Vapaus, February 4, 1961

              Sivu 2 V Lauantaina, helmik. 4 p. — Saturday, Feb. 4, 1961.
VAPAUS
(UBEBTT) Indepeodent Labor
Olgan of .Jlnnish Canadiaos. Es»
UUttbed NoT. 6. 1917. j AuthojTized
M liteoikl clate maU by tne Post
Office Department, Ottawa. Pub-^
Uflihed thrice weekly: Tuesdays,
niurädays and Saturdaysby Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
Bhn St. W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editorial Office OS. V426&. Manager
E. Suksi. Editor: W. Eklund. MaUing
äddr^ss: BAX 69, Sudbury, Ontario.
Advertlsin^ rates upon application.
iVanslatiönvfree of cbälrge.-/' :•
TtLAUSHpJNATJ
Canadas^r ' 1 Vk. 8.00 6 kk. 4.26
3 kk 2.50
yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk! 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 6.25
Trrrrm"8'oyo"a"0'a"<nr»Tnnnr
SYNTYMÄ- i
PÄIVIÄ i
Paul-Henri Spaakm ero NATOsta
". • Washingtoni^^ toiniin^en
jN^TO-liiton belgialainen "sosialistijohtaja'.' Paul-Henri
• Spaak esitti tammikuun 3l päivänä virallisen erokirjeensä
^iija..jää pois toimestaan maaliskuun alkupuolella, v
f - • - ^-VQiklta sanoo eronsa syyJcsisen,.että^elgian
^feösiälidemokraattinen puolue- "tarvitsee''; häntä, niin : se on
]^htä valheellinen selitys kuin hänen aikaisemmat puheensa
l^^TO-liiton hyödyllisyydestä. Tosiasia nimittäin' on, että
iHTi'Spaakin ero heijastaa omalla tavallaan NATO-liitossa
yha-kehittyvää kriisiä ja ennenkaikkea, n.s. äärjoikeiston —"
;ittihm mr. Spaak lukeutuu — tyytymättömyyttä siitä, että
'KATO&ia ei ole muka saatu kyllin tehokasta sotakoneistoa.
'•JECuten tiedetään, NATOn amerikkalainen ylipäällikkö ken-
"ipaali Nörstad ja hänen hyväkseen karkeistyötä kentällä teh-liyjt,
belgialainen sosialistijohtaja Paul-Henri Spaak ovat vaa-
: 'tiimalla vaatineet, että" NATOsta muodostettaisiin ps. "neljäs
'atpmivalta" — t.s., että NATOn viidentoista jäsenvallan sor­met
saataisiin atomipommiliipasimeen. \ .
v;; iAitna siitä lähtien jolloin Yhdysvalloissa valittiin "väärä
•niies", mr. Kennedy, presidentiksi, on mr. Spaak puhunut
erqhankkeistaan. Hän on moneen kertaan viitannut siihen,
efö "entinen presidentti Eisenhower bli luvannut antaa N AT
Ölle omat atomipomminsa. Mr. Spaak on miltei rukoilemalla
^liyytänyt, että tämä "lupaus" pitäisi täyttää. Mutta kun hä-
-riw "avunpyyntöjään" ei ole ilmeisestikään otettu- lainkaan
lijlpmiopn Washingtonissa — ja kun presidentti Kennedy ei
* I ^ t , t ^ y t edes "voimakasta lähettilästä" NATOon, kuten,
jnir- ^paak julkisesti oli pyytänyt, niin hänellä ei todellakaan
6Hui enää muuta mahdollisuutta kuin esittää erokirjeen.
•^^Mauri on työnsä tehnyt. Mauri saa nyt mennä". -
' Tilannetta pahensi vielä mr. Spaakin kannalta katsoen
se, että Yhdysvaltain uusi hallitus aloitti' neuvottelut kan-^
säi^väiisen tilanteen parantamisesta Neuvostoliiton kanssa^
j^y^ämättä lainkaan lupaa NATQn suurelta pääsihteeriltä,
mr. Spaakilta, joka valittaa, että näitä USA^NL-neuvotte-luja
on käyty hänelle mitään asiasta ilmoittamatta'.
'•i • NATOn kriisi on kehittynyt jo pitkän aika. Eräät NAT­O-
maat maat, kiiten Ranska, Ruotsi ja Tanska ovat kieltäy-tyii^
t vastaanottamasta amerikkalaisia ydinaseita maansa
•Jcäniäralle:', Ranskan hallitus on mennyt vieläkin pitemmäl-i
jelpttaen asiallisesti puhuen sotajoukkonsa pois NATOn ame-
\rikkälä^supseerieii alaisuudesta Ra.nskan perusvaatimul^e-na
on'se, että NATO pitäisi: saada kolmen vaUan (USA—Bri-
•tjöiiiiä-^RahBka);'tasapuoliseen hallintaan; ja valvontaan sen
Mrs. Valpor Mikkola, North Co-balt,
Ont, täyttää tiistaina, helmi­kuun
7 päivänä 94 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tulta-vain
onnentoivotuksiin.
^^•liitoIl opettajia
saapuu Canadaan
Ott»Ma. ^1-. Canadan opettajain-
Jihdlstys tiedoitti maanantaina, et­tä
kolme neuvostoliittolaista opetta­jaa
tulee vierailulle .Canadaan huh:
tikuussa. Se on vastavierailu sen
johdosta, kun 3 canadalaista opetta­jaa
vieraili Neuvostoliitossa '.viime
marraskuussa. — . •
Neuvostoliittolaisten opettajain
tarkoitus on vierailla Ottawassa,
Torontossa, Winnipegissa,. Vancou­verissa
j a Montrealissa. He saapu­vat
tänne huhtikuun 16 pnä, mutta
heidän matkansa yksityiskohtia ei
ole vielä järjestetty.
