Vapaus, October 9, 1924

              VAPAUS
^ ^ ^ ^ toimltusapula^^
T^alna. fokak, 9^ Thur^ Oct m, 1921
VAPAUS (Uberty) . ^ ^ _ .
The onl7 orean of Finnish Worker« in Canada. Vub-
Ested iS s l i Ä . Ont, every Tnesday, Thursday and
fiatorday.
• AdvertiBing rates 40c per coL inch- Mmimum char^
for ringleinsertion 75c. Discount on «tanding a d v ^
Seht The Vapaus is the best advertising medium
«mong the Finnish Peonle in Canada.
TILAUSHINNAT: .,
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. »2.25, kolme kk.
• ' • ' Ä i y i ä I h ^ n /a Suomeen, yksi vk. 15.50. puoli vk.
^ ' • % i u Ä i ' t J - e f ' s I u ; a a raha. ei tulla lähettämään,
yaitsi asiamiesten joilla on takaukset
Ilmoitushinta kerran julaistujsta ilmoituksista 4ec
palstatuumalta. Suurista ilmoituksist» seka " m o i ^ -
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan taSivl alennus. Kuolonilmoitukset ?2.00 kerta ja 50c
lisää jokaiselta rouistovärssyltä. Nimenmuuttojlmoituk-
«et 50c kerta. $1.00 kolme kertaa. AvioeroUmoituksei
«2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa. Syntymailmoitulaet
Sl.OO kerta. Halutaantieto- ja osoteilmoitukset 50c
kerta. $1,00 kolme kertaa. Tilapäisilmoituksista pitaa
raha seurata mukana. • • •
Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3.
Registered at the Post Office Department, Ottawa,
as second class matter. ===
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
St. Puholin 1038. Postiosote: Box 69. Sudbury. Ont.
Jo& ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitajani
persoonallisella nimellä. . . -
.T. V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja.
Työpäivien menetykset
Alinomaa kuulee järjestyneitä työläisiä vastaan
viskattavan syytöksiä, kuinka työlakkojen kautta aiheu­tetaan
yhteiskunnalle suurta vahinkoa tuotannon sei-eauttamisen
muodossa. Lakkojen kautta menetetään
niin ja niin monta työpäivää vuodessa ja itse työ­läiset
menettävät niin ja niin paljon paikoissa. Nä­mä
menetykset ovat iDdella todettavissa. Jokaisessa
maassa on joka aika käynnissä useita lakkotaisteluja.
Näinkin vaatimattomassa teollisuusmaassa kuin Cana-dassa
on keskimäärin menossa kynunekunta työlakkoa
ympäri vuoden; Työpäivien menetykset niiden takia
VO
; Yhdysval^^^ juuri julaissut tilas­toja
vuosien 1916 ja 1923 välisistä lakkotaisteluista.
' Niissä on menetetty kaikkiaan 424,329,000 työpäivää.
Palkoissa ön menetelty l,740,432,0p0 dollaria. Eng-lännin
pääministeri Lloyd George on järjestyneitä työ-
/Iäisiä vastaan paraikaa käymässään erikoisryntäykses-sään
selittänyt, että viimeisen viiden^ vuoden ajalla on
- Englannissa menetetty lakkojen kautta 36,000,000 työ-
^ päivää. Työläisten olisi muka bäin ollen järkiinnyt-
• äi tävä ja annettava taloudellisen elämän olla normaaliti'-
lassaan.
' ' Tällaisen aseen käyttäminen työläisiä vastaan on
* yhtä valheellinen ja vilpillinen kuin porvariston muut­kin
keinot. Samalla kertaa kun Lloyd George on hal-
^ tioitunut ikiroamaan työläisiä joutopäivien aiheuttamises­ta,
hän on visusti jättänyt laskematta kuinka suureksi
nousee Englannissa jatkuvasta työttömyydestä johtu-
• neiden menetettyjen työpäivien luku. On muistettava,
';etta viimeisenä kuutena vuotena on En^annissa ollut
jatkuvasti keskimäärin puolitoista miljoonaa työtöntä.
Työpäivien menetys tämän kautta on ollut huimaava.
> Ja/kukaan ei ole vielä saanut päähänsä väittää, että
tämä työttömyys olisi työläisten aiheuttama. Päinvas­toin
kaikille on selvqnä se seikka, että tämä birvittä-inä;
työttömyys johtuu juuri porvarillisesta järjestel­mässä
ja syy eiitä 'iankeaa nimenomaan porvariston
omille niskoille; Mielenkiintoisia tilastoja työpäivien
menetyksistä kertyisi myöskin jos lähtisi laskemaan
kuinka paljon työnantajat ovat aiheuttaneet vapaapäi
via työsulkujen kautta, joiden avulla työnantajat ovat
yrittäneet murskata järjestyneiden työläisten voimaa.
.Näihin asioihin tutustuminen johtaisi hämmästyttäviin
tuloksiin Jokaisessa maassa. Työläisten aiheuttamat
työpäiväin menetykset: porvariston aiheuttamien me­netysten
rinnalla ovat kuin pisara meressä.
