Vapaus, November 12, 1959

              r
/
ta kolmella vuodella, .siinä hö^rskaasis että
läiiieh pelastus-löytyy siihen "mennessä.
;iKutert^^ Yhd3rsvält£tm hai^
;sen^urani^^^ valirieh sopimus päättyy maaliskuussia
19föp Söpitnus Erigiannih kanssa päättyy 1963. Jp pitkän
aikaia^^ huhuttu, että Yhdysvallat ei olh enää kiintynyt ca-näHäiaiseen
uraniin, sillä siellä on kehitetty rikastemenetel-mä,
minkä avulla voidaan hjrväksikäyttää k^hempää urani-malmia,
mitä öri runsaasti rajan eteläpuolella. V
Nyt Wäshingtonin kanssa tehdyn uuden "sopimuksen"
mukaan Canada ei voi myydä paunaakaan lisäurania Yhdys^
valtoihin, mutta sen sijaan tehtiin sellainen "järjestely",
että vanhan sopimuksen uranimäärän toimitusta jatketaan
kolmella tai neljällä vuodella. Tämä tarkoittaa, että v: 1962
ijhanneen äkkikuoleman asemesta Canadan uraiiiteollisuus
Voi toimia puolella kapasiteetilla vuoteen 1966-67 asti! Se
tarkoittaa työläisten kohdalta sitä, että tämän teollisuusalan
i4,l)0(J:stä työiäisiestä joutuu noin 7,000 tyttömien armeijaan.
Yhtiöiden kohdalta; se tarkoittaa sitä, että niiden osakkeiden
hinnat laskevat roimasti, että pikkuyhtiöt tallataan suurem­pien
jalkoihin, ja kun teollisuuden edislleen kehittämisen
äseinesta tapahtuu tuotannon vähentäminen puolella, niin
siiloin alkaa koko uranialueella kuolinkamppailu.
Voidaan vain kuvitella sitä hätää ja pelkoa mikä vallita
see nyt tuhansissa uränityöläisperheissä, jotka ovat menneet
"pioneereina" uudelle kaivosalueelle, rakentaneet sinne kal­liit
kotinsa tai perävaunukotinsa ja menettävät nyt asialli­sesti
puhuen vuosien työn tulokset jos joutuvat työttömiksi.
* • ' * * ' , .
Hallituspiireistä on meille vakuutettu, että jonkinlaista
mahdollisuuksia on siinä, että uraniteoUisuutenmie voidaan
loppujen lopuksi pelastaa atomivoiman rauhanomaisen käy­tön
avulla. On selitetty, että vuoteen 1966 niennessa raken­netaan
omaan maahamme ja muuallekin atomivoimakäyttöi-siä
sähkölaitoksia ja niissä tarvitaan enemmän urania, MyÖs
on. arveltu että samanlaisen kehityksen perusteella voidaan
toivoa myös ulkomaamarkkinain elpymistä.
Toivossa on tietenkin hyvä elää — mutta toiveiden pe-riistama
pitäisi olla jotakin parempaa kuin toiveajattelua. Ja
tosiasia on se, että Canadan oma uranitarve ei voi viiden tai
kuuden vuoden kuluttua ylläpitää uraniteollisuutemme tuo­tantoa.
Ja mikäli on kysymys ns. länsimaiden markkinoista,
nin kaikki merkit viittaavat siihen, että Yhdysvallat valtaa
he.. Asiantuntijat ovat ainakin aikaisemmin selittäneet, että
h.s. "köyhän" uranimälmin hyväksikäytössä tarvitaan eri­laisia
reaktoreita kuin "rikkaan" eanadalaisen uranin käy­tössä.
The Financial Post-lehti selosti jo useita kuukausia
sitten, että yhdysvallat valmistaa suurella päättäväisyydellä
juuri sellaisia reaktoreita, missä käytetään yksinomaan amie-rikkalaistä
eli "köyhää" — tai rikastettua urania. Kaikki
tämä viittaa siihen, että pikkumaana meillä oh jättiläiskil-päiiija
tällä alalla.
sanotaan, että Canada ja Yhdysvallat
ovat hyviä naapureita, ystäviä ja liittölaisiakini ja että kai­ken
tämän johdosta voidaan luottamuksella odottaa myötä-ntiielistä
huomaavaisuutta eteläisestä naapurista.
. M että kapitalistisen järjes­telmän
viidakossa tunnetaan vain viidakon laki, missä siiu-
'ret ja voimakkaat syövät heikompansa.
Ken tätä epäilee hänen sietää palauttaa mieleensä se
vmitä on juuri tapahtunut uraniteollisuudelle. Yhdysvaltain
hallitus vaati vaatimalla "yhteisen maanpuolustuksen" ni--
V missä vielä muutama vuosi sitten, että Canadan rikasta ura-
- niaJuetta kehitetään niin voimaperäisesti kuin mahdollista.
