Vapaus, March 15, 1969

              Sivu 2 Lauantai, maalisk, 15 p. — SaHjunday, Mar. 15,196
INOEPBNDENT L A B O R OROAN
V A P A U S O F FINNISH C A N A D I A N 8
( L l f ^ E ^ . ) SstiOdlshed Noy. 6. .1917
BDITORt W . E K L U N D MANAGKIIi K. 0UKSI
TBLKPHONICi O f V l ^ t t K t f p ;E|DIT0^^AL e74<42^04
PittUshed thrlce weekly: Tuesdays, Thursdays and SaturOays by Vapaus
Puhllfihlng Co. Limited. lOO-M» EUn at. We3t, Sudbujry. OntarlOi .Gaoadft.
MaUlng address: Box «9
Ad;«.<irtlslB8 TpXxa upop appllcatlon. translatlon jteae a S .
AttthariJMd aa second dass mall by tbe Post Offlpe Departiment, Ottem^
'' . and for paymeoat oz postage li} caäi. A_
• C A N ÄDIÄIill A ?i G O Ä U tf rR t SS
Oamdasm:
T H A U S B I N N A T :
1 Vk: «IOJOO, 6kk. $ 5 : 2 5 VSAin: lTlL$U.00,«lck.«8.'ffi
Skk. SAO Suomeen: l- v k . nso.»ik. 9:a
Tervehdys jkokcMisväelle
Tämän viikonvaihteen aikana, lauantaina j a sunnuntaina, istuu
Sudburyn Finnish-haalilla Canadan suomalaisten "pikkuparla­mentti",
mihin odotetaan kanssaihmistensä valtuuksilla esiintyviä
miehiä j a naisia idästä (Torontosta, pohjoisesta (kulta-alueelta)
Järviejnpäästä (Port Ajthurista), länsirannikolta (Vancouverista)
j a lucomolUsesti Sudburyata ja lähiympäristöstä.
Lausiunme nämä k o k o M s v i e r a a t sydämellisesti tervetulleiksi
tänne nikkelimaailmanpääkaujpunkiin toivottaen heille henkilö­kohtaisesti
kaikkea mahdollista hyvää sekä yhteisesti hyvää har­kintakykyä
ja kestävää. työtarmoa «dessäolevien työntäyteisten
päivien ajaksi.
Tämä "pikkuparlamentti" koostuu Vapauden yhtiökokouksesta
j a Canadan Suomalaisen Järjestön laajennetun tpk:n eli kansalli­sen
komitean kokouksista. Vapauden yhtiökokous pidetään vuosit­tain;
laa jeQnetun tpk: n kokous edustajakokousten välivuosina eli
jok* toinen vuosi, jos eivät tärkeät asiat j a ratkaisut vaadi ko-kpidcsen
koollekutsumista useammin Järjestön sääntöjen määrää-zoällä
tavalla.
liauantaiaamuna Sudburyssa istuntonsa alkavat kokoukset
voidaan yhte^nliitettynä oikeutetusti luokitella täkäläisten kansa­laistemme
"pikkuparlamentiksi" siitä syystä, että näihin kokouk­siin
tulevat henkilöt ovat paikkakuntiensa j a alueittensa valtuu­tettuja
miehiä j a naisia, joilla on vaikeitten pulmien ratkaisuja
tultaessa vastuuvelvoUisuus myös kanssaihmisiään kohtaan. Mat­kakulujen
suuruudesta johtuu, että osanottajamäärä ei öle iähes-
: kään niin suuri kuin toivottaisiin, mutta näinkään edustavia ja
siis todella kansanvaitaiaia tilaisuuksia järjestetään vain anihar-yoin
täkäläisten kansalaisemme keskuudessa;
"Pikkuparlamentin" eri istuntojen käsiteltäväksi tulee monta
melko visaista j a tarkkaa harkintaa vaativaa kysymystä. CSJ:n
laajennetun tpk:n kokouksen työlistan yläpäässä tulee varmaan
olemaan Port Arthurissa ensi kesänä pidettävä S C A U L : n j a CSJ:n
yhteisen suurjuhlan asiat ja välittömästi sen kintereillä GSJ:n
yhdistetyn sekakuoron Suomi-matka ensi syyskesällä sekä useat
muut ratkaisuaan odottavat seikat.
Vapauden yhtiökokouksen visaisimmaksi pulmaksi muodostuu
epäilemättä kysymys siitä, onko mielekästä painattaa 3-kertaa v i i ­kossa
ilmestyvää Vapautta nyt kun lauantainen postijakelu on
lopetettu suuremmissa keskuksissa ja kun lehtiliikkeen edessä on
suuret postimaksujen korotukset sekä edelleen kohoavat palkka-j
a muut menot. YUäolevaan liittyy vielä kysymys siitä, miten
voimjne auttaa lehtiemme sisällön edelleen elävöittämistä j a miten
selvitään tulevana vuonna selvästi edessäolevista talousvaikeuk­sista
huolimatta siitä, päätetäänkö jatkaa lehden ilmestymistä kol­mesti
viikossa, vai siirrytäänkö uusissa olosuhteissa 2-päiväiBeen
Vapauteen.