Ja tässä on vielä otettava huomioon, että vallitseva
työttömyys johtuu yksinomaan kapitalistisen tuotanto­järjestelmän
nurinkurisuudesta, eli toisin sanoen liike­voittoon
perustuvasta tuotannosta. Työnsulkujen ai
noana aiheuttajana'on se, että työnantajat häikäilemät­tömin
keinoin pyrkivät niiden kautta suojelemaan riis-toelujaan.
Nämä ovat itseldcäitä ja alhaisia pyyteitä.
Mutta kun työväestö menee lakkoon, tapahtuu se siitä
yksinkertaisesta syystä, että on käynyt välttämätlömäk.
si raatavien ihmiskerrosten nälkärajalle asti kiristetty
jen elinehtojen korjaaminen. Lakkojen kautta käy
; .myöskin välttämättömäksi edes vaatimattomimpien ih
misoikeuksien turvaaminen. Tässä taistelussa kannat­tipa
menettää työpäiviä ja uhrata ihmistyötä ja ener
giaa. Tässä taistelussa ei mikään uhraus ole liian
suun.
-A
Tiede militarismin palveluksessa
Nykyisen pasifistisen näytelmän yhteydessä on kan-
; < sainvälilien komissiooni, jonka tehtävänä kuuluu ole­van
sodankäynnin sääntöjen määrittely, nimittäin siitä,
mitkä keinot sodassa ovat luvallbia, mitkä eivät, on
yksimielisesti julistanut luvattomaksi «ilmapommituk­sen
siviiliväestön terrorisoimiseksi tai aseettomien louk­kaamiseksi.
»
Tämä.päätös sopii vallan mainiosti nykyiseen pasi­fistiseen
näytelmään.; Mutta toinen on juttu taas so­tien
puhjettua. N., s. dum«dum-kuula oli ennen myös-
;.;;kin-julistettu kielletyksi ase^i. Mutta sepä kielto
unolid^tiin. Ja niin ](aidiea kuin dum-dum-kuula
lonkin, on in^ ^viimeaikoina keksinyt mon­ia
kertaa kauheampia ja • tuUoisampia hävitysvälineitä
kuin se on. * i
^^^^^^ muuan tiedemies siitä cedistykses-tä*,
mitä sota-aseitten alalla on aivan viimeaikoina
saavutettu. Hän sanoi, että keksinnöt tällä ablla mer­kitsevät
kokonaisten kansojen tuhoa. «Mutta tiede-miehiä
ei tästä saa syyttäa,> hän sanoi. Militaristiset
mahtimiehet ovat tieteen keksinnöt alistaneet sodan
palvelukseen.
Tiedemiesparat. Tämä heidän edustajansa lausun-to
merkitsee vain sitä, että tiedemiehet avoimesti itse
tunnusUvat olevansa pääomavallan- nöyriä käskyläisiä-
Mitä isäntä käskee, sitä renkien on toteltava.
Ajojahti *lioopoja" vastaan
Canadian National rautatien taholta on julaistu
lentolehtinen, jossa kerrotaan ryhdytyn erikoisiin toi­menpiteisiin
n. k. vapaakyytin käyttämisen lopettami­seksi
rautateillä. Lentolehtisessä sanotaan,- että kaikki
Canadan rautatiet ovat mukana tässä puuhassa ja kau­punkien
ja kuntien virkailijat ovat suostuneet tekemään
voitavansa taistelussa vapaakyytin ottajia vastaan.
«Hoopot» aijdtaan hinnalla millä hyvänsä estää aja­masta
vapaalla kyytillä tämän maan rautateillä.
Kuten tavallista, selitetään tämäkin toimenpide joh­tuvan
ylevistä vaikuttimista. Liian paljon vapaakyytin
ottajia joutuu tapaturmain uhriksi. Liian monen tie
on «kripa»-kyytiin ottamisen kautta päättynyt sairaa­laan
tai kirkkomaahan. ^
Rahtivaunujen alla matkustaminen ja yleensä kyy-tin
varastaminen rautateillä on ruma ja säälittävä
näky nykyisessä yhteiskunnassa. Mutta vapaalla kyy­tillä
ajaminen liittyy läheisesti laajakantoisempiin yh
teiskunnallisiin asioihin.^ Paikasta toiseen liikkuminen
on käynyt jokaiselle kansankerrokselle välttämättö­mäksi
nykyisessä yhteiskunnassa. Mutta kenellekään
ei liikkuminen ole niin pakollista kuin työläisille. Työ­paikat
vakiintuneimmissakin maissa ovat epävakaisia,'
joko sitten vielä näin kehittymistilassa olevassa maas
sa kuin Canadassa. Ei ole ollenkaan suotavaa, että
työläiset joutuvat työmaita hakiessaan tarttumaan rah­tivaunujen
rautoihin kiinni, mutta välttämättömyyden
edessä täytyy ymmärtää, että monessa tapauksessa täl­lainen
kyydin ottaminen on koitunut hyödyksi asian­omaiselle
kyydin tarvitsijalle. Toisia se on kyllä joh­tanut
sairaaloihin ja hautausmaihin, mutta toiset ovat
siten pelastuneet ainakin hetkeksi armottoman nälän
kynsistä.
