissä olosuhteis.sa on tärkeätä, että tabtelua lakiehdotus no 93
vastaan jatketaan entistä tehokkaampana ja että tämä taistelu y h -
* distetään tulevaan vaalitaisteluun. V
•..•s
• « • • .
« . "
• w. • •
t . i
« . ' '
t •
•H •
»• - '
• * • • •,
' » ;
•« . '
Canadan luonnpnrikkaudet
-•; . 1 ^ esimerkkinä siitä Canadan luonnonrikkauksien vää-
. rinkä3rttämisestä mitä tässä maassa harjoitetaan on Albertan luon-
-nonkäasu. / Sitä myydään tällä erää Yhdysvaltoihin kymmenen sen­t
in hinnasta tuhannelta kuutiojalalta samaan aikaan kuin torontolai-
' set saavat maksaa puolta heikommasta, tehdasmaisesti valmistetusta
3^asusta 1.65 d o l l a r i a samalta määrältä. 'Kun otetaan'huomioon se
.Tosiasia, että luonnonkaasun lämpöarvo on noin kaksinkertainen teh-dasmaiseert
kaasuun verrattuna, maksavat torontolaiset kaasustaan
33 kertaa enemmän kuin yhdysvaltalainen Annaconda->'htiö maksaa
canadalaisesta luoAnonkaasusta. Sen lisäksi, että luonnonkaasu on
halpaa, on se myöskin paljon puhtaami^aa, tosiasiassa puhtain poltto­aine
mitä on olemassa kotitaloutta varten.
K a i k e n lisäksi soveltuu luonnonkaasu varsin hyvin f)olttoaineeksi
monille eri teollisuusaloille, jotka nyt käyttävät yhdysvaltalaista hiil­tä
t a i muita polttoaineita. Tässä suhteessa on mainiona esimerkkinä
kuparia j a nikkeliä sisältävän oorin sulattaminen, johon tarkoitukseen
luonnonkaasun todetaan olevan edullisempaa kuin minkään muun
polttoaineen. Siitä johtuukin, että Sherritt Gordon yhtiö on perus­tanut
sulaton luonnonkaasun läheisyyteen, Fort Saskatche\vaniin,
Albertassa. Sinne kuljetetaan L y n n L a k e n nikkelioori noin tuhannen
m a i l in etäisyydestä. -Miten paljon järkevämpää olisi johtaa .-Mber-tan
luonnonkaasu Itä-Canadaan, jossa sijaitsevat Canadan tärkeim­mät
kaivannot ja teollisuuslaitokset?
Sellainen koko Ilä-Canadan käsittävä johtolinja saattaisi muo-
• dostaa Sudburysta, Norandasta y.m. paikoista mm. tärkeän kemialli­sen
teollisuuden keskuksia. Se saattaisi kaiken lisäksi tehdä mahdol­liseksi
sellaisen köyhemmänkin oorin käsittelemisen mitä ei kannata
: nykyään kaivaa; /
Eräs luonnonkaasun tuntija, t r i G . S. Hume. on todennut, että
'iuöiinönkaasun johtolinjan Itä-Canadaan rakennuttaminen olisi maan
taloudelle yhtä tärkeä asia kuin o l i aikoinaan Canadian Pacific-rauta-
' tien rakennuttaminen.
' K o s k a Canadan aavikkomaakuntien maaperässä on valtavat mää­rät
luonnonkaasuä,^hkä enemmän kuih osataan aavistaakaan, on l i v -
' syntys sen edullisesta käyttämisestä varsin tärkeä asia kaikille cana-dalaisille,
j o i l l a ön sydämellään tämän maan hyvinvointi niin tänään
k u i n tulevaisuudessakin. Sen sijaan, että luonnonkaasua nn-ydään
polkuhinnalla yhdysvaltalaisille monopooleille on pikaisesti ryhdyttä­vä
sellaisiin toimenpiteisiin., että tämä tärkeä luonnonrikkaus saatai­s
i in käytettäväksi kaikkialla Canadassa — niin kotitaloudessa kuin
teollisuudessakin.
Näistä syistä on tärkeätä yhtyä kannattamaan sitä L P P : n vaali-ohjdlman
vaatimusta, että Albertasta olisi mahdollisimman pian r a -
itennettava tarpeellinen johtolinja luonnokaasun kuljeltamiseksi Itä-vjCanadaan
,.
Mitä muut sanovat
"VAPAA MAAILMA" PUHUU
"Mutta ammunnan lopettaminen ei
ele se mitä me haluamme", lausui se-naatori
Flahders Waähingtonlfisa, kun
hän sai kuulla viimeisestä kimalais­ten
sovintoehdotuksesta. — New Yorb
Journal-American.
