Vapaus, April 11, 1957

              ^ J S l ^ % • Torstaina, huhtik, 11 p. — Thursday, April 11,1957 laiiiiiiii
tdUUbed J i o K . 9. .1917. Authorized
toRmmA €tua nafl bjr the Post
> Ottice' Oeparbneot; Ottawa. Pub-
'JM^HA^-^^Vxhot'"'- «reddy: ^ Tuesdays.
- ^ S n m d a j R S atuf Gatuniays by Vapaus
^^mfiUahlng Compaiv Ltd., at lOOrUC
f JBtti flfc; rWv Sodbiiry, Ont; Canada
Telephönes: Bos. Office 06. 4-4264;
Rditmial Office 06.4^085. Manager
E. SnksL Sdltor W. EUind. UaiUng
addms: Box 69, Sudbary; Ontario. \ d v e r t l 5 i n g rates ttpon appIicatKm.
ntujslatimi free of cfaaige. '
. m
Kanadassa: •» 1 vk. 7JOO 6 U c 3.75
3 kk. 2 ^
jrhdysvallolssa: J vk. 84tO 6 kk. 4.30
Jaomessa: ^ 1 vk. 8 ^ 0 U c 4.75
1917 Juhlavuosi — 4Ö. vuosikerta — i957
:ö aserajoitukseen?
Zi^fenune tämänpäiväinen ja ensi tiistain numerot on
i^äjdiiiijeQ {M^rintei^^
äyaisiiumeroksi. Pääsiäistä vietetään kevätpäivän tasausta
''«eur^avaii täysikuun jälkeisenä sunnuntaina, siis maalis^un
' 22 ja fiuhtikuun 25:n välillä. Tästä pääsiäispyliien ^vaihte-
;''i^väisuadest4'' juuri jolituu, että meillä on tänä vuonna hyvin
^inyohli^inen pääsiäinen.
" C " ICristilUnen kirikko vietää pääsiäistä Jeesuksen ylösnou-
^ semiaen muistoksi ja sen yhteydessä myös kärsimyken muis-
^ iojublaa, pitkääperjantaite. Tässä yhteydessä kiintyy huo-ibioinme.
ihmiskunnan nykyisten kärsimysten suurimpaan te-
~ nykyaikaiseen sotaan ja sen aiheuttamiin kärsimyk-
~ ; Toisessa < maailmansodassa tapettiin miljoonittain ihmisiä
ja^häivifettiin rahallisesti satumaisen korkeisiin summiin nou­sevia
OlQ^suuksia. Vielä tänäkin päivänä on toisen maail-maikiodan'raunioita
korjaamatta — puhumattakaan niistä
liäaVoi^^y mitä i ^ a n aiheuttamat kärsimykset koko ihmis-
' " ^ i p i i ^ ^ aiheuttivat. .
Mutta kaikesta tästä huolimatta olemme viimeksikulu-
/ikfian kym^nenen vuoden aikana saaneet nähdä —r ja omassa
^imldcarossammekm tuntea — uuden maailmanlaajuisen kilpa-
Mvahtetelun mikä ei voi päättyä mutdiun kuin^iiutcen räjäh-
"fSfiisäen EirvittaYän atomisodan puhkeamiseen, ellei kilpa-
^^varust^ua yoida nyt viime tingassa lopettaa. Tosiasiassa me
^',^|l^iinfne jo välittömästi näistä sotavarusteluista. Jos ei ase-
/.vahisteluun haaskattaisi niin satumaisen suuria rahasummia
•'ineälä.ei olisi sen paremmin täällä Canadassa kuin^muissa-kiuui
«laissa niin suunnattoman suuria veroja, yhä kohoavia
'^|3nta|a ja kcdko yhteiskuntaa uhkaavaa inilaatiota.
/ • * •
S Y N T Y M Ä ­P
Ä I V I Ä
Vie Hinninen, Long Lake, Ont
tiyttSä masnantaina, huhtikuun 15
päivänä 70 vuotta.
Ybdynune sukulaisten ja tulta
irain'onnentoivotuksiin;
Mitä muut sanovat
ntSITYINEN OYYSIKAN
AVAINKIN "AUTTAA"
Yleinen dyn^ii^cka (oppi kap­palten
liikkeelle .panevista voimilta
V.) . V tunnustaa suoran kuu­kausipalkan
rajoitukset hallinto-väen
köhdaltar ja pyrkii poistamaan
nämä rajoitukset Jisäkorvauksilla,
suojaavalla korvauksella ja LISA-EDUILLA
. . .
LISÄETUIHIN kuuluu sellaiset
seikat kuin pitkät lomat, lääkeUer
teellinen ohjelma, suuret ikkunoil­la
varustetut toimistohuoneet,
VAIN HALLINON PESUHUONEE­SEEN
mikä vaikuttavat perusteelli­sesti
moraaliin ja sitten haUinto-väeri
motUvelhln. — N. Y . World
Telegram, tammik. 2d p.
VailQka kansainvälinen tilanne on viimeaikoina edelleen
-'kärjist^iyt, meillä on kuitenkin nyt toivon aihetta siitä, että
«stiurvallat pääsevät loppujen lopuksi ainakin alustavaan sopi-,
''mukseen^ ns« tavallisen aseistuksen vähentämiseksi. Tässä
'^y^teydfs^^'kiintyy Jhuqmio Lontoossa kokouksiaan pitävän
^^:n' aseistarlisumiskomitean alakomitean työhön. Totta on,
tästä Lontoon kokouksesta on saatu entistä, niukemmin
.r.^atojä,/.'|l/Iutta4uuri t ä ^ tietojen "niukkuus" viittaa siihen,
' t että ^Ifhdysvaltain; Britannian, Ranskan, Neuvostoliiton ja
,' ä Canadan edustajat ovat tällä kertaa, kiintyneitä muuhunkin
\ kuln.propagandaluontolsten lausuntojen julkaisemiseen. Toi- ;
\ sinsanpen, 'Lotitoon konferenssin uutisten niukkuus on taval- .
