Vapaus, December 30, 1954

              Sivu 2 Torstaina, jouluk. 30 p . — Thursday, Dee. 30,1954
m
m»! ii
mi
i i is
V A P A U S
of Jftyaftb CAoadlim^^tt^
„,, Nf.atoy, 1917. AntlMTteed
laxaxtdAT» as^^ bjr Vapani
FD&Udilnfir Confpaxty at lOO-UO
Bffl St. W., euSfimfi Ozifc, Caxiada.
lUcptumei: Sm, OtOce OB, 4-42&1
eOitoxlal Office OB. 4-4265. SSanager
E.8II1EIL EdttorW.acIand.KaUlt«
addreaffeJBo» CT, Sodftonr, Ontario.
nandatioii free of dtoige.
1 fk. 7jOi> e iik. S.75
TbtfmSolaia: t vk. 8JOO 6 kk. 420
1 vk. flJO e kk. 4.7S
Mitä muut sanovat
il
li,
Sf-;:
' i i * ii
J
Jovat
Prof. Iversenin rayhanpalldnto
'Kuten lehtemme uutisosastolla ikerrottiin, sai professori F. I.
:Felix:Imsen eräiden muiden tunnettujen raidianpuolustajai^
joulun edellä Stalinin rauhanpalkinnon tänä vuonna.
Se o l i todella suuri kunnianosoitus, ei vain professori Ivcrsenilfe
joka on katkeamattomalla rauhantyöllään tämän kunnianosoituksen ,
ansainnut — vaan myös Suomen voimakkaalle rauhanliikkeelle ja
Suomen kansalle yleensä.
' Stalinin' rauhanpalkinnon saanut Felix Ivfersen on 67-vuotias '
matematiikan apulaisprofessori, joka on toiminut Heisin ylioppilas­tutkintolautakunnan
monivuotisena sihteerinä j a varsinaisen työnsä
ohella harrastanut vaikeissakin olosuhteisia rauhantyötä. Professori
.iversenin kristillinen maailmankatsomus el ole ollut vain pelkkää
sanahelinää, vaan velvoituksena,-joka on vaatinut häneltä käytän-liollistä
työtä kansojen välisen rauhan hyväksi. Juuri tällaisena hen-
'J^iloÄä önhän osallistunut Suomen kansan mitä erilaisempiin rauhan­liikkeisiin
toimien johdonmukaisesti ja ansioituneella tavalla sotaa
ja^aotavalmisteluja vastaan.
• 'Tässä ominaisuudessa on professori Iversenista kehittynyt yhä
nalkyvämpiä^ Suomen rauhaarakastavan kansan esikuvia. Siksi on
jfiaÄ^Suömen edustajana Maailman Rauhanneuvostossa ja sen lisäksi
yK-j)fhdistysten raailmanliiton varapresidenttinä. Kertoessaan toi­minnastaan
rauhan hyväksi, lausui professori 'Jversen äskettäin ''Tä­nään''
julkaisun edustajalle, että ensimmäinen "maailmansota puhkesi
silloiö, iutt olimme auringonpimennystä tutkunassa Ahvenanmaalla.
'Aurinko tuntui tosiaan pimentyneen koko maailmassa. Minuun so-jianTtuhot,
ihmishenkien menetykset ja kaikki siitä johtuva kurjuus,
tekivät järkyttävän vaikutuksen. Vielä vaikeammaksi muodostui vuo­si'^
918,-veljessota ja sen jälkeinen vainoaika. Laajoissa piireissä,
silloin vallitseva kostonhenki ja aseellisuuden palvonta oli minulle
' syvästi vastenmielistä. Sisällissodan jälkeen liityin niihin, jotka huo-
. l e b t i v a t vangittujen punakaartilaisten perheistä j a toimittivat heille
apua . .,. Ryhdyin omakohtaiseen rauhantyöhön ehdottomuuden lin­jalla.^
Vuonna. 1919 olin mukana Kristillisen Interriatioriaten• (myö-
•hiemmin Kansainvälisen Sovinnonliiton) kokouksessa'. V. 1920 olin
niukana perustamassa Suomen Rauhanliittoa . . . Monet ystäväni
:ervät^ymmärtäneet siirtymistäni rauhantyöhön, mutta minulle ratkaisu
ei.olIut<vaikea. Kun olin selvittänyt asiani itsellenr eikä suuntavii­voista
ollut epäilystä, M v i yhteyksien katkeaminen muut
'^ni;^iin piireihin tuskattomasti. Niiden tilalle, jotka käänsivät mi­nulle
selkärisä, sain'uusia ystäviä...
^'v<<3uomen ^Rauhanliitolla oli vilkasta yhteistoimintaa pohjoismai­den.
.Jcanssa j a vuonna 1930 Pohjoismaiden Opettajain "Rauhanliitto
*j&j|sti ensimmäiset 'Pohjoismaiset Rauhanpäivät Suomeen, Lahden '
1ck»paftk1in
"Tila ei salli'tässä yhteydessä yksityiskohtaisemmin kertoa tämän
hahhaahapjSisen, -oppineen ja-vjrikutusvaltaisen rauhanpuolustajan
<aiKiokkaasU työstä Suomen kansan ja
etujen, kansainvälisen rauhan puolesta. Selvää kuitenkin on; että
varsinkinlapualaispäivinä ja,sotakiihdytyksen korkeimmillaan ollessa, "
professori' Iversen oli "nverkattu" mies, jonka toiminta ja aatteet
leimattiin fvirallisissa piireissä jopa "lapsellisuudeksikin" sen vuoksi
'kun hän rohkeni sotahysteriankin vallitessa puhua kristillisestä rau-hanopisla!