Totuutta on vaikea salata
HelsinkL — Y l i 40 vuoden ajan
on maamme taantumus levittänyt
valheita Suomen työväenliikkeen
maineikkaammasta taistelusta ja
sen sankareista. Mutta tosiasioita on
vaikea salata. J^nnemmin tai myö­hemmin
paljastuu koko kansalle to­tuus
myös V. 1918 tapahtumista. V i i ­meaikoina
on jo alettu oikoa val­koisten
valheita n i i n laajassa mitas­sa,
että se jouduttaa sen ajan koit­toa,
jolloin koko kansamme pääsee
selville siitä, mikä on totuus vuo­den
1918~ kaCnsalaissodästa, sanoo
SKP:n pääsihteeri V i l l e Pessi luok­kasodan
43-vuotispäiväq johdosta
antamassaan lausqnnossa^ j ^ -
— Neljäkymmentäkolme vuotta
sitten nousi punainen l i ^ p u Helsin­gin
Työväentalon salkoon. Se oli
merkki siitä, että maamme työväen­luokka
j a torppariväestö oli päät­tänyt
lähteä aseelliseeni taist^luim.
Se o l i vastaus porvariston jo aloit­tamaan
hyökkäykseen.
— Siitä taistelusta muodostui pit­käaikainen,
kolme kuukautta kestä-
Lae luottaa lujasti
Laosin kansan voittoon
n^i^jjss^^ kehit-,
|^^*^a/'kansanjoukkojen keskuud^^^ voinaakas vaatimus
NATOsta erqämisen puolesta.> Mainittakoon vain että Bri­tannian
voimakas työväenpuolue ja Britannian konimiunisti-f^
Sj<^rWlipuolu6enkin ^es(iitöe^^\'io
" Wasiiingtortin sanelemiin sotilasliiöriioMirii M^tiö:^^
.^^Jaiken tämän perusteella on helposti ykäsitettayää; reiksi
s p j ^ ^ i ^ koulittu pölitiikko kuin mr. Spaak haluaa:, jättää
JTj^P^Uitpnjä pestä PU
tiä^l^h minä", 'NATO^iiton rappeutumiseehi Toisaalta on
^k^jBj^nluh- syytä olettaa, että mr, Spaakin ero el suinkaan
äiÖ^" NATOn riveissä kehittyvien railojen supistamista, vaan
pagg^ntaa sitä. Luonnollisesti on tot;ta, että NATO-liittoon
Sdgidan keulakuvaksi, eli pääsihteeriksi, joku NATO-liiton
pi/öajjnaan ediistaja. Siinä yhteydessä on jo mainittu nimiä-kifeitiaGanadan
Lester B. Pearsonia (?)' myöten. Mutta
kun-kunnian kukko ei laulanut mr Spaakillekaan, niin .ku-kaäh-'
hänen "kruununsa" perijä ei voi siitä yjiivoimaisesta
tieht|fvästä suoriutua yhtään sen parenimin.' NATO potee nyt
vakavaa bajoamistautia!
- '.Tosiasia ^ m
toiset liitot eivät saa suurten kansan joukko jen hyväksymistä
tai kannatusta. Maailman kansat vaativat karkkien; sotilasr
luontoisten liittojen purkamista, kilpavarustelun:lopettän>isT
ta sekä täydellistä ja yleistä aseistariisuntaa tiukan kansain­välisen
valvonnan alaisuudessa. Tässä on se ^^liurtumaton
rauhanmuuri, jota vasten mr.Sg^ak yritti epätoivon yim-rnalla
kovaksi keitettyä oikeistolaispäätään hakata. Siitä
muurista tuli hänen epäonnistumisensa syy. j ä juuri tähän
ihmiskimnan suuren enemmistön aktiiviseen rauhantahtoon
tulevat juiSttumaan myös mr^ Spaakin seuraajat, '
Mikäli on kysymys siitä, että Belgian sosialidemokraatti­nen
puolue kaipaa mr., Spaakin palvelua tulevissa vaaleissa,
niin sekään asia ei ole vallan niin yksinkertainen miltä se
pinnallisesti näyttää. Sosialistisesti, ajattelevat Belgian tyo"-
läisetlhuistavat;hänen, aikaisemmat
s^sti sen; että niiden ansiosta'mr. Spaak kelpasi; ;Washingto-"
iiin uskotuksi mieheksi NATOn pääsihteerin virkaan:
Moskova. — Amerikkalaiset hyök-käyshenkiset
ainekset eivät halua
rauhanomaista ja puolueetonta Lao^
sia.vja siksi ne tukevat kaikin tavoin
Phoiuni Nosavania ja Boun Oumia
lietsoen sotaa, sanoi Pravdan kirjeen­vaihtajalle
Filippoville Laosin halli­tuksen
joukkojen ylipäällikkö Kong
Lae. •
Pravdan kirjeenvaihtaja suoritti
"matkan Pohjois-Laosin vapautetuille
alueille ja totesi elämän näillä alu­eilla
päässeen nopeasti normaaleihin
uomiin ja paikallisen väestön tuke­van
vilpittömästi Souvanna Phoumin
laillista hallitusta.