Jos tämän maan rautatieporhoilla, ja virkamiehillä
olisi tosi halu estää hoobot ja ripakyytin ottajat sor­tumasta
ennen aikaansa kalmistoon multaan, olisi hei­dän
pyrittävä poistamaan niitä syitä, jotka^iekevät ih­misistä
rahattomia hooboja ja jotka pakottavat käyt­tämään
omankäden oikeutta paikkakunnalta toiselle
matkustaessaan. Hoobo oti yhteiskunnallisen elämän
surkuteltava luomus, jonka oloja ei suinkaan korjata
erikoisen ajojahdin toimeenpanolla niitä vastaan, Jotka
vastan \ahtoaan kovassa ahdingossa silloin tällöirijou
tuya^' värjöttelemään, niiden ;^ulkuvälineidenp
joidferi ilman muuta Tpitäisi kuulua kaikkien hyodyllis
tä työtä tekevien nautittavaksi.
Kumouksen tulipatsas
Kun tanskalainen kirjailija Martin Anderseh tuon
nottain vieraili Venäjällä, puki hän siellä saamiaan
tunnelmiaan seuraaviin sanoihin:
Minä kyllä tunnustan, että Venäjä minusta'toistai
seksi vielä näyttää kaaokselta. Mutta väheneivassä su­mussa
erottautuu loistava juova, josta syntyy maail
moja.....
Olen. paljon matkustellut, mutta en koskaan mat­kustaessani
kodistani ole tuntenut, että palaisin kotiin.
Nyt ajattelen, että jokainen tietoinen proletaari tuntee
kuin minä: me, joilla ei ole ollut isänmaata, olenune
sellaisen vihdoinkin löytäneet.
Nyt minusta Venäjä on kuin jäänmurtaja, joka on
saanut tehtäväkseen särkeä jäätä suurelle laivastolle.
Se on jo murtautunut jään läpi, mutta muu laivasto
ei ole voinut seurata sen jäljessä. Ja nyt ön jään­murtajan
pakko kulkea edes ja takaisin, jottei sitä
muista laivoista eroittava juopa pääsisi jäätymään um­peen.
Kuinka kauan ne antavat itseään odottaa ? Niin,
missä on Saksan työläinen? Vieläkö hän kauankin
tyytyy nykyiseen tilaansa — kaiken maailman orjan
asemaan?
Iloisin tuntein astuin Venäjän maaperälle, mutta
sydämessäni oli salainen pelko,, jonka tunnet silloin
kun sinun ensi kertaa on nähtävä rakastettusi päivän
yalossa. Ja nyt olen täällä. Olen saanut leipää suolaa
siltä kansalta, joka vielä kauan tulee olemaan tulipat­saana
koko maailman köyhälistölle seii erämaataiste-luissa.
Voi olla, ettemme tällä kerrath suoriudu lop­puun
taistelussamme. Oa käsittämätöntä, miten kau-an
työväki kärsii kahleitaan; vorolla, että se vielä
tyytyy vain siirtämään niitä toiselta jalalla toiselle.
Mutta se on nähnyt valonsäteen idästä. Tulee päivä,
ja se ymmärtää, että koittaa aamu, ymmärtää, että tä­mä
väri — on väriä sen sydänverestä.
Tuona päivänä liehuu punainen lippu kaikissa mais­sa
— koko ihmiskunnan isänmaan yllä! •
Koska me kerran elämme luokkayhteiskunnas­sa,
s. o. sellaisessa yhteiskunnassa, jossa kaikki valta
ja oikeus on omistavalla luokalla, joka sitä käyttää
työtätdtevän luokan kurissapitämisebi ja sen työvoi*
man riistämbeksi, niin emme me saa olla niin sokeita,
ettemme huomaisi, miten juuri kaikkinainen porvari-valtiomme
harjoittama «valistustyö» on tarkoitettu yk­sinomaan
nykyään valtaa pitävän luokan vallan tueksi.
— Walesin prinssistä on tullut — Union mies. Ol­lessaan
New Yorkissa, vieraili hän erään käpitalisö-lehden
kirjapainossa. Hänen ylhäinen peukalonsa pai­noi
sahkönappulaa, jotta kainokone alkoi käydä. Heli
julktettiin hän kirjanpainajain union jäsendcsi ja an-nettiin
hänelle jäsenkortti, jossa sanottiin hänen olevan
«kunniallisen painajasällin.» ^
Fannari»!
Pääoma lujittaa jatkuvasti vaL
taansa farmarienki'' keskuudessa.