Lehtemme pidättyy ottamasta etukäteen kantaa näistä asiois­ta
sillä päätösten teko ja vastuun kantaminen niistä, on lauan­taina
kokoontuvan"pikkuparlamentin" käsissä.
Kuten näkyy, kokousväen edessä on tärkeitä j a vastuuntun­toisuutta
vaativia tehtäviä. Me uskomme myös, että lehtemme l u ­kijakunta
kokonaisuudessaan liittyy toimitukseen toivottaessamme
kpkousväelle uudelleen hyvää harkintakykyä j a kestävää työtar­moa
näiden työntäyteisten kokouspäivien ajaksi.
Järjen aani LÄnsi-Saksasta
Vain kuuden äänen enemmistöllä kolmannessa äänestyksessä
.LäoBi-Saksan presidentiksi viikko sitten keskiviikkona valittu Gus­tav
Heinemann aiheutti tavallista voimakkaammin pyreilevän
myrskyn vesilasissa sanoessaan lauantaina, että Länsi-Saksan tu­lisi
luopua armeijastaan ja NATO-jäsenyydestä Saksan yhtenäis­tymisen
vuoksi.
StuttgarterZeitung-lehdelle antamansa haastattelun yhteydes­sä
Heinemann sanoi, että Saksan kaikkien armeijain olemassaolo
on alistettava kysymyksenalaiseksi poliittisen tilanteen paranta-mi&^
ksi. Myös NATO-jäsenyys, kuten olen usein aikaisemmin sa­nonut,
ei voi olla Saksan lopullisena tavoitteena, sillä mahdotonta
on saavuttaa kansamme yhtenäisyyttä olemalla NATOn jäsenyy­dessä
kuten se on olemalla Varsovan liitonkin jäsenenä.
"Meidän on periaatteessa päästävä pois blokkien muodostami­sesta",
sanoi mr Heinemann, jpka ottaa Länsi-Saksan presidentin
toimen vastaan tulevan heinäkuun 1 pnä. Vanhana sosiahstina
m r Heinemaim, joka on nyt sosialidemokraattisen puolueen edus­tajana
Länsi-Saksan hallituksen oikeusministerinä, on aikaisem­minkin
esittänyt samantapaisia ajatuksia. Hfiinemaim erosi kans­leri
Konrad Adenauerin hallituksesta 1950 siksi kun hän ei hyväk­synyt
uudelleen aseistautumisohjelmaa. Hän on kauan omaksunut
kannan, että Saksojen yhdistämisestä ei vöi olla puhettakaan niin
kauan kuin ne kuuluvat vastakkaisiin sotilaallisiin liittoihin. Että
hänen sota- j a NATO-vastaiset lausuntonsa osuivat Länsi-Saksan
saicaan yhteiskuntaelämän arkoihin paikkoihin, se näkyi parhaiten
niistä myrkyllisistä lausunnoista, mitä revanshipoliitikot ja -leh­det
asiasta antoivat. Sotaisuudestaan tunnettu Bonnin finanssi-miiiisteri.
Franz Josef Strauss ^ntoi isällisen neuvon, että "Heine­mann
lopettaisi--yritykset vaikuttaa politiikkaan.": Sivumen­nen
sanoen Länsi-Saksan presidentillä on suhtpellisen pienet toi­mivaltuudet
j a juuri tätä silmälläpitäen fit^anssiministeri Strauss
antoi yllämainitulla lausunnollaan ymmärtää, että "suutari pysy-lEöön
lestiBsään"^ kuten asia suomeksi esitettäisiin.
Heinemannin-lausunto NATOsta eroamisen tarpeellisuudesta
on järjen ääni ja osoitus siitä, että Länsi-Saksassa eli Saksan liit­totasavallassa
on muitakin kuin revanshimichiä, jotka puhuvat
aseistautumisesta j a haaveilevat sekä atomipommeista että "rajojen
itään siirtämisestä. Valitettavaa vain on, että järjen ääni on siellä
liian heikko, johtuen se osaltaan siitä kun sotaiset piirit saavat
tukea j a ymmärrystä, ci vain Washingtonista vaan myös toisi.sta
NATO-maista.
— Ovatkfr kolhoosilaiset tyy-tyyäisiä?
— Kyllä.. Jos viitsii telidä
työtö, elää hjfvin. Jos on <kaksi
i a a ojouui aut^nJ ^Ijl^o^sttaisg-lamme
on noin 100 yksiJtyisau-toa.