Pillppov keskusteli Kong Laen
kanssa tilanteesta eri rintamilla.
Kong Lae ilmoitti tilanteen parane­van:
päivä päi'Ältä sekä kansallisen
yhteisrintaman voimien lujittuvan ja
kasvavan. Souvanna Phpuman halli­tuksen
alueella vallitsee rauha jä jär­jestys.
Väestö ei halua olla missään
tekemisissä kapinallisen ja taantu-muksellisen,
klikin kanssa taistelussa
laillista hallitusta vastaan. Kapinal­listen
hallussa olevilla seuduilla re-hoittavat
yäklvajta/ryöstöt ja oikeu­dettomuus.
Kapinalliset olisi jo aiko­ja'
sitten lyöty, elleivät ne salöi tu­kea
USAn: sotilaspiireiltä ja SEA-TOon
kuuluvilta' marioneteilta, sanoi
Kong tae. ' > •
Laosin joukkojen ylipäällikkö muis.
teli päiviä, jollohi hallituksen jou­kot,
jä Isänmaalliset ahieksiet joutui­vat
taisteluun kapinallisten hyökä­tessä.
Kapinallisilla oli heti alkuvai­heessa
sellaisia aseita ja sodankäyn­tivälineitä,
joita Laosin armeijaUa ei
ollut lainkaan.'Yhdysvalloista toimi­tettiin
kaikki tarvikkeet kaplnallisU-le,
ja niissä on mm. amerikkalaiset
tavaramerkit.
Thaimaan alueelta on tykistö tu­littanut
pääkaupunkiamme ja lisäksi
on sieltä saapunut sotilaita kapinal­listen
joukkoihin ^yökkäysvalheessa
Vientianeen.
• • Meillä on tietoja siltä, jatkoi Kong
Lae. että suunnitelma pääkaupunghi
valloittamisesta laadittim yhteistoi­min
amerikkalaisten neuvonantajien
kanssa. Lisäksi meitä ammusk^tiin
takaa päin niiden rakenusten ulla­koilta
ja ikkunoista, joissa asui Yh­dysvaltojen
edustajia. Käyttäen hy­väkseen
amerikkalaisten tukea rai­vostuneet
rosvot murhasivat täysin
syyttömiä sivilllhenkllöltä. Emme
koskaan unohda sitä.
'Nimenomaan Yhdysvaltojen se-kaa'ntumlnen
Laositi" sisäisiin asioi­hin,
korosti Kong Lae edelleen, es­tää
Laosia palaamasta rauhalliseen
elämään. Uskon kuitenkin, että kan­samme
ja hallituksemme voittavat
pian. että rauha tulee vallitsemaan
maassamme.
nyt kamppailu, mutta se o l i työkan­san,
uljasta, sankarillista taistelua,
josta Mannerheim sai voiton vain
Saksan imperialisihin asevoimien
tuella. V
— Työkansan tappioon päätty­neen
taistelun jälkeen y r i t t i taantu­muksellinen*
porvaristo teloituksilla
ja vankiloihin näännyttämällä t u ­hota
maamme työväenliikkeen koko
parhaimmiston, mutta, siinä se e i
onnistunut. Se e i onnistunut myös­kään
' uhkauksissaan maamme työ­väenliikkeen
lopettamisesta sadak-si
vuodeksi. Jo • samana «vuonna
1918 alkoi maamme työväenliikkeen
uusi'housu.
— Y l i neljänkymmenen vuoden
ajan on maamme taantumus levit­tänyt
valheita Suomen työväenliik­keen
maineikkaammasta taistelusta
ja sen sankareista. Mutta tosiasioi­ta
on vaikea salata. Ennemmin tai
myöhemmin paljastuu koko' kansal­l
e totuus myös v. 1918 tapahtumis­ta.
Viime aikoina on jo alettu o i ­koa
valkoisten valheita niin laa­jassa
mitassa, että se jouduttaa sen
ajan koittoa, jolloin koko kansam­me
pääsee selville siitä, mikä on
totuus vuoden 1918 kansalaissodas­ta.
Väinö Linnan viimeisen teok­sen
ilmestyminen ja sen yhteydes­sä
käyty keskustelu on selvä merk­ki
maamme yleisessä tilanteessa
tapahtuneesta muutoksesta, joka
heijastuu myös v. 1918 historian kä­sittelyssä.
— Suomen Kommunistinen Puo­lue
j a maamme koko vasemmisto­lainen
työväenliike on aina pitänyt
kunniassa työväen j a torpparien
vuonna 1918 käymää taistelua. Se
on väsymättä oikonut porvariston g
vääristelyjä tämän taistelun luon­teesta
j a tarkoitusperistä. Näissä
merkeissä ovat maanlme demokraat­tiset
järjestöt vuosittain järjestä-eet
selostustilaisuuksia. Niitä jär­jestetään
jälleen lähipäivinä j a lähi­v
i i k k o i n a ' e r i puolilla maata j a ne
on syytä sekä vanhemman väen ettJS
ennen kaikkea nuorison* ottaa hud-mioon.
Hajoamisen merk­kejä
Englannin
työväenpuolueesi
Lontoo. — Englannin työväen­puoluetta
uhkaa nyt vakavammin
kuin koskaan aikaisemmin lopulli­nen
hajoaminen sen vaikean r i s t i r i i ­dan
johdosta, jonka puolueen viral­linen
asenne puolustuskysymyksiin
yleensä j a ydinaseisiin erikoisesti
on aiheuttanut.
