Vapaus, June 7, 1962

              Sivö ^ . Toi^staina, kiesäk^? p. Thursday, JUne -7, 1962
:yAPAUS INbEPEtJDENTUABÖR ORGANO
; O F PtNNISH CANADIANS ' :
. ( M B E R T Y ) ^ ^tabllslied Nov. 1917
. Editor: W. Eklund ^ Manager: E. Suksi
^ — Telepliones: Office OS 4'-4264 — Editorlal O^ 4-4266
Publlshed «ulce weiskly:''kliesdW8,,l?iur8days,^ ^y^-yapaua"'
•Publjfehlng C*..LW.. *®^^^J^™^§{^!j^3j1|g*'''^' P^taM^r^^nada.^
i V^Advertlsing rates updn i*plioat^^^
'AUthorized as secorid Caas oiail by'tl»e:?Po^t Ottlce pqjartpien^; Ottawa.
' andfoj' payiocKt dtpostage^lncaai.- . ^
*• \ TILAUSBINNÄT
'CanadäBsa:' 1' vk. $8.00 « kk. 14.25 ' USA:8«a; 1^ vk. T$9.00 6 kk. fiAm
»v> -8 kk, 2.60 Suomessa: -1-vkli ».'50 äkk.; 6.25
: • Shehnsfordiii tapaus ,
\ *^**Vaikka pääministeri'John Dietenbaker on vastuussa 5iitä,
'ettrinr; Gillis bn torypuolueen ehdokkaana Nickel Beltis-lii-
lirr eih^äii hänelle sallittu esitettäväksi edes muodollista-
;kaa(n vastaehdokasta nimityskokouksessa — niin me valitam-
;me osaltamme kuitenkin sitä, että,pääministerin korkea vi-
>Wto joutui osaltaan Ghelmsfordissa viime lauantaina sen
Ivihamiielisen mielenosoituksen kohteeksi, joka kohdistui en-isikädessä
mr. Don Gillisiä vastaan.
! • Meidän asiamme ei ole luonnollisestikaan etsiä syitä,
ieikä liioin selittää, kuka on vastuussa Ghelmsfordin mielen-lospituksen
väkivaltaisista piirteistä. Tosiasia tietenkin on,
Jettä^ mielenosoitukset sellaisenaan kuuluvat vaalitaisteluun.
«Chelmsfordilaisilla oli täysi oikeus Gillisin vastaisen mielen-
;osoituksen järjestämiseen.
' Muttai osavastuu, ellei päävastuu, tämän poliittisen mie-flenosöituksen
väkivaltaisista piirteistä lankeaa torypuolueen
sjä^ennenkaikkea sen ehdokkaan; mt. Gillisin kannettavaksi.
Jfihnittäessään mr. Gillisin ehdokkaaksi torypuolue tiesi, että
ttämä mies on kaikkea m.uuta vaan ei pidetty vissien kansa-
'laigföukkojen keskuudessa. Torypuolue tiesi myös, että mr.
•Gillisin vaalikampanjoihin varsinkin uniotoiminnan yhtey-
«dessä on liittynyt vissinlaisia väkivaltaisia piirteitä. Tory-
»piiölue tiesi Ghdmsfordin tilaisuutta järjestäessään, että ^t^^
'hannet ihmiset, niin kaivosmiehet kuin heidän naapurinsa-fein,'
eivät voi ymmärtää eivätkä hyväksyä sitä, että kun kai-
':v!QSihiehiltäöh kielletty omien haallensa käyttö viime syk-
; systä alkaen, niin nyt järjestetään kuitenkin konservatiivi-
; puolueen vaalikokouksia niille haaleille. Se oli tahalliseksi
ärsytykseksi tarkoitettua neulanpistopolitiikkaa!
; ""Torypuölue on siis ainakin osaltaan vastuussa tunteiden
'ailahtelusta Chelmsfordissa. A
' S i t ä tuomittavampi 'onkin mr. Gillisin "uusi versio"
•Ghelmsfordin tapahtumista, eli hänen meriselityksensä, ettff
'kommunistinen puolue ori muka vastuussa sekä siitä mielen­osoituksesta
että siellä tapahtuneesta seikoista. Meidän asi-
; amme ei ole' puhua kommunistisen puolueen puolesta, mutta"
;demokrätian säilyttämisen kannalta on syytä koifostaa sitä-
^kin enemjnän seuraavaa: Kun mr Gillis esiintyy korkeana
'^ylituomarina" ja julistaa ilman oikeuskuulusteluja, että hän
: tulee Ottawassa esittämään lain kommunistisen puolueen
i laittomaksi julistamiseksi sen mielenosoituksen perusteella,
: minkä: kommunistit muka järjestivät Chelmsfordissa, niin
1' silloin ovat vaäraissa kaikkien niiden canadalaisten kansa-
; laisvapäudet jotka poliittisista syistä vastustavat torypuo-luettä
ja erikoisesti mr. Gillisiä; Se on fasismia, mr. Gillis!
