Vapaus, February 21, 1953

              /
Sivu 2 lauantaina, helmiJc. 21 p, — Saturday, Feb. 21,1953
(UBEBIT) — Indepfndeut Labor
Organ of Vänslsb Cata^Oiana. Es-tabJJsaifid
Kov. «,1517. Aiahoilzed
as eecond dass xnail by tbe Post
OlOce Depatrtment, Ottawa. Pubr
lläied ttoi*» veckly: *Tae3daya
TbursdayA and Satordaysby Vapaus
Publishing Company LttL, at 10O-IQ2
Blm S t W., Sudbuty, Ont, Canada.
Telepbones: Busfoess Office
Editorial Office »MZCS. Manner
E-SoksL EditarW'£Uand;M«lUnff
addreas: Box 69, Sodbmy. Ont^fio,
Advertisiog rates öpon spi>licatio£
Translation free of Charge,
TILAUSHINNATJ
Caaadaaaa; 1 v lc 7jiD0 0 Kk. 8.7&
3 t(k. 2i9i
Ybdysvalloissa: i vk. 84» 0 kk. ^
Suomessa 1 vk. 8.S0 6 kk. 4.75
''Häpeälligoi väärisieV
' Toronton Vapaa Sana julkaisi viime torstaina toimituskirjoituk'
sen^ missä kiiraiilaan, niiden puolesta, jotka haluavat karventä»
el^-änä Ethel j a Julius "Rosenbergin, ^ferkillepantavaa myös on,
^ - että intoillessaan Yhdysvaltain sotaisten politiikkojen ja heidän oikeus-
* I 1^ Vapaa iiana joutuu torstaisessa toimituskirjoi-
> <(i|]tyg«^gn' t'«r^"<«'"'«an : suurvalheeseen, että Englannin työväen*
puolueen vasemmistosiiven jäser» mr. Silverman qn muka sanonut:
^ W tylsää kenenkään väittää etteivätkö Rosenberg-puolisojL saaneet
tasapuolista oikeudenkäyntiä
Vapaa Sana kertoo pahaa aavistamattomille lukijoilleen, että
l i Sydney Silverman^ joka sivumennen sanoen on 3faailman Juutafais*
1 s kongressin Britanm on muka myös vaatinut Ro-s^^
päätä. Täsisä on vain se vika, että mr, Silverman ei ole
sitätehnyt! iMelko varmaa myös on, että .Vapaa Sanan toimittäjat-k
yleensä mitään tositiedoista väKttävät, että mr.
,, Silverman ci ole moistar lausuntoa koskaan antanut.
' Siltä varalta, jos Vapaa Sanan toimitus ei oJe kuitenkaan sitä
ennen tietänyt, me esitämme lyhyesti ko. Silvcrman-lau-surmon syn-
" nvn j a kehityksen:
York Post-niminen lehti julkaisi jokin aika sitten tarinan
s^^;^ m Silvermähin antaneen seltai;;en lausunnon,
, ; mihin Toronton Vapaa Sana nyt hätäpäissään turyautui. T o t ^ ojii
myös se, että eräät toisetkin "tappakaa Rosenbergit" ja "aloittakaai
: ^^;in^ilman<;ota'^ amerikkalaismieliset^^l^
• M puoli, nimittäin sotasanomien"unr '
.hoittama" puoli. Sydney Silverman on jyrkäs^ti ja varauksettomasti
•5^^ sanonut, että hän ci ole milloinkaan tuollaista lausuntoa antanut.
Kun Rosenbergien asianajaja 'Emmanuel Bloch lähetti yllämainitun
;4^ew T^rk^P^^ "uutistarlnan" mr. Silvermanille, niin Viimeksimai­nittu
vastasi: "Se on häpcämäUömintä vääristelyä, mitä minä okt\
mmähttyt pitkään fl/Affö».'" Varsinaiseen Rosenbergien asiaan viitaten
mr. Silverman sanoi Blocbille lähettämässään kirjee-ssä:
' "S)Bp sijaan että olisin antanut ymjmärtää antavani tukeni
hysteriselle, äärettömän ankaralle Rosenbergien tuomiolle (sii­näkin
tapauksessa vaikkahe olisivat syyllisiä, mitä minä epäilen),
^ .nuoä p]in vasta e<lelUsenä iltaha (ennen Postin "uutistiedon"
. ilmestj^istä, Vapaus), pääpuhujana suuressa protestikokoukses-s,
2i, inistä Yhdysvaltain uutistoimistot eivät ilmeisestikään jul-
' /kalseat uutista." ,
^ Mr, Silverman san,0o, että "Postin" uutinen oli "häpeämättömin
^'vääristely? mitä hän on pitkään aikaan havainnut — ja tällaisen
f •-häpeämättömän vääristelyn" raahasi Vapaa Sana tupkseen, liittyes­sään
siihen sotaiseen susilaumaan, joka vaatii Rosenbergien teloitta­mista.
•Vapaa Sana ei luonnollbestikaan uskalla aivan avoimesti sa-
7 noa, että "polttakaa Rosenbergit'". Se on liian monta, kertaa poltta-n
poliittiset hyppysensä tällaisilla teoilla. Siksi Vapaa. Sana
/'taktikoi"; l^äytt^ä suurempia ja pienempiä valheita, jotka saattavat
I^osenbergit muka syyllisiksi ja parjaa niitä oikeamielisiä ihmisiä,
jotka yrittävät pelastaa 'Rosenbergit.