Sunnuntaina pitää vuosikongres­sinsa
sosialistiryhmä, joka käyttää
nimitystä "Voitto sosialismille",
ja tässä kokouksessa aiptaan esittää
päätöslauselmaehdotus, jossa ryh­män
jäseniä kehotetaan viipymättä
perustamaan oma parlamentaarinen
puolue. "Näin on tapahduttava,
va, koska labourjohtaja Gaitskell j a
hänen ^ oikeistoradikaalinen jouk­konsa
avoimesti uhkaa päätöksiä,
jotka labourin jokin aika sitten
koolla ollut puoluekokous teki", sa­notaan
päätöslauselmaehdotuksessa.
a
o
%
KODIN MIRISTÄ
TOIMITTANUT EEVA
Tervetuloa elämä
o * -
• 'O ^' .e
.r 'O
^ t
01 H i
Tshomben joukoilla
Ruotsin varusteita
Tukholma. — "Paljastus Elisabeth-vlllessä;
Ruotsalaisia tunnuksia
Tshomben armeijassa. Kolme Kruu­nua
värvättyjen univormussa" — Tä­mä
sensatlomamen uutinen julkais­tiin
Dagens Nyheterin torstaisen nu­meron
etusivulla.. Lehden kirjeen­vaihtaja
kertoo ElisabethvlUestä.
— Muukalaislegiocyiaa yhä enem­män
muistuttavan Tshomben Katan-gassa
olevan armeijan santarmien
sotilaspuvussa on nyt^yalkolholsllla
sotilailla; ja upseereilla ruotsalaisten
YKn joukkojen täydelliset tunnuk­set^
— pyöreä sininen vaakuna, koi-
Amttaisikp ' W a ja höyktnaiet^?
. Pian sen jälkeen kun ulkoministeri Howard.' Glreen oli
antanut siimauksensa "Voice of Women" (Naisten ääni) nimi­sen
rauhanjärjestön edustajien työlle ydinaseidenr pannaan
, ulistamisen puolesta, kehoitti puolustusministeri, Douglas
; iafkness reserviupseereita tehostamaan toimintaansa^ pasi­fistejapa
erikoisesti niitä vastaan, jotk^ vaiaitivatyd^^apeiden
pann.aan julistamista sekä puolueettoman . uikppqlitiikan .
oiiiaksumista Canadassa.
^ ^ H siten ulkoministeriäkin noitajahtiö lähentele­villä
m^aliharjallaan, puolustusministi^ri ^girkness öanoi, että
aJ(öraipommin pannaan julistamista VaaMv^aiyJ?'P!H.a' rphkais-
'(niin menetteli perjantaina ulkomihisterij.mr, Green
yöipe of Women edustajien kohdalta r - Y'h r^mn T y ^ ^ ^n
toimesta jotka haluavat heikentää Canadan puöliistusponnis-,
teluja. . ' " , . '
' >• Saatujen tietojen mukaan hän antoi tämän kcJ^ioituksenSa
reserviupseereille siinä uskoss9, että ti|jäf?uii?Je§S£i. ei öUut
s a n o m a lehtien raporttereja.
Mutta hänen lausuntonsa löysi
kuitenkin tiensä sanomalehtien
palstoille ja siitä muodostui
luonnollisesti välikysymysaihe
alahuoneessa. ,
^totuudenpuhujat eivät ole
koskaan kiitosta saaneet. Niitä
on kautta aikojen mustamaa­lattu
ja paneteltu. Erikoisen
räikeän mustamaalauksen koh­teena
ovat kylmän sodan aika­na
olleet rauhanpuolustajat,
joiden -eturintamassa ovat
marssineet- työläiset -JÄ.- muut
pikkuihmiset.-; Mutta nyjt kun
rauhanliikkeeseen on liittymäs­sä
kas vavassa; määrässä keski-luokkalaisia
(Voice-of Women)
ja oppineita, joutuvat varuste-lupolitiikan
kannattaj at entistä
tukalampaan asemaan. Heidän
onnettomuutensa on kuitenkin
siinä, että sotavarustelu edus­taa
mädäntynyttä, tuhon ja per-rikadon
ohjelmaa. Sen puolus­taminen
on mahdotonta. Ja va-rarikkoutuneen
politiikan kan­nattajilla
ei ole koskaan ollut
sen parempia keinoja kuin
vastustajiensa mustamaalaami­nen
ja parjaus. Missä ei ple
järkeviä vastaväitöksiä tai pe-rusteluja"
käytettävissä, siellä
on taantumus turvautunut mo­derniin
'-tervaan ja höyhentä-miseen''.
Onkohan siitä tässä
yhteydessä apua?
me keltaista raitaa ja käsivarsinau­ha,
jossa on sana .'"Sverige" — Ruotsi.
Myös aikaisemmin on kuulunut hu­huja,
että Katangan santarmit ovat
provokatlolta suorittaessaan esiinty­neet
sinisissä kypärissä Ja T K n jouk­kojen
asepuvuissa. Näihin tietoihin
oli mahdotonta saada vahvistusta,
mutta nyt olen nähnsrt ruotsalaiset
tuqnukset omin silmin ja valokuvan­nut
erään niitä, kantavan "muuka-laislegioonalaisen",
Joka Jätti äsket­täin
Katangan toivoen, ettei hänen
tarvitsisi palata sinne enää milloin­kaan;
: Kun ihnoitln Ellsabethvlllessä ole­vaan
ruotsalaisten päämajaan Ruot­sin
tunnusten väärinkäytöstä, sieltä
lähetettlhi viipymättä salainen ra­portti
Tukholmassa olevaan puolus­tusvoimien
esikuntaan. Vielä ei ole
tietoa siltä, miten Katangan armeija
on kyennyt hankkimaan nämä tun­nukset
— mahdollisesti ne ovat vää­rennettyjä.