IH>nSYYS PUUTTUU
"Amerikka käy maailman laajuista
taistelua estääkseen penicillin ja
muiden lääkeaineiden viennin P u ­naiseen
Kiinaan", kirjoitti New York
Herald Tribunessa Don Cook viime
viikoUa.
"Kuinkahan lienee sellaisten i h -
iijlsten järjen laita, jotka väittävät
käyvänsä taistelua "vapauden ja
humaanisuuden'' puolesta, mutta
kielrävät lääkkeet sairailta lapsilta
ja kylvävät bäktecripommeja tautien
levittämisebil"?, kysyy Xteily Wor-ker.
Hissin luoifiiQ oli
, sanoo
Iina |a
ottanul r Praha. — Kolme viidestä £uurval>
iasta, joille maailman rauhiajuieuvos-to
lähetti vetoomuksen viiden suur­vallan
rauhansopimuksen soimisesta,
on tähän mennessä tiedoittanut vas­taanottaneensa
sen. Nämä kolme
suurvaltaa, ovat Britannia. Neuvosto­liitto
" j a Kiinan Kansantasavalta.
Maailman rauhankonjgrressin päätök­sen
mukalsiesti lähetti rauhanneu­vosto
veUxjmuksen viime maaliskuus­sa-.
Vetoomus lähetettiin myöskin
miiille valtioille, keholtuksella antaa
sil^e tuJtsensa. Näitä ovat tähän men­nessä
vain Bulgaria j a Krettdta i l ­moittaneet
vastaanottaneensa sen.
Canadan hallituksen vastaus. ei ole
vielä saapunut. Canadan 'johtava
päivälehti Globe and Mail kehpitt!
kultenl?ji toimltuskii-joituksessaan
Canadan hallitusta kutsumaan suiu--
vallat kokoontumaan Canadassa neu­vottelemaan
rauhansopimuksesta.
K i i n a n Kansantasavallan ulkomi­nisteri
Chou En-lai sanoi vastauk-
¥iitäaii-anvetoomuksen
sessaan, että "vetoomus on täydelli- ; liike on tähän mennessä kyennyt ko-se.
stl kaikkien kansojen rauhantoi-vomusten
mukainen". ;
Edelleen hän sanoi: "Minä olen o i ­keutettu
Kiinan Kansantasavallan
hallituksen nimesää ilmoittamaan, et­tä
se hyväksyy vetoomuksen täydelli­sesti
Ja tulee'antamaan sille kaiken
tukensa",
Neuvostoliitonihallituksen vastauk­sessa,
jenka on allekirjoittamit u l ­koministeri
V, i2Vtolotov, sanotaan:
"Neuvostoliiton hallitus antaa täyden
kaiuutuksensa maailman rauhan­neuvoston
vetoomuksessa tehdyille
«ityksiile",
.Maailman rauhanneuvosto käsit­tää
21 kautta maailman tunnettua
henkilöä, »un. James G. Endicottm
Canadasta. Se valittin Wienissä pir
detyssä maailman kansojen i^uhan-kokoutBessar
viime Joulukuussa ja sen
yhdeksi ensimmäiseksi päätehtäväk­si
annettiin viiden suurvallan rau-hajisopimusvetoömuksen
laatiminen
ja lähettäminen. Maailman rauhan-koamaan
maailman rauhanystävät
vaikuttavaksi rauhanvoimaksi. , jon­ka
toiminnan tuloksena kansainväli­nen
jännitys on jossakin määrin hel­pottunut.
Vetoomus viiden^uurvallan
rauhansopimuksen puolesta on oUut
yhtenä .vaikuttavana tekijänä.
Maailman- rauhanneuvosto bn esit­tänyt
myösiUn toisen vetoomiiksen,
Jcka on osoitettu' kaikille maailman
kansoille. Tässä vetoomuksessa ke-hoitetaan
kaikkia maailman ihmisiä
antamaan tukensa viiden suurvallan
i-aubansoplmusvetoomukselle. Huoli­matta
siitä, että Yhdysvaltain hal­litus
ei ole vielä vastaimut rauhaia-neuvDston
vetoomukseen, on Yhdys­valloissa
toimitettu Gallup-äänestys
osoittanut, että nom 78 prosenttia
maan väestöstä kannattaa Eisen-howerin
ja Maleiäcovin tapaamista.
Canadan pian kokoontuvissa eri
piirien rauhankokoulcsissa tulevat
maailman rauhaimeuvöstoh • vetoo­mukset
olemaan keskustelujen kes-keiaimpmä
kysymyksinä.
