Vapaus, July 13, 1963

              : §).\ra 2 Lauantaina, heinäk. 13 p. — Saturday, July 13,1963
li*
t. I
V A P A U S
%dlti>r: W. Eklund ^
. '^f i ^Telephötie: O f f i ^ «4-4264
» N D E P E N Ö E N T L A B O R O R G A N
O F F I N N I S H C A N A D I A N S
Established 'Nov. 6,i-ipi^
Manager: E. Suksi
- ' i ^. / " \'**iepnoire: uiiiqe otf^tn —'Edltorlal 674-4265 '
>;>p^ii^ä|}thrice r^*3Wy: Tu^days^'Thurs^By» and Saturdiiys by Vnptau
.fmmHs^Co. Ltd..'100-102 Elin:«t. W e « . 4»udbury. .Qntatlo. - Oipnnta.
r.ixC :'^ '.^ ' ^ Mamng'aadress: BOX' 69
s liu^örlised as second c ass mail by the iPost Office Department. Ottawft.
V ; » . ^ - and for paymen-t of postage In cash. .
~ • TtLAUBIUNNAT ^
Cftnadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 •, uSA:ssa 1 vk. $10.00 fl kk.-45:.25
3 kk. ak75 Suoii^ssa: 1 vk,-Jtl0.50 6 kk. 5i75
. C A N A D I A N L A N G U A C r - I M I E SS
S;
(
j . , .,,„> Incon tyiiläiston aspma siirtyi nyt allekirjoitetun teräsunion ja
: ;: IpcQö vniisen työehtosopimuksen ;pei-usteella uuteen vaiheeseen.
.Tosiasiatm — ja se on tietenkin epämieluinen seikka Mine-Millin
uskdlliäille jäsenille ja kannattajille — että terästyöläisten unio sai
;^^m8n;<'Söpimuksen perusteella s asemansa vakiinnutetuksi" seuraavan
koimen' vuoden ajaksi, kysymys ei siis ole sellaisista moraalisei-
, akoista, k u i n esimerkiksi siitä, millä tavoin ja minkälaisia keinoja käyt­täen
on'teräsunio-nykyiseen tilanteeseen päässyt. Hautausmaallakin
olleita autoilijoita j a jalkamiehiä,
• y lätitta^heidän- foikeassa olonsa" ei estänyt onnettomuuden tapahtumis­ta!
Meidän'käsityksemme on edelleenkin, että oikeus ja nraraaliky-
. syncij^kset ylee^ Mutta
^.kysymys on enemmästä kuiri moraaliseikoista ^ työläisten eduista
yleensä.
Olemme myös vakuuttuneita siitä, että Mine-Millin jäsenyydessä
, j-ilftisen avulla,- olisivat Intdh työläiset taloudellisesti j a sosiaalisesti
^^•"päremmassä;a5.^m^S^ imitä he tällä kertaa ovat. Tosiasia n i -
; - ijäitäiti Otty e(iff^|Inw!ri työläisten nyt saama noin 7—8 sentin palkan-i^
bfotus^se vastaa ätäthintojen nousua mikä on viimeksikyluneen
' vuoden aikana tapahtunut ja tulee edelleen tapahtumaan tämän
^apBimmäi5€p^,sopilS^ se seikka, että he saavat
| S » näin pierieVpalk'anfe,orbtnksen y l i kolmivuotiselta kaudelta, että
.^%d^-^pa^^Qsa jä^vät%pahastl -kuoppiin, johliiu nimenomaan siitä
; ^^Qitustyöstä.fminkäaitsigst^ teräsunio lopulta pääsi nyt vallitsevaan
, tilanteeseen.
*: ' incon työläiset joutuvat maksamaan "röittauksen" suuren hin­nan.
' ; , •
; - ^ X - ^ He övätreittauksen "takia menettäneet kahden vuoden ajalta
paU^nkorot^kseQr^^mlkä aiheutti heille yhteisesti miljoonien doUa-tWn^*
fciiötyk5et.' ^ v
. , X — "iieittauksen'' vuoksi o l i Incon äärettömän helppo vähentää
• pa[lveluIffiesta-yil^2,'0pQ>^^ ei ole j u u r i mitään takaisin
t ^ s y n ' malidoUisuuksia. / . '
X ffa-nyfituli tämä kokonaan riittämätön palkankorotus, mikä
rfiitoo työläisten, kädet peräti 3:n;vuoden ajaksi.
i • . 'Sellainen yhteistulos "reittauksesta"!
