Vapaus, July 14, 1962

              Sivu 2 Lauantaina, heinäk. 14 p. — Saturday, July 14, 1962
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) ' Established Nov. 6. 1917
Bditor:W. Eklund Manager: E. Suksi
TelephonesiOffice OS 4-4264^ Editorial OS 4-4265
Published thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd.. 100-102 Elm St. West. Sudbury, Ontario. Canada.
Mailing address: Box 69
Advertlsing rates upon applicatlon, translations free of charge.
Authorized as second c'ass mail by the Post Office Department. Ottawa,
and for payment of postage in cash.
TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $8.00 6 kk. $4.25 USA:ssa:
3 kk. 2.50 Suomessa:
1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
Lääkärit tarvitsevat parannusta
Lääkäritkin voivat sairastua! Mutta milloinkaan aikai­semmin
ei maamme lääkärien keskuudessa ole ollut niin
vaarallista kulkutautiepidemiaa, mikä on nyt tullut Saska-tchewanin
lääkäirien osaksi. Kaikkein onnettominta on asias­sa
se, että lääkärit ovat joutuneet joko tietäen tai tietämät-V
TaärtT^ieraitten taantumusvoimien välikappaleiksi, niiden-taistelussa
sosiaalista edistystä ja kansakunnan hyA'invoinnin
parantamispyrkimyksiä vastaan yleehsä.
Ajatellaanpa hieman lääkärien lakkoon liittyviä asioita.
Lääkärit kieltävät palveluksensa sairailta ja apua tarvitse­vilta.
Ihmisiä, nuoria ja vanhoja, voi kuolla vain sen vuoksi
kun lääkärit sanovat hemmottelemalla pilattujen pikkulas­ten
tavoin: "Jos ette leiki kuten minä haluan, minä otan le­luni
pois". Tosiasiassa lääkärit sanovat, että he eivät anna
palveluaan potilailleen tai nyt sairastuville, jos Saskatche-wamn
maakuntahallitus ei peruuta laillisessa järjestyksessä
laadittua lääkintähuoltolakia.
Kukaan ei ole yrittänytkään väittää, että k.o. lääkintä-hUöltolaki
olisi "laiton". Tosiasiassa nykyinen Saskatche-wanih
hallitus valittiin viime vaaleissa nimenomaan sen lu­pauksen
perusteella, että valituksi tultuaan se laatii ja pa­nee
täytäntöön lääkintähuoltolain. Tällä perusteella voidaan
siis todeta, että Saskatchewanin maakunnan väestö on anta­nut
äänestyksen perusteella hyväksymisensä tälle laille. Mut­ta
kun monopolistiset lääketehtailiiat ja n:s. "isot lääkärit",
(spesialistit, jotka kiskovat varakkaimpien ihmisten erikois-leikkauksista
jne. tuhansia dollareita kertapalvelusta) sekä
yleensä kansanvastaisetpääomapiirit, jotka jarruttavat kai­kenlaista
sosiaalista edistystä kautta maan, eivät omien sup-peittenryhmäetujensa
vuoksi sellaista lääkintähuoltolakia
halua, niin m't olisi muka romutettava koko laki maakun­nan
väestön yleisestä mielipiteestä ja lain laillisuudesta huo­limatta!
Tämä sellaisenaan on vähemmistöryhmän ayointa kapi­nointia
maakunnan laillista hallitusta ja itse demokraattista
hallitusjärjestelmää vastaan. Brittiläinen Observer-lehti on
mielestämme tuhannesti oikeassa sanoessaan Saskatchewan-in
tilanteesta, että "se (lääkärien lakko) ei ole vain lakko,
vaan kapina".
Tosiasia nimittäin on, kuten sanottu, että Saskatchevvan-in
lääkärit yrittävät kapinoinnillaan pakottaa hallituksen ro-miitfamaan
sellaisen lain, jonka laatimiselle, maakunnan
väestö antoi erikoishyväksymisen vuonna 1960 pidetyissä
vaaleissa. ^-•,:
.."Jos uskotaan, kuten vielä menet uskovatkin", kirjoitti
Observer lehti pisteliäästi toimituspalstallaan heinäkuun 8,
pnä,""että lääkintäpalvelukin on tavaraa, kuten muutkin, sil-loinse
on markkinalakien alaista tavaraa ja lääkärit voivat
pitää sitä myymäläpöydällä hinnoitettavana tavarana — ja
silloin on muutettava lääkärien toimintaa koskeva kuuluisa
määritelmä seuraavanlaiseksi:
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Lauri Koski, Kirkland Lake, Ont„
täyttää sunnuntaina, heinäkuun 15
pnä 60 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Ruotsi lisää öljyn
ostojaan NLsta
Ruotsin ja Neuvostoliiton väli*
sen 3-vuotisen kauppasopimuksen
mukaiset kiintiöt alkavat täyttyä
tuntuvasti ennen määräaikaa. Tä­män
johdosta ruotsalaiset suun­nittelevat
ja tutkivat mahdolli-
_suuksia uusien lisäsopimusten sol-miamiseksi
neuvostoliittolaisten
tuonti- ja vientielimien kanssa.