. I J^aii KyviiJ jat rohkaise^^^^^ '
' j '^'fäniän Iisakki saatiin kuulla, että Yhdysvaltain edustaja
j |oka on tähän asti keksinyt kaikenlaisia "sivuehdotuksia" -
, \ varainaisen aseistuksdn vähentämisen ehkäisemiseksi, on nyt
\ ihnoittanjit Lontoon aseistariisumiskonferenssissa, että Yh-
, * dyjivällat on valmiini», hyväksymään sopimuksen, jonka pe-
J mateella voitaisiin johtavien maiden varustelumenoja väheni
^etikohtaisesti kymmenellä prosentilla. Samalla kerro-
Twuii -^nidysvaltain edustajan suostuneen nyt "ensimmäisen
' % kerraii" siihen, että kun tayalUsia varustelumenoja on ylei-
18^(ti>'vähQimetty k ^
» V^lniilna suostumaan siihen, että vielä vähennetään 15%:Ila
aofarl^pineitä/ kuten lentokoneita, laivojai tykkejä, vedenalai-
K 8ta ja rohottiaseita.
Kew^ York Timesin Lontoon uutistiedon perusteella Yhr
" l dysvaltain edustaja' oli nyt antanut ymmärtää, että se on
«ivalmia hyväiksymään senkin, että Yhdysvaltain ja Neuvosto-
« liiton asevoimien korkeimmaksi rajaksi määrättäisiin 2,500,-
r OQO miestä samalla kun Britannian ja Ranskan asevoimien
t, toketoonaksi rajaksi määrättäisiin 750,000 miestä.
^ -.YK:n alainen aseistariisumiäkeskustelu on ollut käyn-
, ^ nissä jo yksitoista vuotta. Tulokset ovat tähän mennessä
VoUeet petin laihat.^^.
\ neet kuumeista , varustelukilpailua kaikkialla maailmassa.
Z Mutta kuten sanottu, nyt on ensimmäisen kerran toivoa, että
;jgyhie;sta päästään tekoihin ja että Lontoon aseistariisumis-konferenssi
vo| ensi elokuussa YKflle esitettävässä raportis-
'r sään esittää joitakin alustavia ehdotuksia ns. tavallisen aseis-
|v tukan* vähentämiseksi.
\l ^ Tämä sellaisenaan on lämpimästi tervehdittävä toimen-
^* pide — ja juuri sitä pitäisi yleisen mielipiteen painostuk-sella^
yaatia. Lyhyesti sanoen on korostettava^ että kilpava-
> rusielu uhkaa maiailmanrauhaa, ja että kaikki sotilasluontoi-
;rfi^l|itPt-T- olkoon sitten kysymys Atlantin liitosta, Varsovan
.r. liitosta tai SEIATO.sta, uhkaavat maailmanrauhaa. Mitä pi-lammin
päästään varustelukilpailuista ja näistä sotilasluon-
/ iois|£fta, liitoista, sitä parempi se ön. Ja loppukädessä ei ole
^ vaMä,siitä» miltä suunnalta — idästä vaiko lännestä — lopiil-
* l l i s ^ ejhdotukset varustelukilpailun lopettamiseksi tulevat.
^Pääasia on että päästään käytännön työhön aseistuksen
vähentämiseksi.
Kysymyksiä ja
vastauksia
Kysymyksiä ja vstauksia
Kysymys: Kun "vanhalla osoit
teeUa" lähettämäni jäsenmaksuklr-
Jeeni palasia takaisin, niin pyytäisii>
vastausta seuraavaan: Bikä on ny­kyinen
osoite VUnite4.Brötherhood
of Carpenters andJöinersof Ameri-
:a Local 2486" Sudburyssa? — Va­pauden
lukija, Pobjois^Ontariossa.
Vastaos: ^ 5 Spruce St^, Sudbury,
Ont.
Kuolleista nousseet kertovat 25 VUOTTA TTÖVÄENU
Q n d a p ^ — ( K V « ^ l i a ) Vu-me
marraskaussa fqlkaisl^lHiriisi-ia
« e o ParTs Hafcb BudaQ^estista
kuVia, joissa tenrorisfit arpoivat
ryhmän aseettomTa asevelvollisia.
Porvarillinen sanomaleha^^selitU
fie(enk'D asian siten^ ettatvihan
; vimmoihin JontaneeC työläiset
likvidoivat kansaa sortaneen tur-valUsttospolilsIn
naefda."^ Lehden
ednstaja valokovaa fcylnuhrerises-a
koko lapahttiman "ja nno inivat
kiecteiivät sitten koko maajilman
lehdistössä. Tapahlomatr saivat
kn'tenk?n odottamattoman/; kään­teen.
Kaksi noista ammnttdsta
nuorukaisista säilyi kuin- Ihmeen
kautta hengissä ja nyt lie:.^«^^
nousseet kuolleista todistamaan
aivan muuta,'^ kuin mitä-'Faris
Mateh kidoitti.
TOIHITTAJA SALAPOLIISINA
Magyar Ifjusag-lebden toimittaja
JozsefSalyömi selaili eräänä päivä­nä
ulkomaisia lehtiä ja hänen huo­mionsa
kiintyi Paris Matehin ku
vaukseen Tasavallan torilla^ Buda
pestissä suoritetusta terroriteosta.
Ehkäpä joku nuorukaisista ^ :onkin
jäänyt eIoon< välähti tohnittajan
päässä ja hän lähti kiertämään Bu­dapestin
sairaaloita. Viikon^etsis-kelyn
jälkeen hän'löysf kuin löysi
kin erään kuvassa olleista asevel­vollisista,
Jozsef. Farkasin, Ameri­kan
kadun sairaalasta' huoneesta
n;o 90.
.JÄRKYTTÄVÄ KERTOMUS,^
Farkashi tila oli vielä vaikea, sil­lä
poika oli saanut monta osumaa.