; , »• • # ^
' - B!e olemme aina kannattaneet sitä, että kunkin-työalan kaikkien
/ ; ammattiyh(distystä, jonka hankkl-
;^ QautUv0tkin.; Tämä on lehtemme kanta myös Incon
V ijiöläistenikohdalta. Kaikesta .'huolimatta meistä tuntuu epäoikeu-
• tetultäseVjösjäsenveroja peritään pakollisesti työläisten enemmistön
< lahtoa vastaan; Tässä mielessä olisimme luonnollisesti toivoneet, että
^ j a s e n v e r b j e n perimisasiasta olisi annettu päätös- e l i ratkaisuvalta In-
1 fjpS-työlaille. Jos enemmistö heistä sitä kannattaa, hyvä on. Jos
^ /^[^niin minkälaista-demokratiaa on se k un enemmistön pitäisi alistua
' VSiemmistön lahtoon?
' Me! myönnämme, että sen tunnetuista heikkouksista huolimatta
< i<Incon työläisten uudessa eläkejärjestelmässä on edelliseen verraten
. feäun. se parannusj^ että eiä^^ kulkee' visseissä puitteissa työläisten
L^v^imdtana'^^ Tämä oji tervehdittävä edistysaskel eikä
A .ae^^miutu'm tullut yhtä hyvin
• toisenkin union alaisuudessa sillä työmaalta toiselle kulkevien
' eläkkeiden järjestely on nyt päiväjärjestyksessä kaikkien työehtosopi-
' musten yhteydessä.
1 Soipimuksenheikoinkohta on luonnollisesti se, että työläiset eivät
iV<-'^flaaneet heille oikeutetusti kuulunutta riittävää palkankorotusta taan-
- nehtivasti, ei lisäystä työttömyysvakuutustuloihin mahdollisella työ
' myyskaudella eikä erikoista ''vapautusmaksua".'silloin jos joutuvat
^ I työttömäksi, puhumattakaan nyt suurta puheen aihetta aikanaan anta-
' - neesta työalojen Uudelleen' luokittelusta.
V l ^^^Mitä me tarkoitamme bntSmä:kaikista^
V i s u u k s i s t a huolimatta terästyöläisten unioUa on nyt kolmivuotinen
I työehtosopimus Incon kanssa. Toisaalta tulee Mine-Mill Unio otak-
• \ suttavasti a l l e k i r j o i t t a m an työehtosopimuksen Falconbridgen kanssa.
V Meillä on siis tällä .kertaa nikkeliteoUisuudessa virallisesti kaksi
• «^'tuiioa, ja m e i l l e voidaan esittää kysymys: miten suhtautuu Vapaus tä-
< ' ' hän tosiasiaan?
• >^ ' Meidän vastauksemme on selvä j a varaukseton: Vapaiis on ollut,
; on, j a tulee aina olemaan yhtä hyvin nikkeliteoUisuuden kuin mul-
\ denkin tyiiläisten taloudellisten ja sosiaalisten etujen tukena ja puo-
' lustajana. Minkälaisen ammattiyhdistysedustuksen e l i union työläiset
• ^ itselleeU kulloinkin valitsevat, se on työläisten oma asia, ja vaikka
V :lelidellämme on tällaisista asioista oma harkittu käsityksensä, Vapaus
; tulee aina kunnioittamaan työläisten demokraattisesti tekemiä rat-
! kaisuja j a päätöksiä.
; Vapaus on siis varauksetta yhtä hyvin Incon kuin ralconbridgen-
; kih työläisten puQlella ja tukena heidän järjestöyhteyksistään huoli--
• --M^ yhtiön työläisten
k ammattiyhdistyksiä kaikissa niissä «desattamisissa, mitkä vakaan har-
• ^kintarame mukaan.edistävät ja auttavat työfö^^^ sitten
; 'kysymys teräsunlosta tai Mine^Millista. Vapaus tulee myös nikkeli-
; ' ' t e o l l i s b u d e s s a , kuten muidenkin ammattiyhdistysten kohdalta esittä-
; mään rakentavassa hengessä arvostelua silloin kuin vakaan harkin-tammejnukaan
on arvosteluun aihetta, mutta lehtemme ci tule kos-j
kaan, e l koskaan arvostelemaan mitään ammattiyhdistystoimintaa niin,
' että se heikentäisi työläisten voimia ja auttaisi suuryhtiöiden asemaa.
\ ; Vapauden asenne on siis selvä: Lehtemme tulee tukemaan nik-j
keliteollisuuden työläisiä heidän jäijestöyhteyksistään huolimatta ku-i..
ten tähänkin asti! Vapaus tulee antamaan myös nikkeliteoUisuuden
i työläisten kummallekin unioUe kaiken kannatuksensa aina silloin k un
se auttaa työläisten asiaa, ja lehtemme tulee, kuten tähänkin asti,
esittämään .arvostelevau kantansa kaikista niistä -kysymyksistä ja
kannanotoista, jo^ mielestämme vahingoittavat työläisten asiaa —
j - eikä tälläkään seikalla ole mitään tekemistä järjestöyhteyksien kanssa.