Joku aika sitten astui Canadassa
näyttämölle brittiläinen vilja ja
jauhatusliike, joka tunnetaan ni­mellä
"Spillers Milling and Associa­ted
Industries." Muutamassa ly­hyessä
päivässä nielasi ,tuo mahta­va
liike "Alberta Pacific Grain
Company" nimisen viljayhtiön ja
sen kolmesataa viljaeievaattoria
ympäri Albertan;^ sen jälkeen Qiela-si
se "Alberta Flour MUls, Ltd.^'
nimisen jauhomylly-yhtiön. Sen l i ­säksi
on se rakennuttanut itsel­leen
mahtavia viljaelevaattoreja
Vancouveriin, itämaista viljakaup­paa
varten.
Kaiken kaikkiaan on tämä britti­läinen
liike sijottanut tänne "kul.
täiseen länteen" viisitoista miljoo­naa
dollaria.
» * •'•
On sangen mielenkiintoista seu­rata
kuinka Aaron Säpiro, viljan-myyntirenkaiden
neropaitti, löyttäy-tyy
kannattamaan Davista, J. P.
Morganin ehdokasta, Yh4ysvaltain
presidentiksi. Aaron uskoo, että
Davis on kunnon mies ja että
hän tulee^ pelastamaan maailman
-—Wall kadun herroille.
Davis on Wall kadun Morganin
lakimies ja Sapiro on lakimies jol­la
"oir miljoonan farmarin ' asiat
ajettavana." Viijamyyntirenkaiden
neropatti' on todellakin oikea mies
lännen velkaannääntyville farma­reille,
/• > ...
• • • •
Samaan aikaan kun maalla raa­tavat
orjat vajoavat yhä syvempään
ja Syvempään hätään ja puuttee­seen,
on toki rohkaisevaa huomata
ettei koko maa vielä seistään ole
'aivan samassa tilanteessa. "Finan­cial
Post" nimisen lehden äskeises­sä
numerossa me '.saamme lukea
seuraavaa:'"
- , *'C. P. R. saavuttaa takasin en-tesin
maineensa hyvänä sijotus-'
paikkana." !.
"Vuoden kuluessa ovat jauhomyl­lyjen
liikevoitot olleet tyydyttävät."
"Kunniaa Mr. FieldingMlle."
"Osakemarkkinat osottavat liike-elämän
elpyvän."
Kaikkieu noiden seikkain pitäisi
rohkaista maanviljelijää suurimpiin
uhrauksiin Ja ponnistuksiin.
' Farmarit ovat usein. olleet huo-lissaan
leikkuukoneen narun hinnan
suhteen. Sen hinta kohoaav jatku­vasti^
kaiken ymmärräyksen ylä­puolelle
— jos me emme tiedä joi­takin
> pörssikeinottelun salaisuuksia.
Leikkuukoneen naru tehdään, ku­ten
tiedämme, hampusta — ja tä­män
arvokkaan raaka-aineen on
ryhmä kansainvälistä, rivoja mono-poliseerannUt.
Onko tarpeellista
sanoa enempää tästä asiasta.
Ja/siinä- monopoliseeraajain ^ lii­tossa
me : huomaamme . myöskin
"Royal Bank of Canacsan" olevan
edustettuna. iNiin jä • Wall kadun
pankkiparoonit ovat siellä myöskin.
Ja, nuo monopoliseeraajat ovat kak-sinkertaistuttaneet
hampun hinnan
sen normaalihinnasta. Emme sano
siitä sen enempää.
Kommunistisen - Kansainvälisen
viides maailmankongressi on hiljat­tain
lopettanut istuntonsa; Agraa-rikysymyksen
kanssa kulutettiin
siellä paljon aikaa. Olisi toivot­tavaa,
että kongressin hyväksymät
päätökset agraarikysymykseen näh­den
tultaisiin julkaisemaan mahdol-lisliiunan
täydellisesti, dlloin kun
siihen vaian saadaan ensimälnen so­piva
tilabuus.
I^Ilä kertaa emme voi "julalsta
muuta kun kaksi tai kolm6 kalkkein
tärkeintä tätä alaa koskevaa pykä.
lää, pienen lisäselvityksen kanssa
Kongressi antoi hyvääks^nislan-seen
Kansainvälisen TalonpoOcaIn
Neuvoston muodostamisesta — val­lankumouksellisten
maan viljeli j w i
liitto, joka perustettiin MoskovM-sa
vuosi sitten.
Agraarikysymyksen Scansainväll^
nen luonne tekee maanviljelijäin
maailmanlaajuisien järjestön välttä­mättömäksi.
-Siksi onkin "juuri ym­märrettävissä
KansalnvMlseh Ta­lonpoikain
Neuvoston perustaminen-ja
siksi antoi Kommunistinen Kan­sainvälinen
sille kannatuksensa..
Näin sanoo maailmankongressi
tästä kysymyksestä:
"Kongressi ehdottomasti hyväk­syy
ne käsitteet, jotka ovat llmi-lausuttu
ensimäisen Talonpoikain
Neuvoston kongressissa, että nim.
talonpojille on mahdottomuus Ilman
palkkatyöväestön avustusta saad[a
valtaa käsiinsä suurmaanomistajilta
ja t>orvaristolta; ja, toiseksi että
työväenliiokka on pakotettu etsi.
mään kannatusta ^talonpojilta jos
mielivät suoriutua voittoisasti tais­telussaan
porvaristoa vastaan.'