Jos'joku poliittinen ehdokas on koskaan esittänyt Ga-
: nadan demokratian tuhoamista, niin mr. Gillis esitti sitä
r yllämainitulla punakavihun lietsonnaljaan. ,
y/aBi Streetin musta maanantai
Ylläolevalla otsikolla kirjoitti Suomen laajimmin leviävä
työväen päivälehti, SKDL:n äänenkannattaja Kansan: Uuti-
, set viime torstaisen numeronsa toimitusartikkelissa seuraa-
. vaa:
Viime maanantaina New Yorkin pörssissä! tapahtunut
: romahdus on herättänyt suurta mielenkiintoa kaikkialla maa­ilmassa
ja paniikkitunnehnaa itse amerikkalaisten keskuu-i-
dessa. Tämä on luonnollista, sillä olihan kysymys suurim-imastateollisuusindeksin
laskusta yhtenä päivänä sitten vuo-den
1929 lokakuun "mustan maanantain"; Runsaasti yli 9
! miljoonaa osaketta vaihtoi omistajaa ja osakkeiden omistajat
; kärsivät 21 miljardin dollarin eli lähes 7,000 miljardin Suo-
J men markan tappiot.
1 New Yorkin pörssi on kapitalistisen maailman suurin
- laillinen keinottelukeskus. Kymmenet tuhannet ja sadat tu-
: hannet pienosakkeiden omistajat näyttelevät julkista roolia
' Wall Streetillä. Nämä tavalliset' amerikkalaiset kansanosak-
' keiden omistajat ovat hyvässä uskossa sijoittaneet varoja jo-
J pa velkojen avulla osakkeisiin joko turvatakseen vanhuuden
vpäiviään tai sitten ansaitakseen ylimääräisiä tuloja jatku-
• vien kurssivoittojen muodossa. USA:ssa jaetaan pörssiosak-
. keiden osingot joka neljännesvuosi, kun muualla maailmassa
selfapahtuu kerran vuodessa. Täten New Yorkin pörssi muis­tuttaa
eräänlaista veikkaustoimistoa, jonka kuponkisarak-keilleen
ottamat ottelut suoritetaan lyhyin väliajoin, voitot ^
jaetaan ja menetykset todetaan nopeasi.
Peli vaikuttaa mielenkiintoiselta ja houkuttelevalta pin­tapuolisesti
katsoen^ Mutta todellisuudessa on kysymys val­tavasta
uhkapelistä, missä summat liikkuvat yhteensä mam­muttimaisissa
luvuissa. Koko peliin tavallisella pienosakkei­den
omistajalla ei ole käytännöllisesti katsoen "mitään Sanan-
Ajaltaa. ¥örssiä hallitsevat kulissien takana- suurmonopolit
meklarieijsa avulla. Luonnollisesti noteerauksiin vaikuttavat
monehlaiset taloudelliset, poliittiset, psykologiset ym. teki­jät.
Muttaikun New Yorkin-pörssissä osto-,jämyyntitarjonta
on käytä^ijöllisesti katsoen^kaijken virallisen kontrollin ul­kopuolalla,
voiVat ^ suurmonopolit järjestää siellä minkälai­sia
kauparrtkäyrttejä ja näytelntiiä tahansa'.
Viime ^ma^nantain i^oriiahdusnäytelmän tarkoituksena ei
suinkaan ollut yksin pienien osakkeiden omistajien jymäyt­täminen^
vaan sillä oli .suurmonopolien huolellisesti ja häi-/
jcäilemättömästi laskemat taloudelliset ja poliittiset tavoit-t^^
hsa. •' Kaikki sai alkunsa ensi sijassa teräsmonopolien
kajinppailusta yhtiöiden voittojen paisuttamiseksi ja työläis-ten^
riiston,tehostamiseksi.' Asialla on myös poliittinen puo­lensa,,
sillä.ensi, syksyn vaaleissa monopolit pyrkivät saamaan
köfigressin ehdottomaan valvontaansa ja syrjäyttämään pre­sidentti
Kennedyn, jonka katsovat loukanneen teräsmono-
Mfen,|tuja. ^ i
Viime huhtikuun'alussa Kennedy ja hänen työministe-m6ä
salvat terästyöläiset' liiöpumaan käytännöllisesti kat­soen
liaikista.palkkavaatimuksistaan. Täten torjutfiiii uhkaa­massa
ollut lakko. Tämän piti kuitenkin edellyttää, että te-
USAn satejly-neuyosbn^
antama varoitus
• ; '
I f ashlttjstbii. —; USAn keskushal­lituksen
' sSteilyneiivosto ilmoitti
perjantaina Washingtoni3saj . että
^korkeintaan ybdellä i amerikkalair
sella' 300,000:sta on vaara saada
luusyöpäS kaikista V. 1961 suprite-tuista,
ydinasekokeista.
- Yhdellä 10O,00O:sta amerikkalai­sesta
on'leukemian vaara ja on
'mahdollista, että kokeitten jälkei­nen
'radioaktiivinen laskeuma ei ai­heuta
mitään isyöpä, tai muita fyy-sillisiä
sairauksia, sanottiin rapor­tissa.
Mutta raportin mukaan olisi joi­takin
perinnöllisiä seurauksia odo­tettavissa.
Yhden miljoonnasta ar­vioitiin
saavan hartallisen säteily­vaikutuksen
seuraavan sukupolven
aikana.
Raportin lopussa sanottiin, että
ei olla varmoja rad^ioaktiivisen las­keuman
mahdollisista terveydelle
vahingollisista vaikutuksista ja että
geneettisiä seurauksia on odotetta­vissa.
Geneettisiin muutoksiin kuuluvat
sellaiset sairaudet kuin synnynnäi­set
epämuodostumat, sokeus, kuu­rous
ja henkinen vajaakykyisyys.,
Raportissa arvioitiin, että vuoden
1961 kokeet lisäisivät säteilymää­rää
seuraavien 30 vuoden aikana
vähemmällä kuin viidellä prosontil-
Ia yli luonnollisen säteilyn.