Professori Iversenin myöhempi toiminta rauhan hyväksi ja Suo­men
erilaisten rauhanvoimien yhdistämiseksi on melko hyvin tun­nettu
Vapauden lukijoille j a siksi uskomme kaikkien hyvää tarkoit-
: tavien maanmiestemme täällä yhtyvän lausuntoon, että professori
lyersemon tämän arvovaltaisen rauhanpalkinnon ansainnut, ja että
tämän palkinnon myöntäminen hänelle oli todella kaunis kunnian­osoitus
Suomen rauhanpuolustajia ja Suomen kansaa kohtaan.
ETTEI JflSTOBIA
TOISTUISI
. . . Nyt olemme tflrtymässä 1955.
Äfeillä o n o l l u t Koreamme J a I n d o -
K l l n a m m e , Ja n y t vehkeUlään Länsi-
S a k s a n uudelleen aseistamiseksi.
Ensimmäisen maailmansodan edellä
työläiset tiesfcvät mitä oli tulossa,
m u t t a petettyinä,bectvät voineet esr
tää teurastusta.
T o i s e n maailmansodan edellä k a n ­s
a t taistelivat: ma^inmanpalonielikäl-semtoBksi.
m u t a niillä ei ollut-riittä­västi
v o i m a a . ' ^' ' -
Nyt me näeaime mitä o n t a p a h t u ­massa
;Ja'meI!lä o n m a a i l m a n l a a j u i ­n
e n r a u h a n l l l l t e mikä v o i o l l a v o i t t a ­m
a t o n 4^? Jä vaihtoehtona ei ole v a in
uuÄi v o i l e i k k l , v a a n atcmipalossa t u ­h
o u t u m i n e n . . .
Torinikaamme nyt, ettei historia
uusi Itseään.
~ John Welr, T h e XJkrainian
• C a n a d i a n .
tuFvallisuus ja
mm
NL valittaa
dM Suomi
osaifbfunut
Suomea uhkaava uusi Vaara''
Istuen tuleen "Petroleum Press Servicen" housuilla, Torontossa
.ilmestyvä Vapaa Sana vaikeroi joulukuun 28 pn numeronsa toimitus-kirjoituksessa
noin nimeensä:
^'Jo toisen kerran kolmen vuoden aikana on Suomessa toimivien
länsimaisten öljy-yhtiöiden asema vaarassa . . . " ,
.Tämä "vaara" johtuu mainitun lehden tietämän^ mukaan siitä
.kun Neste Oy aikoo rakentaa öljyn jalostamon 'Naantaliin, Tupavuo­reeni
"Lehti toteaa" sanotaan Vapaa Sanan- yllämainitussa toimitus-ikirjeituksessa,
"että noin v. 1952 puoliväliin saakka kolme länsi­maista
öljy-yhtiötä vastasivat käytännöllisesti katsoen Suomen koko
joljyTiuollosta. . . •
^ /'Länsimaiset öljy-yhtiöt pelkäävät täydellä syyllä, jatkaa lehti,
Jtttä jos Suomen valtio rakentaa jalostamon puhdistamaan^^^^^
taakaöljyä, niin Neste O Y : n puhdistamolla sidotaan öljyhuolto itään
pysyvästi. Samalla länsimaisilta öljy-yhtiöiltä luonnollisesti riiste-
«tään mahdollisuudet päästä entiseen asemaansa Suomen onarkkinoilla."
Todella shirvittävä "vaara"' Suomelle! Länsimaiset öljy-yhtiöt
vaarassa menettää siellä otteensa kun Suomen valtio pyrkii
tilanteeseen, missä se voisLjalostaa omat öljyvaransa saatavissa ole­masta
raakaöljystä!
A Mutta mitäpä Toronton suomenkielinen "Amerikan ä^ni" välit-
«tää-Suomen kansasta, -valtiosta ja niiden hyvinvoinnista, kunhan
du)lme länsimaista öljyryhtiötä voisi vain jotenkin pitää entise riisto-asemansa
Suomessa! ' .
Järsitä Suoman kansaa j a valtiota vastaan' kohdistettua kantaa
erustellaan tyypillisesti länsimaiseen eli suurkapitalistiseen tapaan:
.'fSilloin kun Suomen viranomaiset päättivät siirtää osan öljytuon-fflista
idästä tapahtuvaksi, oli maalla puutetta niin dollareista kuin
^punnistakin. Nyt on tilanne muuttunut. Edulliset suhdanteet (tar-ijcoittaa
edullista idänkauppaa — Vapaus) ovat suosineet Suomen
If^ientiä ja puntia on käytettävissä. Ja vaikka Suomen vienti Venä-
;jälle'yhä on suurempi kuin tuonti (olisipa Canadan vienti Yhdys-
;^yaltolhin samoissa puitteissa sen sijaan että saamme kärsiä vienti-
'«tappiota noin $500,000,000 vuosittain — Vapaus), niin ovat asiat
Ttältäkin kohdalta aikaisempaa parepimalla tolalla. Venäjä näet on
riWstunut maksamaan osan tuonnisllaan kullalla ja läntisillä valuu­toilla,
m Suomi voi ruplilla ostaa tarvitsemiaan tuotteita
!;myös toisista itäblokin mais Siten on epäoikeudenmukaista va-
:iuuttanäkökohtiin viitaten enää vaatia, että länsimaiset öljy-yhtiöt
jatkuvasti markkinoisivat idän öljyä."
