Vapaus, May 5, 1959

              \
te
te m
^)lÄlklM4thriceT^ i/öTuesdäysi;
.ThursdayB.and Säturdays by Vapaus
Eubllshlng Oompaiiy Ltd., at 100-102
Blitt fit,W., Siidbiuy. Ont..; Canada.
PÄdyertislhgyratKi^^i^
jTmiiislatJon free^of,charge.- s ' . - , . , . , .
Canadäissa:' ; 1 vk::8.00 6 .te, 4!25
;että Diefenbakerin hallitus suostuu vastaanottamaan näitä
aseita ^maahamme sillä kaupalla^^että Yhdysvallat maksaa ,
-laäijiM;^—^ m arvellaan nouseyah sadan miljoonan dol-
^^p||iJ5[^s^l^ jäettajrisiähamniö tuotavat ydihaseet j ä i^
sivät^"hälMtiiäan säaldca" yiidysvältälaisten omäisuud(e^ ja
:>^|J?an^^ puhiittii jonain joutavia Ca-
*!pudl^^^ niin tällä'seikalla ei ole
•^jtenlcaän^^m tekemistä Canadan etujen kanssa. Tosl-
^n£L &l^;ett kähi-aalien tarkoituksena on
tenpi Ca^ nimenomaan siinä mie-tes^
aj että jos he sodan provosoivat, Ganadasta tulisi Yhdys-yjäitain
— Canada joutuisi ensimmäiseksi pommitet-t
a y ^ i niin, että Yhdysvalloissa saataisiin Canadan kustah-n
Ä l l l a "aikaa" Yhdysvaltain "puolustamista" varten.
;:;;;K vaarallisesta pelistä on kysymys, se näkyy ehkä
i^a^haiten Toronto Telegram-lehden julkaisemista Vai
SiJpirsin artikkel^^^ joissa osoitetaan suoraan ja kiertele-mlittä,
että North Bayhin Ontariossa ja Mont Laurieriin Que-
Ijecissa rakennettavilla Bomarc-ohjusasemilla ei ole kerras­saan
mitään tekemistä Canadan puolustuksen kanssa. Maini­tulla
kirjoituksessa selitetään tilannetta seuraavasti:
. "Canada on tappoalue ydinasesodassa . . . " Tämän jälkeen
ko.?^kirjoituksessa selostetaan miten näiden ohjusten avulla
yritetään saada "aikaa" rajan eteläpuolella oleville Yhdys­valtain
lentokoneille, että ne voisivat nousta ylös ja samalla
myc^ Yhdysvalloissa olevien Atlas-ohjusten lähettämiselle.
.....CMeidän canadalaisten asiaksi on siis suunniteltu äkki­kuolema
siinä mielessä, että Yhdysvalloille "voitettaisiin"
vähän ^ k a a sodan syttyessä! Mutta ylläolevan lisäksi mai­nittu
ki^-joittaja antaa meille tiedon vielä siitäkin, että vaikka
tann,e sijoitettavat Bomarc-ohjukset olisivat niin tehokkaasti
.t^niyia, että ne saisivat pudotetuksi kaikki tänne tulevat
>ih|9llisen pommituskoneet, se vain auttaisi meidän omaa tu-hpafmme,
sillä vetjrpommit laukeavat kuulema itsestään jos
'iiiitä kuljettava lentokone putoaa alas. Näin selittää mainittu
'T^legramin kirjoittaja:
"On syytä huomioida, että vetypommi laukaistaan
: ilmakehäpaineella, ja että on hyödytöntä ampua alas tai
vaUflöittaakaan lentokonetta tai ohjusta asutusalueen
-/^ yllä, sillä pommi laukeavat niiden alas tullessa.
' - - "Ja nykyinen vastaanottolinja on Canadan tiheim-
"^ri-'asutulla alueella."
Searsin selostuksen mukaan on eräillä sotahulluilla sel-
Uainjen käsitys, ett^ nyt on viimeinen vuosi, jolloin Yhdys-
> valloilla on toivoa selvitä voittajana sodasta ja niinmuodoin-i
on "iskettävä ensiksi". Hän kirjoittaa: •
i . "Tämä vuosi — 1959 — on monen eurooppalaisen mie-
; Iestä yiimeinen vuosi, jolloin Yhdysvallat voi riskeerata so-
* d ^ Euroopasta joutumatta itse perusteellisesti tuhotuksi."
' Tilanteen-tällaisena ollessa on entistä voimakkaammin
! yäaciittayä maan ja kansan etujen nimissä, että liittohallitus
j « k ä a vasta yhdysvaltalaisten ydinaseita, että yhdys-
! valtalaisia ydinaseita ei saa sijoittaa niaamme kamaralle, ja
* että North Bayn ja Mont Ijaurierin bomarc-ohjusasemien
-rakentamisesta on luovuttava. Meillä ei ole mitään syytä
* kansakuntana vaarantaa olenriassaöloamme yhdysvaltalaisten
.'.kenraalien sotaleikissä. Voittakoot itselleen "aikaa" omassa
maasisaan! •
Iv;".---,
I
l-r-i
sm
m
lii.-/.;
m
pEi kannata tuijöUaa'' enemmi^^^^
l \. Oikeistoporvarin todellista ylenkatsetta pärlamentäari-
1^ Jseen hallitusjärjestelmään silloin kuin "tilanne vaatii tekoja",
'kuvaa ilmeisesti "Ranskan' tautia" sairastava Suomen kokoo-
, ?mUs^^ ikioma Uusi Suomi, mikä esitti viime viikolla
^kyynillisen asenteensa selittäen, että vaikka Suomen edus-vasemmistoenemmistö,
ei "siihen kannata
,, ?Ituijottaa silloin kun yleinen etu vaatii nykyistä määrätietoi-
IgSJEpaa hallituspolitiikkaa."