Mutta Jos ne ovat vää­rennyksiä,
on pe erittäin taitavasti
valmistettu lausuu kirjeenvaihtaja.,
Näin siis Dagens Nyheterin kirjeen­vaihtaja
op vakavasti huolestunut
kysymyksestä, ovatko tunnukset oi­keita
vai väärennettyjä. Hänen tie­donantonsa
on luonteenomahien osoi­tus
siltä, minkälaisiin kehiolhln Ka-tangassa
tiurautuvat ne, Jotk^ ovat
vahuilt käyttämäänJYpin lippua ja
tunnuksia miten likaisiin tekoihin
hyvänsä.
NLB maatalous etenee, mutta
supistuu
H:N KIRJE TSHOnV^ELLE
JSll9»l>ethy*lle. ^ YK:n JSUsabeth-vlUessä
oleva päämaja antoi viikko
sitten vahvistuksen, että presidentti
Tshombelle on ; Jätetty iÄäslhteeri
Hammarskjöldin khrjehiiä. joka kos­kee
entisen pääministerhi Patrice
Lumqmban kohtelua.
YK:n pollltthien edustaja lan Be-rendsen
oli toimittanut kirjelmän
perille. •
LumumbanoUnpaikka on edelleen
tuntematon. Arvellaan häntä" sUrret-tävänpUlop^
Ucasta'toiseen sekä ettei
häntä ole. lainkaan säilytetty tavalli­sessa
yarjkllpfisa.
YK vahvisti ;kepklvllkkpna tiedot,
että Ipksl marokkolaista pataljoonaa,
yhteensä 1,100 miestä, poistetaan lä­hiaikoina
Katangasta.*'Tämä tietää
sitä, että Katangassa olevien Yk:n
Joukkojen miesvahvuus supistuu nohi
3,000 :een.
Helsinki. — Neuvostoliiton Kom-mnnlstlsen
Puolueen keskuskomi­tean
täysistunto, käsiteltyään Neu­vostoliiton
maatalouden tilaa on
tehnyt päätöksen maatalonstnotan-non
voimakkaasta kohottamisesta,
lähimpien vuosien aikana. 'Tämä
päätös herättää ^päUemättä huo­miota
talonpoiliaisväestön keskuu­dessa
kaikissa keliittyneissä kapita­listisissa
maissa, joissa maatalou­den'
kehityksen näköalat <ovat kokO-naan
'toisetalaiset.'' Maatalous i oh
niissä joutunut menekkivaikeuksiin;
mistä.°syystä nyt ponnistellaan eri-. .
laisin ""fcalllmiolUsin toimenpitein
tuotannon suiristamisen puolesta ja "
parhaimmassak]|i tapauksessa maa-'
taloustuotannon laajentumisen es­tämiseksi.
Nämä piirteet ovat ha­vaittavissa
myös meidän maamme
virallisessa maatalouspolitiilcassa,
kertoi'SKPn maatalousosaston sih- :
teeri Oiva Lehto. ^
-Pyrkimys maataloustuotannon su­pistamiseen
ei johdu siitä, että kapi­talismin
vallitessa maataloudella olisi
paremmat mahdolllsuuäet kehittyä
ja saada aikaan mataloustuotteiden
yleinen runsaus kuin sosialismin val­litessa.
Maataloustuotteiden menek-kipula
kapitalistissa maissa el suin­kaan
johdu siltä, etta laajat kansan­kerrokset
niissä voisivat täydellisesti
tyydyttää aineelliset tarpeensa maa­taloustuotteiden
osalta. Saadaksem­me
varmuuden tästä meidän tarvit­see
vilkaista vain omaa maatamme.
Sen vuoksi on helppo nähdä, että
perussyy on toisaalla, nimittäin Itse
näiden, tuotantojärjestelmien perus­tarkoituksen
erilaisuudessa.
Sosialistisen tuotannon perustarr
koltuksena on väestön jatkuvasti kas­vavien
tarpeiden tnahdoUisinrman
täydellinen tyydyttäminen. Tätä
päämäärää ei saavuteta muuten kuin
tuotantoa voimakkaasti lisäämällä,
saavuttamalla sed kautta kulutustar-vikkeiden
rupsaus. Tämä • koskee
myös maataloustuotantoa ja tältä
pohjalta on nähtävä mm. nyt tapah­tunut
NKI^ keskuskomitean täysis­tunnon
päätösJ^ 'maataloustuotannon
kohottamisesta.
Kapitalistisen tuotannon perustar­koituksena
taas on mahdollisimman
korkeiden voittojen hankkiminen yk­sityisille
kapitalistisille tuotannon-harjoitta
jile, nykyään pääasiassa ala­ti
paisuville monopoleille. Tässä tar­koituksessa
ne lisäävät työväenluokan
ja työtätekevän talonpoikaiston sekä
muiden työtätekevien., riistoa.ii Työ-;
väenluokka ja muut työtätekevät .ei-,
vat kapitalismin valitessa, saa ,n^ah-dollisuuksia
aineellisten^aanj, jtarpei-densa
. tyydyttämiseen. JKideijL. rajoit­tunut
maksukykyni rajoittaa kulu-tustarvikkeideix,
siinä, "yhteydessä
myps maataloustuotteiden menekkiä.