Mo^n 2100 JkothooaUaiata te-ostoa
varten.
~- Kuinka siilitawlutit<e {Yksi­tyisautojen
Jhankkimiseen, eikö
»itä pidetä tarpeettomana ylelli-syjtejpA?
— Hyväksymine, jos autoa .ei
käytetä rikastumisen tai keinpt-teiun
välineenä.
Käsittelettekö tällaisia asi­oita
puoluejarjestössä?
— Kyllä; varsinkin jos liavaiT
taan tai epaill&iin väärinkäy­töksiä.
Kolhoosimme aflueella
sellaisia kuitenkaan ei ole i l ­mennyt.
Mutta tiedämme, että
sieUätääUä niitä esiintyy. Sii­loin
yksityisauto voidaan jopa
takavarikoida valtiolle.
- r Mihin kolhoosilaiset käyt-täviit
yksityisautoja? Tarvitaan
ko niitä muuhun kuin huvi-ajoon?
Tarvitaan. Niitä käytetään
esim. kolhoosilaisten yksityis­talouden
tuotteiden kuljettami­seen
Jerevaniin myytäväksi.
Yllä on melko sanatarkka kat­kelma
keskustelusta, jonka kävin
armenialaisen Dallarin kylän kol­hoosin
eläinlääkärin (liän oli sa­malla
puoluejärjestön sihteeri)
DzhonikAsatr Janin kanssa kolhoo
sin hallintorakennuksessa. Läsnä
oli myös kolhoosin puheenjohtaja
Tigran Usikjan, jonka kodissa
söimme maukkaan kanasaslikin.
Keskustelu oli koko ajan vil­kasta,
kyseUn erityisesti kolhoosi-
Iäisten yksityistaloudesta (koska
sillä on ainakin tässä kolhoosissa
huomattava merkitys) j a sen puit
teista. Vastaukset olivat vilpittö­miä
j a avomielisiä, puutteita ja
epärehellisyydestäkään kertovia
tapauksia ei salailtu. Mutta auto-keinottelusta
sain täsmällisen ku­van
jo saapuessamme Jerevanin
lentokentälle yöllä noin neljän a i ­kaan.
Kone oli sään vuoksi paljon-myöhässä,
siksi se saapui kentälle
epätavalliseen aikaan, jolloin oli
vaikea saada kuljetusta kentältä
kaupunkiin. Taksiakaan ei onnis­tuttu
hankkimaan. Noin puolen
tunnin kuluttua ilmestyi paikalle
kehnokuntoinen Volga, jonka kul­jettaja
vaati 20 ruplan maksua 10
km:n,matkasta kaupunkiin, vaik­ka
normaalitaksa on vajaat kaksi
ruplaa. "Riitelyn" j a uhkailun
("ilmoitetaan puolueen aluekomi­teaan")
jälkeen hän sentään suos­tui
kuljettamaan meidät viiden
ruplan maksulla. Hänen vaiteliai­suutensa
ja hapan ilmeensä kui­tenkin
paljasti, että hän oli tyyty­mätön.
Toisaalta meillä oli väittä-'
mätön tarve päästä kaupunkiin,
joten matkatoverinikaan ei ilmei­sesti
katsonut aiheelliseksi ryhtyä
enempiin toimenpiteisiin: tämän
keinottelijan vuoksi. .
HYVÄTULOISIA
KOLHOOSILAISIA
Dallarin kylän kolhoosissa on
520 perhettä ja maata 450 ha, sii­tä
viljeltyä 234 ha. Viinirypäleillä
on 100 ha, aprikooseilla 15 ha, ar-buuseilla
ym. kasveilla 35-40 ha,
loput vihantarehulla. Sitä tarvi­taankin
runsaasti, sillä nautakar­jaa
on 500 päätä. Hehtaarituotto
on yli 20,0()0 ruplaa eli Suomen
markoissa noin 100,000 mk.
Kolhoosilaisen työpalkka oli
viime vuoima 3.94 ruplaa työnor-mia
(päivää) kohti, mistä 3.60
rpl maksettiin rahassa j a loput
tuotteissa, vehnänä j a juustona.