USA antoi sotaa
y^vien Raiiskalle
$60 miljdcmsui
«'ashhiffton. Täällä ilmoitettiin,
että Yhdysvaltain hallitus on myön­tänyt
Hanskalle 60 miljoonaa dol­l
a r ia "^rikoisapuä" Ihdo-kiinan so­dan
jatkamista varten. Keskinäisen
turvallisuustoiminnan johtaja Harold
Stassen sano: sanomalehdistön edus­tajille,
iettä rahat on Jo siirrptty
Hanskan hallitutyelle ulkomaiden
avustamista koskevasta rahastosta.
Hän sanoi myöskin, etiä asiasta kes­kusteltiin
Pariisissa muutamia viik­koja
sitten pidetyssä Pohjois-Atlan-tiri
sopimusliitan konferenssissa, jo­hon
osallistui 14 maan edustajat, a i r.
siassen totesi myöskin, että sotatar­vikkeiden
InddrKiinaan lähettämis­tä
cn-joudutettu.
J A -
TÄT
.Lontop. — Viiden vuoden ajan B r i - .
tannian korkeimpana oikeusvirano­maisena
toiminut lordi Jowitt saiioo
äskettäin Julkaisemassaan kirjassa
(The Strange Case of Alger Hiss)
asettavansa, kyseenalaiseksi sen tuo­mion
virheettömyjfden, jonka perus­teella
Alger Hiss tuomittiin vankeu­teen
väitetyn väärän valan johdosta.
Lordi Jowitt esitää tecksessaan kol­me
tärkeätä näkökohtaa. Jotka to­distavat
mr. Hissin oib3udenkä3mnin
virheelliseksi. Erikoisesti hän hyök­kää
Whittaker Chamberain todistuk­sia
vastaan. Jotka hän leimaa mah­dottomiksi
Ja kertakaikiciaan usko­mat
tamilcsi. Eikä Chambersin kirjan
(Witnes5) juilcalsemlnen ole saanut
hänen käsityksiään horjiunaan vaan
on päinvastoin vahvistanut niitä.
Täkäläiset sanomalehdet ovat Jul­kaisseet
pitkiä katsauksia lordi J o -
wittln kirjasta. Konservatiivinen
Daily Telegraph toteaa lordi Jowit-tln
vihjanneen hyvin, voimakkaalla
tavalla, että jos Hiss olisi ollut o i ­keuden
edessä Englannissa olisi h^n
poistunut oikeudesta vapaana mie­henä,
vaikka hänen maineensa biisi­k
i n tahraantunut.
Parlamentin
jäsen tuomittu
Sveitsissä
Geneve. — Viime kuun lopussa tuo­mittiin
Sveitsissä parlamentin Jäsen
ja työväenpuolueen johtaja Emil Ar­nold
federaalioikeudessa, Baselissa, 8
kuukaudeksi vankeuteen ja 2 vrksi
menettämään siviilioikeutensa. Hän
Budapestissä 1931 pitämässään pu­heessa
oli lausunut, että "Sveitsistä on
tullut Yhdysvaltain harjoittaman va­koilun
keskus" ja edelleen, että hänen
maansa hallitus "on myynyt Itseiisä
Yhdysvalloille" ja että nykytaen hal­litus
on luopunut maansa perinnäis-tapalsesta
puolueettomuudesta. Tä­mä
hallitus käsittää kaikki muut puo­lueet
mutta ei kommunistipuoluetta.
Baselin federaalioikeus katsoi Emil
Arnoldin lausunnon "vaarantaneen
valtion turvallisuutta" ja langetti tuo­mion
parlamentin jäsenen koskemat­tomuudesta
huolimatta.
Kirj. Prof. N. Ljubimov
Toisen niaatlmansodan jälkeen
ovat hajoneet yhtenäiset kalkkikä-sittävät
maailmanmarlckinat ja ovat
muodostuneet rimiakkaiset, toisilleen
vastaLuhtalset uudet maailmamnark-kinaj;
— kapitalististen maiden mark­kinat
ja Neuvcstoiiitoa ja kansande­mokraattisten
maiden mär4;kinat.
J . V. Stalinin määritehViän .mukaan
tämä seikka oli toisen maailman-sedän
ja sen seurausten tärkein ta­loudellinen
tulos.
Uusilla maailniämnarkkinoilla kas­vaa
Lauppavaihto lakkaamatta.;_Vuo­sina
1948>— 1952 se kasvoi yli. kbimin-kertaisesti.
