Vapaus, July 28, 1959

              . Sivu 2 . Tiistaina, heinäk. 28 p. — Tuesday, Jiily 28-1959
VAPAUS
( U B E B T Y ) ? ; ^ Independent Labor
O r g a n ^ o t F i n n i s h •: C a n a d i a n s . : E s - j
to^llshed Nov. 6, 1917. Authorized
- a s ' eecond • class mail by the Post
O f f i c e ' D e p a r t m e n t ; vOttava. P u b -
'llshed- thrice weekly: ; Tuesday
Tliursdays a n d Saturdays by Vapaus
Publishing: Company L t d . , at 100-102
: E l m S t . W., Sudbury, Ont., Canada.
TelephonesvBus. Office OS. 4-4264;
Bditbriai: O f f ice OS: 4-4265. Manager
E. Suksi, äditor W. E k l u n d . M a i l i ng
address:::Box: 69r= Sudbury;, Ontario.::
.Advertlsing rates upon application;,
T r a n s l a t i o n free of charge.
T I L A U S H I N N A T :
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 k k . 4.25
3 Ick 2 50
Yhdysvalloissa: 1 vk.'9.00 6 k k . 4.80
Suomessa:, :1 vk. 9.50 6 k k . 5.25 .
VieraSun siirtyminen
• 'Neuvostoliiton pääministeri on peruuttanut Skandina-
• vian maihin ja Suomeen suunnittelemansa vierailun, jonka
olisi pitänyt tapahtua.elokuussa. Syynä vierailun'peruuntu­miseen
tällä hetkellä on tilanne, joka on syntynyt varsinkin
Kuptsissa, jossa pieni taantumuksellinen, suureksi osaksi
lännien 'suurvaltojen sotakiihkoisten piirien tukimiesryhmä
on. aloittanut järjestelmällisen kampanjan Neuvostoliiton
päämiphen vierailua vastaan. Tätä neuvostovastaisen vihan
lietsontaa on harjoitettu myös muissa Skandinavian maissa,
ja kun näiden maiden hallitukset eivät ole olleet kyllin lu­jia
pystyäkseen torjumaan provokaattorien hyökkäystä, on
seurauksena ollut vierailun peruutus, joka on Neuvostolii­ton
ja pohjoismaiden kansojen ystävyyden ja yhteistyön
Kähhalta erittäin valitettava asia.
Neuvostoliiton hallituksen tiedonanto asian johdosta on
jSupmen kohdalta 3'stävällinen. Siinä kiitetään kutsusta ja
valitetaan, ettei vierailu voi syntyneen tilanteen vuoksi nyt
tapahtua. Myös Suomen hallituksen taholta valitetaan vie­railun
siirtymistä. Mutta tässä yhteydessä on myös syytä
todeta, että Suomen taantumuslehdet ovat osallistuneet voi­makkaasti
neuvostovastaiseen kampanjaan viime aikoina ja
siten tukeneet kansainvälistä taantumusta, joka kylmää so­taa
lietsoessaan yrittää ehkäistä Neuvostoliiton ja pohjois­maiden
kansojen ystävyyden lujittumista.
Oivallisena näytteenä siitä, miten Suomen taantumus
työskentelee muissa pohjoismaissa toimivien neuvostovas­taisten
voimien kanssa käsi kädessä, on Helsingin Sanomien
artikkeli, jossa hyökättiin Neuvostoliiton pääministeriä vas­taan
hänen Puolassa pitämänsä puheen johdosta. Rinnastaen
nykyisen tilanteen vuoden 1939 tilanteeseen lehti syytteli
jälleen Neuvostoliittoa siitä, että se solmi vuonna 1939 Sak­san
kanssa hyökkäämättömyyssopimuksen. HS jätti tahalli­sesti
mainitsematta, että länsivallat kieltäytyivät yhteisestä
taistelusta Hitleriä vastaan ja yritivät yllyttää tätä Neuvos­toliiton
kimppuun, mjnkä vuoksi Neuvostoliiton toimenpide
oli välttämätön sen oman puolustuksen kannalta. Tällaiset
historian väärennykset, joiden tarkoituksena on puolustella
lännen suurvaltojen politiikkaa ja parjata Neuvostoliittoa,
ovat Suomen oikeistolehdissä tavanomaisia. Sitä paitsi her­rat
Tanner, Pitsinki ja Leskinen pitävät harvoin puheen,
jossa he eivät tavalla tai toisella paneitelisi Neuvostoliittoa.
Ilmapiiriä myrkyttävää on ollut myös se aulius. jolla oikeis­tolehdet
ovat kertoilleet palstoillaan kaikista niistä neuvos­tovastaisista
herjauksista, joita Ruotsin puolelta on syydetty
Suomen itäistä naapuria vastaan vierailun valmistelujen
yhteydessä.
Ön valitettavaa, että Suomessa enempää kuin Skandi­navian
maissakaan hallitukset eivät ole toimineet taantu-musvoimien
provokaatioiden ehkäisemiseksi. Siten pikku­ryhmä,
joka palvellessaan lännen .sodanvalmistelijoita on
valipis koska tahansa tekemään mitä tahansa, saa tilaisuuden
oman kansansa etujen vahingoittamiseen. On s_elvää, että
ei vain Suomen, vaan kaikkien pohjoismaiden kansalliset
edut vaativat noiden oikeistolaisten vahingontekijäin taltut­tamista
ja ilmapiirin puhdistamista siinä määrin, että Neu­vostoliiton
pääministerin vierailut Suomessa ja Skandina­viassa
tulevat jälleen ajankohtaisiksi.
Mine Millin yhtyminen CLC:n
elintärkeä
Viime torstaina ilmestyneen lehtemme numeron etusi­vulla
julkaistussa uutistiedossa kerrotaan, että International
Union of Mine, Mill and Smelter Workersin Canadan osas-
,toissa toimitetussa äänestyksessä on kaikkien osastojen V a l ­tava
enemmistö kannattanut Canadan ammattiyhdistyksien
keskusliittoon (GLC) yhtymistä. Union kansallinen komitea
niinikään tiedoitti, että valtavin osa union 30,000 canadalai-sesta
jäsenestä osallistui äänestykseen ja noin 80 prosenttia
äänestämässä käyneistä oli kannattanut kansallisen uniön
aikaisempaa tekemää ehdotusta, että uniö anoisi pääsemistä
ammattiyhdistysten keskusliiton jäseneksi.