Ottakaamme esimerkin vuoksi toinen totaalinen valhe Vapaa
Sanan torstaisesta toimituskirjoituksesta. Se alkaa seuraavasti:
"Näinä päivinä lyödään eri maissa kommunistien taholta pro-pagandarumpua
Yhdysvalloissa kuolemaan tuomittujen atomfvakoi-lijain
Rosenberg-pariskunnan jutulla . . . "
^ 'Kommunisteja" ovat Canadan suomalaisten demokraattien, V a -
V paus-lehtemme ja muiden oikeamielisten ihmisten lisäksi paavi
P^^ XII, tuhannet papit ja tuhannet vapaamielisten porvarien jär-
-jestöt, sekä sellaiset tiedemiehet kuin esim. Nobel palkinnon saaja
:prof.Urey (joka sanoi, että hän uskoo enemmän Rosenbergien syyttö-
; myysvakuutukseen kuin hänen syyttäjäinsä lausuntoihin), professori
Einstein ja lukemattomat muut. Jos Vapaa Sana väittää, ettei se
muka ollut tietoinen mr. SiKermannin lausuntojen ja kannan "häpeä-vmättömästä
vääristelystä" niin tässä asiassa se ei kuitenkaan voi
paeta "tietämättömyyden" esiliinan taakse. \;apaa Sana tietää va-
.lehtelevansa antaessaan lukijoilleen sellaisen kuvauksen, että ''aino-asetaan"
kommunistit vaativat Rosenbergien armahtamista.
Mutta ylläolevassa lausunnossa on toinenkin ja vielä kauaskan-
• toisempi valhe. Vapaa Sana ^xxhxxn "kuolemaantuomittujen atomi-ä^
vakqilijain Rosenbcrg-pariskmnatr Kieltämätön tosiasia
kuitenkin on, että Rosenberg-pariskuntaa EI E D E S SYYTETTY
.\TOMlV.AKOlLUST.^ — koska sitä ei olisi voitu mitenkään todis­taa.
Heitä syytettiin "salavehkeilystä vakoilun suorittamista varten".
Toisin sanoen^ heitä syytettiin "vääristä ajatuksista" j a tällainen
syytös nostettiin nimenomaan sen vuoksi kun ei löydetty ainoatakaan
todistuskappaletta,, joka olisi minkäänlaisen oikeuskäsittelyn puit­teissa
•todistanut" heidät vakoilijoiksi.
Kuten sopii odottaakin, Vapaa Sanan "sunnuntaisosialistin" py-käämässä
toimituskirjoituksessa leimataan Vapaus lehtemme profes­sori'Ureyn,
paavi Pius X I I ja miljoonien muiden vapaamielisten i h ­misten
rinnalla 'kommunisteiksi", joka on kuulemma tehnyt anteeksi­antamattoman
synnin Yhdysvaltain sotatarvetehtailijoita vastaan
esittäessään mielipiteen,*^ että Rosenbergit pitäisi vapauttaa, ei vain
näiden nuorten ihmisten itsensä ja heidän pienten lastensa, vaan
myös Yhdysvaltain kimnian ja maineen vuoksi.
- Tällaista ei olisi Vapaus kuulemma saanut sanoa.' Sen sijaan
, piisi pitänyt liittyä siihen "tappakaa 'Rosenbergit" susilaumaan, joka
vääristelee sekä Sydney Silvermanin lausuntoja että Rosenbergien
tuomion perusteita. Toisaalla vaaditaan, pttä V-apauden tulisi liittyä
Yhdysvaltain " ^ n e n " jatkoksi ja ryhtyä vaatimaan sellaisten juu-
; talaisten ja muiden vapauttamista, jotka joko Neuf\'ostoliitossa tai
JRänsandemokratiamaissa ovat tunnustaneet itsensä syyllisiksi mitä
itthoittavimpiin rikoksiin kanssaihmisiään vastaan, kuten on asian-vialta
esim. A^apaa Sanan mainitsemassa Neuvostoliiton lääkärien
jutussa.
1 Olisi siinäkin järkeä! Vaatia teloitettavaksi Rosenbergit, jotka
kuplecbansa uhalla vakuuttavat syyttömyyttään (ja heille on luvattu
%nkensä säilyttäminen, jos vain "tunnustavat") ja joiden syyttö­myydestä
ovat johtavat atomitiedemiehet vakuuttuneita — ja sen
, vastapainoksi imidänpi^^ itse itsensä syyllisiksi tunnusta-oieiden
vapauttamista! Ja millä perusteilla? Mitään järkiperuste-luja
ei siihen tietysti löydy — ei ainakaan tältä planeetalta,
e i^^^^ vielä kuolemantuomiosta. Vapaa Sana viittaa
jIDD^ihin päin j a sanoo: '-»Heidän mielestään annettu kuolemantuomio
05 ylistettävä j a pyhä . . >
^ Tämäkin luoti menee totuuden "vierestä". Vapaus on kuole­mantuomioita
vastaan K A I K I S S A : M A I S S A . Meidän lehtemme omak­suu
sen sosialistisen maailmankatsomuksen, että kuolemantuomiot
täytyy lopettaa. Mahdgllisesti sosialistisen Neuvostoliiton kansalla
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Sfn. UefaHakoloja, Wahnapitaes-ta,
Ont., saavuttaa tk, 23 pnä 74
vuoden iän. ^
irhdymme sukulaisten Ja tuttavien
onnitteluihin! ' '
Kysymyksiä ja
ya*s la*u k•s jd
VIHKIMATrOMXN VAIMO.V
FEBINTOOIKEUOiPT
Kysyiws: O J ^ elänyt: vaimoni
I.^anaja vihkimättä y l i 30 yuoden ajan
Ja haluaisin tietää voiko hän läiilisesti
periä omafsiiuteni kun kuolen^-koska
lapseni ovat aikuisia haluan Jättää
kaiken hänelle. — Tilaaja,
Vastaus: Ellei testamenttia ole
tehty teidän commonrlaw-'Vaimotme
hyvälcsi Joutuu omaisuutenne muille,
eilcä hänells. Suosittelemme siitä
syystä, että menisitte lakimiehenne
puheille Ja pyydäcte häntä laatimaan
sellaisen testamentin. Joka Jättää
omaisuutenne vaimoUetuie. Sellaisen
testamentin saattaa kirjoittaa muut­k
in asiantuntijat, mutta icoska asias­sa
saattaa olla Joitakin muita l a i l l i -
suuskohtia niin lienee parasta kään­tyä
vammuden vuokii lakimiehen
puolueen. Vihkimättdmäilä (common-la^->
vaimolla ei ole Canadassa m i ­tään
laUlisia oikeuksia, eikä myös­kään
sellaisesta liitosta syntyneillä
lapsilla. Heidän oikeutensa' perin-iööh
nähden on siis turvattava sitä
varten erikoisesti tehtävän Jälkii^-
döksen Icautta, muussa tapauksessa
JpuUtu omaisuus miehen lähimpien
omaisten käsiin.