Eräs luodeista oli tunkeutunut sei
käranlcaan ja hänet oli jouduttu
leikkaamaan kahdesti. VielS heik­ko/
kalpeakasvbinen -potilasvkertoi
seuraavan tarinan:
~ Olen ^talonpojan poika. Olin
suorittamassa asevelvollisuuttani ja
helmilniun 16. pnä olisin päässyt
^ita paiv^ paasiaisna
saa saren kutuna
|; Suomen-NL:n ystävyyssopimus
On; virkistävää ja 'luottamusta tulevaisuuteen herättävää
llii&ea^' et^ maan pääkaupungissa Helsingissä
> ; E J ^ ^ Suomen ja Neuvostoliiton ys-
''5.täy3fyssopimuksett vuosijuhlaa niissä korostetaan, ei vain
A'kahäen erilaisen yhteiskuntamuodon sekä suuren ^a pienen
^e|:^]iaapurimaan rauhanomaisen rinnakkaisolon mahdollisuuksia
".'^ j§, etuisuuksia^ vaan myös ,sitä tosiasiaa, että jos tällainen
f |{ y ^ ja tuloksellinen porvarilli-
' ;i^J5|!n &iomen ja sosialistisen Neuvostoliiton kesken, niin sen
^i^täyfyyolla mahdollinen myös muualla.
Ystäyyysso^imuksen vuosijuhlaan Helsinkiin on uutis-
^^i^^Uötbjen mukaan tullut Neuvostolii
^^ilv^ta^r. J9 Suaaifesta on lähtenyt Moskovassa pidettävään sa-yg;
jrnairt1flfseen vuosijuhlaan eduskunnan puhemies V. Sukse-
:^.^"jSanaälIa kun henkiinhprätetyn Saksan militarismin avul-
»llatioii iräuxdstettu sotaisia toimenpiteitä esimerloksi Norjassa,
fi^^i^nftifftspa ja Ruotsissakin, vietetään Suomessa jaNeuvosto-
4>^^ffibsat «rjtoista^^^ vuosijuhlaa keskinäi-
\i;{<t|t|gD[,t]c^^ ja arvonannon merkeissä. Kuten sanottu,
' ll^^Siicnneji ja NL;h esimerkkiä sietää tutkfi muuallakin:
Sfaan, metsän ja veden .antimista,
elävä, luomionläheinen ihminen on]
kantta aikain' vUppotina seurannat
luonnon ^''fcasvonpilrteldeni'Ikäistä;,
v^lhteliia^ jNälstä liikkeistä on,hän
pyrkinyt'! liikemaan ; omaa: tolevaii
snottaaii v ;sltä^ minkälaiseksi, vuo-dentnlo'^
hänen kohdaltaan mnodosi-tun.
riittääkö' särvhitä pöydässä^
,yltäfcy||ä}snjl^;; val^^
ko taasii knten monasti aifcabem-mln
turvauduttava laihaan hätälel-pään.^
Tämä Ihmisen klihkeähalii
tulevien tietämiseksi on keskittynyt
•• volmakkalnunin kalkkien" vuoden
merkklpälvlenkohdalle.'— Seuraa­vassa
tarkastelemme: mnutamia esl-
~ vanhempiemme pääsiäiseen liittyviä
enteenottotapoja Ja'taikoja, N
.PIRTTIPAASIAINEN —
PAITAHELLUNTAI
Koska helluntain- -']gaikka päivien
*)r.<kässä 'Jonossa määräytyy aina pää-'
siälsen mukaan, on- vanha kansa us­konut^-
että myös helluntain sää mää-
'^ybyy pääsiäisen sään mukaan.
Niiiqjä uskottihii että Jos pääsiäisenä
jouduttiin (kylmän' ilman vuoksi py­syttelemään
paUon pirtin seinien s i ­säpuolella,
oli helluntaina niin läm­min,
että tariieni ulkona aivan vä­häisissä
vaatteissa; .Sananparret to­teavat
tämän^ asian usealla eri poik-kakunnalla,
Jä yleinen onkin sanon­pa
: "Jos on pIrtUpääsläinen, niin on
nalt^elluntaL'*
Entisajan ihminen piti sären kutu-aikaa
sangen' tärkeänä, koska usein­kin
Jouduttiin keväisin pahaan pu­laan
leivän Ja särplmen puutteen ta­kia.
Sären kutua siis. odotettiin kos­ka
toivottiin voitavan pyytää kutu­kaloja
leivänjatkeeksi. Sären kutu-ajan
— siis jäidenlähdön ajan —
säätä pyrittilnJcin ennustelemaan pää­siäisen
antamista enteistä,^ Uskottiin,
että mtokälainen sää oli pääsiäisenä
- r etenkin toisena pääsiäispäivänä
sellaisena pysyy ilma aina helluntai-
•lin saakka.
Erityisen hjrvää vuotta on katsottu
merkitsevän sen. Josj aurinko pääsi­äisaamuna
noustessaan on. tanssinut.
Yleisesti uskottiin nimittäin, että au­rinko
. pääsiäisaamuna noustessaan
iselnkln tanssii eli ilaikoltsee hyppien
ja poukahdellen. Helsingissäkin on
9llut tapana suurin Joukoin kokoon­tua
.Alppilan kallioille katselemaan
t&tä suurta. Ihmettä. Ja' niin suuri
on mielikuvituksen voima, että.mor
het vanAiat ihmiset voivat vielä tänä­kin
päivänä vakuuttaa, itse nähneen­pä
auringon tanssimisen.
Pääsiäisaamun säästä katsottiin t u ­levaisuutta
monella t a a l l a : auringon
nouseminen kirkkaana pilvettömälle
taivaalle pn meifdnnyt hyvää vuo-dentuloa:
kirkas aamu merkitsi hy­vää
marja- Ja kUkkavuotta: pilvinen
aknu hallaa; himmeä, pilvinen aa­mu
sateista kesää ja huonoa vuotta;
punoittava auringonnousu huonosti
menestyvää uutLsnUsta; klikas Ja
kaunis pääsiäispäivä — sekä etenkin
Uta — meikitsl poutaista heinäaScaa
s ^ runsasta rehu-, peruna- ja m a i -
tovuotta.
