Vapaus, April 2, 1960

              m
m
Sivu''2 ' Lauantaina, huhtik. 2 p. — Saturday,.April 2, 1960
YÄPAUS
(UBEBTT) — Independent Labor
j^Organ of Finnish Canadians, Es-taeiished
Nov. 6. ,1917. Authorized
, as second class mail by the Post
Office Depprtment, Ottawa. Pub-
.lished thrlre weekly:' Tuesdays,
; Timrsdays and>Saturdays by Vapaus;
.Publishing Company Ltd., at 100-102
Klm St. W..^Sudbury. Ont., Canada.
Telephones: Bus.- Of f iceOS.; 4-4264;'
Editorial Office OS, 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box.69, siidbjury;'Ontario.
AdvertisingXratesi upon'iftppUcatlon.--
Tr^nslation free of'Charge. -'
TILAUSHINNAT:'
Canadassa: 1 vk! 8.00 6 kk. '4.25
,3 kk,'2.50
Yhdysvalloissa: 1 vk- 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
L enin o
työlaisk
li piilo$sä
o dissa
— r \
suomalaisessa
eiIssiin gissa v.
, Monimutkainen ja kehno
'-'Mitä' enemmän tutkitaan presidentti Eisenhowerin ja
ydinasekiellon suhteen, sitä selvemmäksi tulee, että sen "mo­nimutkaisuuden"
ainoana tarkoituksena on jarruttaa kielto-so^
nmuksen syntyä niin, ettei~lärisi joutuisi vastaanhangoit-
~ te£ijan kirjoihin maailman yleisenjnielipiteen edessä.
Palautettakoon mieleemme seuraava tilannekuva: Neu­vostoliitto
teki ydinasekokeiden kiellon suhteen uuden myön-
;nytyksen;hyväksymällä asiallisesti puhuen länsimaiden oman
ehdotuksen, että nämä kokeet lopetetaan pysyvästi heti maan
'päällä,: merellä ja avaruudessa^ mutta ma
kohdalta tutkitaan edelleen valvonnan tehokkuutta koskevia
asioita siten, että om.aksutaan vapaaehtoinen kokeiden mo-ratoriumi
niin, ettei neljään vuoteen toimeenpanna^^^^^ n
maanalaisiakaan kokeita. Merkillepantavaa on, että Neuvos­toliitto
esitti tämän moratoriumiehdotuksen nimenomaan ko­rostaen,
että mikäli on kysymys Neuvostoliitosta, tämä maan­alaisten
.räjäytysten valvontakysymys on ratkaistu tosiasia,
mutta jos länsivallat ovat asiasta vielä epävarmoja, niin tut-
: kitaan sitä edelleen kunhan nämäkin^-k
kimusajaksi.
y Kuten'on uutistiedoissa kerrottu, Britannian hallitus pel­käsi,
että Washington hylkää "suoralta kädeltä" tämän Neu­vostoliiton
ehdotuksen ja niin saapui päämini
ilmeisesti oman ehdotuksensa perusteella Washingtoniin.
Siellä käytyjen neuvottelujen perusteella esitettiin sit­ten
Neuvostoliitolle Yhdysvaltain ja Britannian yhteinen
"vastaehdotus", missä esitetään sopimuksen ehdoksi se,,että
tämämoratoriumi järjestettäisiin vain vuodeksi, ja. sekin sil^
lä, varauksella, että Yhdysvaltain uusi presidentti ei mahdol­lisesti:-
sitä enää. hj
. • sellaisen' sopimuksen ratifiointi USArssa jäisi joka ;tapaukr
sessa vuoteen 1961, ja että Neuvostoliiton täytyisi suostua
•sellaisiin :'H^alvontamenetelmiin'.^.mi^t
' aikaisemmin hyljännyt. Lopuksi tähän esitykseen sisältyy
.•pitkäveteinen.kysymys, ns/raiihanomaisistamaanal^
jäytysoikeuksistal K u t e n sanottu, tämän vastaehdotuksen i l ­meisenä
tarkoituksena on ydinasekokeiden kieltosopimuksen
jarruttaminen-ja viivästyttäminen. •Mitään muuta johtopää-töstä.
ei siitä voida tehdä. ' ' .-••^ • >
Canadan liittohallituksen velvollisuus olisi tässä/jrhtey-dessä
^ilmaista selvji ja päättävä kajita ydinasekokeiden kiel­lon
puolesta ja kaikenlaista verukejarrutusta vastaan.
-Kysymys maanalaisten, kokeiden valvojinasta -on ilmei­sesti
tekaistu veruke kcska tiedetään, että juuri "Yhdysvixl-loissa
vaaditaan tällaisten maanalaisten kokeiden jatTcamis-oikeutta.