:::: T^^
peässä u'ranipulassa — maksoi huikeita' summia etukäteen
5^^;tilaamastaan.uranistai jotta ko.canadalaiset yhtiöt voivat to-teiittaa
kaikkikäsittävää kehitysohjelmaansa. Tämä selittää
jsenj miksi Elliot Laken uraanialue kehitettiin suurtuotantoon
" niin lyhyessä ajassa. Mutta huolimatta siitä, että uraniteol­lisuutemme
kehitettiin tällä tavoin nimenomaan Yhdysval-
• tain toivomuksesta ja vaatimuksesta. Yhdysvallat kieltäytyi
"nyt uusimasta sopimustansa! Miksi? Vain siksi, että tällä
aikaa on Yhdysvalloissa kehitetty oma uraniteoUisuus siihen
pisteeseen, ettei, siellä enää tarvita canadalaista urania. Ja
-kun ei enää ole välttämättömyyden pakkoa, -Yhdysvaltain
"hallitus viittaa kintaalla siihen, vaikka Elliot Laken urani-
, .".alueesta uhkaa tulla k
Miten kaiken tämän_jälkeen voitaisiin USA:ta odottaa ''myö-
-t^mielistä ystävyyttä" uranin 'ulkomaamarkkinain vastaises­sa
kehityksessä, se on,jotakin niin vahvaa'"uskoa", että sen.
omaksumiseen tarvitaan pikkulapsen'mieltä! iilSiiSiliSII^
" Uraniteollisuutemme hätätilanne kuvaa räikeällä tavalla
sitä kuinka turmiollista on 13 vuotta seurattu kylmän sodan
• ulkopolitiikkar Uranituotantomime määräävänä .perusaja­tuksena
dli valmistautuminen sotaa varten. Koko uranituo-
.,tanncn määrä palveli -Yhdysvaltain hallituksen varustelu-
^Kilpailun tarvetta.. Mutta kun tul| selväksi, että maailman
, pulmakysymyksiä ei voidakaan ratkaista atomi- ja vetypom­meilla,
niin tämä" tie nousi pakosta pystyjm.
' Pahin,puoli on'kuitenkin siinä, että tämän sotavaruste-
" l un aikana ei pantu asiallisesti puhuen tikkua ristiin atomi-r
yoiman srauhanomaisen^^^^^
""maassamme Canadassa. ' Mitään ei asiallisesti—tehty- ulko­maamarkkinain
kehittämiseksi uranillemme. -Me panimme
'•kansakuntana kaikki urani-munamme yhteen yhdysvaltalai-
-'seen sotavarustelukoriin ja kun se täyttyi, niin edessä oli'
.'väistämättömästi tilanne missä nyt olemme. Tämänkin leh-vden
lukijat muistavat, että niin vaatimton pikkulehti kuinse
«onkin, Vapaus on jo vuosia sitten varoittanut, että juuri näin
[.Hulee tapahtumaani, .u
'-Uraniteollisuutemme tilanne ei tietenkään ole aivan toi-
.;::Ateen«.r-^-Kreikan taai|tamus-keudenkäynnln
• Manolls' Glexosta,.
.vastaan.^ Häntä syytetään tällää
. ker^a,4'Av]d''•lehdeIi ;.päät6imit-'
tajuta, Jonka Taitetaan eräissä
viime vuoden marras- ja touko-
; Ituun., numeroissaan loukanneen
' virraoiöiätiiteil k
t e t u i a X i ^
Kreikan taantumus pyrkii sen-avul-ila^
murtamaan lehden Uaisteluhe^^
gen, pelästyttämään sen lukijoita
j a samalla ehkäisi
mestymisen.' Yleinen mielipide nä-kiee
tässä Joike
lehtii ^^*'li^iitiijm
söri hyöicpyksen^r^l^ väjpäut-ta
vastaan".
Nyt aioitettii uusi oikäusjuttu on
herättän:^ -ICreikassa erittäin suur­ta
huomiota. JHiolustus ph haasta­nut
oikeuteen kaikkiaan lähes 100
todistajaa, joiden jpukössa oii en­tisiä
ministereitä, kansanedustajia
j a tunnettuja sanomalehtimiehiä.
Oikeusjuttua on saapunut seuraa­maan
myös suuri joukko ulkomaa­laisia
isanomalehtimiehiä.
nä MoskovfUi' Lenin-stadionin ur-sipäivänjulilaistuiito
sieUä klo 4
i 4 p . j avattiin^
miehistössä olivat- neuvostohalli­tuksen
,jä '; kommunistisen puo-menestykset,
j a totesi,- että'; maa on
lii v t iohtava.<;.<3ä. asemassa ulkoava-
Mars iiiaapallon
vanhempi yeli?
Moskova. — Tutkimalla Marsia
raketeissa olevien televiisiokamero-jen
avulla voivat maan päällä olevat
tiedemiehet piaii muodostaa käsityk­sen
siitä, millaisen kehityksen alai­seksi
planeettamme joutuu, kirjoit­taa
professori S. Katajev Isvestijas-sa
perjantaina.
Eräät astronomit otaksuvat että
Mars on useita miljoonia vuosia van­hempi
kuin maa mutta että molem­pien
planeettojen kehityt kulkee sa­moja
latuja.
Professori Katajev ei epäile, että
neuvostoraketit pian tekevät valo-kuvausmatkoja
Marsiin ja muihin
naapuriplaneettoihin.
komitean i^uhemiehistön: ja s
teeristön jäse^ A. B. Aristov.