•^^1 Tuon selityksen "moraali" on kuvaava: iLänsimaiset öljy-yhtiöt
'•^olivat (ja ovat?) valmiina hyväksymään Suomen öljyostot idän
yparkkinoilta niin kauan kuin Suomella oli valuuttavaikeuksia —
^mutta saatuaan valuutta-asiansa paremmalle " t o l a l l e "— kiitos siitä
rfidän^upäheen — S täytyy ilman muuta viitata kintaalla ;
' MoskoTa, 19.12, ( S T T - R e u t e r ) N e u ­vostoliiton
v i r a l l i n e n uutistoimisto
TlAiSS ^'Julkalf»! u s u n n i m t a l n a - ti
n i i t t e n noottien sisällöistä Jotka
neuvostohallitus o n jättänyt Suomelr
l e , ; R u o t s i l l e ; - ; Jugoslavialle, Sveitsille
ija Itävallalle. Nootit, ovat vastaus
niiniin noptteihin. Joilla mainitut
maSit ovat' vastanneet Neuvostoliiton
konferenssikutsuun.
• T A S S i n ilmoituksen mukaan i l ­m
a i s t a a n Neuvostoliiton Suomelle j ä t ­tämässä
nootlfua v a l i t t e l u siitä, ettei
Suomi v o i n u t o s a l l i s t u a konferenssiin.
Lisäksi nootissa 'sanotaan: " M u t ta
ottaen huomioon, että Suomi s i i h t a u -
t u u myönteisesti Neuvostoliiton p y r ­k
i m y k s i i n lEimxjpan ; k o l l e k t i i v i s en
turvalUsuusjättjestelmän luomlaaksi,
neuvostohallitus olettaa, että Suomen
h a l l i t u s haluaa tukea Euroopan k o l ­l
e k t i i v i s e n : tiuvallisuusjärjestelmän
l u o m i s t a . " (SS)
Uusi tasavalta on
Iierustettu italiaan
• TrJcarfco, I t a l i a . — Verojen
- m a k s a m i s e e n kyllästynyt: 59-vno-t
i a s lampaiden k a s v a t t a j a M l c h e -
: l e M u l i e r i : o n muodostanut k a u ­den
eekkerin laajuisen farminsa
uudeksi "autonoomiseksi t a s a v a l ­l
a k s i " , Jossa hän o n presidenttinä
Ja> hänen vaimonsa j a viisi l a s t a an
tasavallan väestönä. > P r e s i d e n t t i ,
. JoUsti. että k a i k k i verojen m a k s a ­miseen
kyllästyneet ovat t e r v e t u l ­l
e i t a hänen tasavaltaansa Etelä-
, I t a l i a s s a . M a i l e r i sanoi, että Jos
Rooma haluaa o l l a suhte^sa tä­hän
,uuteen tasavaltaan,, o n sen
lähetettävä sinne lähettiläun.sä. r
Lähettilään asemesta Rooman
h a l l i t u s lähetti uuteen tasayai-t
a a n kolme p o l i i s i a . J o t k a h a o l e h -
. (ivat siitä, että presidentti pysyy
kotonaan tai esittää matkusta­m
i s t a v a r t e n k e l v o l l i s en passin —
: '• ts. k u i t i n maksetuista tuloverois­t
a .
Korkeaicouiusivi^tys
nousee Koreassa
; Sodan.päättymisestä (kuluneen vuo^
d e n aikana K o r e a n Jcansandemok-raattise^
ca tasavallassa o n saanrutet-t
u huomattavia t u l o k s i a k o r k e a k o u l u ­sivistyksen
a l a l l a . Tänä a i k a n a on
avattu kolme uutta korkeakoulua Ja
e n t i s i i n korkeakouluihin perustetaan
uusia tiedekuntia. K u l u v a n a l i ^ -
vuonna on korkeakouluissa o p p i l a i ta
56 prosenttia enemmän kuto edellise­nä
lukuvuonna. Lukuvuonna 1953 —
1914 korkeakoulut päästivät 1;100 s p e ­s
i a l i s t i a .
K i m C h a k i l l e nimetyssä rhpkaanl-sessa
teknlkumiaia. kemiallise.';isa i n s ­tituutissa
Ja Vönggsanghi maatalous-i
n s t i t u u t i s s a on järjestetty kurssit,
j o i l l a koulutetaan spesialisteja- t e o l l i ­s
u u t t a , maataloutta j a metsätaloutta
varten oppilaiden varsinaisen t u o t a n ­nollisen
työn ohella.
Vuoden 1956 l o p p u u n menneasä y k -
Kirj. J. Viktorov
P o o l e n voosbadan aikana on
s a k i a l a f n c n m l U t a r i s m l , k a h d e s t i
s y ö f ^ t Emoopaä kAnaät söIaänCl
m o l e m m i l l a k e r r o i l l a isafcsalai-;
sen tayöklta^csen ensinubälsinä
t i b r e l n a o l i v a t p i e n e t v a l t i o t ; E l o - :
fcaan L pnä 1914 fcefsarillisen
S a k s a n sotajbnkot. ylittivät B e l ­g
i a n r a j a t JaallstivafrinaajQ^tnlelr^i
l a J a mlekalla.^l(äval(3, Tshädco^
Slovakia, F a o l a , B e l g i a , H o l l a n t i ;;
Tanäkajä N o r j a ' o l i v a t saksalaisen
m l M t a r i s m l n . enstmmälsetii^uhrit .
toisen maailmansodan a i k a n a .'
N y t P a r i i s i n sopimusten ratifioin-;^;
n i n a i k a n a ; j o l l o i n t a r^
ö n Jälleen' elvyttää - saksalainen
. m i l i t a r i s m i , lierä» kysymys: M i - r
' l i i n näiden s o p l m a s f e n : r a t i f i o i n ti
v o i Johtaa?