Lisäksi pidetään itsestään selvänä asiana, että jos
jompi kumpi sopimuspuoli rikkoo sopimusta — j a se pätee
inhimillisen elämän k a i k i l i a aloilla ^-^^^^
•nenkaanosapuolisopimuspäätöksellä sidottu.-Ja ottafen^:h
mioon maailm.an yleisen mielipiteen, Washington ei siis '.il­meisestikään
pelkääv että Neuvostoliitto tulisi järjestämään
rsalaa ydinaseiden maanalaisia kokeita — tarkoitus on-yksin­kertaisesti
jarruttaa tällaista sopimusta niin, että tulisi jo-rtenkin:
mahdolliseksi ydinaseko
:-nen,hiiolimattalainkaaji-sellaisten toimenpiteiden seuraukT
sista.
v^::Tk.;22 pnä vietetään lokakuun val­lankumouksen
,;nerokkaan^:^i^^^^^:j
;Vladimir* .lljitsh: Leninin 90-syntymä
päivän muistojuhlaa; Siksi Neuvosto
liiton lehdet ovat: ruvenneet julkaise­maan
muistokirjoituksia: Neuvostolii-^
ton luojasta. Tämän johdosta on
myös neuvostoliittolainen sanomaleh-timies^
NiMakejev käynyt -Suomessa
haastattelemassa 84-vuotiasta; Emilia
Blomqvistia.vjonka: kotona Lenin oli
piilossa V; • 1917 juuri ennen .lokakuun
vallankumousta; Julkaisemme Make-jevin
kirjoituksen • bheellisena kokOr
naisuudessaan: ~
Heinäkuun 7 pnä" 1917 väliaikainen
hallitus: antoi: määräyksen Leninin
vangitsemisesta. Suuri- palkinto lUr
vattiin hänen päästään. - Urkkijat ja
provokaattorit^ seurasivat Leniniä
kaikkialle.'Hänen oli pakko-poistua
maasta tilapäisesti. Ivanovin nimellä
varustetulla passilla, peruukki pääs­sä
j a puettuna veturinlämmittäjän
pukuun hän ylitti Suomen rajan
asettuen ensiksi.asumaan,Janakka­lan
kylään ja myöhemmin Helsinkiin
.—• Blomqvistien luo Töölönkatu 46;
i Hyvä työläisperhe otti :Vladimir I I -
jitshin tervetulleena vastaan ja p i i -
ioitti- hänet vuokrataloon valiaikait
sen hallituksen poliiseilta.
Veturinkuljettaja .Arthur; Blom­qvist
kuoli 1951;Hänen vaimonsa
Emilia Blomqvist on terve ja sydä -
melhnen'; huolimatta. 84 Ikävuodes­taan.
Han. otli meidät vastan vaati­mattomassa.
. lämpimässä ; huonees-,
saan vanhainkodissa lähellä Helsin­kia
ja kertoi? mielellään muistojaan
Leninistä.
I."Mieheni, ja mina kuuluimme ruot-'
salaisr-suomalalseenityöläisten järjes- tamiksii päiviksi: Ne s olivat. V
töön'^kerfoi: rouva Blomqvisi.':''Meil­le
sanottiin, että eräs toveri, jota
meidän: täytyy, suojella- kuin silmäte­rää,:
tulee, asumaan meidän luoksem­me
.useiden -viikkojen • ajaksi. Luon­nollisesti;;
meillä r ei ollut aavistusta­kaan-
silloin,etät hän on Lenin. Me
noudatimme. tiukasti toveriemme an­tamia
ohjeita; .Pitääksemme vieraam-i:
me salassa :.'salapoliisien:: pirullisilta
silmiltä';Tme. päätimme ;tuoda: hänet
meillevyöllä; Tämän johdosta,Arthur:
meni> noutamaan i vierastamme vossi­kalla.
"Tutustuttuamme lähemmin vie­raaseemme
tulimme - huomaamaan,
että hän oli jalosydäminen ihminen.'
Lenin oli. erittäin harkitseva ja.ajat­televa
ihmisiä ~ kohtaan; .^Hän ei kos­kaan
häirinnyt taikka saanut ketään
levottomaksi läsnäolollaan.; Hän te­ki
paljon ; työtä. Nyt lledämme, että
meidän talossamme; Lenin; kirjoitti
kuolema ttoman teoksensa ''Valtio - ja
vallankumous"; - (Myöhemmin Vladi­mir;
Iljitsh lahjoitti: ku-jansaBlom-qvisteille
-nimikirjoituksellaan-varus­tettuna.)
Suurella; lämmöllä;; Emilia; Blom­qvist
muistelee tapahtumia Leninin
cläma.stä noina päivinä.
"Vladimir 'iijitsh voitti ympärOlään
olevien ihmisten; sydämet suurella
humaanisuudella, terävällä huumorll-la.
in ja leikinlaskullaan."
Rouva Blomqvist kertoi nauraen
eräästii ^ tapauksesta; jonka johdosta
Vladimir rijitsh; myöhemmin kiusasi
hanta.
:'Nadezhda Konstantinovna Krup-skaja?
tuli ;erään kerran meilleimuu-
Iljitshule kaikkein iloisimpia päiviä.
Vain näkemällä hänen loistavat sil­mänsä
voi. -ymmärtää hänen mleli-
'alansa.
.:"Ravintokysymys .oli; noina-päivinä
Helsingissäiorigelma ja-ruokatarpeet
olivat säännösteltyjä. Nadezhda
;Konstantinovna;toi .Venäjältä muka­naan
pienen kannim kaviaaria. E n -
.nenkuln istuuduimme syömään; V l a -
;dimlr^;Iljltsh: antoi minulle kannim: ja
pyysi minua avaamaan sen. Kun
näin sisällöii^Iuulln sen: olevan; ken­kien
kiilloltusainetta=rkoska en siihen'
saakkaollut nähnyt/kaviaaria. Siitä
syystä otin kenkäharjan j a vein sen
kannun kanssa :Iljitshin huoneeseen.
