1957-04-11-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
^ J S l ^ % • Torstaina, huhtik, 11 p. — Thursday, April 11,1957 laiiiiiiii tdUUbed J i o K . 9. .1917. Authorized toRmmA €tua nafl bjr the Post > Ottice' Oeparbneot; Ottawa. Pub- 'JM^HA^-^^Vxhot'"'- «reddy: ^ Tuesdays. - ^ S n m d a j R S atuf Gatuniays by Vapaus ^^mfiUahlng Compaiv Ltd., at lOOrUC f JBtti flfc; rWv Sodbiiry, Ont; Canada Telephönes: Bos. Office 06. 4-4264; Rditmial Office 06.4^085. Manager E. SnksL Sdltor W. EUind. UaiUng addms: Box 69, Sudbary; Ontario. \ d v e r t l 5 i n g rates ttpon appIicatKm. ntujslatimi free of cfaaige. ' . m Kanadassa: •» 1 vk. 7JOO 6 U c 3.75 3 kk. 2 ^ jrhdysvallolssa: J vk. 84tO 6 kk. 4.30 Jaomessa: ^ 1 vk. 8 ^ 0 U c 4.75 1917 Juhlavuosi — 4Ö. vuosikerta — i957 :ö aserajoitukseen? Zi^fenune tämänpäiväinen ja ensi tiistain numerot on i^äjdiiiijeQ {M^rintei^^ äyaisiiumeroksi. Pääsiäistä vietetään kevätpäivän tasausta ''«eur^avaii täysikuun jälkeisenä sunnuntaina, siis maalis^un ' 22 ja fiuhtikuun 25:n välillä. Tästä pääsiäispyliien ^vaihte- ;''i^väisuadest4'' juuri jolituu, että meillä on tänä vuonna hyvin ^inyohli^inen pääsiäinen. " C " ICristilUnen kirikko vietää pääsiäistä Jeesuksen ylösnou- ^ semiaen muistoksi ja sen yhteydessä myös kärsimyken muis- ^ iojublaa, pitkääperjantaite. Tässä yhteydessä kiintyy huo-ibioinme. ihmiskunnan nykyisten kärsimysten suurimpaan te- ~ nykyaikaiseen sotaan ja sen aiheuttamiin kärsimyk- ~ ; Toisessa < maailmansodassa tapettiin miljoonittain ihmisiä ja^häivifettiin rahallisesti satumaisen korkeisiin summiin nousevia OlQ^suuksia. Vielä tänäkin päivänä on toisen maail-maikiodan'raunioita korjaamatta — puhumattakaan niistä liäaVoi^^y mitä i ^ a n aiheuttamat kärsimykset koko ihmis- ' " ^ i p i i ^ ^ aiheuttivat. . Mutta kaikesta tästä huolimatta olemme viimeksikulu- /ikfian kym^nenen vuoden aikana saaneet nähdä —r ja omassa ^imldcarossammekm tuntea — uuden maailmanlaajuisen kilpa- Mvahtetelun mikä ei voi päättyä mutdiun kuin^iiutcen räjäh- "fSfiisäen EirvittaYän atomisodan puhkeamiseen, ellei kilpa- ^^varust^ua yoida nyt viime tingassa lopettaa. Tosiasiassa me ^',^|l^iinfne jo välittömästi näistä sotavarusteluista. Jos ei ase- /.vahisteluun haaskattaisi niin satumaisen suuria rahasummia •'ineälä.ei olisi sen paremmin täällä Canadassa kuin^muissa-kiuui «laissa niin suunnattoman suuria veroja, yhä kohoavia '^|3nta|a ja kcdko yhteiskuntaa uhkaavaa inilaatiota. / • * • S Y N T Y M Ä P Ä I V I Ä Vie Hinninen, Long Lake, Ont tiyttSä masnantaina, huhtikuun 15 päivänä 70 vuotta. Ybdynune sukulaisten ja tulta irain'onnentoivotuksiin; Mitä muut sanovat ntSITYINEN OYYSIKAN AVAINKIN "AUTTAA" Yleinen dyn^ii^cka (oppi kappalten liikkeelle .panevista voimilta V.) . V tunnustaa suoran kuukausipalkan rajoitukset hallinto-väen köhdaltar ja pyrkii poistamaan nämä rajoitukset Jisäkorvauksilla, suojaavalla korvauksella ja LISA-EDUILLA . . . LISÄETUIHIN kuuluu sellaiset seikat kuin pitkät lomat, lääkeUer teellinen ohjelma, suuret ikkunoilla varustetut toimistohuoneet, VAIN HALLINON PESUHUONEESEEN mikä vaikuttavat perusteellisesti moraaliin ja sitten haUinto-väeri motUvelhln. — N. Y . World Telegram, tammik. 2d p. VailQka kansainvälinen tilanne on viimeaikoina edelleen -'kärjist^iyt, meillä on kuitenkin nyt toivon aihetta siitä, että «stiurvallat pääsevät loppujen lopuksi ainakin alustavaan sopi-, ''mukseen^ ns« tavallisen aseistuksen vähentämiseksi. Tässä '^y^teydfs^^'kiintyy Jhuqmio Lontoossa kokouksiaan pitävän ^^:n' aseistarlisumiskomitean alakomitean työhön. Totta on, tästä Lontoon kokouksesta on saatu entistä, niukemmin .r.^atojä,/.'|l/Iutta4uuri t ä ^ tietojen "niukkuus" viittaa siihen, ' t että ^Ifhdysvaltain; Britannian, Ranskan, Neuvostoliiton ja ,' ä Canadan edustajat ovat tällä kertaa, kiintyneitä muuhunkin \ kuln.propagandaluontolsten lausuntojen julkaisemiseen. Toi- ; \ sinsanpen, 'Lotitoon konferenssin uutisten niukkuus on taval- . . I J^aii KyviiJ jat rohkaise^^^^^ ' ' j '^'fäniän Iisakki saatiin kuulla, että Yhdysvaltain edustaja j |oka on tähän asti keksinyt kaikenlaisia "sivuehdotuksia" - , \ varainaisen aseistuksdn vähentämisen ehkäisemiseksi, on nyt \ ihnoittanjit Lontoon aseistariisumiskonferenssissa, että Yh- , * dyjivällat on valmiini», hyväksymään sopimuksen, jonka pe- J mateella voitaisiin johtavien maiden varustelumenoja väheni ^etikohtaisesti kymmenellä prosentilla. Samalla kerro- Twuii -^nidysvaltain edustajan suostuneen nyt "ensimmäisen ' % kerraii" siihen, että kun tayalUsia varustelumenoja on ylei- 18^(ti>'vähQimetty k ^ » V^lniilna suostumaan siihen, että vielä vähennetään 15%:Ila aofarl^pineitä/ kuten lentokoneita, laivojai tykkejä, vedenalai- K 8ta ja rohottiaseita. Kew^ York Timesin Lontoon uutistiedon perusteella Yhr " l dysvaltain edustaja' oli nyt antanut ymmärtää, että se on «ivalmia hyväiksymään senkin, että Yhdysvaltain ja Neuvosto- « liiton asevoimien korkeimmaksi rajaksi määrättäisiin 2,500,- r OQO miestä samalla kun Britannian ja Ranskan asevoimien t, toketoonaksi rajaksi määrättäisiin 750,000 miestä. ^ -.YK:n alainen aseistariisumiäkeskustelu on ollut käyn- , ^ nissä jo yksitoista vuotta. Tulokset ovat tähän mennessä VoUeet petin laihat.