Kysymys: Onko totta, että englan­tilainen
Stephenson keksi hyöryve-turin?
Eilcö kukaan muuu ennen
häntä ollut valmistanut veturia, Joka
kulkee höyryn voimalla? — Kone-mies.
Vastaus: Vaikka George Stephen-sonia
pidetään vansinalsetm höyry­veturin'
kelcsijänä niin tiedetään
erään Corn.wallissa eläneen kaivanto-iupteeniii,
Kichard Trevithickin val­mistaneen
vuonna 1801 kokeiluvetu-rin.'
Stephenson valmisti kuitenkin
ensimmäisen käytännöllisen höyry­veturin
vuonna 1829 Ja sai siitä L i ­verpoolin
Ja Manchesterin rautatien
500 punnan palkinnon.
iliiiiiliiti^
HelslniRn Vapaa Sana sanoo Suomella olevan
syy^ vastalauseen esitiämiseenl^d^^
hallitukselle äskeisten tapahtumien johdosta '
Nikkelin ja paperin
vienti USA:n
tulisi lopettaa
Toronto. — Ontarion lainlaatija-kunnan
jäsen Bay Connell (konser­vatiivi)
^ i t t i helmlkuim 17 pnä. että
Canadan tulisi kieltää nikkeUn Ja
sanomalehtipaperin vienti Yhdysval­toihin
vastatoimenpiteenä sille, kun
Yhdysvallat yhä pitää ivoimassa tuon­tikieltoa
canadalaisen teuras- lypsy­karjan
tuotteisiin. Connell sanoi C a ­nadan
kärsineen valtavan menetyk­sen
U S A asettaman tuontikiellon t a ­kia,
joka on ollut voimassa "kauan
sen jälkeen kun vaara (suu- Ja sork­katauti)
sivuutettiin.
"Eiköiiän Ottawan hallituksen t u ­lisi
harjoittaa vähän "Canada ensin
ajattelua", hän sanoi " j a mahdol­lisesti,
kuten jotkut vaativat, käyt­tämään
vastatoimenpiteitä. Minä
uskon, että jos me asettaisimme vien­tikiellon,
sanokaamme vaikkapa sano­malehtipaperille
tai nikkelille, niin
me havaitsisimme olevan hyvm vä­hän
esteitä karjatuottelden viennil­le."
VIIMA ODq!TTAllfASS4
SINGAPOBEÄT SATAMASSA
Staffipojre. — Täällä ilmoitettiin tk.
12 pnä; että 7,717 tonnin kantoinen
suomalainen säiliölalva Viima, Jota
Yhdysvallat on yrittänyt estää vle-miistä
Romaniasta ottamaansa öljy-l
a s t i a Kiinaan., on ankkuroinut S i n ­gaporen
edustalle.
«Laivan kapteeni X Merimaa kertoi
sanomalehdistön edustajille saameen­sa
laivan valistajilta kaksi päivää
s i t ^ n radiosanoman, jo^sa hän mää­rättiin
menemään Singaporeen odot­tamaan
aluevesirajan ulkopuolelk 11-
eämääräyksiä. (Cbiangin asiamiehet
ovat Hongkongissa sanoneet, että
Cbiangin hallituksen odotettiin mää­räävän
laivastonsa kaappaamaan V i i ­man).
• • •
Merimaa sanoi, että varustamo voi
Joka käskeä hänet purkamaan lastin­sa
Singaporessa tai jatkamaan m a t ­kaa
Shanghaihin. "Noudatan vain
varmtamon määräyksiä", hän lisäsi.
Viima, jossa on 41 miehen miehistö,
on ensimmäisellä matkallaan Itään
Suomen lipun alla. Laiva, joka on
ralcennettu Rotterdamissa^, ostettiici
nykyisille omistaJiUe eräältä boUanti--
lalselta yhtiöltä v. 1951 Ja se on ollut
Karablan meren ja Miistan meren l i i ­kenteessä.
lanteessa on aihetta sen Yuo)»fi. että. a^iixAiJKSiET L Ä N S | M A B ; K K I -
USA:n senaatissa keskustellaan Jat­kuvasti
Viiman pommittamisesta tai
muunlaisesta laivan matkan väkival­taisesta
keskeyttämisestä, vaikka k a n ­sainvälisten
sopimusten mu£;aan k a i ­killa
aluksilla tulee rahihan aikana
Tokholma. (ND) — Asiaa tuntevissa
piireissä uskotaan, että Chiangin me-rirosvoaluksien
on varsin vaikeaa vä-l£
ivaltaisesti keskeyttää Viiman mat­kaa
sen vuoksi, että aluksen uskotaan
luopuman aikaisemmasta määräsata­mastaan,
Shanghaista, ja laskevan
sen sijaan maihin Hainanissa tai
muualla Etelä-Kiinan satainissa. jol­loin
se ei Joutuisi Formosan vesille.