Kun- hän näki, sen hän ;;oliv kauhuis­saan
Ja muistan .kuinka vahingonilo
silmissään: selitti'minulle venäjäksi:
,'Ei. el, tämä on syötävää.' Hän osoit­ti
minulle eleillä/ että kaviaaria syö­dään
ja ettei sitä käytetä kenkien
kiilloitukseen. Se oli ensimmäinen
kerta kun tptustuin ^mustaan kaviaa­riin".;
sanoi rouva Blomqvist.
Vladimir Iljltsh oh hyvin varo­vainen^',
jatkoi hän ."Kun menimme
kävelylle '(emmekä koskaan antaneet
hänen mennä yksin); hän katsoi m i ­ten
asiat olivat ympärillä. Tämä oli
ymmärrettävää, koska siihen aikaan
oli urkkijoita Ja pettureita: kaikkial­la.
."Muistan kuinka hän uusi venäläis
nen lehti.kädessään tuli keittiöön ja
iroonlseen: tapaan käänsi; kirjoituk­sen
? sisällön, jossa kerrottiin salapo^
liisien päässeen; muka: Petrogradlln
piiloittautuneen Leninin jäljille. K i i - -:
Joitus päättyi sahoihin: ''Leninin;'van-gltsemhien
on vain muutaman päi­vän
;kysymys.^: Erikoisesti : hymyillen
ja/luoden : meihin vlekkasin; katseen
hän; sanoi'Säälin-suuresti Leniniä.
Niinhän asiat, ovat', f— j a : meni .ta­kaisin
huoneeseensa.
Lopuksi-Emilia Blomqvist sanoi:
"Pian tämän Jälkeen erosimme
vieraasta mme.'.Oltuaan noin ; 6 ^vllk-;
"koa kanssamme hän. palasi suoritta­maan
suuria tekoja."
Monia tavaroita, jolta Lenin käytti
Helsingissä ollessaan-säilytetään L e -
nin-museossa Tampereella. Kun: rou--
va ; Blomqvist / siirtyi vanhainkotiin
antoi hän Moskoavssa olevaan; Le-nlnrmuseoon
kaksi, vatekaappla, as-;
tiakaapin : ja : liitti mukaan :• kirjeen
jossa hän sanoi: "Kun Vladimir I l ­jltsh
Lenin asui kanssamme hän
käytti näitä huonekaluja;" -Museossa
vierailijat; ovat kiitollisia: tälle suo­malaiselle
;työlälsnalselle näistä vaa­timattomista
mutta arvokkaista lah­joista.
"Israelin el pidä antaa
mainetodistusta Saksalle "
Hrushtähev lahjoitti
Nehnille lehmän - , '
r-:it NeuvOTtolilton;; pääministeri aush-rj
tshev on' lahjoittanut Intian pääml-:
nisterllle^NehniUe erinomaiseni-lypsy •-;
lehiiöän. Lehmä on ylittänyt-kalkki
-^mahdoUlset' ennätykset maldonan-nossa.
Suruliputus Norjassa
- O s l o . -^Maanantaiaamuna; liehui­vat
liput Oslossa; puolitangossa sym¥
patlan merkkeinä niitä; eteläafrikka-;
laisia kohtaan, jotka inaanantaina
surivat viikko sitten verisissä mella­koissa
surmansa -saaneita; omaisiaan;
SITÄilll
llliillllll
i
JA
-4
VAROVAISUUTTA
Muuan ilveilevä henkilö keskeytti
kerran maallikkosaarnaajan puheen
heittäen hänelle kys^yksen:
•— Kuka oli Kalnin vaimo? '
— Kunnioitan kaikkia totuuden
etsijöitä, vastasi saarnaaja,...mutta
varokaa nuori mies, ettette joutuisia-menettämään
pelastumisen smahdol» -
lisuuttanne utelemalla liian' paljon - •
toisten miesten vaimoista. ' . *'
ITALIAN NAISTEN-LIITTO
MUKAAN
''li' •'
Kööpenhaminassa huhtikuun 21-
24 päivinä; pidettävää naisten kan­sainvälistä
kokousta valmisteleva
toimikunta: on kääntynyt ::erilais-:
ten naisjärjestöjen puoleen' ja
pyytänyt niitä osallistumaan tä­hän
.Kansainvälisen Naistenpäi­vän
X 50-vuotisjuhIien merkeissä
järjestettävään tapaamiseen. Toi-
Maailman rauhanneuvosto
Manoiis Glezolcsen jutusta
Pariisin kevättä
Ylläolevalla otsikolla kirjoitti Suomen laajimmin leviävä
yv-työyäenlehtij: Kansan Uutiset,^^^^^
saan viime suniiuntaina seuraavaa:
' Pääministeri Hrushtshovin saapuminen Ranskaan on saa-
::nut suorastaan kansanj keväisiä
ovat olleet ne tiedot, joita neuvostovieraiden ensimmäisistä
Pariisin päivistä on levitetty maailmalle. Kymmenet tuhan­net
pariisilaiset reunustamassa katujen varsia silloin, kun
•vieraat ajoivat lentokentältä -kaupunkiin;^^^^^^^^^^^
: kansanjoukot kaikkialla; missä vieraat ja isännät näyttäyty­vät
yhdessä osoittaa mitä parhainmiin, kuinka suuren mer-
V; kityksen Ranskan ka
tuu siltä kuin Pariisi olisi jättänyt pahasti Washingtonin jäl-
. keen, jos verrataan kahta matkaa toisiinsa ja vilkasta Parii- '
sia amerikkalaiseen virallisuuteen. Nyt kuuluu koko vierai­lun
yllä LÄnsi-Euroopan rauhantahtoisten kansanjoukkojen
: voimakas ääni, jota ei edes ylitehostettu-poliisivartiointi tun-,
nu pahemmin häiritsevän.