Neuypstoliiton ulktsftiaan-kauppä
on nyt kolme kertaa sriurem-pl
kuin eimen sotaa. Vuosma 1946 —
1952 Puolan, T s h ^ o s l o v a k l a n ^ Un­karin,'
isbmänlän jä'SuigafUn'kaup-'
povaihto.kasfvoi jniltei 7,5 — kei-tai-sestl
huolimatta siitä, että monet
länsivallat ovat lopettaneet kjiupan
iJiynnin Neixvostoliiton ja kansande-mokraaLtisten
maiden kanssa j a yas-t
o in kansall^ia etujaan toteuttavat
niinsanottua "Idän taloudellista saao:-
t o a " . . ' •
' Neuvostoliiton ja kansandemok­raattisten
maiden taloudelliset suh­teet
rakentuvat tasa-arvoisuuderi ja
keskinäisen liyödyn pohjalle. •'
Tasa-arvoisuuden ja keskinäisen
hyödyn periaate kulkee punaisena
lankana kaikissa niissä taloudellisis­sa
5opimui}3issa, ijoita Neuvostoliitto
on Solminut siihen ystävällisissä
suhteissa olevien maiden kanssa'.
Neuvostoliitossa ovat kaiisandemok-raattlsUla
mailla hyvät menekki-markkinat.
Sitäpaitsi Neuvostoliitosta
ne ovat saaneet luotettavan teollisuu­den
raaka-aineiden ja uudenaikai-simpien
koheideh ja teknillisten väli­neiden
hankkijan. Uudet demokraat­tiset
markkinat eivät ole alttiit tur­miollisille
suhdanneheilahduksille,
kuten on kapitalististen markkinain
Työväenpuolue oli
voitokas Englannin
kunnallisvaaleissa
Lontoo. — Viime viikolla toimite­tuissa
kuimallisvaaleissa valtasivat
työv^npuolueen ehdokkaat 350 paik­kaa
konservatiiveilta. Myöskin libe­raalit
menettivät paikkoja. I^Uissä
vaaleissa valittiin lähes 3,000 kunnal­listen
hallintojen jiisenta.
laita. Sen vuoksi demokraattiseen lei­r
i in kuuluvien maiden tuonti Ja vien­t
i on vankka ja niiden ulkomaan­kauppa
on suojattu kalkilta "Järky­tyksiltä".
Näinollen k'akin sosialistiseen lei­r
i in kuuluva maa voi luottaa ei vain
omiin voimiinsa, vaan myöskin kaik­kien
muidenkin, uusiin demokraat-tisim
markkmoihin nojaavien maiden
voimiin.
Viisi vuotta sitten Neuvostoliitto
solmi Puolan kanssa kauppasopimuk­sen
sekä sopLimksen teollisuuskalus-ton
hankkjnisesta Puolalle luottoa
vastaan. Viidessä vuodessa Neuvosto­liiton
j a Puolan kauppavaihto kas­voi
66 prosenttia suuremmaksi sopi­muksen
edellyttämää summaa. Näi­den
viiden vuoden kuluessa Puola sai
Neuvostoliitolta monta miljoonaa
tonnia erilaisia tavaroita — rauta­malmia,
värimetaJleja,naftatuotteita,
puuvillaa, rasva-aineita, teetä ja t u ­pakkaa.-
Saaden Neuvostoliitolta tar­vittavia
Uvaroita Puola vuorostaan
myy siUe kivihiiltä ja koksia, soJkeria.
sinkkiä, rautatievaunuja, tekstiili­tuotteita
ym.
T. V. helmikuussa tuli Lniluneeksi
kolme vuotta Neuvostoliiton ja K i i ­nan
isansantasavallan kauppasopi­muksen
solmimisesta. Tänä aikana
prosentista 72 prosenttiin koko sen
tilkomaänkaupasta.
Pitkäaikuisten sopimusten pftnis-teella
Neuvostoliitto toimittaa kan­sandemokraattisille
maille koneita ja
tecillisuuskalustoa, m m , kokijnalsten
tehtaiden <Ja kokonaisten teollisuus-kombinaa
ttien tuotantokoneistoa.
•Neuvostoliiton teknillinen apu kan­sandemokraattisille
maille ei rajoitu
yksinomaan tavaratoimituksiin, vaan
se ilmenee monessa mimssakin muo­dossa,
kuten esimerkiksi tuotantolai­tosten
suunnittelussa, rak<^ntamlsessa
Ja tuotantokoneiston asentamisessa,
spesialistien lähettämisessä,, uusieii
työtai>ojen opettamisessa, cuotäntb-prcsessien
koneistamisessa ja auto­matisoimisessa,
.selcä valmiiden. tek­nillisten
piirostusten ym. antamises­sa..:
- ,
•'Eaoteandeiftokraattlsinä^-m on
sangen huomattavia saavutuksia
kainsantaloutehsa koneistamisössa. j a
kehittämisessä. Neuvostoliiton apu oii
antanut Ronianialle mahdollisuuden
perustaa kokonaisia uusia tuotan­toaloja:
metallihleikkuukoneiden
tuotannon, naftan tislauksen ym.
sekä ryhtyä sähköistämään maan
laajoja alueita. Vuoden 1950 loka-haussa
Romanian hallitus hyväksyi
maan ''-sähköistämisen kymmenvuo-tlssuunnitelman,
jota nykyään to­teutetaan
hyvällä menestyksellä.