Arvellaan, että myös Hongkongissa
oleva brittiläinen laivasto voisi puut­tua
asiaan, mikäli Chiangin alukset
yrittäisivät häiritä suomalaisen laivan
matkaa, sillä Englannissa on ilmennyt
voimakkaana nUelipide, ettei Chiangin
merirosvoalusilla ole ihitään oikeutta
puuttua merenkulun vapauteen. Täitä
perustalta lähtien on katseltava niitä
uhkauksia. Joita I7SA:n senaatissa on
tehty Viiman pommittamisesta ame­rikkalaisista
lentokoneista, sillä ame'
tikkalaiset pelkäävät, että laiva > «|
livahtaa heidän käsistään.
olla oikeus kulkea vapaasti maailman
vesillä.
VARUSTAMO VAIKENEE
Varustamon taholta valetaan edel­leen
itsepintaisesti Viimasta j a niinpä
eilen kleltäydyttihi vastaamasta kaik­kiin
kysymyksin, mitkä koskevat tätä
alusta. Sen sijaan Viirin, jonka l&i-titietojen
mtikaan piti myös oUa mat-k
^ l l ^ Kiinaan, ilmoitettiin ' olevan
Turussa. Saman varustamon uusin,
upea' Vildng on tällä hetkellä matkalla
Constanzaan Romaniassa, mutta lasti
tuodaan Suomeen.
Edelleen kerrottiin Suomen Tankld-laiva
Oy:n taholta, että yhtiöllä on
kaiken kaikkiaan 5 alusta ja etteiVät
ne millään tavalla "parveile Mustalla
merellä"i kuten on tahdottu väittää,
vaan tuovat tarvittaessa laistia-Suo­meen.
Tällä hetkellä ei ainoatakaan
irbitiön alusta ole Constanzassa.
NOUXE TIUKKENEVAT PAIVA
PÄIVÄLTÄ
Suomalaisten vjuiistamojen 1^
saada rahtauksia Itä-Eiiroopan mais­ta
on varsin jrmmänrettävää sen vuok­si,
että läntiset rahtansmarkkinat
ovat jatkuyasiti tayattonälla nopeu­della
huonontuneet.
^Fiiripä yksinomaan USA :ssa on yU
1,QOO, a,meyikkalaLsta alusta Jo telakoi­tu
rahdin piiutteen vuokd j a tilanne
I^nä-EUroöpan maissa on vielä tun­tuvasti
hiiöhoinpi, sillä USA on p a ­kottanut
Länsi-Euroopah maat sopi­muksiin,
joiden mulcaan rahtaukset
USA:n j a Euroopan välillä suoritetaan
pääosaltaan amerikkalaisilla aluksiila.
Niinpä mm. Norjassa, on telakointi
kahden viime kuukauden aikana kol­minkertaistunut
ja tällä hetkellä on
telakoituna rahtien puuttuessa kaik-
Idäan 77,413 tonnia, johon lukuun on
laskettu ainoastaan yli 500 tonnin
alukset. Ruotsissa rahtien puutteen
Taisto Ela on
gp^Htty karkoi-tettavaksi
Dnlolb. — Hämikuun 15 pnä i l ­moitettiin,
että Taisto Elo. ^p-vuotias
aikonaan Suomesta tänne siirtynyt,
on määrätty karkoitettavaksi halli­tuksen
kuulustelu virkailijan -B. £.
Fullerin toimesta, i 3 on väitetään y h ­tyneen
kt)mmunis,tiseen puolueeseen
sen jälkeen kun hän o l i maahan t u l ­lut.
H o n pualustuslakimies Kcaineth
F.-^-jl ilmoitti, että asia vedotaan
siittolais- j a kansalaistuttamisaäain
vetoomuslautakuntaan. Kuulustelun
jälkeen S l o vietiin takaisin S t , L o i d -
s in vanfalaan. Hänelle on asetettu
^,000 takaus.
viioksi telakoidtm tonniston;
arvellaan lähiaikoina kohoavan 40
pros. maan valtameren takaisessa l i l -
kaiteessä olevien kauppalaivojen
määrästä.
Tilanteen vaikeutuminen tunnetaan
varsin selvänä myös Suoinessa. R a h t i -
markldnaln tiukkenemihen on pakot­tanut
jo usean suomalaisen laivanva­rustamon
telakounaa^ aluksiaan. Y k -
sinoinaan Maarianhaminassji on tällä
hetkellä telakoituna ainakin 15 valta-meriliikenteessä
ollutta alusta j a läW-ailcoina
odotetaan hsäksi 6 alusta
lakoitayaksi. Vsdn itä-Euroopan mai­den
rahtauksia suorittavat suomalais­alukset
voivat oUa varmoja jatkuyas-t?.
rahtauksien saamisesta. , . '
Nyt on
Sianliha on joutunut
naudanlihan paikalle
Ottawa. — Canadan tilastollisen
toimisten tiedot osoittavat, että ca-nadalalset
ovat sitten vuoden 1947
syöneet enemmän sianlihaa k u in nau-danlliiaa
siltä yksinkertaisesta syys­tä,
että sianliha on ollut siihteelli-
^sestl halvempaa kuin naudanliha.
Sianlihan syöminen on kohonnut sit­ten
vuodesta 1938 lahtien alituisesti.
Mainittuna vuonna söivät canadalal-set
sianlihaa keskimäärin 37.7 paiinaa
vuodessa maan kutakin asukasta koh.
den. mutta vuoteen 1951 mennessä
oli tämä* keskimäärä kohonnut 67.8
paimaän.
Naudanlihan kulutus on vähentynyt
69.3 paunasta vuonna 1943 uuteen vä-hlmmäisennätykseen,
44.1 paunaan
vuonna 1951.