V : Mitä tulee terästyöläisten unioon, jonka ' reittaus"rOhjelman tuo-
I < m i t s e v a t kaikki rehelliset työläiset pahimmaksi kannibalismiksi mitä
I työväenliikkeen piireissä voi o l l a , siitä itsestään — sen omista edesot-
,i tamislsta, toimenpiteistä ja töistä tulee loppukädessä riippumaan
j raikaisevasti, tuleeko se saamaan Incon työläisten luottamuksen vai
j ' ^ eikö tule. Muistaa-nimittäin tulee: että terästyöläisten unio saavutti
**Ä*f*lcon'työläi8lien edustusaseniata'kerrassaan kyseenalaisessa tilantees-sidentiltään.'
Onko J . F . K . heidSn
ibanneedustajansa? Hän onkin jo
kalastellut kannattajia ja-uusia voi­mia
esim. ncckerivainojen; sovitte­lussa
tulevaisuus ; näyttää kuinka
äänestäjät ovat''asjan ymmärtäneet.
Italiassa hä^en edustajansa ovat
saaneet vähemmän kiitettävän koh­teluni
joka osoittaa etteivät italialai­set
ole erikoisesti dollarin vapauden
kannattajia. vOnhan^sekaunistakun
puhutaan vapaudesta mainitsematta
sen laadusta j a s i i t ^ k u k a tästä J . F.
K : n vapaudesta pääsee nauttimaan.
Tavallisen kansalaisen tullessa
Yhdysvaltain portille häntä kohdel­laan
kuin rikollista.,^ Emmehän mi­tään
tällaista suosittele canadalaisil-le
ystävillemme. Tämänkaltainen
menettely ei suinkaan vähennä r i ­kollisuutta
j a sitäpaitsi siellä on
portit avoinna niille, j o t k a kaikella
mahdollisella tavalla- ovat estämäs­sä
yhteisiä vapauden toiveita. E i
tarvitse muuta kuin ajatella hie­man
kovaäänisemmin yhteisestä va­paudesta
niin pian ^joutuu mustalle
listalle. J . F . K : n vapaus vartioi,
ettei siitä pääsisi kukaan nautti­maan
muuten kuin dollarin varjon
alla.
. Jussi. •
R A H A N V A P A US
K a i k i l l a on määrätty rajansa
kuinka vpdljon voivat luvata tai an­taa
toimen rahaa vapauteen iiskovil-le
toisten valtioiden asianhoittajille.
Chicago Tribune epäilee, että J .
F. K. on lupaillut Länsi-Maksassa
sellaista," joka ei olisi sopivaa "Vh-dysvaltafn
päämiehelle' j a .joka o-soittaa^
jo melkein itsevaltiutta. J .
F.«R...ondpllavivapaudeji vahva kul­makivi
ja-unohtaa helposti olevansa
kansan valitsema esimies. Qn ky­seenalaista
jos hän olisi vaalipuheis­saan
tehnyt tällaisia lupauksia oli­siko
hän tullut valituksi. Nyt Vh-dysvaitain
äänestäjät voivat j o aja­tella
tulevia presidentin vaaleja ja
sitä mitä he toivovat tulevalta pre-
Tiedemiföten sana
kmmiä^ ja
niiden ydiokärjeslä
Ottawa. — Andrew Brcwin, ND-Pn
paitlamcnttijäsen, esitti täällä
lausunnon jonka oli 8 Albertan y l i -
apiston ;licdcifliebqn valmistama ja
jossa sanolaan että "on petollista
väittää jotta ydiniäjähdys tulisi tu-
'loamaan tai tekemään kyvyttömäk­si
vetypommin."
Tämä oJi suora vastjiväite puolus^
tusministerille, Paul Hellyerille, jo­k
a muutama viiklto sitten kertoi sa-nomalehtimiehille,
että !ydinaseilla
varustettu Bomarcia tulisi "keittä- Tshekkoslovakian kauppa ja muu
mään" niitä ydinpommeja jotka oh- taloudellinen kanssakäynti Englan-sivat
pommikoneissa, jota se i s k i s i , j^^nssa nousee voimakkaasti,
tai jota se olisi vain lähellä s i l l o in
kun sc räjähtää." Julistuksessa nä­mä
tiedemiehet huomauttavat että
olisi suhteellisen yksinkertainen a-sia
tehdä ydinpommeja niin ottä tä­tä
':kcittämistä" c i fapahtuisi.
