1957-09-12-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Torstaina,fyysk, 12 p. — Tliursday, Sept. 12,1957 mm ms OijBUt 0f Ftnolsb Canadiaos. 28- tebUabed Nor. 6, »17. Aatborlzed M aeocnul^al InaO^^^ 1^ OQIce Sqiartinent, OU#W8. Pub-liriied ttafiee weeid]r: Toesdajra. nunsda]» and SatordajfB by Vapatu PttUbhing Cottqiany Ltft. at lOQ-lOS Slin 8 t W^ Sadbury, Ont, Canada. TOepbones: Bqt. Office oe. 4-42e«; Editorfal Office 06.4-42». Manager RSokaL Editor W. fSUutul. Mailing addfie»: B Q « CT, Bddbary, Ontario. Adveittaing rates lipon appUoUoo. TiratislaUon free i)f cläkise. T Z X A U S H I N R A T : Caxiadassa: ' 1 «k. 7JOO 6 kk. '3.7S YbdysvalloiaM: 1 %k< «JOO » kk. 4 3 0 Suomessa: l vk. &S0 « kk. 4.75 lii - 1917'— Juhlavuosi — 4Ö. vuosikerta f-1957 **Anrtotonta'' profms;aiiclaa ; Ktuiipi on tärkeämpää, jAttella viiine taiven kylmistä pakkasista, tai yäln^ lämpimänä ensi talvena? ' : ? S^i^ii^^että pidä «nsi>lälvena ätiki pöhjpistiBn alueiden maiänteltä eikä piha- •^Wr^^MMä, kaikesta • tästä johdonmukaisuu<Jestä huolim IfKin -YleisistunÄ "kfirellisempänä" Iqrsymyksenä ^ i t eU asioita --eikiä aseistariisumista, ^ydiii :' :^|^ttaVia''lQ^ "^^^^ 1 ^ Vastaus tähän kysymykseen on paikallaan, jos mielimme fjlnmäriäätänian'hetket sa- V:tk^i Yhdys valtiain tatkoit^ hyökkayistak-iäkiyilä''?^^^^ aloitteenteko kä- ^^iraään'-^ ite}haia sitc^i että 6C saisi vjm^ ^symystä hyväfc-seeiil feäyttäefv^ N mähdöllisin]in^n huonoon va-iöbril^ iiffe^ siMrissa kuin i^hdy tään keskus- \:tielöii^iv'9a^ i >->^'-'• Tarkoitus on järjestää ns. Unkarin kysymyksen pohjalla '''armotoh'^'|»öp^ Neuvostbliiti^iäi; vastaan, selitti ^ r ä ä i i Ä kirjeenvaihtajaa iVilliain R. Frye" Maanantaisessa "YK:n raportissaan". ^v ''Unkarin raport-keskusteltavaksi kaikkein iiiireellibsenipänä pröpagähdai^ V ' nnukaah hs. UiikOT^ raportista f'ke^m^i^^ kuin propaganda-liuOntoisritä^ Mio^ta. Ei riitä sie, että saadaan Yhdysvaltain, ul- Ibö^ vallat, Amerikan mantereen yaUat^jai "y^s", vaan tavoitteena 'Xtn s^ aifrlkkalajs-aasialaiset maatkin saataisiin - mukaan. Ja juuri Se, kun esimerkiksi Ceylon, joiika edustaja bsallistui r^^Taan^; i f t t ^ kuulema Suurinta nuolta Washinjgtomlle. J JraS^k9itas 6^^^^^^ Unkarin- raportista ke&l 1 : j l ^ t ^ ^ seilain<eh Neuvosi^oiiitön-yästain*^ päf;an^li, et^ä sen avulla voidaan väikuttjäa i,hetikdhtais4sti ' 3i-Siaksah vaaleihin. "Unkarin asiasta* väittelyt noufeeö a jp^uurtsajjuu^ Länsi-Säksan vaalien aaltona' (^^ysk. a4 vtOintaä: avbi s. ;;.*myÖntäen, että neuvotteluratkaisua Saksan yhdis4 ilÄliSis menetelmä" ja siksi Yhdysvallat yrittää s^aada Neuvostoliiton lyödyksi "kehänuoriin" Yleiskokouksen istunnon neljän ^nsimVnäis^n Jjäivän (10—14 p.) välisenä aikana. Tätä vaatii •feuulenia Yhdysvaltain asenne aseistariisuiniskysymyksessä. : kirjoittaja myöntää,.että Neuvostoliitolla qn tässä suhteessa .«iumatka Yhdysvaltoihin nähden. Siksi tarvitsevat länsivalr •lat kaikki etuisuudet, mitä voidaan tällä "hyökkäystaktii-kalla" saavuttaa. . Mr. Frye sanoo Neuvostoliiton kannattavan ydinasei-deh/ kbkeilujen hetikoKtaista kieltämistä ilman ehtoja "mitä toinc^en^idettä monet vallat odottavat". Toisaalta hän sanoo ••' THidysvaltojen suostuvan ydinaseiden kieltoon "ainoastaan siiloin jos näiden kokeilujen kielto yhdistetään muihin toimenpiteisiin" . . . jolla perusteella voitaisiin määrättömästi väitieilä '^muista" toimenpiteistä