Voimakkaimmin on lisääntynyt
öljyn tuonti Neuvostoliitosta
Ruotsiin.
Ruotsi on kohoamassa lännessä
toiseksi suurimmaksi (suurin . on
Italia) Neuvostoliiton öl'ynQstajak-si.
Viime vuonna Ruotsi osti Neu­vostoliitosta
raakaöljyä ja erilaisia
öljytuotteita noin 900 miljoonan
kruunun arvosta. Kuluvana vuonna
öljyn ostot kohoavat 1,100 miljoo­naan
Ruotsin kruunuuin. Ruotsalai­set
seuraavat suurella mielenkiin­nolla,
milloin Neuvostoliiton suuris­ta
öljyputkista vedetään sivujohto
Klaipedaan Itämeren länsirannikol­le.
Ruotsalaiset ovat suunnitelleet
juuren petrokemiallisen jalostus-keskuksen
rakentamista omalle puo­lelleen
vastapäätä Klaipedaa. Tämä
suuri jalostuskeskus käyttäisi raa^
ka-aineenaan pääasiassa neuvosto­liittolaista
öljyä.
Ruotsin vienti Neuvostoliittoon
oli viime vuonna arvoltaan 625 mil­joonaa
kruunu» mutta . kuluivan
vuoden viennin arvioidaan lisäänty­vän
325 miljoonalla kruunulla eli
9.50 miljoonaan kruunuun.
LÄNSI-SAKSAN NAISTEN RAUHAN­LIIKKEEN
EDUSTAJAN PUHEENVUORO
PROFESSORI
KLARA-MARIE FASSBINDER
Esittäessäni tuon otsikossa ole­van
kysymyksen kuulen jo useita
vastauksia siihen mielessäni.
Jotkut sanovat: Miten on mah­dollista
lainkaan esittää sellaista
kysymystä? Eikö jokainen tiedä;
että yksi rauhaa uhkaavien pääläh­teistä
on Länsi-Saksassa? Eikö jo-
Kainen tiedä, millainen valta enti­sillä
Hitlerin kenraaleilla on liitto­tasavallassa,
miten he suunnittele­vat
toisessa maailmansodassa karsi­mansa
tappion korvaamista. He ha-uavat
muuntaa ' kaivatut voitton­sa",
niin kuin yksi heistä nimitti
muistelmateostaan, todelliseksi voi­toksi
kolmannessa maailmansoda.s-sa,
näkemättä, että heillä ei ole mi-
:ään mahdollisuutta sellaiseen voit- Wilhelmin ajalta, kuten hiljattaisin
toon. että kolmas maailmansota ai- j osoitettiin tunnettua kenraali Heu-heuttaisi
tuhon erikoisesti Saksas-1 singeria käsittelevässä televisio-oh-sa,
joka sijaitsee juuri idän ja jän-! jelmassa: Se, että sotamarsalkka
•ien välisellä jännitysalueella. , von Hindenburg, joka hävisi ensim-
Jotkut sanovat — ajattelen tä.ssä: maisessa maailmansodassa ja jolla
Adenauerin vastausta Hrushtshevil-1 ei oliot minkäänlaista tietoa politii-e
28. 8. 1958 tai Saksan viimeisintä | kasta, kuten hän avoimesti tunnus-vastausta
Neuvostoliiton muistioon' ti, valittiin valtakunnan presiden-
.oulukuussa 1961 —. että uutta Sak-i tiksi kaikkien äänioikeutettujen ni-an
militarismia ei ole olemassa- mellisen äänestyksen perusteella,) meijasta. Huomattakoon myös. et-kaan.
e t t ä W o n ' v a i n antisaksalaisen I todistaa kyllin selvästi vanhan sak-| tä Bundeswehr lähettää värvääjiä
dän sairaalloisen mielikuvituksen; salaisen hengen vielä elävän Sak- taivuttamaan nuoria valitsemaan
iirveä tiiote ja ettei tähän kysymyk- san kansassa ilman, että .se edes it- upseerin uran. Se suorittaa vär-ieen
tarvitse vakavasti puuttua. se on siitä tietoinen. . väystä sanomalehtien ja julisteiden
Tutkikaamme tätä asiaa hieman i Sitten seurasi Hitlerin aikakausi, j avulla sekä kouluissa. Miljoonia ^
arkemniin. Pyydän sen vuoksi en-1 Hitler ei it.se koskaan päässyt alintiij käytetään värväykseen, mikä osoit- i 'T"."^^.^^'"^" päivän johtavien po-
.in saada esittää lyhyen hi.storialli-i sotilasarvoa korkeammalle, ja sen 1 taa. että värväystä on pakko suorit- '^"^en Adenauenn tai
ien katsauksen koska uudet ajat vuoksi on täysin oikeutettua epäillä taa ja että nuoriso ei virtaa alalle J''""»z Josef Straussin huomat^^
kasvavat vanhasta.; j useita hänen lausuntojaan mm. sii-i sisäisestä pakosta. Ellei sotilasura i ^9^^^ ..ovat ..peräisin noil-seeriperheet,
pitivät Versaillesin
sopimusta^ häpeähä, oli se, että so­pimus
hajotti Saksan vanhain armei­j
a n ja korvasi sen 100.000 miehen
ammattiarmeijalla, Reichswehrillä.