^^. \ neet kuumeista , varustelukilpailua kaikkialla maailmassa. Z Mutta kuten sanottu, nyt on ensimmäisen kerran toivoa, että ;jgyhie;sta päästään tekoihin ja että Lontoon aseistariisumis-konferenssi vo| ensi elokuussa YKflle esitettävässä raportis- 'r sään esittää joitakin alustavia ehdotuksia ns. tavallisen aseis- |v tukan* vähentämiseksi. \l ^ Tämä sellaisenaan on lämpimästi tervehdittävä toimen- ^* pide — ja juuri sitä pitäisi yleisen mielipiteen painostuk-sella^ yaatia. Lyhyesti sanoen on korostettava^ että kilpava- > rusielu uhkaa maiailmanrauhaa, ja että kaikki sotilasluontoi- ;rfi^l|itPt-T- olkoon sitten kysymys Atlantin liitosta, Varsovan .r. liitosta tai SEIATO.sta, uhkaavat maailmanrauhaa. Mitä pi-lammin päästään varustelukilpailuista ja näistä sotilasluon- / iois|£fta, liitoista, sitä parempi se ön. Ja loppukädessä ei ole ^ vaMä,siitä» miltä suunnalta — idästä vaiko lännestä — lopiil- * l l i s ^ ejhdotukset varustelukilpailun lopettamiseksi tulevat. ^Pääasia on että päästään käytännön työhön aseistuksen vähentämiseksi. Kysymyksiä ja vastauksia Kysymyksiä ja vstauksia Kysymys: Kun "vanhalla osoit teeUa" lähettämäni jäsenmaksuklr- Jeeni palasia takaisin, niin pyytäisii> vastausta seuraavaan: Bikä on nykyinen osoite VUnite4.Brötherhood of Carpenters andJöinersof Ameri- :a Local 2486" Sudburyssa? — Vapauden lukija, Pobjois^Ontariossa. Vastaos: ^ 5 Spruce St^, Sudbury, Ont. Kuolleista nousseet kertovat 25 VUOTTA TTÖVÄENU Q n d a p ^ — ( K V « ^ l i a ) Vu-me marraskaussa fqlkaisl^lHiriisi-ia « e o ParTs Hafcb BudaQ^estista kuVia, joissa tenrorisfit arpoivat ryhmän aseettomTa asevelvollisia. Porvarillinen sanomaleha^^selitU fie(enk'D asian siten^ ettatvihan ; vimmoihin JontaneeC työläiset likvidoivat kansaa sortaneen tur-valUsttospolilsIn naefda."^ Lehden ednstaja valokovaa fcylnuhrerises-a koko lapahttiman "ja nno inivat kiecteiivät sitten koko maajilman lehdistössä. Tapahlomatr saivat kn'tenk?n odottamattoman/; käänteen. Kaksi noista ammnttdsta nuorukaisista säilyi kuin- Ihmeen kautta hengissä ja nyt lie:.^«^^ nousseet kuolleista todistamaan aivan muuta,'^ kuin mitä-'Faris Mateh kidoitti. TOIHITTAJA SALAPOLIISINA Magyar Ifjusag-lebden toimittaja JozsefSalyömi selaili eräänä päivänä ulkomaisia lehtiä ja hänen huomionsa kiintyi Paris Matehin ku vaukseen Tasavallan torilla^ Buda pestissä suoritetusta terroriteosta. Ehkäpä joku nuorukaisista ^ :onkin jäänyt eIoon< välähti tohnittajan päässä ja hän lähti kiertämään Budapestin sairaaloita. Viikon^etsis-kelyn jälkeen hän'löysf kuin löysi kin erään kuvassa olleista asevelvollisista, Jozsef. Farkasin, Amerikan kadun sairaalasta' huoneesta n;o 90. .JÄRKYTTÄVÄ KERTOMUS,^ Farkashi tila oli vielä vaikea, sillä poika oli saanut monta osumaa. Eräs luodeista oli tunkeutunut sei käranlcaan ja hänet oli jouduttu leikkaamaan kahdesti. VielS heikko/ kalpeakasvbinen -potilasvkertoi seuraavan tarinan: ~ Olen ^talonpojan poika. Olin suorittamassa asevelvollisuuttani ja helmilniun 16. pnä olisin päässyt ^ita paiv^ paasiaisna saa saren kutuna |; Suomen-NL:n ystävyyssopimus On; virkistävää ja 'luottamusta tulevaisuuteen herättävää llii&ea^' et^ maan pääkaupungissa Helsingissä > ; E J ^ ^ Suomen ja Neuvostoliiton ys- ''5.täy3fyssopimuksett vuosijuhlaa niissä korostetaan, ei vain A'kahäen erilaisen yhteiskuntamuodon sekä suuren ^a pienen ^e|:^]iaapurimaan rauhanomaisen rinnakkaisolon mahdollisuuksia ".'^ j§, etuisuuksia^ vaan myös ,sitä tosiasiaa, että jos tällainen f |{ y ^ ja tuloksellinen porvarilli- ' ;i^J5|!n &iomen ja sosialistisen Neuvostoliiton kesken, niin sen ^i^täyfyyolla mahdollinen myös muualla. Ystäyyysso^imuksen vuosijuhlaan Helsinkiin on uutis- ^^i^^Uötbjen mukaan tullut Neuvostolii ^^ilv^ta^r. J9 Suaaifesta on lähtenyt Moskovassa pidettävään sa-yg; jrnairt1flfseen vuosijuhlaan eduskunnan puhemies V. Sukse- :^.^"jSanaälIa kun henkiinhprätetyn Saksan militarismin avul- »llatioii iräuxdstettu sotaisia toimenpiteitä esimerloksi Norjassa, fi^^i^nftifftspa ja Ruotsissakin, vietetään Suomessa jaNeuvosto- 4>^^ffibsat «rjtoista^^^ vuosijuhlaa keskinäi- \i;{<t|t|gD[,t]c^^ ja arvonannon merkeissä. Kuten sanottu, ' ll^^Siicnneji ja NL;h esimerkkiä sietää tutkfi muuallakin: Sfaan, metsän ja veden .antimista, elävä, luomionläheinen ihminen on] kantta aikain' vUppotina seurannat luonnon ^''fcasvonpilrteldeni'Ikäistä;, v^lhteliia^ jNälstä liikkeistä on,hän pyrkinyt'! liikemaan ; omaa: tolevaii snottaaii v ;sltä^ minkälaiseksi, vuo-dentnlo'^ hänen kohdaltaan mnodosi-tun. riittääkö' särvhitä pöydässä^ ,yltäfcy||ä}snjl^;; val^^ ko taasii knten monasti aifcabem-mln turvauduttava laihaan hätälel-pään.^ Tämä Ihmisen klihkeähalii tulevien tietämiseksi on keskittynyt •• volmakkalnunin kalkkien" vuoden merkklpälvlenkohdalle.'— Seuraavassa tarkastelemme: mnutamia esl- ~ vanhempiemme pääsiäiseen liittyviä enteenottotapoja Ja'taikoja, N .PIRTTIPAASIAINEN — PAITAHELLUNTAI Koska helluntain- -']gaikka päivien *)r.