Aristov korosti juhlapuheessaan,
että luohteeltaaiii Lokakuun v^
kumous oli luova vallankumous, y
; Spsijdisra^ ^{\^
/\raUahkt;imou^
Vaten sieti sokeaksi .:allraka^
tapahtuimaksi,jokä-on tuonut t uU
lessaah vaiih hävitystä. Tietenkin
- - ' j i a t k ö i Aristov — kulW^
kohti suurta päämääräänsä on
maamme työkansa joutunut teke;-
mään hävittävääkin työtä. L e n i i i ja
kommunistinen tiuölue ovat pitä­neet
Vanhan hävittämistä uuden,
edistyksellisen j a oikeudenmukaisen
yhteiskuntajärjestelmän rakentami­sen
välttämiättömänä ehtona. Siten
Lokakuun vallankumouksen olen­naisin
piirre on se, että se o l i suuri
luova kansanvallankumous.
Esitettyään joitakin Neuvostolii­ton
kanEa|litalouden menestyksellis­tä
kehitystä kuvaavia numeroita
Aristov totesi niiden osoittavan
kommunistiisen puolueen keskusko­mitean
alullepaneman teollisuuden
ja rakennustöiden johtamisen uu­delleenjärjestelyn
hedelmällisiä tu­loksia.
Ärittov korosti: "Miten ly­hytnäköinen
j a todellisesta elämäs­tä
etääntynyt olikaan puoluevastai-nen
ryhmä, joka vastusti johtami­sen
uudelleenjärjestelyä . teollisuu­dessa,
miten vakavasti se olisikaan
voinut vahingoittaa kansantalout­tamme,
ellei sitä olisi paljastettu ja
tuhottu aikanaan.
Aristov palautti niinikään mieliin
Pluto Neptunuksen sputnik ?
Aurinkolcuntamine uloimiiiassa kiertolaisessa
Plutossa mieleijkiihtoisia "omituisuuksia"
Viimeaikaiset aurinkokuntamme
kiertotähtiin kohdistuneet avaruus­tutkimukset
ovat osoittaneet, että sen
etäisin jjlaneetta, vasta vuonna 1930
"löydetty" Pluto "käyttäytyy omitui­sesti".
Sen kiertoradassa on erältä
poikkeusilmiöitä., jotka ovat erikoi­sesti
kiinnittäneet tutkijoiden huo­miota
j a onkin syntynyt eri teorioita
näiden "omituisuuksien" ratlcaisemi-seksi.
Mm. on selitetty, että Pluto
saattaa olla sitä lähimpänä olevan
planeetan Neptunuksen " s p u t n i k " tai
että koko planeetta on tullut vierais­ta
tähtijärjestelmistä ja soveltautu-nut
vähitellen Auringon kiertolaisek­s
i . , ,
PLUTO VIELÄ TUNtiEMA-tÖNTA
ALUETTA
Pluto, Maan kaukaisin sukulainen
j a Auringon etäisin klertotähti, kil­taa
avaruudessa noin 5,760 miljoonan
kilometrm päässä Maasta ja keskl-mäarm
5,908.24 miljoonan kilometrin
päässä Auringosta. Vaikka tähtltle;^
teilijät ovat tunkeutuneet varsin s y ­välle
avaruuden ongelmiin, o n Pluton
kohdalla tilastotiedoissa vielä koko
joukko tyhjiä kohtia. Mm. Pluton
tiheys ja painovoima sen pinnalla
ovat tuntemattomia tekijöitä. Tiede­tään
kuitenkin, että Pluton " v u o s i "
kestää 248 vuotta 157 päivää Maan
mitoissa laskettuna. Lisäksi Pluton
valtava etäisyys Auringosta aiheuttaa
sen, että planeetan pinnalla vallitsee
astronominen kylmyys.
votonj vaikka nykyistä ulkopo­litiikkaa
seuraten ei mitään
ulospääsytietä olekaan nähtä­vissä.
Sanoutumalla päättä­västi
irti Yhdysvaltain talutus­nuorasta
ja omaksumalla itse?
naisen, täysin puolueettoman
ulkopolitiikan, Canada voi
käyttää suuren osan nyt mie­lettömään
varustelukilpailuun
haaskattavista miljoonistavato-mivoimakäyttöisten
: sähkövoi-malaitostefrrakentamiseen.
Se
nostaisi uranin kotimaista kyr
syntää. Hyvällä tavaralla on
aina ostajia ja Canadan rikasta
urania voidaan ilmeisesti myyK
dä maailman markkinoilla.
Mutta tämä vaatii - täyskään­nöstä
uiko- ja kauppapolitii­kassa
— hyvien diplomaattis­ten
ja kaupallisten suhteiden
järjestämistä jkaikkiin;>maihin
— ja kuten sanottu, se, vaatii
perusteellista.s- irtisanoutumista
Yhdysvaltain talutusnuorasta:
•Nämä uudet mahdollisuudet
ovat epäilemättä' olemassa.
Mutta tällä kertaa ei ole merk­kiäkään
niiden hyväksikäytös­tä
ja siksi "näyttää,_jos. muu­tosta
politiikassa ' ei tapahdu,
että', tehdyllä "uudella sopi;
niulcsella", on vain jatkettu
u r a n i teollisuutemme kuolin-kamppailua,
muttei estetty sitä.
"HIDAS PLANEETTA'
Neuvostoliittolaisen ^tembergin as­tronomisen
instituutin sihteeri V.
