Vapaus, October 9, 1924

              Vapaaden joolalrorttimalUt ovat lähetetyt «sfamiehille näinä
naivina. Jos joku aaamies ei ole, syyiii toisesta, saanut mal-tpTa
nvvdetään sellaista aaamiestä viipymättä ilmötfamaan Vapaa*
den konttoriin j a heti flmotoksen saavnttna lähetetään maUit
Asiamiesten pyydetään ottaniaan iuömioonsa että nmutai-inissa
kirjoissa on kortti^ jossa on lippoa kantava nainen kovatta-na
jäänyt hinta ja »omero merkitsemättä, Tuöfi kortin namero
on' 11 ja sen Tiinta $1-26 toanaltaaekä 75c puoJdtä tusinalta.
Ensimäisen kerran painetaan joulakortteja tämän lokakaan.
lopolla. joten aäamiesten jotka haloavat kortensa ajoissa val­miiksi,
on parhainta lähettää tilaokset sisälle niin että ne ovat
Vapauden konttorissa rämeistään t k. 25 p. Seuraava painos, ote­taan
poin kymmeneai-^äivä .marraskauta j a ' niin eddleen jou­luun
asti.; •
Sellaisille paikkakunnille, joilla^ ei~oIe Vapauden asiamiestä
lähetetään kenelle tahansa mallit pyydettäessä.
Kaikille t i l ^ j i l l e ' ja asiamiemlle pyydetään «nkoisesti liuo-mauttaa,
että liettävät tilauksensa ajoissa sillä Vapauden liik­keellä
on joulun edellä paljon työtä eikä siis enää lähempänä
joulua ehditä joulukortteja nopeasti valmistamaan- ,
Pyytäkää malleja sekä lähettäkää tilaukset osotteella
ILMOITAMME ETTÄ
Vapi&uden liike ei kii­hota
ketään lähettä­mään
rahaa Suomeen.
Mutta jos sitä kerran
lähetetään on sen e-dullisinta
tehdä oman
liikkeensä; Vapauden
välityksellä.
Suomeen uudelleen järjestettypä etu­päässä
silmälläpitäen kolmea seikkaa:
Varmnns — Nopeus — Korkea knrssL
"Suuret /lähetykset tekevät^ mahdoUisek»
si korkean kurssin./ :
Sähkösanpmalähetykset. menevät nopeasti ja sekaänVtiiksitte sen-tähden
lEittä ne nyt lähetetään suoraan Sudburysta Helsinkiin.
Vapauden välitysljikkeen vakavuutta to­distaa
m.m, se että lähetyksien summa '
tänä vuonna nousee j o syysk, 18 p. yK .
Lähetyksiä ovat tehneet tuhannet henkilöt.
Jokainen lShe|yf on mennyt vastaanottajalle ja ainoastaan joku
sähkösanoma j a pari muuta lähetystä on hiukan liian kauan vii­pynyt
matkalla. - , .
TAKAUKSENA Vapauden kymmenien tuhaniien dollarien velaton
omainiu* ja suuret luotettavat takaukset.
Lännen f annari PUhaU ** Mutta koska asiat nyt on
- täUä tavalla, teei» piarhaani vasta-
Saisikohan Saskatehewanin dun- **8»am JcyBymykseesi Jani, ja vas-blanelainen
farmari pnheenvnoron' '•«»kin tavalla nnstä on vilppi kau-jottutnvassa.
Halbaisin antaa j o i - . ^ " *'
takin vastauksia j a tehdä joitakin | ^os sinä Janl-iriepo olet tuoUai-kyselyjä
Jussi Reimarin "C&-V^ ajatuksia aivorustnikiisi päästä-nadan
Uutisissa" tehtyyn kysy- nyt j a niitä siellä hautonut, niin
mykseen. Emme käytä nyt nu-; "'^aroJtan sinua enempi niitä siellä pi-meroita
koska tuntui että Jussi oli! tämästä, sillä se on siveetön rikos,
hieman äkämystynyt niihin. Ota?n- sillä jo raamattukin sanoo: "että
mepahan tässä vaan esille "Cana­dan
Uutisten"-33 numeron, painet­tu
toukokuulla bolshevikkihallihalli-tuksen
kuudentena haillitäsvuoteiftu
Nyt riennän siis ensiksi vastaa-joka
katsoo vaimon päälle lumoi-takseen
häntä, on ^tehnyt huorin sy­dämessään."