<kässä 'Jonossa määräytyy aina pää-' siälsen mukaan, on- vanha kansa uskonut^- että myös helluntain sää mää- '^ybyy pääsiäisen sään mukaan. Niiiqjä uskottihii että Jos pääsiäisenä jouduttiin (kylmän' ilman vuoksi pysyttelemään paUon pirtin seinien s i säpuolella, oli helluntaina niin lämmin, että tariieni ulkona aivan vähäisissä vaatteissa; .Sananparret toteavat tämän^ asian usealla eri poik-kakunnalla, Jä yleinen onkin sanonpa : "Jos on pIrtUpääsläinen, niin on nalt^elluntaL'* Entisajan ihminen piti sären kutu-aikaa sangen' tärkeänä, koska useinkin Jouduttiin keväisin pahaan pulaan leivän Ja särplmen puutteen takia. Sären kutua siis. odotettiin koska toivottiin voitavan pyytää kutukaloja leivänjatkeeksi. Sären kutu-ajan — siis jäidenlähdön ajan — säätä pyrittilnJcin ennustelemaan pääsiäisen antamista enteistä,^ Uskottiin, että mtokälainen sää oli pääsiäisenä - r etenkin toisena pääsiäispäivänä sellaisena pysyy ilma aina helluntai- •lin saakka. Erityisen hjrvää vuotta on katsottu merkitsevän sen. Josj aurinko pääsiäisaamuna noustessaan on. tanssinut. Yleisesti uskottiin nimittäin, että aurinko . pääsiäisaamuna noustessaan iselnkln tanssii eli ilaikoltsee hyppien ja poukahdellen. Helsingissäkin on 9llut tapana suurin Joukoin kokoontua .Alppilan kallioille katselemaan t&tä suurta. Ihmettä. Ja' niin suuri on mielikuvituksen voima, että.mor het vanAiat ihmiset voivat vielä tänäkin päivänä vakuuttaa, itse nähneenpä auringon tanssimisen. Pääsiäisaamun säästä katsottiin t u levaisuutta monella t a a l l a : auringon nouseminen kirkkaana pilvettömälle taivaalle pn meifdnnyt hyvää vuo-dentuloa: kirkas aamu merkitsi hyvää marja- Ja kUkkavuotta: pilvinen aknu hallaa; himmeä, pilvinen aamu sateista kesää ja huonoa vuotta; punoittava auringonnousu huonosti menestyvää uutLsnUsta; klikas Ja kaunis pääsiäispäivä — sekä etenkin Uta — meikitsl poutaista heinäaScaa s ^ runsasta rehu-, peruna- ja m a i - tovuotta. Uskottiin miyösj että pääsiäisen tuulen suuntamääräsi tuulen suunnan seitsemäksi' viikoksi^ eteenpäin. Metsämi^iet odottivat pääsiäisiisi pohjatuulta, vaikka sen uskottlinkin merkitsemän kylmää ihnaa helluntaihin saakka, koska se myös samalla merkitsi hyvää Untuvuotta:etdätutdi mtdca ajoi linnut kauas IiappUii.tti> mentulo Ja tuiskuaminen pää^^enä merkitsi myöhäistä- ja myrskyistä kesää. ; ' . ' "PETIN KURET,^ P£TIN KXRET, PETIN VAIVAISEN' VARIKSEN"-; PääsUInen onniyös pälvk,;'joUoln on monella tavalla vatustaudiitiu vastaanottamaan kssää. Varhaiin^aa-mulla. Jo ennen variksen vaaikiÄmiLs-; tä,' entlsajan'-tytöt noi\tIvatJ vfel^ purosta Ja pesivät sillä k^^ uskottllp tultavan vlrkeäiksl - koko vuoden ajaisi. Eikä näin menetellen tarvinnut pelätä kasvojen ahavoitumista keväällä tahi päivettymistä kesällä, vaan iho pysyi vaaleana Ja nuorteana, Juuri. sellaisena miksi" sen ajan "muoti" kaunim määritteli. Pe-; suvetta on ..kutsuttu variksenVedeksl ja sitä otettaessa on sanottu: "Varis, vettäsi varastan." Edelleen ne. Jotka halusivat tuUa'- vlrkelksi, sanoivat pääsiäisaamuna haTaikalle: Sle hako, mie harakka". Vaihdettiin siis:<nni-naisuuksia harakan kanssa. Laajalle levinnyt oli uskomus, että minkä eläimen pääsiäisaamuna ensimmäiseksi näki, sen luontoinen oh koko vuoden. Tässä symboliikassa merkitsi esimerfdksl hevonen voimakasta Ja rotevaa, lehmä laiskaa, sika likaista Ja suttuista, lammas laupK asta, 'kissa laiskaa, koira äreää' Ja viisasta, varis pahaa Ja harakka ke-peäftä elämää. Karjaonnea -. varattiin nousemalla navetan katolle soittamaan lehmän Ja lampaankelloja,; Ja tämän Jälkeen ripustamaan kello kellokkaam kaulaan. Tämäntapaiset .enteiden otot ovat tyypillisiä sydäntalven Juhlille sar; moin kuin myös vuodenvaihteen. Juhlille — useita tässä mainitsemattomia enteitä... Jotka llittiyvät tUvUstl uuteen vuoteen, 'käytetään mytis pää-, siälsenä. koska pääsiäinen on.muinoin ollut vuoden alku. Tyypillisiä ne ovat myös kansalle. Joka kautta aikain on Joutunut aamuisin luomaan katseensa taivaalle ajatuksien' juostessa Jokapäiväiseen leipään: "Ovatko ilmat tänään suotuisia i>ellon kas-vulle?"^ Ja Jos sitten on Jo^us hiio-mattu Jonkin ilmojen parantamista-, van osuneen oikeaan, on voitu hyvällä syyllä kehaista: "PeUn knret,- pe- Un käreti peUn vaivaisen variksen!? siviiliiiL liOkalnra minut icomemiettiin tom^ineni puolueta-lon vartioon. Tiedän; että meistä levitettiin noina päivinä' kaikenlaisia kauhujuttuja, :;; Olimme muka ampuneet syyttSmiä ihmisiä sieUä ja täälli VäitettUn, etta meillä oli taskut pullollaan rahaa. Usko^ kaa tai älkää, samantekevää, mutta me emme afapuneet puoluetalosta ketään, meidän kimppuumme byö" kattiin.' Provokatoorisia^ huhuja levitettiin tietenkin tarkoituksella. OUvätko he sitä mieltä, että taistelimme rahan edestä? Ehkä minä puolOstio' 180 forintin kuukaäsi-pälk^ aani? Isälläni on 6 hehtaaria maaf&Saimmä> viime syksynä 5,000 kiloa 'vehnl^ j a meidän piti luovuttaa niin pajjon; että oma leipä men i ; ostoon, ^Luuleva he, etteivät meihin koskenee^ Rakosin ryhmän virheet yhtä 'kipeästi? Me emme puolustimme Unkarin sosialismia, puoltistaneet Rakosia ja Geröä, me TUNSIN ISKUN SELÄSSÄNI, L o K i ^ u n 30. päivä oli helvetillinen.