;-^V^-i^ällainen on Suomen kokoomuksen asenne parlamenta-irismiin:
l] . "Kun hallituspohjan laajentamisen välttämättömyys
. ; |n^^ maa-
: a laisliiton johtoa myöten, olisi epäreaalista pitää päätä pen^
:salassa ja kuvitella, että asia kypsyisi omalla painollaan...
^Toisaalta on kuitenkin otettava huomioon, että vaikka va-
:semmistolla onkifi tässä eduskunnassa niukka enemmistö, se
-ei" ole,kuitenkaan niin solidaarinen, että isen pääluvunmu-ikjiiseen'
voimaan kannattaisi tuijottaa silloin-kuin yleinen
^etu' vaatii nykyistä määrätietoisempaa hallituspolitiikkaa..."
t'l : Kouiulapset4«s-4äet^vät, että- Soömen kokoomuspuolue
tti'öleiassä kyynillisyydessä ainoa alallaan. Päinvastoin', kaik-
^^kign maiden oikeistopuolueet suhtautuvat käytännössä par-
, --lamentarismiin juuri täten —, ne ovat kiivaita parlamenta-irLimin
kannattajia silloin kuin taantumus voi käyttää par-fjamentaarista
menettelytapaa hyväkseen.-mutta heti kun työ-
- iVaki voimistuu niin paljon, että taantumuksen yksinvalta
' :iulee parlamentissa uhatuksi, silloin, oikeistopuolueet, ovat
'1 valmiina Ranskan esimerkin mukaisesti romuuttamaän koko
'parlamentaarisen järjestelmän. Tämä tauti on yhtä tunnettu
'j tällä mantereella kuin se on Ranskassa, Suomessa ja muissa-
' kkik Euroopan maissa. - ' — — - -
huhtikuun;-23 : pnä . lehdelleen kirjoi­tuksen;.
Jonka Julkaismmealem^
vähän; lyhennettynä: . v.
. Suomen uusi hallitus, jossa enem­mistö
on maalaisliittolaisia^ on viime;
kuukauslnai ponnistanut h
puruussuhteiden voimistuttamiseksi
Neuvostoliiton Ja Suomen välillä. Nä-niä
'pyrkimykset, kuten tiedetään,
ovatrsaäneet ymmmärtämystä.Ja t u - ;
kea NeuvMtpliitossa koko Suomen
^iansa 0 ^ ne suurella ^ tyydy­tyksellä;
vastaan. : ;
l Tämän vahvis^^ erikoisesti se
läjrimih ilmapiiri joissa vietetuin JNfeu-,
vMtplilton^uomeii ystÄvyyssopi-cSijksen
seicä yhteistoiminhäh Ja kes-.
kinaisen avun, sopimusten 11-vuosl-päfvää
äskettäin. Näiden i^äivien a i ­kana
Suomen kansa Jälleen osoitti
kuihka yksimielisesti se' kannattaa
Paasikivi—Kekkosen jlnjäa, rauhan
ja ystävyyden linjaa Neuvostoliiton
j a Suomen välillä...
Suomen kansa yleisesti tervehtii ja
kannattaa'sellaisia valtiomläiiä, po­liitikkoja
ja muita johtajia, jotka
työskentelevät Neuvostoliiton ja Suo­men
ystävällisten suhteiden lujitta­misen,
puolesta.
Mutta näiden suhteiden lujittami­nen
luonnollisestikaan ei sovi niille,
jotka eivät halua ystävyyttä Suomen
tä, jonkä\ taantumukselliset piirit'
aloittivat Jäskettäin nykyistä^ hällituK-ta
vastaan... \
/Maan taahtumukselliset Johtajat ja:
oikeistolehdet,- Jotka s seuraavat- i §61-;
merkkiä, pyrkivät saamaan maalais­liiton
johtaman. hallituksen- tilalle-toista,
välttäiBn,että heidän tarkol-'
tuksenaan on hallituspohjan laajen­taminen.;,
•i' V-El
ole vaikea huomata, että oikeis­tolaiset
pyrkivät heikentämään yhte-näIsyyttä,
hällltuspubiueen. maälals-mist^;;
• Neii^^ • yrittä-;;
nillläi^Mlieuttat^ä^^
inlk^uudessafj^^
joltakin niläl omia Jäseniään,' jotka
ovat koettuja,, Ja lujia Paasikivi—
Kekkosen linjan.rkaniiattajla: El^'O^^^^^^
mikään sattuma,- että kokoomuspuo­lue
Ja Tanner-Leskisen ryhmä kes­kittävät
/tulensa niitä-.maalälsliitoh-
Johtajia vastaan, jotka tunnetaan tä­män
linjan horjumattomina kannat­tajilla
ja Jotka nauttivat kunnioitus­ta
koko maassa...
Algoma Steelin
konttorityöläisten
oja
Sault Ste. Marie. — Algoma
Steel Corp. Ltd:n ja terästyöläisten
osasto No. 4509:n välillä on päästy
sopiinukseen noin 300 yhtiön kont­torityöläisten
palkoista. Sopimu.';
kestää kolme vuotta ja ensimmäi­senä
vuotena korotetaan palkkoja
7 senttiä, toisena 4-11 senttiä ja
kolmantena 817 senttiä tunnilta.
Ne, jotka ovat olleet palveluk­sessa,
25 vuotta, saavat neljän vii­kon
maksullisen loman. Vähem­män
palvelleiden lomat jäävät en-tiselleen.