ja siten viivyttää loputtomasti ydinaseiden kieltoa koskevan sopimuksen allekirjoit-tahiista. ; -^r-X^'::^,^^^^^^ -y-^Q ? : Tässä tilanteiessä, sanoo mr. Frye, puolueettomat vallat -kuten Intia, Jugoslavia jne. asettunevat Neuvostoliiton puo-j| eile; "Ellei Yhdysvallat suorita tehokasta vastasiirtoa, tämä ajatus ^ydinaseiden kiellosta ilriaan mitään ehtoja) voi saada .jv^a ^;>5 , l ^ : n jäsenmaiden enemmistön kaiÄ E tävämpää seikkaa Washingtonm, Lontoon, Pariisin ja Otla- • • * • - ? wan kannalta on y^dkea kuvitella. Unkarin asiasta väittely r dÄ länsivaltojeh ensimmäinen siirto lännen vastavetosuun- ; idtelinas^.'* z.. . Niin uskomattomalta kuin tämä ehkä tuntuukin joista- " ;kin, ylläolevassa on lyhykäisyydessään vastaus siihen, miksi ^ YKa» Yleiskokouksen pitoa kiirehdittiin ja miksi sen " k i i - ; i^Uiseinpänä" kysymyksenä on n.s. ITnkairin raportin uu- ^elleen jauhaminen. --vHv-^l-i-^^v^-.-;;:::^ : 2^ : Emme .tietenkään epäile sitä, etteikö Suuren Rahan kpntrölUssa olevan isamaistetun sanomalehdistön .ja radio-' ' i syntymään "paljoii porua", näinkin Unkarin raportissa on. Parhaana nykyaikaisen propagandan; suursaaVutuk^ta . i ^ ehkä vastikään Canadan TV:stä nähty ohjelmäi missä •palätitettiih'mieliin, miten' saatiin miljoonia yhdysvaltalai- IstiSi joukkohysterian valtaan vuonna 1938 radio-oHjelmalla, ionii^ä maihöspropagandah kaikkia hienouksia hyväksi käyttäen saatiin ihmiset uskomaan, etlä "Mars-tähden hirviöt" ovat tulleet avaruuslaivoillaan New Yorkin lähettyville hävittäen j a tappaen kaiklu mitä e t e e^ ka vapisi silloin tämän kansallisen radiolaajalluksen johdosta ja' lioin miljoona amerikkalaista oli hysteerisen pelön vai-l i i iiii i i SYNTYAAÄ- PÄIVIÄ Ipul Oja, Conoaaffat Station, OhC, atm kättidvUkkoiia, syyskuun 11 fiiivänä 4J0 vuotta. " YhdyiQame sukulaisten j a (utta-väin Qobäitcayotuksiiii. : IVBja iroa^ gainovät SAPELIN KAUCSTtJSTA IVashington. — . . Kolmanneksi kofkein v i r k a i l i j a , valtiosihteeri (Dulitoin) atnilalnen Robert Murphy |uUBti eilen, ett3 Yhdysvallat on valmiina käyttämään voimakeinoja jos se; on tarpeellista (Syyriaa vastaan) . 'X]. Murphy sanoi: 'olisi äjattelimafonta . . . a l i a r ^ o i d a Y h dysvaltain teollista j a sotilaallista voimaa' j a 'vääriiiarvioida meidän päättäväisyytemme'" AP:n uu-tistietb syyisk. 10 pnä. DULLES ijHKAILEE . O M A i L A TAVALtAAN Dämaiskus. — " . J . Washingtori-issa valtiosihteeri Dulles sanoi us-koviahsa, että Syyrian kysymys ratkeaa rauhanomaisesti, mutta hän lisäsi, että Yhdysvallat e i usko hinnalta millä tahansa pidettävään rauhaan, vaan tulee, vississä tilanteessa tyhtymään toimenpiteisiin. Hän e i selittänyt enempää . . . " ^ A P :n tintistieto syysk. 10 pnä. Kysymyksiä ja vastauksia Kysymys: Välttelyyn joutunut haluaisi tietää, kumpi on oikein, sekö että kirjoitetaan lähettäjän nimi kirjeen etupuolelIe^ täi se, että kirjoitetaan se kirjeen takapuolelle. ~ E , M. Vastaus: Tapana on liittää nimikirjoitus välittömästi kirjeen loppuun, siis kirjeen etupuolelle. Jos kysyjä tarkoittaa "kirjekuorta", n i i n molempia mene;telmiä käytetään. Yleisemmin kuitenkin on tapana kirjoittaa lähettäjän niini kirjekuoren vasempaan ' yläkulmaan, mistä paluuosoite on helpXJSti" saatavissa varsinkin, silloin,' jos kirje < m syystä tai toisesta palautettava. Varustelukilpailim viimeinen sana "absoluuttinen ase", on mannerten välinen