Kolhoosilla on näet oma meijeri,
j a vehnää viljellään viinirypäle':
pensaiden "edeltäjäkasvina". M i ­nimipalkka
on 1.72 rpl työnoimil-ta,
se maksetaan oli tuotto miten
alhainen tahansa. Vuodessa tulee
jokaista kolhoosilaista kohti 450-
500 työnormia, parhaimmat pää­sevät
jopa 1,000 :een. Karjatalou­den
puoiella päästään yleensä 800
-900 työnormiin. Kokonaisansio
on keskimäärin 120 rpl/kk, mutta
karjanhoitajat päiisevät jopa yli
300 rpl/kk. ^
YKSITYISTALOUDESTA
S A M A N V E R R A N LISÄÄ
Jokaisella Dallarin. kolhoosilai-scUa
on oma ns. apu talous. Maata
saa vuokrata yksityiskäyttöön
neljänneshehtaarin 65 ruplan
vuosivuokralla. Palstalla viljel­lään
tässä kolhoosissa etupäässä
New Yoiikin
tappotilasto
New York. — Yhdeksänkymmentä-kahdeksan
ihmisiä tapettiin New York
In kaupungissa tammikuussa. Tämä
oli 92 prosenttia enemmän kulo viime
vjuoden tammikuussa,: ilmoittaa polii­si.
• • ,•'
Muut tilastot, csoittavat/että'muut­kin
rikokset ovat Usäiintyneet. New
Yoikin kaupungissa tdbtiin tämän
vuoden tammikuussa päivittäin kic^i-mäUrin
G raiskausta, ISO aseollistu
ryöstöä ja 5Ö0 murtovarkautta.
viinirypäleitä, jotka saa myydä
vai|i|uaiaJ4 vapailla hinnpilla. A p u -
talous antaa keskimäärin 2-3 ton-i
nia rypäleitä, joista saadaan noin
1,000-2,000 ruplan lisätulo, siis
aaman verxan kuin kolhoosista
työpalkkana. Rypäleistä voi val­mistaa
myös kotona viinejä jn vii­naa,
joita ei kuitenkaan saa myy­dä
yksityisille. Sitä vastoin val­tiolle
voi myydä ylimääräisen v i i ­nin
ja viiaaukin.
Yksityiset voivat pitää myös
karjaa. Ssinaerkiksi lampaita saa
olla enintään 10 täysikasvuista jia
10 karitsaa. Vuoristoseudulla voi
yksityinen pitää jopa 100 lam­masta.
V A P A A T MARKKINAT ~
Niin ykaityistuotteet kuin kol­hoosin
ylijääinätuotteet (jotka
jäävät yli kun valtiolle on luovu­tettu
tietty määrä normaalihin­taan)
kuljetetaan kaupunkiin va^
paasti markkinoitavaksi. Kolhoosi
vuokraa autoja yksityistuotteiden
kuljettamista varten hyvin hal­valla
niille, joilla ei vielä ole omaa
autoa.
Vapaasti myytävien tuotteiden
kaupan saa sovittaa sellaiseen a i ­kaan,
jolloin tarjonta on niukkaa
"KVTSPTAAN ^Yi^m^K'
puute, josta puhuttiin kaikkialla,
missä vierailin. Ongehna alkoi
kiinnostaa ja siksi otin selvää
millä tavalla työvoima hankitaan.
Tällöin kävi Xlmij että valtion työ­voimavirasto
suorittaa työvoiman
välitystä, mutta sen lisäksi laitok­set
hankkivat työvoimaa mm.
lehti-ilmoituksilla. Tällaisia ilmoi­tuksia
oli eavfu. Volgogradskaja
Pravdan 15. j a 16. 1. 1969 nume;"
roissa kymmenittäin. O^övoiinan
j a hinta korkeampi. Valtio tosin
säännösteele hintoja, mutta ei
määräämällä normi\innat vaan
omalla kaupallaan. Se voi esim.
ostaa rypäleitä 33 kop/kilo, mutta
ainakaan viime tammikuun lopul­la
ei valtiolla ollut Jerevanissa
viinirypäleitä. Niinpä hinta olikin
4 rpl/kilo, mutta silti rypäleillä
näytti olevan menekkiä, kuten
saatoin havaita käydessäni jere-vanilaisessa
kauppahallissa. Aslak
kaita oli runsaasti, j a kauppa kä­vi
hyvin. Halli vaikutti hyvin jär­jestetyltä,
yksityismyyjät olivat
rivissä kuin Oulun torilla, j a hal­lissa
suoritettiin laaduntarkastus
ennen kuin; myyjä voi asettaa
tuotteensa myytäväksi. Myös l i ­haa
oli runsaasti, keskihinta 2
rpl/kilo.
JOKAISELLA OMA T A LO
Dallarin kolhoosissa oli jokai­sella
perheellä oma yksi- tai kaksi
kerroksinen talo vuokratontilla.
Talot rakcnaetaan etupääs.sä
omilla varoilla, osaksi kuitenkin
lainoilla. Valtio myöntää kolhoo­sin
takuulla 10 vuoden lainoja i l ­man
korkoa. Takaisinmaksu alkaa
/asta neljäntenä lainavuotena.
Jos lainan suorittaa takaisin mää­räajassa,
el "korkoa mene lain­kaan.