Jäseniltä kysyttiin jos he kannattavat anomusta ammat­tiyhdistyksien
^ keskusliittoon yhtymisestä' siMä ehdolla, että
vMine-Mill-runio.:liittyisi kokonaisuudessaan jättämättä mi­tään
osastoa ulkopuolelle.
Että union nykyiset säännöt ja jäsenien nykyiset oikeu­det
säilytettäisiin.
Ja että Mine-Mill-unio hyväksyisi samat vastuu velvolli­suudet
ja nauttisi samoista oikeuksista kuin mikä muu ta­hansa
CLC:n liittoutunut unio.
CLC:n johdon taholta ei ainakaan viime torstaihin men­nessä
ole annettu minkäänlaista vastausta äänestyksen tu­loksen
johdosta, tiedoitti Mine-Millin Canadan-presidentti
Nels Thibault. Mahdollisesti vastaus tähän tulee senjälkeen^
•kuh Mine-Mill-unio esittää asiasta-virallisen jäseneksipääsy-anomuksen.
Tässä yhteydessä olisi toivottavaa, että CLC:n, johto
suostuisi Mine-Millin jäsenistön tahtoon sillä se merkitsisi
ammattiyhdi.stysliikkeen yhtenäistymistä ja Voimistuttamis­ta
hetkellä, jolloin suuret monopoliyhtiöt ja heidän apurinsa
ovat ryhtyneet ristiretkeen unionistisen liikkeen hajoitta-miseksi
Canadassa ja vieläpä rajamme eteläpuolella. British
Colunribiassa ja Newfoundlandissa äskettäin voimaan saa­tetut
työ väen vastaiset lait .ovat siitä selvänä osoituksena.
Unionistisen liikkeen yhtenäisyys merkitsisi suurempaa voi­maa
kun tulee kysymykseen Canadan työläisten elintason
turvaaminen.
Mutta Mine-Millin taholta on monta kertaa korostettu
sitä, että se ei yhdy CLC:n millä ehdolla vain ja jäsenistö on •
sen vahvistanut juuri toimitetussa yleisäänestyk.sessä. Kan­sallinen
presidentti Thibault juuri ennen äänestystä koros­tikin,
että yhtyminen CLC:n täytyy olla kunniallinen, että
union autonomia ja sääntömääräiset oikeudet täytyy taata ^
sekä että kysymyksessä voi ojia vain koko union yhtyminen.
Raskaassa työssä raatavat kaivos-ja suliniotyöläiset har­taasti
toivovat, että yhtyminen CLC:n tulisi tosiasiaksi niillä -
perusteilla kuin he toivovat. , ,
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
o
o
o
o
JLOJULRJULOJULILOJLOJ^ g
M r . K u s t i Mäkelä,-Whitefish, Ont.
täyttää 83 v u o t t a heinäkuun 30 pnä.
E m i l R a k k o l a , Sault Ste. M a i ' i e,
Ont. joka p a r h a i l l a a n v i e r a i l e e Suo­messa
täyttää heinäkuun 29 pnä 60
vuotta.
A n n a Sorjonen, Timmins, Ont.
täyttää heinäkuun 31 pnä 71 vuotta.
Y h d y m m e omaisten ja tuttavien
o n n e n t o i v o t u k s i i n .
Tekevät samoin
kuin Hitler
K a r l s r u h e ^ — Länsi-Saksan ' kor­kein
oikeus t u o m i t s i viime viikolla
i i y k y i s i n kielletyn kommunistipuo­lueen-
kuusi entistä jäsentä "valr
tionvastaisestä toiminnasta" van-keusrangaistU'ksiin,
jotka vaihtele­vat
kuudesta kuukaudesta kahteen
vuoteen.
SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTTI:
Vuoden 1919 hallitiismuoto pn
valtioelämän vankka perustus
V i i m e v i i k o l l a v i e t e t t i i n , Suo­messa
erikoisia j u h l a l l i s u u k s i a,
missä h u o m i o i t i i n , että Suomen
h a l l i t u s m u o t o o l i o l l u t käytännös­sä
40 vuotta. Presidentti Urho
K e k k o n e n mm. p i t i radio- j a tele­visiopuheen,
missä hän käsitteli
neljän vuosikymmenen aikana
saatuja kokemuksip.
Käsiteltyään hallitusmuototalste-l
u a tasavallan p r e s i d e n t t i j a t k o i :.
H a l l i t u s m u o t o k y s y m y k s e n vaiheet
t u l i nauttia eduskunnan luottamus­ta.
Vasemini$to; sen sijaan vaati
k a u t t a l i n j a n eduskuiinan v a l t a u k ­sien
lisäämistä toimeehpanpvallän
v a l t u u k s i e n kustannuksella.
Se sisältö, j o n k a hallitusmuotom­me
j y r k k i e n e r i m i e l i s y y k s i e n j a n i i ­den
sovittamiseksi tarpeellisten
kompromissien jälkeen sai, on b-soittautunut
onnistuneeksi ja
maamme o l o i h i n soveltuvaksi. Vuo­den
1919 h a l l i t u s m u o t o on o l l u t v a l -
tioelämämme vankkana perustuk
ja sen r a t k a i s u u n l i i t t y n e e t suuret j .sena neljä vaiherikasta vuosikym-e
r i m i e l i s y y d e t tekevät yminärrettä-1 mcntä.. Se on ainoa niistä monista
Japanin rajuilma
vaati 40 uhria
T a k i o . — V i i m e viikoMa JapanLs-raivonnut
r a j u i l m a vaati 40 u h r ia
ja aiheutti s u u r i a a i n e e l l i s i a vahin­k
o j a . Viimeisten tietojen mukaan
se aiheutti y l i 600 maanvieremää,
30,000 taloa joutui veden alle, 200
patoa sortui, 70 s i l t a a murtui ja
n o i n 300 paikassa j o u d u t t i i n pysäyt­tämään
r a u t a t i e l i i k e n n e.
