Vapaus, April 5, 1972

              Pres. Kekkonen ulkopolitiikasta:
"ON OSATTAVA MYÖS
ODOTTAMISEN TAITO Mi
Hsl^inki — Puolueettomuuspo^
litiikan *'sesam aukene" ei ole val­tion
ilmoittama tahto noudattaa
puolueettomuuspolitiikkaa. Ratkai
seva ~ jtämän ohella — on,' että
ulkomaat luottavat siihen. Eikä
riitäj että kaukana olevat kansat
siihen'luottavat, tärkeintä on, että
naapurimaat eivät, sen aitoutta
epäile,' sanoi presidentti Urho.
Kekkdheri äskettäin pitämässään
puheessa,. missä hän kosketteli
erityisesti Euroopan rauhantilan
ongelmia, Suomen suhdetta tur­vallisuuskonferenssiin
sekä Sakso
jen kysymykseen.
— Suomen hallitus on vakuut­tunut
hankkeilla olevan turvalli­suus-
ja yhteistyökonferenssin
hyödyllisyydestä, sanoi president­ti
Kekkonen ja totesi hallituksen
olevan' i roolinsa mukaisesti tällä
hetkellä kiinnostunut ennen kaik­kea
tekemään voitavansa, että en­simmäinen
askel kohti konferens­sia
voitaisiin ottaa .mahdollisim­man
pian j a mahdollisimman kes­tävällä
pohjalla. Tämä askel on
ensimmäinen monenkeskinen neu­vottelukokous,
joka pidettäisiin
edustustonpäälliköiden kesken
Helsingissä.
— Saksojen kysymyksessä kehi­tyksen
lopputulos tulee olemaan
kaksi Saksan valtiota, joiden
suhteet ulkomaailmaan vastaavat-kansainvälisen
käytännön yleisiä
muotoja, sanoi presidentti Kekko^
nen puheessaan. "Saksan kysy­mys
koskettaa Suomea myös välit
tömästi. Suhteemme Saksan val­tioihin
ovat meistä riippumatto­mista
syistä väliaikaisjärjestely-jen
pohjalla", sanoi Kekkonen.
— Kansainväliset ongelmat ei­vät
pohjimmiltaan ole hallitusten
ongelmia, j a niiden ratkaisulle on
pohja luotava yksityisten ihmis­ten
tasolla, totesi presidentti Kek­konen
puheessaan;
NL vainnils rakentavaan ja
asialliseen kierrokseen
BOMARC-OHJUKSET OVAT
«HYLKYTAVARANA"
(Jaltkoai sivulta 2)
rakennettiin V. 1960. Se tuli mak­samaan
$60 miljoonaa. Yhdysval­tain
ohjukset, joiden vastaanotta­misesta
käytiin kiivas väittely
Canadassa, tulivat vuonno 1961 ja
joulukuun 31 pnä 1966 niihin tuo­tiin
ydinkärjet — myös Yhdysval­loista.
Canadan puolustuslaitoksen pur
hemiehet ovat selittäneet, että
niin nämä kalliit ohjukset — joita
pidettiin yksinomaan sotilaalli­seltakin
kannalta vanhanaikaisi­na
jo ennen Canadaan tuontia
j a myös niiden ydinkärjet lähete­tään
takaisin Yhdysvaltoihin.
Mitä tehdään niillä rakennuk­silla,
missä nämä ohjukset ovat
olleet j a ovat vielä, sekä muille
välineille, siitä ei ole tehty vielä
lopullista päätöstä. Ne ovat kui­tenkin'Canadan
omaisuutta.
- North Bayn.asemalla on työssä
ja toiminnassa noin 170 sotilas­henkilöä
j a 14 siviiliä ja L a M a -
cazan i asemalla 284 sotilashenki­löä
j a 71 siviiliä. ;
. Saatujen tietojen mukaan suu­rin
osa näistä ihmisistä sijoite­taan
, Canadan asevoimien palve­luun
jnuualle. North Bay saa 414.
laivueen. T-33 ja CF-100 suihku­koneita-,
jotka ovat nyt Uplandis-sa,
OttaWassa.