He mainitsivat myös Bomarc-oh-juksen
epätarkkuudesta ja siitä vaa­rasta
jos Bomarc räjähtäisi niin lä­hellä
pommikonetta että kone pu­toaisi
ja sen mukana myös laukaistu
ydinpommi.
Lopuksi he sanovat: "Tuloksena
tästä olisi että pommit, jotka oli
ehkä tarkoitettu muualle/ räjähtäisin
vät Canadassa. Niinpä ydinaseet
Canadalle olisi huonompia kuin
hyödyttömiä Canadan puolustusta
varten".
Andrew Brewin myöskin esitti
alahuoneen puolustuskomitealle et­tä
se kutsuisi näiden tiedemiesten
edustajat antamaan lisäselostuksia^
komitealle.
T d i # o s M a n
kauppa Kasvaa
f f l ^ M f l loflssa
Suomi ei saa l i ^
paperimarkldnoita
YiidysvatJoista
H e l s i n k i . !— Suomen paperiteol­lisuuden
pitäisi panna suurempaa
painoa markkinointiin, erikois­tua
enemmän sekä omistautua
kulutustavaroiden valmistukseen,
on neuvo, jonka ryhmä johtavia
amerikkalaisia paperiteollisuuden
edustajia antoi kaksi viikkoa Suo­messa
kestäneen ikiertomatkan
jälkeen. Ryhmä on matkansa ai­kana
ollut Supmen Papcritehdas-yhdityksen
vieraana.
— Suomi on, mitä paperiteollisuu­teen
tulee, ensi sijassa kaksituote-maa
sanomalehtipaperin ja karton­gin
ollessa tuotevalikoiman kärjes-
.sä. Tuotevalikoimaa voisi lisätä,
katsovat amerikkalaiset vieraat.
Suomen pitäisi kiinnittää ensi sijas­sa
huomionsa Euroopan markkinoi­hin,
mahdollisuuksia viennin lisää­miseen
USA:han tässä suhteessa ei
lione, arveltiin.
Amerikan paperimarkkinat ovat
jokseenkin "täynnä". Kulutus on
noin 230 k g heTikcä kohti vuodessa
Ja sitä voi tuskin liäätä: Sen vuok­si
amerikkalainen paperiteodliisuus
etsii uusia markkinointimahdolli­suuksia
ja kHnnittää huomionsa eri­tyisesti
Eurooppaan, jossa kulutus
3n vielä "suhteellisen alhainen.
Amerikkala.^.set antoivat suomalai­selle
teknilliselle henkilökunnalle
tunnustuksen korkeasta ammattitai­dosta
j a torosti, että kilpailu kor­kean
ammattitaidon omaavasta tek­nillisestä
henkilökimnasta on suu­rempi
USA;ss(i. Paperiteollisuus on
Suomessa ensimmäisellä sijalla
kun se USAssa on vasta viidennellä
tilalla, mikä selittää amerikkalais­ten
vaikeudet tässä suhteessa.
sa ja suuressa määrässä työväelle
vieraitten voimien avulla ja tuella.
•Kannettu vesi ei pysy kaivossa" ta­vataan
sanoa ja selvää myös on, että
terästyöläisten unio tarvitsee pa­rempien
eväitä, mitä se tähän men­nessä
on voinut antaa, jos se m i e l i i
asemansa täällä pysyvästi vakiin­nuttaa.
kertoo englantilainen Financial
Times lehti. Tshekkoslovakia sijoit­taa
lähtiaikoina noin 25 miljoonan
punnantilaukset länteen j a Englan­n
i l l a on hyviä mahdollisuuksia saa­da
näitä tilauksia^ Suuri tshekki­läinen
teknillinen valtuuskunta on
parhaillaan Englannissa tutustumas­sa
- erikoisesti kocteoUisuuden tuo­tantolaitoksiin.
Skoda-autojen tuon­tikiintiön
arvoksi kuluvalle vuodel­le
on sovittu 1 miljoonaa puntaa,
inikä: edellyttää 3,564 Skoda-henkilö­auton
tuontia. Y l i 100 c n g l a n t i l ^ -
ta firmaa osallistuu ensi s^^ksyna
Brnon messuille. Tämän lisäksi
Englanti järjestää oman erillisen
teoUisuusnäyttelyn -Prahaan. /Kuu-tnsmarkkinoidcn
Joista Länsi-Saksa
on o l l u t suurin Tshekkoslovakian
kauppakumppani, asetettua tullies-teitä,
ön Tshekkoslovakia kääntynyt
.lc(ajalla rintamalla Englannin mark­kinoille.