Neuvotteluihin, jotka kestivät
useita kuukausia osallistui mm.
Ontarion hallituksen sovittelija
Louis Finie ja hänen apulaisensa.
Unioa edusti John Barker.
Superiorissa,>Wisc. ilmestyvä Työ- mokraattinen j a kaikkia ämerikka
mies-Eteenpäin lehti julkaisi huhti­kuun
29 pnä ylläolevalla otsikilla
varustetun toimituskirjoituksen.
jossa asiaa selitetään seuraavasti:
Siirtolaisviraston kuulustelijavir-kailijäin
äskeinen päätös, jonka mu
kaan jo kerran Suomeen muilutettu
ja sieltä takaisin tuotu William
Heikkilä on "karkoitettava" olija
tässä maassa hän kun on avoi­mesti
myöntänyt olleensa vuosikym
meniä sitten kommuinistisen puo­lueen
jäsen — ei suinkaan tullut
minään yllätyksenä, ei ainakaan
niille, jotka ovat lähemmin seuran­nut
tämän jo enemmän kuin 11
vuotta vireillä olleen karkoitus jutun
monaisia vaiheita. Muistammehan
vielä siirtolaisviraston ylikomissio-nerikenraali
Swingin viime kesänä
antaman lausunnon (se annettiin
pian se jälkee. kun Heikkilä oli jou­duttu
tuomaa takaisin HelsingistäV,
että "hänet (Heikkilä) karkoitetaan
vaikka menisi vielä 11 vuotta lisää".
Tässä yhteydessä todettakoon
kerta vielä, että Walter-McCarran
laki, jonka uhriksi niin nioni täinän
maan työväenliikkeen kunnon mies
ja nainen on joutuut yksinomaa;)
heidän mielipitettensä vuoksi, o»
jo aikoja sitten saanut ansaitseman
sa tuomion Amerikan kansan kaikil­ta
kerroksilta ja piireiltä. Yksinpä
presidentti Eisenhowerkin ön anta­nut
siitä lukuisia tuomitsevia Inu
suntoja. Jo vuonna 1952 president­ti
sanoi: "Uusi (siirtolaisuus-) laki
oli kirjoitettava."
Että Walter-McCarran laki on
varmasti epäinhimillinen, cpädc-laisia
traditsioitä vastaan sotiva,
juiuri sitä todistaa sen nojalla vär­kätty
karkoitusmääräys B i l l Heik­kilää
vastaan. Kuvitelkaapa, että
mies pn tuotu maahan kahden ja
puolen kuun vanhana, on elänyt
täällä 50 vuotta ja nyt jokin noita-jahtimielinen
virkailijanappula
käyttää noitajahtimaista lakia j u ­listaakseen
hänet "karkoitettavak-s
i " . • ., ' • •
Onneksi tätä määräystä ei voida
panna täytäntöön niin mielivaltai
sesti ja kiireellisesti kuin siirtolais­viraston
virkaintoiset virkailija-nappulat
ovat jo kerran yrittäneet
ja epäilemättä vieläkin haluaisivat
tehdä jos ne voisivat ajaa tahtonsa
läpi. Mutta heidän päätöksensä tul­laan
vetoamaan, ensiksi siirtolaisvi­raston
vetoomuslautakunnalle ja
sitten itse ylyikomissionerille ja —
jos tarve vaatii — sen jälkeen koko
jutun käsittely menee oikeuslaitos
ten tarkistettavaksi. Kokemus ker­too
meille, että Heikkilällä voi olla
edessään hyvinkin pitkä ja tietysti^
kin suuria varoja kysj^ä taistelu,
mutta muutakaan vaihtoehtoa ei
ole tarjolla, kun kerran on kysymys
lakitekeleestä, jolte on kaikkia tässä
maassa olevia ulkosyntyisiä uhkaa­va.
Muistakaamme tätä Bill Heik­kilän
kamppailua AValter-McCarran
lakia vastaan pienellä lahjoituksel­la
hänen puolustusrahastoonsa, jon­ka
voitte toimittaa perille osoitteel­la':
Finnish American Freedom
Committee
Box 369
Superior, Wisconsin.
täyät päästä valtaan. Kokoomuspuo-,
lueen johtaja Junnila, Joka keholttaa
'mubdostämaar»"-f ;hallltukien'V
sanoi äskettäin suoraan ettei sitä voi.
da i ' muodostaa "samalle vpc^rustalle
kuin'Fagerholmin hallitus".',.
; Nykyistä kamj)pällua rnaalaisllitto-lälslä
vastaan klihölttaVat ne taaii-tumuspilrlt;
Jotka Jo kauan tunhe-taan~
Neuvöstolllton ja Suomen ystä
välllsten naapuruussuhteiden vlholll-sinä;
Nän^'. ovat -kokoomuspuolueen
oikeistolaisia herroja Ja heldäii' us­kollisia,
paiveiijoitaan >=- Tamier,
Leskinen, Lindblom ^ Ja iPitsinkl.
Kalkki langat yhdistyvät heissä Ja
jatkiivat heistä kauemmaksi — läh­teen,
j o ^ heidän suojelijansa, iovat.