Kun ei ole menekkiä,'el ole. myös­kään
mahdollisiiiitta ' tuotaipMJn laa-'
jentamiseen, olkootpa ihmisten', .to­delliset
tarpeet, miten suuret tahansa.
Tämä 'on perussyy kapitalistissa
(Jatkuu sivulla 3)' "
Kennedy tukki
upseerien suut
Washington. — Presidentti Ken­nedy
ja hänen hallituksensa ovat
. sopineet yleisestä periatteesta, jon­ka
mukaan armeijan upseerit eivät
saa antaa mitään ulkopoliittisia
lausuntoja, kerrottiin asiantunte­valta
taholta.
Niinpä amiraali Arleigh, jonlia
oli määrä. puhua ulkopoliittisesta
tilanteesta, mm. Laosin kysymyk­sestä,
saa kirjoittaa puheensa uu­delleen.
Kennedyn kerrotaan' sanoneen tiu­kassa
äänensävyssä, että ulkopoli­tiikka
kuuluu hänelle .itselleen ja ul­koministeri
Ruskille eikä mullia val­tion
palveluksessa olevilla ole mitään
syytä antaa ulkopoliittisia lausimto-ja
koska heillä ei ole mitään teke­mistä
ulkopolitiikan kanssa.
Kennedy on kutsunut tärkehnmät
neuvonantajansa Valkoiseen Taloon
lauantaina neuvottelemaan ulkopoli­tiikasta
ja maan turvallisuutta kos­kevista
kysymyksistä.
Jokaisen naisen elämässä on,
tulee, on ollut- hetki, jolloin hän
kasoessaan peiliin toteaa, ettei hän­tä
vastaan kurkistakaan nuori tyttö,
vaan mitenkä sen nyt hienotuntei­sesti
sataoisi, täyslMkäinen, kypsy­nyt
nainen. Jos hän on likinäköi­nen
on saattanut ennen tätä havain­toa
ehtiä j o hyvän joukon y l i kol­menkymmenen.
Siihen asti hän on ollut nuori
tyttö. Hieman hoitamaton kenties,
mutta mitäpä ei nuorilla annettaisi
anteeksi. Raikaskin toivottavasti,
reipas, tosin ei enää yhtä varhai­nen
kuin joskus kymmenen vuotta
sitten, mutta iloinen ja pirteä joka
tapauksessa. Hän on myös pirteästi
seurannut muotia, hankkinut itsel­leen
piukan sukkapuvun, silloin kun
se oli viimeisintä uutta j a suoraan
laskeutuvan säkin, kun ensimmäi­set
sellaiset ilmestyivät kauppaan.
Hiukset on vedetty milloin otsalla,
m i l l o in päälaella tai sykkyräksi nis­kaan,
aina miten muoti kulloinkin
on määrännyt ja väritys pn ollut
milloin oranssin milloin sinipunai­sen
vivahtavaa, nuorelle ja raik­kaallehan
on kaikki sallittua.
J a ' r t y t hän sitten äkkiä j a pe-luuttamattomasti
on todennut aivan
noin huomaamattaan vanhanneensa
VÖhmtäin kymmenen vuotta. Järky­tys
on ensi alkuun melkoinen,
mutta helpotus sitten myös sitä
huomatl^ampi.
EnsU^ncin: Kukaan nainen ei tee
tällaista havaintoa noin vain yht'-
äkkiä ilman mitään erityistä syytä.
Ja tämä syy saattaa yhtä hyvin olla
lähimpään näköpiiriin ilmestynyt
kaksikymmenvuotias kanssasisar tai
jokin totuus lasten suusta tai uusi
piirre aviomiehen käyttäytymisessä
tai mikä tahansa irallinen sana t ai
ele, r^ajikaitten lähimäisten taholta,
Muutamilla; iriittää: .että he näin
Kymmenen 'vuoden kuluttua sattu­malta
tapaavat entisen ihailijansa.
Jos. keri^äji'tänään henkilön katseen
Kirkkaus/rUljas leuan viiva j a ke­peä
^käj^ti-jotenkin. ovat kodonneet
jäljettqrAiin, niin ei kai auta muu
kuin^ todeta, että joitakin muutoksia
on täyiynyi tapahtua omassakin
persoonasäa.v -iv •
No'riliA.'Me siis olemme täysi-ikäi-siäi^
Ei tfiitäah tytön heilakoita enää,
mutta ei aivan täti-ihmisiäkään vie­lä.
Tämä on- siis todettu, päästä­käämme
lävinyörejä ja huokaise
kaamme helpotuksesta.
-T4mä<<Ä:.3^^ jol-lojn'meidän
ei'ole pakko pönkittää
itseluottamustamme eikä lumous-voimaamme
nailonsukilla kahden­kymmenen
asteen pakkasessa, ei
pakko puuteroida nenänpäätä en­nen
kuin voime piipahtaa kaup­paan.
Tämä on sitä ihanaa aikaa,
j o l l o in uskallamme käyttää villa­sukkia,
- asiallisia kenkiä, hattuja,
joika pysyvät päässä ja kampausta
jota ei ehtimiseen tarvitse pöyhiä.