K y s y m y s on^ täysin aiheellinen ja
oikeutettu. Euroopassa e i ; ole vielä
unohdettu saksalaisen Wehrmachtin
hyökkäyksen kaameita päiviä, ei ole
unohdettu vuuden;järjestelmän" k a u ­h
u j a , Gestapon v a n k i l o i t a , ' k a n s a l l i s ­ta
nöyryytystä j a häpeää, kansojen
vapauden j a itsenäisyyden l o u k k a u k ­s
i a j a j o u t u m i s t a hitleriläisen h i r m u - :
v a l l a n orjuuteen. J a jälleen nousee
tämä- kaamea menneisyyden aave,
uudelleen muodostetaan •W6ihrma0htia
hitlerilälsten kenraalien johdolla,
Länsl-Saksässa astuvat jälleen v a l ­t
a a n samat voimat, jotka nostivat
H i t l e r i n J a antoivat hänen ^ käsiinsä
h a l l i t u s o h j a t . B e v a n s h i s t i t julistavat
avomielisinä:; s u u n n i t e l m i a a n Euroo­p
a n järjestämisestä uudelleen. Länsi=
S a k s a n liittopäivien jäsen p r i n s s i H u -
hertus von • L e w e n s c h e i n Julistaa:
" L u x e m b u r g on o s a Saksaai Sveitsi
on osa S a k s a a , " Länslsaksalalnen sa-»
nomalehti B u r s c h e n c h a f t l i c h e n Blät-ter
on Julkaissut a r t i k k e l i n " S a k s an
länsiraja", jossa saksalaisiksi k a u p u n ­geiksi
J u l i s t e t a a n sellaiset k u i n Liegc,
Bryssel^ Antverpen, Geneve Ja
Z l i r l c h . . . '
M A I N I T S I M M E P I E N T E N - -
M A I D E N A S E M AN
K a t s o k a a m m e ' avoimesti" m i l l a i s et
olosuhteet takaisivat pienten maiden
t u r v a l l i s u u d e n ; .Pieni' v a l t i o .el' kykene
o m i n v o i m i n t a k a a m a a n t u r v a l l l s u i i t -
t a a n ; vaJMcaise k u i n k a tarmokkaasti
osallistuisi aselstamlskip^Iluun: Se^':'ei
voi .myöskään suojautua •julistautu­m
a l l a puolueettomaksi, koska hyök­kääjä
jättää sellaisen kevyesti otta­matta
h u o m i o o n . ' O s a l l i s t u m i n e n s u p ­peaan
s o t a l i l t t o d h el ole mikään r a l -
käisu t i l a n t e e l l e , sillä onko mitään t a ­k
e i t a siitä, että j i i u r l tämä Hitto osoit­t
a u t u u .voimaKkaammaksl t a i e t t e i se
osallistuessaan liittoon menettäisi
pienen v a l t i o n itsenäisyyttään j a r i i p ­pumattomuuttaan
?
; Takeet hyökkäystä vastaan p i e - . •
n l v a l t i o saa ainoastaan k o l l e k t U - .
v i s e n -tnrvallisansjärjestelmän:
poitteissa, se muodostaa ainoan
. t i e n v a n k k a a n J a j a t k a v a a n r a u -
h a a n . Missä: sitten. o n k o l l e k t i i v i -
sen t u r v a l l i s a n d e n v o i m a , mikä on
sen tärkein päämäärä?
Tässä o n syytä käsitellä Neuvosto-.
Uiton ehdottaman yleiseurooppalaisen:
k o l l e k t i i v i s e n turvallisuusjärjestelmän
sisältöä.
MITÄ M E R K I T S I S I T I U X A I S EN
S O P I M U K S E N T O T E U T T A M I N E N?
Ensinnäkin Eurdoppa ei j a k a a n t u i^
ei toisilleen v l h a m i e l l s U n s o t a l l l t t o l h h i
J o yksistään tämä a v a a tien: a s e i s t a -
m i s k l l p a i l u n lopettamiselle. Tällöin
k a i k k i Fvjroopan valtiot yhdistäisivät
voimansa rauhan r j a tujvallisuuden-l
u j l t t a m i s e k s l . S o p i m u l ^ t t o s a l l i s t u i^
s l v a t ^ t a s a - a r v o i s i n a balldd' E u ro
v a l t t b t , ' n i i n suuret k u i n pienetkin.
Täten}: ^ M v a t t a l s I I n suvereenisuus ja
iQtxisälllnen riippumattomuus. Mlkä^
slatiään Pjöngjangissa rakennetaan
t a i k k a kunnostetaan yhdeksän k|)r-keakoulua,
siinä luvussa K i m I r S e -
n l l l e nimetty yliopisto. Rakeimetaan
j a pannaan ikuntoon Vöngsangln
maatalousinstituutln, kemiallisen i n ^
s t i t u u t m . Hamphöngto lääketleteelU-sen
i n s t i t u u t i n j a ' K a n k o n pedagogi­sen
i n s t i t u u t i n - rakennukset.; Y l i o p ­p
i l a i d e n l u k u tasavallan koorkeakou-luima
kasvaa vuoden 1956 loppuun
mennessä 22 tuhanteen henkeen.
edulliseen kauppatuttavaansa ja alistua länsimaisten öljy-yhtiöiden
mielivallasta, riippuvaan asemaan! Sievänlainen esitysi
Yllämainitun meriselityksen jälkeen Toronton suomenkielinen
•Amerikan ääni'' antaa isällisiä neuvoja, luonnollisesti isoisten suuna
esiintyen — korostaen, että "Suomen kaltaisessa maassa,missä pää­omasta
on puutetta, pitäisi sijoitustoiminta keskittää sellaisille talous­elämän
aloille, jotka tuottavat suurimman kansantaloudellisen hyÖ-'
dyn (esimerkiksi makkaratikkuteollisuuden perustamiseen — Vapaus)
'Myös iältä kannalta katsottuna on jalostamon farkoituksenmukaisuus
kyseenalainen asia . . . "
'Mutta luvalla kysyen, mistä asti ovat "länsimaiset öljy-yhtiöt'.'