Hallituksen viranomaiset, jotka
julkaisivat raportin, ilmoittivat
myös, että Neuvostoliiton viime
vuonna suorittamien kokeiden jäi
keinen radioaktiivinen laskeuma on
osoittanut odotettua vähäisemmäk
si: Ainakin puolet alkuperäisestä
määrästä on vielä stratosfäärissä.
Tämän arveltiin osoittavan, että
Neuvostoliiton "valmisteet eivät ol­leetkaan
niin likaisia" kuin luultiin
tai että räjäytykset suoritettiin hy-yin
suuressa korkeudessa.
Intian-Kiinan
kauppayhteys
on katkennut
New Delhi. — Intian ja Kiinan
yhdistävä viimeinen kauppaside
katkesi lauantaina näiden maiden
välillä kahdeksan vuotta sitten soi-imitun
sopimuksen mennessä um­peen.
• - • .. V • . .
Sopimuksen mukaan Intialla oli
oikeus perustaa kauppalähetystöjä
Gyantsen, Jatungin ja Gartokin
kaupunkeihin Tiibetiin ja Kiinalla
vastaavasti New Delhiin. Kalkut­taan
ja Kalimpongiin.
Kiin on tarjoutunut neuvottele­maan
uudesta sopimuksesta, mutta
Intia vaatii, että Kijin^n on ensin
poistettava ^ Boukkonsa Ladakhin
alueelta Kashmirista, jota aluetta
Kiina vaatii itselleen.
MoBkova/(:ÄJ5I*-^V. Addatovsl|l)
Espanjan tkeisjui, <^illp,.II* ' W t -
teli vapaahetMniiSiifkarventiiiniil.
lä kissojen häntiä. Tämä harras-tus
olt'kuvaavaa hiinen luopteel-leen.
Francisco Francolla on nijo-nimutkaisempi
ja ristiriitaisempi
luonne. JHän maalaa vapaahetki­nään
-tauluja, useimmiten kisaile­via
saksanhirviä neljän metrin
korkuisille valtaville kankaille,
joiden taustaa rvasten Vma|i4kas
kääpiö", kuten geheralisslmusta
kansan keskuadessa' kutsutaan^
näyttää vieläkin.: lyhyemmältä. \
Mutta viime aikoina on .Espan­jan
diktaattori Joutunut/ Jättä-määh
maalausharriastuksensa. Tie­tenkin
on viisaampaa jättää hir­ven
pää malaaamatta ja huolehtia
omasta päästään. Sillä madridi­laisten
aikakauslehtien säännölli­sesti
julkaisemia horoskooppeja
lukemattakin voi ymmärtää, että
nykyiset lakot Ja levottomuudet
ovat vasta ensimmäisiä ukkosen
jyrähdyksiä, Jotka ennustavat
mahtavaa rajuilmaa.
Diktaattorin elämykset ovat tus­kin
kommenttien arvoiset. Paljon
mielenkiintoisempaa on seurata, mi^
ten tapahtumiin reagoivat ne Wash-ingtonin
poliitikot, jotka jo kauan
sitten ovat asettaneet Francon suur-panoksena
peliin. Toukokuun 19 p.
Pradon palatsin korkeiden muurien
takana joutui Franco tekemään ti
liä USAn ilmavoimien esikuntapääl
likölle kenraali Curtis LeMaylle.
Madridista saapuneet tiedot kerto
vai että kenraali oli ankara vihas­saan.
Espanjaa järisyttävät luokka-
:aistelut osoittavat Francon järjes­telmän
epäluotettavaksi, mikä mer­kitsee
epävakaisuutta myös USAn
asemalle Pyreneitten niemimaalla:
kenraali LeMayn on syytä olla
huolissaan, sillä missään maassa U-SAUa
ei ole käynnissä sellaista soti­laallista
rakennustoimintaa kuin Es­panjassa.
Monen vuosikymmenen
aikana oltiin sitä mieltä, että Eng­lannin
tukikohta Gibraltarilla ai­heuttaa
korvaamatonta vahinkoa Es­panjan
suvereniteetille. Francon
avustuksella amerikkalaiset rakein-sivat
Espanjaan ^inonta kymmentä
.Gibraltaria. Monissa eurooppalaisis­sa
sanomalehdissä: julkaistu kartta,
ohon on merkitty USAn tukikoh­dat
Espanjassa, muistuttaa tiheä-räpläisen
metsäkauriin nahkaa,
Francon sydäntä lähellä oleviin ai­heisiin
palataksemme. 4
Espan assa olevien annei;ikkal
'en joukkojen ylipäällikön Iceiirä^
.Caldai;inyt^menho8S|f;j9i)^'jipä aloite­taan'katlihiein
viattomji^mista ra^^
kennelmista, 'tatl<l^«s6niat, Joitfr^oil
pitkin ja poikin koko Espanjan alu­eella:
:ydinkärjelia ; varustettujen
ohjusten laukaisukenttiä on raken­nettu
Cabo de Varesiin;-Elizondoon,
Baleaarien saarille Ja monille muil­le
paikkakunnille. Rotan-sätama lä
hellä Cadizia on muutettu USAn
Välimeren laivaston tukisatamaksi.
Maan suurinta sotasatamaa el Fer-rol
del Caudilloa voiäaan ainoasr
taan tottumuksen voimalla- sanoa es­panjalaiseksi.
Cartagenan ja La Co-runan
satamat on modernisoitu
amerikkalaisten sukellusveneiden
tukikohdiksi. USAn pitää haltjus
saan, käyttää ja vartioi Cadizin öl
jyjohtoa. Valtava^t polttoainevaras­tot
on siroteltu ympäri maan Madri­din
lähiseudulta alkaen: USAn
pommitus- ja hävittä äkoneiden
tukikohdat tarvitsevat taukoama­tonta
polttoainehuoltoa.