Bomarc-ohjukscsta: käytiin Ot­tawan
j a Yhdysvaltain kesken
miltei viisi vuotta kestänyt väit­tely,
alkaen se vuodesta 1959..
Silloin pääministerinä ollut to-ryjohtaja
John Diefenbaker alle­kirjoitti
sopimuksen Bomarc-oh-justen'
vastaanottamiseksi Cana­daan;
Tätä sopimusta sanotaan
perustaksi sille kun pääministeri
Diefenbakerin hallitus romutti
Avro." Arrow-lentokonesuunniter-man
ja koko teollisuuden.
Tämän jälkeen mr Diefenbaker.
kieltäytyi kuitenkin vastaanotta­masta
ydinkärkiä näihin monen
mielestä muutenkin vanhanaikais-tuneiJBiin
Cpommittaja-torjunta-ohjuksiin)
aikana jolloin mannerr
tenvä.liset ohjukset tulivat päivä­järjestykseen)
ohjuksiin. Wash­ington
sekaantui silloin avoimesti
Canadan sisäisiin asioihin vaatien
näiden ydinkärkien ottamista bo-marc-
ohjuksiin. Tässä tilanteessa
suoritettiin liittovaltion vaalit
1963. Lester B. Pearsonin johta­ma
liberaalipuolue ryhtyi kannat­tamaan
näiden ydinkärkien tuot­tamista
Yhdysvalloista. Mr. Die-fenbakerin
toryhallitus hävisi ja
mr Pearsonin liberaalihallitus
voitti. Niin sijoitettiin nämä yh­dysvaltalaisten
ydinkärjet Cana­daan
tuotuihin bomarc-ohjuksiin,
mitkä nyt kymmenen vuoden ja
eräitten kymmenien miljoonien
dollarien kulutuksen jälkeen lähe­tetään
-takaisin sinne, mistä ne
tänne tuotiinkin.
Yhdysvallat sulkee myös 5 bo-marc-
ohjustukikohtaansa myö­hemmin
tänä vuonna.
Helsinki. — Neuvostoliiton
Salt-valtuuskunnalla on hallituk­sensa
tiukat ohjeet viikko sitten
tiistaina alkaneella seitsemännel­lä
Salt-ikierroksella; rakentavasti
j a asiallisesti, sanoi varaulkomi­nisteri
V:S. 'Semijonov Helsinkiin
saavuttuaan ja lisäsi, että Neu­vostoliiton
valtuusflcunta on val­mis
tätä vastaaviin ponnistuk-T
siin. •:
Varaulkoministeri Semjonov
muistutti, Helsinkiin saapuessaan
pääsihteeri Leonid Brezhnevin
viime maanantaisesta puheesta
ja siinä esitetystä korostuksesta
meiikitykselle, jota Neuvostoliitto
antaa neuvotteluille. Samoin sa­manlaisen
turvallisuusperiaatteen
arvostamisesta. Tämä vastaisi
niin Neuvostoliiton kuin Aaneri-kankin.
kansojen kuin myös kan­sainvälisen
turvallisuuden etuja.
Tiedämme saapuvamme hyvien
ystävien ja naapurien maahan, sa
noi. varaulkoministeri Semjonov
asemalla ja olemme onnellisia
voidessamme välittää sydämelli­set
tervehdyksemme sekä Suo^
men kansalle että sen hallituk­selle.
Ministeri Semjonov ei koske­tellut
tartkemmin neuvottelutilan­netta,
mutta totesi Neuvostolii­ton
valtuuskunnan olevan,, valmis
tekemään kaikkensa niiden p i ­kaiseksi
loppuun saattamiseksi.
Lauantaina Helsinkiin saapu­nut
suurlähettiläs Gerard Smith,
jtfka johtaa Yhdysvaltain val-tuuäkuntaa,
arveli olevan mah­dollista,
että alustavaan sopimuk
seen päästään jo ennen presi­dentti
Nixonin toukokuun 22.
päivänä alkavaa Neuvostoliiton-matkaa.
Aiemmilla SaltJkierroiksilla on
päästy yksimielisyyteen torjun­taohjusten
ja ohjustukikohtien
määrän rajoittamisesta ja tiiviin
alueellisen ohjusverkon kieltä­misestä.