. " Mutta myös virallisen kosketuksen välittömyyttä ja vil­pittömyyttä
korostetaan. Pääministeri Debre on lounaspu-heessaan-
todennut, että jokainen ranskalainen ymmärtää
Hrushtshevin vierailun ja, hänen käymiensä neuvottelujen
merkityksen ja toivoo Ranskan ja Neuvostoliiton välien pa­ranemista
niin, että vierailulla olisi historiallinen merkitys.
Myös de Gaullen ja Hrushtshevin ensimmäisen kahdenkes-vkisen
kohtaamisen ilmoit^taan^virallisenläht ta­pahtuneen
niin ikään-^erinomaisen hy-vän"ja jännityksestä
vapautuneen ilmapiirin vallitessa, jäT todetaan tällaisen kom"^
memcinnin olevan optimistisempaa kuin mitä_vastaavissa yh- .
teyksissä totutut "diplomaattiset fraasit' edellyttävät. Ja kai­ken
tiiman rinnalla on pääministeri Hrushtshevin sydämel­lisen
lämmin Nina-puoliso voittanut pariisilaisten suosion ja
kuullut väkijoukkojen cläköönh"uudot, jotka ovat varmaan
olleet välittömämpiä kuin kenellekään vierailevalle kunin­gattarelle
osoitetut. Vanha perinteitä omaava neuvostoliitto- -
lais-ranskalainen ystävyys on murtamassa- kylmän sodan pa­toja,
_ ,
Toisaalta on ncuvottolujon virallisista tuluksista ja riii-a
den-merkityksestä vielä ennenaikaisia cnnusjtaa mitään.i-Sfrh®
sijaan on syytä luottaa pääministeri PIrushtshevin arvioon,
että. kylmän sodan kausi on lähestymässä loppuaan. Kaksi
:pääkysyrnystä, aseistariisunta ja Saksan kysymys, ovat kutens
luonnollista' olleet etusijalla keskusteluissa ja puheissä.'^Sä-S'
,moin on Hrushtshov korostanut Ranskan merkitystä euroop-
|v : palaisena suurvaltana ja ^kiittänyt ranskalaista isänmäalli- "
if*'t>suutt^^ erimielisyyksien aihetta, Algerian sotaa, py-vritääni^^
ainakin; niin/ ettei se,'haittaa "
Tel .\viv. — "84-vuotiaalla
Konnip hallituksen johtajalla on
tällä kerralla edessään vaikein
tehtävänsä", kirjoittaa V länsi-sak­salainen
uutistoimisto DPA; "Ilär
nen vierailunsa: Amerikassa' on
paljon - monimutkaisempi:: kuin
muulloin; Juutalaisvastaiset kir^
-joittelut liittotasavallassa j a .sopi­mukset
länsi-saksalaisista varasto­alueista
Espanjas.sa ovat synnyt­täneet
Amerikan julkisissa . p i i ­reissä
: määrättyä epäluottamusta;
Länsi-Saksaa kohtaan."
; A d e n a u c n n täytyy : siis alistua
maksamaan jotakin tämän epä"-;:
luottamuksen; -; - häivyttämiseksi;;
Kohtaamiset juutalaisten:; kanssa
ovathänelle tosin vaikeita — esi-:
merkkinä: Mendes-France;.;:joka;
suhtautui varauksin; VVehrmachr
tiu uudellecnelvyttämisccn ja sai
Adenauerilta Vv a s t e n mielisen
juutalaislurjuksen" nimen. .Mutta
Ben^Gurionin; tapaus: on ; toisen-;;
lainen — hän on/hymyillyt sydä­mellisesti,
puristanut liittokansle-:
rin kättä jasallinut:valokuvan ot­tamisen
tästä tilanteesta.
Molempien hallitusten päämies­ten
kohtaaminen on selvästi; Bon:
nista käsin järjestetty. Tätä koros-i
l
parempien - näkymien esiinpää-sylle
myös Algeriassa.
Yhä selvemmin käy ilmi
myös se,', kuinka :merkittävä'.on
Ranskan asema ja sen antama
panos Länsi-Euroopan tilan­teen
tasapainoittajana.-Ranska,
jota lännen suurvaltakaksikko
on syrjinyt, ottaa varmaan
mielellään vastaan sille osoite-un
arvonannon, vaikka se tu­leekin
rintaman toiselta puo­lelta.
Hrushtshevhan on koros­tanut,
ettei hänen aikomukse­naan
ole suinkaan lyödä kiilaa
Ranskan-ja'sen liittolaisten vä­hiin,
mutta toisaalta — kutdff
hän jo 1958 eräälje pariisilais-lehdelle
antamassaan haastat-jelussa
on todennut — Neuvos­toliitto
ei katso Ranskan suu­ruutta
vaaraksi, "sillä mitä
suurempa itsenäisyyttä Ranska
tulee suurvaltana osoittamaan,
sitä holporhpi on yhteisvoimin
saada selvitetyksi monet niin
eurooppalaiset kuin. yleiijmaail-mallisctkin
- ongelmat, jotka
ovat jo kauan odottaneet rat­kaisuaan".