Mitä sitte vielä jos
niin raskaasti riijaisi että siinä vie­lä,
pojan palleroinen olisi seurauk-maan
kysymykseen, onko siveellistä sena. Se olisi minun käsitykseni
riijata toisen miehen vaimoa, kos^
ka tämä kysymys on nimenomaan
tehty minulje, niin on kai minun
velvollisuuteni vastata siihen kyky-jeni
mukaan. Vaikkakin ihmettelen
miksi justiin minun puoleeni kään­nyit
noinkin vakavassa ja syvälli­sessä
asiassa; sillä tiedän eitä oli­sit
voinut tuon kysjnmyksesi tehdä'
paljon kokeneemmille miehillä, ku­ten
esim; kenraali Mannerheimilla­kin.
Hän on ollut useita vuosia
ennen tsaari Nikun tuolinkeikausta
Nikutsaarin hoviparittajana, ja luul­lakseni
onkin hiin oikein oppinut
tähän alaan.
mukaan vieläkin pahempi, teko.
Tuossa justiin pälkähti aivorus-tingin
ylettyville eräs "keissi", ku­sten
me Amerikan, suomalaiset tyk­käämme
sanoa j a esitän tässä sen­kin
toivossa että sekin antaisi hiu­kan
selvyyttä tässä tärkeässä tut­kielmassa.
Oli näes kaksi miljunee-ria,
Ensimmäinen miljuneeri ra
kastui toisen miljuneerin akkaan.
Toinen miljunceri-^uuttui siitä niin
että tappoi ensimmäisien, josta teos­taan
tuli sitte muka.hulluksi ja vie­tiin
hullujen huoneelle. Siellä jon­kun
vuoden oltuaah päästettiin hän
vapaaksi. Ajatteles, että siinä olisi
Msknlat: Sähköteitse: $3.50 lähetykseltä.
Kirjeteitse: 40c lähetyksistä alle $30.00,
u - 50c lähetyksistä $30.00—$59.99 asti, 75c
lähetyksistä $60.00—$99.99 ja $1.00 kaikilta $100.00 taikka sitä
suuremmilta lähetyksiltä.
TORONTOSSA ottaa paikallisia rahavalityksia vastaan S. G. Neil,
957 Broadview Ave., ja PORT ARTHURISSA Vapauden sivu­konttori,
316 Bay Street.
KIRJEELIiXiTEHDYT LÄHETYKSET voi toimittaa siten että
lähettää VAPAUDEN nimelle ostetun joko. Posti- tai Expressi
Money Orderin ja lähettää sen osotteella '
VAPAUS Box69,Mbnry,Ont.
Ja miksi ei myöskin nykyinen ollut joku rahatoin iikka, niinkuin
isäntäsi? Hän on paljon oppineem- «s»"'- arvelet, olisi ta-pi
mies minua, ja vielä eräs kol­maskin^
näitä paikkakuntamme jär-pahtunut.
Älä nyt päästä vain mie­leesi
että lait onkin tehty vairi kom-kikankkujaf
Mutta sanon sen si- muuistien noudatettavaksi. ja mui-nuUe
viskuttelemalla, hän on muu­ten
harvinaisen lahjakas mies muil­lakin
aloilla, kuten esim. konealal-la.
Hän nääks yhdessä erään toi­sen
neron kanssa keksi joku vuosi
sitten höyrykoneen ja nyt luullak­seni
oh hän hakenut sille patentin
Suomen valkoiselta hallitukselta, jo­ka
juuri paraikaa kokeilee maini­tulla
koneella Laihian ja Kyrön
joilla, jotka niinkuin mekin sen tie­dämme,
ovat maailman .suurimmat
joet. Siellä ne nyt halkovat lai­neita
^seitsemänsadan mallin nopeu­della.
Tällä koneen keksijällä sitä
paitsi on kokemusta näissäkin kysy­myksessä
olevissa asioissa. Sillä e-desmenneinä
vuosina tutki hän' jus­tiin
tätä käsiteltävänä olevaa asiaa
aivan havainnollisesti.