Helsingissä kesikusteltaneen
torjuntaohjustulkikohtien sijainti-,
paikoista j a ohjusten määrästä.
Ennen tiistaina pidettävää en­simmäistä
neuvottelua sekä u l ­koministeri
Kalevi Sorsa että
presidentti Kekkonen ottavat
vastaan valtuuskuntien johtajat
jä pääneuvottelijat. ^
Neuvotteluja käydään taas
vuoron perään kummankin maan
lähetystöissä kuten kolmen edel­lisen
Helsingissä kÄydyn neuvot­telukierroksen
aikanakin.
Valtuuskunnat ovat myös ma­joittuneet
perinteisiin hotelleihin-sa,
amerilHkalaiset Kalastajator­palle
ja neuvdstoliittolaiset Haa­gaan.
•:•
"Pyhä vesi"- : ~ ~
aihetftti isdi^kon
Belgrad. Erään lähi-idästä pa­lanneen
pyhiinvaeltajan muka­naan
tuoman "pyhän veden" us-kotaaii
olleen Jugoslaviassa puh­jenneen
isorokkoepidemian ai­heuttaja,
ilmoitti belgradilainen
sanomalehti Novaati lauantaina.
"Lehden mukaan lääkärit oletta­vat
kyseisen pyhiinvaeltajan juot­taneen
"pyhää vettä" 7-vuotiaalle
veljentyttärelleen, jonka todettiin
ensimmäisenä sairastuneen isorok
koon.
Kaksi ihmistä on kuollut j a 22
salrastuinistapausta on ilmoitettu
sen jälkeen kun epidemia puhkesi
Jugosiavian eteläisissä maakun-'
nissa.
Joukkorokotukset jatkuvat Bel­gradissa,
jossa lauantaiaamuun
mennessä oli rokotettu 800,000
ihmistä.
KYPROS El LIITY
FASISTI-KREIKKAAN
ANGELAN SYYTTÄJÄT
MIES-CHAUVANISTEJA
San Jose. ^ V a s t a t e n syyttä­jäviranomaisten
aikaisempiin väi­töksiin,
miss Angela Davis sanoi
täkäläisen oikeusistunnon kuulus­telussa
keskiviikkona, että ylei-:
nen syyttäjä turvautuu mies-chauvanismiin,
yrittäessään to-distaa,
että hän on rakkaussyis-tä
salavehkeillyt väkivaltaisuuk­sien
järjestämiseksi.
: "Yleinen syyttäjä haluaa saa­da
etuisuuden siitä tosiasiasta
kun minä olen nainen", sanoi
miss Davis toimiessaan omana
asianajajanaan puolustuksensa
alkulausunnon esittämisen yhtey­dessä.
"Meidän yhteiskunnassam­me
oletetaan^ että naiset toimi­vat
tunteittensa perusteella.
. "Se on selvä osoitus yhteis­kuntamme
mies-chauvanimista.".
Miss Davis kiisti päättävästi
yleisen syyttäjän väitöksen, että
hän on vehkeillyt vapauttaaikseen
George Jacksonin, jota syyttäjä
sanoo hänen rakastajakseen. Hän
KAUNEIMMAT KEVÄÄN
KUKKASET
Julius Seppälän
MUISTOLLE
} Ida ja Oscar Männistö
Alina ja Wm. Eklund
t Hilma ja Ensio Wuori
I Senja ja Edwin Suksi
! Aune ja Elis Kallio
I Lempi ja Lauri Jokinen
I Rauha ja Aimo Mäki
; Ellen ja Fred Kivinen
) Hilda ja Isae Kivistö
iuDBURY
Sofia Pöntiö
Emmi ja Hannes
Suomala
Maiju Majander
Impi ja Frank
Tommila
Martta ja Antti
Rissanen
La.<iaIIc, Que.
ONTARIO
sanoi taistelleensa laillisesti kol­men
Soledad veljeksen vapautta­miseksi.
Jackson oli yksi heistä,
ja hän rakasti heitä kaikkia sa­malla
tavalla, selitti miss Davis.