Suuret alat peltoja joutui veden
valtaan j a 23 000 ihmistä pakeni ko­deistaan.
ensimmäisen niaailmansodan jäl­keen
Euroopassa säädetyistä uusis-vaksi,
että tämä tärkein perustusla­kimme
on sisällöltään sovittelujen,
k o m p r o m i s s i n tulos. V a i k k a lain- ta perustuslaeista joka edelleen on
säädännön, toimeenpanovallan ja muuttumattomana voimassa. Tämä
t u o m i o v a l l a n välisissä toimivalta- on jo sinänsä saavutus nykymaail-suhteissa
yleensä seurattiin Mon- massa, joka on e r i t y i s e n armotto-tesqieun
teoriaa näidein " v a l t o j e n " masti kohdellut v a l t i o l l i s i a systee-uskomisesta
toisistaan riippumatto mcjä.
m i l l e e l i m i l l e , aiheutti erityisesti Kuten edellä m a i n i t s i n , kysymys
toimeenpanovallan järjestäminen tasavallan presidentin asemasta ja
vakavia erimielisyyksiä. Monarki-; t o i m i v a l l a s t a aiheutti hallitusmuö-aa
kannattanut oikeisto pelkäsi toa laadittaessa vakavia ei-imieli-
' h a l l i t s e v a a eduskuntaa" ja v a a t i ' syyksiä. Niiden kohteepa olivat
tasavallan pre.sidentin valtuuksien inyös presidentin valtuudet ulkopo-l
a a j c n t a n i i s t a sekä vahvan hallitii.s-' l i t i i k a n alalla. H M : n 33 !*:ssä ole-v
a l l a n luomista, minkä vuoksi se van pääsäännön mukaan Suomen
vastusti parlamentaarista hallitus-' uhteista u l k o v a l t o i h i n määrää pre-järjeslelmää
j a ehdotti hallitusmuo- sidcntti. Tämä p r e s i d e n t i l l e suotu
toesityksestä poistettavaksi sään-;Ia.ija toimivalta ja itsenäisyys u l -
nök.sen, jonka mukaan hallituksen i k o p o l i i t t i s i s s a kysymyksissä on e r i
TALOUDELLISTA
EUROOPAN
NOUSUA ENNUSTAA
TALOUSKOMISSIO
Geneve. — Euroopan taloudessa
ilmenneet noususuuntaa ennakoi­vat
merkit j a Vhdysvalloi.ssa .saman­aikaisesti
jatkuva voimakas nousu
ovat luoneet "yleensä suotuisen ta­l
o u d e l l i s e n i l m a p i i r i n " , ilmoittaa
Y h d i s t y n e i d e n Kansakuntien E u ­roopan
Talouskomissio E C E . '
Raportissaan E C E toteaa Länsi
Euroopasta Yhdysvaltoihin suun­tautuneen
viennin jääneen vuoden
19.58 ensimmäisellä puoliskolla vä­hän
V. 19,57 keskitasoa alemmaksi,
mutta nousseen " h y v i n t u n t u v a s t i"
jälkimmäisellä puoliskolla. Vienti-ta.
so koko vuodelta oli n o i n 8 pros.
v:n 19.57 ta.soa korkeammalla.
Itä-Euroopan maissa on huomio­ta
herättävin yhteinen p i i r r e k i i n ­teän,
pääomanmuodostuksen tuntu
va nousu, mikä muodostaa "jyrkän
vastakohdan" näissä maissa viime
a i k o i h i n saakka noudatetulle poli­t
i i k a l l e .
U s e i m p i e n Länsi-Euroopan mai­den
ulkomaiset valuuttavarannot
ovat nyt n i i n suuret, ettei ole pel­koa
maksuta.sevaikeuksien uudistu­misesta.
Palkankorotusvaatinuikset
lieventyivät ja hintakehityksessä
päästiin j o n k i n l a i s e e n vakavuuteen
v i i m e vuonna. Tuotantoa voidaan
nyt kohottaa supistamalla alityol-iLsyytta
kuitenkaan j o u t u m a l t a y l e i ­sen
työvoimapulan eteen.
Länsi-Euroopan teollisuustuotan­to
ei tämän vuoden ensimmäisellä
neljänneksellä ollut korkeammalla
tasolla k u i n vastaavalla neljännek­sellä
viime vuonna, mutta maalis­kuussa
o l i havaittavi.ssa.selvää nou­sua,
ja se vahvistui edelleen huhti-toukokuussa.
T a l o u d e l l i s e n kehityk-
.sen laatua tarkasteltaessa voidaan
Euroopan maat jakaa seuraaviin
neljään ryhmään:
1. Saksan Liittotasavalla.ssa, Ita­liassa,
Tanska.ssa,. .Mankomaissa.
Sveitsissä ja Irlanni.s.sa teollinen
noususuunta j o k o j a t k u u kohtuul­l
i s t a vauhtia tai on selvästi päässyt
a l k u u n .
2. E n g l a n n i s s a , Ruotsi-ssa, Norjas­sa,
Suomessa j a Belgiassa on ha­v
a i t t u noususuunnan alkamiseen
v i i t t a a v i a merkkejä, vaikkeivät ne
ilmenekään käytettävissä olevien t i -
la.stojen k a i k i l l a a l o i l l a . . .
3: ltävalla.ssa ja , Ranska.ssa teol­lisuustuotanto
on tasoittunut, mut­ta
kaikesta päätellen k e h i t y k s e n jat­k
u m i n e n n o u s u n ^ u u n t a a n on odO'
tettavissa.
4. Itä-Euroopan maiden muodo.s-tamassa
ryhmässä - teollisuustuotan­non
nousu j a t k u u suhteellisen no­peata
vauhtia.
.Länsi-EuroopanV sisäisen kaupan
arvo.s.sa vuoden 1957 jälkipuoliskol­ta
vuoden 19.58 jälkipuoliskolle t a ­pahtunut
noin 200j m i l j . d o l a r i n ; (2
pros.) s u u r u i n e n vähenny.s j o h t ui
m i l t e i yksifiömaan hintojen alene­misesta,
i l m o i t t a a E C E .
i K u l u v a n vuoden ensimmäisellä
neljänneksellä - Länsi-Euroopan. s i ­säinen,
k a u p p a / p y s y i miltei muuttu­mattomana
sekä ' a r v o l t a a n l e t t ä v o -
lyymiltään;- mutta ,; numerotiedot
m a a l i s - h u h t i k u u l t a : osoittavat,): että
t e o l l i s en nousun • a l k u heijastuu
alueen sisäisen kaupan, kehitykses­sä.