SUOMEN H A L L I T U K S E L L A E I
OLE OIKEUTTA EHKÄISTÄ
V I I M A N M A T K A A K U N A AN
Helsinki. — Täkäläinen päivälehti
Vapaa Sana on kirjoittanut Viiman
tapauksen johdosta mm. seuraavaan
tapaan: ^
Ulkoasiainministeriöllä el luonnol­lisestikaan
ole mitään oikeutta antaa
varustamolle käskyä keskeyttää V i i ­man
matka, lausui lehdellemme ulko­asiainministeriön
kansliapäällikkö
Tarjanne tiedustellessamme häneltä
niiden lehtitietojen paikkansapitä­vyyttä,
joiden mukaan Viiman poik­keaminen
Singaporeen olisi johtunut
ulkoasiainministeriön kehoituksesta
tai määräyksestä. Viiman varusta­molla
on täysi oikeus kuljettaa lasteja
niihin mailiin, tässä tapauksessa K i i ­naan,
joiden kanssa se on tehnyt rah-taussoplmuksen.
Pitäisihän ainakin
Suomen kohdalta vallita kaupan ja
merenkulun vapaus.
Yhdysvaltain suhtautumista Vilman
juttuim on syytä ihmetellä, jatkoi m i ­nisteri
Tarjanne, vaikka matkan estä­misen
poliittiset syyl USA:n taholta
ovatkin ymmärrettäviä. Tieto Yhdys­valtain
asenteesta tuli USA :n täkä­läisen
lähetystön kautta. Tiedustel­lessamme,
onko ulkoasiaimninisterlös-sä
harkittu vastalauseen esittämistä
USA:lie maamme sisäisiin asioihin
puuttumisesta, vastasi ministeri Tar­janne,
ettei tällaiseen vastalauseeseen
vielä ole aihetta. Jos Viiman matkan
yhteydessä tapahtuu sellaista, että
Suomen kansalaisten oikeuksia sorre­taan,
on luonnollisesti vastalausetta
harkittava.
VASTALAUSEESEEN ON N Y T K IN
SYYTÄ
Ministeri Tarjanteen lausunnon pe­rusteella
on syytä ihmetellä sitä sa­nomalehdissä
näkynyttä tietoa, jonka
m u k ^ n "Suomi on luvannut USA:lle,
ettei se salU tankkilaivojensa suorit­taa
enempää laivausta kommimlsti-s^
lle Kiinalle", niinkuin mm. Ilta-Sa-nomat
äskettäin tiesi kertoa. Vasta­lauseen
esittämiseen nykyisessäkin t L
Toronto. — L P P : n kansallinen
johtokunta Julkaisi tällä viikoUa
T im Backin aUekirjoitokseUa vah­vistetun
lausunnon missä vedo­taan
canadalainslin, että nyt on
allia toimia EiseDhowerin ^ t a -
suunnitelmien estämiseksL M a i n i ­tussa
lausunnossa sanotaan:
Meidän maatamme uhkaa suuri
vaara.
Yhdysvaltain EJsenhowerln halli­tus
summltelee sodan laajentamista
Aasiassa. "Neutralisoltuaan" Formo­san,
Eisenhower ja OuUes iihkaavat
nyt K i i n a n kansantasavallan saarron
Järjestämisellä, Mantshurian pom-mUtamisella
ja atomiaseiden käytöl­lä
Koreassa. .
r.Uei maailman yleinen mielipide
estä heitä, •Eisenhowerln hallituksen
mmiimiljoneerlt raahavat iluniskun-nan
kolmannen maailmansodan hel­vettiin.
WaU Streetin korporationien voi­tot
ncusivat viime vuonna 42 m i l -
jaardlin dollarin — Iciitos Korean
sooalle ja aseistumiskannanjalle suu­rempaa
sotaa varten.
Mutta Jänkkien suurliikemiesten
sotasuunnitelmiin sisältyy se että
toisten maiden tulee varata sotilaat,
strategiset materiaalit sekä laivasto­ja
lentotukiasemat Yhdysvaltain so­takoneistolle.
,
'Tästä johtuu se, että jänkkitrus-tit
ovat JTOhmunneet bailuunsa mei­dän
suuret öljy- rauta-, nikkeli- ja
luraniumiresursslmme (Suurimman
osan Labradorlsta omistava ,raut3ku-nlngas
Humphrey on Eisenhowerji
halLtuksen rahaministerinä ja Incon
John Foster Dulles on valtiosihteeri­nä...)
.
Washlnton komentaa Canadaa.
Britanniaa, Ranskaa, Hollantia jne.,
lisäämään sotavarustelua j a militari­soimaan
nuorisoaan (16 vuotiaat C a ­nadan
armeijaan!). ''Puolustustako"
varten? E i ! Yhdysvaltain korpora-tionien
voittojen lisäämiseksi ja Y h ­dysvaltain
maailmanherruussuunni-telmaa
varten!
Eiseiihowerin sotasuunnitelmat
ovat syvällisesti huolustuttaneet C a ­nadan
kansaa. Canadalaiset eivät
halua, että Korean epäoikeutettu ja
epäpopuläärlnen sota laajenisi i c i i -
naan. Sellainen suunta tarkoittaisi
tuhoa Ja hävitystä meidän maallem-
•me.
Canadan kansan oppositio Eisen-ohjeimaa
ja sen canadalaisla
nantteja vastaan.
Me vetoamme kaikkiin työväen- ja
farmarien järjestöihin, jokaiseen cä-nadalalseen
patrioottiin, että he pu­huisivat
nyt Canadan puolesta. K a i ­kista
tehtaista, Icaikista unioista, k a i ­kilta
ramarialuellta j a kansalaisten
kaikista kokouksista tulisi nostattaa
vaatimus, että parlamentin jäsenten
pitää määritellä kantansa F,Ssenhowe-r
in sotasuunnitelmia vastaan!