kauko-ohjus,'jonka avulla voidaan lähettää vetypommeja maailman mihin kolkkaan tahansa ja hävittää silmänräpäyksenä koto - sia kaupunkeja. — NeuvcstöUitto iiedöitti äskettäin, että siellä on menestyksellisesti kokeiltu'tällaista man-nerteii välistä käukö-ohjusta, jonka sanotaan saavuttavan äärettömän suuren Korkeuden.jaingpeuden seka uskomattoman tarkkuuden. Nykyään myös Yhdysvalloissa kuumeisella kiireellä toteutettavasta kauko-ohiusohjelmasta on julkaistu useita kuvia, kuten tämäkin piirustus, missä näytetään teoreettisesti, miten Yhdysvaltain "Atlas" ja ^Sriark" nimiset Ohjukset tuntinopeuden saavutta- r vaa Atlas-nimistä kauko-ohjusta ön jo 'kokeiltu, mutta vain lyhemmillä matkoilla j a viime heinäkuussa sen pitkän matkan kokeilu epäonnistui. "Snark" on huomattavasti hitaampi, mutta myös. pitkän matkan ohjus; se kulkee lähempänä maata kuin Atlas. Atlasinkoke ah epäonnistumisen jälkeen on Yhdysvalloissa Kiinnitetty suurta huorhiöta "Titan" nimisen kauki^ohjuksen kehittämiseen, mutta se on vasta piirustuspoyta-vaiheessa. Oheisessa kirjoituksessa esitetään se käsityskanta, että ainoastaan Neuvostoliitto ja Yhdysvallat voivat taiöussyistä rakentaa Itselleen kauko-ohjuslaivueet, ja että tämä tulee pakoittamaan .niitä sopimukseen keskenään. Toivottavasti niin! ^ • ^< ; • • : Kauko-ohjus — mullistus koko uisessa strategiassa iiii .M 'mi ^ -lasäai * . y tosiasia ön, että värusteluldlpailuja ja ydin- * ^i^idien kokeilujen jatkamista haluavien ralhamiespiirien kä- ; I ^-siKä^O^ radio ja muut propagandas i v , ^ laitokset; Hyvin samaistettuna ne voivat nostattaa joukko- 2 JhysteHa'niinkin homehtuneella jutuilla kuin "Unkairin rä- * •*'prtin" käsittelyllä. ^<^\ • ^) Mutta propaganda on loppujen lopuksikin vain propa- •|I^fv;^«,;;:':;gji^ kestää hetkis^ jä sen J^Välia voMääii i M M K l e h d ä yhtä ja toista pahaa. Mutta tosiasiat ovat äärettömän m MetaiUiirgiseii '.'^; " ',: •' ^' ieol)Skiuden 1^^ ': JBulipariassä Neljä vuotta sitten, elokuun: 8 päivänä 1953 saatiin ensimmäinen teräserä Leninille ; nimetyn metallurgisen tehtaan martinuunista. S i i tä hetkestä ; sai alkunsa Bulgari in metallurgisen teollisuuden historia. L e n i n i l l e , nimetty, -neuvostolaisten piirustusten mukaan rakennettu metallurginen tehdas kehittyy nopeasti. Jo vuonna 1955 Bulgaria vei ensi kerran maailmanmarkkinoille metallurgisen teollisuutensa tuotteita. Tehtaan täydellisen valmistumisen jälkeen nousee sen vuotuinen raudantuotanto 235,000 tonniin, teräksen — 310,000 tonniin j a valssiraudan tuotanto 225,000 tonn i i n . • Lähivuosina Bulgarian metallurginen teollisuus kehittyy entisestään hiljattain löydettyjen uusien malmiesiintymien kustannuksella. Kremikovin malmilöytymälle, jossa arvellaan olevan tätä raaka-ainetta y l i 200 miljoonaa tonnia, rakennetaan uusi suuri metallurginen tehdas. : -' VAIKUTUKSET N1.:SSA • Ennen kuin tarkastelemme kauko-ohjuksen olemassaolon kansainvälisiä seuraamuksia, pohtikaamme hieman keksinnön heijastuksia itse Neuvostoliitossa. Aina NLn perustamisesta lähtien. sen hallitus Ja yleinen mielipide ovat olleet huolestuneet ulkonaisen hyökkäyksen mahdollisuudesta. Vsta 1950 lähtien NL on ollut huolestunut länsimaisesta aggressios-, ta, mikä huoli on perustunut koko maata saartaviin, sotilaallisiin tukikohtiin —- Atlantin liiton, Bagdadin liiton, Kaakkois-Aasian liiton ja Yh-dysvialtain tuklkohtajärjestelmäntukikohtiin/'. ^ -i'-:::'!'