Suomalaisten sanomalehtien vas­tustavat
lausunnot taantuinuksellls-ten
manöövereistä Paasikivi—ketto-sen
lUijan heikentämiseksi osoittavat,
että Suomen oikeistolaiset eivät ole
onnistuneet salaamaan suurelta ylei­söltä
suunnitelmiaan. Päivän Sano­mat
osoittaa, että oikeistolaisten pyr­kimykset
ovat kaukana Suomen Ja
sen kansan eduista Ja että "on tar­peellista
parnia voimakas este näi­den
pyrkimysten tielle".
of Nova: Srotlan vara^presidentti ja
liikkeenhoitaja; F.'Wiliiäm Nixon
tiedoitti, että hänen edustamansa
pankki aikoo myöntää luotettavUle
ihmisille lainoja "hyödyllisiä tar-kiöitUksia'H
vMteri. Tähäii ">"'^"'-
listen tarkoituksen" listaan sisältyi
huöni^käiiijeii ostot - sekä velkojen
yhdistäinlneh ja n y i siihen sisältyy
niyös aiitot jäjkuprma-autöt
mmm^mmm^^mKmMm- mmmmmmmMmmmk& immmmmmmg^gii^^§,
Erään myymälän näyteikkunaan ^;
';^ipi j p i t e t t u i ; ^ ^
j l n pankkitoiminnan alalla^ j a hän
nyt toimii p a ^ i n presideiitttaä.
Autojen ostamista koskevia lai­noja
myönnetään kuuden prosentin
korolla. , tläin ollen, jos hietikilö
l a i r i ^ ^^1,000 ja: inaksaa: sfeh jtäJcaF
sin viioden; k t i l u i a ^ ; liän, joutuu
malcsamaan $63:80 korkona j a jos
hän maksaa velkansa takaisin sopi­muksen
mukaisesti hänelle myön­netään
$4.20 hyvityksenä, joten
korko oh $59:60.
Jos lainan ottanut henkilö on
tilaisuudessa maksamaan lainansa
takaisin lyhyemmässä ajassa kuin
sopimus edellyttää, n i i n korkoa pe­ritään
vain siihen asti kunnes l a i -
yirhfeen*^: painui kauppaa
t i myyjälle tästä' j a kysyi samalla:.
— Eikö kukaan, ole alkaisemmm
:,'huartä^^
:;|itte:w
• - ^ kyliä monetkin, vastasi iriyyjä. '
He ovat; tulleet sisään huomauttaa: ' -
maan, j a samalla he ovat aina ^osta--
heet j o t a k i n . . , :• -,;'"V;5V;Ä:J
PRESris N I IN
Junasta myöhastyiiyt HeiTäsmi(?s,
hyppii j a kiroilee asemasillalla. E- •
räs vanha rouva —- joka ;mycls5<m.
myöhästynyt j u n a s t a — tulee hänen •
luokseen ja sanoo: " K i i t o k s i a teille,
herra, miiiun teki mieleni sanoa
piresiis samat sanat!"
na maksetaan takaisin.
Pankit ovat selostaneet, että lai­noja
myöntäessä päätekijänä on
anojan kyky lifiaksaa laina takaisin.
Lainan myöntäminen voi melkein
kaikissa^.tapauksissa tapahtua' '24
tunnin kuluessa.
tasa-arvoisuus
Irakin poikia palasi kotimaahansa
.; \ [- Kaiken, lisäksi Uusi Suomi ilmaisee yllälainatussa -lau-
: *sunnossaan erään hyvin tärkeän seikan työtätekevien yhte-
' tnäisyysasiastakin. Tunnettu tosiasia on, että oikeistopuolueet
*ovat aina luottaneet fyysilliseen voimaan. Niin myös tässäkin
«^tapauksiKBsä Uusi Suomi sanoo julkeasti, että Suomen edus-
' t kunnan työväen enemmistöön "ei kannata tuijottaa" sem-
' '>wn]kin,kun työväenedustajilta,puuttuu riittävä solidaari-~
^ suu?/yhteisesiintymistä varten.
ViJ' Työläiset ovat tämän asian tuntenet io vuosikymmeniä
^.työmiailla, missä he. ovat saavuttaneet paranriuksla työolo.-
, ",*istihteisiinsa vain päättävän yhtenäisyyden avulla — ja ko­skeneet
7menetyksiä aina ^hajaannuksen tultua, -m
Kun äskettäin palasi Neuvostolii­tosta
Irakin kurdilaisia kotimaahan-sasa.
hiin suuirlehdissä julkaistiin
uutinen, että Neuvostoliitosta on
saapunut huomattava määrä "va­paaehtoisia"
ja "aseita" Irakiin/
Mistä todellakin oli kysymys selve
nee Pravdan Basrassa olevan kir­jeenvaihtajan
P. Demchenkon huh­tikuun
17 pnä lähettämästä artikke­lista,
jonka julkaisemme oheellise-na:
Mpottorilaiva "Gruzija" laski ank­kurinsa
tänään Irakin Basran sa
tamaan. Se toi kotimaahansa jou
kpn kurdilaisia patriootteja j a hei
dän perheitään Neuvostoliitosta.
Etelä-Irakin väestö saapui anta
maan kauniin tervetuliaisen Neu­vostoliiton
laivalle. Jo aikaisemmin
80 km. päässä satamasta 150 moot-torjyenettä
kohtasi "Gruzijan" kul-
"jettaeh eri kansan järjestön j a sata­matyöläisten
järjestöjen valtuus­kuntia.
Kymmeniä tuliansia o l i ke­rääntynyt
satamaan vastaanottar
maan patriootteja, jotka olivat osal­listuneet
imperialismivastaiseen
nousuun 1943—46.