Lähiajat tulevat
näyttämään,'' ^missä määrin
Rariijkan hallitiis haluaa, ja'us­kaltaa'
ajaa itsenäistä ranska­laista
politiikkaa kahden maa­ilmanjärjestelmän
' rauhan­omaisen
rinnakkainolon ja Iän-sisaksalaistr
militarismia vas-tavat
myös maailman lehdistön
edustajat. Tapaamisen järjestämi
nen ;o.soUtaa kuitenkin, että Länsi-
Saksalla on pyikimyksiä inyöi»
nnuialla;: - KolvlaaniisellavOli aivaii
epävirallinen luonne, ei edes Israe­lin
lippua oltu vedetty ;Waldorfr
Astoria-:hotcllin; -lippusalkoon ;Ben-
Gurionin: vierailun ajaksi. Syynä
oliiarahimaidensuututtamisen; pel­ko,
kuten totesivat eräät israeli­laisten
lehtien New Yorkin kirjeen-vaihtajal.
v Samasta syystä; vaikeni
''Amerikan-äänen''; arabinkielinen
:Iähetys; täydelleen BenGurionin ja
Eisenho\verin kohtaamisesta
O l i s i : voinut luulla;;että : kohtaa­ni
incn saksalaisen "kanslerin" —
jo; titteli -herättää epämiellyttäviä
muistoja! - ^ k a n s s a oli: Ben-Gurio-niile
erittäin epämiellyttävä var­oinkin
häpeällisen hakaristiepidfc-mian
Jälkeen. Mutta kaukana s(ii-tä!:
- Vihamielisyys sosialismia ja
Neuvostoliittoa: kohtaan,;; suhteet
imperialisteihin eivät anna : i h i ^ i -
selle. tilaisuutta tuntea -mitään ka
sallista ylpeyttä.: Päinvastoin: tunsi
Ben-Gurion itsensä tyytyväiseksi
voidcssaanrtäyttää erään tehtävän
kylmän sodan palveluksessa.
Kirjeenvaihtajat ovat kertoneet,
että koskusteluissaan vE^senhovver'
rin, Nixonin ja Herterin kanssa ei
Bcn-Guroin rajoittunut ahtaasti IST
raelin ky.symyksen käsittelyyn,
vaan esitti mielipiteitä ja, näkökan^
toja monista-: kansainvälisistä ;kysy-myksistä.;
Samoin ovat keskuste-luissa
Adenauerin kanssa epäile­mättä
tulleet esille Länsi-Saksaa
tällä hetkellä kiinnostavat kysy­mykset.
Ymmärrettävästi molem­mat
osapuolet ovat-niistä:vaienneet,
mutta lehdistä on saatu koko jouk­ko
vihjeitä. Niinpä Israelin Kom­munistisen
puolueen lehti " K o i
Haam" k i j j o i t t i : "Bonnin hallituk­sen
viralliset edustajat esittävät
näinä päivinä puheissaan painava.s-ti
ajatuksen, että he etsivät Bun-deswehrille
sotatukikohtiu ei,, vain
Espanjasta, vaan muistakin mais­t
a - : ' . ." Eikä -Israelin sensuuri
pyyhkinyt riviäkään "K_ol Haamin"
tekstistä!
Jo; aikaisemmin.kertoivat englan-tilaisetrlehdet
"Daily Express"-"ja
"News :Chronicle''saaneönsa luotet­tavista
lähteiltä tietää,' että Ben-
Gurion on nähnyt paljon vaivaa
voidakseen-liittää; Israelin NATO:n
tai johonkin sen liitlolaissotilasjär-jestöön.
. '
Huolimalta siitä valtavasta pro-pai,'
andarummutuk.scsta,' jolla Is­raelin
radio ja hallituksen lehdistö
ön .säestänyt Ben-Giirionin. matkaa
j a tehnyt siitä todellisen, "voitto­kulun",
näyttää Waldorf-Astoria-hotcllin
häpeällinen kohtaus syn­nyttäneen
vastenmielisyyttä laa­joissa
piireissä. Jopa ^hallitukseen
kuuluvan Kansallisuskonnolliscn
puolueen- lehti "Hazofeh'kin" k i r -
jftitti: " E i ole mikään ehdoton vält-tämällömyys,
että mc hankimme
nykyiselle Saksalle Israel^p leimal-la_
var'ustelun mainetodistuksen, on-seja,'
heidän joukossaan aktiivisia
murhamiehiä Hitlerin; paivelukses--
s a . Meidän ei myöskään tarvitse
jäljitellä (Länsi-) Saksan- erikoista
politiikkaa ja sen manööverejä
idän ja lännen välillä . . ." Ja
''Hazofeh" jalkaa edelleen." "Ben­Gurionin
toistama käsitys;; että ny­kyinen
Saksa ei ole sama kuin en­tinen,
on:aivan' päinvastainen kuin
mikä on,suurimmalla osalla Juuta­laisia;
ja. monilla ihmisillä vapaassa
maailmassa".
"Tämä oh mustin kohta Ben­Gurionin
matkan hämärässä; koko­naiskuvassa!"'
totesi Israelin kom­munistisen;
puolueen.:pääsihteeri S.