Romanian kansantasavallan pää­ministeri
G. Georgui-Dej hiljattain
sanoi, että "Neuvostoliiton avulla R o ­mania
on järjestänyt naftateollisuu-deii
tuotantokoneiston j a traktorien
tuotannon ja paraillaan järjestää
j o k i - ja m^CTialusten rakentamista".
MtUllekin kansandemokraattisille
maille o n suurta hyötyä yhteistyöstä
Neuvostoliiton kanssa.
iNeuvQstoliiton^ta;varatoimitukset Ja
laaja teknillinen apu on antanut
Tshekkoslovakialle mahdollisuuden
aloittaa sellaisten koneiden ja teknil­listen
välinei<ten kuin. automaattis­ten
Ja puoliautomaattisten hitsaus­koneiden,
hlilijyrsimien .sekä myös­k
i n rakennuskoneiden j a kemiallisen
sekä tekstiiliteollisuuden koneiston
tuotannon, jota aikaisemmin ei
maassa ollut. v
Neuvostoliiton tavaratoimitukset
helpottavat huomattavasti Puolaa
"Nova Gutan" metallurgisen tehtaan
rakentamisessa, Krakovin lähelle.
K u n tämä tehdas alkaa tehdä työtä
täydellä tehollaan, niin se voi.tuot­taa
vuodessa metallia yhtä paljon
kuta koko Puolan metallurginen teol­lisuus
tuotti ennen sotaa. UnL'arissa
Stalinille .nimetty Tonavan metal­lurginen
tehdas, Jota rakennetaan
Neuvostoliitcn avulla, tulee -tuotta­maan
harkkorautaa enemmän; kum
JMkb .Unkarin metäUurgmen ; teolli­suus
tuotti vuonna 1949* yhteensä.
NeuvostolilttolaiseHa tuotantokoneis­tolla:
varustettu Leninille iiinleti;y me-talltu^
inen tehdas Bulgariassa ky­kenee
kahden ensimmäisen vaiheen
käyntiinpanon .jälkeen tyydyttämään
maan mustan metallin tarpeen 75
prosentilla. .„
Teollisuuden kehitys on viime a i ­koina
saanut; aikaan pei'inpohjftisiä
muutoksia eräiden kansandemöKiraat-tisten
maiden ulkomaankaupassakin.
Ne muuttuvat raaka-ataeen tuotta­jista
tecllisuuskaliiston tuottajiitsi.
Esinierkiksi Romania on miltei aina
vienyt ulos naftaa j a maataloustuot­teita.
Mutta nyt se vie Ulos myöskin
vetiureita, vaunuja, laivoja, kemialli­sia
aineita j a lasia.
On sanottava, että Neuvostoliiton
Ja kansandemclcraattisten maiden lä­heisen
. yhteistoiminnan kehittymi­nen
ei eistä niitä käymästä kauppaa
ja olemasta yhteistoiminnassa kapi­talististen
maiden kanssa keskinäisen
hyödyn, tasa-arvoisuuden, toistensa
sisäisim asioihm puuttumattomuuden
j a .sitoumustensa rehellisen täyttä­misen
pohjaUä,
Neuvostoliitto bh aina kannatta­nut
ja kannattaa edelleenkin kaupan
-kehittämistä kaikkien maiden kansr 1 misen pohjalla...
Ihme saattaa Rans­kan
iipälcsymään
Euroopan armeijan
New York. — Euroopan lehdistö
pohtii kasvavan epäilevässä sävyssä
äskeisen Atlantin Paktin Pariisissa p i ­tämän
neuvoston kokouksen tulolisia.
Kaikkein epäilevimmäUä karmalla
riäyttää kuitenkin olevan New York
Herald Tribune lehti, sillä sen kat­sauksen
lörjoittaja panee merkille, et­tä
asianomaisten Jäsenvaltioiden vä­liset
suhteet "melkeinpä rakoilevat".
Neuvoston istunto joutui määrättyi­h
i n vaikeuksiin pohtiessaan asevarus­telujen
kiihdyttämistä. Useiden ame­rikkalaisten"
lehtien tyytymättömyyden
sjvnä on loppujen lopuksi se, että
Atlantin lookin politiikka tietää uiisia
Jättiläismäisiä menoja asevarustelui­hin
j ^ kun niihta ei ole varaa, herät­tää
se kasvavaa vastarintaa useissa
maissa.