Yliajasta peritään S"»^ :n
korko. Sähköistys on täydellinen,
vesijohdot ja viemäröinti osittai­nen;-
•,
Tontinvuokrasta mainittiin mie­lenkiintoisena
yksityiskohtana, et­tä
vuokra-alasta vähennetään
pois rakennuksen peittämä ala,
josta ei vuokraa peritä.
VANHUSTEN ASEMA
Kolhoosissa on noin 200 eläke­läistä.
Naisten eläkeikäraja on 55
ja miesten 60 vuotta. Pienin eläke
on 15 rpl/kk. suurin 80 rpl/kki
Eläkeläiset saavat pitää omaa apu
taloutta j a u.scimmat myös pitä­vät.
Monet jatkavat työtä kolhoo­sissa,
koska työvoimasta on puu­tetta.
Tällöin he saavat sekä koko
eläkkeen että palkan.
Kolhoosilaisten muista eduista
mainittakoon vielä, että kolhoosin
eläinlääkäri hoitaia myös yksityis­ten
eläimet ja kolhoosi antaa lääk
keet, molemmat maksutta.
otto ei siis tapahdu mitenkään
illegaalisesti jonkin salaisen puo-luebyroon
kautta, kuten m^Uä
monet vieläkin kuvittelevat
Jäljensin Volgogradskaja Prav­dasta
15. 1. lJQf>9 seuraavan i l ­moituksen:
"Rakennustrusti Volgogradin
rakennusjärjestöön: kirvesmidbiä
muurareita, betoninvalajia j a va­lanteiden
asentajia, kokenut geb-desisti,
mestari. Yksinäisille paik­ka
asuntolassa. Käännyttävä osoit
teeseen Volgograd 67, henknlökun-taosasto,
pilli. 422421 tai työvoi­mavirastoon
(Zalesskin poikkika­tu
1). Matkustaa voidaan sähkö­junalla
Rudnevin asemalle."
Eikä korkeampiinkaan virkoi­hin
suinkaan käytetä "maanalais­ta"
tai muuten epäilyttävää mene­telmää,
vaan kutsutaan julkisella
ilmoituksella (otsikolla "Kutsu­taan
työhön") kilpailemaan pai­kasta,
kuten seuraava ilmoitus sa­masta
lehdestä 16.1. 1969 osoit­taa:
"Volgogradin maatalousinstj-tuutti
on julistanut haettavaksi
seuraavat virat:
Dosentti tai assistentti filoso­fian
j a tieteellisen kommunismin
perusteiden oppituolille;
Vanhempi opettaja geometrian
ja piirustuksen oppituolille;
Assistentti kotieläinten anato­mian
j a fysiologian oppituolille.
Hakemukset esitettävä kuukau­den
sisällä ilmoituksen julkaise-mispäivästä
lukien. Käännyttävä
osoitteeseen institutskaja 8."
"PAHINTA A J A T T E L UN
LUUTUMISTA'
— Jos haluat palvella ihmistä,
kylvä tietoa. Armeniassa on 2.3
miij. asukasta j a lähes 50,000 y l i ­oppilasta,
kertoi Armenian sosia­listisen
neuvostotasavallan presi­dentti
Nagush Arutjunjan. Tur­kissa
on vähemmän ylioppilaita,
vaikka asukkaita on 30 miljonaa.
Tähän huomautin, että Suomessa
on ylioppilaita vain kohnannes,
vaikka asukasmäärämme on kak­sinkertainen
Armeniaan verrat­tuna.
,•
Presidentti kertoi laajasti sof>ja-listisen
rakennustyön saavutuk­sista,
jotka ovatkin suurenmoiset:
nyt tuotetaan kolmessa vuoro­kaudessa
saman verran kuin vuon­na
1928 kokonaisen vuoden aika­na.
— Mutta valon ohella on vielä
varjoja, hän huomautti. Kun ky­syin,
millaisia, hän vastasi:
— Emme osaa rakentaa kunnol­lisia
asuintaloja, arvostelemme
sitä itsekin j a koetamme . oppia
rakentamaan paremmin. Emme
osaa käydä kauppaa, emme paka­ta,
emme panna tuotteita esille.
Mutta me olemme kommunisteja
sitä varteui että emme pelkäisi
arvostella epäkohtia. Kun uskal­lamme
arvostella, voimme myös
korjata. Pahinta on, jos ajattelu
pysähtyy j a luutuu.
— Into Kangas.
npoi
Helsinki. — Monen sydänpotilaan
elämässä kolesteroliarvo on saanut
Jcjollrtuuttomaii merfcjtytesen; mainitT
se^ fclqsetyl^ { i s p i Autio asennoitu-mtoista
angina pefctorikseen ja fty-nänveritulppaam
koskevassa esitel­mässään.
