Vapaus, December 30, 1954

              ml
rusi näytelmä
Tasavallan «venftiaiTien draamateat'^.
I l o n esittänyt ensi-Utanäytöksenä
.' Arbuzovin draaman "Vaellusvuo-
STSytelinSssa esittävät pääosia ta£a-^^
Illan ansioituneet näytteUjät I..
odlonov, N . G. Fedjaleva sekä näyt^*
UJät N . iS: Makejev, C. A . Ramzina, <
, J. Shmygina j a T . I . Vojeikova., l
Näytelmän, on asettanut ohjaaja;;!.
Plsbvanger, laidepuolen ö n ohjan-i
t i B l . V . Sulimov.
Teatteri on alkanut (harjoitella « . '
Estislavskfn <' s^iQrtelmää ^ ^(Ffeltovaiis' •
. kervätlintu". - ^ f l
— Vuoden 1953 lopuUä toimi C!a>
Idassa kailckiaan 21 vllnapolttimoa;
ista g b l l Ontariossa j a 8 Quebäslssa.
STARKS^S GABAGE
Puhelimet:
E M . 8-7§75 - kotiin WA. 1-9740
371 Spadlna Ave. (takana) '
roronto Ontario
reemme icaikkea autoalan korjaus-'
ityötä. — 24 tunnin vetcq>alvelu.
A. Salo ija A . Hissa
iimiiiipmiiimmffimiHHmiiimmi'
Parkway Bakers
ralmistaa znoka^ Ja kahvileipää
jelvoksia, nimipäivä-- ja hääkaak-nja,
luxippuja yjm. lelpomoalan
uottelta.
PUHELIN £M3-767«
M QoMn.St W. ToTontOb Oat
ONNITEBVO
l l l i i l l i l l l l i l l i l i H I I H H i i H i i U i i l l i i i f i nq
PETER A. VESA
-. B*..''Aw''TiT«» B*
Barrister, Solicitotj Notary
SUOMALAINEN
LAKIMIES
GE. 3392
028 DanförthAve.i Toronto
IR. LESLIE SIMQN,
H O - J A S U K U P U O L I T A U T I EN
:OISLÄAKilBI
3 SPADINA ROAD
(Blborin kulmassa)
TORÖNTCX ONT.
Vastaanotto tiumft:
2-4 lp. Ja 6-7 l p.
nheUmet: Konttoriin WA. 1-6614
Kotiin WA. 2-8015
- Hammaslääkäri
EURGEONS' B U I L D I NQ
Toronto, OntavI*
lale 8237
t ovat saapuneet . . .
I K K I SUOSITUIMMAT
TMILEVYT
iosittujen laulajien levytykset
•haat Jonlolevyt Ja -lahjatkin.
»1
.Henry Theel
eel
r h e e l
.TiiTikjti^rlp^^n ,
I junkliarinen
d Junkkarinen
k i Junkkarinen
igo. Metro-tytöt
karinen
kki Junkkarinen ^
aMetro-tytöt
Olavi Virta
Virta
Ti Vhrta
[etro-tytöt
Metro-tytöt
a Eirto
i , valssi, Juha Eirto
Theel
kävalko
'Ikävalko
valko
na Ikäva&o
isteeri
Ica,'Justeeri
karinen
karinen
Skl, Esa Pakarinen
inen
etro-tytöt
tmllasidi. M a t t i Louhivuori j a
Metro-tytöt
t i Louhivuori
I
rt Tauru
isteeri
tkermä, Tamara j a Justeeri
sikermä. Tamara j a Justeeri
i^ytöt
V i r ta
(tro-iÖrtöt
OKA] l A L LB
AIFPALE
ätaefysknlai)
ittää vähintäin kohne levyä.
I J B E L L A !
i^oihpany Ltd.
tdkku-Ja vähittäismyyjät.
StlDBURY/ ONTABIO
'ifiifi^^ ij'Af^t^jvtif.^^Y rillit*.-ij. <'"ji
Hi
italismi
^Ih laholla esitetään (herkästi väite, että
^Seliäisyys luo suotuisat olosuhteet teknii^
'SS TeoUisuusyritYsten välinen kilpailu, seli-bfliSa
niiden johtoportaat tukemaan tehokkaasti
•Smustyötä, jotta ne saisivat käyttöönsä uusia
ja mullistavia tuotantomenetelnnä.l
inoliyhtiöt väitetään, .saattavat omin avuin yi-
KSnskeskuksia. jotka hyödyttävät koko yhteis-
»Ä**™- jäUä lekniikkaa ja jotka määrätietoisesti
ua^öjä teollisuuden käyttöön. Niistä suurista
keksinnöistä, jotka kohoavat virstanpylväinä
j^jj^ylcsen tiellä, on meidän kiitettävä kapi-aultaa
lämä propaganda.. -
flttu totta?
tiedemies ja r a u -
?saanut professori J .
geen yhteiskunnallista
ttderassa teokirssaan
['^esittelemme, e r i -
fiapitalistisen Jarjes-välistä
suhdetta,
eslintucmansa tosiär
.'vaiuuttavastl pain-
Uliteeani mukaisesti k a -
[aammln j a r r u t -
! tutkimustyötä. T a l la
Ljtsauvoiman tultua v a -
fjtäpitalismi merkitsee
vsuoranaista hengen-;:
OITTEIUN
i maissa, tieteelle a i i -
t%castaan sikali, kuiri
feoaMiävanä tekijänä.