* Vannon, ettei rakennuksesta ollut ammuttu yhtään laukausta; kun iVastavallankumouksel-liset aloittivat/ Meidän tuli puolustaa > itseämme. ' Kun taloa alettiin ampua tykeillä, - puoluekomitean sihteeri antoi käskyn tulen lopettamisesta ja lähti itse kapinallisten - luokse valkoinen 'lippu kädessään. H äh e t l tearastettiin silmiemme e d e ^ hiouduimme vangiksi aseettomina, v i t u n tulimme ulos rakennuksesta sain käsikranaatin vasten kasvojani, ' Onneksi se .ei räjähtänyt. Kun olimme päässeet n. 15 askelta; 'joku huusi: He ovat: vanke-jai älkää am^ukot Samalla räsäliti konepistoolin' ;^sai^a, vieressäni ollut toverini putosi maahan; 'Minäkin tunsiii;. iskun selässäni j a ; maa pakeni jalkojeni alta./; Joku parrakas mies, Inimartuipuoleeni ja huomattuaan lelonmerkkejä ampui pistoolilla suuhuni^' Luoti vei kolme hammasta ja tuli niskasta ulos. Veri tulvahti suusta ja sieraimista. IHMEELLINEN PELASTUMINEN — Makasin kasvot maassa ja olin koko ajan tajuissani, vaikka tunsinkin ^voimieni. pakeneyan. Silloin kuulin jonkun kuiskaavan: Makaa kuin kuollut,' tulen' kohta; noutamaani; Piap tuntematon' tuli toisen henkilön kanssav'ja kantoi minut paareilla fciiltnan' takana odötianee-seen kuorma-autoon.' Välillä minut yi^tettiin'>iöstää hdltä ja surmata,' mutta lai ^imv rohkeita ja pitivät "saaliinpa'*.' V Heräsin tajuttomuudestani iSändbr^P^iibiih sairaalassa. Ympärilläni riideltiin' siitä, olisiko haavoittunutta' autettava' vai ei. En tuntenut lää(cäriä, enkä tiedä vieläkään''hänen nimeään, mutta hänbiti minun, puoltani. — Miicsi he" surmasivat- 40 ^ystävääni? He< olivat suurenmoisia poir kia,. työläis-i ja talonpoikäisnuoria. Haluaisin huutaa koko maailmalle: Miksi ihminen ön eläin! Olen, tullut ,takaisin haudasta—-rohlceam-pana j a karaistuneempana. Jos Unkari tarvitsee minua olen valmis aina' puolustamaan sitä. KONEPISTOOUN SABJA-SAHASI POIKKI SAARENI Jozsef Farkasilta toimittaja SoK yom sai kuulla, etta ryhmäteloituk-sessa oli jäänyt henkiin myös hänen asevelvollisuustoverinsa Lajos So-mogyL Toimittaja tapasi hänet ko-' toaan maaseudulta. . Mie^ oli toipumislomalla.. Hänkin oli saanut useita luoteja samasta konepistoolisarjasta j a kaatunut maahan. 'Joku?pii vielä''?varmistanut" ja laskenut, konepistoolistaan suihkun, jolta katkaisi Lajosilta jalan. Hänetkin o l i pelastanut joku tuntematon. ja monien vaiheiden kautta toimittanut sairaalaan., Verenhimoiset terrons-tit olivat yrittäneet • ryöstää. Lajosin pelastajaltaan, mutta {amä oli: puolustautunut. ase kädessä. Puolita-juttomalta sotilaalta ryöstettiin kuitenkin kello ja lompakko, jossa oli 150 forintia — pienestä asevelvollisen päivärahasta säästetyt rahat. Anna Koitoin skaalassa poistettiin miehestä 9 luotia ja jalka amputoitiin. Kaikki piti äuorittaa ilman nukutusta, sillä lääkäri pelkäsi, ettei, potilas heräisi; enää' eloon. : Vielä sairaalasta hänet yritettiin viedä teloitettavaksi, mutta kirurgi suojeli häntä. I l ; t : t M ESSÄ, "Ammatti" unionistit * , ^ ' K l l j ^ J IM TESTER ^ ; '-^^ ' Olen liälinyt ja joutunut.työskea- sai tuotantqtyolaisten yk^^ telemaan mpnen "ammatti" umon.s-tin kanssa 'tyoväenliifckees.sä Sen tyyppinen ihminen tekee meiken mitä tahansa ^ pltääksc^; kiiniii "hyf västä" toimesta. ^HSn'kiinnittää paljon huffmiota vehkeil; Oslossa piihikesi vaiiitalausemyrsiky sotavalmisteliusta Oslo. T - Oslon lähistöllä Sijaitsevan Fomebun kehittäminen suli&u- Jentolilkenteelte ta:Gcolteti£ksl' suur-, lentokentäiksl on saanut osakseen vastalauseltten myrskyn., 50 niistä 60 Järjestöstä Ja yhtbenliittymästä. Jotka hoitavat seudun asioita, esitti tlls-tai- iltana pitämässään istunnossa Jyrkän vastalaussensa laajennussuun-nltehnla vastaan. LlsäiksI selltcttUn, että vahlngonkorvauAcsia tullaan vaatimaan, mikäli suunnltehnat toteutetaan, Morgenhladet kertoo. puoj^esta. '^isijuokkainen esiinerkki jtästä tyypistä o|i mifs. j(>ta kutsun Alli^rf Jonesiks.i,' Se ei ole häiien oikealii-me^^ imutta kertomukseni kaitVn-; kin koskee häntä. ' . ^ . . t ; Albert oli militanttinen luotta^ musmies autotyöläi^ten - uniossa Oshawassa2 vuonna 1842. Smä vuonna hänet.ja minut valittljaFeausta-jiksi ;autoty51äisten union edustaja^ kokoukseen Chicagoon. Ennenkuin lähdimme edustajakokoukseen- hän oli ollut ystävällinea minua j a toisia uniössa olevia -va^ semmistolaisia" kohtaan; Edustajakokouksessa tapahtuiv hänessä jonkinlainen muutos^ Hän asettui "oikeistosiipeen", joka ;demagoogi-sesti ivastusti ''sota voittoonH)hjel maa" ja siihen liittyvää "ei lakkoa lupausta". Edustajakokouksen jälkeen minut valittiin'^ Johtamaan union yrityksiä aikaansaada yhteinen komitea johdon kanssa Oeneral Motorsin tehtaalla 'tuotannon tehostamiseksi ja sodan tukemiseksi. General Mor tors kieltäytyi siitä, eikä Albertkaan halunnut olla sellaisen toiminnan kanssa tekemisissä. Oeneral Motors väitti sen olevan ^"sosialismia" ja Albert leimasi sen työväenluokan a-sian .^pettämiseksi^. Sen johdosta General Motocsin' tehtaalle ei saatu perustaksi yhteistä komiteaa tuotannon tehostamiseksi. VuosikokOMksen jälkeen seuraavaan kevääseen asti Albert ei kos' kaan väsynyt puhumasta "ei lakkoa-lupausta"^ vastaan >—; olkoon sotaa tai ei sotaa. Hän julisti, että hän ei tule koskaan «luopumaan ^iakkoutI^ misoikeudcsta. Hän' esiintyi ylimi; litantti^ni^ t^s^' >ehkä;i^nerikan mantereen - militanttlsimmassä uni ossa. Paikalli^n. unio-psaston^p^esid^n- PBV-ajon katsastus Tampereella tk. M päivinä;, .Helsinki! Pyörä i l y kaUtlbn avaus Sjiomessa tipahttiu tfeöä tin vaaleissa, vuonna 4943 hävisin vuonna, liuten pann^ edeUisenakm ^ j ^ ^ J ^ g ^ ^Vast^ehdokksani, vuonna Praha-Berlm-Val-sova rau-r . . . - ~ - .T...