S i l l o in Irakin pohjoisosassa . ole­va
Kurdin kansa o l i kapinassa. Mul­lah
Mustafa A I Barzanin, Barzanin
heimon päällikön, johdolla he tais­telivat
kolme vuotta diktaattori Nu-r
i Saidia vastaan. Senjälkeen kun
brittiläiset kolonialistit tehostivat
sekaanttatnistaan. j a ; aseistivat ran-kaisuretkikunnat
tykeillä,: tankeilla
j a lentokoneilla; kurdilaisct kapi­nalliset
pakoitettiin perääntymään:
He kulkivat taistellen läpi Iranin
pohjoisosan j a senjälkeen saapuivat
Neuvostoliittoon, jossa he saivat po­liittisen
asyylioikeuden.
Konyain, Neuvosttoliiton Punai­sen
Ristin edustaja, sanoi tälle kir­jeenvaihtajalle:
^ u ~
"-'Gruzljalla* saapui Irakiin 439
Varmaa myös on, että työ­väen
yhtenäisyyttä vastustavat
sosialidemokraattiset oikeisto­johtajatkin
ovat tästä tosiasias­ta
tietoisia — mutta näyttää
siltä; etlätiukan tullen he ovat
mieluimmin porvarillisen jär­jestelmän
säilyttämisen kuin
sosialismiin siirtymisen > kan­nalla!
Väin tämä selittää, esi-^
merkiksi sen, miksi-Leskinen &
Tanner ryhmä antaa sellaisille
Hokoomuslehdille kuin Uudelle
Suomelle tilaisuuden ilvehtiä
työväenedustajain > hajaannuk­sen
kustannuksella ja julistaa,
että eduskunnan vasemmisto-enemmistöön
ei^ "kannatai tui­jottaa"!
Varteenotettava seikka^
myös täällä Canadassa.
kurdia ja lisäksi 394 heidän per
heensä jäsentä, niiden mukana
lasta. Heidän joukossaan on 180
yli 50-vuotiaita. Pilkaten länsimai­den
uutistoimistojen keksinnöt "va­paaehtoisten"
ja "aseiden" lähettä
misestä Irakiin Konyain sanoi, että
imperialistit yrittivät ennehaiikai
sosti provoseerata välikohtausta."
Kotimaahansa palanneet kurdit
sanoivat saaneensa paljon opetusta
Neuvostoliitossa ollessaan. Irakis
sa kurdit olivat sorrettu vähemmis-tökansallisuus.
Monet olivat luku­taidottomia.
Yli 60 prosentilla ko-tiinpalaavilla
on korkeakoulusivis­tys
ja kaksi on suorittanut maisteri-tutkinnon.
Irakin patriootit eivät
saaneet Neuvostoliitossa vain poliit­tiset
asyylipikeudet. Heillä oli ti­laisuus
harjoittaa insinööreiksi, äg-ronoomeiksi
ja opettajiksi. Neovos-tokansa
antoi kurilaisille pakolaisil­le
vieraanvaraisen ja ystävällisen
vastaanoton, auttoivat heitä materi­aalisesti
ja huolenpidolla. Kun 1958
vallankumous murskasi Nuri Saidin
vihatun hallituksen j a kun kurdeille
taattiin tasapuoliset kansallisoikeu-det
pakolaisilla oli mahdollisuus
palata kotimaahansa.
Suleiman Hakim Yasin kertoi mi­nulle
kiiiinka hänestä tuli agronomi.
Hän sai päästötodistuksen Ta.skcn-tin
Maatalousinstituutista. Minun
ammattini on rauhan ammattia, sa­noi
hän, ja minä tulen tekemään
kaikkeni antaakseni Neuvostoliitos­sa
saamani opetuksen nuorelle Ira­kin-
tasavallalle; Taistelu: lujem­man
rauhan j a ystävyyden puolesta
kaikkien kansojen keskuudessa tu­lee
olemaan elämän päätarkoitus.
Hänen ystävästää.n Abrurraham
^ a b i b i s t a o n i ^ t u l l u t idän historian
J e r i k o i s t u n l i j a . M e r k a i k k i otimme
_yastaan suurella inno.stuksella,: sa­noi
hähr-uutisct siitä, että vallanku­mous
Irakissa on, voittanut ja että
kurdeista, on tehty täysinoikeutct
tuja kansalaisia...-Me •>! h
tehdä työtä tasavallan lujittamisen
puolesta. Me olemme valmiita ja­kamaan
Irakin kansan kanssa ilot
ja suirut.
o Imperialistit herjaavat Irakin l.v
savallaa: koska Irakin kansa on pu­distanut
päältään kolonialismin
kahleet ja nauttii'demokraattisesta
vapaudesta. Mutta ei vihollisen
herjaukset-eikä: provokatiot voi pe-loittaa
meitä. Me tulemme horjui
matta 'marssimaan-itsenäisyyden j a
edistyksen tietä. _
"Ilmoittakaa neuvostolehdistqllc
sekä ulkomaille"/; sanoi Neuvostolli-,
tosta saapunut Kasem Saadi Tassin
kirjeenvaihtajalle, "että imperialis­tien
j a heidän asiamiestcnsä her­jaukset
meitä kohtaan ovat turhia.
Me olemme saapuneet Neuvostolii:
tosta vaimPjemme ja lastemme
kanssi». Tietäköön jokainen, että
nin6a;:asc^ jonka otimme'.mukäamr
me. on ystävyys, veljeys ja rauha
kaikkien kansojen kanssa. Neuvos­toliiton
ystävällinen kansa auttoi
meidän oppimaan rauhallisia am­matteja
teollisuudessa ja maatalou­dessa.
Me olemme saapuneet työ?-
kentelemään yhdessä meidän kurdi-laisten
ja arabialaisten veljiemme
kanssa maamme, Irakin tasavallan
yhteiseksi hyödyksi."