perustaneet tuon taivaallista Suomen kansasta tai valtiosta? Eikö
niiden tavoitteena ole aina ollut enimmäisvoittojen kahmiminen Suo­men
ja toisten maiden kansojen kustannuksella, kuten; niideh tä-voitteena^
on vieläkin? ,
•huolimatta siitä kuinka suuria krokodiilinkyyneleitä Toronton
, Vapaa Sana vuodattaa "länsimaisten öljy-yhtiöiden oikeuksien puO-
\lestai meistä tuntuu kuitenkin, että Suomen kansalla, -valtiolla ja
-hallituksella täytyy olla oikeus itse päättää siitä, mistä jä missä
muodossa Suomeen hankitaan öljytuotteet.. '3fe olemme tässäkin
tapauksessa Suomen kansan todellisen itsenäisyyden ja it^ääfää^'
misoikeuden kannalla, kuten ölemine olleet kaikissa muissakin äisioissa:
• Mutta Vapaa Sana haluaa ilmeisesti sitä, että Suomelle annet­taisiin'
vähän "Iranin voitelua". ' ' '
Joku sopimusvaltioista j o u t u i s i hyök­käyksen
kohteeksli o l i s i k a i k k i e n , m u i ­d
e n ^sopimusval^U>Id#ii ppolUste^ttafa'^
sitä. Näin o l l e n r j o^a^di: Europari
v a l t i o , ; n i i n s u t i r l J o t l n p i e ^
t e h o k l ^ l m m f ^ ; . t u ^
S a m a l l a k o s k a siQiimnkseen . v o ^ i M
Bivat osalllsfsutJdiole^^
osat; mnodostuMvat hyvät''edeily-'''
;. t y k s e t S a k s a n y l i s t ä m i s e l l e - »n-p^^^
^' hanömaisena ^^^^;
'•. v a l t i o n a ; saksalaisen m i l i t a r i s m i n '
. e l p y m i m n > kävisi; mahdottomaksi^
; s a m o i i ^ n i n j o m m a n k o m m a n Safc-
- s a n osan kjrtkeminen s o l j e t t n a n ;
sotaliittoon. ,
K o l l e k t i i v i s e s s a ; turvallisuusjärjes-r
telmäsSä pieni valtio ei ole r i i p p u ­v
a i n e n suxnresta V voimakkaammasta
naapuristaan. Tämä merkitsee sitä,
että k a i k k i ilmaantuvat r i s t i r i i d at
v o i d a a n r a t k a i s t a raiäianomaista t i e ­tä;;
tasa-arvoisuudeh p o h j a l l a ; eikä
olosuhteissä. J o l l o i n vohnkkas sanelee
ehtonsa heilcommalle. • K o l l e k t i i v i s en
turvallisuusjärjestelmän ; • ; vallitessa,
voima e l enää ole s a m a a k u i n oikeus.
Eikö tämä ole p i e n e n maan t u r v a l l i ­suuden
v a r m i n tae?
P I E N E L L E V A L T I O L L E O N K O L '
LEKTUVISESTÄ T U R V A L L I S U US
D E S T A KIELTÄYTYMINEN —
I T S E M U R H A P O L I T U K K A A
•Tästä; o n selvänä osoituksena; e d e l ­liselle
täysin ; päinvastainen tilanne,
j o k a muodostuu;mikäli Lontoon ja
P a r l l s i i i sopimukset toteutetaan.
J o s • nämä sopimukset toteutetaan
muodostuu Euroopassa aivan uusi t ir
lanne. O s a (Länsl-EUroopan v a l t i o i s ta
l i i t t y y s o t a l i i t t o o n . j o h o n k u u l u u mj-os
uudelleen; aseistettu Länsi-Saksa. < '
E l ole epäUystäkään siltä, etteikö
tällainen tilanne lisäisi -suhteiden k i ­ristymistä
Euroopassa j a J o h t a i s i k l e r -
tämättömästiaseistamiskilpailun v o i ­mistumiseen,
mikä erllEoIsestl r a s i t t aa
pieniä valtioita.-r- , - r
; M U t t a r i i p p u m a t t a yleistilanteesta
katsokaamme, •^ m i l l a i s e e n s' asemaan
joutuvat Länsi-Euroopan pienet v a l ­t
i o t • r i i l d e n ' ' r y h m i t t y m i e n . .puitteissa.
j o l t a v P a r i i s i n sopimukset edellyttävät
Yleisesti t u n n e t a a n m i t e n p a l j o n L o n ­toossa
. J a P a r i i s i s s a , k e s k u s t e l t l h i n s .
"talaista". iMUtta mitä v a r t e n j a ketä
v a s t a a n Ranäka v a a tU näitä takeita?
J i i u r i uutta Ulttolaistaan Länsi-Sak­saa-
vastaan. ' T a k e i d en ; v a a t i m i n en
osoittaa erittäin vakavaa j a t ä y ^
a i h e e l l i s t a uudelleen aseistettavan
saksalaisen m i l i t a r i s m i n hyökkäyksen
pelkoa. ')
" Herää k y s y m y s , ' i : t i k a ^ a l s « ^ t a ­pauksessa
suojelisi V Oiansl-Euipopant
pieniä v a l t i o i t a saksalaista hyökkäys-sotaista
m i l i t a r i s m i a vastaan? , '
saksalaisten m i l i t a r i s t i e n ; r n i d c a -
i i a l u kasvaa jälleen sitä mokaa
k u l l i . W e h r m a c h t i n ; v o i i n a lisäaa-t
y y . B l a n k i n virasto ei haaveile
v a i n SOO.OGQ, v a a n ;yUden n d l j o o - . >
' nan sotilaan armeijasta. Islatta
asettavatko P a r i i s i n sopimokset
mitään rajoituksia -tässä' suh­teessa?.