Yhteenvetona raportissa tode­taan^
;:ettäLänsi-Euroopassa vuoden.
19.58 jälkipuoliskolla ja vuoden
1959 ensimmäisellä p u o l i s k o l l a laar
j e n t u m i s e n suuntaan - v a i k u t t a n e et
.voimat:yleensä vahvistuivat, tasai-.
sesti,: j o t e n : t a l o u d e l l i s e n : l o i m i n h an
e l p y m i n e n näyttää v a r m a l t a .,
N i i h i n m a i h i n , joi.s.sa tänä vuon­n
a - t u l e e t a p a h t u m a a n ' s u h t e e l l i s en
nopeata nousua, lasketaan Saksan
L i i l t o l a s a v a l t a , Tanska, Italia,
I Alankomaat, Suomi. K r e i k k a , Es­panja
ja .lugoslavia. Muissa teolli-i
suu.smaissa nou.su tulee todoniiäkoi
1 s e s t i olemaan hitaampaa,
i lOnjilaiinissa ja Saksan Liitlota
; savallas.>;r odotettavissa oleva vii-
' mevuolista suurempi nousu tulee
vahvi.stamaan elvyttäviä voimia
myös pienemmi.'isä I.än.si-Euroopan
maissa.
I Edellä mainitut seikat huomioon­ottaen
raportin laatijat ennu.stavat,
I että bruttokansantuote kasvaa kes­kimäärin
ainakin pros. v. 19.')9.
j Va.staava li.-äys viime vuonna jäi
i 2 p r o s e n t t i i n.
I Itä E u r o o p a n maiden taloudelli
scssa suunnittelussa on havaittavis-
: sa selvä uusi suuntaus, sanotaan
[ raporti.ssa. Yhteisenä piirteenä e ri
I maiden s u u n n i t e l m i l l e on tuntuva
. lisäys kiinteän pääomanmuodostuk-
! ^('\\ nopeudessa. Raportissa tähden­netään,
ettei investointien lisäämis-ponnii^
tuksilla haluta hidastaa ku­lutusta,
vaan lisäys on tarkoitus
aikaansaada varastojen vähentämi-sfjlä
ja tuotannon kohottamisella,
i .Siihteellisi-n vähäistä maalalous-
' tuotannon kohottamista suunnitel-la,
i n Unkari.ssa, Puola.ssa ja Itä-
. Siksa.ssa, mutta Bulgariassa ja
' Tshekkoslovakiassa pyritään suu-i
ri-cn tuotannon nousuun. Tuonti-
) kaupan odotetaan auttavan tuntu-
• vasti tuotannon lisäystä Unkarissa.
. Tshekkoslovakiassa ja Itä-Saksassa,
i sanotaan raportis.sa.
Kahdessa viikossa 3,740
pakolaista Itä-Saksaan
I B e r l i i n i . — Länsi Saksasta Ita-
• Saksaan s i i r t y v i e n henkilöiden . lu
kumaarassä lienee saavutettu uusi
I ennätys kuluvan kuun kahden- en-
I s i m n i a i s e n v i i k o n aikana. E r i vas-i
taanottopaikoissa rekisteröitiin
I m a i n i t t u n a aikana nimittäin yh
teensä .1,740 henkilöä. Näistä oli
891 asevelvoIlisuu.siä.ssä olevaa nuo­r
u k a i s t a . Yhteensä on 18—21 vuo­den
ikäisiä nuorukaisia siirtynyt
Länsi-^Saksasta Itä-Saksaan 44,000
sen jälkeen, kun y l e i n e n asevelvol­lisuus
Länsi-Saksassa huhtikuussa
1955 astui voimaan. Tämä luku
vastaa s u u n n i l l e e n neljän NATO-jalkaväkidivisioonan
miesvahvuut­ta,
kertoi demokraattisen Saksan si­säministeriön
edustaja eversti Göh-rin
«er Barbyn va.staanottoleirillä
Ma^idcburnin. lähellä järjestety.s'sä
l i e d o i t u s t i l a i s u u d c s s a .
B a r b y n leirillä, j o k a aivan äsket­täin
on otettu käytäntöön, on par­h
a i l l a a n n. 400 pakolaista, joiden
joukossa 38 perhettä yhteensä 74
päi.sinc l a p s i j o u k k o i n e e n . Kun l e i ­r
i n , joka on entinen linna, korjau.s-:
työt saadaan v a l m i i k s i ^voidaan sin
ne sijoittaa k e r r a l l a a n n. 800 h c n ;
keä. Schonelyeckissa, Barbyn lähis­töllä
olevan vanha l e i r i , on ylikuor^
m i t e t t u . .
Barbyssa p e r h e i l l e on järjestelty
e r i l l i s e t huoneet, mutta yksinäiset
henkilöt joutuvat asumaan yhdessä
muutamien^ muiden kan.ssa. L e i r i l -
läoloaika on n. 1 0 ^ 1 4 päivää, j on
k a kulue,ssa • p a k o l a i s i l l e - hankilaari
v i r a n o m a i s t e n toimesta työpaikka
j a asunto;'mikäli: h e i l l e ei edeltäkä­sin
JO o le niitä tiedossa. Nk. va.s
.taanottotoimikuntiai-^jöiden: tehtä­vänä
on Jyöpaikkojen j a asuntojen
järjestäminen, on viime: aikoina
-laajennettu k a i k i l l a leireillä,, j o t ta
pakolaiset mahdollisimman'nöpoa.s-t
i v o i t a i s i i n saattaa normaalin elä­män
p i i r i i n . Pakolaisista useimmat
tuovat l u o n n o l l i s e s t i mukanaan niin
paij,on tavaroistaan kuinv^ mahdollis­ta.
Uuden kodin pystyttämisen
h e l p o t t a m i s e k s i > h e i l l e kuitenkin
työpaikan järjestymisen jälkeen an­netaan
3;O0OD-markan laina e d u l l i ­sin
ehdoin. '
Demokraattiseen Saksaan tulon­sa
ensimmäisestä päiväsiä alkaen
pakolaiset kuuluvat sosiaalivakuu­t
u k s e n p i i r i i n , :-joka;:lakaa h e i l l e i l ­maisen
lääkärin- :ja sairaanhoidon.