Tshekkoslovakian kaupalliset
edustajat, joita on johtanut kaupal­linen
neuvos Silhavy on solminut
Englannin kauppaministerin Erro-l
in kanssa lisäsopimuken^ jonka mu­kaan
asianomaisten maiden kauppa­vaihdon
kiintiöitä lisätään vielä ku­luvan
vuoden aikana molempiin
suuntiin. Englanti toimittaa terästä,
koneita j a kemikalioita sekä Tshek-
-.koslovakia lasia, posliinia, keramiik-katuotteita,
-huonekaluja j a soittovä^
lineitä lisäsopimuksen puitteissa.
Tshekkiläinen teknillinen valtuus­kunta
on tutustunut mm. englanti­laisten
Newton Chambersin, Well­man
Smith Owen Engineering Go:n
ja.Humpreys and Glasgowin suuriin
koneteollisuuden tuotantolaitoksiin,
j o j l le Tshekkoslovakia on sijoitta­nut
j a aikoo jatkuvasti sijoittaa suu­r
ia tehtaiden koneistojen ja teoUi-suusvarusteiden
tilauksia.
Viime vuonna osallistui Brnon
messuille 25 englantilaista teollir
suus- ja kaupparyhmää. Ensi syksy­nä
ryhmien määrä nousee 35:cen,
jotka edustavat y l i löO englantilais­ta
firmaa. Erillinen Englannin te-ollisuUsnäyttely
järjestetään syksyl­lä
Prahassa.
Algeria juhtii
i t s e i ^ ^ ^ n
Alger. i - i ^ Satayksi tykinlaukausta
kaikui heti torstaina keskiyön jäl­keen
Algerin lahden yllä merkkinä
Algerian ensimmäisen itsenäisyys­päivän
juhlallisuuksien alkamisesta.
Tuhannet algerialaiset valvoivat
koko yön ja raketit paukkuivat kaik­kialla
pääkaupungissa.
Perjantaina<Älgerian pääministe­r
i Ahmed Ben Bella otti vastaan
kaikkien puoluejärjestöjen ja pää­kaupungin
lähellä sijaitsevien kan­sallistettujen
maatilojen talonpoiki­en
jätiiläkismäisen ohimarssin.
Alg^nalaiset Mig-hävittäjat ristei-livät
pääkaupungin yllä ja levitti­vät
kirtavia lentolehtisiä joissa luki
' Itsenäisyys merkitsee, kurjuuden
voittamista. — sosialistisen sektorin
kehittämistä— kaikkien vallanku­mouksellisten
voimien kokoamista
p u o l u e e s ^ n — vallan antamista
kansalle."
Juhlapäivä on omistettu hallitsc-valie
FLN'PuolueeIIe, joka- seitse­män
vuotta kestäneen sodan avulla
johti maan itsenäisyyteen.
Sopimus ydinaseiden l(ie!lo$ta ~
saayutettavissa; Kennedy et Vastusta
Ale\vi-Ybrk Selostaessaan U-iB:|
lm'-vinillisten p i i r i e n ' suhtautu-
^nistk- -neuvostohalUtuksen pää-mielten
N i k i t a Hmshtshevin Ber-'
liinissä heinäkuun 2. pnä pitä­mään
jpuheescen New Y o r k Times'-'
i n kirjeenvaihtaja Frenckell kir-joitta[
aii^ettäi "pääministeri Hrush-shevin
ehdotuksiin vastatessaan
K e i ^ d d y n kallitus. ilmoitti suos­tuvansa
Majoitettuun ydinkoekiel-toäqpimakseen".
^fjeenvaihtaja sefittää USÄn
haliitujksen nykyisen asenteen -
tarkoittavan sitajÄgjttä se on suos­tuvainen,
rajoitettiin jrdinkockicl-toon
mikäli täydellistä kieltoa
edellyttävä sopimus ei tällä het­kellä
o l c toteutettavissa:
Tämä kanta kehittyi niiden neu­vottelujen
jälkeen, joita presidentti
Kennedy kävi ai-vovaltaisimpien so-tilaalliste;
n /ja diplomaattisten neu­vonantajiensa
sekä aseistariisunta-neuvonantajiensa
kanssa, Torstai-i
l l a l la kutsuttiin Englannin, Rans­kan
jä Länsi-Saksan suurlähettiläät
US A n ulkoministeriöön neuvotte­luun,
; jossa: puheenjohtajana toimi
apulaisvaltiosihteeri George Ball ja
jossa heille selvitettiin. U S A n halli­tuksen
suhtautumista Hrushtshevin
ehdotuksiin. \
Virkamiesten kertoman mukaan
hallitus on tehnyt kaiken voitavan­sa
epäilyn j a pessimismin ilmausten
välttämiseksi. Tämä ^johtuu "presi­dentin'uskostja,
että n^f/onitarjoutu-nut^
tilaisuuslVdinkotieideUoa k^^
van sopimuksen. soliHimiseeri."