J o k a i s e n i k e k s i n n o n synty edellyttää
pitkäaikaista ; i tutkimustyötä, eikä
pääoma ,ole ensmkiaan halukas s i ­j
o i t t a m a a n • r a h a a ;sellaiseen, missä
m e n s t t a m l s e n ; mahdollisuudet ovat
huomattavat j a voittomahdollisuudet
pienet. Korkeasuhdanteen vallitessa
r — j a s e l i a i n e n o n a i n a l y h y t a i k a i n en
— n latfcaa - k a p i t a l i s t i s t a k i n .maksaa
v a i v a n investoida r a h o j a hänen k a n ­n
a l t a a n r, n i i n i k i n kyseenalaiseen . t a r -
k o i t i i k s e e n k u i n t i e t e e l l i s i in t u t k i m u k ­s
i i n , m u t t a k e i n o t t e l u l l a h a n o n joka
tapauksessa (voitettavissa enemmän.
E i i liene yleisesti tunnettua, että
yleensä k u l u u huomattavan pitkä a i r
k a keksinnön keksimia3sta sen; käy-^
täntoön ottoon.
Sähkö oli tunnettu jo niin varr
hain kuin :1700-Iavalla, mutta
-vasta sata -vuotta mydbemmln
^ ' olivat tiedemiehet selvittäneet,
im
ISS EDITH LECHELT
JA
[R. ERIC JÄÄSKELÄ
f:
tfVANCOUVER, BRITISÖ COLUMBIA
l i i
te
ta onnea ja menestystä avioliitollenne
"vat seuraavat sukulaiset ja ystävät:
JäaskeE
jaEmmhaksi'
men
Mankinen
Kaukinen
lläki
«PPänen : ,
Alanen '
iBOl
lanani
Taarala
«Pesola
Jttinietty
"tarila
iahti
^ Berd
Huhtala
ilsabel
der
Lfielthlf'^"*'"^'^
.^Y.Muftta
Mältelä
äHuiitaia
^IjJkVatunki
, > F. Holmes
».Jfhtinei
JKunellus
iJ^Vili Laukkari ^
['tfeari
R r ? - ^ a l o "
l,C?«ander
flJJ«-A.MacPherson
r?8ulo Martin
L . j a M . V a r i la
L . Pudas
Elsa ja l i . Hurula .
Victor 'Heten
Heiuy Lalxti
A i l i Puitus
Emile K i n n on
v-MTirjamrSi N . Itkonen
Mr. j a mrs. J . L u h t a la
Mr. A r v i Rasilainen
Mr. A . Kumpula
Leo Nelson.
J . Häyiiä
Mary ja NUlo K a i la
Mr. H . iHanni ^
Mr. j a mrs. Jack Jackson
Martta Hautala
Arthur Ranta
Mr, j a mrs. L . Kajander
Mr, j a mrs. Henry Niska
Mr. j a mrs. J . Aito
Matti Manuni
Jilr.: j a mrs. Uno SoderOiolm
E f l i e j a Isaac Niemelä
A. Naamanka
Fanny Reynolds
John Autio ^
Nina Y l i n en
Elsie j a I l m a r i Roos
Wamer A . Kennon
G. Sutheveand
F. Biswell
G. Hampton
L. Hampton
Fanny «Lind j a A m ie
Ansa Mikkonen
L i l y Ström
Marjatta
J , Sato
KaUe OystUä
Mr, j % mrs. Nunni
Tyyne j a L a u r i V i i t a la
Mr. j a Olga Mäki
M. ' ja H . Vahaio
Kr Vilckman
Tekla j a A . Kääriähien
CLINTON HALL
2G05 East Pender St:, VancodyeV; &
JOtJLUKUUN 16 P. 1954
Kirros
'*»«hSn.-^«'^i?™^"^' kUtoksemme .arvokkaista
'^u^äästämätS; °^ myöskhi naisystäville, joöca
lausua
»v,»^ä:^äitStenmJm?e^ n"a"u*t ithtaevrakkuslili, set kahvi- ja voi-
'kaikkia muistaen,
C JXÄSKEI4
Yrtä^deTl?*? " ?a"«ttavaksi,
EDITH JA
millä tavoin sähkövirtaa saatet-tim
käyttää hyväksi, ja tarvittiin
viclakto vuosikymmen Iisaa, en­nenkuin
ensimmäiset sähkölam­put
syttyivät. Vasta tällä alueella
— sähkövirran moattamisessa
sähkövaloksi - osoittautuivat
voitonsaantimahdolUsundet rilt-lavan
suuriksi, jotta keksintöä
kannatti rjhtya käyttämään.