Olisi ihmeellistä, jollei USAn
suurlehdistö löisi näinä päivinä hä-täkelloa.
Todeten tilanteen vaka
vuuden New York Herald Tribune
kirjoittaa teennäisen optimistisesti:
'Generalissimus Francisco Francon
hallitus pystyy taloudellisten ran
gaistukeinojen ja asevoimien avulla
suoriutumaan lakoista ja ylioppii
laiden mielenosoituksista". Lehti
tarkoittaa, että 'meidän miehemme
Madridissa" toistaiseksi tuntee ole­vansa
kuin kotonaan.
Huolimatta siitä, että koko maail­ma
tietää/ millaiseen kurjuuteeh ja
köyhyyteen Franco on syössyt Es­panjan
kansan, katsoo New York
Times parhaaksi sepustaa ylistyksiä
tyrannille, jonka ''uudistukset^' ovat
muka "aiheuttaneet kohtalaisen fi­nanssi-
ihmeen tuossa puolikehitty­neessä
maassa, joka on kauan ollut
eristettynä".
Ihme todellakin tapahtui. Vuonna
1953 solmitun USAn ja Francon
välisen sotilassopimuksen jälkeen
USA on lähettänyt Francolle kaksi
miUarclla dollaria sotilaallisena ja
taloudellisena apuna. Ihme on siinä,
että tästä valtavasta rahasummasta
huolimatta Espan a on. vakiinnutta­nut
asemansa maana. Jossa on Län-si-
Euroopan'i^alhaisin elintaso sekä
lakapajuisiihmat sivistys-, tervey­denhuolto-
jft sosiaaliset olot. Poik-.
keuksen mufi|dastanevat vain poliisi­voimat
ja :Francon henkivarti at,
joiden menoissa valtion kassa ei
harjoita säästäväisyyttä.
Mutta päinvastoin kuin New York
York,^ Herald Tribunen kommentoi­ja
Franco ei oikein 'ota uskoakseen.
mm - ^
'eU^t,mn pystyy apuvoimineenkaan
iBlvi^ymään ^sturian, lakkoilevista
kaivostyöläisistä Ja Francon Järjes­telmää
vastaan nousseesta avoimes­ta
oppositiosta, joka' valtaa alaa,nyt
kaikissa väestönosissa aina katolista
-papistoa Ja aikoinaan-niin"kesyjä'-
ammatillisen liikkeen johtajia myö­ten.
Pidetäänkö Madridissa ja Wa8h-ingtonissa
mahdollisena amerikka­laisten
asevoimien välitöntä puuttUr
mistä asioiden kulkuun, mikäli ta­pahtumat
kääntyvät diktaattorille
kriitillisiksi? Siitäkö ehkä oli puhe
Francon keskustellessa LeMayn
kanssa? Associated Pressin kirjeen­vaihtaja
Ryan kirjoittaa: "Francon
tai Salazarin tukeminen levotto­muuksien
alkaessa merkitsisi epä­miellyttäviä
seurauksia USAlle la-tinalaisessa^
Amerikassa puhumatta­kaan
muista maailman maista." I l ­meisesti
Ryan tarkoittaa 'tukemi­sella"
suoranaista interventiota, sil­lä
kaikkia muita amerikkalaisen
suosion muotoja Franco on nautti­nut
jo lähes kymmenen vuoden
ajan. ' - - -
USAn liikuttava huolenpito veri­sestä
diktaattorista johtuu siitä, et­tä
Amerikassa on luultu ja luullaan
edelleenkin, että heidän miehensä
.Madridissa, joka ei osallistu viralli­sesti
NATOon, on paljon muita At­lantin
liiton poliitikoita edullisem­pi.
Hän ei ole yksinomaan kaksi-kyrhmentä
vuotta Adenaueria nuo­rempi,
vaan myös Ä3ljon vaatimat­tomampi.
Häntä eivät myöskään vai­vaa
kansalliset pyrkimykset de
Gaullen tyyliin. Päinvastoin kuin
Italian kristillis-demokraattiset joh­tajat
onnistui hän suoriutumaan —
kuten vielä hiljattain näytti —
maansa rauhan ja demokratian voi­mista.
Luottaen hallituskautensa
ikuisuuteen diktaattori käski lyödä
kuvansa metallipesetoihin, jotka on
varustettu kirjoituksella: * Fransis-eo
Franco, Espanjan caudillo Ju­malan
armosta".
Mutta onko tämän rahan käyttö
arvo pitkäaikainen? Joutuukohan
se piakkoin . Pentagonin ja USAn
ulkoministeriön suureksi suruksi
muuttumaan rahankeräilijöiden h il
jäisen riemun kohteeksi?
•:>'ls(l
m ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^^^^^^ ^ ' i
Mrs. Scott Carpenter hymyili
leveästi satoaan Uetsfä, efttä
hänen miehensä avaruuslento
oli >päättynyt onnellisesti.