Uskottiin miyösj että pääsiäisen
tuulen suuntamääräsi tuulen suun­nan
seitsemäksi' viikoksi^ eteenpäin.
Metsämi^iet odottivat pääsiäisiisi
pohjatuulta, vaikka sen uskottlinkin
merkitsemän kylmää ihnaa helluntai­hin
saakka, koska se myös samalla
merkitsi hyvää Untuvuotta:etdätutdi
mtdca ajoi linnut kauas IiappUii.tti>
mentulo Ja tuiskuaminen pää^^enä
merkitsi myöhäistä- ja myrskyistä
kesää. ; ' . '
"PETIN KURET,^ P£TIN KXRET,
PETIN VAIVAISEN' VARIKSEN"-;
PääsUInen onniyös pälvk,;'joUoln
on monella tavalla vatustaudiitiu
vastaanottamaan kssää. Varhaiin^aa-mulla.
Jo ennen variksen vaaikiÄmiLs-;
tä,' entlsajan'-tytöt noi\tIvatJ vfel^ pu­rosta
Ja pesivät sillä k^^
uskottllp tultavan vlrkeäiksl - koko
vuoden ajaisi. Eikä näin menetellen
tarvinnut pelätä kasvojen ahavoitu­mista
keväällä tahi päivettymistä ke­sällä,
vaan iho pysyi vaaleana Ja
nuorteana, Juuri. sellaisena miksi" sen
ajan "muoti" kaunim määritteli. Pe-;
suvetta on ..kutsuttu variksenVedeksl
ja sitä otettaessa on sanottu: "Varis,
vettäsi varastan." Edelleen ne. Jotka
halusivat tuUa'- vlrkelksi, sanoivat
pääsiäisaamuna haTaikalle: Sle hako,
mie harakka". Vaihdettiin siis:<nni-naisuuksia
harakan kanssa.
Laajalle levinnyt oli uskomus, että
minkä eläimen pääsiäisaamuna en­simmäiseksi
näki, sen luontoinen oh
koko vuoden. Tässä symboliikassa
merkitsi esimerfdksl hevonen voima­kasta
Ja rotevaa, lehmä laiskaa, sika
likaista Ja suttuista, lammas laupK
asta, 'kissa laiskaa, koira äreää' Ja
viisasta, varis pahaa Ja harakka ke-peäftä
elämää.
Karjaonnea -. varattiin nousemalla
navetan katolle soittamaan lehmän
Ja lampaankelloja,; Ja tämän Jälkeen
ripustamaan kello kellokkaam kau­laan.
Tämäntapaiset .enteiden otot ovat
tyypillisiä sydäntalven Juhlille sar;
moin kuin myös vuodenvaihteen. Juh­lille
— useita tässä mainitsematto­mia
enteitä... Jotka llittiyvät tUvUstl
uuteen vuoteen, 'käytetään mytis pää-,
siälsenä. koska pääsiäinen on.mui­noin
ollut vuoden alku. Tyypillisiä
ne ovat myös kansalle. Joka kautta
aikain on Joutunut aamuisin luomaan
katseensa taivaalle ajatuksien' juos­tessa
Jokapäiväiseen leipään: "Ovat­ko
ilmat tänään suotuisia i>ellon kas-vulle?"^
Ja Jos sitten on Jo^us hiio-mattu
Jonkin ilmojen parantamista-,
van osuneen oikeaan, on voitu hyväl­lä
syyllä kehaista: "PeUn knret,- pe-
Un käreti peUn vaivaisen variksen!?
siviiliiiL liOkalnra minut
icomemiettiin tom^ineni puolueta-lon
vartioon. Tiedän; että meistä
levitettiin noina päivinä' kaikenlai­sia
kauhujuttuja, :;; Olimme muka
ampuneet syyttSmiä ihmisiä sieUä
ja täälli VäitettUn, etta meillä
oli taskut pullollaan rahaa. Usko^
kaa tai älkää, samantekevää, mutta
me emme afapuneet puoluetalosta
ketään, meidän kimppuumme byö"
kattiin.' Provokatoorisia^ huhuja
levitettiin tietenkin tarkoituksella.
OUvätko he sitä mieltä, että taiste­limme
rahan edestä? Ehkä minä
puolOstio' 180 forintin kuukaäsi-pälk^
aani? Isälläni on 6 hehtaaria
maaf&Saimmä> viime syksynä 5,000
kiloa 'vehnl^ j a meidän piti luovut­taa
niin pajjon; että oma leipä me­n
i ; ostoon, ^Luuleva he, etteivät
meihin koskenee^ Rakosin ryhmän
virheet yhtä 'kipeästi? Me emme
puolustimme Unkarin sosialismia,
puoltistaneet Rakosia ja Geröä, me
TUNSIN ISKUN SELÄSSÄNI,
L o K i ^ u n 30. päivä oli helve­tillinen.*
Vannon, ettei rakennuk­sesta
ollut ammuttu yhtään lau­kausta;
kun iVastavallankumouksel-liset
aloittivat/ Meidän tuli puolus­taa
> itseämme. ' Kun taloa alettiin
ampua tykeillä, - puoluekomitean
sihteeri antoi käskyn tulen lopetta­misesta
ja lähti itse kapinallisten -
luokse valkoinen 'lippu kädessään.
H äh e t l tearastettiin silmiemme
e d e ^ hiouduimme vangiksi aseet­tomina,
v i t u n tulimme ulos raken­nuksesta
sain käsikranaatin vasten
kasvojani, ' Onneksi se .ei räjähtä­nyt.