E r i t y i s e s t i tiedoitu.stilaisuudessa
k o r o s t e t t i i n , ettei demokraattisen
Saksan kansalaisia,; j o t k a aikoinaan
ovat siirtyneet Länsi-Saksaan ja
nyt tulevat l a k a i s i n , -.uhkaa täällä
mikään ranuaistus. Niin heihin,
kuin alkuperäisiin länsi saksalai­s
i i n k i n suhtaudutaan aivan samalla
lavoin.
Lännestä Itä-Saksaan s i i r t y m i s en
syyt ovat pysyneet samoina jo pa­r
i n vuoden ajan. Valtaosa on Länsi-
Saksan lehdistössä esitetyistä päin­vastaisista
väitteistä huolimatta
kunnon kansalaisia, j o t k a ovat joko
joutuneet työttömäksi Länsi-Sak-sa.
ssa tai pakenevat mieluummin
k u i n joutuvat armeijaan entisten
natsiupseerien ja a l i u p s e e r i e n sim­p
u t e t t a v i k s i vuodeksi tai p u o l e k s i ­toista.
On myös s e l l a i s i a , j o t k a j o i ­takin
kuukausia sitten ovat siirty­neet
taalta Lansi-Saksaan k u l l an
vuolemisen toivossa, mutta eivät
ole siellä pää.sseet pakolaisleiriä p i ­temmälle,
työpaikkaa ei ole löyty­nyt.
Pettyneenä he palaavaa enti­seen
kotimaahansa, jossa c i myös­kään
suuhun lennä paistettuja var­pusia,
mutta jossa työtä voi löytää
aina ja ana.saita sillä- kunnon toi­meentulon.
t y i s e s t i sodanjälkeisinä vuosina t u l ­l
u t korostetusti esille. : K u n . : h a l l i ­tuksemme
ovat vaihtuneet valitet­tavan
usein j a e n s i s i j a i s e s t i : sisäpo^
l i i t t i s t e n vastakohtaisuuksien sävytr
tSmät; k e s k u s t e l u t h a l l i t u s k y s y m y k ­sen
merkeissä ovat saattaneet koh­distua
myös u l k o p o l i i t t i s i a suhtei­tamme
k o s k e v i k s i , o n e r i t y i s e s t i s i i -
. nä vaaranalaisessa, kansainvälisessä
t i l a s s a , jossa piemme eläneet j a j a t ­kuvasti
elämme, o l l u t e r i t y i s e n tär­keää,
että u l k o p o l i t i i k k a m m e suun­taus
on ollut epäilysteen ulkopuo­l
e l l a . Sen rakennelman niukaises-
, l i , j o n k a hallitusmuotomme on luo­nut
jtasavallan p r e s i d e n t t i ei k u i ­tenkaan
voi johtaa maan u l k o p o l i ­t
i i k k a a vastoin eduskunnan tahtoa,
jos m i e l i p i p i d e r i s l i r i i t a syntyy.
Käsiteltyään hallitusmuodon si­sältämää
p a r l a m e n t a r i s m i n periaa­tetta
ja todettuaan, että ennen so­tia
vähemmistöhallitukset olivat
meillä sääntö eikä p o i k k e u s j a että
sodan jälkeen Iässä suhteessa on t a ­pahtunut
parantumista tasavallan
p r e s i d e n t t i j a t k o i:
Käsiteltyään h a l l i t u s m u o d o n sisäl­tämää
p a r l a m e n t a r i s m i n periaatet­ta
ja todettuaan, että ennen sotia
havaitsemme että eräs varsin vai­kuttava
syy h a l l i t u s p o h j a n kapeu­teen
oli siinä, että h a l l i t u k s e n muo­dostamiseen
eivät k a i k k i eduskun­taryhmät
voineet ottaa osaa. Se o l i
lyhyttä välivaihetta lukuunottamat­ta
p o r v a r i l l i s e n o i k e i s t o n j a keskus­tan
monopolina, mikä m e r k i t s i s i ­tä,
että 2 / 5 eduskunnasta ei katsot­tu
h a l l i t u s k e l p o i s e k s i.
P a r l a m e n t a r i s m i n teoreettisena
lähtökohtana kuitenkin on, että
k a i k k i kansanedustajat ovat h a l l i ­tuksen
ylläpitämisprosessin kaikis^
sa vaiheissa toimikelpoiset j a lasa-arvoiset.
P a r l a m e n t a r i s m i n käytän­tö
taas osoittaa, että kun k a i k k i en
kansanedustajien äänet otetaan l u ­kuun
hallituksen eduskunnalta
nauttimaan kannatusta punnittaes­sa,
sama periaate olisi pidettävä
voimassa myös h a l l i t u k s e n muodos-tamismenettelyssä,
muutj^n ei par­lamentarismi
toimi k i t k a t t o m a s t i.
H a l l i t u s m u o t o m m e vaikutusta
maan v a l t i o l l i s i i n k o h t a l o i h i n nel­jän
vuosikymmenen aikana voitai­s
i i n t a r k a s t e l l a m o n i l t a m u i l t a mie­l
e n k i i n t o i s i l t a osilta. Tärkeintä
k u i t e n k i n on se yleistoteamus, että
hallitusmuotomme on aivan erikois­l
a a t u i s e l l a tavalla v o i n i i t t a r j o t a sa­malla
kertaa seka l u j a n pohjan kan­salaisten
vapauteen perustuvalle vai
tioelämälle että joustavat puitteet
yhtei-skunnan kehittymiselle ajan
vaatimusten mukaisesti. Sosiaali­sessa
katsannossa Suomi on tänään
suora.staan toinen y h t e i s k u n t a k u in
neljä vuosikymmentä sitten. E r i ­t
y i s e s t i on myös m e r k i l l e p a n t a v a a,
että ne suuret muutokset, mitkä
rauhansopimus yksityiskohtaisina
määräyksineen saattoi voimaan, ei­vät
vaatineet hallitusmuotomme y h ­denkään
pykälän muuttamista.