Davydov on erikoisesti tutkinut P l u ­toa
Ja sen "omituisuuksia".
Hän on todennut, että ajoittain
Pluto on ollut lähempänä Aurinkoa
kuin siltä seuraava klertotähti Nep­tunus.
Mainittakoon, että Pluto "löydet­t
i i n " siten, että Neptunuksen kierto­radassa
havaittiin merkillisiä poik­keamia,
joita el voitu selvittää muu­ten
kuin toisen kiertotähden olemas-.
saololla, Näin l a p e t t i i n Pluton paik­ka
jo ennenkijin kaukoputket olivat
sitä löytäneet. Itse Neptunuksen
etäisyys Auringosta on keskimäärin
4,495.57 miljoonaa kilometriä, toisin
sanoen se o n huomattavasti lähem­pänä
Aurinkoa kuin Pluto kesklinää-^
•rin.
Alvan vjime vUosien aikana on v o i ­tu
ensi kertaa määritellä Pluton
kiertoaika oman akselinsa ympan.
Teoreettisesti Pluton suuruisella p l a ­neetalla
— se o n esim. halkniijljal-taan
vain vajaat, puolet Maasta —
kiertoajan pitäisi olla 10—15 tuntia,
mutta tutkimukset ovat osoittaneet
Pluton vuorokauden pituudeksi pe­räti
153 tuntia. Nain hidas kierto­aika
on a i v a n epätavallinen Aurin­gon
kiertolaisille.
TEORIOITA PLUTOSTA
Tämän merkillisen ilmiön selvittä-,
miseksl on m m . amerikkalainen as­tronomi
Caper esittänyt teorian- että
Pluto o n joskus ollut Neptunuksen
sputnik ja vähitellen Irtaantunut
"omaksi herrakseen", Itsenäiseksi
klertotähdeksl. Suurten planeettojen,
kuten Neptunuksen"^ seuralaisille on
hidas kiertoaika tyypillistä.
Neuvostoliittolaiset: tiedemiehet
ovat sitä mieltä,: että Caperln olet­tamuksessa
on erältä vaikeasti selvi­tettäviä
kohtia; Pluton heikko valo­voima
kuitenkin vaikeuttaa sen tutr
kirnusta'niin,- että: tiedot siitä kaiken
•kaikkiaankin ovat: varsin vajavaisia.
Kuitenkaan^ eivät: neuvostoliittolaiset
tiedemiehet hyväksy käsitystä^", että:
Pluto olisi; ^''vieras tulokas" meidän
aurinkokunnassamme .ija että sen
^omituisuudet" voitaisiin selvittää tä­män
avulla.
Pluton erikolsplirtectj inm. sen
hidas : : k i e r t o a l k a — : : ovat- sittenkin
n i i n vähäisiä, että olettamus sen
•fvierasperäisyydestä" cl ole; uskotta­v
a . ' N e u v o s t o l i i t t o l a i s t e n ; tiedemies­ten
.r käsityksen mukaan aurlnkokun-:
nassa on multa paljon' suurempia
poikkeamisia yleisestä lainmukaisuu­desta
kuin tämä hitaus. Niinpä esim.
Neptunuksenvklertoakscll o n melkein
samassa tasossa sen radan tason
kanssa, mjkä aiheuttaa sen, etta
siellä o n : k a l k i l l a ; leveysasteilla yhtär
Iäinen napapiirin yö j a päivä. Tämä
"omituisuus": o n vähintäin: yhtä suu­ressa
määrin tutkimisen arvoinen
kuin Pluton hitaus. Tulevat tutki­mukset
:;• aurinkokuntamme ctälslm-mlstä
kiertotähdista' ilmeisesti anta­vat
lopullisen vastauksen näiden
"omituisuuksien" syntyyn.
_ Päntuaanlmer^
lankumouksen suuren ; vaikutuksen
känsäihyMis^^^
suuntaukseen /totesi': Aristov, että
sosi^istisen^y^maailmanjärjestelmän
maiden työkansa kulkee nyt kohti
kommunismia yhdessä Neuyiostplii-ton
kansca.
Neuvostoliiton-ja muiden> sosia­l
i s m i n maiden -ponnistelujen :; a n ­siosta,
kaikkien rauhaarakastavien
^ y p i m i e i i ^ a n s i^
^ nentiJanne: nyt huomattavasti pa-
. nmtunut. Maailmftiiiiiulian^ l u j i t ­tamisen
näköalat' ovat tulleet sup-tiiisammiluii.
Pääsyynä siihen' on
Neuvostoliiton ja l u i k k i e n mui­den
sosi^ismin maiden mahdin
j a kansainvälisen valkutul(sen kas?
VU.; • • • / ' • , . ;•
Aristov korocti. että ulkopitiikas-saan
Neuvostoliitto pitää ohjeenaan
erilaiset yhteiskuntajärjestelmät o-mäavien
maiden rinnakkainolon pe­riaatetta.
Hän katsoi N i k i t a Hrus-htshevin
Yhdysvaltain-vierailun
suureksi kansainväliseksi tapahtu­maksi.