V A A T I M U S ÄIITTASUHTEISTA
Keksintö tuottaa voittoa vain sillä
edellytyksellä, etta se leaalisoldaari
suuressa mittakaavassa. Sellaiset kek^^
smnot, joiden avulla saavutettu työn-saasto
on suhteellisesti vähäisempi
— ya-kka :o silti olisi sinänsä h y v i n ­k
i n huomattava — «vat kiinnosta
kapitalismia.. Höyrykoneen tarjoa­mien
taloudellisten etujen. tuli olla
entiseen verrattuna ylivoimaisia, en­nen
k um kapitalistit ottivat sen käyt­töönsä.,
*
piettäkäämme että tietty yritys si^
jOittaa (varcjaan , tutkimustyöhön.
Olettakaamme edelleen, että tämä
tyo johtaa uuden, suuren keksinnön
. tDkemiseen, Y r i t y s saa siitä kuitenkin
voittoa vam sillä edellytyksellä että
keksintö vo-daan pitää salassa j a että
riittävän suun.määrä kilpailevia y r i^
tyksia ei suorita samaa tutkimustyö-,
ta samoin menestyksin. Jotta taas
esim. maatalouden alalla suoritetulla
tutkimustyöllä oUsi minkäänlaista;
arvoa kapitalismin ..oloissa, on työn
oltava, mittasuhteiltaan. Jiuorastaan
suunnatonta j a vastaavasti erittäin
kallista.
M O N O P O L I T J A R R U T T A V AT
TIEDETTÄ
V Nykyisin, eivat Englannissa kui­tenkaan
valvo enää tärkeimpien tie­teenhaarojen
kehitystä kilpailevat y h ­tiöt,
vaan monopohyhtymät. Teoreet­tisesti
ajatellen naiUa jättiläisyrityk-
. s i l l a on hyvät edellytykset sijoittaa
suuna määrärahoja tieteelliseen t u t ­kimustyöhön.
Englannissa organisoi
kymmenen suui-yiitystä neljä iviidet-taosaa
teollisesta tutkimustyöstä.
Saksassa taas I. G ; Farbenin ylläpitä­mä
tutkimustyö pysyi pitkiä aikoja
houmattaivasti laajempana kuin ne
tutkimustyöt, joita suontettiin y l i -
opistoisra t a i valtion tuen turvm. M o -
nopolijarjestelma poistaa , nalnollön
taloudelliset esteet, silla tutkimus­työstä
koituva vo;tto menee kokonai­suudessaan
yhtymän hyväksi; myös
mahdollisuudet ovat suui-emmat. j a
tappiovaara pienempi, k u n tutkimus­työ
on monitahoista -ja se • voidaan
järjestää tapahtuvasti kollektiivisena
Monopolijärjestelmassa on kuitenkm
tutklmustyöyllyke tavattoman paljon
heikompi kuin niissä olosuhteissa,
joissa on olemassa eri yritysten v a ­lista
kilpailua.
H I O S T U S J A M A I N O N TA
" T U T K I M U S K O H T E I N A "
Rationalisointi, työtahdin kiristä­minen,
k a i k k i riiston tshoatetut muo­dot
lisäävät kapitllistm saamaa
voittoa huomattajvasti voimakkaam­m
i n kuin tieteelliset parannukset.
Tästä seuraa johdonmukaisesti, että
nionopolikapitabsti sijoittaa varo­j
a a n työntutkimuksiin, mainontaan
yms., kun taas tieteelllsim tutkimuk­s
i i n suhtaudutaan villeämmin kuhi
•kilpailuolosuhteiden vallitessa. ,yksin-.
oman se rahamäärä. Joka sijoite­taan
patenttUääkkeiden mainostami­seen
— joista useunmat ovat, joko te­hottomia
tai suorastaan vahingoit­tavat
käyttäjäänsä^— on n . 3 m i l j.
puntaa suurempi k u i n se sumaa, m i n ­kä
valtio j a yliopistot yhteensä myon-tä-
vät. tieteellisiin tutkimuksiin.
Jos yka' enllmen jcone korvataan
uudella j a tehokkaammalla* havai­taan
koko tuotantokoneisto tuotapi­kaa
vanhentuneeksi. Tasta samoin
k u i n aikaisemmin mamituistakin te­kijöistä
johtuu, että monopoliyhtymä
useinkin on välittömästi kiinnostunut
tutkimustyönjarruttamisesta. Osit­t
a i n pyritään tehdyt keksmndn j a h a ­vainnot
estämään tulemasta käytän­töön,
osittain taas pyritään supista­maan
tai keskeyttämään käynnissä-olevia
tutkimuksia.