Merkeistä^päätellen USA ei, p e r ir
aatteessVvästusta ainoatakaan Hrus­htshevin
'toisiinsa kytketyistä iChdo-tuksista
siinä muodess^fkuinine esi­tettiin.
^ '
Samalla ki^jeenväfhjl|ij(i huon^aut-taa
kuitenkin'amerilfkaiatstön virka':
niiesteii ;ep^lcvän,(^^kQ^^^*^
senmukalstaVrittääjtytkeä':tällaiäen
sopimuksen sdlmimineii idän j a län-^
nen väliseen'byökkaäraättömyysso-^'
pimukseen,; jota pääministeri' Hru-sthshev
Berliinissä pjltamässään pu­heessa
ehdotti.
Tahra J^iiulan -
miritomerltki
pa3jastettL'n
Säveltäjä Toivo Kuulalle veistetty
graniittinen muistopatsas paljastet­t
i in sunnuntaina Vaasassa. Juhla­päivänä
tuli kuluneeksi 80 vuotta
eteläpohjalaisen säveltäjän synty­mästä.
Paljastuspuheen piti kaupunki­neuvos
T. E. Teir, joka luonnehti
puheessaan Toivo Kuulan henkilö­jä
säveltäjäkuvaa, .
Muistopatsas sijaitsee kaupungin
talon puistossa. Sen on veitänyt
iikateemikko Väinö Aaltonen.
TOIMITTANUT EEVA
Jos keittiönne iiykyinenjd[|li*iestys
^fcliisa^ teitä, seuraäMfiMa blisii^koti-talquseitspertin
neuvipija, hyyän'jör-,
'jestyksen ikeittiöönt^fi^amista »äi^if i
: T a r k k a i l i ja tf ovat todenneet,i ^ e;ttä
'ihanteellinen" , keitttö-_edellyttää.
neljä tärkeätä työkeskusta — pesii-'
e l i puhdistuskeskus, säilytys- e l i
keittämiskeskus, sekoituskeskus, Jo­hon
-kuuluu myös -jääkaappi, -ja pal-veluskeskus,
johon kuuluu työpöy­tä-
tilaa.
Tavallisen keittiön vikana on t i ­l
an puute; ei ole »kylliksi tilaa säilyt­tämistä
varten: liian mbnia ovia' a-;
valtavana toisiin'huoneisiin; välinei­den
järjestys on,puutteellista niin,
että täytyy ottaa l i i an monta turhaa
askelta, hyllyt ja kaapit ovat liian
korkealla; valaistus ja ilmanvaihto
huonoja.
Keittiössä on myös paljon todelli­s
i a vaaroja. Liiani kovasti kiillote­t
u i l la lattioilla voi helposti luiskah­taa
tai langeta. Korkeilta hyllyiltä
kurottamisessa voi myös tulla va­hinko.
Palohaavoja saa helposti
jos pannunvarsi tarttuu hihaan. Haa­voja
voi saada josveitset sijoitetaan
huolimattomasti.
" l i i a n t e e l l i s e n " keittiön piirteet
ovat työskentelykeskusten - lisäksi
runsas vavastotila työpöytien yllä
ia all.i: sonivas^a korkeudessa ja ma­taluudessa;
hyvä valaistus ja hyvä
ilmanvaihto; ovet järjestetty niin,
^ttä kulkemista ei synny liian pal­jon,
ulosvedettävä pöytä istumatyötä
varten: ja kaikkien välineiden mah­dollisimman
helpolla esille saami­nen.
Käyttäkää tarjotinta säästääk-senne
itseänne turhalta kävelemisel­tä.
HIIDI)Ql^ikfhj!l»AKKARA
Sauna^^nalykaifa t i k a t a a n n. 4 tuu­man
pif<i||ai)cs1> ja^" % tuuman paksui-
- p k s i iVii]^^ti[si,^Jotka ladotaan ta- —
valliseen,Ijalstejiin. Makkara hiil-lostetaanj^'^()
ko<; liedellä tai ulkona
nuotiolla.) perheen nuorisosta u l ­kona
nuöticjlia hiillostaminen Uun-tuu
varipaajji:;kovinkin mukavalta ja
vieraiden,-..saapuessa on rattoisaa
seurustqilä.'tplen äärellä -sannalla
kun makkarat paistuvat
KEITETTYJÄ V I H A N N E K S IA
HiillostetuU makkaran kera tar­joamme
«riläisia/ keitettyjä vihan*
neksia, kukkakaalia, porkkanaa; pa­puja,
herneitä. Vihannekset puh­distetaan
hyvin, kukkakaalia liote­taan
laimeassa etikkavedessä' noin
% tuntia? Sen jalkeen/kypsenne-tään
/ Vihannekset vähässä vedessä.