Kun olimme päässeet n. 15
askelta; 'joku huusi: He ovat: vanke-jai
älkää am^ukot Samalla räsäliti
konepistoolin' ;^sai^a, vieressäni ol­lut
toverini putosi maahan; 'Minä­kin
tunsiii;. iskun selässäni j a ; maa
pakeni jalkojeni alta./; Joku parra­kas
mies, Inimartuipuoleeni ja huo­mattuaan
lelonmerkkejä ampui pis­toolilla
suuhuni^' Luoti vei kolme
hammasta ja tuli niskasta ulos. Ve­ri
tulvahti suusta ja sieraimista.
IHMEELLINEN PELASTUMINEN
— Makasin kasvot maassa ja olin
koko ajan tajuissani, vaikka tunsin­kin
^voimieni. pakeneyan. Silloin
kuulin jonkun kuiskaavan: Makaa
kuin kuollut,' tulen' kohta; nouta­maani;
Piap tuntematon' tuli toisen
henkilön kanssav'ja kantoi minut
paareilla fciiltnan' takana odötianee-seen
kuorma-autoon.' Välillä minut
yi^tettiin'>iöstää hdltä ja surmata,'
mutta lai ^imv rohkeita ja pitivät
"saaliinpa'*.' V Heräsin tajuttomuu­destani
iSändbr^P^iibiih sairaalassa.
Ympärilläni riideltiin' siitä, olisiko
haavoittunutta' autettava' vai ei.
En tuntenut lää(cäriä, enkä tiedä
vieläkään''hänen nimeään, mutta
hänbiti minun, puoltani.
— Miicsi he" surmasivat- 40 ^ystä­vääni?
He< olivat suurenmoisia poir
kia,. työläis-i ja talonpoikäisnuoria.
Haluaisin huutaa koko maailmalle:
Miksi ihminen ön eläin! Olen, tul­lut
,takaisin haudasta—-rohlceam-pana
j a karaistuneempana. Jos Un­kari
tarvitsee minua olen valmis
aina' puolustamaan sitä.
KONEPISTOOUN SABJA-SAHASI
POIKKI SAARENI
Jozsef Farkasilta toimittaja SoK
yom sai kuulla, etta ryhmäteloituk-sessa
oli jäänyt henkiin myös hänen
asevelvollisuustoverinsa Lajos So-mogyL
Toimittaja tapasi hänet ko-'
toaan maaseudulta. . Mie^ oli toipu­mislomalla..
Hänkin oli saanut usei­ta
luoteja samasta konepistoolisar­jasta
j a kaatunut maahan. 'Joku?pii
vielä''?varmistanut" ja laskenut, ko­nepistoolistaan
suihkun, jolta kat­kaisi
Lajosilta jalan. Hänetkin o l i
pelastanut joku tuntematon. ja mo­nien
vaiheiden kautta toimittanut
sairaalaan., Verenhimoiset terrons-tit
olivat yrittäneet • ryöstää. Lajosin
pelastajaltaan, mutta {amä oli: puo­lustautunut.
ase kädessä. Puolita-juttomalta
sotilaalta ryöstettiin kui­tenkin
kello ja lompakko, jossa oli
150 forintia — pienestä asevelvolli­sen
päivärahasta säästetyt rahat.
Anna Koitoin skaalassa poistettiin
miehestä 9 luotia ja jalka amputoi­tiin.
Kaikki piti äuorittaa ilman nu­kutusta,
sillä lääkäri pelkäsi, ettei,
potilas heräisi; enää' eloon. : Vielä
sairaalasta hänet yritettiin viedä te­loitettavaksi,
mutta kirurgi suojeli
häntä.
I l ; t : t M ESSÄ,
"Ammatti" unionistit
* , ^ ' K l l j ^ J IM TESTER ^ ; '-^^ '
Olen liälinyt ja joutunut.työskea- sai tuotantqtyolaisten yk^^
telemaan mpnen "ammatti" umon.s-tin
kanssa 'tyoväenliifckees.sä Sen
tyyppinen ihminen tekee meiken
mitä tahansa ^ pltääksc^; kiiniii "hyf
västä" toimesta. ^HSn'kiinnittää
paljon huffmiota vehkeil;
Oslossa piihikesi
vaiiitalausemyrsiky
sotavalmisteliusta
Oslo. T - Oslon lähistöllä Sijaitse­van
Fomebun kehittäminen suli&u-
Jentolilkenteelte ta:Gcolteti£ksl' suur-,
lentokentäiksl on saanut osakseen
vastalauseltten myrskyn., 50 niistä 60
Järjestöstä Ja yhtbenliittymästä. Jot­ka
hoitavat seudun asioita, esitti tlls-tai-
iltana pitämässään istunnossa
Jyrkän vastalaussensa laajennussuun-nltehnla
vastaan. LlsäiksI selltcttUn,
että vahlngonkorvauAcsia tullaan vaa­timaan,
mikäli suunnltehnat toteu­tetaan,
Morgenhladet kertoo.
puoj^esta.
'^isijuokkainen esiinerkki jtästä
tyypistä o|i mifs. j(>ta kutsun Alli^rf
Jonesiks.i,' Se ei ole häiien oikealii-me^^
imutta kertomukseni kaitVn-;
kin koskee häntä. ' . ^ . . t ;
Albert oli militanttinen luotta^
musmies autotyöläi^ten - uniossa
Oshawassa2 vuonna 1842. Smä vuon­na
hänet.ja minut valittljaFeausta-jiksi
;autoty51äisten union edustaja^
kokoukseen Chicagoon.
Ennenkuin lähdimme edustajako­koukseen-
hän oli ollut ystävällinea
minua j a toisia uniössa olevia -va^
semmistolaisia" kohtaan; Edusta­jakokouksessa
tapahtuiv hänessä
jonkinlainen muutos^ Hän asettui
"oikeistosiipeen", joka ;demagoogi-sesti
ivastusti ''sota voittoonH)hjel
maa" ja siihen liittyvää "ei lakkoa
lupausta".