Nämä vanhat piirit tekivät kaikken­sa
päästäkseen miiikaan Reichs-
Nvehriin ja pitääkseen yllä vanhaa
preussilaista henkeä^ jättäen huo-mioonottamattiL
uuden- demokraatti­sen
valtiomuodon, Weimarin tasa­vallan.
- _
Tämj^ vanha perinne, varsinkin
koska se oli ulkonaisesti demokraat­tinen,
naamioitu, niinkun nykyään
sanottaisiin, aiheutti monia kiistaky­symyksiä.
Kun/tänään valitamme
sitä. että entiset Hitlerin kenraalit
ovat Bundeswehiin komennossa,
unohdamme helposti sen tosiasian
että nämä kenraalit ovat perintönä
maton välikappale, joka jopa toimi
sotilaallista periaatettaan vastaan,
esim. Stalingradissa, periaatteen
' määräykset ovat määräyksiä" mu­kaisesti.
Hitler oli tehnyt itsestään
korkeimman sotapäällikön j a kaikki
sotamiehet sekä upseerit vannoivat
valan hänelle henkilökohtaisesti.
Saksa joutui kärsimään kauheim-man
katastrofin mitä se milloin­kaan
historiansa aikaha oli kärsinyt
myös — sotilaallisesta näkökulmasta
katsottuna. '
Olisi saattanut toivoa, että nämä
kaksi häviötä maailmansodissa, eri­koisesti
jälkimmäisessä, johon oli
huolellisesti valmistauduttu, olisi­vat
avanneet näiden vanhojen "so-tasankareiden"
silmät. Valitettavas­ti
näin ei ole käynyt.
On totta, että tällä hetkellä mei­dän
kaikkea siviilielämäämme ei
avoimesti alisteta sotilaselämän al­le,
niin kuin keisarin aikana tehtiin.
"Kuninkaan takki": ei enää merkit­se
kunniavaatetta Saksan kansalai­selle.
Voisin mainita koko joukon oma­kohtaisia
havaintoa siitä, miten
Bundesxvehr eroaa keisariajan ar-menjasta
ja VVeiraarin tasavallan ar-
KODIN PIIRISTÄ
TOIMITTANUT EEVA
Kohteliaisuudesta
Suomalaiset ovat perusluonteel­taan
niin jäykkiä, etteivät osaa olla
edes ystävällisiä ja tavallista' kohte­liaisuutta
sanotaan tiirliaksi korei-luksi.
Näin on totuttu sanömaaq
ja ajattelemaan ja onpa joku saa­nut
siitä ylpeilemisen aiheenkin, o^-
tei turhaan pokkuroi' ketään onpa­han
vaan oma itsensä. Ei suomalai­nenkaan
niin kylmäverinen ole et­tei
hän oppisi sulavaa käytöstä, jo­han
sen todistaa tunnetut kansan-r
»äytelmät joissa veret kuun^enivat,
oskin väärällä tavalla, joka johti
"toisen rautoihin ja toisen lautoi­hin".
Amerikan suomalaiset ovat yleen­sä
omaksuneet tämän maalaisten
kauniin kohteliaan käytöksen ja ys­tävällisen
hymyn j a siksi vieraankin
henkilön tässä maassa tavatessaan
tuntee jO: hyväksi ystäväkseen. Var-lahansa
maailman osassa.
Tappio oli yleinen .ia täydelli­nen,
ja se hyväksyttiin, pyhänä tuo­miona.
Ja vaikka ei täysin ymmär­rettykään
edeltäneiden vuosien kau­hua,
silti jonkinlainen kauhean
syyllisyyden tunne vallitsi Saksan
kansassa. Sotilaatkaan^ jotka pala­sivat
vankeudesta pelastuneiina tai
pitkän vankeuden jälkeen, eivät yl­peilleet
sankarillisilla teoillaan.
Yleinen iskulause oli: "Jo riittää!
Ei enää sotilaita!" Meillä on. muun
USA räjäytti
26. ydinpommin
sarjassa
Washington. .— Tiistaina räjäy­tettiin
lähellä Joulusaarta 26. Yh­dysvaltain
ydinpommi nykyisessä
kokeilusarjassa Tyynellämerellä.
Räjähdys oli voimakkuudeltaan
keskisarjassa sen tuhovoiman va.<>-
tatessa 20.000-^-1,000,000 trotyyli-tonnin
tuhovoimaa.
Pommi pudotettiin lentokonees­ta.
. "Tulee aina auttamaan, helpoittamaan usein, paranta­maan
silloin tällöin ja lakkoutum?an toisinaan."