Viitaten Yhdysvaltain Länsi-Euroo-passa
olevan eriicoisedustajan mieli­piteeseen
sanoo New York Herald T r i -
btme katsauksessaan, että "ainoastaari
ihme voisi pakolttaa Ranskan parla­mentin
asettumaan hyväksyvälle kan­nalle
Einoopan armeijaa koskevassa
kysymyksessä". Samaiseg lehden Bon­nin
kirjeenvaihtaja ön sitä mieltä,
että "Länsi-Saksassa vaikeutuu tais­telu
ameriickalaisten kannattaman
Euroopan armeijan muodostamista
koskevan sopimuksen puolesta ja tämä
taistelu tulee lähiaiJtoina käymään
vielä vaikeammaksi". Sitä todistaa
Saksan kanslerin Bimdesratissa, Sak­san
parlamentin ylähuoneeissa, kär­simä
uusi tappio.
EBI MIELTÄ
K a i s i ystävystä tapasi
kadulla. He eivät Olleet näJin»
sisän Pitkään aikaan. T o i a ^
käytti kainalosauvoja.
- - T e r v e , mitä sinulle
— OUn tässä auto-onnetom
— Koska se tapahtui?
' — Nelisen fcuukauua sitten.
— Ja vielä .käytät kaioalasu»
— Niin, katso, lääkärini saaoo'
veisin kulL-ia jo ilman niitä '
asianajajani sanoo, etten voi.
1 gallonalla
— I^oreutrelävät - korkeintaan. .50-
vuoden vähholiiöil ' 'f-sa.
Neuvostoliiton tällainen näkö-ikanta
johtuu sen ulkopolitiikasta.
Jonka tarkoitul!jena on Icansainväli-sen
raiUian lujittaminen ja taloudel­listen
yhteyksien laajentaminen kaik-
•ki€;n maiden Icanssa. Toteuttaen täl­laista-
politiikka Neuvostoliitto pitää
lähtökohtana Leninm-Stalinin op­pia
kapitalismin ja sosialismin rau­hanomaisen
riimakkaiseh olemassao­lon
mahdollisuudesta.
Neuvostoliitto ja kaikki iiansande-mckraattiset
maat -Lunnattavat kau-pankäynnta
kehittämistä kaiklcien
maiden kanssa tasaai-voisuuden ja
keskinäisen hyödyn perusteella. Neu­vostoliiton
tämän näkökannan järk-
Itymättömyyden varmisti hiljattain
iNeuvcstollitcn Ministerineuvoston
puheenjohtaja Georgi Malenkov Neu­vostoliiton
Korkeimman Neuvoston
neljärmessä sessiassa sanoen, että
neuvostohallitus tulee edelleenkin
toteuttamaan yhteistoimintaa ja l i i ­keyhteyksiä
fcaikkien maiden kanssa
kummankin puolen etujen nouda tta-Äsbz-
ttäin pidettiin CaliXi
neljäs vuotuinen "MobUgas
Run" — kilpailu, joka "käsitti^
mailin tapaleen Los Angelesista
VaUeyn alueelle. Tämän kolme;
vää kestäneen kilpailun tartoi
sena oli todeta millä autolla voiJl
ajaa edullisemmin gäsolUnin i,
tusta silmällä pitäen. General -
sin autot eivät osallistuneet tä
vuonna tähän kilpailuun, jonka
f i Kenry J Corsair, joka kykein
keniaan 28i25 mailia gaUonalia/
seksi. sijoittui Ford Mainlii» '
Jorilji, tulos oli 27.03 inailia.
, bakerin kuusisilinterinen diarej
oli kolmas 26.86 mallin tuloksella.'
Tavallisten autonajurien ei j
kuitenkaan uskoa, että he kyi
sivät saavuttamaan hiin edullisia
loksia sillä voittaneita autoja ajo!
erikoiset yhtiöiden asiantuntijat,'
•ka olivat jo viikkoja ennen '
lua tulki.naa3sa tien ka>ik>I inäet,j
kat yms. seikat, ottaen kaikeiii
<?i huomioon vielä. liikennevalo!;
että kykenivät ajamaan yhtä
ja pysähtymättä. Jölljikln aju^i
oli kilpailun aikana sellaisia apii:
sia. jotka ilmoittivat heille ä
sistä tuulen muutoteistakin.