Asia on lyhykäisyydessään seu­raava:
Tänne tuli eräs perhe Yh­dysvaltain
itäosasta. Perhe oli ko^
vin kristillinen ja emäntä alkoi leik­kimään
nyt^ vain sellaista viatonta
leikkiä kuten "täikkiä" (eräs pai-jon
käytetty leikki täällä Amerikas­sa)
sekä polvella istumista ja pii­loista.
Tästä oli seurauksena avio­ero
joksikin aikaa.
No niin. Siinä ei nyt mitään
pahaa ole, muuten vain ihmettelen
kun näinkin kokeneita miehiä on
saatavana, että miksi minulle an­noit
sen kunnian, että olla jauha­massa
kanssasi näin vakavaluontois-den
tarvitsee niistä viisi veisata,
sillä lait pitäisi olla jokaiselle ku­moamattomat.
Ja nyt Jani haluan miiiä vuoros­tani
tehdä sinulle kysymyksiä. Oli­ko
Suomen valkoiselta hallitukselta
tehtynä siveellisesti kun se passitti
useita, tuhansia punikkivankejaän
Abrahamin helmaan? Tehden tä­ten
itsensä vikapääksi ainaisiin avio­eroihin,
vaikka pyhät kirjat sano­vat,
että jotka jumala on yhteen
sovittanut ei ihmisen pidä niitä e-rottoman.
Taikka ; saadaanko me
nämä harmaat ja katkerat tosiasiat
nyt poistetuksi sanomalla, ettei sel­laista
ole tapahtunut. Tunnustaa
kuin hiukan häpeisitte tekojanne.
Mutta niitä töitä ei saada enää
tekemättömiksi. Punikit, jotka jäi­vät
eloon siinä besorkkauksessa, jo­ta
härmän valkoinen, hallitus .har-jotti
vuotena kahdeksantoista kai­vavat
esiin tosiasioihin perustuvat
luvut ja numerot, vaikka kuinkakin
ne olisivat hermostuttavia. Onko
siveellistä että tämän siveellisen jär­jestelmän
' tukipylväs, seurakunnan
esimerkki, luotettu sielunpaimen ja
I>erin valkoinen lähtee kastamaan
jonkun nuoren äidin lasta, ja sa­malla
reisulla tarjoaa itseään tuol­le
nuorelle äidille epäsiveellisessä
tarkoituksessa? Onko siveellistä et­tä
joku kristillissiveellinen isä taik­ka
äiti naittaisi kristillisen t3rttä-rensä
toisen akan miehen kanssa py­hään
avioliittoon?
Tässä olisi lyhykäisyydessään vas­tausten!'
ja kyselyjen! tulos, minkä
sain kokoon siitä sinun kysymyk­sestäsi
'Jani. En tiedä josko se
tyydyttää sinua.
Piirsi sinun M. Wc8t.
KyRJALASTA VAPAUTUNEITA
Tammisaaren kurjalasta on päfift-syt
vapaaksi työmies Pauli Leino
Raisiosta. L. on oUut kärsfmUssä
kansalaissodan johdosta valtiorikos-oikcudcn
hänelle tuomitsemaa elin­kautista
tuomiota.
. Tämän kuun 11 pnä vapautui
Tammisaaren pakkotyölälaitoksesta
66-vuot!a8 ''valtionpetturi" RIekki,
kotoisin Kuusamosta, Poanajftrvea v i
kylästä.
Kunnon' työläisvanhus sai v i n»
2 vuotta kurituBhuoneessa Benta>v^^
kia, että oli antanut joillekattle
matkamiehille yösijan korissaan» '
mikä seikka oikeudessa selitettiin
"salaisen etappipaikan pitämifloksi.*^.
Lausummo yllämainitut tervctul* '1
leiksi "vapauteen."
kun maan valtaistuimelle. Eikös
tuntuisi vähän oiiinkuin siltä, että
tässä täytyy ainakin hiukkasen ' sy­ventyä
valtiollisiin asioihin j a t u ­tustua
jokaisessa mahdollisessa t i -
laisnudessa valtiomiehen tehtäviin.