^ N e y DeU^. ,-^^^tfa>Ä^puolu8tU8.j$
nrönisteri V : ^C:5ä(fp)Slia^Me^on|ä^/
:i»i.täällä viiJ<Qnyalht«<^, eträ4iK^,
'•' «fia«i oleneuvot^llut^^dttvostoUitott^^
kanääa- Mig 21-maUisten liSvittEJiiv >^
lentf^pneiden .ostamisesta., r
Hän sanoi kuitenkin; että lötia
t u t k i i ' mabdoUisuutta ostaa häiiälv i l
täjälentokoneita -^erinäisistä ' JSfii^l
teistä*' ja että Intiaon :anoriut NetK^;<!;:
vostoliitolta ' apua uuden tjuihlct^!|
moottorinvkehittärtiiseksi Ja Valmistui
tamiseksi itse Intiassa niid^^t)rllti-$:
oloisten Bristol Orpheus-su|hkann>iDit-f |
torien tilalle, joita nykyääij^käyl
iään Intias^^' >y<Imeit^tui^4^
'hävittäjälentokoni^issa'. „' '
C^enon piiluli p^rlafnitoJ^jajJigi^i
neessa, jossa myöhemmin •hyvä
tiin 3,760,000,011)0 rup^^tfjgj
$790,000.000) puolustusbudjetin
le-ivuodelle. Summa on noin 24 -pro-M
senttiä Intian kokonaisbudjetiistal' ' F :
KL KOROHAÄ UHAN JÄ VOIN
TU&nAJÄ- JÄ KilLUTTAJÄttlNTOJÄ ' - r
räsmonopolit pidättäytyisivät
puolestaan kaikista teräksen
hinnankorotuksista. Asiasta oli
jo epävirallisesti sovittu. Näil­lä
toimenpiteillä Kennedy las­ki
ja julisti turvaavansa rau­han
työfnarkkinoilla ja USA;n
talouden kasvun ja kukoistuk­sen.
Muutamia päiviä terästyö-läisten
nollasopimuksen jäl­keen
USA :n 11 suurinta teräs-monopolia
ilmoittivat kuiten­kin
korottavansa hintoja 3,5
prosentilla. Tämä aiheutti sho­kin
Kennedylle, joka vetosi no­peasti
yleiseen mielipiteeseen
ja ryhtyi myös käytännöllisiin
vastatoimenpiteisiin. Teräsmo­nopolien
olikin peruutettava
hinnankorotuksensa toistaisek­si.
Kennedy oli voittanut en­simmäisen
erän. Mutta jatkoa
oli seuraava. Ja viime maanan­taina
se tapahtui. Suurmono­polit
provosoivat pörssiromah­duksen
tarkoituksella osoittaa
tavalliselle amerikkalaiselle
mitä tapahtuu, kun sivulliset,
Kennedy ja valtio puuttuvat
"yksityisyritteliäisyyteen" ja
"vapaan kilpailun" hinnan­muodostukseen.
_,Hellahdukset New Yorkin
pörssissä eivät ole olleet sinän­sä
mitään outoja ilmiöitä. Mut­ta
ne ovat kiristyneet ja jak­sollisesti
lyhentyneet iiimen-
Dmaan neljän yiimeisinunän
vuoden aikana. Tämä on suo­raa
heijastusta USA:n talou­den
jatkuvasta ja tuntuvasta
heikentymisestä. Vajoavaa lair
vaa pyritään paikkaamaan ul­konaisesti
valtaamalla alati su­pistuvilta
kapitalistisilta riis-tomarkkinoilta
toisten kustan­nuksella
yhä enemmän ja
enemmän sekä sisäisesti otta­malla
tyIäisiltä kaiken mah­dollisen.
Kennedyn "uusi raja"
eli kapitalistinen suunnitelma­talous
on jo nyt osoittautunut
saippuakuplaksi. Tässä ovat
pörssiromahduksen opetukset.
USAn joukot
Thaimaassa
Italiassa oli
maatalouslakko
Rooma. Noin 2.000,000 italialais­ta
maatayöläistä alkoi maanantaina
koko maan käsittävän 48 tunnin la­kon'
saadakseen paremmat palkat Ja
uudet työehtosopimukset.
Maatayöläisten lakon seurauksena, ^ " " " " ^ *2 miljardia
Moskova. —^ N K P n keskuskomitea
Ja SNTLn ministerineuvosto ovat
päättäneet korottaa naudan, sian,
lampaan, vuohen Ja siipikarjan l i ­han
valtion ostohintoja keskimäärin
35 prosenttia. Samalla on päätetty
korottaa lihan ja lihatuotteiden vä­hittäishintoja
30 prosenttia sekä voin
vähittäishintaa keskimäärin 25 pro­senttia.,
,..
Samanaikaisesti alennetaan soke­rin
sekä tekokuitukankaiden ja nii­den
valmisteiden vähittäishintoja.
Puolue j a haUitus pitävät välttä­mättömänä
tuoda avoimesti Julki ne
vaikeudet. Joita ilmenee lihatuottei­den
toimittamisessa kaupunkien vä­estölle,
sekä selostaa toimenpiteet,
joihin aiotaan lähitulevaisuudessa
ryhtyä naiden vaikeuksien poistami­seksi
sanotaan Moskovan aamuleh­tien
julkaisemassa NKPn keskusko­mitean
Ja SNTLn ministerineuvos­ton
kansalle osoitetussa vetoomuk­sessa.
•••• . •
Jokaiselle ennakkoluulottomalle i h ­miselle
on selvää, että nämä kysei­set
vaikeudet ovat myrskyisen kas­vumme
aiheuttamia, sanotaan vetoo­muksessa.
• Ne^ostotaloUs: k'^hit:tvy
erittäin' ripeästi.' Maan väestömäärä
varsinkin kaupungeissa kasvaa hyvin
nopeastii Vuosien 1953—1961 välisenä
aikana kasvu o'i 29 miljoonaa asu-menetellään
sen vuoksi, että voitat»^/
siin.^:supistaa vähittäishintojen nou­sun
väestölle. aiheuttamia kulujen'.^
kasvua ;..i<>..