Edustajakokouksen jälkeen minut
valittiin'^ Johtamaan union yrityk­siä
aikaansaada yhteinen komitea
johdon kanssa Oeneral Motorsin
tehtaalla 'tuotannon tehostamiseksi
ja sodan tukemiseksi. General Mor
tors kieltäytyi siitä, eikä Albertkaan
halunnut olla sellaisen toiminnan
kanssa tekemisissä. Oeneral Motors
väitti sen olevan ^"sosialismia" ja
Albert leimasi sen työväenluokan a-sian
.^pettämiseksi^. Sen johdosta
General Motocsin' tehtaalle ei saatu
perustaksi yhteistä komiteaa tuo­tannon
tehostamiseksi.
VuosikokOMksen jälkeen seuraa­vaan
kevääseen asti Albert ei kos'
kaan väsynyt puhumasta "ei lakkoa-lupausta"^
vastaan >—; olkoon sotaa
tai ei sotaa. Hän julisti, että hän ei
tule koskaan «luopumaan ^iakkoutI^
misoikeudcsta. Hän' esiintyi ylimi;
litantti^ni^ t^s^' >ehkä;i^nerikan
mantereen - militanttlsimmassä uni
ossa.
Paikalli^n. unio-psaston^p^esid^n-
PBV-ajon katsastus
Tampereella
tk. M päivinä;,
.Helsinki! Pyörä i l y kaUtlbn
avaus Sjiomessa tipahttiu tfeöä tin vaaleissa, vuonna 4943 hävisin
vuonna, liuten pann^ edeUisenakm ^ j ^ ^ J ^ g ^ ^Vast^ehdokksani,
vuonna Praha-Berlm-Val-sova rau-r . . . - ~ - .T...^... . '
hahajon katsastuksen V'nierkeilfeä.
•Katsastuskilpailu'kuoritetaan- Ts^^
pereella huhtiktmn 6 - ^ pnä. "
Kolmisehkymmeiitä kilpailijaa on.
ilmoittautunut kamppailemaan kuu­desta
matkalipusta. Viime yudnna
mainittuun ajoon : osallistuneista
ovat mukana Paul Nyman, Niitty-nen
ja Tuominen; Heidän lisäkseen
lukuisat' muut' parhaat 'pyöräilijät
ovat mukana; KoukkarillS'ja Myy­ryläisellä
lienee edellämainittujen
lisäksi parhaat mahdollisuudet pääs­tä
joukkueeseen.
— Miltei kaikki Ruotsin rautatiet
on sähköistetty.
Kipparikvailefti
Canadäan
: Kaikkien suomalaisten byvintun-tema
4-mielunen lauluyhtye "Kipp%
rikvartetti" tulee tekemään-''? viih-dytyskiertueen"
Ontariossa tänä ke­väänä,
esittämällä useita lauluja^,
huumoria ja pelleilyä samantalttii
sessä elokuvassa. Ohjelmassa'hähr
dään myös muita filmejä ja :on si­säänpääsy
poikkeukselUsesti: rv^^^in
75c, kosk'ei Canadian Finnish Moy'
ies Srvuotis juhlaelkovuaa "EvaklEo'.'
nionien vaikeuksien takia ole saatu
ajoissa tänne. "Kipparikvaktetin"
matkaohjelma selviää seuraavissa
"Vapauden" numeroissa olevista
ilmoituksista. ' \ ^
Kunnioittaen: Canadian Tiu^lsb
Movies. " ^
VAPAUS SAI TÄNÄÄN
7 UUTTA TILAUSTA
Vapauden'levitysryntäys uusien tilausten hankkimiseksi ja katkea­massa
olevien tilausten, uusimiseksi sai hyvän alun sillä tänä aamnnal
tuli uudistusten lisäksi 7 uutta tilausta.
Uusia tilauksia saapui nyt ensimmäisenä ryntäyspäivänä seuraa­vasti:
Fanny Lind Vancouver, 2 uutta tilausta.
Niko Piispainen, Beavejr Lake, 1 uusi tilaus.
E.Hankila, South Porcnpine,>l uusi tilaus^
J . Mäkikangas, South Porcup'ne, 1 uusi tilaus.
Ida Koivula, Long Lake, 1 uusi tilaus,.
A. T. H i l l , Port Arthur, 1 uusi tilaus.
" A l k u työn kaunistaa; mutta lopussa kiitos seisoo'^ sanoo vadba
viisas sananparsi ja täsl^ä yhteydessä tulee ''kiitosV- vasta sitten kun
tehtävä on täytetty: uusittu kaikki katkeamassa olevat tilauk^t ja han­kittu
lisäksi 150 uutta tilausta VapaudeUe.
AlbjBi^tiJones, sai kaksi ääntä jpkai^-
ta yntä ääntä kphti..<';i?än
kun sensijaan mlnäf^ sain kannatnk.
sen suhteellisen vähälukuisilta
nepajatyöläisiltä. ' Albeft oli
iaarinen ehdokas. Hän viljeli «yjj;
semmistölalsia" fraaseja ja han^
oikeiston kannatuksesta. i\r;
. Meidän tiudella osaston preäd»
tiUä oli myös muita tavoitteita; IIQ
oli CCF-puolueen jäsen ja h^iäfi
OH, toiveita päästä puolueensa ^
dokkä^i X 3 vihdoin parlamei^
jäseneksi.. Mutta, hän ef maltiall
olla tarttumatta V houkuttelev^ji
mahdpUisuuteen/ jonka kohtalo h}:;
nelle ;tarjosL!