Muistakaa toki, että tuoreet vihan­nekset
eivät vaadi kuin kymmeni­sen
minuuttia kvpsyäkseen, suurim­matkaan
kukkakaalit eivät tarvitse
k u i n 15 min; k y p s y m i s a l k a a . " V i ­hannekset
'fedotaan tarjolle kaikki
samalle vadille ja n i i d en päälle kaa­detaan
vöisulaa.
Vaikea linja seurata. Parhaatkin canadalaiset auton-ajurit
myöntävät, että kuvassa näkyvää valkoista lin­jaa
on vaikea seurata. Kuva on otettu Tukholmasta,
Ruotsista sen jälkeen kun auringon kuumuus sulatti tien
pinnan ja muotoili omalla tavallaan valkoisen linjan.
— TNS kuva.
•Tälkiruoaiksi
M A N S I K K A K A K K U
4 munaa, 4kkp. sokeria, 3 kkp.
vehnäjauhoja, 1 kkp. perunajauho­ja,
2—3 t l . leivinjauhetta, IVz kkp.
dehuvaa vettä. Koji-istamisepn;
tuoreita mansikoita, hyvää kermaa
•ja sokeria.
Sokeri ja munat vatkataan vaah­doksi.
Leivinjauhe sekoitetaan jau­hoihin
ja jauhot sekä kiehuva vesi
lisätään. Taikina kaadetaan voidel-luun,
korppujauhotettuun vuokaan
ja paistetaan ensin miedossa sitten
kuumemmassa uunin lämmössä.
Jäähtynyt kakku leikataan keskeltä
kahteen osaan. Kakun pohjaosaan
levitetään kevyesti survottuja, vä­hän
aikaa sokerissa olleita mansikoi­ta
ja marjojen lomaan pursotetaan
vaahdoksi vatkattua kermaa. Kakun
pinta koristetaan eheillä, makeilla
mansikoilla ja pursotetulla kerma­vaahdolla.
rtä-Afrikan
'kolme surta"' >
Kampata, Uganda; — Itä-Afrikan
"kolme suurta" Tanganjikan pre­sidentti
Julius Nyerere, Ugandan
pääministeri Milton Obote ja Ke­nian
pääministeri Jomo Kenyatta
— kohtaavat lauantaina Kan^palassa
neuvotellakseen Itä-Af r i k an liittou-.
tumissuunnitelmasta.
Näiden kolmen -johtajan odote­taan
puhuvan Kampalassa myöhem­min
lauantaina pidettävässä joukko­kokouksessa,
joka kuuluu huippuko­kouksen
juhlallisuuksiin. Kokouk­sen
on järjestänyt Ugandan hallit­seva
kansankongressi.
\ I / n ka!'ti-fusla:Yafc
vaarana^'S^oo
Oti:awa. — Canadan itärannikolla
vierailevaa Neuvostoliiton kalastus­laivastoa
"o'Ä pidettävä potenhaali^
sena vaaVana kriisin hetkellä", "sa­noi
vara-airilraali H. S. Rayner esit-^
täessään' alahuoneen puolustusäsiain
valiokumiattejiistaina vaatimuksen,
että mm. Canadan merivoimien
käyttöön olisi saatava lisää sotalai­voja.
'' '
— . — H -
CHILE ^ )
1
I
Epävaima se on "iinnai(keel(si"
, Meille kerrottiin tiistaina, että
Lontoossa, Englannissa oli syntynyt
tai oikeammin poliittisen keisarin­leikkauksen
avulla väkisin synnytet­ty,
u u s i - ' kommunistivastainen etu-linnake"
— Malaijalaisten liittoval­tio,
mikä lähtee virallisesti histo'
riansa alkuaskeleita ottamaan elo­kuun
31 pnä.
Malaijalaisten eli Malaysian liit-
|tovaltioon Kaakkois-Aasiassa, liite­tään
Malaijien liittovaltio, joka pe­rustettiin
1947, kuuluisa satamakau­punki
Singapore sekä melko pahasti
kehitykseessä jälelleejääneet Poh-jois-
Bomeo ja Sarawak.
öljyesiintymisestään rikas ja kuu­luisa
Brunei jäi ainakin toistaiseksi
tästä liitosta sivuun.
Hieman romanttiseen runouteen
taipuneet lehtimiehet ovat meille
kertoneet, että nyt synnytetyssä ja
elokuun lopulla alkutaipaleelle lä-tevässä
malaijien ' liittotasavallassa
kohtaavat toisensa suloisessa epä­järjestyksessä,
mutta kuitenkin o-man
yhteiskunnallisen selvän ase­man
saaneina, noin 10 miljoonaa
kifäkkofs-aasialaiata, joiden joukossa
on kehityksensä alkuvaiheessa ole­via
heimolaisia, .sofistisia plantaa­sien
omistajia, merirosvoja ja taita­via
kiinalaisia finanssimiehiä.