Keittiökemifitit ovat mul-ilifitaneet
entiset ruokatottumuk&et
ja veren kofli^tenDliipitojbuus on voi.
tu saada Jädkgmaan Kuitesikin on
edelleen täysin epävarmaa onko täs^.
iä vaivannäöstä mitään hyötyä. Jps-kin
on varmaa, että ibuomattavan
koiScea kolestecqlipitoisuus on l i h ^
vuuden, kmitean vereqpaineen ja
sokeritaudin oihella eräs riskitekijä,
niin vamaa ön myös, etttä moniUa
vaikeasti kalkkiutumeilla potilailla
kolesteroliarvot ovat matalat. Koska
ruflkavalian menkitiys sepelvaltimo-sairauksissa
on erittäin ikyseenalal-nen,
on yleensä viisainta syödä ta­vallisia
ruokia ja ajatella muita asi­oita
kuin kolesterolia.
Doaeijtti Auitio toteaa esitelmäs­sään,
että sepelvaltimosairaus, jon­ka
ilmenemismuotoja ovat siis sekä
angina ipolktoris että sydänveritulp­pa,
on eräs kansantaudeistamme, jo­ta
on julkisen sanan palstoilla
patjan käsitelty. — Aikaansa
seuraavalle kansalaiselle on muoto­utunut
suunnilleen sellainen käsitys
että sepelvaltimosairaudesta kärsi­vien
määrä on suuresti lisääntynyt
ja lisääntymässä^ ett|i syynä on ra­sittavan
elämän, stressin ja liian
j-asvaisen ravumon aiheuttama t i -
Jenne, ja että Jiyl^aikaisella lääke­tieteellä
on lebokkaita keinoja tilan­teen
halUtseraiseksi, kunhan hoi-looai
ryhdytään riittävän:ajoissa. —
Itse asiassa aiiu>a vanna tosiasia en
se, että tietomme tämän sairauden
olemuksesta ovat erittätn puutteel­liset.
-— Keski-iän kdhoaininen joh­taa
väistämättömästimyös sepelval­timosairauden
. lisääntymiseen. Jos­kin
nuoria ventulppapotilaita sai­raaloissa
on selvästi enemmän kuin
aikaisemmin, on eräs ilmeinen syy
tähän tilanteeseen se, että sairauden
toteamiseen on käytettävissä paljon
iparempia keinoja kuin ennen. On
luultavaa, että ihmisen alttius sydän
veritulppaan ei ole suurempi kuin
mitä se on ennenkin ollut.
Elämän stiressin epäedullisista
vaikutuksista on paljon kirjoitettu.
On varoitettu ylitöistä ja valvomi­sista
ja neuvottu lepäämään ja ren­toutumaan.
Onkin aivan selvä tosi­asia,
että hermostollisilla tekijöillä
on suuri mei^itys angina pe^oris
-potilaan oireiden pahenemisessa.
Mielenliikutukset, jämutys ja kiiie
aiheuttavat vaivoja, mutta ne eivät
ole itse perustaudin syy. Bauh^lli-nen,
/säännöllinen elämä ei varjele
sepelvaltimotaudiilta ketään, jpnka
kdhtalona tämä- sairaus on.
Potilas tulee monasti lääkäriin
sen vuoksi, että omainen tai tuttava
on saanut sydänveritulpan, saadak­seen
tietää onko tulpan uihilcaa.;«äe-m
a s e a . Erityisen hämmentävänämme
taan tilaime, jossa laarin tuC^j!Jc|us
en s u o r l ^ u , mtö'äa erilyi^ä e i ple
todettu ja ehkä viikon parin sisällä,
veritulppa kuitenkin' yllättää.
Noin puolella veritulppapotilaista
ei,ole mahdoUisuutta ä^vistea sai-lauisk^
iihtausta etukäjteen, isen _pa-remmin
kuin lääkärilläkään; Sepel-valtimoliukos
tulee täysin yUfittäen,
ilman ennakoivia oireita, Puolella
potitlaista edeHävänä vaivana 0n an­gina
pektoris.
U Thanft lähettää
Nem York. — YK:n pääsihteeri
U Tliant ilmoitti lauantaina liiettä­vänsä
YK: n sihteeristön boUvialaisen
virkailijan Marcia] TamayonPäh^än-tasaadan
Guineaan tällä viikoHa. Ta-mayo
yrittää auttaa Päiväntasaajan
Guineaa ja sen entistä emämaata
E^)anjaa.sopimaan niiden vffliset ris­tiriidat.
Viime vuonna itsenäistynyt tasaval­ta
on painostanut U Ihantia lah^tä-mään
rauhanturvajoddcoja pitämään
yllä järfjesfystä viime aikoina sattu­neiden
Espanjan vastaisten mellakoi­den
jälkeen.