S e l l a i s e n a k i n v a l t i o l l i s e n a j u h l a ­päivänä,
jota vietetään kansallisen,
h i s t o r i a n suurten tapahtumien mer-keLssä,
on päähuomio k u i t e n k in
kiinnitettävä tulevaisuuteen. Mitä
näköaloja hallitusmuotomme histo­ria
avaa kansamme . t u l e v a i s u u t ta
varten? S i l l o i n on e n s i k s i todetta­va,
että kansalaisten vapauteen pe­rustuva
valtiojärjestelmä on myös
tulevaisuudessa Suomen kansan pe­rinteitä
j a tarpeita vastaava järjes­telmä.
Me voimme tämän kansan­v
a l t a i s e n järjestelmämme myös y l ­läpitää
voimassaolevan, hallitus­muodon
k a n s a l a i s i l l e suomien oi­k
e u k s i e n j a n i i h i n l i i t t y v i e n v e l v o l ­l
i s u u k s i e n turvin.. Neljän vuosi­kymmenen
aika on 'meille tosin
näyttänyt p a r l a m e n t a a r i s e n kansan-valJan
puutteet. Ne > eivät k u i t e n ­kaan
paina vaa'assa . n i in v p a l j on
k u i n k a n s a n v a l l a n y k s i t y i s i l l e , k a n ­s
a l a i s i l l e ja ^kokq. y h t e i s k u n n a l le
tarjoamat edut, joiden joukossa
pienimpänä ei o l e t u n n e j a t i e t oa
suus siits^ että kansalaisten vapaaii
päätäritävallah t u r v i n puutteet ovat
poistettavissa.
T u l e v a i s u u t t a ajatellen on mei­dän
nykypäivän "näkymien valossa
a i v a l T e r i t y i s e s t i kohdistettava huo­miomme
n i i h i n v e l v o l t i u k s i i n , j o i ta
kansanvaltainen järjestelmä asettaa
k a n s a l a i s i l l e j a e r i t y i s e s t i p u o l u e i l ­le.
Avatessaan vuoden 1922 v a l t i o ­päivät
hallitusmuotomme isä j a s en
ensimmäinen etevä toteuttaja
p r e s i d e n t t i K . J . S t o h l b e r g l a u s u i:
" U u d e n Eduskunnan kokoonpa­nossa
ei v a a l i e n t u l o k s e k s i ole t u l ­l
u t ehdotonta enemmistöä m i l l e ­kään
puolueeksi k i t e y t y n e e l l e aja­t
u s s u u n n a l l e . Lailliset eduskunta-päätökset
täytyy sentähden usein­k
i n saada syntymään s o v i t t e l u i l la
e r i ryhmäin j a e d u s t a j a i n kesken.
Se tulee epäilemättä aiheuttamaan
v a i k e u k s i a . Mutta toivoa sopii, et­tä
vilpitön tahto asettaa isänmaan
yhteiset edut j a a s i a l l i s i i n t u l o k s i in
pääseminen e r i k o i s h a r r a s t u k s i a ja
t o i s a r v o i s i a eroavaisuuksia ylem­mäksi
sekä l o j a a l i n e n menettely on
, tekevä menestyksellisen eduskunta­työn
m a h d o l l i s e k s i . S o v i t t e l u i l l a ja
hyvällä tahdolla on niinikään koe­tettava
saada Eduskunnassa riittä­vä
pysyväinen enemmistö h a l l i t u k ­sen
tueksi, j o t t a tehokas j a j o h d o n ­m
u k a i n e n tasavallan a s i a i n hoito se­kä
sisään- että ulospäin kävisi mah­d
o l l i s e k s i . "
Tämä toivomus ei toteutunut sil­l
o i n . Sisäpoliittiset vastakohtaisuu­det
olivat l i i a n suuret. M i e l i p a h a l ­la
on todettava, että a s i a i n t i l a ei
näytä tälläkään kertaa v a r s i n v a l o i ­s
a l t a . Sisäpoliittisesti elämme sai­rasta
aikaa. Hajoittavat voimat o-vat
saaneet l i i a n vahvan j a l a n s i j a n.
Kansanvaltamme ja sen p u i t t e i s s a,
tapahtuneen kehityksen asiaton ar­vostelu
on k i i h t y n y t .
J . K. P a a s i k i v i v a r o i t t i 1930 l u v u n
a l k u p u o l e l l a o!ojemme mustamaa­lauksesta
lausuessaan, että s i l l o in
; k u n v a l t i o l l i n e n j u l i s t u s kiteytetään
t u n n u s l a u s e e k s i : "asiat eivät vöt
j a t k u a näin", pn se osoitus sellaises­ta
m i e l e n t i l a s t a , j o k a luo edellytyk-
.:.\ JA
E I O L E V A L I T T A M I S E N SYYTÄ
; .Onneton; p i e n i mies t u l i avioliitto:
a s i a i n neuvonantajan luokse. . " K u n:
minä menin n a i m i s i i n ; o l i n minä
alussa o n n e l l i n e n " , a l o i t t i hän. "Mi-;
nä tulin k o t i i n j o k a i n e n : i l t a . . : P i e n i,
k o i r a n i ; h y p p i ympärilläni j a hauk-:
kua r a k i l t i sillä a i k a a k u n v a i m o n i
toi aamutossunii: Nyt olen ollut ;
naimisissa v i i s i vuotta j a k a i k k i on
m u u t t u n u t " . -
" K u i n k a niin?"'
" K u n minä nyt t u l e n k o t i i n " , se­l
o s t i mies, "tuo k o i r a tossuni ja
V a i m o n i h a u k k u u i t l i n u a ".
" W e i l , minä en ymmärrä, m i k si
te valitatte. Tehän saatte saman
p a l v e l u k s e n " .
meri-
• l i
vain S35 kk:es$a
F o r t W i l l i a m ; — V i i s i t o i s t a k i i ­nalaista
merimiestä, j o t k a kävelivät
pois brittiläiseltä r a h t i l a i v a P i ne
Hiililtä täällä viime v i i k o l l a koros­taakseen
vaatimustaan ylityöpalkas-ta.
sanoivat, että he palaavat l a i v a l -
e j a suorittavat yönsä kunnes l a i va
s a a p u y M o n r e a l i i n , jossa he odotta­vat
t i l a i s u u t t a puhua asiasta .Tai-^
wanin k o n s u l i n kanssa.