Ko^IektiivitiloJen Jäsenien työtidoja^'^^
ei:voida supistaa, koska tällainen itoi^iv;
menpide alentaisi heidän taloudellis-::;
ta' kiinnostustaan sekä .heikentäisi'?',
tilojen taloudellista perustaa. - - « . i . .;
Mj^skään el voida sUrtää vardjft"'
karjatalouden kehittämiseen maan- -
puolustuskyvyn T heikentämisen - kusi.'
tannuksella. '•
Muodostunut kansainvälinen tilani^ / •
ne ehdottomasti vaatii NeuvostoHit-rc-toa.<
ju kaikkia maailman sosialisti-'"/
seen järjestelmään kuuluvia maita.: ;
oleniaan aina valmiit antamaan^l •
murskaavan vastaiskun mille hy<%-''i:
kääjälle tahansa. ^
Puolueen keskuskomi^a ja neu->.^
ostohallitus käsittäät.. ettei hintdjen^
korottaminen ole mikään toivottava-»
toimenpide. Hintojen korottamlilleii'^
heikentää Jossain määrin väestdit"
mahdollisuuksia ostaa näitä tuottel-'^
ta sekä vaikuttaa perheen budjet­tiin.
Mutta vähittäishintojen korot- -
taminen on^ vain väliaikainen tol-'^
menpide. ' ' .t. ...
28 miljoonalla. Vuosi' vuodelta' -kas­vavat
työtätekevien rahalliset tulot.
MUIT.4 MAATALOUDEN
tUKITOIMENPITESrX
Vetoomuksessa ilmaistaan vakau-;^
kasta- kaupmiklen väestö lisääntyi 1 "«^^ siltä että neuvostokansa tiilee-^
menestykselliseatl; toteuttamaan NK"^i^i
Pn -keskuskpmitean ivuoden • lOeZT*.
(Jatkuu sivulla 4)
Amerikkalainen viikkolehti ''News­week'
suhtautuu kaikesta aitoame-rikkalaisuudestaan
huolimatta hyvin
varauksellisesti USA:n joukkojen
maililnnousuun Thaimaahan. Lai­naamme
otteita:
"Takaiskun ' tunteeseen Laosissa
lllttvi Joidenkin epäily, että USA oli­si
reagoinut liian voimakkaasti Thai-maa!>
sa. Valkoisen talon ilmoitukses­sa
sanottiin, että USAn joukkoja oli
lähetetty Thaimaahan "auttamaan
tämän rauhallisen maan koskemat­tomuuden
turvaamisessa"; kuitenkin
Thaimaassa esiintyi Jopa vähemmän
merkkejä kommunistien uhkaavasta
hyökkäyksestä (kuin Laosissa). Ja
jos Pathet Lao milloinkaan ylittäisi
raja!n, niin Thaimaan 80,000 miehen
armeija. Joka oli aseitettu Ja varus­tettu
USA.-n antaman 350 milj. dol­larin
avulla, olisi siihen nähden y l l -
volnialnen. suhteessa neljä yhteen.
Todella, kun USA; keholttl SEATO-liittolf.
lsiaan toimittamaan lisäapua
— vain Britannian lupaus lähettää
hävittäjäeskadroona, oli enemmän
kuin pelkkä ele — niin Thaimaan
marsalkka Sarit sanoi, että hän ei
tarvinnut eikä pyytäisi sitä." — ——
Thaimaan "nykyinen vahva mies
on 53-vuotia8 Sarit Thanarat, pyy­levä,
karkeapllrteinen sotilas, joka
pitkään rakenteli uraansa juomalla,
hakkailemalla naisia Ja hoitamalla
arpajaisia. Saatuaan vallan Sa­rit
on hankkinut pisteitä uudista­malla
sekä itsensä että maansa Jär­jestämällä
Julkisia töitä Ja ylläpitä­mällä
varallisuutta. Mutta-korruptio
Ja lukutaidottomuus ovat • edelleen
laajalle levinneitä, eikä demokratiaa
huomautti —"ole olemassa. — Tä­mä
on despotismia." — —
" ' K u n n i a . Ja kuri'. Ranskan muu­kalaislegioonan
tunnus on yhä näh'
tavissa vanhian legioonalinnoituksen
sisäänkäytävän yläpuolella, joka si­jaitsee
luoteisen Laosin kaupungin
Mouei Sain eräällä kukkulalla. S i ­säänkäytävä
on mustunut räjäfidyk-"
sestä, Joka ravisti linnoitusta sinä
päivänä, jolloin kommunistien tuke­mien
Pathet Laon kapinallisten i l ­moitettiin
vallanneen Houel Sain.