^... . ' hahajon katsastuksen V'nierkeilfeä. •Katsastuskilpailu'kuoritetaan- Ts^^ pereella huhtiktmn 6 - ^ pnä. " Kolmisehkymmeiitä kilpailijaa on. ilmoittautunut kamppailemaan kuudesta matkalipusta. Viime yudnna mainittuun ajoon : osallistuneista ovat mukana Paul Nyman, Niitty-nen ja Tuominen; Heidän lisäkseen lukuisat' muut' parhaat 'pyöräilijät ovat mukana; KoukkarillS'ja Myyryläisellä lienee edellämainittujen lisäksi parhaat mahdollisuudet päästä joukkueeseen. — Miltei kaikki Ruotsin rautatiet on sähköistetty. Kipparikvailefti Canadäan : Kaikkien suomalaisten byvintun-tema 4-mielunen lauluyhtye "Kipp% rikvartetti" tulee tekemään-''? viih-dytyskiertueen" Ontariossa tänä keväänä, esittämällä useita lauluja^, huumoria ja pelleilyä samantalttii sessä elokuvassa. Ohjelmassa'hähr dään myös muita filmejä ja :on sisäänpääsy poikkeukselUsesti: rv^^^in 75c, kosk'ei Canadian Finnish Moy' ies Srvuotis juhlaelkovuaa "EvaklEo'.' nionien vaikeuksien takia ole saatu ajoissa tänne. "Kipparikvaktetin" matkaohjelma selviää seuraavissa "Vapauden" numeroissa olevista ilmoituksista. ' \ ^ Kunnioittaen: Canadian Tiu^lsb Movies. " ^ VAPAUS SAI TÄNÄÄN 7 UUTTA TILAUSTA Vapauden'levitysryntäys uusien tilausten hankkimiseksi ja katkeamassa olevien tilausten, uusimiseksi sai hyvän alun sillä tänä aamnnal tuli uudistusten lisäksi 7 uutta tilausta. Uusia tilauksia saapui nyt ensimmäisenä ryntäyspäivänä seuraavasti: Fanny Lind Vancouver, 2 uutta tilausta. Niko Piispainen, Beavejr Lake, 1 uusi tilaus. E.Hankila, South Porcnpine,>l uusi tilaus^ J . Mäkikangas, South Porcup'ne, 1 uusi tilaus. Ida Koivula, Long Lake, 1 uusi tilaus,. A. T. H i l l , Port Arthur, 1 uusi tilaus. " A l k u työn kaunistaa; mutta lopussa kiitos seisoo'^ sanoo vadba viisas sananparsi ja täsl^ä yhteydessä tulee ''kiitosV- vasta sitten kun tehtävä on täytetty: uusittu kaikki katkeamassa olevat tilauk^t ja hankittu lisäksi 150 uutta tilausta VapaudeUe. AlbjBi^tiJones, sai kaksi ääntä jpkai^- ta yntä ääntä kphti..<';i?än kun sensijaan mlnäf^ sain kannatnk. sen suhteellisen vähälukuisilta nepajatyöläisiltä. ' Albeft oli iaarinen ehdokas. Hän viljeli «yjj; semmistölalsia" fraaseja ja han^ oikeiston kannatuksesta. i\r; . Meidän tiudella osaston preäd» tiUä oli myös muita tavoitteita; IIQ oli CCF-puolueen jäsen ja h^iäfi OH, toiveita päästä puolueensa ^ dokkä^i X 3 vihdoin parlamei^ jäseneksi.. Mutta, hän ef maltiall olla tarttumatta V houkuttelev^ji mahdpUisuuteen/ jonka kohtalo h}:; nelle ;tarjosL! Vuoden 1943 kesään mennessä ^ pexlistettu Johdon ja unioiden jji; teisiä-komiteoita kautta maaiL l|. nion ja'johdon edustajat^neuvotte&^ vat' ^yhteisesti löytääkseen keinbji tuotantopullonkaulojejD poistan^isä. si. Se oli luokkarauha Rooman-^ Berliininr-^Tokion akselin kukisti miseksi. Hallitus päätU tehostaaia miteoiden perustamista ja ninutti unionisteja suorittamaan tätä M tä. ' Autotyöläisten union canadalaisti johtajaa George Burtia pyydettii] ehdottamaan 'miestä hänen unioi taan tähän tehtävään. Voin kuvi telia Georgen pohtivan asiaa, 'mo nen- hänet hyvin, ja tunsin hana kykynsä sovittelijana; Hänellä oi ansaittu maineensa vastustajansa te hottomaksi' saattamisesta. Albert Jones oli Burtin johdni kiusallinen kriitikko. Ketä sitten o Iisi uniosta suositeltava tähän' halli tuksen tehtävään? Albert Jonesea, tietysti! Ja niin "ylimilitanttisesta" Älbe^ tista, joka vastusti yhteistoimintaa tehtaiden lohta jäin kanssa^ teb^ juuri tätä ^ yhteistyötä edistävä jir jestäjä! Union haalilla' pidettiin hyvii liikuttava tilaisuus missä Albert vi rallisesti erosi presidentin tehtavas tä. Hänelle annettiin komea uus salkku/ joka ikäänkuin kuului bi nen: uuteen tehtäväänsä ja jo&i määrä rahaa. .Albert oli lahjojen johdosta liiks teitu ja <: piti liikuttavan puheen Hän oli niin liikuttunut, että kyyne oi leet .valuivat hänen laihoille posjdlKn leen. { Ja niin päättyi iämän ihmeellis^i] kiipeilijän uniotoiminta jäbänalktva: uransa^ hallituksen virkailijana; Kuulumisia Toroifbsla 'torjonto, rr-^^^^^^ Kaikesta päättäen PääsiäisenUviikbn i^puila on !D,on haalilla useita milenkiintqisia. tilair suuksia. Pitkäperjantaina kello 6 illalla aloitetaan ; nalsteukerhbn suuret vuotuiset kevätmyyjäiset. Tanssi alkaa kello'8.30, Mannisen j a kump. tunnetulla soitolla. On taas paljon jäniiääla.kilpailua siitä, kuka säa niitä »liiki numerolta?" ' ---•••'* * Päasmslauantaina 20 päivä, kel io 7;111alla aloitetaan CSJ:n nuorten kilpailunäytösten ' esitykset Esitetään yksi näytelmä Sudburysta ja yksi Toröntoäta. Esityksien jälkeen on:Jt?n,ss|a. Sunnuntaina;: kello t iltagSiv^Iä jatketaan näytelmien eslt^ksjlir jolloin on ohjelmassa kolme' ^^^ytelmää. Ahtakaamme nuorisolle tunnustus työstään, täyttä mällä Jiistali molempina iltoina Square>tans8ien harjoitukset ort haalilla, joka sunnuntai-ilta, piit kauan kun. toisin ilmoitetaan, paitsi ei pääsLäjs-sunnuntaina.: Nyt on pidetty kahdet harjoitukset, ja kaikicl osallistujat ovat kovasti innos1:a- SITÄI JA • PIKKUPOIKIEN KINAA .Taidemaalarin poika 'Masa j.ja muurarin poikaSRapa-keskusteleval siitä, mihin heidän'isänsä pystyit flapa: Sun isäs ei uskalla työsken neliä hiin korkealla,'kun mun isäni. Masa: Miksei uskalla? Rapa:. Eksä käsitä! Mun isam muuraa vaikka maailman korketoffnd man savupiipun. Masa: £ i se^ vielä mitään sen rio-nallai niihin mun isäni pystyy. Rapa: Pystyksä todistaan sen? Masa: Pystyn. Mun isäni pystyjo"' maalaamaan sen sauhun, mikä tulei ^in sun isäs muuraamasta piipusta, r ^ I — irol I e Ho ;ei m 3la t i \ ha pro jp nd 's \ 00, n ( II ici he neita, ja se onkin erittäin hauska 'rii ja sopivaa kakiUe ikäluokille. Su est tulkaa joukkoon, paljqn on tUafffa Don haalin suuressa salissa. * « * Sunnuntaina t.k. 14 päivänä simmäiset puhdistus-talkoot Tar lassa. Kaunis kevätauririko telee ihmisiä luonnon helmaan; niin pitää Tarmolakin saada piaiiJ vapskuntoon. Ruokaa ja kabvia.t järjestetty talkooväelle niinkuit?! nenkin. — H . T. Ei enää "ristiin naulitsemista" — Maailmassa valmistetaan yli-'40O laJla Juustoa, ijakautuen ne ISpenis- : Pääministeri St. Laurent leimasi alahuoneen istimnossa "propagandaksi" puheet siitä, että ulkominU-teri Pearson vcx joutua Yhdysvaltain noitavainon seuraavaksi L:i:rik si. * ' - ^ ' On se jonkinlainen lohdutus,- kun saimme nyt tietää, että 'aiba,<:R u i komlnisterimme: on. turvassa, Mutta paljop vakuuttavampaar olisi oliut, jos pääministeri S t |^au-rent olisi ahtanut vakuutuksen äiifa' ^ttä Yhdysvaltain hallituksella ia sen alaisilla laitoksilla ei cl'.