I l l a l la pidettiin joukkokpus kuki­tetussa
Basrassa kotiinsa palaami­sen
kunniaksi niille, jotka, olivat o-sallistuneet
Irakin kansan kansalli­seen
vapautusliikkeeseen. Puhujat
kiittivät Neuvostoliittoa siitä huo­lenpidosta,
jota oli osoitettu kurdi-laisiile
pakolaisille jä myöskin siitä
humaanisesta avusta mitä tehtiin
heidän kotiuttamisen hyväksi. Ko­kousta
seurasi jättiläismäinen mie-
Icnosoituskulkue. joka kulki alitse
sellaisten tunnuslauseitten kuin:
"Eläköön rauha!" ja "Eläköön Neu­vostoliiton
ja arabialaisten kansojen
ystävyys ikuisesti!"
Varhain tänä aamuna kurdit j a
heidän perheensä matkustivat rau­tateitse
Mosuliin. •
''oronto. — Kihilnkaallisen ratsu­poliisin
häpeällinen hyökkäys Six Na-tlons
Intiaaneja vastaan on terävänä
muistutuksena siltä, että demokraat­tisten
canadalaisten olisi ryhdyttävä
toimenpiteisiin fk)istaakseen ne Jat­kuvat
väärinkäytökset, joista intiaa­nikansat
Joutuvat kärsimään.
Intiaanit Ja myös Innult-kansa
(Eskimot) ovat sorrettuja kansoja
Canadassa. He ovat taloudellisen, so-slaalisen,
laillisen ja poliittisen dis­kriminaation
uhreja ja heihin vaikut­taa
rotusyrjintä, joka perustuu siihen
uskoon, että "valkolhohien on kor­keampaan
luokkaan kuuluva", jota
ajatusta myös seurataan kun kouluis­sa
opetetaan historiaa. Sama ajatus
sisältyy intiaaneja koskevvan lakiin,
jonka perusteella diskriminaatio, on
laillista intiaaneja vastaan.
Tästä hyökkkäyksestä heidän kan-
.salllsuutensä hävittämiseksi huoli­matta
intiaanit ovat itsepäisesti pi­täneet
kiinni . heimojärjestelylstään,
demokratiastaan, yhteisestä omistuk­sesta
reservialuellla, uskonnostaan Ja
muinaisista tavoistaan. Heihin koh­distuvista
rajoituksista huolimatta he
ovat tuntuvasti auttaneet teollisuut­ta,
maataloutta ja kulttuuritoimin­taa.
Britannian kruunun Intiaanien
kanssa tehdyissä sopimuksissa viita­taan
intiaanien tunnustamiseen kan­sana
ja heille taattiin riittävästi maa­ta,
jotta he voisivat jatkaa elämään­sä
kansana. Näitä sopimuksia on hä­peällisesti
rikottu. Maakeinottelljat
ja hallituksen alaiset laitokset ovat
vähentäneen intiaanien malta siinä
määrin, että tällä kertaa amerikka­laisten
metsäyhtiöiden hallussa on
enemmän metsiä kuin Intiaaneilla on
maata. Ja tämä maiden anastaminen
jatkuu kiinteimlstövällttäjlen ja k a i ­vosyhtiöiden
toimesta. Samalla. ker­taa
intiaanien heikko laillinen asema
ja huono toimeentulomahdollisuus
johtavat heidät sellaiseen asemaan,
että he eivät voi puolustautua näitä
anastuksia vastaan.
Intiaanilalh nojalla Jäsen toimeen­panevan
koneiston avulla Intiaani­kansoihin
suhtaudutaan niinkuin ne
olisivat valtion huollettavaa". Sen s i ­jaan,
etta Intiaaneilla olisi itsehal­linto
omien heimoneuvostojensa
kautta reservialuellla. he oVat val­koisen
Intlaanlagentln käskynalaisuu-dessa
ja hän vastaa teoistaan ainoas­taan
Ottawalle. Intiaanien varojen
huoltaminen ja käyttäminen sekä
terveys- ja muut huoltoalvelut (jot­ka
sinänsä eivät ole kruunun velvol­lisuutena)
on riistetty helmoneuvos-tolta
j a niistä huolehtivat hallituk­sen
nimittämät agentit. Koulujärjes­telmä
(joka on vielä suuresti kirkko­jen
alaisuudessa) ei huomioi lahikaan
sitä. että IntlaanelUfe olisi-opetettava
heidän oma kielensä ja oma kulttuu­rinsa.
ISmä sinänsä tarkoittaa, että
Intiaaneilta on riistetty kansalaisoi­keudet.
Yhteen aikaan hallituksen Intlaa-nlpolltiikka
perustui käsitykseen, et­tä
Intiaanit kuolevat sukupuuttoon.
Koska tämä ei ole tapahtunut, niin
nyt politiikka perustuu siihen, että
intiaaneilta oUsl kansalaisominaisuu-det
hävitettävä. Tämä esiintyy hä-peälUsimmässä
muodossaan siinä kun
Intiaani. Jok? ottaa vastaan, Canadan
kansalaisuuden., joutuu hylkäämään
kaikki oikeutensa Intiaanina ja hä­nen,
on lähdettävä reservialueelta.
Näin ollen Canadan kansalaiseksi
pääseminen merkitsee, että samalla
hävitetään reservialueet. Intiaanin
kannalta katsottuna resefvialue on
kuitenkin se viimeinen laitos, joka
säilyttää Intiaanien heimoasemaa.