Espanja on pyytänyt YK:ta välätö-mästi
läliettämään edustajansa Päi­väntasaajan
Guineaan turvaamaan
siellä asuvien e^>anjaJaisten oleskelu
, Marcial Tamrrayo on YK:n Wadting-tonin
toimiston päällikkö. U Thant
sanoi tämän saapuvan Päiväntasaajan
Guinean pääkaupunluin Santa Isabel-iin
maanantaina mukanaan hallinto­virkamies
Jose Machado, avustajan­sa
Armando Gauto ja sihteeri Eliza­beth
Hedegaard.
Peru aUeikiFKHtti
kauppasopnhufcsen
Bulgaria!!! 'kanssa
Oma, Peru — Perun "vallankumous
hallitus" . allekirjoitti keskiviikkona
kauppasqptmuk£3en Bulgarian kanssa,
lisäten jälleen yhdellä kaiq>a}la sosiar
lististen maiden kanssa tekemiään t a -
loussopimuksia.
Kirjoituksia KEVÄl-julkaisuun
Vanhojen hyvien perinteiden ilmestyy
Vapufcsi Yhdysvaltaiin ja Canadan suomalaisten yäiteis-voimin
valmistama Kevät-julkaisu, mihin tulee 48 isoko­koista
sivua ja mahdollisimman monipuolinen ja miellyt­tävä
sisältö.
Kuten aikaisemminkin, avustajien arjankohteiset kir­joitukset,
kertomuksert ja runot, sekä kirjoitiusten yhtey­teen
sopivat kuvat ovat lämpimästi tervetulleita. Kuvat
paLauitetaan huolimatta siitä tulevatko ne 'käytetyksi tai
ei, jos lähettäjät sitä haluavat.
Kun Kevät-julkaisu ilmestyy hyvissä ajoin ennen Vap­pua,
niin avusta;jia pyydetään lähettämään kirjoituksertsa
ja kuvansa Kevät-julkaisun toimitukselle viimeistään maa­liskuun
15 päivään (mennessä osoitteella:
Kevät-Julkaisu, BOK 69, Sudbury, OnL
Etukäteen avustajia kiittäen, _ ^—
Kevät-julkaisun toiimdtus.
PÄIVÄN PAKINA
LEHMÄKAUPPA-OIKEUTTA
Suomalaisen oikeuskäsityksen
mukaan "ensin mies tutkitaan
j a vasta sitten hutkitaan".
Nyky-amerikoissa — erotukse­na
menneisyyteen kuuluvasta
vapaamielisestä Amerikasta —
näyttää nyt vallitsevan toisen­lainen
katsantokanta, jonka mu­kaan
"ensin mies hutkitaan ja
vasta sitten tutkitaan".
"Ihmeitten aika" ei ole ihnei-sestikään
vielä mennyt, vaikka
jotkut "uskomattomat" niin luu­levatkin.
Tämä tosiasia tuli vas­ten
naamaa meille vanhoillekin
parroille, jotka pitkän elämäm­me-
aikaan olemme saaneet näh- .
dä vähän yhtä ja toista, kun rev,
Martin Luther Kingin murhasta
syytetty Jumes Earl Ray sai
muutamassa lictkessä 99-vuoti-sen
vankilatuomion.
Pian sen jälkeen kun Ray oli
vankilatuomionsa saanut, annet­tiin
rajfin eteläpuolelta kuitein­kin
tietää, että pikeuarainisteriö
j a FBI jatkavat edelleen tutki­musta
tri Kingin murhatapauk­seen
mahdollisesti liittyvästä sa-lavehkeilystu.
vaikka korkea
raati oli asian muka ••ratkaissut"
julistamalla että Ray suoritt-i
katalan tekonsa ilman kumppa-
;neita!, '••,„•••,
Ihncistä on, että tämä Rayn ;
oikeuskuulusteiu ei tyydjrtä ke­tään
ajattelevaa kansalaista Y h ­dysvalloissa.
Myös allekirjoitta-neen^
mielestä so on esimerkki
valkoihoisten rotusyrjinnän so­kaiseman
luokkaoikeuden ru­muuksista.
Allekirjoittaneella ei ole mi­tään
sanottavaa Ray n saamasta
vankilatuomiosta. Henkilönä, jo­ka
toivoo kuolemantuomioista
päästävän kaikkialla maailmassa
mahdollisimman pian, allekir­joittanut
ei pahoittele lainkaan
sitä kun Ray ei saanut hirvittä­västä
teostaan kuolemantuo­miota,
kuten etukäteen ounas­teltiin.