Heniy Ford II vaatu
tullien poistamista
ITildysv^oisi^
-Cbleaji». — Pord aiotor Coa»
sidentti laenry p o ^ n W esitL
täällä tk. 17 pnä Pitemässääapnwi
sa, että Yhdysvaltain olisi näyt^S
esimerkkiä vapaan ;naailaiankao!^J
edistämisessä poistamalla käytäjj]
tä kaikki tullit Ja muut tuontika^j
rajoitukset. Hän ehdotu pifliee^j
sitä varten seuraavan j i e l i i ^ ^ |
ohjelman: ' ' .
l : Sellaisen ijuden lain hyväksymlort]
aman takaporjjte^a. mikä
kaikki t u ^ t mahdollialmaiaa o a^
.sesti.
2. Täydellinen - kuotajä^jesteto
poistaminen tuontikauppaan 0^4^
3. Ei-yhdysvaltalaisten tuotteiden
tamista rajoittavan lajn hyJkäkau.
nen. .. ^ ••*]
4. Tullikäsittelun ykslnkertaistamistii
tarkoittavan lain voimaansaattaaj.
nen ja kaHuien virastomuodollisum. <
fiien vaikeuksien poistaminen.
"Me ayytämme ulkomaita sea ^
gen puutteesta mikä'on tehnyt •Shi]
dysvaJlolsta suuren teollisuusmaaa,'
Antakaamme siis ystävillemme koh.|
tuiillinen tilaisuus Yhdysvaltain i
marickinoilla", sanoi mr. Ford.
Yhtyl.»iämme Yhdysvaltain Innolt-
howerm sotaohjelmaa'n^ *n'*ä^h3d-e«n"l TalJk"aoa ,t aman laki,e hd, o.t us nB-i-l l 93:*h t,a pikol-
tunt. ua jo OA ^ttiai wassa.jiSo^a-^m^an llak1u,,n.. , to- le saattamis.e..k..s i,' s„i.l;l,a ,s en tarkoi.t u, k-sena
on estaa haUituksen arvostelu,
julistaa laittomiksi lakot, murskata
ne seltä tyrehdyttää rauhan tahto!
Yhtykäänime Canadan itsenäisyy­den,
demokratian ja rauhan puoles­ta!
Älkäämme antako !Eisenhowerin
laajentaa sotaa Aasiassa!
Vaatikaamme hetikohtaista amp^u-mlsen
lopettamista Koreassa!
Sanoutukaamme kansakimtana i r ti
Eisenhöwer-Dullesin sotaohjelmas-ta
».
ryt ja "socreditit" tukevat vielä avoi­mesti
republilcaanien isodanlietson-taa.
Lester B . Pearson on pakoitettu
ilmaisemaan "huolestuneisiuutta" ja
"valittelua" Yhdysvaltain ohjelmasta.
On kuitenkin korostettava, ettei liän
eikä pääministeri (St. Laurent ole sa­noutuneet
irti Eiseiihowerin ilmeisies-tä
sotaohjelmasta, eivätkä he ole sa­noneet
sitäkään selvästi, että Cana­da
tulee vastustamaan kaikkia toi-nienpiteitä
sodan iaajentamisebsi.
Toisella puolen CC^":n parlamentin
jäsenet ovat julistaneet:
"Meidän mielestämme Canadan u l ­kopolitiikan
perustavoitteena pitöisl
olla sodan lopettaminen Aasiaa^,
eikä sen laajentaminen." He ovat ke-iholttaneet
Canadaa "painostamaan
mahdollisimman voimakkaasti sen
hyväksi, että voidaan estää Yhdys­vallat
ryhtymästä mihinkään toimen­piteisiin,
mitkä veisivät meidät vä­hänkään
lähemmäksi yleissotaa."
(Alahuoneen pöytäkirja, helmik. 12-13
pnä.)
L P P tervefctii sitä kantaa minkä
C C F : n parlamenttijäsenet ilmaisivat
yllämainitussa lausunnossaan. Me
vetoamme C C P : n kannattajiin kaut­ta
maan, että he liittyislyät meihin
nostattaakseriune yhtenäisen joui?-
kovastarinriän Eisenhowerin sota-
I^cCai-ran jo^utunut
maksamaan vahingon­korvausta
$80,000
Las V a ^ s . — ;^25,000 vahdngon.
{tervausjuttu, jossa' vastaajina olivat
senaattori iMcCarran j a 20 ijäaea
k^inssaa,n yhteydefssä ollutta Las Va.'
gasin kasiiionj j a hotellin omistgjaa,-
sovittiln oikeuden ulkopuolella viinit
viikolla.
Luotettavien tietojen mukaan suos-tulvat
vastaajat Jcorvaamaan Las Va^
gasin Sun-iehden ji,ilkaisijalle H. M.
Greenspunille • aiheuttamansa vagin-got
noin $80,000.
Juttu sai alkunsa sUtä, kun kysy.
myksessä ;olevat hotept ja ka^ot
lakkasivat Moqarraiiin kehoituksesta
ilmoittamasta mainitussa lehdesä,
koska lehti oli uäöltanut arvostdli
McCarranm ed ja paljas-ta:
a halien yiiteyjt^jisÄ Nevadaa l i .
kapelipaikkojen j a hope^atrustin kans­sa.'
USA tahtoo korottaa .
vehnän vientihintaa
Wasbington. — Samaav aikaan kun
vehnän hinta Chicagon viijapörssis-sä
on tuntuvassa laskusuunnassa,
haluaa USA korottaa vehnän vien­tihintaa
hoin 40 prosentilla. "
Yhdysvallat, joka on suurin vehnän
viejä, on ilmoittanut kansainväli­seen
vehnäsopimukseen kuuluville
valloille, että se tulee vaatimaan veh­nän
vientiliinnan korottamista 1.80
dollarista 2.50 dollarin busheli.
Vehnänsoplmuksen yoimassaolo-a
i l u päättyy kuluvan vuoden hehiä-kuussa
j a siihen kuuluvan 46 maan
edustajat neuvottelevat nyt sen uu­simisesta
lyashiiigtonisgär
Ontarion asukkaat
maksoivat viinasta
voittoa $42. milj.