Saskatc!iewaniii öljy
Caigar>. - vaikka Albertan maa-
«unta c n saattanut kalkki Canadan
muutmaakuiinat.arjoonlljy^^^^^^^^^
jmiseen ja tuottaniiseen nähden n un
t o s i a s i on kuitenkin, että h y v m h u o.
mättävässä maär.n esuntjy öljyä -ja
»^rmonkaasua m y c ^ ^ Ul^^Z
\anin naapun.'naakunna:r,a. Jouluk.
10pnalln:cltettiinSask.maakumiaS
oUeen kaikkiaan 1.C61 tuotantokykyis-ta
oi.,ia..-osta, jonka Iisaksi oli 120
luonnonkaasulahdetta.
Amerikkalaiset teknilliset aika­kausjulkaisut
todistavat BeUin
pnhelinyhtiöUä olleen v. 1947 hal­lissaan
3,430 käyttämättä jätet­tyä
patenttia, jotka yhtiö oli os-
' tanut nimenomaan ; estääkseen
niiden soveltamisen käytäntöön.
Kysessäoleva yhtiö on koko toi-mtotansa
ajan ostanut suorastaan
massoittato patentteja, Jotka on
pantu hyllyne pölyttymään. Jotta
voitaisiin estää tuotantomenetel­mien
tehostumineqr Ja laitteiden
teknillinen kehlttymhien.
Tiedämme niinikään, että kaasu-yhtiot
aikoinaan taistehvat sähköva­lon
kaytäntöonottamista vastaan ka^-
L n käytettävissä olevin keinoin Ja
että samoin »"«"«ttellvät lenuätm-yhtidt
puhelinyhtiöiden suhteen, pu
Liinyhtiöt rad.oyhtiöklen.«uh^e^.
ja aivan samoinhan sabotohat post
Jamxujen omistajat
Lmmln ensimmäisiä rautatieyhteyk-r^
aikissa näissä t - P ^ " ^ - ^ ^
uudet kekslmiöt tosin
ituneet ihmisten P - » v « ' ' ^ " ' , " * " , ' ;
S vasu senjälkeen. kmi «Uhin on
mobilisoitu uutta,pääomaa.
MDRHLl HYöDYNTAVOrrTELUN
Aina 1920-luvulle saakka oh t e i d e i
miehelle mahdottomuus saada käyn-
Iin tutkimu:csia, joilia olisi selvitet­ty
alumiinin j a muiden keveiden me-'
tallien puhdistusmenetelmät ja käyt-'
to, varsinkin m.td tulee niiden k y ­kyyn
korvata teräs monilla eri aloilla
Alumiinin tuotanto oh nimittäin pie­nen
kansainvälisen monopolirenkaan
kasissa ijoka pyrki p.tamaan metallin
hinnan korkeana pysyttämällä sen
tuotannon n lm pienenä kmn suinkin
mahdollista. Taloudellisen j a polilt-tisen
vaikutusvaltansa avulla tämä
renges. e:i'.i,kaikki tutkimukset, k u n ­nes
lentokoneteollisuus avasi niin
laajat käyttöalat alumiinille, etta
tutkiaustyot oU pakko "päästää i r t i ".
Erain varsin vastenmielisen e s i -
merkir 3iita, kuinka pitkälle monopo-iiyhtio.!
saattaivat mennä jarruLtaes-saan:
vistikaan keksittyjen tuotteiden
valmisUsta, jotka parantaisivat i h ­misten
mahdolluuuksia, mutta pie-nentaisvat
noiden yhtiöiden voittoja,
tarjoaa Englannin laaketeolhsuuden
piirissätapahtunut skandaali;
; Engannin kemiantehtaat osti­vat
nmittain muutamien uusien
mullisavien lääkeaineiden paten­tit
jaestivät niiden vaUnisfami-sen
sien taatakseen omien, van­hojen
uotteidensa menekin. Vih­doin
Oi lääkäriliiton pakko puut­tua
asian ja murtaa monopoli.
Vielä snkin Jälkeen kun asia oU
tullut jelsesti tunnetuksi, oli ke--
miantelaiden. johtajilla otsaa
puolusta menettelyään väittä-mälli,;
dä valtiovallan antaman
määräyhen mukaisesti vain heil­lä
oli oikus valmistaa noita uusia-lääkkeitä
Talloin heidän voiton­tavoitteiltaan
oli jo ehtin.vt a i ­heutua
(delUnen sairaiden i h ­misten
Jokkomurba.
Taltetosfen fa^^^^
. -• Vihne vuonna Petros­koin
säästökassoissa kasvoi talletus­ten
jaännössumma mUtel 0,5 miljoo­nalla
niplaUa, mutta kuluvan vuoden
kohnen neljaimeksen aikana — 6 m i l -
joonaUa 436 tuhannella ruplaUa. K a s ­vanut
on myöskin talleUajaln luku.