Mikunis :;; perustellessaan Israelin
parlamentissa kommunistien epä^
luottamuslause^ehdotusta Ben-GU-rionin.
menettelyn johdosta: "Tämä
tapaaminen on edelleenkin vaikeut­tanut
meidän asemaamme: kansain--
välisellä areenalla. Adenauerin
kanssa voi meidän maamme kulkea
vain militaristista päämäärää koh­den!''.
varoitti pääsihteeri j a koros­ti,
että muutos Israelin politiikassa
on tullut yhä välttämättömäm-mäksi.
Hallituskokoomuksen onnistui to­sin
mobilisoida äänet-kommunisti­sen
puolueen epäluottamusesitystä
vastaan, mutta parlamentissa ci it­se
asiassa ollut monta, joka ei olisi
hävennyt Ben Gurioninmeriettclyär
Maalimaa R a u h a n neuvoston:
sihteeristö on antanut lausunnon
kreikkalaisen isänmaanystävän ja ^
rauhanliikkeen johtohenkilön Ma­noiis
Glezoksen -jutun oikeuskä­sittelyn
johdosta. Lausunnossa
kehoitetaan kaikkia ihmisiä ;seu-;
raamaan tarkasti Glezosta vas­taan
suoritettua oikeudenkäyntiä
ja: taistelemaan tuomiota vastaan
esittämällä tätä koskevat vaati­muksensa
Kreikan hallitukselle.
Lausunnossa ;todetaani: että Ma­noiis:
Glezoksen tuomio synnytti he­ti
tuomion tunnetuksitulon jälkeen
laajaa vastarintaa'koko maailmassa.
Tämän vastalauseliikkeentulojcsena
saikin Glezos mahdollisuuden : ve­dota
tuomiostaan ylempään tuomio^
istuimeen;.; Lausunnossa itodetaan,
että ottaen: huomioon ; (tapauksen
merkityksen jo kansainvälisestikin
katsoen.on sitäkin valitettavampaa,
että ) tuomioistuinta, johon on ve-
Yapunvalmistelut
käynnissä H:gissä
Helsinki. — Helsingin työläisten
yhteisen vappujuhlan, järjestämisiä
koskevat tiedot; on työpaikoilla, otet^
tu tyydytyksellä vastaan:;ja saamie­ni
tietojen mukaan o n j o nyt useil­la
työpaikoilla ryhdytty niihin;; käy­tännöllisiin,;
toimenpiteisiin; joita
juhlan ja kulkueen -valmisteluvai^
heet edellyttävät', kertoo- vapputoi-.
mikunnan puheenjohtaja UntOuPut-tonen.
Jo nyt on useilla työmailla perus
tettuvapputoimikuntia, joiden teh­tävänä
on m m . esitettävien tunnus^
t^n suunnittelu, j u h l a n rahoituksen
; j äajestä|m inen sekä :v; ennenkaikkea,
mahdollisimman r suuren; osanoton
turvaaminen. Myös ammattiosas­toissa,
nais- ja nuorisojärjestöissä
sekä /urheilujärjestöissä- kerrotaan
vappujuhlajärjestelyjon olevan
käynnissä.
dottu, yritetään painostaa yhä uu^
sien, syytteiden no.stamiseksi • Gler
zosta j a hänen läheisiään-vastaan.
Toimenpiteet V Glezosia; vastaan,;
jotka nostattaa paheksuntaa , ja
suuttumusta: sekä masentavat: rau­hantyötä,
ovat omiaan.rruokkimaan
katkeruutta kansainvälisissä suh­teissa.
Toimenpiteet Glezoksen ja
hänen läheistensä .tuomion purka-.
miseksi herättäisivät laajalti tyydy-;
tystä j a niiden nähtäisiin myötävai­kuttavan
paremman ilmapiirin syn­tyyn
j a .olevan .sopusoinnussa ;.elinr
tärkeiden kansainvälisten keskuste­lujen
kanssav jotka -ovat: alkamassa
sekä edistävän Euroopan rauhaa.;
; ;mikunta on;, saanut vastaanottaa' .
lukuisten k a n s a i n välisestikin -
kuuluisien naisten ystävällisiä '
tervehdyksiä. Mm. Italian Naisten-
Liiton, ^ l l i a n z a Femminale Itä-' 1
Hänen puheenjohtaja tohtori A .
T. Sandeschi on kirjoittanut K a n - "
: sainvälisen aloitetoimikunnan p n - ' '
heenjohtajalIe;AnnaWestergaiar-dille
seuraavasti:
"Olen vastaanottanut kirjeen­ne,
joka on päivätty is. tammi-
; kuuta j a haluan mielihyvin osai-;;
listua aloitekomiteaan.
• Nähdäkseni; kielteinen suhtautu-:
minen esitykseenne olisi ollut sa­maa
kuin kieltää koko sen järjes--
tön työ, jonka Italian; osaston pu­heenjohtajana
minulla on kunnia
olla. tehliinhän päätös viettää n a i - -
sille omistettua päivää Internatior.
nale Alliance of Women-järjestön
johtokunnassa v.; 1910. : Merkitsee-hän
päivän vietto niiden taistelujen ;;
mieleenpalauttamista, jota olemme
käyneet naisten ; tasa-arvoisuuden .:
tunnustamisen puolesta. ' '
Toivon.että tämä naisten kokous';
yhdistäisi kaikki-naiset; rotueroavai:
suuksiin - p o l i i t t i s i i n ja;uskonnolli- f ;
siin;mielipiteisiin;katsomatta. K i i - ;;
tän Teitä j a lähetän parhaimmat :
tervehdykseni."