- fä^tä puoleen "nokan koputusta" Canadan .'sisäisissä asioissa.' Monet cann-dalaiset r— allekirjoittanut mukaa i lukien rr-., olisivat toivoneet pääministeriltä 'sellaista -lausuntoa joka olisi- tuoipinnut ehdottomasti kaikenlaisen/ noitavainon niin kolon» kuin^ulkomaillakii). - Otetaanpa' tässä eräs ajatuskoe. Jos jotakuta vastuunalaista yhdys' valtalaista- olisi- painostettu tääiiä Cahadäsäa > siinä; määrin, että hän olisi lopulta joutunut, epätoivoiseen huelentilaiiai ja tehnyt itsehiurhan:^ i i i l n m i t S ' s i l t a olisi sanonut Wash^ Ington?'' - ' ' ' " \ He uskomme, että rajan'eteläpuolelta olisi tullut paksusti "ärräpäitä" j a Canadan hallituksen olisi p i tänyt' järjestää erikoinen 'anteeksi-py^ tömatka "kaikkein pyhimpään", nimittäin Washingtoniin; -\ Mutta mitä' oh tapahtunut-r^nyt? Näitä rivejä kirjoitettaessa (tiistaina) Yhdysvaltain hallitus ei ole suvainnut esittää edes '"virallista valittelua" siitä kun Canadan ~Egyp^ tin lähettiläs E. H . Norman teki jKairossa 'itsemurhan amerikkayii.s-' jten noitavainoojain' uhiinaf Vaikka tämä yhdysvaltalaisten noitavainoo-jain sekaantuminen Canadan sisäisiin asioihin ja.tästä on pääkysymys— aiheutti jo sen, että vastuunalainen canadalainen virkailija a-jettiin itsemurhaan,' niin tämä sa-mainen" vääriä ajatuksia" tutldva jänkkisenaattorien komitea julisti mielenosoituksellisesti että se tU' lee edeUeen "jatkamaan tutkjmuk» Siäan", sillä Yhdysvaltain 'fturvaHi^ suus*^ vaatii muka sekaantumista muiden maiden mukaanlukien Canadan'sisäisiin asioihin' vielä senkin : Jälkeen kun jotkut sen uhreista on ajettu.' epätoivoisiin tekoflun:' : Kaiken tämän, jälkeeno toivoneet, ettärpaämlnlsteri.SL L a u ; rent' ei olisi tyytynyt vain vakuutukseen^ ettei ulkoministeri Pearso n i n ^ ' ^ i ^ a h k a " ole vaarassa. ^ Hähien oUsi pitänyt sanoa Yhdysvaltain noitajahtaajille, että " r i it tää^ijQ^V.iekaantuminen Canadan si.' sälsiih dioihin. . Samalla kertaa pääministeri S t Laurentin olisi pitänyt kouliintunee-^ na^kimiehenä.* katsoa^ ymj^arilleen, tarjma^^dSjmli/.val^iäpa' - ^ Hacold Winch|n"-<CCF) alahuoneen istunnossa sättimään' syyiöläeen Icana- ' dalaisesta* - '^'.'poliisivalvonnasta'; ja LsanoapäaUavästi; että poliisivaltion tielle^^i 'Canada saa läht^' koska^ siitä ^ott-'nain hirHttäviä tuloksia nä^tlj^ä rajantakaisesta elämäsi l^^nepläpiiiditerUtäinme pdo- ^tinmie. 'Sitä edelleen ja uskoinm^"etta monen inonituiaet cänädalalset ovat samaa mieltä asi-lässa,-':" ~ |ä- t^ida nimittäin mitenkään ty^yä .ulkoministeri Pearsonin esit-tämään.^: sini5ilmäiseen lausuntoon;; etta,.'^aihpastaan*' Vhdysvaltain senaatin; ^ ' turvallisuusvaituu^knnnän alakomitean vissit jäsenet oi^t vas tnnssa- nur. Normanin kuolemasta. Kumoamaton tosiasia nlmittaio' on;'eta timdda «'turvanisnnsva- U o k i S ^ on VhdymlMssaJpe-mstetta halUtoksen v l i ^ n j ^ oh- }eli^^p«n|^te«lla,^ jmika' tailuil-ttiWiM:^ n ;^&9itai ««^riiiUäi so^l dan*» ilmaplifiä Ja «llai' oiastdi: teesn Uftf^ tefabyBtcriaa. Yhdysvaltain hallitus \ kokona: dessaan ja" erikoisesti sen ed ohjelma, jonka '^karkeistyötä' naatin "turvallisuusvaliokunta" rittaa, on vastuussa tästä ke , tuomittavasta Canadan sisäisiin öihin sekaantumisesta. Mr. Pearson ei tietenkään joutumista Yhdysvaltain noi noo jäin' puristukseen mutta tenkin on sanottava^ että miesmäisempää olisi ollut JOS olisf' sanonut "mustaa mustaksT ahtanut iskujen sattua niihin, j; asia koskee. .: Nämä seikat tulevat ^'pakosta l e e% lukiessamme nyt uutistiei ettär^dysvaltain^ senaatin suusvaliokunnan;: alakomitea loppujen ^lopuksi .saanut valtiod partmentUta (Yhdysvaltain uU»? nisterioltä) "luvan" Normania k« kevan parjausainehlston J u l k^ mista varten. Tässä yhteydessä« kyllä selitetty, että ko. valtiodcpa mentin "siunauksen" oli antaoi joku "Väärä-yirtanen" eU tarkö ipin sanoen ^poUjsivirkailija «diplomaatti mutta totta Itai laisen suurlaitoksen oikea kää P tää mitä sen vasen Mäd tekee? Jokatapauksessa ^ m r - , Jfoms« traagillinen fcuolenoa ^va^tii tSmme IlittohaUitnkselta päätti toiifienpiteitä sen hyvSIoi, ettivr laiset topai^set eivät t u i e ! ^ ^ 'tttipaan.^ • ' ' ' — lenMfctKUfit
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 11, 1957 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1957-04-11 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus570411 |
Description
Title | 1957-04-11-03 |
OCR text |
^ J S l ^ % • Torstaina, huhtik, 11 p. — Thursday, April 11,1957 laiiiiiiii
tdUUbed J i o K . 9. .1917. Authorized
toRmmA €tua nafl bjr the Post
> Ottice' Oeparbneot; Ottawa. Pub-
'JM^HA^-^^Vxhot'"'- «reddy: ^ Tuesdays.