Korostettuaan Neuvostoliiton
esittämän yleisen j a täydellisen
aseriisuntaohjelman ylevää i n l i i -
miUisyyttä Aristov sanoi, että s i i ­nä
on tänä päivänä tärkein j a k i i ­reisin
iluhiskunnan .edessoälevista
ongelmista. Olemme varmoja sii­tä,
että ennemmin tai myöhemmin
terve järki voittaa j a iluniskunta
tulee noudattamaan yleisen ja
täydellisen aseriisunnan tietä.
Puhuja selitti, että taistelu, jota
käydään kylmän sodan seurauksien
lakaisemiseksi vaatii vielä paljon
ponnistuksia ja aikaa. Neuvosto­hallitus
pitää velvollisuutenaan seur
rata vakaasti suuntausta päästä kan­sainvälisen
jännityksen lievcntämi-,
sen saavutukisista tuon jännityksen
täydelliseen poistamiseen,_ rauhan
lujittamiseen kaikkialla maailmas-sa.
I ^ K u i ^ i M S i
nUn< kauw^^ kiin aseriisuntaehdotuk-rsiainnie
ei ole hjrväksyttyeiM lukui­sia-
sotilastukikohtia ole' suljetta,
katsbvat puolue ja hallitus pyhäksi
.velvollisuudekseen pitlui Neuvosto­liiton
asevoimat vakituiseen taiste-luvalmiudessa.
Neuvostoliitto ei
vahvista armeijaansa;ja laivastoaan
hyökätäkseen muiden maiden kimp­puun,
vaan turvatakseen varmasti
neuvostokansan : rauhanomaisen
työn sen rakentaessa kommunismia;
UUSI
P a r i i s i a Täällä perjantaina pi­tämässään
esitelmässä tohtori Al­bert
Schweitzer käsitteli ydinase-kysymystä.
Hän Valitti sitS että
toiveet päästä sopimukseen ydin-asekiAeiden
lopettamlskiellQsta
ovat edelleen varsin pienet mo­lemminpuolisen
epäkuskon Vuok­si.
Tämä asia telisi saatava kii­reesti
selvitetyksi.
Tiede on antanut l i i n a n kek­siä
sellaisen tuhoaseen, että sen
voimaa on vaikeata kuvitella. Mi­ten
voidaan leikkiä ajatuksella
raivata ihmiskunta olemaltoimiin?
Pelkästään se, että ihmiset saatta­vat
puhua ydinasesodasta, osoit­taa,
miten pitkälle olemme loiton­neet
humanismin tiestä, Schweit-zer
mainitsL
Moskova. — Lokakuun vallanku­mouksen
42-vuotispäivän paraatin
otti lauantaina vastaan Moskovan
Punaisella Torilla Neuvostoliiton
puolustusministeri, marsalkka Mali-novski.
Paraatia komensi marsalk­ka
Moskalenko.
Sotilaille pitämässään puheessa
Malinovski korosti, että voimien ta­sapaino
kansainvälisellä näyttämöllä
on askel askelefelta kääntymässä so­sialismin
eduksi.
Kommunistinen puolue ja neuvos­tohallitus
— jatkoi Malinovski —
jotka: noudattavat johdonmukaisesti
leniniläistä rauhanomaisen ririnak^
icainolonpolitikkaa taistelevat järk­kymättä
kaikkien maiden välisen
ymmärtämyksen ja ystävällisen yh­teistyön
lujittamisen j a parantami­sen
puolesta.
Malinovski huomautti, että Hrus-hstshevin
Yhdysvaltain vierailu on;
avannut valoisat näköalat pysyvän
rauhan aikaansaamiseen. Hrush­tshovin
esittämät täydellisen j a ylei­sen
aseriisunnan ehdotukset ovat
antaneet uuden osoituksen neuvos-to%-
altion vilpittömästä rauhantah­dosta
j a saaneet osakseen koko edis­tyksellisen
ihmiskunnan kaikesta sy­dämestä
annetun kannatuksen.
Marsalkka Malinovski sanoi, että
sosialismin leirin maiden työkansa
ja kaikki maailman rehelliset ihmi­set
esittävät sydämellisen onnitte­lunsa
j a parhaat kiitoksensa Hrush-
Ranska vaarantaa
aseistariisunnan
New York. — Jugoslavian h a l l i ­tus
vastustaa periaatteessa kaikkia
ydinasekokeita nykyisen kansainvä­lisen
tilanteen takia j a myös käytän­nöllisistä
syistä, sanoi Jiagpslavian
edustaja V i d i c perjantaina Y K : n po­liittisessa
. valiokunnassa, missä jat­kettiin
keskustelua Ranskan Saha­raan
suunnittelemista ydinaseko­keista.
Tämän vuoksi Jugoslavia
kannattaa Afrikan j a Aasian maiden
päätösehdotusta, jossa Ranskaa ke-hoitetaan
luopumaan kokeista.
Vidic tuomitsi samalla sen, että
kokeilupaikaksi oli valittu Sahara
ilman että tämän alueen väestön
mielipidettä oli tiedusteltik
Ranskan aikomus järjestää kokei­ta
on huono enne aseistariisuntaky-symyksen
ratkaisulle. Ranskan
esiintyminen vaarantaa sopimuksen
lopettaa ydinasekokeet, mikä sopi­mus
nykyisin on käytännöllisesti
voiniasca, vaikkakaan varsinaista
sopimusta ei ole solmittu, V i d i c jat­k
o i .