Esiintyen rauhallisesti vala­miehistön
edessä miss Angela
Davis sanoi "todistusainehisto-jen
tulevan osoittamaan, että
minä olen täydellisesti syytön
kaikista' minua vastaan nostetuis­ta
syytöksistä,; Sj^ttäjän todis-tusainehistot
tulevat osoitta-.
maan, ettei niillä ole mitään pe­rustaa."
28-vuotias miss Davis on aiem­min
toiminut filosofian luennoit­sijana.
Hän on hjrvin tunnettu
kansalaisvapauksien puolustaja
ja USA :n kommunistisen puolu­een
yksi etevin johtohenkilö.
Miss Davisin "rikosluetteloon"
sisältyy vielä se, että hän oh
ihonväriltään musta. Valamiehis­tö
on muodostettu yksinomaan
valkoihoisista.
Miss Angela Davisia syytetään
"salavehkeilystä", mitä tahansa
sillä tarkoitetaan, j a murhasta,
elok. 7 p. 1970 olleesta ampumis­tapauksesta
missä kuoli eräs
tuomari ja 3 mustaihoista. Misä
Davis ei ollut ampumapaikalla.
— Kreikan suhde Kyprokseen
on klassinen esimerkki vieraan
vallan puuttumisesta toisen
maan sisäisiin asioihin, sanoi
Kyproksen rauhankomitean sih­teeri
Panicos Peonides tiedotus­tilaisuudessaan
Helsingissä.
— Kreikan ja K}'proksen yh­distäminen
on vanha haave, jo­ka
nykyisessä historiallisessa
tilanteessa on täysin mahdoton
Kyproslaiset eivät missään ta­pauksessa
halua tulla osaksi
Kreikkaa.
— Makarioksentakanaon lähes
koko kansa, vain hyvin pieni osa
Kyproksen kreikkalaisista kannat­taa
Kreikkaan liittymistä. Ken­raali
Grivas oli itsenäisyystaiste­lun
aikana kansallinen hahmo ja
vielä viime vuosikymmenen alus­sa
hänellä oli. kannatusta, mutta
nyt hänen asemansa Kyproksessa
on erittäin heikko.
— Grivas toimii everstien Krei­kasta
ja hän on selvästi fasisti.
Hän on organisoinut joitakin lait­tomia
terroristijoukkoja ja on
yrittänyt perustaa ns. yhdistä-miskomiteoita,
mutta ne eivät ole
saaneet kannatusta. Grivas on
Kreikan agentti eikä.kukaan kan­sallismielisesti
asennoittunut kyp
roslainen voi hyväksyä hänen me­nettelytapojaan.
— Fasistinen Kreikka olisi näh­tävästi
valmis jopa sotilaalliseen
hyökkäykseen Kyprosta vastaan,
mutta Kreikan mustat everstit
tietävät, että he saisivat vastaan^
sa erittäin yksimielisenä itsenäi­syytensä
puolesta taistelevan
kansan ja he tietävät myös että
Kyproksella on vaikutusvaltaisia
ystäviä. Kaikki sosialistiset maat
ennen kaikkea Neuvostoliitto ovat
tukeneet Kyprosta.
— Ainoa mitä Kreikka voi tässä
tilanteessa tehdä on saada aikaan
sisäistä kiistaa Kyproksessa. Sik­si
se tukee Grivasia ja siksi Kyp­roksen
ortodoksisen kirkon syno­din
piispat ovat kehottaneet ark­kipiispa
Makariosta jättämään vai
tionpäämiehen tehtävän ja hoita­maan
vain kirkollisen virkansa.
Tämä kehotus tulee erittäin ou­toon
aikaan. Makarios on ollut
Kyproksen presidentti jo vuodes­ta
1960 lähtien j a vasta nyt piis­pat
huomaavat, että presidentin
virk a estää Makariosta hoitamas­ta
täysipainoisesti kirkollista teh­täväänsä^
E i voi välttyä ajatuk­selta,
että piispat toimivat Krei­kan
juntan vaikutuksen alaisina.
— Makarios ei ole antanut Krei
kan eversteille mitään myönny­tyksiä.
Tshekkoslovakiasta saa­dut
aseet tosin annettiin Y K : n
haltuun, mutta silti niitä tullaan
käyttämään Kyproksen kansan
hyväksi. Makarioksen ei tarvitse
tehdä Kreikalle myönnytyksiä,
kaikki puolueet, fasistisesti ajat­televia
lukuun ottamatta, ovat
hänen takanaan.