^'^, Päävastuullisena mahdollisesta hyökkäyksestä maahansa iffh' pitää yhdysvaltoja'. ÄggressiovälnilstelUls-saän YhdysValteja • on rohkaiset "se tosiasia, että' fee); sijaitsee ' e^Kila NLsta.' Toisin 'isanpi^h' sen öiti"*oiiut varma, että iskiesiään tukikohdi^tian Nlioon sen itsensä 'ei.'ole "• tarvi^^fc pelätä vastaiskuja. Mannerten- vftit-nen kauko-ohjus vaijauttaä' NLti tästä pelosta, länsimaiset' tarkkailijat korostavat, että 20. puoluekokouksesta lähtien havaittavissa oHut sisäisen jännityksen helpottuminen: tulee jatkumaan, koska pelko'hyökkäyksestä vähienee. Johtopäätös: 20. puoluekongressissa julistettu litieralisoitumls-prosessl jatkuu. ^ , • ;, VetyponimOdii on jo vanfaanaikainen, vain USA ja NL Icykenevät rakentamaan nutä eneinm^^ NLn ilmoitus Jokaiseen maailmankolkkaan ulottuvan kau-ko* ohiuksen menestykselllisestä kokeilemisesta ja USAn vastaava tiedoiius omien kauko-ohjuiskokeilten epäonnistu-inisesia on mullislanui maailmanstraiegian perihpohjai-senunin kuin vetyponunL kuten sanoo ranskalainen lehti "Liberation", ja vienyt NLn sotilaallisesti Yhdysvaltain edelle, kuten sanoo brittiläinen aikakauslehti "New Slates-man". ^ "Absoluuttinen ase" sanoo edelleen "Liberation", sillä se ei yllä ainoastaan jokaiseen maailmankolkkaan ja kykene kantamaan .mukanaan •vetypommia, vään 'iseh nopeus on' kaiken lisiksi t^iintsuiiici— —, ettei xyikäa^Hiä^atc^^ ilmator-seh käukö-öUjttksen menestyksellinen kokeilu NLssa' tietää ailä,: että .tälläten "absoluudlisen aiseen'/' olemassaolo, se tosiasia, iaiiä se/oh NLn'hallussa, lulee edelleen vähentämään • }ä? >'ebliiäpä '• kpkökiaankin - luettamaan kylmän' sodanV / josta '^ielä on' olemassa: merkkejä, kulen neuvostoliittolaisen ve- • typomxbin' ikeluiininaBkv aikoinaan' huomattavasti lievensi ; kylmää;; solaa. ' - Näin ^ fneuvöstolnttolaisen • kauko-phjuksen ; ; valmisluä on lehnyt suuren 'palveluksen rauhan ja rauhanomaisen rinnakkaiselon iasialle. . • voittajan partaa paljoakaan lämmitä. Päinvastoin .voidaan toistaa sellaisen "voiton'' johdosta maailmankuulu lausunto: "Vielä yksi tällainen voitto niin me olemme hukassa". Meillä ei Ole tietenkään mitään sitä vastaan, vaikka YK:n kokouksessa keskustellaan Unkarin raportistakin, niin tois-silmäincn ja ontuva asiakirja kuin se miefestämme onkin. Muttia paiitakoon kysymykset asiajärjestykseen. Keskustelkoot edustajamme siitä, mikä on .ihmiskunnan tärkeimpänä tämän hetken kysymyksenä: Sopimuksesta "ydinaseiden kokeilujen lopettamiseksi nyt heti, eikä joskus epämääräisessä tulevaisuudessa ja varustelu-kilpailun lopettamisesta hiin, että sotamenojen alla huokaava ihmiskunta saisi verohelpotuksia ja mahdollisuuden käyttää varansa yleensä rakentavaan tarkoitukseen. Vähän välittävät tavalliset ihmiset propägandakilpailun "hienouksista'* ja •'voitoista" mutta , sitä suurempi arvo annetaan käytännöllisille toimenpiteille kansainvälisen jännityksen lieventämisen ja aseistariisumisen toteuttamisen saavuttamisyrityksiUe. Tätä vastaavaa ] ascompitumis^ odo-tammie oman maamme, Caiia-; dan: fidustajilta^YE:ii Yld^o-; VAIKUTUKSET ATLANTIN LIITTOON Ottakaamme nyt edellä oleva Järkeily päinvastaisessa^ järjestyksessä. Atlantin liiton lento- ja laivastotukikohdat on rakennettu Yhdysvaltain vaatimuksesta ja rahoilla, koska USA pitää sotilaallisesti mukavimpana ils-kemiaisr^' äistä tukikohdista NLoon* ilman että sen