Tämän valtauksen yhteydessä
Laosin kuninkaallinen (oikeisto-)
hallitus ilmoitti pari viikkoa sitten,
että Pathet Lao oli edennyt Mekong-
Joelle Ja Thaimaan rajat olivat ilmeir-sen
avoinna kommunistien hyök­käykselle.
tul viime viikolla, ei ollut milloin­kaan
tullut lähellekään Houei Saita
tai Mekong-Jokea. Pois vetäytyneet
kuninkaa lllset (oikeistolaiset) Jou^
kot olivat itse räjäyttäneet muiika-laislegioonan
imnoltuksen samoin
kuin useita multakin lähellä sijaiti
sevla virallisia rakennuksia,' Jotka
nyt olivat sinne tänne levinneiden
asiakirjojen kattamia. Kuninkaalli­set
Joukot olivat myös Jättäneet kau­pungin
pääkadulle kymmeniä käytr
tämkttömiä 81 mm :n kranaatteja Ja
hylättyjä konekivääreitä sekä useita
poltettuja Jeep'ejä — surkeita todis­teita
USA :n Laosille antaman avun
haaskaamisesta Ja kuninkaallisen
armeijan, vastenmielisyydestä väki­valtaa
kohtaan."—r- — —
" N y t nousee kysymys olisiko k u ­ninkaallinen
prinssi Boun Oum val­mis
käsittämään, että hänen Jouk­konsa
eivät voi voittaa Laosissa ase­voimin
ja että hänen paras näkö­alansa
olisi siten liittyminen kansal­liseen
kokoomushallitukseen. puolu­eettoman
prinssin Souvanna Phou-man
Johdolla." •
Näin siis kirjoitti "Newsweek"-
lehtl.
Jota' kaikki maatyöläisten ammatti­liitot
poliittisesta katsantokaimasta I
riippumatta, tukevat, aiheutti myös
pieuviljelijöiden työnseisauksen.
Maatyö'äisten työtilanne muodos^
taa osan maassa tapahtuneista ylei-,
sistä lakkoliikkelstä. Eräs näistä oli
opettajien neljän päivän varoitus­lakko
viime viikolla palkankorotus-tensa
Järjestämiseksi. Samoin ovat
postm työntekijät Julistaneet aloitta­vansa
lakon koko maassa perjantai­na,
jos hallitus,kieltäytyy suostumas­ta
heidän vaatimuksiinsa parenunis-ta
palkoista Ja työolosuhteista.
Atomipommi
Japahille
Tokio. — Japanilaisen suurylity-män
Mitsui Bussanin 'ohtajiin kuu­luva
Tatsudjo Midjukami, joka äs­kettäin
palasi USAAa, sanoi 28. 5.
oidetyssä lehdistökonferenssissa, et­tä
Japanilla on plutoniunnpommi.
Tähän mennessä Japani on toi­mittanut
plutoniumia, yhtä tärkein­tä
ydinaseiden raaka-ainetta, Yhdys­valloille.
Viime vuoden.lopulla USA
lopetti plutoniumin ostot Japanista.
Voimatalousyhtymän osakkaat kat­sovat
nyt, että Japanin olisi itse
valmistettava plutoniumpommi.
Sanomalehti Mainiti huomauttaa,
että Midjukamin lausunto rikkoo
maan.sisäisiä lakeja.
ruplaa eli 87 prosenttia korkeammat
kuin vuonna 1953.
Vetoomuksessa sanotaan edelleen,
että karjatalouden koneellistamisen
Ja työn tuottoisuuden nykyisellä ta-so'la
lihan j a maidon tuotantokus­tannukset
kollektiivi- Ja neuvostoti-
Ioill.1 ylittävät 'huomattavasti ne hin­nat.
Joilla valtio ostaa näitä elin­tarvikkeita.
Vaikka lihan ja maidon
tuotfintokustannukset ovatkin viime
vuosina Jossain määrin laskeneet
siitä huolimatta ostohinnat eivät to­dellisuudessa
korvaa tuotantokustan­nuksia.
Tästä johtuen koUektiiviti-lat
kärsivät tappiota jokaiselta val­mistamaltaan
liha- Ja maitokilolta:
Vetoomuksessa esitetään numero-tietcja
karjataloustuotteiden tuotan­tokustannuksista
ja valtion maksa­mista
ostohinnoista. Esim. vuonna
1960 suurnautakarjan yhden sentne-rin
eli sadan kilon (elopainoa) tuo->.
tantokustannukset olivat 91,6 ruplaa
ja ostohinta 59,1 ruplaa.
^ H a i s e n tilanteen vallitessa koi-;
lektiivitilat eivät ole olleet kiinnos­tuneita
karjataloustuotannöh lisää­misestä.
Tästä syystä on korotettava
, lihan Ja maidon valtion ostohintoja,
Jotta näiden elintarvikkeiden tuotan-:
to muodostuisi kollektiivitiloille ta­loudellisesti
edulliseksi.
RAVINTOLAHINNAT i
NOUSEVAT VXHEMMÄN
Liharuokien ravintolahintoja ko­rotetaan
vain pienessä määrin. Näin
. V . ;
Algeriassa oHut
rauhaiHsenipaa
y Pariisi. — Algerialaisten jat i?^t
hamettilaisten välistä lähentymis'tS f
Koskevat toiveet voimistuvat per-j
jantaina. _ -
: Algerian väliaikaisen! toimeenpa-|
noelimen varapuheenjohtaja Roger*
Rothin torstaina euroopalai||Ue|
esittämästä vetoomuksesta, jbilka»
mukaan olisi keskusteltava Evianinf
sopimuksen soveltamisesta, oli per-^
jantaina seurauksena OAS:n ulko-it
puolella olevien ' eurooppalaisten^:
jbhtajien ja toimeenpanoelimien*
välisiä salaisia neuvotteluja.' ''
Tilapäisen toimeenpanoelimen-:
ädusfajat ja Algerian euroopafäts^
ten amattiyhdistysten johtajattapa-^
sivat perjantaina. Ammattiyl)diptys-«
miehet edustivat Algerian "tajralU-*
sia" euroopalaisia. jotka haluavatvv:
edelleenkin asua tässä maassa j a|
joiden mielestä OAS:n avulla eli
päästä minkäänlaiseen raUcaisuun.^
;V Viimeksi on Algeriassa olluasuh-^
teellisen rauhallista. Ranskan päB-^,-
kaupungin finanssipifreistä selitetä
tiin, että nyt oltiin varmoja kSänne^K
äohdan saavuttamisesta Algeriassa,^
että OAS oli voitettu ja että halU-^::
tuksen Algerian rauhanöhjelma to^^
teutettaisiin tehokkaasti. i
PÄIVÄN PAKINA
Oikein spartalaista eJämänrytmia
Samalla kun me täällä ameri-kuten
eräs vierailija hilJattairU koissa saamme ihmetellen ihailla
nuoren väen luuston ja nikamien
kestävyyttä swing-tanssin tiimoilta,
Etelä-Vietnanmista tulleissa uutis-tiecloissa
kerrotaan, että siellä on
julistettu katrillikin pannaan.