Leipzigin kevätmessut
ja yientikieltolista
— Konsolidoida, vahvistaa, lujit­taa,
vakauttaa (esim. valtiovelka).
New York. — K U — Teräs on
ollut kauan : eräs kaikkein ;tär.-;
keimmistä tuotteilta lännen vien-.
tikieltolistalla, mutta vuoden ;19G0::
Leipzigin kevätmessuillaesiintyiT^v
vät kirjaimellisesti sanoen kaikkia
Länsi-Euroopan teräsmaat, . k i r ­joittaa
amerikkalaisen :VNew York j;
Herald Tribuneii'*'"Leipzigin; ;eri- :
koiskirjeenvaihtaja Gaston Gobr:
l e n t z . . Länsi-Euroopan.; maat • k :
pailevat Leipzigin messuilla aivan V
silmiinpistävästi myös: erikoisesti;'
koneiden ja,teollisuusvarusteidenv
esittelyssä.; Tämä ei v o i merkitä ;
muuta;- kuin vientikieltolistan ro- ^
mahtamista. USA o l i ensimmäis-.:
tä; kertaa mukana, mutta perin ;
huomaamattomasti; ;; Ironisesti
Goblentz kirjoittaa: "Sosialistisia
maita vastaan kohdistettu vienti- •
kieltolista oli hyvä "idea", vai
mitä?"
~- Rinnan johtavien länsisaksalais-ten
teräsfirmojen kanssa esitteli
tuotteitaan 32 Englannin johtavaa.
teräsyritystä. Englantilaiset esitte
livät myös erikoisteräslaatujai, joi­ta
Englanti kieltäytyi myymästä S 0 - :
sialistisiinmaihinviclä 12 kuukaut­ta
sitten. ;;; Samanlainen toteamus
oli tehtävissä. Ranskan j a Italian te- ; >?:
rästuotteiden osalta. Itävallan V " ' |
hella 14 ruotsalaista teräsfirmaa
tarjosi tuolieitaan; jotka;laadultaiia;...-;
muodostivat saumattoman sarj^p'" l
raakateräksestä jaloteräkseen. T i - - " )
män lisäksi ruotsalainen ei-rauta:;,
metalleja tuottava A B Svenska Me-^ <
tallverken, joka on alallaan eras' "
Länsi-Euroopan huomattavimpia, _ -
tarjosi tuotteitaan laajassa mitta-' ' .
kaavassa. Ei rautametalleja, jotka j*
miltei kaikki ovat olleet v i e n t i k i e U - -
tolistalla, kaupattiin nyt ensimmäis- ^
tä kertaa lännestä sosialistisille
maille. »
US.'V esiintyi Leipzigissä 7 fir­man
voimalla; mutta sen jättävä
vaikutelma oli kevyehkö. Yhdes-
• tä: asiasta amerikkalaisten . o l i si
pitänyt saada; ,oppia '.tämän ;ker-;
täisistä. Lcipzigin.messuista;; V i e n - :
:tikieltolista merkitseeideaköyhää '
kauppapolitiikkaa; ja;johtaa aino­astaan
toivottomaan eristymiseen
sosialististen maiden markkinoil­ta.
ySAn (ja Canadan myös —
V.) pitäisi lopullakin ' tunnustaa
tosiasiat ja \etää oikeat johto­päätökset
sanotaan; kirjoitukses-;
sa. ' '
PÄIVÄN PAKINA
Kummallinen "vakoilusensaatio"
Vaikka tässä - epätäydellisyyksien vuonna. Toronton, 'yliopi
maailmassamme harjoitetaan vakoi­lua
vähän siellä .ja täällä; niin siitä
huolimatta;;herätctään: vakoilujuttu
jen avulla:tämän tuosta suui'ia sen-saatiojuttuja;
• Sisältyyhän ;yakoilu
juttuihin kaikenlaista juonittelua,
liehittelyä,Äpetosta,i'huimapäisyytlä
j a mistään piittaamattomuutta; mis^
tä kaikesta saa mainioita aineksia
sensaatiojuttujen tekoon.
Mutta Vancouverissa .äskettäin
haudotulla vakoilujutulla, on eräitä
kummallisia piirteitä.
Meidän mielessämme ^on eräs
nainen, Irini Rebrinnimeltään, jo
ka. nousi vuorokauden kuluessa "va^
koilusensaation" avulla tuntematto­masta
mitättömyydestä Suuren Ra­han
lehtien ctu.sivujen kirkuvien
otsikoiden sankariksi. ,^
Meille kerrottiin tosin, että ku­kaan
ei, ollut mainittua henkilöä
"vakoilusta syyttänyt", mutta sa­malla
kertaa selitettiin juurta jak­sain,
että merkit viittaavat siihen,
jotta karkoitettava neitonen on va­koilija
— "ja kun Irini Rebrin on
ollut täällä venäjänkielen opettaja­na,
(niin. siitä tietysti tehtiin "yhdis­tävä
rengas'^, siihen, kenen^ja-min­kä
hyväksi Irini Rebrinin otaksut­tiin
^vakoi)iia täällä harjoittaneen! ;
tossa. Nyt hän on työskennellyt
kicliopettajana British Columbian
yliopistossa. - Kansahiisuusministeri
Faircloughin kerrotaan antaneen
hänelle tilaisuuden vapaaehtoisesti
poistua maasta, mutta kun hän ei
Uetänyt mihin mennessä maasta-pii.-^
tumisen" piti tapahtuman, selit­tää-
ko. henkilö, hänelle annettiin
karkoitusmääräys. ^ —
Kaikesta tästä kertyi herkullinen
vakoilusensaatio niille Suuren Ra­han;
lehdille,; j o i l l a on-kaikkien ar­vojen
mittana dollarin, merkki.