Sotilasjuntta
kiristää Perussa
Lima. — Perun sotilasjohtajat
ovat vaatineet, että Victor Raul
Häya de -la Torre joka sai Perussa
viime kuussa pidetyissä yleisissä
2 I vaaleis.sa eniten ääniä, luopuisi pie-kukaan
ei kiellä lääkäreitä mobilisoimasta "pitäkääm- j sidenttiehdokkuudesta. ilmoitetaan
me laäkärimme"-komiteansa avulla autokaravaaneja . maa- iviralliselta taholta Lima.s.sa.
kuntahallituksen puheille siinä toivossa, että saisivat muor
katuksi yleisen mielipiteen tämän kansanvastaisen lakon
taakse. Mutta .yhdenkään ajattelevan henkilön ei pitäisi mil­lään
tavalla auttaa eikä tukea sellaista karavaania, eikä mi-tään
lääkärien nykyistä lakkoa puolustavaa toimintaa. Päin­vastoin
ön ilmeistä, että kaikkien patrioottisten canadalais-ten
velvollisuus on antaa tukensa Saskatchevvanin maakun­tahallitukselle
näitä kapinoitsevia lääkäreitä vastaan, jotka
on saatu valjastetuksi mustan taantumuksen poliittisten
vankkurien vetäjiksi.
Ennen ensimmäistä maailmanso-1'i". että hän olisi saanut 1. luokan tarjoaisi valtavia, taloudellisia etUr!
taa preussilainen militarismi oli '«"Jtaristin. Mutta hän., itävaltalai- ja päinvastoin kuin ennen jolloin
tunnettu kautta maailman. Sillä ; ^^^i militarismista ihanteen ja tuskin kukaan alempiarvoinen soti-o
l i tärkeä osuus Saksassa keskuste-'l^oetti kaikin keinoin juurruttaa sen i las saattoi elää ansioillaan, tilanne
lui.ssa sosialidemokraattisen puoli:-i hengen SA ja erikoisesti SS-mie-een
toisaalta sekä toisaalta o i k e i s - ^ i ' ' " s ä.
.u.siipien välillä. Mitä tarkoitettiin Miller ei tietenkään nähnyt, tai
pieussilaisella militarismilla? Tar-; halunnut . nähdä, että
«voitettiinko, että Sak.salla, Euroo- P'eus.silainen militarismi
ta ajoilta a ilmaisevat: samaa hen-
1 keä: •'Kuävettukoon se käsi, joka
I vielä tarttuu aseeseen!''
i Mikä on johtanut meidät takaisin
! asevarustelun tielle ja kohottanut
imilitarisrriin vaaran uudelleen
i.esiin? • •'•[
' ; Totuuden sanoaksemme sitä eivät
I tehneet saksalaiset, eivät naamioi­dut
Hitlerin, seuraajat!:
Elokuussa .1945 Stalinin, Truma-
Vilkaiskaamme uudelleen men-'"''" A t t l e e n j o k a -oli tullut
neisvyteen tällä kertaa vain kahden i "'^"e Englannin halli-vuosikvmmenen
taakse. , Jo ennen ' »"fmuutosten seurauksena - välillä
^odan'loppumi.sta ja varsinkin s e n i ^ ° ' ' " " " ' Potsdamin sopimukser
aikeen Saksan kän.sa järkiintyi. i edellyttivät yleisen asevelvollisiiu-lläviö
tunnettiin luita ja y t i m i ä p o i s t a m i s t a . Saksan sotateolli-olisi
armeijan kohdalla vielä huo­nompi.
Miten tämä miaitos on selitetävis-
.vanha : sä., ja miten . s e liittyy kysymyk
sisälsi i seemme "Merkitseekö Saksan mili-pan
nuorimmalla keisarikunnalla itoisenkinlaisen velvollisuuden: oll.i i tarismi sodanvaaraa Euroopalle ja |
oli vahva armei a? Ei hiinkään!^'f^tte'*^f""lta epäoikeudenmukaista! koko maailmalle?"
Koskaan ei puhuttu venäläisestä,!'^'''"^"^oa.
.tävaltalaisesta tai ranskalaisesta i Hitlerin ja. vanhojen, upseerien
militarismista, ei edes saksalaises-.'välillä oli paljon jännitystä, oka
a, vaan ainoastaan preussilaise.sta.' I ^^meni oseissa yhteyksissä, kenraali
Tämä ilmaisu laikoitti, että vati-! ^«••hvveicherin murhassa., kenraali
hassa Preussin kuninga.skunnassa,i^''Sfhiä vastaan kohdistuneessa
Saksan valtakunnan vahVimmassa,! P:"'J«uiskampanjassa, tavassa jolla i myöten, uskin kukaan yritti naa-iioliittiseri
tahdin määräävässä osas- heinäkuun 20. päivän salaliiltolai.set i mioida sitä tai antoi vetää itseään
.sa, militarismi asetettiin siviilielä-! " ' " ' ' ' ' ' t t i i n — heidät hirtettiin liha- j nenästä, niin kuin vuonna 1918.
iuän yläpuolelle, militaristinen ajat- • konkkuiiiin. Hitlei_liesi kuitenkin j Tu.skin kukaan oli valmis muodosta-telu
hallitsi poliittista ja sosiaalista | ^"''Vka saada armeija puolelleen ja | maan ns. Freikorpseja kuten v.