Liittovaltion perust^missopimiris-la
selostavissa Lontoon uutisissa ei
ole halaistua sanaa sellaisista Jonnin
joutavista turhanpäiväisyyksistä
kun kansanvaltaiset menetelmät, tai
rotujen ja eri kansallisuuksien ta-sa-
arvoisuus jne.
Sen sijaan korostetaan, että uu­desta
Kaakkois-Aasian liittotasaval­lasta
tulee "kommunismivastainen
etulinnake."
Se tietenkin tarkoittaa, kuten käy-tännöillisten
kokemusten perusteel­la
tiedämme, että tätä "etulinnaket-t
a " aikovat käyttää "suuret tausta­voimat"
hs^väkseen.
Eräät eurooppalaiset pikkuvallat,
joita myös mainostettiin aikoinaan
• kommunismivastaisina etulinnak-keinä"
tietävät sanomatta, mitä tä­mä
termi käytännössä merkitsee ja
minkälaisiin onnettomuuksiin se
voi viedä.
Uuden liittovaltion hallinnollises­ta
rakenteesta — mikä p y r k i i har-vainvallan
lujittamiseen j a ikuistut-tamiseen
-— annetaan Reuterin'
Lontoon uutistiedossa seuraavanlai­nen
kuva:
"Huipulle tulee Malaiji, jonka
pääkaupungista Kuala Lumpurista,
tulee liittovaltion pääkaupunki, ja
jonka länsimielisestä Tunku Abdul
Rahman'ista tulee liittovaltion en­simmäinen
pääministeri."
Kaikki on s i is valmista kuin ap­teekista
ostettu iääke. Ei mitään
vaaleja eikä äänestyksiä siinä tarvi­ta
silloin kun määrätään, mikä val­tio
pääsee uudessa liittovaltiossa
niskan päälle, kenestä tulee ensim­mäinen
pääministeri, mistä kylästä
pääkaupunki jne...Eihän sellaisia
joutavuuksia tarvita silloin kun ra­kennetaan
' kommunistivastaista lin­naketta"?
M e i l l e kerrotaan, että entinen Ma­laijien
liittovaltio tulee varaamaan
valtaosalta johtajiston uudelle liit­tovaltiolle.
Malajien entisessä liit­tovaltiossa
on 3.3 miljoonaa malai-j
i l a i s t a , 700,000 intialaista ja 2.5
miljoonaa kiinalaista.
Singaporesta tulee voimakkaita
teollisuuslaitoksia ja laivauskeskuk:
sia, sekä 1.7 miljoonainen väestö,
josta 1.2 miljoonaa kiinalaista' —
joiden joukossa sanotaan olevan
runsaasti kommunistien .kannatta­j
i a.
Pohjois-Borneossa ja. Sarawakis8a
on yhteeusä vain noin miljöoua MU; ÄeiaiiftiilaT^hyvJlt i M t o U l t i l li
kasta.
Muttä^
ed^llämainltusta
dosta.
"(Uusi) liittovaltio antaa erikpis-etuja
vähemmän kehittyneillä Poh-jois-
Bornion alueilla kuten malai-jissakin
malaijilaisperuisille kansa­laisille,
"Tämä on suunniteltu takeeksi^ ra­hallisesti
voimakkaan kiinalaisväes-tön
ylivallan torjumiseksi, nillkä
muodostaa uudessa liittotasavallsftsa
rodullisesti suurimman ryhmän .u
Siinä sitä sitten ollaan. Jotta laut­ta
liittotasavaltaa voitaisiin käyttää
taustamiesten "etulinnakkeena"' o-man
kansakunnan eduista piittaa^
matta, kuten meneteltiin eurooppä: ;
laisissa "etulinnakemaissa" aikoi­naan,
on myös järjestetty liittoval­tion
sisäiset asiat niiUi että kan|^an
enemmistön' ääni ei pääse kuulu­maan!
Valtiovalta on ennakolta
säädetyn vähemmistön varaaman
harvainvallan käsissä.
Hyvin ovat siis pullat uuniSlsa Jhe-t
i alusta pitäen — ne eivät pala» ei­vätkä
paistu. ,
Mutta jäittenkin historian pyiji-ät
kulkevat eteenpäin. On vain ajan
kysyqiys. u i i l l o in senkin alueen kan­sanjoukot
ottavat kohtalonsa omiin
käsiinsä Ja sanovat isännilleen lan­gin
paijpst^;'kiitös e l . " ' . \ \ ^ \
'däkee; iiöka eläS, jä mieiUI^ u«, ,
el;