Tarkoitus ei kuitenkaan öle että
me mummahtaisimme. Kukaan nai­nen-
järkevinkään, ei halua näyt­tää
l i i a n "järkevältä." Se, että i h ­minen
pukeutuu j a käytäytyy jär­kevästi,
ei suinkaan merkitse samaa
kuin että. ihminen pukeutuu ikä^
västi. Ikävä pukeutuminen j a käyt­täytyminen
on naisen kohdalla aina
epätarkoituksenmukaista ja sellai­sena
siis typerää, ei järkevää.
Hän on löytänyt tyylinsä, kuu-lemmi
jostakin naisesta sanottavan.
Ja jokainen tajuaa, että tämän nai^
sen olemuksessa on s i l l o in jotakin,
joka on nimenomaan hänelle sopi­vaa,
jotakin levollista, varmaa, ei
joka muodin mukaan hypähtele-vää.
Hänen eleensä ja Hikeensä
ovat hänelle ominaisia; hänessä" «1
ole mitään asenteellista. :
Kukaan ei voi kenellekään-'loi­selle
sanoa, mikä olisi j u u r i hänel­le
sopiva pukeutumistapa. Jokaisen
on tämä itse tajuttava. Mutta ennen ^
sitä on kylmästi näbigyä omayit*
sensä kokovartalokuvassa, j a kSiji-tettäyä
myös_ niskapeillä, niin ; kjt-jaimellisesti
kuin vertauskuvalli-sestikin
tarkoitettuna."- ' . ii.:..'
Emme kukaan pidä univormumai-sesta
miesten pukua mäiskittävästä
asusta, liian yhtenäisestä pukeu­tumisesta.
Me yritämme ilmentää
persoonallisuuttamme monin pikkli
yksityiskohdin, uusifi muodinii)iUk|ii<-
sin mekoin, jakuin j a koristein.
Valitettavasti tällä tavoin todiÖUi
ilmennämmekin itseänune. Tällai­nen
levoton muodin mukaan hypj^^;.
televä pukeutuminen,. Jiauskojen ja
hassujen yksityskolhtien tavoittelija!
ja veikeilevä kampaustyylii spp|i
nuorelle, vielä^ kehittyvälle ilm^-
selle, ei henkilölle, J p n k a jo p i t u s i
tietää mitä haluaa j a myöskin n i i l ­lä
tavoin sen voi saavuttaa.
Ollaksemme todella persoonalli­sia,'
voidaksemme todella ilmentää,
yksilöllisyyttämme on meidän ii)u;
kauduttava muutamiin yleisiin jä:
melko ankariinkin sääntöihin.. ,
nenkuin mitään vqi ilmentää on
noudatettava määrättyä kuria , j a
tässä tapauksessa se o n melko l^el-posti
opittavissa. Kaikki ajallaan
ja kohdallaan. E l : juhlavia kaillpä-^
uksia ja kiehtovia kasvojen väri­tyksiä
arkisessa työympäristösi
E i hameita; jotka retkottavat
(kaikki sukkapuvutretkottavatl:Ja
puseroita, joita on sullottava "ha­meen
sisään joka viides tminuiitti.
Pestäviä ja usein vaihdenavia työ­hön,
puhtautta, yhä uudelleen puh­tautta
ja raikkautta. Vasta J o i n tä­mä
on opittu, voi ryhtyä jotakin
ilmentämään. .
Itse päätämme haluammeko Icas-vattaa
tukkamme pitkäksi j a kier­tää
sen sykerölle vai yhä edell66n
olla kampaajasta riippuvaisia. Itse
päätämme pidämmekö enemoiSn
raikkaasta j a reippaasta (joka ei
tarkoita samaa kuin huolimaton)
urheilutyylista vaiko huölijte^^^ -
naisellisuudes^. Mutta ennen Itaik-kea
on meidän pukeuduttava ^^tän
k u i n ' oma vartalomme, ikätnme,
omat varamme j a omat eläipänta-pamme
edellyttävät, e i siten Kuin
paras ystävättäremme, esimieheni*
me vaimo tai -kadehdittu tähti pu*
keutuu. Kaikkinainen jälJittely.nBir
se sitten vaikka kuinka tyyllkfcfiSn \
naisen jäljittelyä, johtaa aina s i ­säiseen
epävarmuuteen j a hapa-.-
r o i n t i in ja sellainen piaistaa sitten,
jokaisesta eleestämme. ?
Vaikka emme enää muistuttaisi:^
kaan kansikuvatyttöä muitten kuin
nelivuotiaan 'poikamme .mielestä,:
eivät mahdollisuutemme ole lopus^
sa, päinvastoin. Hampaisiin asti'
aseistettu tähtiaseman tavoittelija^
ei voi olla sydämellinen, tasapaihoi-;
nen j a hyväntuulinen. Mutta mo'
voimme. Ja päinvastoin kuin tun­nettu
kaksikymmenvuotias (Fran-coise
Sagan: "Tervetuloa, ikävä")'
me voimme sanoa Tervetuloa, elä-'
mä.
Windsor. — 25-vuotias entinen;
takausrahojen kerääjä Norman Cei
olle, havaittiin keskiviikkona syylli­seksi
takausrahojen omassa hallus'
saan pitämiseen, huolimatta slit^^
että oli perinyt ne oikeuslaitoksen
nimissä. • ;
Tutkimus osoitti, että Cecile ol^^
perinyt $288, mutta oli jättänyt ne
tilittämättä.