MikäU P a r i i s i n sopimukset toteute­t
a a n joutuvat liänd-Eurocpan-nälhin
sopimuksiin; o s a l l i s t u v a t pienefi valtiot
kiertämättömästi'j! r i i p p u valsuussTih--
teeseen s a k s a l a i s e s t a m l l l t a r l s m l s t a Ja;
täydellisesti n i i d e n hyökkäyshenkis--
t e n v o i m i e n . h a l l i n t a a n , j o t k a toteut-^'
tavat saksalaisen m i l i t a r i s m i n u u d e l ­leen
aseistamisen; Se-merkitsee i k a n ­s
a l l i s e n Viippumattomutiden loppua;
pienten valtioiden suvereenisuuden
loppua. Voidaanko näin- o l l e n Länsi-
Euroopan pienten v a l t i o i d e n h a l l i t u s -
p l h - l e n i P a r i i ^ sopimusten k a n n a t t a ­m
i s t a nimittää muuksi k u i n i t s e m u r -
hapoUtilkaksl?
A i n o a s t a a n se k a n s a On^ Itsenäinen
j a riippumaton; j o k a Itse määrää
kohtalostaan. P a r i i s i n sopimukset l u o -
vuttavatnälhin s o p i m u k s i n o s a l l i s t u -
ivlen pienten • m a i d e n kohtalot n i i d en
v o i m i e n käsiin; •: j o t k a laskelmoivat
u u d e l la sodalla. •
P i e n e t / ^ a i t i o t voivat säilyttää
riippomattomautensa j a o i k e a t e n -
sa itsenäisen kehityluwn, a l n o a s -
- t a a n raähan vallitessa» m n t t a E a -
> r o o p a n r a u h a voidaan varmistaa
ainoastan k o l l e k t i i v i s e n t a r v a l l l -
suusjär jestSlmän puitteissa. —^
( S I B ) . .
Yhd^ s i ^ r ^ s ^ t d r i s s a X ^ n s i - B e i r i i l - •
nissSssämifgah olevan yliäkttvatnnlai-s
i a '^liääsnnevlittbja'' Neuvostoliiton
sektoirin ;<r»)alla. Nimä . UenvUtat
««vanäMava^. Ita-äierliinihi meneviä
äätoil||S|^'^tek£niään" U " bäännöksetf
j a ;pal<miiihaan'i;tahalsln ^^!tnrvalliseen;^
LSnsi^ltöiliinita. Tästä haolimatta
a a t i s t o I m i s t o . A DN t i i ^ i t t i äksettäbi,
että lä^äknun 1 päivästä 195^ l o k a -
koaa<31.liS|vään 1954 pakeni Länsl-
Saksa^tä^Itä-Saksaan y U 75,000 i h ­mistä,
rjdlsta n o h i 44.000 s e l l a i s i a tta-s
a k s a l ä l i ^ mitkä a i k a i s e m m i n tölivat
snarin:.<.tptvein i:Änsi-Saksaan,'ja p a -
Ia8ivät::ii3n^jiettytaeinä. m a t t a o p p i n e i ­n
a takd8iil''kotUn.
S I T Ä
i i i i i i i i i
SÄI VASTAUKSEN
'-^ Äiti, o l e n saanut vasta
JeenvaihtoUmoItukseem.
— K u k a hän on?
— Isä.
. S E A U T T AA
— N e l l i , olette k o v i n kalpea.
— Sanpkaa jotakhi seUalsta
m i n i m on pakko punastua*.
, j » • » "
t A H O J T T E L U A
Eräs pikkutyttö kirjoitti
missä h ^ vaUtteh-.sitä kun oli
tanut>y^värisä syntymäpäivän.
. " R a k a s M a r t h a " , hän kirjoitti,
k o r t n p a h o i l l a n i siitä k un
syntymäpäiväsi. -Minulla ei ole
tään puolustusta', ja siksi on
oiketa. Jos s t o a unhoitat minun
tymäpäiväni ensi kteskiviikkona;'•
K U O L L A A N SITÄ MEILL
Mäkfojan PelVia oli kuollut,
hänen ;lähtatä naapuriaan
E s a a el - o l t u feutsubtu hauta'
k o s k a hänen Ja vainajan vam]|
atoa o l l u t . k i n a a . K u n hautajai
a j o i hänen .tupansa ohi, niin hän
soi p o r t a i l l a p u i d e n nyrkkiään j
n o i :
V — Vartokiaas vato, te vintiöt,
l a a n sitä vielä meilläkin!
KmPUNKI MUUTTAA
MlTdTOAAN
Petrp^öi;j—, Paperityöläisten;- k a u - i t a n e e t ; kuudettasataa yksityis
p i m k i l f ^ ' K o n t u p o h j a —^ k a s v a a Ja '
kaunist'UU^ S e o n K a r j a l a i s - S u o m a l a l - ;
sen . t a s a v a l l a n ^ u r i . t e o l l i s u i i s k e s k u s .