Miehet lähtivät laivalta viiniö
p e r j a n t a i n a kun kapteeni o l i k i e l ­täytynyt
maksamasta heille ylityör.
p a l k k a a sen. jälkeen k u n he olivat
koko yön puhdistaneet laivan l a s t i ­ruumia
v i l j a l l a lastaamista varten.
Seafarers International U n i o n in
v i r k a i l i j a t sanovat täällä, että mie­het
eivät ole union jäserife, mutta
he tulevat siitä huolimatta teke­mään
kaikkensa näiden merimies­ten
auttamiseksi.
M e r i m i e s t e n union v i r k a i l i j a t k e r ­tovat
k i i n a l a i s t e n m e r i m i e s t e n sano­neen
heille, että näiden m e r i m i e s ­ten
on työskenneltävä m a i n i t u l la
l a i v a l l a vain 350 H o n g K o n g i n dolr
l a r i l l a — noin $35 d o l l a r i a Cana­dan
rahassa — kuukaudessa;
set m u l l i s t u k s i l l e.
on
J a hän totesi:
"se mi e l e n t i l a y h t e i s k u n n a l l e
v a a r a l l i n e n " .
Oloissamme on p u u t t e i t a ratkai­sut
valtioelämässä eivät ole voineet
! tapahtua i l m a n v i r h e i t ä . Tämä k a i k -
I k i o n selvää. Mutta meillä on oh-
I j a t omissa käsissämme; Me voim-
! me kansanvaltamme hengessä sel-
, vittää rikkomukset ja k o r j a t a vir­heet.
Me voimme tervehdyttää s i -
; säpoliittisen elämän. Muuta tietä
ei kuitenkaan ole olemassa k u i n s u ­vaitsevaisuus,
sovittel u j a hyvä tah­to,
" j o t t a tehokas j a johdonmukai-"
nen tasavallan asiain hoito sekä s i ­sään-
että ulospäin kävisi mahdol­l
i s e k s i " , Slohlbergia toistamiseen
l a i n a t a k s e n i .
On l u o n n o l l i s t a , että suomalainen
t a r k a s t e l l e s s a a n valtiollista ase­maamme
nykyisessä maailmanpo­l
i i t t i s e s s a , k r i i s i t i l a n t e e s s a kysyy:
voimmeko säilyttää itsenäisyytem­me
ja k a n s a l l i s e n vapautemme. Ja
suoraan on sanottava, että a i k a i ­sempien
h i s t o r i a l l i s t e n vaiheiden
ymmärrettäväksi tekemä kysymyk-^
sen ydin on siinä, kunnioittaakö
itäinen naapurimme vapauttamme.
H a l u a n esittää asiasta henkilö-k
o h t a i s e n käsitykseni. M i n u l l a : on
l u j a vakaumus siitä, että j a t k a m aU
l a johdonmukaisesti, r e h e l l i s e s t i ja>
i l m a n taka-ajatuksia sitä u l k o p o l i -,
l i i k k a a , jonka J . K . P a a s i k i v i on
määritellyt j a toteuttanut, me em---
me vain säilytä v a l t i o l l i s t a vapaut-^
tamme vaan sitä l u j i t a m m e j a s a ­malla
vahvistamme itsenäisen k a n ­sakuntamme
kansainvälistä arvon­antoa.
,
M u l t a helppo ei asemamme";ole.
Me t i e t e n k i n noudatamme puoluee­tonta
u l k o p o l i t i i k k a a valtiosopi-muksiemme
mukaisesti j a p u i t t e i s ­sa.
Mutta meidän on muistettava,
että me sijaitsemme vastakkaisten
v o i m a r y h m i e n välimaastossa, joka
on aina rauhatonta aluetta -ja kiris-;,
tyvässä kansainvälisessä k r i i s i t i l a n ­teessa
se o n jopa v a a r a l l i s t a maas­toa.
On h y v i n ymmärrettävää, j os
me toivomme, että tämä välimaas-'
to voisi o l l a osa rauhoitetusta saa­rekkeesta
Pohjois-Euroopassa.
Hyvät k u u l i j a t!
Neljä vuosikymmentä sitten vah­v
i s t e t u n kansanvaltaisen h a l l i t u s ­muotomme
luomalla vakaalla poh­j
a l l a jatkaa itsenäinen tasavaltam­me
elämäänsä vapaaseen tulevisuu>-
teen luottaen. Me t a r v i t s e m m e to­siasioiden
rehellistä a r v i o i n t i a , me
tarvitsemme vastuuntuntoa j a y h i
teishenkeä voidaksemme turvata
e d e l l y t y k s e t kansakuntamme va­l
o i s a l l e tulevaisuudelle. Meillä, on
tunnus, j o k a aina on tähän mennes­sä;
pätenyt: kokonaisuuden etu on
asetettava k a i k e n m u u n yläpuolelle;
Tämä tunnus pätee myös tänään j a
vastaisuudessa-
PÄIVÄN PÄKINÄ
Joskus toivottu maastamme suurtakini
V a i k k a sattuu n i i n , että olemme
Canadan suomalaisten edistysmieli=r
s e n , sanomalehden-ipalveluksessa,
n i i n itsekohdallamme on, l u k i j o i lT
l o m m c ' h e t i ensikädessä riennettävä
selostamaan; että emme; o l e , ; v a l i ­tettavasti
: k y l l i i , koskaan, saaneet t i ­l
a i s u u t t a .edes käydä isiemme maas^
sa.
Olemme nimittäin käynyt (luon­n
o l l i s e s t i synnyttyämme maassa,v-T-eikä:
missään.cmuussa) j o s s a i n , mää­r
i n canadalaLsta k o u l u a ' j a omaksu-i
nut samassa '^yhteydessä synnyin-,
maamme täydellisesti omaksi
maaksemme ja t u n l e n u t s e n johdos­t
a ' v a s t a a v a n l a i s t a t u n n e l i a k u n . on
•ky.symyksossä: merestä loiseen ulotr
tuva Canada.