- ^ S n m d a j R S atuf Gatuniays by Vapaus
^^mfiUahlng Compaiv Ltd., at lOOrUC
f JBtti flfc; rWv Sodbiiry, Ont; Canada
Telephönes: Bos. Office 06. 4-4264;
Rditmial Office 06.4^085. Manager
E. SnksL Sdltor W. EUind. UaiUng
addms: Box 69, Sudbary; Ontario. \ d v e r t l 5 i n g rates ttpon appIicatKm.
ntujslatimi free of cfaaige. '
. m
Kanadassa: •» 1 vk. 7JOO 6 U c 3.75
3 kk. 2 ^
jrhdysvallolssa: J vk. 84tO 6 kk. 4.30
Jaomessa: ^ 1 vk. 8 ^ 0 U c 4.75
1917 Juhlavuosi — 4Ö. vuosikerta — i957
:ö aserajoitukseen?
Zi^fenune tämänpäiväinen ja ensi tiistain numerot on
i^äjdiiiijeQ {M^rintei^^
äyaisiiumeroksi. Pääsiäistä vietetään kevätpäivän tasausta
''«eur^avaii täysikuun jälkeisenä sunnuntaina, siis maalis^un
' 22 ja fiuhtikuun 25:n välillä. Tästä pääsiäispyliien ^vaihte-
;''i^väisuadest4'' juuri jolituu, että meillä on tänä vuonna hyvin
^inyohli^inen pääsiäinen.
" C " ICristilUnen kirikko vietää pääsiäistä Jeesuksen ylösnou-
^ semiaen muistoksi ja sen yhteydessä myös kärsimyken muis-
^ iojublaa, pitkääperjantaite. Tässä yhteydessä kiintyy huo-ibioinme.
ihmiskunnan nykyisten kärsimysten suurimpaan te-
~ nykyaikaiseen sotaan ja sen aiheuttamiin kärsimyk-
~ ; Toisessa < maailmansodassa tapettiin miljoonittain ihmisiä
ja^häivifettiin rahallisesti satumaisen korkeisiin summiin nousevia
OlQ^suuksia. Vielä tänäkin päivänä on toisen maail-maikiodan'raunioita
korjaamatta — puhumattakaan niistä
liäaVoi^^y mitä i ^ a n aiheuttamat kärsimykset koko ihmis-
' " ^ i p i i ^ ^ aiheuttivat. .
Mutta kaikesta tästä huolimatta olemme viimeksikulu-
/ikfian kym^nenen vuoden aikana saaneet nähdä —r ja omassa
^imldcarossammekm tuntea — uuden maailmanlaajuisen kilpa-
Mvahtetelun mikä ei voi päättyä mutdiun kuin^iiutcen räjäh-
"fSfiisäen EirvittaYän atomisodan puhkeamiseen, ellei kilpa-
^^varust^ua yoida nyt viime tingassa lopettaa. Tosiasiassa me
^',^|l^iinfne jo välittömästi näistä sotavarusteluista. Jos ei ase-
/.vahisteluun haaskattaisi niin satumaisen suuria rahasummia
•'ineälä.ei olisi sen paremmin täällä Canadassa kuin^muissa-kiuui
«laissa niin suunnattoman suuria veroja, yhä kohoavia
'^|3nta|a ja kcdko yhteiskuntaa uhkaavaa inilaatiota.
/ • * •
S Y N T Y M Ä P
Ä I V I Ä
Vie Hinninen, Long Lake, Ont
tiyttSä masnantaina, huhtikuun 15
päivänä 70 vuotta.
Ybdynune sukulaisten ja tulta
irain'onnentoivotuksiin;
Mitä muut sanovat
ntSITYINEN OYYSIKAN
AVAINKIN "AUTTAA"
Yleinen dyn^ii^cka (oppi kappalten
liikkeelle .panevista voimilta
V.) . V tunnustaa suoran kuukausipalkan
rajoitukset hallinto-väen
köhdaltar ja pyrkii poistamaan
nämä rajoitukset Jisäkorvauksilla,
suojaavalla korvauksella ja LISA-EDUILLA
. . .
LISÄETUIHIN kuuluu sellaiset
seikat kuin pitkät lomat, lääkeUer
teellinen ohjelma, suuret ikkunoilla
varustetut toimistohuoneet,
VAIN HALLINON PESUHUONEESEEN
mikä vaikuttavat perusteellisesti
moraaliin ja sitten haUinto-väeri
motUvelhln. — N. Y . World
Telegram, tammik. 2d p.
VailQka kansainvälinen tilanne on viimeaikoina edelleen
-'kärjist^iyt, meillä on kuitenkin nyt toivon aihetta siitä, että
«stiurvallat pääsevät loppujen lopuksi ainakin alustavaan sopi-,
''mukseen^ ns« tavallisen aseistuksen vähentämiseksi. Tässä
'^y^teydfs^^'kiintyy Jhuqmio Lontoossa kokouksiaan pitävän
^^:n' aseistarlisumiskomitean alakomitean työhön. Totta on,
tästä Lontoon kokouksesta on saatu entistä, niukemmin
.r.^atojä,/.'|l/Iutta4uuri t ä ^ tietojen "niukkuus" viittaa siihen,
' t että ^Ifhdysvaltain; Britannian, Ranskan, Neuvostoliiton ja
,' ä Canadan edustajat ovat tällä kertaa, kiintyneitä muuhunkin
\ kuln.propagandaluontolsten lausuntojen julkaisemiseen. Toi- ;
\ sinsanpen, 'Lotitoon konferenssin uutisten niukkuus on taval- .