ajatteliia, julkista elämää kokonai-i'^^^'^ siitä, erikoisesti kampanjassa 1919, valmiina taistelemaan ketä
»uudessaan. Tämä asenne perustui Neuvostoliittoa vastaan, vastustele- j vastustajaa vastaan tahansa missä
vanhaan perinteeseen, joka palau-'~
maankin jokaineii siiomalainen täs­sä
maassa joutuessaan "kielisten"; '/
kanssa puheisiin ori saanut kuulla '
kohte|i^suuden "kylläpä olette «R;^
piijtft'JO lyhyessä ajassa puhumlfif^,
hyvää englantia". Kun lausetta sä- >
estää vielä sydämellinen hymy niin ;
tunnemme saavuttaneemme hiukan i.
päämääräämme vaikean uuden kie- ;
Ien oppimisesssa vaikka hy\|in tie- ;
dämme puheessamme olevan'vielä I
paljon toivomisen varaa. Mutta
tarkoitus on saavutettu ja tämä •
henkilö on saanut meidät iloiseksi
ja jo rohkeammin puhumme seuraa­valle.
'
Olen Suomessa kerran saanut sei- ;
laisen kohteliaisuuden jonka muisto t
vieläkin lämmittää ja kun se tuli
odottamatta nuoren miehen taholta,
niin se todistaa ettei suomalainen- '-
kaan niin jäykkä ole OS ei hän vaan '
anna omassa tärkeydessään kaunii-den
ajatustensa jäädä sanoja vajll^,' ^
Eivätkä sanat itse ole tärkeimmät >
vaan se välitön ilmaisu ja oikea het- '.
ki jolloin-ne sanotaan. Kesäisenä
aamona istuimme työpöydillämme -
odotellen päivän töiden alkamisf^, '
puhellen yhtä ja toista. Äkkiä vie-' J
relläpi'ollut nuorukainen sanoi n S 5 K»
leeni kääntyen: "Sinä tuoksut niin -
hyvälle puhtaalle". En muista mi- l
tä vastasin mutta sen aurinkoisen ';
aamun olen muistanut nämä vuosi­kymmenet.
Ja sen että päälläni
oli vaaleansininen l i i n a puku jonka •
oma äitini oli pessyt ja silittänyt '
Ku.inka usein me nuorena unohdam­me
kaiken sen hyvän mitä äiti tekee :
meille rakkaudesta ja vapaaehtoi­sesti
kiitosta edes odottamatta. A i - •
diUe tämäkin minun saamani kohte­liaisuus
olisi kuulunut.
Olkaamme kukin edes hiukan, a-vomielisempiä
keskinäisessä seurus- ;
telussamme sillä kauniit sanat voi-vnt
valaista monen murheellisen
; mielen j a nostaa painumitta itsetun-i
toa rohkeasti kohtaamaan elämän
vaivat i>äivä kerrallaan. '
j Puolustusvoimien vaatimus on
1 esitetty Hj»ya de la Torrelle tiistain
I vastaisena yönä Perun presidentti
Kysymys ei ole meidän käsittääksemme ollut lakon alus­sakaan^
nykytilanteesta puhumattakaan, yksinomaan Saska-tchewanin
lääkintähuoltolaista ja sen täytäntöönpanon es­tämisestä.
Kysymys on sosiaalisen edistyksen jarruttami­sesta
yleensä koko maassamme. Äärioikeisto tietää, kuten;
sanottu aikaisemmin, että jos lääkintähuoltolaki menestyisi
ja osoittautuisi edulliseksi Saskatchewanissa, kuten varmas­ti
tulisi tapahtumaan, silloin tällaisen lääkintähuoltolain
laatiminen tulisi kansanjoukkojen vaatimuksesta pakolliseksi
tehtäväksi kautta maan. Ja sitä suurpääoma mustine politi-koitsijoineen
pelkää. Siksi lääkärien kapinointia ymmärre­tään
ja suvaitaan. Olisivatpa .lääkärit tai minkä muun alan
työntekijät tahansa sellaisessa lakossa mikä kohdistuu suur­pääomaa
vastaan ja sosiaalisen edistyksen hyväksi — kyllä
silloin löydettäisiin nopeasti keinot "kapinoinnin" lopettami-seks.
i. Eivätkä lakkolaiset saisi liioin apua, ymmärrystä ja
-tukea Yhdysvalloistakaan, nykyaikaisesta taantumuksen
päämajasta, kuten saavat Saskatchewanin lääkärit tällä ker­taa:
Selvää siis on, että; Saskatchewänin lääkärit ovat nyt
itse sairaina ja tarvitsevat parantajaa ainakin yhtä paljon
kuin heidän hoitamatta jääneet pctilaansakin. Eroa on vain
sikäli, että lääkärien täliti ei ole normaalista sairautta vaan
poliittista kiihkoilutautia ja paras lääke sen parantami­seksi
on loppujen lopuksi kansan antama lääke — päättävä
esiintyminen laillisen hallitusjärjestelmän ja ennenkaikkea
tämän lääkintähuoltolain puolesta. Se on kovaa poliittista
kuuria, oikeata hevoskuuria niille lääkäreille jotka eivät vie­lä
oivalla, mihin tautiin he ovat sairastuneet, mutta muuta­kaan
parannuskeinoa ei näytä olevan nyt jolloin lääkärien
yhdistys on saatu valjastetuksi taantumusvänkkurien veto­juhdaksi.