Toronto. — Ontaxion viinakaup-palautakunhan
viime vuoden tillker-tomus
osoittaa maakunnan viina­kaupan
jättäneen puhtaaksi voitok-sl
42,069,681 dollaria eU keskimää­rin,
y l i kymmenen dollaria masinm.
nan kutakin asukasta kohden.
Väkijuomia myytiin maakunnassa
viime vuonna kaikkiaan 228 miljoo­nan
dollarin arvosta eli 18 miljoo­nan
dollarin arvosta enemmän kuin
edellisen vuoden aikana. Myynneistä
tulee $47.00 maakunnan kutakin asu­kasta,
lasta, vanhusta, miestä j a nais­ta
kohden.
- fljautakunnan vuosikertomuksessa
todetaan, että maakunnassa oli vuo­den
lopulla noin 2,000 ryyppykapak-kaa
yms. väkevien juomien tarjoilua
varten. Niistä oli 519 Torontossa, 201
Hamiltonissa, 188 Winäsorissa, 156
Ottawas§a j a 100 Londonissa.
Osuustoiminnallisin
maakunta Canadassa
Ottawa. — Prince Edward Islandis-sa
on suhteellisesti enemmän osuus­toiminnallisia
tuotantolaitoksia kuin
missään muussa Canadan maakun­nassa.
Osuustoiminnalliset tuotanto-laltakset
tuottavat 9.1 prosenttia
maakunnan tuotannosta.
Setä Samulin eriilinen sota
j'a hallituksella Toi olla samanlaisia ajatukia tästä asiasta kuin
meilläkin, koskapa siellä lopetettiin sodan jälkeen kuolemaantuomiot.
mitkä kuitenkin kylmän ja kuuman sodan kiihtymisen ilmipiirissä
otettiin uudelleen todennäköisesti \-aHaikaisesti käytäntöön, ilmeisesti
sen katsantqka.nnan perusteella, että 'susien joukossa on ulvottava
susien lailla''. 'Mutta huolimatta lainkaan siitä, mitä jossakin muulla
tästä kysymyksestä ajatellaan, Vapaus omaksuu sen sosialistisen maa­ilmankatsomuksen,
että mitä pikemmin kuolemantuomiot — ja ruu­miilliset-
rangaistukset vankiloissa — saadaan KAIKKLALL.-V pois­tetuksi,
sitä parempi se on koko ihmiskunnalle. Pankaa pojat piip-puunne
ja katsokaa ymi^rillenne, mistä löydätte kuolemantuomioiden
puolesta kiix^ailijoita!
Tämä sopii sitäkin paremmin kun te Vapaa Sanan toimittajat
omalla suullanne, eli kynällänne, jätitte jälkimaailman nähtäväksi,
että tekin olitti pienenä piskinä siinä sotapolitiikkojen suuressa susi­laumassa,
joka vaatii Rosenbergien viattomia päitä!
- Kaikille aikaansa hyvin seuraaville
henkilöille on päivän selvää, että K o ­rean
sota on Setä - Samulin imperia­listien
sotaa pientä Pohjois-Korean
kansaa vastaan vaikka Y K onkin
omaksunut tämän sodan omakseen
sen painostuksen Ja ubkaihm tähden
mitä yhdj^valtalaiset imperialistit
ovat harjoittaneet peukalonsa alla
olevia maita kohtaan. Setä Samulin
miehet huseeraavat Koreassa hiki h a .
tussa lentokoneineen j a napalm-pom-meineen
j a Washingtonissa ovat se­naattorit
tämän tästä uhanneet ato­mipommeilla,
ellei voittoa muuten
saavuteta.
Niin, entäs ne bakteeriponunit M e i l ­lä
ei ole lievintäkään epäilyä, etteikö
niitäkin Olia siellä käytetty. Onhan
jänkkien omat ilinailu-upseerit^teh-neet
siitä kirjallisia selostuksia Ja
ttumtistuksia. Joiden valokuvajäljen-nöksläkin
on levitetty esimerkiksi
täällä Canadassakin. Todennäköises-den
kansain valtavat enemmistöt ovat
tätä sotaa ja Korean kansan teurasta­mista
vastaan, vaatien sen pikaista
lopettamista. Itse Yhdysvalloissakin
ryhtyä värein "subiaviiyalsiin toimen­piteisiin.
Nimpä hän sitten julisti,
että Yhdysvaltain seitsemättä laivas-tba
ei enää "isäjrtetä kommunistisen
K i i n a n suojaamiseksi." Kenraalin
lausimto ori varsin suriUlinen todistus
siitä miten hän, samoinkuin muutkin
diplomaatit ja "valtiomiehet" vääris-
-teievät tosiasioita,' kääntämällä tosi­asiat
ihan päinvastaisiksi, kaikkihan
t i ovat ' ^ a l l Streetin sotaherrat luo­puneet
niiden käyttämisestä sen ylei­sen
. painostuksen johdosta, minkä
tehd3rt paljastuikset aiheuttiyat.
Siellä Koreassa häärivät: jänkit
kudtkoina timkäoUa, Jakaen kääcyjään
niiden i n u u t a m i l m ^ i ^ sotavohnil-lekip.
joita.Koreassa on. M u l dm mal-
<len ^ U l a l t a on Koreassa verrattain
^yäbäh koska enemmistö Y K : n jäisen-maista
(m jdeltäy^^nyt 1^
^nne miehiään ja sotaväeltään. —
Wall Streetin painostuks^ huoli­matta.