Reservialueen ulkopuolella kapita­listisilla
työmarkkinoilla toimeentu­lon
epävakaisuus on monta kertaa
vaikeampi Intiaaneille kuin valkoisil­le,
koska he joutuvat kaikenlaisen
diskriminaation kohteeksi.
Labor Progressive-puolue kutsuu
Canadan työyäehlUkettä ja kaikkia
demokraattisia canadaiaisia yhty­mään
intiaanikansojen karissa jä
kannattamaan heidän taisteluaan t a -
sä-arvoisuudcn puolesta Uunislnä Ja
yksilöinä. Työväenliikkeen ja Intiaa­nien
yhteisissä neuvotteluissa kävisi
mahdolliseksi laajempi yhteistoimin­ta
ja intiaanit voisivat esittää oman
ohjelmansa kansallisen tasa-arvol-suuden
saavuttamiseksi. Tällainen
ohjelma vaatisi seuraavat kohdat:
—^Intiaanien asema kansana olisi
lain • mukaan turvattava antaen heil­le
täysi itsehallinto-oikeus omalla
maallaan, sisältyen siihen täysi .
kontrolli omaisuuteen, siviilioikeuk­siin,
finanssiasioihin, huoltoasloihln,
opetukseen Ja kulttuiurin kehittämi­seen:
lyhyesti sanoen perusoikeudet
heidän Itse päättää omasta elämäs­tään
mukaanlukien heidän olemassa­olostaan
intiaaneina. Tähän itsehal­linto-
oikeuteen olisi kuuluttava i n ­tiaanikansojen
oikeus osallistua ca­nadalaisten
kanssa liittovaltion toi­mintaan.
Jos he haluavat. ^
~— Intlaanilaki olisi peruutettava
ja olisi poistettava hallituksen alaisen
laitoksen oikeus päättää intiaani-asioista.
— Intiaaneille olisi maksettava
korvaus väärlsteljm kautta meniete-tyistä
maista; heille olisi myönnettä­vä
pitkäaikaista luottoa talous- ja so­siaalikehitykseen,
yhteistoimihnälli-seen
kehitykseen intiaanien oman
kontrollin alaisuudessa.
— Rotuun perustuva diskriminaatio
olisi ix)istettava kaikissa sen esiinty-'
mlsen muodoissa Ja olisi taattava ta-sa-
arvoiset oikeudet ja mahdollisuu­det
— mukaanlukien täydet kansa­laisoikeudet
menettämättä reservlol-keuksla.
Sotilasvaltuuskunta
Suomesta N-liittoön ;
Helsinki (S-S) — Neuvostoliiton,
puplustusministerin, Neuvostoliiton
marsalkka R. J . Malinovskin kutsu­mana
matkustaa toukokuun^ alussa
tänä yuonna Suomen puolustusvoi--
mäin komentaja, jalkaväenkenraali
K A . Heiskanen ystävyyskäynnillet
Neuvostoliittoon. Yhdessä hänen
kanssaan matkustavat Neuvostoliit­toon
kenraalimajuri J . J . Järven-"
taus; kieni/aalimajuri A. R. T. Ail-<
mp kenraalimajuri J ; A . Ravila j a ,
keinraalimajuri F. O. Seeve.
Neuvostoliitossa olonsa aikana,.
suomalaiset vieraat käyvät ;Sotilas-koulutuslaitoksissa
ja sotilasyksi-,
köissä sekä tutustuvat Moskovan,
Leningradin j a Stalingradin nähtä­vyyksiin.
(Kaikki lehdet.)
PÄIVÄN PÄKINÄ
"Iloiset" ja "huoiettomat" lyöttömät
Näyttää sillä, että nyt kun sodan­jälkeinen-
"hyvä aika" täystyölli-
.syyksineen on päättynyt, ja kun
meitä on jälleen siunattu kapitalis­tisen
järjestelmän "normaalikau­della''
siihen sisältyvine valtavine
työttömien: armeijoineen, meitä ta­vallisia
-kuolevaisia:^ ruvetaan jäl-
. Icen tuudittamaan sellaiseen us­koon,
että 'piruuttaan" ja,'laiskuut­taan"
ovat ihmiset työttöminä, ja
että työttömillä: onkinv tosiasiassa
hyvin 'iloiset" ja "huolettomat"
päivät.
Joka nyt sattuu luulemaan, että
tämä on jotakin kommunistista
propagandaa, mikä perustuu 30-lu-vun
nälkävuosien tapahtumien
muistelemiseen, me. pyydämme to-distcijaksi
eräitä: summassa otettuja
päivälehtien julkaisemia kirjoituk­sia
tästä asiasta.
Huhtikuun 9 pnä 1959 julkaisi
torontolainen Globe. and Mail-lehti
Austin Winchin kirjoituksen, min­kä
kolmipalstaisessa .otsikossa .sa­nottiin:
"Työttömät toivorikkaita".
Jutun yhteydessä' j u l k a i s t i in myös
3 palstan kuva suhteellisen hyvin
[)uptulsta työttömistä, jotka etsivät
'uusia :mahdoUisuuksiaV sanomaleh-ti-
ilmoituksesta,' kuten kuvatekstis­sä
selitettiin; i Varsinaisessa: kirjoi­tuksessa
kuvataan työttömien t i ­lannetta
mm. seuraavasti: ^
"Canadan työttömien edessä on
epävarmuus, mutta useimmat heis­tä
ovat toivorikkaita.
. "45-vuotias j a sitä vanhempi mies
tuntee epävarmuutta sillä hänellä
on vaikeuksia saada työtä siksi kun^
hän on ' l i i an vanha'.