Säästökassat maksavat tallettajille
paljon korkoja sekä-myöskin voitto-talletusten
arvonnassa langenneita
voittoja. Vihne •vuonna oli kaupun­gin
sasätökassoissa tällaisia voittotal-letuksia
nohi 1,180,000 ruplaa, mutta
tänä vuonna niiden yhteissumma kas­vaa
entisestään.
Suomen
(Jatkoa Jliipstäi
taivuttava. JBA. Mehiander <r) puo­lusteli
xuotsalaisea tcansakipublueen
kannanottoa samalla tavoin Ja Ilmoit­ti,
että presidentti oli suorastaan k i e l ­täytynyt
himittämfistä vähemmistö-halutusta.
TSmän jälkeen ed. K a i t i la
saikUi aiheen todeta, että "olisi p a ­rempi
vetää tämän asian ylle unoh­duksen
himmeä verho".
Ed. Eäno Taihio (kd> lausui asiasta
MUUTAMIA KAPITALISTISEN
ANARKIANSEURAUKSIA
K a p i t a l i s t i : ryhtyessä markkinoi­maan
tiettyv keksintöä saattaa hä­nen
kilpaiJij taan. uhata perikato.
Nama yrittaat useinkin. pysytellä
kilpailussa p m l l a tarttumalla k a i k ­kiin
tarkoitiseen sopmm as:-isiln
pyrkiessään vttamaan aikaa.:Yleen­sä
he turvaiitvat tutkimustyöhön
vasta yhdermlätolsta hetkellä, jol­loin
varankki on jo väistämätön.
Yhteiskunnass vallallaoleva afiarkia
ei kykene antaaan ratkaisua n l l hm
i n h i m i l l i s i i n ; nrhenäytelmiin, jotka
se aiheuttaa, 'amantapaisia trage­dioita
tavataa: runsaasti varsinkin
kemianteollisuien p i i n s t a T - asn ke­hityshän
on imeisten viidenkym­menen
ivucden k a n a ollut erikoisen
nopea — tietymuten aineen korva­tessa
entisen m menestylBellisestl,
että seuirauksenon ollut koko maan
käsittäneitä kastrofeja, joita el
mikään valvova !ln ole- kyennyt p y ­sähdyttämään.
•
maan kelvottomiksi nhtä tuotteita,
j o i t a teollisuus vahnistaa. Rakennus­teollisuuden
alalla Jatkui vuoalmäd-r
i a kova taistelu sementhx j a teräk­sen
v a l i l l a , mutta kaiken tämän a n a r ­k
i a n keskeltä el löytynyt ainoatakäaiii'
puolueetonta auktoriteettia^ joka^ oli-i
sl saanut tilaisuuden selvittää minkä­lainen
sementin j a teräksen yhdis­telmä
missäkin tapauksessa olisi
edullisin. J a jos tuoUamen puolueBtoh-auktoriteetti
olisi antanut laUauhton-s
a olisi k.o. lausunto taatusti peitottu
pahanpäiväiseksi sen yhtiön tohnes-ta,
jonka etujen, vastainen se lähhinä
olisi o l l u t .,
Hyödyttömiä jopa vahingollisia­kin
patenttilääkkeitä, hammas­tahnoja
Ja kosmeettisia aineita
markkinoidaan jatkuvasti vuodes­ta
toiseen, koska asioista perillä
olevien henkilöiden on vaarallis­ta
ilmoittaa julkisesti, mistä ' a i ­neksista
ne on kokoonpantu.
Tuottajat voivat painostaa Ja vai­nota
— mm. kunnianloukkausta
Ja elinkebion ehkäisemistä kos­kevien
lainkohtien avulla Jo-l<
aLsta. joka avaa suunsa ker­toakseen
totuuden tämäntapai­sesta
liiketoiminnasta. Suuret
englantilaiset pälvälehdet — Jot­ka
ovat luonnollisesti kapitalis­tien
omistuksessa — kieltäytyivät
vuoshnääriä Julkaisemasta Eng-lannm
lääkäriliiton hiuttusanais-ta
Ja maltillista Julkilausumaa
jossa yleisöä varoitettiin pastöri-
. soimattoman maidon vahingolli­suudesta.
Vihne vuosiaan puolella tu­houtuivat
niii indigonviljelijät
kuin sen kau|aatkin aniiiinl-värien
tulvahtasa markkinoille.
Sen seuraukset: useammat mll-
Joonat intialait maatyöläiset
Joutuivat työttöiksi ja miljoona
ihmistä kuoli mään. :.