K a u p i t i n k i . s i j a i t s e e Äänlsjärvenvlah^^^
d e n r a n n a l l a , siellä o n voimakas säh­köasema^'^
a< h u o m a t t a v i a r a a k a - a t n e -
v a r o j a : t e o l l i s u u t t a varten.'4 K a u p u n - ;
gissa-;oi^>5elluloosa- J a paperitehdas,
t i i U t e h d a s , : tulenkestäviä a i n e i t a v a l ­m
i s t a v a tehdas Ja m u i t a t u o t a n t o l a l -
Ilmakehän typplvaraston paino
k u t a k i n maapallon; pintanellömetrlä
k o h t i o n .7,812 tonnia.
t a k s i a .
Sodan aikana vlhoUtoen tuhosi
k a u p u n g i n useimmat teolliuuslaitok-set
sekä asutotalot Ja k u l t t u u r i - ' Ja
k u n n a l l l s l a l t o k s e t .
S o d a n jälkeen icaupunki on r a k e n ­n
e t t u Jälleen täydellisesti J a se o n t u l ­l
u t vielä p a l j o n suiuremmaksi kuin
ennen sotaa. A s u n t o a l a a . o n k a u p u n ­gissa
n y t k a k s i n k e r t a a enemmän k u in
ennen<sotaa.:Sitäpaitsi asukkaat ovat
v a l t i o n a n t a m a n l u o t o n t u r v i n j r a k e n -
'Älkää aseistako n a t s e j a ' ' . u u d e n vuoden totvotulcsia fiittohalUtokselle.
K a u p u n g i s s a on kymmenvuotin
seitsenvuotinen koulu, paperity
t e n valistustalo, toistakym.mentä
b i a j a yhtä p a l j o n kirjastoja
ne kirjavaroineen. Joku aika
• avattiin^elokuvateatteri; jossa
i s t u m a p a i k k a a ; Ja parhaillaan
n e t a a n ; kirjapainon. Tänä
a l o i t e t t i i n kaupungissa k
r a k e n t a m i n e n 820 oppilaalle.^
K a u p u n k i i n on rakennettu
k e r r o k s i s i a taloja ja, katujen v
o n i s t u t e t t u p a l j o n puita. Kaup
keskloru o n muuttun-at paljon.
Klnkadun. .varrelle on raken
u s e i t a - monikerroksisia taloja
r a k e n n e t a a n myös uutta puistoa,
d u n j ä ä h ä n rakennetaan -pol
k a a .
. Kaupungin; keskukseen. Prolet
Jan j a vNeuvostojen kadun ku
r a k e n n e t a a n kolmikerroksisia
t a l o j a . Lähitulevaisuudessa ai
r a k e n t a m a a n uusia asuintalo!
u s e i t a ; k u l t t u u r i i ja kunnallis!
sfa :^^tehdaskoulua, yhteyslaito
loaivvuorlopistoa, kaupungin
n l a ; p u i s t o a j a useita muita
s i a ; ' * j o t k a ; tekevät kaupungin
k a i m l i m m a k s i .
Y l e i s s u u n n i t e l m a n mukaan
p u n g l s t a rakennetaan asfalt
uudelle rautatieasemalle ja. sen
r e l l e Rakennetaan monik
t a l o j a .
K a u p u n g i n alueelle on istute
hartsia p u i t a J a pensaita; kaup
vesijohtoa o n laajennettu 2.5 JSil
rillä.
Aviöerolaki hyväk­sytty
Argentiinassa
' B a t n o s Afces. —Pres:rtentti J
P e r o n a l l e k i r j o i t t i t k . 22 pnä avi
l a t o . Jonka mukaan avioerot t
m a h d o l l i s i k s i Ja lailUalksi tässä
sa, j o n k a väestön valtava ene
ö n ' röomalais-katolisia. K-rkko
n a a t o l i v a t pyytäneet, että p r
t i hylkäisi t a i a i n a k i n vetoaisi ^
l a i n . K u n l a k i hyväksyttiin ko
sm y l ä - JaTälahuoneessa niin
t a a n sen johtuneen osittain siitä
t i r i i d a s t a mikä on vallinnut P"
jakirkköruhtlnaiden kesken,
^ t t ä n y t khrkkoa siltä, että sen
•ktoiyksen-ä o n oUut hänen ha
sensa kukistaminen .
Ofkeistososiäiidemokraattieii uttä kriisi
Oikeastaan o n väärin p u h u a sosiaU-demokraattlsten
• -; olkeistojohtajata
" u u d e s t a . kriia'.stä", kuten ol&lkossa'
sanotaan, sillä asiallisesti -puhuen h e i ­dän
krlisinsä on yhtä k f o o n i n i s t a l a a ­t
u a kd to o n - k a p i t a l i s m i n k i n k r i i si
h i s t o r i a n nykyvaiheessa. -
) -DSutta s i t t e n k i n on hetkiä, Jollöto
,tämä^ > sosialidemoicraattisten olkeis-tojohtagatn
lumi Mrkevöityy j a t i U ee
koko ;maäiiman>nähtäväksi, kuteri o n
-tapahtunut; S a k a ^ I m p e r i a l i s m i n - u u ­delleen
• aseistamisyrityksen yhfey-
^es6ä.•.^V;.;;^:,;;;y^
;; Historiallisesti'puhuen'.-'soslalidemo-k
r a a t t i s t e n olkeistojohtajain aatteel-
Itoen, k r i i s i s a i a l k u n s a ensimmäises­tä,
naaailmansodasta, j o l l o t o he^ p e t t i -
<vät:; työväenliikkeen periaatteet' Ja
kiirehtivät k u k i n < tukemaan "oman
maanaa*?' i m p e r i a l i s t i s t e n t h a l l i t u s t en
sotapuuhla: S i l l o i n h e u n h o i t t i v a t täy­dellisesti
.työväenliikkeen periaatteet
J a ' työtätekevien kansainvälisen s o l i ­daarisuuden
Ja. l i i t t o u t u i v a t , s u u r p o r -
v a r l e n kanssa ;näennäisesti .toisten
m a i d e n kansoja, m u t t a myös saxnalla
oman maansa työtätekevlä^vastaan.-
T%stälähUen o n Jatkunut J ä e d e i -
t en , ' otkelstojohtotjain . • aatteelltoen
k r i i s i , j a -merkiuepantavaa on, että
se saa terävimmän Ilmenemismuoton­s
a , J u u r i . s a m o i l t a tiunollta- tänäkta
päivänä.