tarvitsisi pelätä tehossaan ja häyitysvoimassaan vastaavia vastaiskuja omaan maahansa. Atlantin liitto on perustettu juuri t^Ue strategiselle ajatukselle. Kuinka jot-ta tämä amerikkalaisten strateginen ajattelu on, osoittaa parhaiteoa se että sikäli kuin NL on kehiteUyt tehokkaammaksi : kaukopommituslennosto-jäan, Yhdysvallat ön siirtynyt "perifeeriseen strategiaan". Se tahtoo, sanoa, että Yhdysvallat on pyrkinyt säilyttämään vain ne tukikohdat. Jotka ovat riittävän kaukana NLsta. Liian lähellä, vieläpä manner-Euröo-passakin. 6ijaits:evat tukikohdat .olisivat näet näiden käukopommituslen-nostojen tavoitettavissa. Mikä aikaisemmin oli totta näiden "lUan lähellä sijaitsevien" tukikohtien suhteen, on nyt totta myös tqis-ten, kauempana sijaitsevien amerikkalaisten tukikohtien tiimoilta. Lisäksi: mannerten välisten kaukp-ohjusten astuttua näyttämölle Yhdysvallat tarvitsee vähemmän kuin koskaan aikaisemmin omia tai liittolaistensa eurooppalaisia divisioonia. Voidaan näin ollen ennustaa melkoisella varmuudella —- ja Yhdysvallat on viitannutkin siihen että sen halu joukkojensa poistamiseen Ku-roopasta voimistuu. VAIKUTUKSET ASJBIS^ÄBtiiSI^^ Washingtonin, Lontoon ja Pariisin hallitukset^^ovat moneen otteeseen välttäneet, että NL on harjoittanut painostusta. Lontoossa koolla olevan YKn afeistariisumisvaiiokunnan^^^ to pumattomiin neuvotteluihin. Se oh ollut hyvinkin mahdollista. NLn edustaja Zorin puolestaan ^on lausunut, että länsivallat Istuvat kahdella tuolilla: omille kansoilleen niiden hallitukset sanovat, että ne halaavat * aseistariisuntaa, mutta todeUi-suudessa'ne: tekevät kaikkensa neu-' voitelujen ajamiseksi kuille. Mutta kun NL. Joka tällä hetkellä yksbi omistaa "absoluuttisen aseen", saxioo olevansa halukas: menestykseiuidin aseistariisnntaneuvottelnihin. näyttää t&xa&' olevansellaista propagandaa •r^'- politiikassahan kaikki on propagandaa rr> että siihen — so. neuvoV-tdLuM^ j a facqp^^ VAIKUTUKSET JLÄNNEN'JA IDAN PÖLilTTISriN siQHTEISIIN "Mikään ei muutu lähitulevaisuu-diessa", sanoi USAn ulkoministeri Dulles käsitellessään NLn kauko-ohjusta. Varsin luultavaa. Ei, yksi kauko-ohjus, ,eipä edes puoli tusinaakaan, • i voi välittömästi muuttaa poliittisten^ voimien .suhteita kahden kokonaisen maailmanjärjestelmän ja maäpallonpuoliskon yällllä. Mutta miten on asia sanokaamme kuuden kuukauden tai vuoden kuluttua, jolloin NL on siirtynyt kaukb-phjusten teolliseen sarjatuotantooti- (hiiicäli se ei ole jo. sitä[tehnyt)? • • On todennäköistä, että myös Y h - dysvälloilla^on kohdakkoin o.ma^m nerten >älinen kauko-ohjuksensa, mutta teknilliset vaikeudet, suunhat-> tomat valmistuskustannukse^t. vfilta-vah laaja teollisuuden uudelleen^ järjestäminen, kokonaisten kaiuko-oh-juslaivastojen • rakentamiseksi' ovat sitä luokkaa, että kauko'-ohjuslaivas-toja voivat rafcentaia: vain mahtavimmat suurvallat, BO, NL - Ja USA. Ei edes Englanti pysty . tällaiseen voimanponnistukseen Ranskasta puhu-mattakaan. v •;-v^^v : > • -h:':::'?'.:' • Tilinne johtaa molemmat ylisuur-^" yailat pakostakin heuyottelup'öydän ääreen "modus viveridin" löytämiseksi, joka takaisi molempien turvallisuuden. Jos USA saattoi tähän mennessä uskoa,; että se etäisyytensä ansiosta on hyvin suojattu atomi- ja vetypommeiltäi on tämä usko nyttemmin • muuttunut ~ harhakuvaksi. Johtopäätös: Yhdysvaltain sotaminis-teriön Pentagonin "taipumattomien", jotka säännöllisesti ovat sabotoineet Eisenhowerin ja Stassenin aselstarii-sumisyrityksiä. on pakostakin ryhdyttävä osoittamaan taipumisen merkkejä. • ".'