Pitäisi toisin sanoen vakavien vel­vollisuuksien
ajamana kouluuttaa
itseään vakaviin asioihin. Nevir Yor­kissa
on ehtymättömästi sellaisiin
tilaisuuksia. Siellä on politikoita.
yhteiskunnallisia j a valtiollisia tie:
demiehiä, siellä on mainehikkaita
koululaitoksia joiden professorien pii­reissä
seurusteleminen olisi perin
hedelmöittävää kenelle hyvänsä
kruununperilliselle. Ja joka haluai­si
esiintyä erikoisemmin kansano­maisena,
niin hän voisi ottaa pier
Qen kurssin vaikkapa sosialistises-^
sa Rand-konlussa' syventämässä val-tio-
opillisa tietojansa. Jonkunlaii.
siin tällaisiin harrastoksiin olisi al.^
lekirjottanut pyrkinyt Jos minä
joskus saapuisin New Yorkiin suu­ren
v a i t ^ n n a n kruunun .perillise­nä,
niin minä vuokraisin avarasno-jäisen
Madison Square Gardenin,
järjestyttäisin sinne valtavan kanr
sankokouksen j a käskisin aporienl ^
laatia minulle laajakantoinen puhe, i
van nyrkkitappeluita ja riekkaavan
mukana kaikenlaisessa humussa,
joilla ei-.ole niin pennin sisältöä ja
jotka ovat liiaksi roskaa soveltuak-seen
jalomieliselle kruununmiehelle.
No, New Yorkin antimien hyväfc
seen käyttäminen on-'tietysti jokair
sen makuasia ja Amerika on aina­kin
toistaiseksi vapaa maa ainakin
sikäli kun: sen kevytmielisyyden lai­neilla
kellimisestä on kysymys.
Kun tässä tali puhuttua New
Yorkista, "niin mainittakoon tässä
vielä eräästä meikäläisen työväen­liikkeen
saavutuksesta, jonkalaiset
ovat vain suurkaupungeissa mahdol­lisia.
New Yorkissa nimittäin v i ­hittiin
toista viikkoa sitten kom­munistien.,
uusi haali, joka . on tul­lut
maksamaan pyöreissä numerois-sa
noin 225,000 dollaria. Upea
kuuluu - olevani Täytyyhän , sitä
varttimilJoonalla jo jotain saada-kin.
vAllekirjottanut luki myöskin
mielenkiinnolla referaateja tuon
talon neljä-päiväisistä ~vihkimistilai.
sunksista. Puheita pidettiin ja tai­teiltiin.
Ja paljon oli väkeä jokai­sessa
tilaisuudessa.
Kaiken johlallisnuden ja mielen-jos
en itse pystyia, minkä sitten ylennyksen keskellä allekiijottanut.
suuret hallitsijan velvollisuudet har­tioitani
painaen lukisin Baabelin
paatuneelle kansalla. Jonsei mi­nusta
olisi kunnon' kyntömieheksi
benldsellä vainiolla, niin minä koet­taisin
ainakin parhaalla r taidollani
i^piä- opin ja^löedon aarkojOj sen
sijaan, että sanomalehdet saisivat
aOietta:..; levittää: sensatsionijattaja
«ötä, että minut ori vSbty katsele*
ta hämmästytti suuresti juhlameno­jen
kirjeenvaihtajan murina erään
ohjelmanumeron suhteen. Tilai­suuteen
'oli nimittäin hommattu van­hassa
maassa, aikoinaan paljon mai­nitta
näyttelijätär, rouva. Tompuri
kunnioittamaan juhlaa j a nostatta.
m a ^ ; kommunistisen . juhlayleisön
mieltä taide-esityksinään- Tompuri
esiintyi runolla, mutta hämmästyk­seksi
hän olikin valinnut tilaisuut­ta
varten erään Amerikassakin pan­naan
julistetun , lahtarikirjailijan
runon. Kuvitelkaamme olevamme
niin juhlallisessa tilaisuudessa kuin
Amerikan mahtavimman työväenta­lon
avajaisissa, joss- kaikkialla
huokuu työväenliikkeen pyhä tun­tu.
Jossa jokainen tuntuu ikään­kuin
kirkastuvan köyhälistön suu­ren
asian edessä. Mutta keskellä
tätä juhlatunnelmaa ohjelman kes­keisin
henkilö astuu yleisön eteen
ja törähyttää lahtarikirjailijan laa­timan
runon, jonka henki tietysti
on outo työläisille. . Mitenkä täi.
laista esittäjää on ymmärrettävä?