Niinpä, h u o l i m a l l a j o i s t a k i n s i ­teistä;
suomalaisuuteen, tunsimme
eräiin k u m m a l l i s e n m o j o t u k s e n r i n -
na-ssamme kun selaisimme Mac-
L c a n ' s - j u I k a i s u n • äskeisiä : numeroa
j a löysimme sieltä kokonaista seit­semiin
sivua, j o i l l a y r i t e l t i i n . k a i ­k
i n vmokomiUi k e i n o i n l u l k l l a i l u k i ­j
o i l l e kuinka Canadan nykyinen
p u u i n i n i s l e r i John Diefenbaker
( J u s s i II) omasi erinomaisen k i i h ­kon
kerätä' muistoesineitä. J o i l l a on
j o n k i n l a i s t a yhteyttä Canadan en-simmäLs,
een pääministeri; s i r J o hn
A. Macdonaldiin.
; ; " M a c d o n a l d on nykyään yhtä
ominainen-elämälle k u i n hän o l i si
elossa"; kerrotaan: J u s s i n ; m a h l i -
p o n l i s e s l i ' v ä i t t ä n e en kun hänestä
n a p s a u t e l l i i n kuvia s i r v J o h n . . k i p s i ­patsaan
vieressä. ^ MacLean'issa
j u l k a i s t u s s a ; k i r j o i t u k s e s s a : , . k e k s i ­tään;
ajatus, että pääminislerimme
on "kiinnostunut j a ihaileva s ir
J o h n A : n elämän j a - t a k t i i k a n seu­raaja.
"Hän (Macdonald) on kyennyt
jättämään perinnöksi k a i k i l l e hän­tä,
s e u r a n n e i l l e c a n a d a l a i s i l l e 'johta­j
i l l e hänen kuvansa tulevaisuudes-:
ta . . ." sanoi pääministeri.
Mikäli muistamme koulukirjois­tamme
lukeneemme, 'Macdonald u-nelmoi
suuresta, vapaasta ja itse­näisestä
sekä rannasta o r a n t a a n y h ­distyneestä
maasta.
K u i n k a sitten on m a h d o l l i s t a , et­tä
maamme; n y k y i n e n pääministeri
voi rinnastaa ensimmäisen päämi-n
i s l e r i m m e unelman kanssa- sen,
j o t a hän nyt maamme t u r m i o k si
hommailee ^ luopuessaan Canadan
k a n s a l l i s i s t a eduista o i k e i n tukut­t
a i n j a vieläpä maamme; suvereeni­suudestakin?
Mitähän o l i s i vanha
s i r J o h n sanonut j o s hän o l i s i olon­sa:
aikana saanut tietää nykyisten
: v a l l i o m i e s t e n : puuhist n i i d e p . saatta­e
s s a maamme Y h d y s v a l t a i n s a t e l l i i ­t
i n asemaan? ' —
M a h d o l l i s e s t i sir J o h n i n luut
kääntyilevät haudassaan!
v i Nämä:ovat elintärkeitä kysymyk­siä-:
aikana< j o l l o i n - maamme l i i t t o ­v
a l t i o n vimuodostamisesta:-on j u u ri
k u l u n u t 92 v u o t t a ,kysymyksiä, j o i ­h
i n ; s i r J o h n o l i v a l m i s vastaamaan
sanoin:: " R a k e n t a k a a maamme sen
k a n s a l l e . "
. ' S a i m m e : vahvistusta väitteellem­me
E News-lehdestä:(sähli:ölyÖläis-ten
union) äskettäin.
"Hänen (Macdonaldjn) kuvansa
t u l e v a i s u u d e s t a ' o n jäänytMaka-alal-le
J e n k k i e n kaivaessa maataijime-ja
lähettäessä sitä rautatievaunulastit-t
a i n Y h d y s v a l t o i h i n . Tämä on se
kuva, j o k a :on h i m m e n t y n y t • j e n k k i -
Iäisten ^firmojen ostaessa s e l l a i s ia
vanhoja c a n a d a l a i s i a : t e o l I i s u u s l a i -.
l o k s i a k u i n J & J T a y l o r j a heittä­essä
työläisemme k a d u l l e ."
Tällaisten tapahtumien lisäksi on
v i i m e v u o s i n a e s i i n t y n y t s e l l a i s t a k in
sir J o h n i n u n e l m i e n , t y h j i k s i teki-j
ö l ä k u i n Canadan muodostaminen
Y h d y s v a l t a i n p u o l u s t u s l i n j a k s i sii­nä:
tapauksessa, että Yhdysvaltoja^
vastaan hyökättäisiin pohjoisesta
päin. Sellaisessa tapauksessa o l i s i ­vat
Ganadaan s i j o i t e t u t yhdysvalta-:
laiset tukikohdat ensimmäisen tulir
t u k s e n kohteena j a siinä v o i s i : h y ­v
i n k i n lähimpinä. olevien! canada-;
l a i s t e n nahka kärähtää.
J a ohimennen sanoen, mitähän
sir J o h n a j a t t e l i s i siitä jos -hänen;:
o l i s i ollut pakkopyytääyhdySvaltar,;
l a i s i l t a i v i r a n o m a i s i l t a lupaa V i e r a i l -:
l a j o i l l a k i n a l u e i l l a ; omassa maas-:
saan? (Sellaistakin on t p a h t u n u^
että : j i a n a d a l a i s e l l e : m i n i s t e r i l l e e l •
riennetty.^: antamaan : Y h d y s v a l t a i n :
v i r a n o m a i s t e n lupaa, s i l l o i n k u n m i i :
n i s l e r i halusi v i e r a i l l a Canadan
pohjoisessa).
K u i n k a h a n ehjänä säilyisi s ir
J o h n i n kuva jos hän o l i s i , s a a n ut
tietää,, että vielä j o n a i n päivänä t u l ­laan-
näkemään; j o t t a Y h d y s v a l l a t a-i
nastaa St. , L a w r e n c e n meritien
k o n t r o l l i n v a i k k a yhdeksän kymme--
nelläosaa , tästä : . C a n a d a l l e :elintätr v
keäslä .syvänveden.; tiestä sijaitsee
Canadan ^rajojen sisäpuolella ja
v a i n y k s i kymmenesosa miiodostaa
osani r a j a s t a kahden maan välillä?:-:
' Kyllä totta tosiaan o l i s i j o aika
ryhtyä ajatteiemaan todella sillä t a ­v
a l l a kuin maamme ensimmäinen
pääminislerivteki k u n hän sanoi y l i
92 v u o l t a ' s i t t e n Canadan l i i t t o v aU
l i o t a muodostaessa: "Rakentakaam;
me tämä s u u r i maa sen kansalle.".
— Nemo. 1