."^ ' • -, ; Lopuksi •: neuyostolUttolainen . keksintö lopettaa vihdoinkin amerikka-: laisten militaristien joka käänteessä- kerskaöemah "ätomipommidiiplof matian": vielä Iboissapäivä li kenraali. Twinin^ "Yhdysvaltain teknillisestä etumatkasta . sotilaallisella alalla". Varmaankin Yhdysvaltain yleisesikunnan päälliköllä on tällä hetkellä hieman nolo ilme! VAIKUTUKSET EUROOPPAAN ' Strategisten ilmavoimien ja keskipitkien matkojen ohjusten kehityksen kaudeUa Eurooppa oli USAn tukikohr tana täjrkoituteenmukainen^ Nyt täi mä 'iEuroipalle ei kovinkaan kunnia-' kai' mutta sitä vataraliiseinpi osa on päättymklsiUään. Epäilemättä aika lähestyy, 'jolloin voidaan ottaa pu-heöltsi .Edenin. Beyanin. Öllenhaue-rin ym. erilaisfet suunnitelmat Euroopasta "vähemmän Jänhii;yksen ''vy^-' hykkeenä". so, vyöhykkeenä, joka vähitellen muuttuisi suureksi vain puolisotilaalliseksi alueeksi.. . •; LÄNNEI* REAKTIOT Ulkoministeri Dulles suhtautul-NLn ilmoitukseen ulkonaisesti olympolaisella rauhallisuudella, mutta hän lausui kuitenkin, 6ttä "©»»..p^ottavan tarpeellista löytää asejsl votteluissa : ratkaisu, joi tämän koko maailmaa uhkaavan ran^'. Merkittävää oli myös, että.New Yorkin pörssi r^agöf ,NlAi'Öinol6ikJ seen kurssUaskulla,'- jbkk^ • laiheUlti. osakkeenomistajille 2,7 millardh) dollarin tappiot. LontoosiatlHoiMJontai hallitus ja kansainyhteisön yleisesi-kuh( Äp4älliisöid«ti^lrö kokonaista ^p^lji^, rj|i^ PääminWerr "»«^cmflian ^ilmoitti'äkkiä. khdlst(äle,>ettänhän[.^^ . vastaamaan-t9Ln -psämttiisterifr^-Bul-ganinln kirjeeseen, .jotii, h j ^ JlfJ^.-; asti on pi.tänyt peiictcäna' ilmana. Ranskan hallitus lohduttautui • ulkoministeriönsä välityksellä'' -jiilklstiu^' dcssa maininnalla, ettei, I ^ n . '.'uuBi kauko-ohjus ole kovinkaan tarkka, vaan voi eksyä maalistaan .20, - jopa 100:kin- •kilometriäf - Joka tapauksessa NLn ilmoitus on herättänyt huomattavaa levpttdmuutta lähsiyaltojeh poliittisissa ja sotilaspiheissä. — KU SfTA 3K • S ^ ^ K f e A T OIBEET :, , Kr^J helposti . hermostuva ti vakuutu ;laäkäriUcnsä.että ^ aa vakava knolettaya. tauti • JLaäkäri vastusti jyrtästi jäsej ti. ettei potilas voisi millään oi -ttelöinen^tandbta^ koska se ei lä^ tä initikaaqlaista huonoa voinjfa' ~^ N i i n , niiinuHä on juuri sdlais oireet, vakuutu potilas. piispat Budapest. ; Robmäl^is-katolise •<h-kön piispat Unkarissa ovat ahtaneet lausunnon, missä mm. sanotaan, että he eivät hyväksy Unkarin ky^. mykseh käsittelyä YK:ssa sen repot. tih. perusteella, jonka viisi maata U. -ittävä komitea on laatinut. Lausunnoissa osoitetaan, että ^h-luneldeh kuukausien aikana yhtds. 7nunärrys,'J6ka bn perusehtona vai- ':ion ja 'kirkon -rauhalliselle rhm%\. kalselollei .on ollut jälleen kehittyi mässä; jä sen johdosta ön päästy ;k> sleniiellsyyte^n vakavampien • kj^i mystJen' suhteen". ' . - 'Siinä osoitetaan Unkarin piispoje pelkäävän' raiiortin käsittelyä ja.kes-kustelua; seti; Johdosta, koska se on varsin ykslpuolhien ja voi kärjlstäl 'kansainvälistä jännitystä ja vaarantaa maan todellisia etuja. Kirvesmies neuloi oman haavansa iät neiiM., sen hyvin v ' Dotton.