Täytyy sanoa, että Tompuri valitsi
runonsa joko auttamattomassa tyh­myydessään
ja = yksinkertaisuudes­saan
tai sitten suorassa ilkcämieli-syydessä
tuntematta mitään > kunni­oitusta
luokkataistelun totisuutta
sykkiviä työläissydäraiä kohtaan.
Olkoon Tompuri kuinka etevä tai­telija
tahansa, mutta moukan osaa
hän vei New Yorkin haalin avajais­juhlissa.
Mutta mitämaks jos syy ei ole­kaan
Tompurissa. Mitämaks jos
meikäläiset saivat niittää mitä oli­vat
itse kylväneet. Eteenpäin-lehdessä
oli toonnottain Tompurin
taidetilaisuuksien johdosta toimi­tuksen
puolesta suomalaisen järjes­tön
osastoille ja jäsenistölle seu­raava
kehoitus:
"Kuten tunnettua, kiertelee Suo­men
huomatuin ja snosituin nais-näyttelijätär
rouva Elli, Tompuri
nykyirin Amerikan suomalaisten
keskuudessa- Taiteellisessa suhtees­sa
hänen esityksensä vastaavat kor­keampiakin
vaatimuksia " j a sen
vuoksi monella tavalla vaikuttavat
kehittävästi meikäläisten seuraelä-mäfaarrastuksiin
ja taiteellisiin rien­toihin.
Tompuri ei kuulu jäsene­nä
mihinkään poliittiseen puoluee.
seen ja hän tahtoo luonnollisesti
ennen kaikkea vaikuttaa taiteen
alalla. Hän kiertelee nyt Massan
alueella. Sen jälkeen hänen tarkoi­tuksensa
on lähteä Ohion alueelle
ja keskivaltioihin. Hänen matkan­sa
onnistumiselle olisi erittäin suu­resta
merkityksestä, jos osastot ko­ettaisivat
olla niin paljon avuliaita
ja suosiollisia, että. jos kerran haali
vuokrataan,. tehtäisiin se niiksi i l -
Ibiksi kuin hänen kieltävälle seuru­eelleen
sopii. Hänen täytyy etu kä-teisesti
järjestää matka. Ja se vaa­tisi,
että hänen ei tarvitsisi odotel­la
joillakin paikkakunnilla haalin
saantia toisella paikkakunnalla, vaan
että hän saisi päivästä päivään mat-kustaa
j a joka ilta esittää ohjelmis­tonsa.
Tällainen matka tässä maas­sa
tulee varsin kalliiksi ja aineelli
sessa suhteessa parhaitenkin järjes­tettynä
hyötyvät siitä etupäässä
vain rfutatiekopippaniat , mutta
Tompurilla on halua ja harrastusta
voittaa näitäkin vaikeuksia ja yrit­tää.
Samalla hän luonnollisesti ha­luaa
tutustua ja nähdä Amerikan
suomalaisten elämää ja rientoja.
New Yorkin alueella hänen esi­tyksensä
ovat nseimmat olleet arki-iltoina,
mutta siitä huolimatta tilai­suudet
osanottonsa i>noIesta ovai
set lahjansa ovat suositut kautta
Europan."
Me/täällä Canadassa olemme kai­ken
aikaa ihmetelleet näitä Tom­puri-
manööverejä. Emmekä me ole
jaksaneet niitä parhaimmalla hy­väntahtoisuudellakaan
ymmärtää.
Olihan siinä tietysti sellaisia teki*
joitä, että kun äskettäin parooniksi
heittäytynyt näyttelijäsuuruus an­tautui
raivaajalafsten vetoplaaBta-riksi,
niin meikäläistenkin piti saa­da
jotain kättä pidempää, pannak­seen
jotain repäisevää toimeen ylei.
sön huomion kiinnittämiseksi. Pe­lattiin
Tompurilla, niin että yhteen
aikaan olivat sanomalehtien palstat
hukkua hänen taiteensa kehumi­siin.