— Kyproslaiset eivät halua
maastaan Nato-tukikohtaa, niin
kuin hiljaisesti Kyproksen Kreik­kaan
yhdistämistä kannattavat
amerikkalaiset toivovat.
Pääsihteeri Panicos Peonides
sanoi, että Euroopan turvakokous
merkitsisi todennäköisesti ratkai­sua
myös Kyproksen ongelmaan..
Joka tapauksessa Kyproksen on­gelman
ydin ei enää ole kahden
kansallisuuden välinen kiista, se­kä
turkkilaiset että kreikkalaiset
ovat valmiit taistelemaan itsenäi­sen
vapaan Kyproksen puolesta.
A-A.T.
Keskiviikko, hu'htik. 5 p. . r - .Wed., A p r , .5,. 1972. Sivu .5
Leipzigin messuilla oli paljon
tavaraa idästä ja lännestä
Lihaparoonit ovat valtiona valtiossa
59-vuotiaalle naiselle
20-vuotinen vankeus^
huumausaineista
Winnipeg. — Itsensä syyllisek­si
tunnustanut . montrealilainen
nainen, 59-vuotias Georgette Gre
nier tuomittiin täälllä maanantai­na
20 vuodeksi vankilaan.
Nainen pidätettiin viime tam­mikuussa.
ja häneltä löydettiin
8 unssia heroiinia _ jonka vä-hittäiskauppahinta
kadulla on
noin $250,000.
Poliisituomari Anthony Pilutik
sanoi tuomion toimivan pidättä­vänä
seikkana niihin nähden,
jotka käyttävät hyväkseen sel­laisia
"kuljettajia" kuin mrs Gre-nier.
Yleinen syyttäjä kieltäytyi us­komasta
naisen väitöstä, että
'hän oli ensikertalainen huumaus­aineiden
kuljetuksessa.
Yhdysvaltain hallitus antoi v i i ­me
viikolla maansa lihan jalosta­jille
j a välittäjille hienoisen uh­kauksen,
että joihinkin toimen­piteisiin
voidaan ryhtyä; ellei nau­danlihan
hintoja saada nykyisestä
ennätystasosta laskemaan.
New Yorkissa asian johdosta
sukeutuneesta väittelystä on saa­tu
mielenkiintoisia tietoja.
Mikä tahansa kuluttajien boi­kotti
on tuomittu etukäteen epä­onnistumaan,
julisti Kansallinen
karjamiestcn yhdistys (National
Cattleman's Association) . . .
Mainitun laitoksen presidentti
John M. Trotman selitti asiaa
seuraavasti:
"Ainoa mitä siitä ("boikotista)
koituisi olisi toisten Irhalajien
hintojen nousu. Kalan ja siipikar­jan
lihan kysyntä lisääntyisi ja
lopputulos olisi todennäköisesti
sama."
Mr; Trotman, jonka järjestön
väitetään edustavan 150,000 kar­jatilan
omistajaa, sanoi ylimieli­sesti,
että amerikkalaiset perheen-emännät
eivät maksa korkeampaa
hintaa lihasta vaan niistä kää­reistä,
mitkä eristävät lihaViipa-leet
toisistaan jne.
I USA:n liittovaltion maatalous­ministeriö
julkaisi äskettäin rapor
tin, jonka mukaan perheen vuo­tuinen
ruokatavaran hinta nousi
helmikuussa 23 dollarilla, eli 1,297
dollariin vuodessa, ollen lisäys $50
viime marraskuusta lukien.
Mutta vaikka naudanlihan hin­ta
on noussut huimasti, niin far­marit
saavat lihatuotteistaan nyt
huonomman hinnan kuin 20 vuot­ta
sitten. "Vuonna 1951 farmari
sai sadasta paunasta naudanlihaa
$35.24. Vuonna. 1971 hän sai sa­manlaisesta
sadasta paunasta
naudanlihaa $32.35", selitti mr
Trotman.