Se johtuu äiitä TOTshi ykäin
kertaisesta syystä, että kaikkien mal-ovat
monet eri äänestykset ja mielL
pidetutkiniiikset todenneet Yhdysval­t
a in kansan valtavan enemmistön ole-
•vjin Korean sodan pikaisen lopeittami-sen
kannalla, j d ^ siinä määrin, että
eräässä äänestyksessä todettiin 92
pros. osallistuneista vaatineen USA:n
sotavoimien pois kutsumista ja sodan
lopettamista.
Korean sota on käynyt huomatta­valla
tavailla Yhdysvaltain imperialis­tien
ja sptah^rrain "kunnian päälle"
koska tämä pian kolnie vuotta kestä­nyt
sota jatkuu yhä edelleenkin lähel­lä
mitä paikkoja, joissa se aloitettiin­kin
heti sen jälkeen kuin John Foster
Oulles kävi piaikat tarkastamassa ja
antaioaassa viimeisen .voitelun kaikille
valmistduiUe. Nykyisellä asteellaan
oUen merkitsee Korean sota tappiota
numilman mahtayimmalle sotamah­dille
koiska se ei ole kj'enn3rt kukista­maan
ja tuhoamaan kyminenmiljoo-naista
Korean kansaa — vaikka jän-keillä
on käytettävänään kaikki v i i -
meisimmän huudon mukaiset sota-vishkeet.
Näinollen odotettiin kenraali Eisen-howerin
ryhtyvän presidentin virkaan
astutttiaan "ratkaiseviin toimenpitei-sito"
tänään Korean tilanteen johdos­ta.
Koäui kenraali tietää vandn h y ­v
in Yhdysvaltain kansan valtavan
cneinniistön vastus^^ kannanTko.
rean sotaan nähden, ei liän rohjennut
tietävät Tnimanin määränneen seit­semännen
laivaston puolustamaan
Formosan saarelle paenneen Chiang
^äi-shekhi armeijan rippeitä, että ne
saisivat • turvapaikan siellä, kiinan
kahsantasaväliari joukot olivat siiloin
valmiit valtaamaan tämän Kiinan
valtakimnan viimeisen alueen ja v a ­pauttamaan
Formosan kansan. Sen
ehkäisemiseksi seitsemäs laivasto
määrättiin Formosan "salmelle, siis
K i i n a n kansantasavaltaa vastaan, ei­kä
sen "supjelenriiseksi" kuten Eisen-howerilla
on otsaa väittää.
lämän Eisenhowerin määräyksen
ilmeisenä tarkoituksena on sodan l a a -
tänalneii, millaiseksi sen ovat toden­neet
miltei kaikkien maiden tiallituk-setkin.
ESkä siinä suhteessa ole m i ­tään
epäUtävää sillä jänkki-senaatto-rit
ovat valmiit tarjoamaan Chiang
Kai-shekille nykyaikaisia pommitus­koneita
K i i n a n mannermaan pommit­tamista,
sodan laajentamista Varten.
Tämä el tietenkään merkitse sitä, et­teikö
Setä Samuli olisi jo alkaisem.
minkin varustanut Chiang Kai-she-kin
sakkia Formosan saarella. He e i ­vät
olisi kyenneet sidlä huseeraamaan
elleivät olisi saaneet a l i t u i s ^ i kaiken-laatmsta
apua, rahaa, aseita, lento­koneita
yms. Tosiasiassa on Chiang
Kal-shek j a hänen säkkinsä täydelli­sesti
Yhdysvaltain hnperiaUsmb käs­kyläinen.
Mitä hyvänsä he tekevät
tapahtuu se WaU streetta poiitllkän
mukaisesti. eUei seii suoranaisesta Ja
nimenomaisesta k ä i l t ä . '' ' i
Washingtonista on lisäksi annetta
käsittää, että Eisenhowerbi politiik­kana
on myöskin Kiinan rannikon
täydellinen saartamine^^ etti
voitaisiin' ehkäistä kaikenlaatuinai
kauppa K i i n a n kanissa. Washington
aikoo siten ryhtyä käytännöllisesi
katsoen merien herraksi ja maäräti
mitä mikte maa saa niyydä ja minnp.
käytännöjilsenä tolmeripiteenä voi­daan
siinä suhteessa viitata siihen
merirosypukseen mitä Chiang Kai-:
shekin miehet ovat sUlqin tällöin har­joittaneet
K i i n a n yesillä, kidn myös­k
in siihen tJS&:n hallituksen Helsin­k
i in lähettäniästä vaatimuksesta, että
Suomen hallituksen pitöisi ehkäistä
stiomalaisen v i i n a a - n i m i ^ tankkilai­van
öljylastin saapuminen Kiinaan.
Mutta Eisflnhowerin toimenpiteet
ovat jo johtaneet lukuisiin vastalau­seisiin
eri maiden hallitusten te^
Esimerkiksi Britanniassa el niihin
suhtauduta suopeasti koska ne vai:
keutteislvat kaupand^ Kiinan
kanssa — ja samoin on a ^ n l a i t a lu-ktiislin
muihin tpajbin nähden — sil­lä
Kiina oii paras tai ainakin eräs ,
parhaista maailman - markkinapai­koista.
Sodan laajentamissuunnitelmat ovat
Johtaneet myös siihen, että Aasian
arabialaisten maiden sanotaan suun­nittelevan
yhtenäistä kieltäytymistä
osalUstumasta miilään tayalla Ko­rean
sotaan. Joten Jriitämui^
entistä seiyemmin Ja asiailiseinniin
Setä Samulin erillinen sota.
Washhigtonista iaKe^^
Joitettaessä iSi W ^ Streetin vasalli-maalle
käsky lähettää edustajan^ sa­laiseen
heuyottelitnm ennm e yil-kpUa
alavaa Y K t n yleisko^usta.
i a s e n h o w e r t o j ^ Johta­van
siihen, että yhä useammat maat
Jättävät Korean sodan Setä Samulin
erilliseksi sodalatL —. KaUe Terä.
TERVETUL