PÄIVÄN PAKINA
Hakekoot "kultavarkaita" muualta
' Kulta-alueella, asuvat kirjeenvaih­tajamme,
jotka tuntevat sikäläisiä
ihmisiä paljon j a tietävät myös mis­tä
puhuvat ovat paikkakuntakir-jeittensa
yhteydessän kiinniitäneet
pariin' osaan huomiota siellä ilmei­sesti
käynnissäolleeseen propagan-äakampanjaan
"kultavarkaita" vas­taan
kaivostyöläisten keskuudessa.
Kirjeenvaihtajamme ovat ilpiais-eet
oinasta puolestaan hyvin perus­teltuja
varauksia siitä, että mikäli
Idiltayarkautta j a kullan salakulje­tusta
harjoitetaan, niin siihen lys­t
i i n ovat sekaantuneet vallan muut
piu-it kuin työläiset.
Me uskomme, että kirjeenvaihta­jamme
ovat niissä käsitteissään
ehdottpm^sti oijceassa siltikin, vaik-jca
työläistenkin eli tässä. tapauk-.
s i ^ a icaivosmiesten keskuudesta
Ij^ytyy joitakin yksilöitä — yksi­näisiä
ratsastajia — jotka "isoisten"
esimerkiä seuraten pyrkivät äkki­rikastumiseen
j a joutuvat siitä poik­keuksetta
käpälälautaan: ' '
Siltä 'varalta, jos j o i t a k in kansa­laisiamme
epäiltyy ajatus, että "kai­vosmiesten
keskuudessa taitaa sit­tenkin
olla joukkomitassa varkaita
— kuten vissit propagandistit kuu­lema
vihjailevat — meidän sallit­tanee
antaa erään kultakaivoksissa
pitkän aikaa työskenelleen kansa­laisemme
tilannekuvan.
Hän sanoi, että tavallisen työläi­sen
(kaivosmiehen) on suorastaan
mahdoton^ kultaa varastaa. Mikäli
kullan varastaniista on menossa, sen
täytyy tapahtua "ylempien" piirien
myötävaikutuksella ja toimeksian­nosta.
Kultakaivolcsissa on tapana, se­l
i t t i tämä kaivosmies, että ylös tul­tuaan
miehet lähettävät eväslaatik-konsa
yksinään jatkamaan* matkaan­sa
niin, :ett|t ne Qvataina tai:l^a^t-tavissa.
' H e riisuvat työvaatteensa
ja menevät aivan "aatamin puvus-aa?'
pesuhuoneeseen ja tulevat sen
lä^i toiselta puolen ulos, missä he
pukevat matkavaatteet päälleen.;
Selvää on, että tällaisen jär­jestelmän,
vallitessa ePkultaa voida" osa on työväenluokka, jonka kesf
maan''Uumenista kotiin kuljettaa.
Alastoman miehen "kuljetusmah­dollisuudet"
ovat äärettömän pie­net
-—, j a turvallisuusvirkailijain
Valvontamahdollisuudet erittäin
suuret. Täytyy siis. .olla peräti lap­sen
hyvä'uskoisuudella varustetun
sellaiäen miehen, joka luulee, että
hän .voi tällaisen "kujanjuoksun"
läpi salakuljettaa kultaa, selitti pu-'
huttelemamme kaivosmies.
A i ^ p a ."onnistumisen"' mahdolli­suus
. hw(m mielestään on se, että
varasliigan johdossa on pikkupomo­ja
korkeampia viskaaleita, j o i l l a on
mahdollisuus kuljettaa varastettua
tavaraa pois, mutta miksi yritetään
aptasf" sellainen kuva, että kulta-varkäutta
harjoittavat työläiset.
" M i k s i ? " pn ilmeisesti ajankoh­tainen
kysymys. J a vastaus siiheii
iöytyneö myös työnantajapiirien
jatkuvasta hingusta työläisissä
maineena vaikutusvallan heikentä-äiis0ksin^
ska siten on helpompi
^iiää työllisiä alipalkittuna ja muu­tenkin
huonossa asemassa n.s. ylei*
sen mielipiteen puuttumatta asi*
aan työläisten puolesta.
Omakohtaisesti me olemme sitä
mieltä, j a siitä on Jcosolta todis­teita,
että kansaknnnan rehellisin
kuudessa löytyy . prosentuaalisesti^
äärettömän pieni määrä "kokoon
käärin, oikein tai, väärin" mentali*
teetilla_j^arustetuja yksilöitä,- yerV
ratuna siihen, missä määrin tätä
"kokoon käärin, oikein tai vä&rin'(
tunnustusta toteutetaan omistavied
luokkien keskuudessa.
Tämä ei tietenkään tarkoita sitä*^
etteikö työväenluokastakin löydy
aina sieltä ja täältä yksllörikoIUsia
—•jotka todella haluavat'isoisten
lailla rikastuia äkkiä, mutta pikkui
näpistelijöitä kun ovat, he joutu»
vat poikkeuksetta tekosistaan kiliy
ni, sillä -"rikos ei kannata —pie*
nessä mittakaavassa."
Sanotaan siis Idiltä-alueen työ;
väenvastäisille mustamaalaajille,
että jättäkää' työläiset rauhaanf
Jos teitä kiinnostaa kultavaraslii»
gojen kiinnisaanti, niin 'kääntykiK
niihin piireibin^ joilla on 'sek^ ttji}^
netua halua että \ käytäni^ÖUIsiK
mahdollisuuksia kullaii varasiamif
seen ^ mitä työläisillä ei ole.
-^Känsäkoura,