Muutamalla sanailu sanottuna täs­sä
siis tahdotaan paiflostaa * liittoa
köyhtyneiden farmarien ja riistet­tyjen
työläisien välille.
Maalla raatavat orjat uskovat, et­tä
he pärjäävät omiin niminsä
ilman teolllsuustyolälsten avutta.
Mutta heitä odottaa' katkerat pet­tymykset.
Kapitalistiluokalla ei ole
halua ^vapaasta tahdostaan luopUa
valta-asemastaan, ilman. . taistelutta
— luokkataistelujen historia jokai^
sessa .maassa todistaa - se^ kaiken
epäilyksen ulkopuolelle. Ja ne
köyhtyneet farmarit, jotka toivovat
voivansa kukistaa vallassa olevan
luokan ilman teolllsuustyolälsten
apua ja "ohjauksetta. Uittelevat mie­likuvituksen
korkeuksissa,-—Alfalf^
Pert Ardiiirui uutisia
Voimittelu ja urheila mikä on ol­lut
hyvin pienessä mitassa täällä
meidän työläisten keskuudessa vie­lä
ja jota kuitenkin pitäisi koettaa
viedä suuremmassa mitassa eteen­päin,
sillä voimistelu ja urheilu on
juuri se, joka meissäkin voi pitää
yllä terveyttä ja ruumiillista hyvin­vointiamme.
Työssä ollessamme
saaitlme tosin liikuntoa, mutta kaik­ki
se on vaan yksipuolista liikuntoa
jota antaa kunkin lajin työ ja taa­sen
silloin kujl me olemme työttö­mänä
niin veltostuu ja tylsistyy
vaan ruumiimme joka samalla tylsis­tyttää^
myös ajatuksemmekin ja ko­ko
toimintamme luokkamme hyväk­si.
Katsokaamme asiaa miltä puo­lelta
tahansa, niin aina me näem-beold.
Jft jos nIaäiB aitn juuri
orbeann js vofmiiitelno Ionitta Toian^
ne ne «utvsttsa. Ja vidi ndDä on
todistuksia «dm. ^i»^y»ny^inipr
mites Snomena sisäIll«K>daiBa inr-heHn-
ja ToimistdujonUcomme kun­nostautuivat
niin kaiUd nämä pi-täisi
antaa suuremman huomion
meidän vdlmlstelnllnmme mitä sil­lä
vielä, on annettu. . ,
Port Arthurin osaston voimiste­lu-
ja orheHusenra on nyt taasen
kylmien tullen päättänyt h ^ t t ää
toiminnan uudestaan jdos ällä ke-sällä
kyllä otettua vähän osaa, ur-heilnn4>
mutta nyt syksyn tullen on
se jo pitänyt jättää pois sillä mä­rät
ja kylmät ilmiat ovat olleet es­teenä.
Voimisteluliikkeet voi nyt
ottaa tilaile, ja alkaa täydellä tou­hulla-
tekemään erilaisia voimistelu­liikkeitä
ja sillä tavalla tyydyttä­mään
Urbeilutarvetta. Näin kuiten­kin
on Arthurin Eisa a j a t k u t ja
siksi se on herättänytkin uudestaan
toiminnan ja aikoo osaston huone-uston
pienuudesta huolimatta alkaa
pitäniään harjoituksia säännöllises­ti
ainakin kerta viikossa niin al-
-kulsille kuin lapsillekin. Jokainen
siis «yhtymään ja ottamaan osaa K l .
san. voimisteluharjoituksiin silloin
kun*saa kuulla että. on harjoituk­set.
Matti Oluanen joka oli ssryskärä-jillä
syytettynä Antti Kilpelän mur­hasta,
sai viisitoista vuotta Stoney
Mountalnia. Oikeuden käsittely o-
11 hidasta sillä kaikki jtodistajat ja
syytetty: täytyi puhiiteila tulkin a-vulla.
Murha tapahtui Snime ke-vännä
Dawson ;tiellä missä molem
mat (Olivat humalapäissään riitaan­tuneet
josta oli murha seurauksena.
JSyjrtetyllä oli ainoastaan vvaltion
määräämä asianajaja sillä Itsellä ei
ollut hänellä varoja palkata asia­miestä.
Itaninaaliisuotta ön kai se, että
on uudestaan alettu puuhaamaan
sotilassoittokunnan - kokoon panba,
ehkä luullaan tällä tavalla saavan
llsä^ Isänmaallisuutta, joka aina nä­kyy
vähenevän joukoissa. Viimei­nen
muistojuhla; sen selvästi osoit­ti
että Isänmaallisuus on katoamas­sa
tai ainakin sotilashenki joukois­sa
on kadonnut sillä siksi, pieni ol|
joukko Aottamassa osaa mainittuun
tilaisuuteen. Soittokunnan avulla
voidaan ainakin'saada joukkoja kuu­lemaan
niitä : soittoesityksiä, mitä
se tulee antamaan ja samaan yhtey­teen
voidaan järjestää jotain enem­pi,
agiteeraavaa, J oka v->ahdoUisesti
voi vähän antaa sysäystä kuollee­seen
ruumiiseen.