DDR:n messukaupunki Leip­zig
on "tänä vuonna kerännyt
jälleen Uikämiehiä ja talous­elämän
asiantuntijoita noin
'80 maasta tutustumaan sosia­lististen
maiden i tärkeimpään
tatousesittelyyni Leipzigin^ pe­rinteisiin
kevätmessuihin. Kaik
kiaan yli 9,000 näytteilteaset- .
tajaa 60 maasta oli tuonut
tuotteitaan messuille, joilla
näytteiypinta-alaa oli_rkaikki-aan
350,000 neliömetriä.^Mes-sut
päättyivät maalisk. 21 pnä
Isäntämaa DDR oli tietysti
monipuolisimmin edustettuna ja
sen tuotteet valtasivatkin y l i
puolet kdko pinta-alasta. Muil­la
sosialistisilla mailla oli myös
suuret alueet, joten kokonaisuu­tena
Leipzigin messut olivat eri­tyisesti
sosialististen maiden ta­louselämän
edustava esittelypaik­ka.
Tänä vuonna oli suurinta huo­miota
kiinriifetty sosialististen
maiden yhteistyön saavutusten
esittelyyn. •'.
Neuvostoliiton suuressa pavil­jongissa
oli keskitytty tänä vuon
na tietokoneiden sekä muiden
nykyaikaisten kojeiden ja uusien
työstökoneiden esittelyyn. Suurin
osa niistä on suunniteltu ja val­mistettu
yhteistyössä muiden so­sialististen
maiden kanssa. Neu­vostoliitolla,
joka näillä messuil­la
juhlii perustamisensa ja sa­malla
Leipzigin messuille osallis­tumisen
50-vuotisjuhlaa, oli so­sialistisista
ulkomaista suurin
osasto. Suurta huomiota herätti­vät
myös sen kosmosnäyttely,
jossa on esillä mm. kuuluisa kuu-kulkija,'
sekä Azerbaidzhanin
neuvostotasavallan erikoisnäytte­ly,
jossa oli keskitytty lähinnä
ikemian teollisuuden ja koneteol­lisuuden
esittelyyn. ,
Vaikka sosialististen maiden
osuus Leipzigin messuilla oli
huomattavin, ei enää voida
kuitenkaan sanoa, että ne hal­litsivat
yksin messunäkymiä.
Sekä teollistuneiden länsimai­den
että kehitysmaiden, kiin­nostus
on viime vuosina kas­vanut
tavattomasti ja samalla
kun ne pyrkivät kehittämään
kauppaansa sosialististen' mai­den
kanssa, ne luonnollisesti
tulevat yhä suuremmin messu­osastoin
Leipzigiin.
Japanin j a Ranskan nimet on
näillä messuilla j a viime vuoden
syysmessuilla mainittu useasti
esimerkkinä nopeasti kasvaneesta
kiinnostuksesta.. Mutta myös
Länsi-Saksan, Itävallan ja Ruot­sin
osuus oli merkittävä. Kehi­tysmaista
tärkeinimät näyttely­osastot
olivat Intiasta ja Egyp­tistä.
Varsinkin Intian osasto y l ­lätti
useat, vieraat lukuisilla työs-tökonenäytteillä.
Egypti puoles­taan
esitteli radioita ja televisi-oita
sekä jääkaaippeja pferinteis-ten
tuotteittensa ohell^.'
Leipzigin messuilla 'Öri^^^SOO
vuotta vanhat perinteki' jjk' 'nyt
ne elävät suurta notfäUkklitta:
Laaija messualue laita*ltauf)tihijil-ia
oli ahdettu täyteen' !'öirilaisia
tuotteita j a keskika\ipifrife;i"fr. l u ­kuisissa
messutaloissa;, • ölii' eri­koisnäyttelyitä,
mm. ravihtfainei-den
j a kirjojen messuosasto;' Sik­si
ei olekaan väärin 'luonnehtia
Leipzigiä juuri messukau^ungik-si,
sitä" se on jokaisella^ neliö­metrillään.
Sotavastaisia
protesteja Nixonin
vierailun aikana
Toronto. -^Canadan kansalli­sen
vapautuslitkkeen toimesta
järjestetään sotavastaisia*^ mielen
osoituksia presidentti Richard
Nixonin vieraillessa Canadassa
huhtikuun 13—15 pnä.