T U O T T E I D E N L ^ TU
Porvarillinen ppaganda: pyrkii
^ o t t e l e m a a n , -Q. kapitalismin
oloissa tuotetaan Idulliseati p a r h a i - '
ta mahdollisia tarolta hintoihin,
jotka k i l p a i l u pitaäalvimpana mah^
dollisina. Tämä oitaydellisesti, pe-:
rää vailla. Kapitalisen tuotannon
yksinomainen tarltus on «voiton
saaminen. K a p l t a l u ei sus • ponnis­tele
ensinkään varuakseen kansa-,
lainst mahdoUlsimm alhaiseen i i i n -
taan, vaan valmisttseen tuotteita
mahdollisimman halla j a myydäk-seen
ne n i i n korkea hmtaan kuin
kilpailu suinkin.antanyoten. T4stä
seuraa, että kulutu-iikkelm tulee
kapitalistisessa maas olla helposti
mj7tävä, sen on oltaTralkeasti kor­jattava
j a sen on tuva käyttökel­vottomaksi
mahdollisiaan nopeasti,
jotta sen tilaUe h a t t a i s i i n uusi
Meidän käyttamämn saippua on
kaikkea ihhuta k m n H a eikä mis­sään
tapauksessa para: malidollis-ta,
jota nykylstokäytesrjssä olevina
kemian menetelniilla l a i s i i n val­mistaa.
Tuollaisen todehyvän s a i p ­puan
-valmistusta ei oides k o k e i l ­tu
eikä tuUa kokeUemJkaan k a p l -
llstisen järjestelmän vscssa koska
sellainen tuote olisi töi ristirii­dassa:
tuottajan etMjettusss»; nä­mähän
vaaUvat vahnistaan .vähto
^istanhukshi saippuaa; a nopeasti
kuluu Icppui"^
Nykyifllh on tosin oleasa muu­tamilla
aloilla asiantunti valvon­taelimiä,
jotka tarkkaUe^ tuottei­den
laatua. On kuitenkltscstään
•clvää että tuo tarkkaUu oskä huo­limatonta
että tehotonta.» tiede­miesten
omat järjestötkhiit aivan
Illan tiivhsti tWottuJa ktallEtel-
M l t a tulee (valtiovallan aqsttamiiri
tarkkailuelimiin, o n niiden tapana
kiistakysymyksien esiintyessä rajoit--
taa toimintansa s i i h e n että antavat
tukensa Jommalle kummalle k i l p a i -
leista tuottajista, Tuontapainen v a i -;
vonta e: voi m i l l o i n k a a n muodostua
tehokkaaksi niin kauan kuin y h - :
teiskunnalUnen vaikutusvalta': pysSTr'
kapitalist.n itsensä käsissä.
ATOMIVOIiMA JA VOITTO
Tuorein j a kaunopuheisin eshnerk-ki
sAta. tavasta, millä kapitalismi
jarruttaa tieteen ponnistelua i h m i s ­kunnan
parhaaksi, on atomivoima. J o
lähes kahden vuosikymmenen ajan
on lännesea (vastustettu kaikkea s e l -
l a L v i tutkimustyötä, j o l l a olisi- . p y ­ritty
selvittämään atomienergian
rauhanomaisia Icäyttömahdoliisuuk-sia,
kun sensijaan o n runsaskätisesti
rahoitettu erityyppisten atomipom­mien
j a rtykkien vahnistusta. J a
kaitenkin atomivoima merkitsee t ä ­hän
mennessä ratkaisevinta edistys-:
askelta.'- inhimilllajssä tekniikassa. S o ­vellettuna
teollisuuteen,- rakennustuo­t
a n t o o n , m a a t a l o u t e e n , raulialiisen
työn kaikille aloille, o n : atomivohna
raivaava kaikki esteet siltä kehitys-tieltäi
joka johtaa ihmisten h y v i n ­vointiin
j a aivaa mahdollisuudet .vielä-
Kln valtavampaan kehitykseen tule­vaisuudessa.
Lännessä vaikuttavat
voimatuotannon monopohyhtymät
ovat. k u i t e n k i n koettaneet Jtaikin
käytettävissään olevin keinoin estää
atomivoiman rauhanomaista käyttöä
koskevia tutkimuk££a; koska näiden
tutkimuksien tulokset saattaisivat
uhata niiden voittoja; täten ne ovat
jarruttaneet koko ihmiskunnan Ice^
hltysta.
S O S I A L I S M I J A T I E D E
Kuten tunnettua, ovat teolhsuuden
päämäärät sosialistisessa valtiossa a i ­van
päinvastaiset. Teollisuuden tar­koituksena
on tyydyttää inhhnillisiä
tarpeita. Sosialististen valtioiden •ta­louselämä
työskentelee tuottaakseen
suunnitelmanmukaisen määrän tuot­teita
kansalaistensa käyttöön, .Ja näi­den
tuotteiden tulee olla sekä malx-dollisimmari
hyviä, mahdollisfanman
kestäviä että mahdollishnman halpo­ja.
Näissä nkissa kansojen itsensä
omistama teollisuus on ensisijaisesti
kiinnostunut työskentelystä käsi: kä­dessä
tieteen kanssa Ja kaikenmah-mm;
seuraavaa '.Kokoomuksen Ja sen
ympäriUe: ryhmittyneen porvarilltseh
oikeiston manööverin seurauksena nyt
käsiteltävänä ^qleva uusi valtalakiesi-tys
eroaa edeltäjästään vahotivähäisis-sä,
voisiko sanoa;:: toisarvoisissa- koh­dissa.