-— Lujaluontoinen, kirves-mies^ i^ytyi; viime maanantaina t ri D;^Ä;^l^^cansonin luona saadakseen selvÖM^IäSiten on haävä parantunut hänen^rtttefisaan:....v;. - '"^ '• '"•järäioi^; h^Tfi» selitti lääkä- ^ ' ^ ^ a ^ a ^ i t t Ä i i ^ ; Jttf^^Jlfcsl haRV^ioQfc.neulottu tai^ilbella J a n - • • • - ^ ^ j ^ l l ä lan- (läakä^t toiniis^sa),; niltiä menin kö^^jÄ!|aeulöfii 4^ \;; ..... huomautti JVInöldrjoitus kaiihesta {. NuorJi luotnnpnt ystävä, joiika mielikuvitus yiittää hänen kii^äOija-kykynsä, on ' esittänyt seuraavan helmen: "Ducks Unlimited Qiiart«r-jyUe- J , ' > \ : • H a n h i : on matala, tanakkar. teinen l i n t u , ihikä ön suuriihinal osalta lihaa: ja höyheniä. Sen ,p3i istuu toisella puolella ja se m istuu| toisella. Sillä ei ole varpajdesj .Yä^|fi!|[ä'ken vatsassa on pieni [| >l!tni'^ estää sen Kukkumasta. ^ likin nänliilla bn suuriksi tulhiaai pyirätössäldharoitä ja niitä sa^^^ ifeoitös-hanhiksi: Koirasten ei tfr- ^Vltsö iäiia haudottavien päällä; W .rainisyövät, yeteiöhtivät, j )uunaW>'\Jos minä olisin hanUJ minä olisin mieluimmin koiras s» MnenV-^-V^-'::^:^^;r'-. mtkaisiu inaidon • New Yorkissa ilmestyy, pirteästi toimitettu edistysmielinen viikko-lehU "National Guardian"; joka j i i l - kaisee vakituisesti " K u i n k a hulluksi voitte \ t u l l a " osastoa, mihin pääsee kunniapaikalle mustan taantumuksen piireistä.tulevia järjeUpmyyk-sien jpahimpia helmiä. :•: Viime v v i i k on "Kuinka hulluksi voitte t u l l a " osastossa esim. komeilee .AP:n uutistieto. missä k:aikessa lyhykäisyydessään sanotaan:- "Harrisburg, Pa. — Pennsylvanian Ulkomiaisten sotien veteraanit esittivät tänään YK:Ue pyynnön, että se yi JYK) ryhtyisi tutkimaan sitä mahdollisuutta^ j o t t a punainen K i i n a tai Neuvostovenäjä on; lähettänyt (laiinched) aiasialaisen mflu-enssan .bffiilleja. vapaaseen maailmaan." * - * • . ::' Jdenhaksemme nyt asiaan .in läutta^ me inyos lainaamme: A P : n uutistietoa: (syyskaun viidenneltä päivältä:. ; « Z y r i c h — ^ I ^ läntistä dämäntapaa afrikkalaisten keskuo-suutta heidän keskuuteensa, sano{- tita JPsykiätrien toisessa maailmaa-konl^ ssissä eilen. ' ' ' ^'IWvEdward R B. Foster- sanoi, etfa aliraasukkaiden j a läntisen kidttuurin muutoskaudessa olevien a f ^ ^ a i a i s t e n , edessä on. u u d e i i k i i ^ jännitystä.. . j o i i k a uskotaan blieviän pääasiällisempana tekijänä"siiheii että hänen sairaalansa (Ghanan päa-kmpongissa Accrassa)- ön i x n i e l i - sairäitten suhdeluku lisääntynyt 3 prosentista 100,000 kohti v. 1940 10 proseaittiitt 100,000 kohta v. 1953. Jakpmielisyyttä on suurinunassa määrässä Ghanaii Siinä osassa, mikä bn j|äue|^^ Kyseenailabien kunnianosoitus tälle, lännen iäVistykseile, Vai initä? Meistä tuntuu kuitenkin, että A P : n uutistiedossa aliarvioidaan hulluuden levittämistä, sillä afrikkalaisten Usäläi siitä kärsitään inui)- a l l a k i i v eikä suinkaan vähiten visseissä koirkeissa.piueissa. /$itäp si on. muistettava,' että Ghana on nyt vapauttanut itsensä "hulluutta J Wlnnipeg. — Armeijan taholtij on ilmoitettu, että tuoreen maäd»! kuljetusongelma Canadan pohj^j sblle alueelle ^ n . ratkaistu kuljetoj maila jäädytettyä tuoretta maitoa,! joka 'voidaan sulattaa tavallisesi ihupibebn lämmössä. Äsken suoritettu koe näyttää i^e-l nestyksfelliseltä. Kuluvan viilaa| alussa selostettiin, että 10,000 kyaH-l tiä; maitoa:;jäädytettynä kvartlnto-l köisiih- paperiastioihin kuljetettsJj 1,000 mailia raytateitse täältä F||| ChurchUliin. ; Asiaiituntijat tutkittuaan saapimeen jäädytetyn maidon sitä .mieltä,.; että maidon laatO: muuttunut jäädyttämisen ja tamisen Johdosta. Se on hyvänä^ 7-:^lö vuorokautta. '; Täältä aiotaan pian lähettää man•suuruinen' inäärä jäädytct' ihaitbä samalla armeijan dalle. 