Vuoden 1943 kesään mennessä ^
pexlistettu Johdon ja unioiden jji;
teisiä-komiteoita kautta maaiL l|.
nion ja'johdon edustajat^neuvotte&^
vat' ^yhteisesti löytääkseen keinbji
tuotantopullonkaulojejD poistan^isä.
si. Se oli luokkarauha Rooman-^
Berliininr-^Tokion akselin kukisti
miseksi. Hallitus päätU tehostaaia
miteoiden perustamista ja ninutti
unionisteja suorittamaan tätä M
tä. '
Autotyöläisten union canadalaisti
johtajaa George Burtia pyydettii]
ehdottamaan 'miestä hänen unioi
taan tähän tehtävään. Voin kuvi
telia Georgen pohtivan asiaa, 'mo
nen- hänet hyvin, ja tunsin hana
kykynsä sovittelijana; Hänellä oi
ansaittu maineensa vastustajansa te
hottomaksi' saattamisesta.
Albert Jones oli Burtin johdni
kiusallinen kriitikko. Ketä sitten o
Iisi uniosta suositeltava tähän' halli
tuksen tehtävään? Albert Jonesea,
tietysti!
Ja niin "ylimilitanttisesta" Älbe^
tista, joka vastusti yhteistoimintaa
tehtaiden lohta jäin kanssa^ teb^
juuri tätä ^ yhteistyötä edistävä jir
jestäjä!
Union haalilla' pidettiin hyvii
liikuttava tilaisuus missä Albert vi
rallisesti erosi presidentin tehtavas
tä. Hänelle annettiin komea uus
salkku/ joka ikäänkuin kuului bi
nen: uuteen tehtäväänsä ja jo&i
määrä rahaa.
.Albert oli lahjojen johdosta liiks
teitu ja <: piti liikuttavan puheen
Hän oli niin liikuttunut, että kyyne oi
leet .valuivat hänen laihoille posjdlKn
leen. {
Ja niin päättyi iämän ihmeellis^i]
kiipeilijän uniotoiminta jäbänalktva:
uransa^ hallituksen virkailijana;
Kuulumisia
Toroifbsla
'torjonto, rr-^^^^^^ Kaikesta päättäen
PääsiäisenUviikbn i^puila on !D,on
haalilla useita milenkiintqisia. tilair
suuksia.
Pitkäperjantaina kello 6 illalla
aloitetaan ; nalsteukerhbn suuret
vuotuiset kevätmyyjäiset. Tanssi al­kaa
kello'8.30, Mannisen j a kump.
tunnetulla soitolla. On taas paljon
jäniiääla.kilpailua siitä, kuka säa
niitä »liiki numerolta?"
' ---•••'* *
Päasmslauantaina 20 päivä, kel
io 7;111alla aloitetaan CSJ:n nuorten
kilpailunäytösten ' esitykset Esite­tään
yksi näytelmä Sudburysta ja
yksi Toröntoäta. Esityksien jälkeen
on:Jt?n,ss|a. Sunnuntaina;: kello t
iltagSiv^Iä jatketaan näytelmien
eslt^ksjlir jolloin on ohjelmassa kol­me'
^^^ytelmää. Ahtakaamme nuo­risolle
tunnustus työstään, täyttä
mällä Jiistali molempina iltoina
Square>tans8ien harjoitukset ort
haalilla, joka sunnuntai-ilta, piit
kauan kun. toisin ilmoitetaan, paitsi
ei pääsLäjs-sunnuntaina.: Nyt on pi­detty
kahdet harjoitukset, ja kaikicl
osallistujat ovat kovasti innos1:a-
SITÄI
JA
• PIKKUPOIKIEN KINAA
.Taidemaalarin poika 'Masa j.ja
muurarin poikaSRapa-keskusteleval
siitä, mihin heidän'isänsä pystyit
flapa: Sun isäs ei uskalla työsken
neliä hiin korkealla,'kun mun isäni.
Masa: Miksei uskalla?
Rapa:. Eksä käsitä! Mun isam
muuraa vaikka maailman korketoffnd
man savupiipun.
Masa: £ i se^ vielä mitään sen rio-nallai
niihin mun isäni pystyy.
Rapa: Pystyksä todistaan sen?
Masa: Pystyn. Mun isäni pystyjo"'
maalaamaan sen sauhun, mikä tulei ^in
sun isäs muuraamasta piipusta, r ^
I — irol
I
e
Ho
;ei
m
3la
t i
\
ha
pro
jp
nd
's
\
00,
n (
II
ici
he
neita, ja se onkin erittäin hauska 'rii
ja sopivaa kakiUe ikäluokille. Su est
tulkaa joukkoon, paljqn on tUafffa
Don haalin suuressa salissa.
* « *
Sunnuntaina t.k. 14 päivänä
simmäiset puhdistus-talkoot Tar
lassa. Kaunis kevätauririko
telee ihmisiä luonnon helmaan;
niin pitää Tarmolakin saada piaiiJ
vapskuntoon. Ruokaa ja kabvia.t
järjestetty talkooväelle niinkuit?!
nenkin. — H . T.
Ei enää "ristiin naulitsemista"
— Maailmassa valmistetaan yli-'40O
laJla Juustoa, ijakautuen ne ISpenis-
: Pääministeri St. Laurent leimasi
alahuoneen istimnossa "propagan­daksi"
puheet siitä, että ulkominU-teri
Pearson vcx joutua Yhdysval­tain
noitavainon seuraavaksi L:i:rik
si. * ' - ^ '
On se jonkinlainen lohdutus,- kun
saimme nyt tietää, että 'aiba,<:R u i
komlnisterimme: on. turvassa,
Mutta paljop vakuuttavampaar oli­si
oliut, jos pääministeri S t |^au-rent
olisi ahtanut vakuutuksen äiifa'
^ttä Yhdysvaltain hallituksella ia
sen alaisilla laitoksilla ei cl'.- fä^tä
puoleen "nokan koputusta" Cana­dan
.'sisäisissä asioissa.' Monet cann-dalaiset
r— allekirjoittanut mukaa i
lukien rr-., olisivat toivoneet päämi­nisteriltä
'sellaista -lausuntoa joka
olisi- tuoipinnut ehdottomasti kai­kenlaisen/
noitavainon niin kolon»
kuin^ulkomaillakii).