Sensijaan tuntuu kiistattomal­ta
se, että tämä "oikeusjuttu"
Juisiteltiin kuten se käsiteltiin
nimenomaan siinä mielessä, ettei
Rayn mahdollisia rikoskiimppa-ncita
voida vetää vastaamaan
tekosistaan. Tässä on Rayn " o i -
keuskuulusteluun" ja pikatuo-mioon
sisältyvä kissanhäntä.
Joitakin suhteellisen pieniä r i ­kosjuttuja
käsitellään oikeus-kuulusteluissa
useita päiviä sii­nä
ilmeisessä tarkoituksessa, et:
tä saadaan kaikki tapahtumiin
liittyvät seikat esiin j a paljas­tetuksi.
Mutta toisin meneteltiin Rayn
oikeuskuulustelussa.
Saadakseen ennakolta tehdyn
sopimuksen (lehmäkaupan) mu­kaan
99-vuotiBcn vankilatuomion
— cdessäpUeen kuolemantuomi­on
asemesta '—- Ray tunnusti
syyllistyneensä tri Kingin mur­haan
j a sai kuin saikin pelaste­tuksi
henkiriepunsa j a 99-\*uoti-sen
vankilatuomion perusteella.
Rayn tunnettu asianajaja
Perey Foreman, ja prokuraattori
Phil Canale selittivät liikuttavan
yksimielisesti valamiehistölle,
että he kummatkin ovat vakuut­tuneita,
jotta Ray murhasi yksi­nään
Kingin, j a että siihen ei
liity mitään salavehkeilyä (tois­ten
kanssa).
Valamiehistössä oli 12 miestä
joista 2 neekeriä. Mutta ennen
kuin heiltä otettiin asianmukai­nen
vala, kaikilta valamiehiltä
oli vaadittu sitä, että he hyväk­syvät
99-vuotisen vankilatuo­mion
jos Ray tunnustaa syylli­syytensä.
Näin kerrottiin U P I -
A P uutistiedossa maalisk. 10 p^
Sen jälkeen kun -valamiehistö
oli täten •'valmennettu" esitti
Ray '•tunnustuksensa" sanoen:
"Teidän kunnia-arvoisuutenne,
minä hyväksyn kaikki välipuheet
(stipulations), mutta minä en
voi hyväksyä sala vehkeilystä esi­tettyä
teoriaa."
Tässä vaiheessa esiintyi tuo­mari
melko uhkaavasti kysyen,
että haluaako Ray muuttaa mie­lensä
(kieltää syyllisyytensä) i l ­meisesti
kaasukammioon pääs­täkseen,
mihin Ray vastasi " E h ,
herra" (No, sir) ja lopetti pu­heensa
siihen.
Suostuessaan kuolemantuo­mion
vaihtamisen 99-vuotiscen
vankilatuomioon syyllisyys-tun­nustuksen
perusteella, Ray luo­vutti
myös kaikki vetoomusoi­keutensa
uuden oikeuskuuluste-lun
saamiseksi ja lainopillistch
toimenpiteiden järjestämiseksi
99-vuotisen tuomion muuttami­s
e k s i — j a kuten Ray itse sanoi,
hänelle el oltu luvattu mitään
muuta kuin 99-vuotinen vankila­tuomio.
Vaikka tämä juttu tuntuu ve­nyvän
vähän liian pitkäksi, niin
syytä on kajota vielä eräisiin
yksityiskohtiin.
Puolustusasianajajan (Fore­man
) kerrotaan nousseen ylös
ja sanoneen tuomarille: •'Teidän
kunnianarvoisuutenne meillä on
vetoomus oikeuskuulustelusta
luopumiseksi ja tunnustuksen
tekemiseksi."
Tuomari W. Preston Battle
sanoi Raylle: "Tämä on kompro­missi
murhasyytöksen sopimi­seksi
(settlement 99-vuotisella
vankilatuomiolla syyllisyystun-nustuksen
perusteella.
^ ••Tätäkö te haluatte?"
V - •'Kyllä, minä haluan", vastasi
Ray.
Kun syyttäjä oli "sehttänyt"
valamiehistölle, että James Elarl
Ray oli murhannut Martin L u ­ther
Kingin yksin, niin sitten
puhui puolustusasianajaja Fore­man
valamiehille noin nimeensä:.
. " E n ole koskaan toivonut tä­hän
oikeusjuttuun liittymiseni
jälkeen muuta kuin tämän mie­hen
hengen pelastamista. Minul­ta
meni kuukausia ennen kuin
sain itseni ;vakuiittunecksi, että
kuten Yhdysvaltain ylisyyttäjä
ja J . Edgar Hoover ( F B t i n pää­mies)
. sanoivat viime' heinä­kuussa,
murhatapaukseen el liity
mitään salayehkeilyä;"
Näin tapahtuu ••oikeuden ja­ko"
nyky-Amerikoissa.-
— Känsäkoura. ;