Taateo tyolälpen menettänyt jal-kansa
ollessaan työssä viljasäiliöllä.
Ollessaan työssä Nortinvestern ele­vaattorilla
vaunujentyhjennyksessä
joutui William Pantaon jalka, jol­lakin
tjavalla jyvänkokollljan eteen
seurauKsella, että se katkesi : koko­naan
erikseen säärestä. Loukkaan­tunut
korjattiin heti Port Arthurin
yleiseen sairaalaan. Ikävä tapatur­ma
työläls&Ue' että menettää tällä
tavalla jalkansa ja tulee sillä ta­valla
ainakin osaksi työkyvyttömäk-sL
Hauska varoitus leskille ja van­hoille
pojille. Eräs Itävaltalainen
mies oli lähettänyt piletin ja rahaa
eräälle tytölle vanhaan maahan. Ty­tön
sieltä tänne saavuttua alettiin
valmistaa häitä ja kalkki vaatteet
ynnä muut olivat jo ostettu, mut­ta
silloin .'kun piti toimittaa vih­kiminen
olikin tjrttö . toisen omana
I>» maan lakien \ ^
« « « • P o K i s i v i r ^ j ^ * » * .
ia ätten M^Z^ ^
« • Siihen s u l h a ^ ^ » ^
'änsä lilaksi paljon
lisäksi ^ ^ e-^-
nai 63.-'
-Tämä olkoon vaan v«m;K. .
Men:entistenlis^^'j^.
SOVI mnostua ja pitäiS
taan ottaa selvää että^ -
KUe lähettää pflettefäl„?f
» ^ ^ ^ - - j a t ^ ^
CreightoD oolisa
Ensi snnanntAln* t. k. 1? o-^ :
•nä esittää osastomme nivtefe l
ra kuuluisan unkarilaisen bw*'-
"Valapatto". T ä S H l ^ l
tävä kappale on esitettyni
useammalla eri näjttämöllä ät?'
on sen nähnyt varmaan '
tavat, sillä se sisältää
syttäviä kohtauksia, jotka «iju
kaan mielestä häivy. On tojesZT
ta lähteä kappaleen sisältöäpä 3
mältä selostamaan, tuo niniji, '
lapatte, jo saattaa ajattelenaan,
tä jotakin erikoista täytyy ^ 1
sen takana. UnkarUaiset pmaX"-
tavat myös sille lisäksi snorU ni-'
lintusta. Toivottavasti nijtekna,;
harrastajat painavat tämän hs^ ,1
naisen näytösillan miekeasi h
täyttävät Creighton haalin tasai
viimeistä" sijaa myöten. Kappaka 1
pituuden tähden aletaan kello 745.' f
Siis ensi sunnuntaina suunnatkooi
jokainen, kuka kynnelle kykenet,-
askeleensa haalillemme.
LahJtulevaicuudeisa tolee näytti, j
mollamme esitettäväksi sennant;
suuremmat kappaleet "Kylän hä»,'
tiö", Houstonit kuherrusmatkallj* |
ja "Erämaan ritarit", joten näytd-mätaiteen
harrastajat jo ottavat ti-:
mä huomioon* — Juhani,
Eri pajkkakooiiila
COLEMAN-BLAIRMORE, ALTA.
me saman tuloksen, tuloksena ollen
että terveessä ruumiissa asuu terve ja vielä miehen kanssa joka oli vartr
Joku aika sitten lähti täältä Cö^i
lemannista eräs Suomen valkaiäjtJ
Cranbrook'iin, B. C. nimeltä An» 1
Petäys, kotoisin Jalasjänen piS-j
jästä, Vaasan läänistä. Tallat lwl
mesta Canadaan viime kevänni 0-i
mien puheittensa mukaan otisitfl
osaa vapaaehtoisena Suomen työlffii
ten teurastamiseen, Vilppulan jij
Tampereen taisteluissa. Eanlesa'!
mukaan hän on jossain kämpäB;]
työssä Cranbrookin ympäristölli;
kuten jokainen tämän leLdny
kl ja tietää, ovat kaivannot oM j
suljettuna lakon tähden U. M. M
of A:n 18 piirissä huhtikuun oj]
'simmäisestä päivästä saakka, jo!"
hiiliparoonit aikoivat laskea työSsJ
tensä palkkoja $1.17 päivää k*|
den. Kerta toisensa jälkeen ctij
työnantajain ja työläisten ednsta^j
olleet sovittelemassa töitten ^ \
misesta tänä suvena, mutta ilia?|
tuloksetta.' Yleisenä käsitybdj
nyt kuitenkin on, että tällä vö^i
kun kaivosmiesten ja tyOnantai^|
dustajat taas kokoontuvat, so
saadaan aikaan. Uskotaan,
miehet tulevat hyväksymään tjj-l
ministerri Wardsuch'in esityksen?!
palaavat töihin yhden kahdeSsij
osan palkanalanneuksella.