Toisaalta on selvää, että lääkärien omakin etu vaatii pit­kän
päälle tämän mielettömän ja kokonaan tuomittavan la­kon
lopettamista niin pian kuin mahdollista.
Manuel Pradon toimesta. Vaatimuk­sesta
keskusteltiin keskiviikkoiltana
j erityise.ssä kokouksessa. Haya de la
j T o r i e n puolueen kan.ssa.
I Viimeisten vaaleista annettujen
! virallisten tieto en , mukaan Haya
I de la Torre johti niissä .0.58,000 ää
! neliä va.semmiston ehdokkaan Fer-nado
Belauden tullessa toiseksi
543,000 äänellä ja konservatiivien
ehdokkaan Manuel Odrian kolman­neksi
481,000 äänellä.
Liman huomioit-sijat sanovat että
jos Haya de la Torre luopuu ehdok­kuudesta,
Belaunde Terry valitaan
varmasti presidentiksi. Jos taas
Haya pitää kiinni ehdokkuudestaan
on mahdollista että puolu.stusvoimat
syöksevät hänet vallasta pystyttä­mällä
sotilasjuntan tai ryhtymällä
tukemaan Belaunde Terryä.
luu Preu.ssin vanhaan kuninkaaseen
r redrik Vilhelm I :een (17i:j—.30).
L-Saksan yleinen
syyttäjä tiukalla
Bonn. — Länsi-Saksan liittonäi-vien
valiokuinta, joka tutkii nykyi­sen
J i t i t o v a l t i o n .syyttäjän, Wolf­gang
Fränkelin toimintaa natsiaika-na,
kuulustelee asian Johdosta nat-sikauden
korkeinta syyttäjää Kirch-neria.
Eräs valiokunnan jäsenistä piti
liian aikaisina tietoja, joiden mu­kaan
' F r ä n k e l ensi viikolla ei enää
olisi palveluksessa".
Valiokunta tutustui perjantaina
Fränkelin toimintaan natsien aika­na
käsittelevien asiakirjojen j ä l e n -
nöksiin. Kaksi itäsaksalaista syyttä­jää
toi asiakirjat" toFstaina Bonniin.
Itä-Saksa väittää Fränkelin syyllis­tyneen
eisaksalaisten ja juutalais­ten
vankeustuomioiden muuttami­seen
kuolemanrangaistuksiksi.
Nykyään 57vuotias Fränkel pidä­teltiin
maanantaina virantoimituk-se.
sta odoteltaessa tutkimusten tu­loksia.
rämä kuningas oli tehnyt sotilaasta 1
tai oikeammin upseerista maansa;
irvossapidetyimmän henkilön. |
. Fredrik: Vilhelm 1 itse käytti yk- '
iinkertaista univormua, joka oli vai-i
mistettu preussilaisesta kankaasta l
)äinvastoin kuin muualla tavalliset i
.loviasut, hän teki tästä univormus- |
ta •kuninkaan takin", preussilaisen j
alamaisen kunniavaatteen. Samalla f
.iän piti va.stustavaa aatelia valvon-j
ilossaan. Jokaisen, joka halusi oli.i '
)otakin tai tulla joksikin; oli läpi.i
<äytävä tämä koulu. j
Kansanarmeijan alku, joka oli pe-'
räisin vuodella 1813 ja. aiheuliinit |
puolustautumisesta Napoleon I:stii
vastaan, katosi täydelli.sesti seuraa
vina rauhan vuosikymmeninä. Muu­tamia
seikkoja huomattakoon: Jott;i
(Jismarck, .Saksan ensimmäinen
.altakunnankansleri ei olisi joutu­nut
kenraalien alaiseksi, hänet ni-iuitettiin
everstikenraaliksi. Milloin
vain hallituiksen kannalta vaikeata
asiaa käsiteltiin valtiopäivillä, hän
«siintyi univormussaan, vaikka hän
'osiasiassa oli saavuttanut vain
everstin arvon maajoukoissa.
Jos ministeri tapasi nuoren luut-lantin
hoviseremonioissai nuori
nies univormussaan astui huonce-cen
ennen ministeriä. Mutta ei
iinä kyllin. Jotta koko kansan mie-
..cssä saataisiin juurtumaan käsitys
militarismin asemasta siviiliasioit
:en yläpuolella, luotiin reserviluul
iiantin arvo: —
; Jokainen, ,'oka kävi korkeakoulu;!
.{uuden vuoden ajan, .saj_ niin .sano­tun
yhden vuoden, diplomin. So
nerkitsi. että hänen ei tarvinnut
«ilvella kahta vuotta, vaan vain yk
ii ja hänet voitiin ylentää reservi-luutnantiksi.