K i l p . i i l i j a in todettiin ajaae^'j
kimäärin 44.7 mailin tuntinopetfi
la ja kuluttaneen gasoliinia
22 mailia kohden. -
Muut parhaat autot sijoitta!)
seuraavin tuloksin:
Hudson Super Jet . . . . . .......21
Nash Rambler Super ..........
Stndebukor Comniander , ,2
Dodge V — 8 . . . . . . . . . . . . . . . . ..
Studeba:ker Land Cruiser ......
Mercury Monterey
Plymouth Cranbrook ....
,Nash "tAsnbassador^^ri^^^ ..
Ford Mäihiihe Eight .....i
Kaiser Manhattan .......
Hudson Jet
Kaiser Dragon . ...... ,2
Nash Ambassador Custom ..... .2:
De Spto Piredome V — 8
Lincoln Capri: .,
N.i.sh Statesman
Hudson Supe Wasp
Hudstn Homet
Packard Clipper . .....
Chrysler New Yorker . . . . . . . . . . 1'
Chrysler Imperial 11
"FB-Box
69
Canadalaisen karjan
USA: n myynnit
Ottawa. — Alahuoneessa ilmo|
tiin äskettäin vastauksena t«iit;
kyselyyn, että canadalaisen
myynnit Yhdysvaltoihin ovatkafe
kuluneen vuoden aikana vähen
neet huomattavastL
Vuonna 1950 myytiin Canada
rajan eteläpuolelle 456,718 päätä 1:
jaa. Seuraavana vuonna oli Yhd
valtoihta vietyjen eläinten i
rä 237,555 ja viime vuonna ai»
14,120 eläintä.
9
®
®
syy epäillä järjen tilaa
Neuvostoliitto on myynnyt Kiinalle
paljon teollisuuskalustoa. koneita,
raaka-aineita Ja muita v tavaroita,
joita Kiina tarvitsi teollisuutensa
kuntoonpalauttamista ja kehittämis­tä
varten. Neuvostoliiton Ja K i i n an
taloudelliset suhteet kasvavat Ja l u ­jittuvat
nopeasti. '/
Viimeksi kuluneen kolmen vuoden
aikana Kiinan bauppa Neuvoistolil-ton
ja muiden kansandemokraattia
ten maiden kanssa on kasvanut 26
Tässä vuosina meimeinä sattui ker­ran
sellainen tapaus, että Joukko
kuimollisia ja paremille puoliskoilleen
alamaisia ja uskollisia ukkomiehiä i n -
taantui sltaä määrta'nikkelin romia
pelaamaan, etteivät muistaneet ko­tiinpaluuta
ermenkuin aamim valje­tessa.
•
K t m sattumalta satuimme silloin
olemaan samassa seurassa, n i in kysä-simme
eräältä tuohon seuraan kuulu­neelta
pari päivää myöhemnUn, että
saitko viipymisestäsi palkaksi kuun­nella
"naispuhujaa".
Kysymykseeni tuli silloin rauhalli­nen,
mutta hjrvin asiallinen Ja sattu­va
vastaus: > ^ p ä oikeinkaan pal­joa,
sillä hän pani kyseenalaiseksi
mmunjärkeinl tilan."
Tuo aslalltaen j a melko jsyvämlet-tetaen
vastaus juolahti mieleemme.
Itatsellessamme Toronton suomalaisen
sotapaperln pakinaa viime torstaises­ta
lehdestä. "*
Tuosta kiviperän Pekan •vuodatuk­sesta.
Jonka hän sanoo olevan tiu-inaa
komiikoista, ette varmaankaan tlkvd-lakaän
hakien löydä yhtään asiallista
lausetta tai ajatusta. Se on kerta
kaikkiaan aivan järjetöntä "turinaa",
ties mitä sillä sitten on tarkoitettu.
Ajattelimme tuota "paklnaar
paremminkin höpinää _ lukiesSaia-ime,
että ompa paljon selvfanmällä
Järjeim varustettuja pantu 999 Queen
St. sijaitsevaan taloon.
SamaDa tulimieleemme erään en­tisen
sudburylaisen, mutta nyt Cana­dan
muilla alueillsf eleskelcvan ystä­vämme
epäily Pekka-paran terveyden
suhteen.
Se oli laulujuhlien aikaa. Pekka
tavalliseen tapaansa krtialsl oman
porukkansa laulujuhlia mahtaviksi
suurjuhliksi Ja nimitti neljä kertaa
suurempia . S J : n laulujuhlia kissan
naukujaislksi.
Tuo mainittu ystävämme tuli sil­loin
luoksemme Ja kysäisi: 'Mitä s i ­nä
oikeastaan arvelet torontolaisen
'kiuraruiskun' Pekan sielun tilasta?"