Kovanpuun lastuja
Sisältö: Ihmisen pojan uusi ilmestys.— Prinssi on saapfinut. — Jupak­kaa
taiteellisista i l m e s t y k s i s t ä . — Yleisäänestyksen tu­lokset.
moisesti
varteen.
k a t s o , ihmisen
poika on jälleen
lähtevä lokeros­tansa
ja sonnus-tava
Itsensä Ikui­sen
t a i s t e l un
areenalle. Minun
silmäni halajavat
'.katsella maailr
ntan asioita ja
mun •'-käteni pu­sertuvat
Intohi-raldcaan
kirvesleuhkani
Nurkassa käyttämättömä­nä
maannut kirveeni oli jo ruostu­nut-
niin, että ensi silmäyksellä
ajattelin sen viskata romuläjään ja
heittää koko tämä veistelljän am­matti-
siihen ja ruveta vaikkapa ki-ropraktoriksi.
Taikka haitarin soit-tajaksi,
kun sekin ammatti on vie­lä
niin korkeassa kurssissa, ettei
toisinaan osaa sanoa tuleeko val­lankumous
saapasvartta vetämällä
vaiko Marxin Kapitaalia lukemalla.
Mutta ammattikahnauksieih välttä­miseksi
taitaa olla parasta, että mä
alan edelleenkin nylkytellä puun-kantturoita
täUa mun vanhalla leuh­kallani.
On niinkuin . velvollisuus­kin
jonkun jatkaa karpdnterin jo-pia,
joka Natsaretin kfiVesmieheltä
jäi kesken. Ei siis muuta kuin
krapsitaan vaan rUosteet pois leuh­kan
kyljestä ja sitten puun kimp­puun
niin että sirpaleet sinkun.
Pitäisiköhän vielä sanoa missä
mielessä, eli käyttääkseni opplneem.
paa sanontatapaa, millä ohjelmalla
leuhkaani tartun. Se on pian sa­nottu.
Sillä vanhalla tunnetulla
kirvesmiehen ohjelmalla: italkkl
väärät puut ovat värkklpuita. Ei­kä
ole väliä ' kenenkä : mannulla sne
ovat kasvaneet. Vaikka omilla, ko­tinurkilla.
Ja mikä vaan kulloin­kin
eteen sattuu. Korvissani soi
tuo kalkkien aikojen suurin sota­huuto:
El pelkoa eikä suosiota.
Voi kyllä sattua niinkin, että kir­ves
kalskahtaa joskus, kiveenkiUj
mutta mitäpä siitä. Se. saattuu
parahlmmallekin hakkurille; Mutta
pelto el tule muokatuksi muuten kuin
juurakoiden ja puunkantturain rai­vaamisen
kautta.: Ja meidän 'täy­tyy,
pyrkiä . parempaan^ niinkuin
Nietzsche sanoisi, voiman, sleluiu
korkeuden ja ylenkatseen kautta;
Prinssi on saapunut. Englannin
kruununperillinen, ' Walesin: prinssi
on suyainnut astua ylhäisen jalkan­sa
Canadan matääjpmaraUe, V 'Oli
viikon päivät farmälansaAIbertas-sa,
mutta sitten lähti taas länttä
kohti ja kenties käy vaijhaa vii­sasta
Kaaproakin tapaamassa. Kaap^
ro kun on entisiä Britannian esi­vallan
virkamiehiä ja hoitelee edel­leenkin
uskollisesti rauhantuomarin
jobiansa, Malkosaar^n v Solntulassa.
Prinssiä kehutaan niin kotimaas­saan
kuin täällä Canadassakin kau­hean
demokraatlseksi mieheksi. Pi­täisi
oleman aivan kansan lapsi. Hä
nestä kuuluu tulevan hyvä kunin-.
gas ; sitten kun nykyisestä hallitsi­jasta
aika jättää.
Kristus ajoi ennen aasintammal­la
Jerusalemiin, mutta Walesin
prinssi porhalsi 'läpi Canadan far-" Ja prinssi nautti ^ysin
sin. - Joskus meni yo ««ei
sä ehtinyt ummistaa,
laisuus muodostui sarna^^^;
jässä olevien miljunentg^ .
telemistilaisuudeksi. ^
vensa huokuivat t a ^ ^ » ^ ^
ja silmänsä säteilivät j u ' ^ ^
rakkautta outoa vierasta » ^
Kultasilpisinä P^rhosP^ j j
vilkkusilmäisten neitosten,^
apeiden salien suojissa.
toistaan viekottelevamp.
Uttiin prinssin ^^f' ^
kdisicalltiin viUejä h « ^
sista naimakaupoist^. ^
„a; syötiin Ja mas^^
mlmökiUensä kahdeksan upeaa vau­nua'
käsittävällä • ylimääräisellä ju­nalla.