Nopeusennätys
Moskova, -r-. Georgi Mosolovnimi-nen
lentäjä saavutti lokakuun vii­meisenä
päivänä yksimoottorisella
suihkukoneella keskinopeuden 2.388
kilometriä tunnissa — kertoi sano­malehti
Pravda. Eräällä matkaosuu­della
rekisteröitiin jopa nopeus
2,504 kilometriä tunnissa. Voimas­saoleva
maailmanennätys on ame­rikkalaisen
W. Irvingin nimissä ja
se on noin 2,200 kilbmetriä tunnis­sa.
..
Koelentäjä Mosolov saavutti k y ­seisen
nopeuden suunnittelemal­laan
kolmiosiipisellä E-66-koneella
j a lento tapahtui ilmakehän ala^
kerroksessa. Nopeus ylittää puolel­la
äänen nopeuden.
set saavat syksyisin peuranr j a muu-sinlihaa,
eikä tämä syksy ole poik­keusasemassa.
Maiden ja^ metsien
departmentin saamat raportit :OSoitT
tavat, että muUsinmetsästys on ollut
joillakin alueilla antoisampaa kuin
edellisinä vuosina: iSama pitää
paikkansa peurojen suhteen.' Vaik­ka
kovan talven pctlättiin vähentä­neen
jyrkäistt' peurakantaa, niin
näin ei ole kiMtenkin yleisesti asian­laita.
;•.
Mutta paljon riistanlihaa pilaan­tuu
joka syksy. Suurin syy siihen
on se, että eläintä ei "puhdisteta"
eli "tenurasteta" heti asianmukai­sella
tavaila. Usein kuljetetaan
peuraa pitkiä matkoja auton etu­maisen
rapakaaren päällä missä ko­neen
lämpö voi pilata lihat. Riista-suojeluviranomaiset
sanovat, että
paljon parempi peuran kuljetus-paikka
on auton katolla.
Metsäi/riistan käsittely on asialli­sesti
puhuen kuitenkin hyvin yksin­kertaista
hommaa. E i ole tarpeel­lista
edes katkaista eläimen kurk­kua.
Kuulanhaava aiheuttaa useim­miten
sisäisen verenvuodon jä sy­dän
pumppiiaa eläimestä pois kai-*
ken veren; kun riistaeläimestä pois­tetaan
sisukset, niin samalla tulee
verikin ulos.
Sisukset pitäisi poistaa niin, ettei­vät
ne mene r i k k i . Veri pitäisi
pyyhkiä pois sisältä, eikä vesikään
pahenna lainkaan lihaa jos ruho kui­vataan
heti perusteellisesti.
Jos eläintä e l kuljeteta heti pois
metsästä, silloin pitäisi laivata sen
sisusta ainakin joka toinen päiVa.
Tällöin pitäisi peura ripusta rbikku-vaan
asentoon päästään ja vatsaon­telo
tulisi avata mahdollisimman:
paljon puulcalikan avulla n i i n , että
ilma pääsee hyvin kiertämään ja
jäähdyttämään lihaa.
Missään tapauksessa ei peuraa
saisi jättää maahan, missä puista
putoavat lehdet peittävät sen ja es­tävät
jäähtymästä. Jos ilman lämpö
noucee 40 asteen (F) yläpuolelle,
silloin on parasta viedä eläin heti
jäähdytyslaitokselle.
Saadaksenne tietää peuran "elä­vän
painon", teidän tulee lisätä 30
prosenttia "teurastetim" peuran pai­noon.
Jos peura painaa sisukset
pois Otettuna 200 pjiunaa, sen "elä­vä
paino" on 260 paunaa. Peuran
haan hierotaan vähän hapanta viiniä^'' r>,
tai e t i k k a a . - k o r v ^^
vähän, että mehu pysyy sen sisällä ~ -
— j a kypsyttäkää sitten liiteasti.j^;. r'?f|
Peurakeitto e l i soppa (stew) on • Ht;>i
herkkuna monen • metsäslysmäjaäi^^^J;/^
ruokavaliossa. Jos pataan lisätään
pari ruokalusikallicta etikkaa, n i i n ..~^|
se poistaa "villieläimen lihan maun" • |
keitosta. . \f
.Tykätty "resepti" on seuraava: •--.f
Riittävästi lihaa leikataan noin 4 • . ;•.
tuuman neliöiksi jotka ovat noin ;A
puolitoista tuiimäa vahvoja. Kuu-\ |
mennetaan rautainen paistinpaimu, v.':|t
ja annetaan kukkupäällisen teelusi-; f!^;
kallisen sokeria sulaa, muttei palaa, ''xj^
Siihen pannaan kaksi ruokälusikal- ? A |
lista voita tai jotakin muuta eläin-rasvaa.