- Otetaanpa' tässä eräs ajatuskoe.
Jos jotakuta vastuunalaista yhdys'
valtalaista- olisi- painostettu tääiiä
Cahadäsäa > siinä; määrin, että hän
olisi lopulta joutunut, epätoivoiseen
huelentilaiiai ja tehnyt itsehiurhan:^
i i i l n m i t S ' s i l t a olisi sanonut Wash^
Ington?'' - ' ' ' " \
He uskomme, että rajan'eteläpuo­lelta
olisi tullut paksusti "ärräpäi­tä"
j a Canadan hallituksen olisi p i ­tänyt'
järjestää erikoinen 'anteeksi-py^
tömatka "kaikkein pyhim­pään",
nimittäin Washingtoniin;
-\ Mutta mitä' oh tapahtunut-r^nyt?
Näitä rivejä kirjoitettaessa (tiistai­na)
Yhdysvaltain hallitus ei ole su­vainnut
esittää edes '"virallista va­littelua"
siitä kun Canadan ~Egyp^
tin lähettiläs E. H . Norman teki
jKairossa 'itsemurhan amerikkayii.s-'
jten noitavainoojain' uhiinaf Vaikka
tämä yhdysvaltalaisten noitavainoo-jain
sekaantuminen Canadan sisäi­siin
asioihin ja.tästä on pääkysy­mys—
aiheutti jo sen, että vastuun­alainen
canadalainen virkailija a-jettiin
itsemurhaan,' niin tämä sa-mainen"
vääriä ajatuksia" tutldva
jänkkisenaattorien komitea julisti
mielenosoituksellisesti että se tU'
lee edeUeen "jatkamaan tutkjmuk»
Siäan", sillä Yhdysvaltain 'fturvaHi^
suus*^ vaatii muka sekaantumista
muiden maiden mukaanlukien Ca­nadan'sisäisiin
asioihin' vielä senkin :
Jälkeen kun jotkut sen uhreista on
ajettu.' epätoivoisiin tekoflun:'
: Kaiken tämän, jälkeeno
toivoneet, ettärpaämlnlsteri.SL L a u ;
rent' ei olisi tyytynyt vain vakuu­tukseen^
ettei ulkoministeri Pearso
n i n ^ ' ^ i ^ a h k a " ole vaarassa.
^ Hähien oUsi pitänyt sanoa Yhdys­valtain
noitajahtaajille, että " r i it
tää^ijQ^V.iekaantuminen Canadan si.'
sälsiih dioihin.
. Samalla kertaa pääministeri S t
Laurentin olisi pitänyt kouliintunee-^
na^kimiehenä.* katsoa^ ymj^arilleen,
tarjma^^dSjmli/.val^iäpa' - ^ Hacold
Winch|n"-<CCF) alahuoneen istun­nossa
sättimään' syyiöläeen Icana-
' dalaisesta* - '^'.'poliisivalvonnasta'; ja
LsanoapäaUavästi; että poliisivaltion
tielle^^i 'Canada saa läht^' koska^
siitä ^ott-'nain hirHttäviä tuloksia
nä^tlj^ä rajantakaisesta elämäsi
l^^nepläpiiiditerUtäinme pdo-
^tinmie. 'Sitä edelleen ja
uskoinm^"etta monen inonituiaet
cänädalalset ovat samaa mieltä asi-lässa,-':"
~ |ä- t^ida nimittäin mitenkään
ty^yä .ulkoministeri Pearsonin esit-tämään.^:
sini5ilmäiseen lausuntoon;;
etta,.'^aihpastaan*' Vhdysvaltain se­naatin;
^ ' turvallisuusvaituu^knnnän
alakomitean vissit jäsenet oi^t vas
tnnssa- nur. Normanin kuolemasta.
Kumoamaton tosiasia nlmittaio'
on;'eta timdda «'turvanisnnsva-
U o k i S ^ on VhdymlMssaJpe-mstetta
halUtoksen v l i ^ n j ^ oh-
}eli^^p«n|^te«lla,^ jmika' tailuil-ttiWiM:^
n ;^&9itai ««^riiiUäi so^l
dan*» ilmaplifiä Ja «llai' oiastdi:
teesn Uftf^ tefabyBtcriaa.
Yhdysvaltain hallitus \ kokona:
dessaan ja" erikoisesti sen ed
ohjelma, jonka '^karkeistyötä'
naatin "turvallisuusvaliokunta"
rittaa, on vastuussa tästä ke
, tuomittavasta Canadan sisäisiin
öihin sekaantumisesta.
Mr. Pearson ei tietenkään
joutumista Yhdysvaltain noi
noo jäin' puristukseen mutta
tenkin on sanottava^ että
miesmäisempää olisi ollut JOS
olisf' sanonut "mustaa mustaksT
ahtanut iskujen sattua niihin, j;
asia koskee.
.: Nämä seikat tulevat ^'pakosta
l e e% lukiessamme nyt uutistiei
ettär^dysvaltain^ senaatin
suusvaliokunnan;: alakomitea
loppujen ^lopuksi .saanut valtiod
partmentUta (Yhdysvaltain uU»?
nisterioltä) "luvan" Normania k«
kevan parjausainehlston J u l k^
mista varten. Tässä yhteydessä«
kyllä selitetty, että ko. valtiodcpa
mentin "siunauksen" oli antaoi
joku "Väärä-yirtanen" eU tarkö
ipin sanoen ^poUjsivirkailija
«diplomaatti mutta totta Itai
laisen suurlaitoksen oikea kää P
tää mitä sen vasen Mäd tekee?
Jokatapauksessa ^ m r - , Jfoms«
traagillinen fcuolenoa ^va^tii
tSmme IlittohaUitnkselta päätti
toiifienpiteitä sen hyvSIoi, ettivr
laiset topai^set eivät t u i e ! ^ ^
'tttipaan.^
• ' ' ' — lenMfctKUfit