Uutistietpjepmukaan Etelä Viet­namin
väestön ruuniiin ja sielun
kohtalosta päättävä maailmanlaa­juisesti
huvitteluistaan ja hurjas­telustaan
tunnettu verinen diktaat­tori
presidentti NgoDinh Diem on
antanut ukaasin ja määräyksen,
että yleisen moraalin nostattami­seksi
pn kansalta kielletty sellaiset
"paiieet'' kuin tanssi, nyrkkeily,
kaunotarkilpallut ja , järjestetyt
eläintappelut — noituudesta puhu-mattakaan.
Tämän ukaasin johdosta — ja
me saamme olla vakuuttuneita sii-
Mutta Pathet Lao, kuten osoittaU' | tä, että sc kohentaakin Etelä-Viet­namin
moraalin taivaita hipovaksi
— ovat amerikkalaisetkin joutu­neet
taipumaan siinä määrin, että
kun Saigonissa piti oleman Yhdys­valtain
Vietnamin yhdistyksen ti­laisuus
"square' tansseineen, niin
tanssi jätettiin pois ohjelmasta ja
sen tilalle otettiin propagandafil­mi
Berliinin tilanteesta.
Miten etelävietnamilaiset nuoret
suhtautuivat tähän, ohjelman vaih­tamiseen,
sitä ei ole uutistiedoissa
kerrottu —-mutta oletamme kui­tenkin
että he katselevat paljon
mieluimmin kovanaamaista poliit­tista
propagandafilmiä B^erliinistä,
kuin harjoittaisivat selläist^ mo­raalittomuutta,
mitä square tanssi
edustaa!
Näin sitä spartalaista elämänryt­miä
kasvatetaan vielä nykyaikana­kin.
Mutta. tämä ei ole ainoa kasvo-tuskeino.
Esimerkiksi noin kuukausi sitten,
tarkemmin sarioen toukokuun 24
päivänä kerrottiin Saigonista, että
siellä on tuomittu 4 kommunistis­ta
opiskelijaa kuolemaan ja kah-deksan-
muuta eri pitkiksi ajoiksi
vankilaan.
Mutta näiden kuolemaan tuomit­tujen
oppilaiden kohdalta, saimme,
kuitenkin lukea edelleen, että he<
olivat "yliopisto- ja korkeakbuluop-pilaiden
yhdistyksen jäseniä", joka
noudattaa Eetlä-Vietnamin Kom­munistisen
nuorisorintaman mää­räyksiä
— ja tuomion langetti pan­kaamme
mieleen, erikoinen sotaoi­keus.
Ajatelkaamme todella tämän ky-,
symyksen asettelua. Koululaisten
järjestöön kuuluvat nuoret ihmiset
raahataan — olkoon heidän: "rikok­sensa"
diktaattori Ngo Dinh Diem
mielestä minkälaista tahansa — eri­koiseen
sotaoikeuteen: Ja heidän
kuolemantuomionsa "oikeuttami­seksi",
sanotaan näiden nuorten op­pilaiden
kuuluneen'^oppilaiden jär­jestöön
— minkä väitetään "otta­van
vastaan määräyksiä", jne. '
Jos tätä sotaoikeuden nuorille
ihmisille annettua kuolemantUQ-|;
iniota verrataan vaikkapa, RanskaHr-samanlaisen
tribunaalin päStöl^eenio
kapinakenraali Salanin kuotejdlftin^:!
tuomiosta vapauttamiseksi,';hiii) silil;;
loin nähdään, miten spar|alaisuutl]
ta todella kasvatetaan. ,! i
Toisaalta — ja tämä> oi^, samai^;:,
mitalin toinen puoli —-'kerrottiin!'
saipanaik^isesti: si^qrena sflavuUtlK^,
^sei)a ja voittona sitä. että Ngo DinhH
^diemin asekaartit olivat'«tappanee^
95 sissiä—-oman maansa vapauden^
puolesta taistelevien etelävietnami-,^ :
Ulista.patrioottia! . ' 'it
. Ori siinä kasvatusoppia ja moraa*
lirf kohennusta kerraksi. *
Ei ole ihme, vaikka Ngo pjnh^ ^
Diem onkin kieltänyt i n h i m i n i^
vesvellimaisyyttä kehittävät harr9S<< >
telut, kuten tanssit ja nyrkkeilyt^
—sillä ihmisten tappaminen oh i >
piiSäsia — ellei oteta huomiooii;Si- J ;^
tä, että kansan on opittava nurise- ^ <;
matta kiristämään nälkävyötäkin,;
jöW^voitaisin leiVän asemesta os-^ <
taa tykkejä ja muuta sotakamai^. v :
---Kämäkoura., ^