Prinssin demokr^tlsuus el
mahtunut - sen pienemmille ^kärryille.
Kieliset lehdet ovat julaisseet ku­viakin
tuosta junasta. . Kaikki vau­nut
. ovat terästä.. Pakaasivaunuja
on kaksi, kaksi makuuvaunua, ruo-kalluvaunu,
seurusteluvaunu, jos­sa
on kirjasto ja varustettu sen l i ­säksi
radiolaltoksella, Sitträ on vie­lä
IcaksI muuta vaunua. vEaikkI
upeinta ja mukavinta mitä Cana­dian
.National rautatiellä on saata­vissa,
.Ja veturi parasta mitä tal­asta
löytyi . . / ,
Prinssi, tuli'Ämerikoihin jo vii­tisen
viikkoa sitten* mutta poikke­si
NeW Yorkissa ja siellä vierahti
23 päivää- ja yö«. >l€W YorMr
rahapösöt kestitävät prinsää kai­kella
sillä ylellisyydellä ja prameu­della;
mitä Ikinä; maailman rikkalm-massa
ihmlspesJöÄ- «satato .kuid-tella.'
' Yhtämittaisia syöminkejä^
mäsrayksiä ja tanssiaisia. Eräs -n^'
juneeriporho käytti 100,000
ria jo ennestään upean kotinsaj^J
tamiseksi prinssille järjestetty»
lallisjuhlaa varten. Kuinka pi5«
sitten illallinen, jossa New TciB,
huomatuimmat loiset mässäsivät,
tullutkaan maksamaan. ?ooB»
juomia oli kaikesta lajista mitä
fcuUisinkaan kyky voi keksiä,
toinen pohatta oii järjestänyt
sut, johon saapuneiden ^ VJ""
automobiilien arA-o nousi
miljoonaan dollariin,
siantappaja-aateii näytti
kuinka tässä maailmassa e i^
erääsi
liian hekuma ei maaBisö»
iuolesta ehtyisi
sa, kuten sanottu, ^
täkm-23 päivää ja
Mitenkäs JSi- ^i
olisit kuluttanut ^ ^ ^ .J
xilhit tilaisuudessaJi^p J
nilsen ^ ^ ^ ^ ' ^ ^ ^ ^
vitteleppas tots» f
nrillä hetkellä tai»»^
immm
m
Vapauden joulu
päivinä. Jos joku a
leja, pyydetään «Ua
den konttonm ja h«
Asiamiesten py
niissä kirjoissa on^fa
na. jäänyt hinte ja
on 11 ja sen hmta
Enämäisen ken
lopulla, joten aaan
lEiiksi, on paihamtfi
Vapauden konttonssi
taan poin kymmen*
luun asti.
Sellaisille paikk
lähetetään kenelle ti
Kaikille tilaajin
mauttaa, että lähett
keellä on joulun
joulua ehditä joulul
Pyytäkää maUe;
ILMOITAMME El
Vapauden liike ei
hota ketään läh<
mään rahaa ;Suoini
Mutta jos sitä kei
lähetetään on sen
duJlisinta tehdä 01
liikkeensäi- Vapaii
välityksellä.
Sähkösanomalähetyk
tähden että ne ny
Vapauden välitysliikl
distaa m.m, se että
tänä vuonna nousee
Lähetyksiä O
Jokainen lahelys 01
sähkösanoma ja pai
pynyt matkalla, .
TAKAUKSENA Vä^
omaisuu
lähetyksistä |6Ö,00-
snuremmllta [ lähetyl
TORONTOSSA otti
957 Broadview Av
konttori, 316 Bay
KIRJEELLÄ -TEHI
lähettää VÄPAUDI
Money Orderin ja
VAPA
kun maan valtaistuii
tuntuisi vähäii oiiinku
tässä täytyy ainakin
ventyä valtiollisiin: as
tustua jokaisessa ma]
laisnudessa valtiomieh
Pitäisi toisin sanoen
vollisuul^ien ajamani
itseään vakaviin a^oifa
kissa on ehtymättöm
tilaisuuksia. Sielia <:
yhteislninnallisia: ja v
demiehiä, siellä on
kouIuIaitokMa joiden pi
reissä seurustelemlnei
hedelmöittävää ^ kene
kruununperilliselle. Ji
si esiintyä" erikoisem
maisena; niin hän vo
nen kurssin valkkaps
sa Rand-koulussa; syv(
tio-opillisa tietojansa
siin tällaisiin hazrastc
lekirjottanut pyrklnyi
joskns saapuisin New
ren vaiti^kunnan krui
nä, niin ininä vuokra
jäisen Madison iSqut
järjestyttäisin sinne
sankokonksen ^ j a käs
laatia minulle laajaki
jos en itse' 'pystyla,
Eunret hallitsijan velv
tieltäni painaeUi luk
paatuneelle kansalle,
nnsta olisi kunnon
henkisellä TmnioHa, n
taisin ainakin > parha
rääpiä-: opin ja^löedoi
sijaan, että sanomal
aihetta. tevittSä ser
«iitä, että minut on