Mainitun ryhmän toimesta aio­taan
järjestää protestikokous C i ­vic
Squarella torstaina, huhti­kuun
13 pnä.
Lauantaina, huhtiikuun. 13 pnä
mielenosoittajien sanotaan mat­kustavan
linja-autoilla Ottawaan,
missä USA:n presidentti Nixon
keskustelee pääministeri Pierre
Trudeaun kanssa.
Kommunistisen puolueen Suur-
Toronton komitea kiinnittää
•suurta huomiota huhtikuun 12
pnprotestikokoukseen, missä puo
lueen kansallinen johtaja Wm
Kashtan puhuu aiheesta: " M r
Nixon — Canada ei'ole myytä­vänä",
selittää Nelson Clarke v i i -
!kon vaihteessa julkaisemassaan
lausunnossa.
Viimeksimainittu kdkous pide­tään
.Westbury hotellissa (475
Young St.) keskiviikkqna .huh­tikuun
12 pnä, alkaen kesUo 8, i l ­lalla.
" Kokouksessa . korostetaan
erikoisesti kommunistisen puo­lueen
osuutta taistelussa Cana­dan
todellisen itsenäisyyden puo­lesta
sekä Nixonin hallituksen
barbaarista hyökkäyssotaa vas­taan
Indokiinassa, selittää mr
Clarke.
Vietnam Moratorium Commit-teen
toimesta järjestetään Mont­realissa
huhtiikuun 15 pnä sota-vastainen
mielenosoitus tunnus­lauseella:
"Menkää kotiin Nir
xon." Mielenosoituskoikous • on
Yhdysvaltain konsulaatin edus­talla
Montrealissa.
Paraati alkaa kello 1.30 Car-tier-'
patsaan luota Parc Jeanne
Mancresta. Vietnam Moratorium
komitea on laajapohjainen rau­hanliike,
jonlka toimintaa tukee
maakunnan kolme ammattiyhdis-tyskesikusta.
Toronton Ikinuorten
kerhon päivälliset
Toronto. —K^srhomme pä_ätti
tarjota maukkaat päivälliset tors­taina,
huhtikuun 20 pnä, kello 1
ip. Lausumme kaikki tervetulleik­si.
Samalla on tilaisuus seurustel­l
a - j a myöskin iltapäivä kahvin
jälkeien tutustua Toimen Naisten
käytettyjen tavaroiden myynti­pöytiin.
Ehkäpä niistä löytyy j o i ­takin
sopivia esineitä ja kirjoja
kotiin vietäväksi.
VAPPUTERYEHDYKSENNE VAPAUDEN
YAPPilNUMEROON
TYÖVÄEN kansainvälisen juhlapäivän Vapun johdosta ilmestyy
VAPAUS erikoisena juhlanumerona huhtiikuun 19 päivänä. Vappu^
toukokuun 1 päivä on työtätekevän väestön oma juhlapäivä.
Tervehtikää tovereitanne ja ystäviänne Vapauden vappunume-
Vöh""pälstoilla. Yksityis- ja järje.stötervehdysten lisäksi siihen han­kitaan
myös liikelaitosten ilmoituksia. .
Yksityistervehdykset 50 senttiä, $1.00 j a $2.00. ;
Tervehdysten tulee olla lehtemme konttorissa VIIMEISTÄÄN
huhtikuun 8 päivään mennessä.
Kerääjän nimi .____________ ^^_________
Paikkakunta ^^_J_'j_—
KIRJOITTAKAA NIMENNE SELVÄSTI
NIMI
Toivb Kärki soitti körran Kaj
Ohydeniukseilie ja sanoi puhelimes­sa:
— Kuuilfcaahan Chydenius. Minä
haluaisin vähän opetella tässä tuota
uudempaa musiikkia. Antaisilteko
minulle tunteja?
— Sehän sopii.
— Mitä maksaa yksi tunti?
— Paljonko te ansaitsette vuo­dessa?
— Noin 100,000 markkaa.
Hetki hiljaisuutta. Sitten Chyden­iuksen
ääni.
—- Vodsitteko artfcaa minulle tun­teja?
••/r;r
•
y , • . . • • ' . . / ' . • • .1 • • 1