K u n sanoimme, että tusktapa sil­lä
Ihmisellä on ollenkaan sielua —
mikäli sillä omaatuntoa j a Järkeä tar­koitetaan
— sillä milloinkaan hän ei
ole siltä merkkiä ulos antanut, niin
vastasi ystävämme:
•^Mrnua on alkanut epäilyttämään,
että sitä äijää vaivaa synnynnäinen
suu- Ja sorkkatauti, joten hän ei ole
vastunalainen enempää jumalankuin
aimistenkään edessä kaikesta siitä
moskasta mikä hänen suustaan ja
isorkistaan maailmalle lähtee."
Te arvoisat lehtemme tilaajat Ja
lukijat, vieläpä nekin jotka vain si-i
viunennen silmällette toisten tilaa­maa
Vapautta, vaivautukaa kaikesta
kiireestänne huolimatta lukemaan
Pekan höpinä "sotahuudon" viime
tOrstam numerosta ja sanokaa sitten
suoraan ja avoimesti, oletteko mil­loinkaan
lukeneet niin typerää ja
tyhjää "sanomalehtimiehen järjenr
tuotetta".
•Uskallamme veikata viikkopalkas-tamme
jälellä olevan viimeisen nikke­l
i n siitä, että sydämestänne toivotte
sen kirjoittamisessa vaivan nähneen
miesparan pikaisesti pääsevän vaik­kapa
hallituksen kustannuksella hoi­tolan
tftiömaan.
On hyvm todennäköistä, että kaik­kialta
maailmasta viime aikoina saa­puneet
maailman rauhanliikkeen
kaimattajia rohkaisevat uutiset ovat
paimeet sotaisen Pekan muutenkin
Järjettömät "piirustukset" aivan se­kaisin.
Aikaahan nyt näyttää yhä varmem­malta,
että Pekan ja muiden hänen
kaltaistensa ihaUun esineinä olleiden
isäntämaan sotakapitalistieh "puuk­ko
ei enää painu kuin juustoon", k u ­ten
Pekka hihkui silloin kun Hitler
karjui valtansa kukkuloilla.
Onhan sitä vähemmästäkin sappi,
haljennut ja paljon Järkevämmiltä
äiskiltä kuin sota-a^Tisin Pekalta.
Sodan ihannoijille j a sodanlietsojil­le
oli todellakm tyrmistyttävä isku se.
kun itse_-Britannian konservatiivien
päämies Vinston Churhill joutui B r i ­tannian
kansan painostuksen ja B r i ­tannian
valtakunnan elinehtojen
vaatimusten ajamana esittämään, että
aika on tullut aloittaa suurvaltojen
neuvottelut raidiantilan palauttami-seksL
Ja ennenkuin sodan ja vihan apos­tolit
olivat ehttaeet edes kunnolleen
ilmaa-haukkaamaan, tuU totaen isku.
Eikä sen antajana ollut se pienempi
auktOrliefitti kuin itse Rooman paavi.
Kun sitten iskujen vaikutusta:
densivät sellaiset tunnetut työ:
oikeistosiiven politiikot kuten i
nian Työväenpuolueen johtaja ja
tinen pääministeri Clement AI
y.ni., niin ei ole ihme jos sodanlie
jäin kortit ja aivotrustingit allu
mennä sekaisin.
Pienet piskit siinä tietenkin mei
tävät kokonaan järkensä ja alle
ulista kuin vesikauhuiset koirat, J
not vaahdossa.
Öermoille se näyttää käj-neenl
keimmlssakin palkoissa.
Ensimmäiset ChurchiUin pu)
jälkeen USA:sta tulleet tiedot tio
kertoa, etteivät sen maan poUtJ
määrääjät ole yhtä mieltä Ci«m
lm kanssa, vaan vaativat, että
näjän pitää ensm konkreettisest
soittaa rauhan halunsa" enneri
mtakäänlaisia neuvotteluja void
aloittaa.
K u n sitten alkoi selvitä, että "i
tämaa" seisoi aivan yksin sodai
.vihan puolella — Pekat ja ^ ^ " ^ ^ ^
täisensä eivät tietenkään
enempää kum hyttysen byhby "
reUp — on ääni silläkin taholla »i
tumit.
Nyt vakuutetaan, että rauhaa
luavat kaikki Yhdysvalloissakin
mikä pitää paikkansa kansaan.
ta ei sotatarv^tehtailijoihin näb*
N i i n että helppoa ei ole
kään. ^
Nyt on vain rauhan ystävieni
klalla entisestään tehostettat»
mintaa rauhan hyväksi, jotta
lletsojain rtatama saadaan to
t i murtumaan. Korean teurastiaj
ptunaan Ja maailman rauha
tuksl. — KulkurL