Esimerkiksi alakou­lujen
opettajat taistelivat vuosikau
5ia, että heidän loppututkintonsa,
laljon laajemmat ku.in ns. yhden
/uodentutkinnot hyväksyttäisiin an-amaan
heille oikeuden pukeulu.i
-ipscerin univormuun kaikissa isän
maallisis.sa seremonioissa. Jokaisen
hyvän perheen äiti yritti saada tyt­tärensä
naitetuiksi asepuvun onii.s-lavalle
miehelle.
Sellaista siis oli ennen ensimniäi.s-tä
maailmansotaa ja .sen aikana. Vk
si niistä .syistä, joiden vuoksi laajat
o.sal Saksan kansaa, erikoisesti Poh-jjoisSaksan
vanhat aatelis- ja up-isuuden
tuhoamista sen laajimmassa
merkityksessä ja ylimmän johdon
1 hajottamista. Kun Ranska syys­kuussa
allekirjoitti nämä sopimuk-
Iset — Ranskan hallituksen sisäiset
1 kriisit olivat estäneet sitä osallistu-
! masta Potsdamin neuvotteluun —-
! se samalla hyväksyi kaikki maini-itut
ehdot. (Valitettavasti ei valtio-i
sihteeristöä talouselämää varten, jo-
I ka piti koossa miehitysvyöhykkei-i
i i n jaettua Saksaa.)
Kaikki näytti siten tietävän hy­vää
demilitarisoidulle Saksalle; Sen
koululaitos otti ensinnä käytäntöön
i tämän uuden hengen. Näin tapah-j
tui varsinkin kun valittiin opettajia
Haluatteko
lopettaa
tupakoinnin?
Kokeilkaapa seuraavaa keinoa:
Ottakaa savuke aina" kun teidän
tekee sitä mielenne. Sytyttäkää ja
vetäkää J O K A I N E N savu harkitus-- •
j a tupakan makua -ja tuoksua tark­kaillen.
Älkää unohtuiko tupakoi­maan,
jos haluatte vapautua siitä,
vaan tarkkailkaa toimitusta ikään
kuin tekisitte sitä ensimmäistä ker­taa.
Jos voitte tupakoida näin Tie^
TOISESTI silloin tulette pian =ha-vait.
semaan, miten pahalta tupakka
maistuu. Huomioikaa myös, m i l l a i -'
sina hetkinä teidän tekee eniten
mieli tupakkaa, oletteko ristiriitai­nen,
innostunut, hermostunut tai
uudesta" sukupolvesta jä^sVuJoUiin ikävystynyt, ja huomatkiia,.
auttaako t u p a k k a t e i t ä näissä ongel­missanne
todella. Tällainen tark-
Kill Langstroth (keski), Bud Spencer ja Elän Stuart esiintyvät
CBC:n TV:n Singalong Jubilce-ohjelmassa joka maanantai-iltana
kesäajan. Tässä Halifaxissa valmistetussa ohjelmassa annetaan
päähuomio kan-sanlauliiillc.
vanhoja. Tämä tapahtui selvien an-linatsististen
asetusten mukaan, joi­ta
kouluttajat noudattivat. Ne
vastasivat heidän omia vakaumuk-siaan.
Sitten Yhdysvallat kuitenkin taju­si
vaaran, joka sisältyi Saksan ta­lousrakenteen
muuttamiseen. Se!
kailu — jos viitsimme sitä tehdä —
lopettaa tupanhimon ilman pakkoa
ja itsekuria. Tupakoiminen yksin­kertaisesti
lakkaa kiinnostamasta.
Kokeilkaapa. Varatkaa aikaa tuipa-.
koimiselle, tarkkailkaa toimitusta,
pelkäsi, että nämä sosialistiset aja- älkää YRITTÄKÖ olla polt­tamatta.
Vaikutus on hamn](astytta-
{Jatkuu sivulla 4) va.
PÄIVÄN PAKINA
Sellaistakin sattuu
Jos ei huomioida sodanaikaisia
surkeuksia sotilassairaaloissa eikä
hautajaisia, niin liiallisesta ilosta,
mikäli jollakulla sellaista mielen­laatua
on nykyolois.sa liiaksi, pääsee
e r i t t ä in nopeasti ja vaivattomasti
eroon sillä, että menee seuraamaan
.loliisioikeuden istuntoa, missä käsi­tellään
n.s. pikkurikoksia.
Siellä on miehiä ja naisia, jotka
ovat ehkä astuneet liian kovasti
•korkin päälle; on yhteiskunnan
murjomia henkilöitä, jotka ovat
.tehneet pieniä vilppiä ja pieniä
kolttosia — ja joutuvat tietysti yh-^
teisölle vahingollisina aineksina
tiilenpäitä lukemaan.
Tarkoituksemme ei ole puolustaa
rikosten tekijöitä. Yhteiskunnan on
käoitellävä ja huolehdittava taval­laan
sellaisiakin ihmisiä.
Mutta säälittävää nähtävää ja
kuultavaa sellai.set oikeuskuuluste-iut
antavat, sitä ei kukaan ajattele­va
ihminen voi kieltää. •
Asiaa pahentaa vielä se, että
kaikessa majesteetilli.suudessaan"
porvarillinen laki "kieltää niin rik­kaan
kuin köyhänkin nukkumasta
sillan alla" kuten Anatole France
sattuvasti sanoi. ;.