Jokainen edustaja. Joka lä-hemmhi
tutustunut edelUse^n kokoör'
muksen hylkäämään ja njft käsiteltä­vänä
olevaan esitykseen, on vannaan­k
i n tämän vohmt todeta. Valtalain
muuttaminen todella väestön toimeen­tuloa
tiurvaavaksi lakiesitykseksi edel-lyttälsikto
näin oUen, että se hyväk­syttäisiin
valiokunnan miethitöönlit-tetyn
kansandemokraattien vastalau­seen
mukaisena. );
Kansandemokraattien taholta* teK-t
i h i useita muutosesityksiä.; Lakiesif^^
tyks^n 1 pyk. ehdotettiin muutetta­vaksi
siten, että pyöreä puu Jätettäl-slto
vientisäännöstelyn ulkopuolelle.
Esitys hylättiht äänin 129-51. Saman
pykälän 5 kohta «esitettiin kuuluvaksi
siten, että yaltioneuvostolhi olisi vai»;
ta antaa määräyksiä yksltyislUe työn­antajille,
tuotannon Icäynnissä pitämi­seksi
tahi lisäämiseksi sekä näiden Ja
kuntien V velvoittamisesta; huoldhti-maan
muilla toimenpiteillä tjröttö-
^myyden torjumista samohi kuin mää­räyksiä
siltä, missä määrin yksityiset
työnantajat valtion ohella osallistuvat
työttömyyden torjutmasta aiheutuviin
kustannuksiin, sekä määräyksiä työiif
välitystohninnan Järjestämisestä.
Tämäkin esitys hylättiin äänhi
146-38.
Lain 2 pyk. kansandemokraatit esit­tivät
kuuluvaksi seuraavasti:
Hintatason nousun estämiseksi Ja
oikeudenmukaisen : palkkatason a i ­kaansaamiseksi
Ja ylläpitämiseksi valr
tioneuvostoUa on valta säännöstellä
tarvikkeiden hintoja Ja maksuja sekä
palkkauksia.
Valtioneuvosto voi asettaa toimi­kunnan
päättämään valtioneuvoston
tarpeelliseksi katsomassa laajuudessa
hintojen ja maksujen i alentamisesta
sekä palkkatiksen korottamisesta. T o i ­mikunnan
jäsenistä tulee kaksi kol­masosia
olla työntekijä- Ja pienvil-jeUJäJärjestöJen
esittämiä.
Valtioneuvosto nhnittää myös h i n ­tojen:
valvonta toimikunnan valvomaan
hintojen: säännöstelemisestä annettu-ijen
määräysten täytäntöönpanoa,
Htotojen valvontatotaiikunta on 13-
Jäseninen Ja siihen kuuluu 9 työväen
Ja pienviljeUjäJärJestöJen (hyväksy­mää
sekä 4 tuottaja- Ja lUkemiespli-rien
edustajaa.
. Palkkauksen suuruutta määrättäes­sä
o n otettava huomioon, että palUco-
Jen minkäänlainen alentaminen ei ole
salattua 'Ja että nykyiset työehtosopi­muksissa
tai muuten ajanmukaisessa
Järjestyksessä mä^ätyt palkat koi-ote-taan/
viime vuosien aikana tapahtu­nutta
elinkustannusten: nousua vas­taaviksi.
Työntekijä- Ja työnantaja-
Järjestöillä on oikeus sopia nähi mää­rättyjä
yähhnmäispalkkoja korkeam­mistakin
palkoista. Palkkojen Ja h i n ­tojen
väliset suhteet tarkistetaan
kuukausittain niin; että elinkustan-
^SETX SAMVELIN,,TX&KEIN.VIENTnVIVABA .
(TienvUtassft sanotaan:,'^Canadaan; Carooppaan". ^Tavaralaatikko-
Jen OBOItelapnssa 01^ merkintä: «Krilsf Canadahe; KrUat EaroSpaUe.*'
Moskovassa Ilmestyvä pllalehti Krokodliu.), v t
Canadan 'kultavara:t
Ottawa. — Canadan pankin tieto­jen
mukaan olivat maan kultavarat
ija Yhdysvaltain doliarireservit J^aik-kiaan
1,921,500,000 dollaria vihne
marrask. 30 pnä. eli enemmän kuin
koskaan ennen.
nusindekshi' noustua suoritetaan vas­taava
palkkojen korotus.
Ehdotus liylättlin. Samoin hylät­tiin
kansanpuolueen ehdotus lain 8
pyk. muuttamisesta siten, että laki
olisi vohnassa vahi 6 kuukautta. V l lr
memainitun esityksen puolesta äähestl
vahi 10 edustajaa, 173 hyväksyessä
hallituksen esityksen.