Mutta tuskin oli muste vielä k u i -
vunut'inäistäv:"vakoiluscnsaatioista",
kun:.tor.onlolaisen:. aamulehden: k i r ;
jeenvaihtaja, Kenneth Smith, lä­hetti
(maalisk. 27 p.) Vancouveris­ta
;Seul'aavanlaisen: jälkiselvittelyn;
". . . Irini Rebrin tuli vierailijana
(eikä siis siirtolaisena — K.) Bra­siliasta
V. 1958, minne hän oli men­nyt
Kiinasta vuotta tai kahta aikai­semmin.
Eilisen' haastattelun yhteydessä
hän kielsi milloinkaan' olleensa
kommunistin tai vakoilijan. Hän
kicLsi Torontosta alullepannun.-ju­tun
missä viitataan hanon nimeään
mainitsematta, että hän^^bli osallis­tunut
vakoiluun, J a että, hänet o l i
"Miss Rebrin on aikaisemmin Ol­lut
sanomalehtinaisena, Pekingissä
ilmestyneen ;englanninkielisenleh
don. palveluksessa.i. Hän on saanut
koulukasvatuksensa luostarissa ja
Fu. Jenin roomalaiskatolisessa y li
opisto.ssa. Myöhemmin; hän oli opet­tajana
Pekingin; yliopistossa^ Hänen
äidinkielensä on venäjänkieli,; luut­ta
hän puhuu sujuvasti myös engr
lanninkieltä, sekä auttavasti sak­san-,
kiinan^" ja; vähän ranskankieltä;
"Hänen vanhempansa olivat ve­näläisiä
pakolaisia, jotka tulivat
P e k i n g i i n . Venäjän
sen jälkeen v. 1917 (siis tsaarin
valkovenäläisten ,,lapsi — K ) . Kah­deksan
vuoden kuluttua vuonna
1949 tapahtuneeii--Kiinan:: vallankui
mouksen jälkeen Irini Rebrin ja
hänen vanhempansa saivat luvan
mennä"Brasiliaan (Irinin) veljen
luo. '
''Miss Rebrin' sanoi, että hä­neltä
evättiin Canadassa vakitui­nen
asuinoikeus siksi, kun hän c i
ole Euroopan pakolainen, ei B r i ­tannian
maailmanyhteisön min­kään
jäsenmaan kansalainen, e i ­kä
sellainen henkilö, jolla olisi
sukulaisia Canadassa . . .
- " B r i t i s h Columbian yliopiston
slaavilaisten .kielien; jaoston johtaja
tri J . O. Clair Sobell sanoi; 'Mc
emme ole havainneet hänessä (miss
Rcbrinissa)'>mitään vikaa. ' E i ole
pienintäkään merkkiä luvattomista
menetelmistä. , Asiantuntijat suo­rittivat
hänen ^uhtocn.sa huolellisen
tarkastuksen. IlanoUa ci ole initaau
yhteyksiä kommunismiin,— ja tosi
" 'Meillä on Canadan suurin slaa­vilaisten
kielien jaosto j a siellä'olisi;
huomattu heti, jos hän olisi ollut,
agentti."
Kuka tahansa antaa ymmärtää,
että miss Rebrin on osallistunut^va-koiluun,
hän on lukenut liian pai- .
jon ^ Oppenheimin juttuja, sanoi
eräs siirtolaisuusvirkailija.
"Miss Rebrin toivoo voivansa
.päättää kouluvuotensa; mihin::si-> -;
sältyy kaksi toi kolme viikkoa
kestävät luennot. Kaiken toden­näköisyyden
mukaan hän palaa
maattomana B r a s i l i a a n . J ^ l i o p i s -
tomnm tulee kaipaamaan häntä',
sanoi tri^ Sobell . . . "
Tällainen on nykyvaiheessa tämä
kummallinen "vakoilujuttu". Meis­tä
.tuntuur^ että omat koirat purivat
ja raatelivat tätä vallankumousta
paenneen tsaristisen perheen tyttö-
Uista — ja meidän myötätuntomme
on hänen puolellaan, kuten, piiolus-ttunnie
yleensä vääryyden kohteeksi,
joutuneita punakauhun lietsonnan
ulueja huolimatta siitä mitä mah­dollisia
poliittisia yhteyksiä heillä
on tai onko mitään. Mutta vaikka
osoittauluisikiri, kuten uskomme,
että ylläkuvattu uutinen antaa.tosi- '
kuvan tästä ' tapauksesta, missä
Irini Rebrinista jää tuhansille ca-nadalaisillo
sellainen kuva että hän
oli Venäjän bolshevikien hirveä va­k
o i l i j a— sillä loppujen lopuksi hän
puhuu venäjänkieltä'ja joutuu pois;
uniaan'maasta!. ' - . *,
Tässä on- yksi' uusi tapaus siilä^
uinka tärkeätä on„' suhtautua'' Va-'^
, I
SI
mml