O t t a k a a eshnerklksi. Joitato kumoa­mattomia
t o s i a s i o i t a .'
; Tietäen parenunln k u i n muut. m i n ­kälainen
^ t o onc ^ i ä t e t t u - ' S a k s an
Imperlallsmf; LänsI-iSaksan soslallde-rnckraatthfjn
puolueen Johto — Joka
el b l e . a i n a k a a n vasemmistolaisuudella-p
i l a t t u — esitti "länsimaiden" v e l ­jespuolueilleen,
sosialidemokraatisll-le'puoIueUle;
vetoomuksen, että. n e t e ­kisivät
kaikkensa n a t s i e n armeijan
henkllnhetättamlsen estämiseksi. '
; ' L u u l i s i , että m u u t oikeistolaiset so-rralldemokraatit
olisivat rientäneet
heti tukemaan saksalaisten veljiensä
vetoomusta.
M u t t a n i i n ei käyiayt.
. K u t e i i enstnmiäisen m a a i l m k x u o^
edellä, ollteistolfdsEit sbstalldemokräät-tiset
Johtajat Itojolttulvat taas m i l ­t
e i poikkeuksetta " o i n l e n malttensa"
poinrarlhallitusten, k a n s s a «>»imii»i^t^^
veljespuoluettaan Ja r a u h a a vastaan:
^ i a i i s i - S a ^ s a n , sosialidemokraatit
veiMmuksexisa Sosialistisen
I n t e r n a t i o n a l e n : toisille jäsenmallls
— 'ja o n tähän mennessä a a a n u t p a l - -
j c n p u h u v i a vastauksia:
E n g l a n n t o ; työväenpuolueen apu­l
a i s j o h t a j a Herbert M o r r i s o n sanoi,
ettei hän v o i ymmärtää saksalaisten
s c s i a l i s t i e n k a n t a a . Häntä k a n n a t t aa
R a n s k a n sosialidemokraattisen. puo:-:
: l u e e n . H o l l a n n i n SosiaUdemokraatti-i
o n puolueen Ja Itävallan Soslalide-;-
imokraattisen puolueen oikeiatojohta-;
j a t .
; M e r k i l l e p a n t a v a a o n ; tämä: Yllä-,
: m a t o l t t u j e n maiden haUitukset ovat
antaneet kansojensa; mielipidettä k y ­symättä;
.kannatuksensa ; s m i n n l t e l -
i m a l l e ;Saksan Imperialismii}. uudel-
<leen aseistamista v a r t e n.
Jä laon " o m a a n m a a n " p w v a -
r i l l i s e t hallitakset kannattavat
tällaista m i e l e t ö n t ä s n n n n l t e l -;
maa, sosialidemokraattiset puo­l
u e j o h t a j a t menevät nääkyen )
periissä.
Että Juuri tästä o n kysymys, se
näkyy m m . /seuraavasta: •
R u o t s i n sosialidemokraattisen puo­lueen
oiicelstolalset Johtajat ovat 11^'
moittaneet. "että he haluavat ' o l la
"puolueettomazia" tässä asiassa:
heidän maansa p o r v a r i l l t o e n ' h a l l i t u s
K u n o n tf^dltlonaallseatl,ollut,sota-asioissa
"puolueeton" — Ja h e k i n d i s
rhaluavat seurata > r o m a n maansa"
p o r v a r i h a l l i t u s t a / :^ ymui^ «»* - .
, K a l k k e t a t a r k e t a s e i k k a i n e f f l e ' c a - Jespuolueltaan menettclemaaD-nad^
dalsillelon I n d t e n ^
t u l e v a t canadalaiset sosiall^
kiraattiset Jchtajat, CCF:n joli'
kilot sano.maan?
Heillä on tähän asti oUut
läheiset nuhteet Länsi-Saksan
l i d e m o k r a a t t i s i i n johtajiin,
he ovat tämän tuosta puhuneet
UdemckTaattisten puolueiden ve
sistä suhteista j a keskinäisestä
daarisuudesta.
T o i s a a l t a tiedetään, kuten su
tut G a l l u p äänestykset crolttav^
tä 60 prosentti a kaikista cat
t a v a s t u s t a a Jyrkästi Saksan im
l l s m t o - u u d e l l e e n aseistam^ta-
M u t t a k u n iHttohallitus vaatii
hingtbnto määräysten mutajf^
tä C a n a d a n parlamentui täytyy
f l o i d a «opfanus Sakmn imper»
uudeUeen aseistamisen hyvaKSJ
C C P : n edessä o n ratkaistavana
mys,siltä, kannattaako se W-t
d h l n sotaohjchnaa, vai
C a n a d a n k a n s a n enemmistön ja
s i - S a k s a n soalalldemokraattiseD
ijespuolueensa toivomusten
t l?
fflie.puolestamme toivomme,
COPin menet tulisivat alaii
Istunnossa «rtimcistä myöten
mään C a n a d a n kanaan toivoa
.Ja tämän maan Pa^ba«<*^^
mukalsesU S a k s a n Imperialismio
d e l l ^ aseistamista vastaat
Lansl.«aksan «osIalldemoö«
puohie o n pyytänyt sitä j a mmt»
m