K t n se"rupeaa savuamaan, jj
pannuun pfannaan l i h a j a sitä kään- :] |
netään kunnes liha ruskettuu, hyvin. ;. .4.1
Nyt se pahnaan keittopataan (stev^-
ing pot) j a peitetään joko haalealla,
tai kylinpä vedellä; Kuoritaan j a •\\
leikataan viipaleiksi neljä pieiitä J
sipulia, viisi perunaa j a kuusi kelta- ^ ^^^^l
juurta. Niihin lisätään kuppi palot- .> ^'1
tua celeryä lehtineen j a nyt anne- 1
taan aterian kiehua. Antakaa sen. o S | |
kiehua lievästi noin kolmisen tuntia - ' . . Vi
tai kauemmankin pitäen kantta pa-dan
päällä. ^ • ••':-vs^|
Jos on tarpeellista, lisätkää aika- -
ajoin vettä keittoon. Kun se on k i e - ^ i l;
hunut n. kaksi tuntia, lisätkää kak-si
kuppia siekaleiksi revittyjä kaa-linlehtiä.
kaksi teelusikallista suo­laa,
yksi teelusikallinen pippuria,
yksi teelusikallinen paprikaa j a sen
lisäksi yksi teelusikallinen seattuja
pickling spice mausteita. Sekottakaa
pijoli kupillista kauranryynejä. Sen;
pitäisi saostaman keiton siinä mää-:{^^
r i n , ettei jauhoja tarvitse käyttää. J i l
AsiaUisesti tämä keitto (stew) ;||||
maistuu entistä paremmalta kun s i - 1^
tä lämmitetään joko toisena täi k o i - ,
mantena päivänä. ' • ^'"'-''.^
(Jos joku lukijamme tätä reseptiä C.|
kokeilee, me pyydämme tiedoitta-maan
"Eevalle" Kodin Piirin''osas- .--f.j
toon, onko se n i i n hyvää herkkua, 7?J
mi m
I :m
I I
kuin sanotaan.)
Arvokas hattu I
I
Dave Adrian viettää unettomia
öitä hatun takia, sekä henkilön, jo­ka
ei ole hattua edes nähnyt. Asia
on näin. Kon Hrushtshov vieraili
San Franciscossa syyskuussa n i ' n
satamatyöläinen Dave sieppasi val­kean
työlakin päästään antaen sen
H:lle. Tämä taas vuorostaan antoi
oman huopahattunsa vastalahjaksi
he siis vaihtoivat päähineitä, mutta
Daven saama oU n im arvokas että
pian hän huomasi omistavansa jo^
takin sellaista, jonka toisetkin olisi­vat
halunneet "Olen aikonut pitää
sen vaikka siitä on tarjottu 500 dol-:
laria ja velkamieheni ihmettelevät
miksi en sitä myy' E i ole helppoa
o l l a sitä myymättä, mutta ehkä |||
myyn sen huutokaupalla enemmän
tarjoavalle."
Minulla on ystävä Tom Ferry, j o ­ka
on ollut sokea viisivuotiaasta.
Hän on nyt yliopistossa j a haluaisi
tulla asianajajaksi Hän tarvitsee
rahaa elääkseen, sekä maksaakseen
esilukijalle, joka attttaa häntä o- . -
pnnoissa. Se on ainoa syy r w k s i S>i
myisin H : n hatun huutokaupalla, j o s . '/
ei ole muuta tietä saada rahaa To­min
opintojen ajtkamiseen, sanoo ~ •
Dave Adrian. Tästä päättäen on ,A^j'^}J^
merikassa muutakin kuin vaan bis- ' .<ji^
neksen takaa ajoa.
II
"Synnissä"^[äinihen vie kuolemaan
Vaikka meidän sanotaan synnissä
sikiävän/syntyvän ja elävän, niin
yleinen käsitys: on kuitenkin seV,
lainen, ettei yksikään uskovainen
tee syntiä tahallaan, i v ^ a i k k i ovat
periaatteessa syntiä vastaan, mutta
liha kun on heikko, n i i n käytäntö
vie- ristiin periaatteen-kanssa, e l i
synmn tekoon.
Näin tapasi mummo-vainaa meil­le
pienenä pojan nalliaisena näitä
'-tuonpuoleisia" selittää j a opettaa.
Koulua ei mummo-vainaa ollut näh­nyt
,lainkaan_sisältäpäin,rellei; huo­mioida
: muutamia lukukinkereitä,
mutta ihmeellisen paljon elämänvii-:
sautta oli hän pitkän elämänsä ai­kana
hankkinut — ja y r i t t i kaikessa
hyvyydessään oppimaansa istuttaa
tyttärenpoikansa kovaan kalloon.
;:i|f/;;:;;;;iffi:S;'§ii
Nämä vanhat asiat palautuivat
mieleemme tarkkaillessamme sano-malehtileikkeleitä,
joita työn ohel­l
a j a yhteydessä, o l i karttunut mel­koinen
määrä.
Ilmeistä on, että " k a i k k i vastusta­vat"
nyt valmistautumista uuteen
sotaan, kuten kaikki jumalan luo­mat
vastustavat syntiäkin. Yleinen
mielipidc*^ on nyt valveutunut ja
omaksunut sellaisen käsityksen, et­tä
ihmiskunnalla e i ole asiallisesti
mitään valinnan varaa: on joko l o -
pjctettava nykyinen mieletön varus-telukilpailu
tai tuhouduttava sen
seurauksesta. : Muuta mahdollisuut­ta
ei ole.
J a kun ihmiskunnalla, ei ole m i ­tään
kiirettä itsensä tuhoamiseen;
niin siksi ^ yleinen mielipide vaatii
voimakkaasti itsetuhon välttämistä;
varustelukilpailon lopettamista, y-dinaseiden
pannaan julistamista ja
täydellistä aseistariisumista tiukan
valvonnan alaisuudessa^ kuten Neu­vostoliiton
pääministeri Hrushtshov
o n virallisesti ehdottanut.