Kansa kyllä paikottain nyt;-
pisti nokkaansa ja mielipahakseen
näki, kuinka Tompurin taitelija-seurue
«illoin talloi» "tutki" Ame­rikan
suomalaisten elämää kaiken­laisten
kamasaksain järjestämissä
kekkereissä. Ja vaikka Tompuri se­litti,
että hänen taiteensa on niin
kovin korkeaa, ettei se tunnusta mi­tään
paoluerajoJBj niin yhä vaan
velvotettiin meikäläiset työläiset ve­tämään
henkeensä fcäken ihmeelli­sen
taiteensa henkeä- • Oltiin n/t
kerrankin käyttävinään aasin leu^
kalauta aseena taistelussa filistea-laisia
vastaan, vaikka joka kään­teessä
näytti pikemmin siltä, cttä^
itse oltiin aasinleukaluita Tompurin
tarkotuBperille. ^Tämä sama suhde
kuvastuu niin räil^ästi New Yorkin
haalin ävajai^ablissa.^
Tämä fjutoBBtelu nyt älköön kui­tenkaan
missään suhteessa saatta-
Buuksien suhteen. Joskus on pa­rempi,
että antaa asiain omassa ole­muksessaan
kehittyä siihen piMee-scen,
jolloin terve järki iskee kuin
salama viimeisimmänkin epäilijän
päähän.
Sen yleisäänestyksen tulokset
ovat myöskin jo saapuneet, arvoi­san
yle:J»ön tietoon. Nimittäin in-dustrialistln
toimittajan vaalissa.
Amerikan "ainoan vaJlankumouk-sellisen"
työvg«?njärje»tön jäsenis­tö
on valtavalla joukkovoimallansa
sanonut ratkaisevan sanansa äänen­kannattajansa
toimittajan suhteen,
ja sikäli kun Industriallsti äänes­tyksen
tulokset julkaisee, jakaantu­vat
ne 1. W. W. Uiton osastojen
kesken eri paikkakunnilla seuraa-vasti:
New Yorkin ruokata-ratyöl,
^teollisuusunio
Myöten. Vast.
San Francisco, Cal
onnistuneet hyvin. Hänen UiteeUi-3f<» J^cnnusta aikaan tompuritilai-Äberdeen,
Wa8h. .
Sudbury, Ont. >^.
De Kalb, flT.
Portland, Orc. - - v
Vir^nia, Minn. .. .
Bessemer, Mich. . ..
Minneapolis, MInn.
9 0
,9 1
10 0
15 0
10 0
9 1
18 2
« 0
12 0
15 1
8 0
9 0
^ -- 8
9 8
17 1
5 3
9 0
12 0
Crystal Folte, MIch. -.*2 O
Worce8t«r, Mass 14 b
Banj^r, Me 12 2
Rakennustyöl. unio
New York 21 O
Superior, Wyo. 13 O
Chicago, 111 7 3
Frederick So., Dakota . 4 3
Philadelphia, Pa 7 O
Rockaway, N. Y. . . . . « O
Duluth, Minn 11 3
Yllämainittujen paikkakuntalla
teolliiiuusunioiden lisäksi ovat ylujEf^
tyiset korttinumerot vielä antan[iee|
ääniä puolesta 7 ja 4 vastaan, iiiin:
että Väinö Pelto tuli siis valltul»!
Industrialististin toimittajaksi 299
äänellä 42 vastaan, yh^
Allekirjottanut olisi valmis vaa|(|
maan uutta - äänten laskua, siliä;^:l|
W. W. liiton keskuudessa ioimi|e|
tttsta yhdestä suurimmasta ääries-f
tyksestä on tulokseksi jäänyt ää^
niä vain sen verran kuin saoma^:^
laisen järjestön yhdessä paihalmU
mistä osastoista tavallisesti käyte- -^f
tään. Mutta kun tämän MnesiyB:^^^
selostuksen alla vakuutetaan, ett8ll|
«Yllä olevat ylcisäänestystulokset .
laskettu ja tarkastettu, D u l o t h^
Minn., syyskuun 28 p. 1924.
^'Anttl Leveni ja Ivar Mäki/' jot*/
ka muodostavat äSnestyskomiteaoij;'
niin täytyy uskoa, että siinä ne
ten ovat kaikki äänet. Ja kun aslaÄ",<
syvemmin ajattelee, niin täytyy ia^f^
noa, että mistä ihmeestä niitä t o ^ f
kaan määtä on löytynyt No, jolnf ^
tapauksessa nämäkin numerot;^ p91f[^'
tyrät osottamaan kaaa 1can«a\äiv^