. I J^aii KyviiJ jat rohkaise^^^^^ '
' j '^'fäniän Iisakki saatiin kuulla, että Yhdysvaltain edustaja
j |oka on tähän asti keksinyt kaikenlaisia "sivuehdotuksia" -
, \ varainaisen aseistuksdn vähentämisen ehkäisemiseksi, on nyt
\ ihnoittanjit Lontoon aseistariisumiskonferenssissa, että Yh-
, * dyjivällat on valmiini», hyväksymään sopimuksen, jonka pe-
J mateella voitaisiin johtavien maiden varustelumenoja väheni
^etikohtaisesti kymmenellä prosentilla. Samalla kerro-
Twuii -^nidysvaltain edustajan suostuneen nyt "ensimmäisen
' % kerraii" siihen, että kun tayalUsia varustelumenoja on ylei-
18^(ti>'vähQimetty k ^
» V^lniilna suostumaan siihen, että vielä vähennetään 15%:Ila
aofarl^pineitä/ kuten lentokoneita, laivojai tykkejä, vedenalai-
K 8ta ja rohottiaseita.
Kew^ York Timesin Lontoon uutistiedon perusteella Yhr
" l dysvaltain edustaja' oli nyt antanut ymmärtää, että se on
«ivalmia hyväiksymään senkin, että Yhdysvaltain ja Neuvosto-
« liiton asevoimien korkeimmaksi rajaksi määrättäisiin 2,500,-
r OQO miestä samalla kun Britannian ja Ranskan asevoimien
t, toketoonaksi rajaksi määrättäisiin 750,000 miestä.
^ -.YK:n alainen aseistariisumiäkeskustelu on ollut käyn-
, ^ nissä jo yksitoista vuotta. Tulokset ovat tähän mennessä
VoUeet petin laihat.^^.
\ neet kuumeista , varustelukilpailua kaikkialla maailmassa.
Z Mutta kuten sanottu, nyt on ensimmäisen kerran toivoa, että
;jgyhie;sta päästään tekoihin ja että Lontoon aseistariisumis-konferenssi
vo| ensi elokuussa YKflle esitettävässä raportis-
'r sään esittää joitakin alustavia ehdotuksia ns. tavallisen aseis-
|v tukan* vähentämiseksi.
\l ^ Tämä sellaisenaan on lämpimästi tervehdittävä toimen-
^* pide — ja juuri sitä pitäisi yleisen mielipiteen painostuk-sella^
yaatia. Lyhyesti sanoen on korostettava^ että kilpava-
> rusielu uhkaa maiailmanrauhaa, ja että kaikki sotilasluontoi-
;rfi^l|itPt-T- olkoon sitten kysymys Atlantin liitosta, Varsovan
.r. liitosta tai SEIATO.sta, uhkaavat maailmanrauhaa. Mitä pi-lammin
päästään varustelukilpailuista ja näistä sotilasluon-
/ iois|£fta, liitoista, sitä parempi se ön. Ja loppukädessä ei ole
^ vaMä,siitä» miltä suunnalta — idästä vaiko lännestä — lopiil-
* l l i s ^ ejhdotukset varustelukilpailun lopettamiseksi tulevat.
^Pääasia on että päästään käytännön työhön aseistuksen
vähentämiseksi.
Kysymyksiä ja
vastauksia
Kysymyksiä ja vstauksia
Kysymys: Kun "vanhalla osoit
teeUa" lähettämäni jäsenmaksuklr-
Jeeni palasia takaisin, niin pyytäisii>
vastausta seuraavaan: Bikä on nykyinen
osoite VUnite4.Brötherhood
of Carpenters andJöinersof Ameri-
:a Local 2486" Sudburyssa? — Vapauden
lukija, Pobjois^Ontariossa.
Vastaos: ^ 5 Spruce St^, Sudbury,
Ont.
Kuolleista nousseet kertovat 25 VUOTTA TTÖVÄENU
Q n d a p ^ — ( K V « ^ l i a ) Vu-me
marraskaussa fqlkaisl^lHiriisi-ia
« e o ParTs Hafcb BudaQ^estista
kuVia, joissa tenrorisfit arpoivat
ryhmän aseettomTa asevelvollisia.
Porvarillinen sanomaleha^^selitU
fie(enk'D asian siten^ ettatvihan
; vimmoihin JontaneeC työläiset
likvidoivat kansaa sortaneen tur-valUsttospolilsIn
naefda."^ Lehden
ednstaja valokovaa fcylnuhrerises-a
koko lapahttiman "ja nno inivat
kiecteiivät sitten koko maajilman
lehdistössä. Tapahlomatr saivat
kn'tenk?n odottamattoman/; käänteen.
Kaksi noista ammnttdsta
nuorukaisista säilyi kuin- Ihmeen
kautta hengissä ja nyt lie:.^«^^
nousseet kuolleista todistamaan
aivan muuta,'^ kuin mitä-'Faris
Mateh kidoitti.
TOIHITTAJA SALAPOLIISINA
Magyar Ifjusag-lebden toimittaja
JozsefSalyömi selaili eräänä päivänä
ulkomaisia lehtiä ja hänen huomionsa
kiintyi Paris Matehin ku
vaukseen Tasavallan torilla^ Buda
pestissä suoritetusta terroriteosta.
Ehkäpä joku nuorukaisista ^ :onkin
jäänyt eIoon< välähti tohnittajan
päässä ja hän lähti kiertämään Budapestin
sairaaloita. Viikon^etsis-kelyn
jälkeen hän'löysf kuin löysi
kin erään kuvassa olleista asevelvollisista,
Jozsef. Farkasin, Amerikan
kadun sairaalasta' huoneesta
n;o 90.
.JÄRKYTTÄVÄ KERTOMUS,^
Farkashi tila oli vielä vaikea, sillä
poika oli saanut monta osumaa.
Eräs luodeista oli tunkeutunut sei
käranlcaan ja hänet oli jouduttu
leikkaamaan kahdesti. VielS heikko/
kalpeakasvbinen -potilasvkertoi
seuraavan tarinan:
~ Olen ^talonpojan poika. Olin
suorittamassa asevelvollisuuttani ja
helmilniun 16. pnä olisin päässyt
^ita paiv^ paasiaisna
saa saren kutuna
|; Suomen-NL:n ystävyyssopimus
On; virkistävää ja 'luottamusta tulevaisuuteen herättävää
llii&ea^' et^ maan pääkaupungissa Helsingissä
> ; E J ^ ^ Suomen ja Neuvostoliiton ys-
''5.täy3fyssopimuksett vuosijuhlaa niissä korostetaan, ei vain
A'kahäen erilaisen yhteiskuntamuodon sekä suuren ^a pienen
^e|:^]iaapurimaan rauhanomaisen rinnakkaisolon mahdollisuuksia
".'^ j§, etuisuuksia^ vaan myös ,sitä tosiasiaa, että jos tällainen
f |{ y ^ ja tuloksellinen porvarilli-
' ;i^J5|!n &iomen ja sosialistisen Neuvostoliiton kesken, niin sen
^i^täyfyyolla mahdollinen myös muualla.
Ystäyyysso^imuksen vuosijuhlaan Helsinkiin on uutis-
^^i^^Uötbjen mukaan tullut Neuvostolii
^^ilv^ta^r. J9 Suaaifesta on lähtenyt Moskovassa pidettävään sa-yg;
jrnairt1flfseen vuosijuhlaan eduskunnan puhemies V. Sukse-
:^.^"jSanaälIa kun henkiinhprätetyn Saksan militarismin avul-
»llatioii iräuxdstettu sotaisia toimenpiteitä esimerloksi Norjassa,
fi^^i^nftifftspa ja Ruotsissakin, vietetään Suomessa jaNeuvosto-
4>^^ffibsat «rjtoista^^^ vuosijuhlaa keskinäi-
\i;{ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-04-11-03