Kolme miestä kuoli -
nautittuaan ''antifreezeä"
Pore A r t W , ' - - . JMaakuntapoillsro.-^
T. Dhudale ^ ilmoitti kesklvllk&öna^
maakuntapolilsin täkäläiseen päftma-
Jaan, että Ombahikassa erääim Ukm-S
pälltt on yksi mies'kuollut Ja kaksi .
vakavasti sairaananautittuaan " a n - ,^
tlfreczea"., '
Kaksi sairastunutta'miestä tuotUu
tUstai-lltana tänne sairaalaan, Jossa';
molemmat kuolivat varhahi kejächriik*-'
koamtma. Kuolleet ovat Peter Sha- (
coby, laoyilsaBcs Ja aeörge C h e e -'
saquay. , ,
«•II. A T K A * ' V A F . A V S I
SULO WUOLIJOEN MUISTELMATEOS
VAARI MUISTELEE
144 sivua Hinta «Id. n,25
Sulo WuollJoen monet aikaisemmat muistelmateokset CTUlehpättft
> asianajajana", "Hämettä Ja hfimä-läteiä
» ym,) ovat saaneet osakseen arvostelijain yksimielisen klltok-, .
sen Ja laajan lukijakunnan suosion. Näiden khrjojen pääaaiaUlncn
viehätysvoima on nähty niiden syd^ellisessä. lämmössä j a aidossa
kansanomaisessa huumorissa. ' ^
Tässä suhteessa ei nyt maailmalle'lähtevä uusi teos "Vaari muis-^
telee" Jää vähääkään Jäikin edeltäjistään. Hwä^huuÄny^^ '
vät saavat sUtä nihsäin^mltoin aihetta vllpIttömMn ilbön. M u t t a'
kysymys el ole, pelkästään yleisön huvittamisesta. .Nämä Suomen
työväenlUlckeen ansiokkaan \veteraanln muistelmat ovat sekä nau­tittavaa
että myöskin näköaloja avartavaa luettavaa/ Ne antavat
arvokkaita tietoja monlijta tärkeistä asioista sekä kansallisen k u l t ­tuurielämän
ja valtiollisen tolmtanan merkklmlehlstä — Etoo L e i ­nosta,
O. W. Kuusiseen saakka. Kalamlehctkln, saavat tutustua
moniin heitä kllnnostavlto seikkoihin. Mutta kalkkien arvokkalm-malta
osaltaap nämä muistelot liittyvät Suomen työväenliikkeen Ja
kansallisen sivistyselämän historiaan.
SAATAVANAKYT KIBJAKAUPASTAMMB, ,
VAPAUS PUBLISHING CO. LIMITED
BOX 69 SUDBURY, ONT.
m:
l-v5
ON NYT ILMESTYNYT
Wn. jotta ne kykenisivät ^ i l e -
maan ja tarpeen vaatlessa^ltse-dolllseh
tuen 'aaHOLmisestA eli]». Botiar
llstisissa maissa' rahoittaa tieteellisen
tutkimustyön valtio, M. kansa Itse;
j a sitä arvostetaan, koska sen tulok­set
helpottavat ihmistyötä J a lisää-;
-vät hyvinvointia. Näissä maissa y h -
densuuntalstuvat siis tieteen, teoUl-suuden
j a kuluttajien edut täydel­lisesti-
Niinpä tiede onkin Neuvosto-^
liitossa — lähdettyään tällle uudel­le
tielle — kohonnut kukoistukseen,
jollainen ei Olisi, ajateltavissakaan;
jnl55ään kapitalistisessa maassa. J o -
taista kekrintöä 'ja löytöä tuetaan
kaikin mahdollisin kctooln, ne ote­taan
ripeästi käytäntöön J a n i l t a p a -
jannctaan jatkuvasti. Parilaan cslr
merkin tästä tarjoaa Juuri atondvoi-ma,
jota Neuvostoliitossa Jo piar-iiaillaah
käytetään n i J b a i i o^
tarkoituksiin sen ensimmäisen ' ato-
Diivoimalaitoksen mtdeUyi. käyniiln,
Joulu on postitettu kaikille asiamiehille. Jos
paikkakunnallanne ei ole liikkeemme asiamiestä,
niin tilatkaa "Joulii 1954" suoraan kirjakaupas­tamme.
Mitä Liekin toimittaja sanoo "Joulusta'7
"Yleisesti voidaan sanoa, että "Joulun" sisältö on
jouluii tunnuksia vastaava. ^ Seri kirjoituksista .,
huokuu lämmin lählmmäiseni^akkaufi, hyvä'tahto
ja suuri kestävän rauhan toivomus. Sen jokaiselta,
sivulta, kumpuaa esille^ juuri se mikä tavallisten
kansanihmisten mieltä ja ^dänta lämmittää:
Rakkaus elämään, rakkaus ihmiseen." ^ '
Hankkikda itsellöiine" ajankohtainen ja sisältörikas^'
julkaisu "Joulu".
liiiiliiSiilliSi^
VAPAUS
iiiiiliiiiiiiiiiiiii^^^
'im-