Eivät varakkiiat ihmiset joudu
useinkaan virkavallan kansjsa teke:
miseen esim. juopottelun takia —
he juovat klubihuoneissaan ja ava­rissa
asuinpaikoissaan ja jos päih-tyväTR^
in", mitä sillä on väliä kun
säfööri eli autonajuri on kuitenkin
selvänä. Toista on köyhän miehen
tai naisen, joka erehtyy ottamiian
nurkkahotellin . anniskelupaikasta
muutaman ryypyn liikaa: Jalkamie-henä
voihan joutua horjahtelun
vuoksi tekemisiin virkavallan kans­sa
ja autolla ajae.ssa voi käydä sa­moin.
Selvä.stikin köyhillä pikkuih-miäillä
on paljon suuremmat mah­dollisuudet
joutua tällaisista pikku-rikkoumuksista
tekemisiin järjes­tysviranomaisten
kanssa kuin on
varakkailla miehillä ja naisilla.
Ja toisinaan ovat tuomiotkin sa­maa
maata.
Tä.ssä on pari esimerkkiä: Tuo­mari
Frank Costello langetti muu­tama
viikko sitten lahjuksia vas­taanottaneelle
eräälle parlamentin
jäsenelle "ehdonalaisen" tuomion
sillä perusteella, että parlamentti-jäsen,
joka saa edustustehtäväs­tään
$10.000 vuositulot ja huomat­tavia
muita etuisuuksia, oli tuoma­r
in sanoja käyttäen "kovassa rahan
tarpeessa".?
Mutta osapuilleen samaan aikaan
(heinäkuun alussa) tuomitsi poliisi-tuomari
Fred Thompson 66-vuo-tiaan
William Dougghert-nimisen
miehen 3 vuodeksi vankilaan siitä,
e t t ä hän oli ryöstänyt leikkipyssyä
välikappaleena käyttäen eräältä
naiselta $8.00. E i auttanut se vaik­ka
puolustusasianajaja sanoi, että
syytetty on huonossa terveydessä,
että osa hänen vatsalaukustaan oli
leikattu pois, että hän saa pyörty-miskohtauksia
ja potee muistinme­netyksestä.
"Te annoitte minulle kuoleman­tuomion",
kerrotaan miehen sano­neen
tuomionsa kuultuaan.
Tässä on köyhä, sairas ja onne­ton
ihmishylky, joka leikkipyssyllä
uhaten syyllistyy kyllä tuomitta­vaan
tekon.
Mutta vertaamalla, hänen '"kuole­mantuomiotaan"
. edelläkerrottuun
parlamentin jäsenen saamaan eh­donalaisuuteen
rikokseen,' jolla ei
ole mitään moraalista oikeutusta
eikä liioin mitään todellista talou­dellista
pakotusta, silloin näyttää
pakosta siltä, että oikeus voi tolia
kaiken lisäksi myös toissilmäinen.
Mutta niin masentavia ja ikäviä
kuin pikkurikoksia käsittelevät oi-keuskuulustelut
ovatkin, niidenkin
tiimoilta nousee toisinaan. räisky­vää
hirfehishuumoria.'
. Viimeisin huomioomme tullut tä­mäntapainen
juttu on peräisin To­rontosta,
missä eräs 2.5-vuotias mies.
Charles Szabo-nimeltään, joutui
"hurjan luontonsa" takia, eli tar­kemmin
sanoen vaimolleen valehte­lemisen
eteen.
vuoksi korkean raadin
Mainittu mies "unhoitti" tulla
lauantai-iltana kotiinsa. Kun vaimo
halusi tietää, missä hän oli ollut,
mies selitti, että kaksi miestä tuli
hänen toimistoonsa ja nukutti hä­net
pakkokeinoin kloroformia hy­väkseen
käyttäen. Jatkaen meriseli­tystään,
mies oli kertonut edelleen
vaimolleen, että hän heräsi vasta
sunnuntaina Pickering-townshipis-sa.
mistä oli tullut peukalokyydillä
kotiinsa, Torontoon.
Vaimo luonnolli.sesti hätääntyi
asiasta ja teki ilmoituksen poliiseil­le.
Mies kertoi viraiiohiaisille .sa­man
tarinan. Mutta kun poliisit ru­pesivat
tutkimaan asiaa, he havait-sivatkin.
että miehen puheissa ei
ollut häntää eikä päätä. Se oli silk­kaa
valhetta ja niin sai mies syyt­teen
julkisesta pahanilkisyydestä.
Mutta poliisituomari suhtautui
asiaan melko suurella ymmärtä­myksellä
ja langetti miekkoselle
vain ehdonalaisen tuomion sillä pe­rusteella,
että Szaboa "rangaistiin
kahdesti samasta rikoksesta" —
rangaistuksen antajina oli miehen
oma vaimo j a poliisituomari. "Toi­vottavasti
t ä m ä kokemus oli opiksi
teille" sanoi,poliisituomari, "sikäli,
että vastaisuudessa ette enää valeh­tele
vaimollenne".
Sellaistakin sattuu.
-- —• Känsäkoura.