10,000 kvarttia ruttaa t i e k s i viiicoksr. ' F o r t CbiirchiUissa ei ole .« oUöt tiiorettaiöaitoa, koska leb ei. voida ruokkia autioalueiMa. : mutta nain onnellisesti _ ole: aaät IShbs^än: . - ^ i m a i s s a ; ' • - "r -' äfässä yhteydessä ön tietenkin pu-ten" kirjoihin. ' Launaamme siis saksalaisen .nutiedtoimistcin .'nimen-öiäaaT^ INSmi Bonnista: s y ^ k u y n 3 pnä lä hetiärnJmifUutistiedoi^^lEäffi^ tarjotaan ..t.Tiisauclen ^ belmiä'' iaqin n i meensä: r '/Boasu. - T Eräs la^am toettu Laiiu5^aki»n^| t u p t i ia loissa k^iiejä^ justa, mikä tulee; kulkemaan atomi-voimalla!: ' ' Y h d ^ a U a t ^ i ^ ^ atomivoimalla toimivan ohjuksen kehittämisessä, sanoi AdJdbert Baer-woUu/ aseeiäi.pmaan^en i k r i t o i t ^ ^ sitä, ett^jljrevyostom väl i n en "iialistinen ohjus kelpaisi ^ j S t P s a ^ i Ä l npMsdeM fin .'ä^bkkelissa viitataan,: että tri HansL R Froedrich, joka. avusti S & V I j a y ^ ^ r i k e t t i im kehit-täm^ tä toisen.inaäilniahsodan aika^ kcvaksi suunnitellun ohjuksen ke^ '.'Tämä vallankumouksellisen jiik^eiä kehittäininen on North A ricä^ Ayiaitioh yhtiön tehtaväiAJ nöL hän. - . t<fBa6rwolf sanoi, että kasit tp^än stiuri nopeus ja ulo< suiiärsaävutettaiimn ohjuksella, k a kiilkisi atomivoimalla, eil»^ vallisäla nestemäisellä p oP ;«ai,-^'lifuÖa Baenrolf väittää, ^<a^gki?^e^^ Vantlaäuit pilraitasp3yta-*»l^l j a ettiS 8* on miltei valmis flb»! tinsltydn aloittamista varten. '•:%ife^<-i«^-:,^t4?^Ui:;Ai4;'..''''->--:i....•' . .. mitaivallisella.kansankicl' huenr' vaniiansunnuntaimctö^ sanoja käyttäen hänen näbtyaäBj simmälsen pyyn:' **Täfflän Pj' k u n saamme, nUn kolme eM» des@ pijuittuu". ' '(j: '• ; K p i i i B f l t i . ; fkyllä mc yskao märrämme:. Länsi-Saksas» oP koQ p ä ä s i t i i v ^ t j a xajtkaidtav/seujrataankp j ainerlUcalaisobJelniaa vai ' tarvitaan >tietysfa: .: aäa v ^ u t t e l u a i , että Amerikka teiolän edellS tauko^h Jö?t<%f K j( k ei N (fcaiirittn oikein ffitleriiii»
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 12, 1957 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1957-09-12 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus570912 |
Description
Title | 1957-09-12-02 |
OCR text |
Torstaina,fyysk, 12 p. — Tliursday, Sept. 12,1957
mm ms OijBUt 0f Ftnolsb Canadiaos. 28-
tebUabed Nor. 6, »17. Aatborlzed
M aeocnul^al InaO^^^ 1^
OQIce Sqiartinent, OU#W8. Pub-liriied
ttafiee weeid]r: Toesdajra.
nunsda]» and SatordajfB by Vapatu
PttUbhing Cottqiany Ltft. at lOQ-lOS
Slin 8 t W^ Sadbury, Ont, Canada.
TOepbones: Bqt. Office oe. 4-42e«;
Editorfal Office 06.4-42». Manager
RSokaL Editor W. fSUutul. Mailing
addfie»: B Q « CT, Bddbary, Ontario.
Adveittaing rates lipon appUoUoo.
TiratislaUon free i)f cläkise.
T Z X A U S H I N R A T :
Caxiadassa: ' 1 «k. 7JOO 6 kk. '3.7S
YbdysvalloiaM: 1 %k< «JOO » kk. 4 3 0
Suomessa: l vk. &S0 « kk. 4.75
lii
- 1917'— Juhlavuosi — 4Ö. vuosikerta f-1957
**Anrtotonta'' profms;aiiclaa ;
Ktuiipi on tärkeämpää, jAttella viiine taiven kylmistä pakkasista,
tai yäln^ lämpimänä
ensi talvena? '
: ? S^i^ii^^että pidä
«nsi>lälvena ätiki pöhjpistiBn alueiden maiänteltä eikä piha-
•^Wr^^MMä, kaikesta • tästä johdonmukaisuu |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-09-12-02