•'Pakkolomautettujen tekstiilityö-
Iäisten . keskuudessa ön epävar­muutta
sillä heidän työmahdolli­suutensa-^
ovat kuolemassa kun
kauppalan ainoa tekstiililehdas'on-sulkemisvalheessa.
'•.Kirvesmies on huolissaan hänen
kilpaillessa 300 muun kirvesmiehen
kanssa työn saannista.
"Kaikesta huolimatta useimmissa
tapauksissa< on : tunnelma, että 'en­nen
pitkää löytyy-toinen työ . . ."
;; Selostettuaan,;'sitten .yksityiskoh-toisesti
.miten eri yksilöt;plivat jou­tuneet
^pitkäaikaisen ipalvelunv jäl-keen
työttömiksi, miten se heihin
vaikuttaa jne., kirjoittaja esittää
loppuunvetona " J i n i i n " kohdalta
seuraavaa:^ - 5„ ,
'Viime vuosi-oli mielulmminkin
epäröintiä aiheuttava. Hänen työn­sä
(kirvesmies — K) kesti vain
viikosta kuuteen viikkoon. Tänä
vuonna, tuumi J i m . tilanteen, pitäi­si
olla paremman j a töiden pitäisi
kestämän kauemmin . . . Kaukana
siitä että olisj;katkeroitunuttyöttöv
myydestä,.Jinv^sanoo 'ettei hänellä;
ole todellista hätää ollut'. J im sa­noo,
että hänen työnsä laadusta
johtuu^ajottainen työttömyys ja et­tä
tPiisinaan työttömäksi joutumi-;
sesta ei ole tarpeellista moittia
hallitusta."
. S a m a lehti julkaisi viime viikoir
la erään W. E. Ryerson-nimisen hei
pun kirjoituksen "kansankirjeit-ten"
osastossa. Yrittäen ilmeisesti
hakea itselleen paikkaa torypuo-lueen
auringon alta-tämä heppu
vaatii koko työttömyysvakuutuk^
senkin romuuttamista;: sillä .hän sä-;
noo : asiallisesti Raamatun sanoilla
"olenko minä veljeni, vartija" ja
esittää väitteen, että .'ahkerien" jä
''toimekkaiden*'-; työläisten täytyy
mukav maksaa lyöttömyysvakuutus-maksuja
vain siksi, että "laiskat''
ja "välinpitämättömät" saavat sit­ten
"nauttia" työttömyydestä! Työt­tömyysvakuutuksen
; asemesta hän
esittää pakollista pankkisäästöä
niin, etä työläiset joutuisivat yksi­nään
korvaamaan sen aukon, minkä
yhteiskuntajärjestelmä aiheuttaa.
Ja hän sanoo: .
" K o k b ' työttöinyysvakuutusjärjes-telmä
on:rnaurettava. •:Me;näemme
näitä .,tytötömiä^^^>
oluttuvissa ja he ajavat edelleen
autoaan j a monet huolettomina sii­tä
'sa<Vvatko koskaan työtä . . . Mik­si
surra työstä kun henkilö voi saa­da)
työttömyysvakuutusta koko vuo­d
e n ,— hankkia sitten hetkeksi työn
ja toistaa n i i n i k u i s e s t i . . . "
Eräs kolmas heppii, G. V. Kelton-nimeltään,
jonka' k i r je ' j u l k a i s t i in
myös viime' v i i k o l l a ' Globessa, se­koasi
omiin housuihinsa yriftäessäänt
"selittää" miksi isosiallsmin olosuh-töissiVAcUolo'
työtömyyttä, kuton ka-
. pitalismin - olosuhteissa. " A s i a n t um
temuksensa!' vakuudeksi hän sitten
kirjoittaa: ^
: "Minä haluaisin mainita .omista
kokemuksistani; Henkilökohtaisesi
ti minä tunnen vain kolme työtöntä^
Kaksi heistä on: rouvia (ladies) jot­ka
olivat iloisia työstä erottam'isesr.
ta, sillä he halusivat kuluttaa i t­selleen
halvalla hinnalla vuoden
"kotipiirissä-lastensa kanssa j a . h e i l ­tä
menikin kuusi kuukautta ennen
kuin saavuttivat itselleen työstä
erottamisen. Kolmas on nuori miesi
varastomiehen apulainen^ j o n k a - p i ;
t i juuri saada ylennyksen, mutta
erosi työstään juuri vähää.ennen
viimeksipidettyjä kaksia liittovaale-j
a , työskennelläkseen CCFn hyväk­si.
CCF ei voittanut ja niinihän
joutui työttömäksi. „
"On paljon ihmisiä, jotka ajatte-levat,
että tytöttöyysongelma 'Olisi
pienempi, jos politiikot eivät suos­tuttelisi
työttömiä j a jos,heitä ei
ylistettäisi ihmisten toimesta joi;
den pitäisi'tietää paremmin." »
Lisähuomautukset ovat tähän kair
keti aivan turhia. "Piruuttaan",
"laiskuuttaan" jä aivan ".omasta
syystään" työläiset ovat työttömä­nä.
Ja parannuskeinona on se, että
työttömyysvakuutuksen asemesta
heille ruvettaisunv antamaan rauta-korko
R. B. Bennettin malliin he-,
voskuuria, ruoskaa, poliisipatukkaa
ja maastakarkoitusta. 1
Mutta miten pannaan sitten suu,
jos työläiset rupeavat ajattelemaan
että sosialismissa taitaa' sittenkin
olla pelastus? Ja sekin on'Otettava
lukuun herran vuonna 1959.
' ' \, S , ' —• ,Känsäkoui;a.,/
I p B i i f i i i S i i^
• i l
. l i
I
limi
mi