Tämän voimakkaasti vaikuttavan
yleisen mielipiteen johdosta ovat
sotatarvetehtailijat jä heidän poli-tiikkonsa
lehtineen j a radioineen
myös varustelukilpailua yvastaan : te^
oriassa — mutta käytännössä ne et­sivät
ja löytävätkin kaikenlaisia ve­rukkeita*.
Ottakaamme pari esimerkkiä.
Tunnettu porvarillinen sanoma-lehtikirjeenvaihtaja
P h i l i p Deane
selitti: Washingtonista viikon alussa
lähettämässään artikkelissa sitä.'
"miksi vissit tiedemiehet" vastus-tavat
ydinaseiden' kokeiden lopetta­mista".
Nimeltään hän mainitsee vain pa­r
i ydinaseiden kokeilujen jatkamis-^
ta vaativaa tiedemiestä, joista toi­nen
on välittömästi Yhdysvaltain
sotapäämajan, Pentagonin palve­luksessa!
Esitettyään s kaikenlaisia
\%rukkeitai ydinaseiden kokeilujen
jatkamisen puolesta, mainitun kir­joituksen
viimeinen paragrafi iskey­tyy
sitten asian ytimeen näin:
"Tämän vuoksi presidentille
(mr. EisenhowerilIe) suositellaan
että hänen pitää esittää niin tiuk­koja
koekiellpn valvonnan vaati­muksia,
että Venäjä hylkää ne."
Toisinsanoen, nämä amerikkalai­set
tiedemiehet ovat yleisen mieli­piteen
pakotuksesta myös periaat­teessa
ydinaseiden kiellon > puolesta,
mutta käytännössä vaativat sellais­ta
Oh jelmaa, ettei tästä kiellosta tu­le
mitään! Hekin siis vastustavat
"synUä^!
Muttavai\-an • mielipuolisuudemra-joissa
l i i k k u i eräs portugalialainen
diplomaatti, joka ; aivan vakavalla
naamalla puhui Y K : n poliittisessa
^komiteassa v täydellistä aseistariisu­mista
vastaan sillä perusteella, että
ihmiskunta ei voi muka puolustaa
itseään aidan seipäillä, jos Mars-tähden;
vihreät soturit tekevät hyök.
käyksen maapallollemme!. United
Nationista, lokauukn 28 pnä lähe-.
tetyssä U P I : n : tiutistiedossa kerrot-'
tiin asiasta näin:
"Portugalia varoitti eilen, että
~ käsitys totoalisesta aseistariisu-,
misesta nostottoa eteemme
'kauas ulottavan . . .' mahdolli-snuden
siitä, että Mars-tähden
miehet vjnivat ottaa maapallon
haltuunsa. Portug^Iian lähettiläs
tri Vasc^o Vieira Garin sanoi YK:n
poliittisessa komiteassa, etta «ky-^
symys aseistariisumisesta nostat­taa
mionta arkaa kysymystä, jät-
' tämättä mahdollisuuksien ulko­puolelle
hypoteettistä kysymystä
maapallomme puolustamisesta. S(jfe||^
on selvästi kauaskantoinen ajatus
— muttei ehkä mieletön — ottaed>§|||
huomioon nykyisen kehityks«Ä:ai|S ||p|
nakin tällä planeetaUa, että toisel^|l|^l
to planeetalto tulee hyöklrääviä
sotureita tänne . . , . .r
Eikö olekin hieno perustelu yleis- - 7
tä ja täydellistä aseistariisumissopi- . "-^
musta vastaan? Kapitalistisen j a ~'
sosialistisen maailmanosan täytyy
jatkaa järjetöntä varustelukilpaUua|||g
siinä mielessä, että voidaan yhteistSÄ
voimin torjua MärsTtähden sotajouk­kojen
hyökkäys. ~^ Siinä-kahakassa
e i kuulema kelpaa kättä pitemmiksi
sen paremmin puunuijat kuin-aidan­seipäätkään!
' Ja tämäkin mies on tietysti pe­riaatteessa
sotaa ja sotovarustelu-j
a vastaan!
Rauhanpuolustajat voivat olli
iloisia siitä, että yleisen mielipiteen
suuri voima pakoittaa j o sodanliet­sojatkin
tekemään huulipalvelua
rauhanasian hyväksi.; uWarmaa myös
on, että valveutunutta ihmiskuntaa
ei enää huiputeta sen paremmin
mörköjutuilla Mars-tähden sotu­reista
i k u in niillä "tiukoilla valvon­tavaatimuksillakaan"
joiden nimen-omaisena
tarkoifuksena on estää; so-.-:;-!-'! i\
pimus ydinaseiden kokeilujen lopct- '}^'|
tamiseksL ' "
Loppujen lopuksi; ihmiskunta e i
halua, tulla tuhotuksi atomisodan
helvetissä — j a siksi tätä .varustelu-'
k i l v a n , mielettömyyttäf^astustetaan
sekä sanoissa että teoissa. '* , %
— Känsäkoura.. ^
m
I
m 1
1
m
i .
'•m