Vapaus, September 12, 1957

              Torstaina,fyysk, 12 p. — Tliursday, Sept. 12,1957
mm ms OijBUt 0f Ftnolsb Canadiaos. 28-
tebUabed Nor. 6, »17. Aatborlzed
M aeocnul^al InaO^^^ 1^
OQIce Sqiartinent, OU#W8. Pub-liriied
ttafiee weeid]r: Toesdajra.
nunsda]» and SatordajfB by Vapatu
PttUbhing Cottqiany Ltft. at lOQ-lOS
Slin 8 t W^ Sadbury, Ont, Canada.
TOepbones: Bqt. Office oe. 4-42e«;
Editorfal Office 06.4-42». Manager
RSokaL Editor W. fSUutul. Mailing
addfie»: B Q « CT, Bddbary, Ontario.
Adveittaing rates lipon appUoUoo.
TiratislaUon free i)f cläkise.
T Z X A U S H I N R A T :
Caxiadassa: ' 1 «k. 7JOO 6 kk. '3.7S
YbdysvalloiaM: 1 %k< «JOO » kk. 4 3 0
Suomessa: l vk. &S0 « kk. 4.75
lii
- 1917'— Juhlavuosi — 4Ö. vuosikerta f-1957
**Anrtotonta'' profms;aiiclaa ;
Ktuiipi on tärkeämpää, jAttella viiine taiven kylmistä pak­kasista,
tai yäln^ lämpimänä
ensi talvena? '
: ? S^i^ii^^että pidä
«nsi>lälvena ätiki pöhjpistiBn alueiden maiänteltä eikä piha-
•^Wr^^MMä, kaikesta • tästä johdonmukaisuu<Jestä huolim
IfKin -YleisistunÄ "kfirellisempänä" Iqrsymyksenä ^ i t eU
asioita --eikiä aseistariisumista,
^ydiii
:' :^|^ttaVia''lQ^ "^^^^
1 ^ Vastaus tähän kysymykseen on paikallaan, jos mielimme
fjlnmäriäätänian'hetket sa-
V:tk^i Yhdys valtiain tatkoit^ hyökkayistak-iäkiyilä''?^^^^
aloitteenteko kä-
^^iraään'-^
ite}haia sitc^i että
6C saisi vjm^ ^symystä hyväfc-seeiil
feäyttäefv^ N mähdöllisin]in^n huonoon va-iöbril^
iiffe^ siMrissa kuin i^hdy tään keskus-
\:tielöii^iv'9a^ i >->^'-'•
Tarkoitus on järjestää ns. Unkarin kysymyksen pohjal­la
'''armotoh'^'|»öp^ Neuvostbliiti^iäi; vastaan, selitti
^ r ä ä i i Ä kirjeenvaihtajaa iVilliain R.
Frye" Maanantaisessa "YK:n raportissaan".
^v ''Unkarin raport-keskusteltavaksi
kaikkein
iiiireellibsenipänä pröpagähdai^
V ' nnukaah hs. UiikOT^ raportista
f'ke^m^i^^ kuin propaganda-liuOntoisritä^
Mio^ta. Ei riitä sie, että saadaan Yhdysvaltain, ul-
Ibö^ vallat, Amerikan mantereen
yaUat^jai "y^s", vaan tavoitteena
'Xtn s^ aifrlkkalajs-aasialaiset maatkin saataisiin - mukaan.
Ja juuri Se, kun esimerkiksi Ceylon, joiika edustaja bsallistui
r^^Taan^; i f t t ^ kuulema Suurinta nuolta Washinjgtomlle.
J JraS^k9itas 6^^^^^^ Unkarin- raportista ke&l
1 : j l ^ t ^ ^ seilain<eh Neuvosi^oiiitön-yästain*^
päf;an^li, et^ä sen avulla voidaan väikuttjäa i,hetikdhtais4sti
' 3i-Siaksah vaaleihin. "Unkarin asiasta* väittelyt noufeeö
a jp^uurtsajjuu^ Länsi-Säksan vaalien aaltona' (^^ysk. a4
vtOintaä:
avbi
s.
;;.*myÖntäen, että neuvotteluratkaisua Saksan yhdis4
ilÄliSis
menetelmä" ja siksi Yhdysvallat yrittää s^aada Neuvostolii­ton
lyödyksi "kehänuoriin" Yleiskokouksen istunnon neljän
^nsimVnäis^n Jjäivän (10—14 p.) välisenä aikana. Tätä vaatii
•feuulenia Yhdysvaltain asenne aseistariisuiniskysymyksessä.
: kirjoittaja myöntää,.että Neuvostoliitolla qn tässä suhteessa
.«iumatka Yhdysvaltoihin nähden. Siksi tarvitsevat länsivalr
•lat kaikki etuisuudet, mitä voidaan tällä "hyökkäystaktii-kalla"
saavuttaa. .
Mr. Frye sanoo Neuvostoliiton kannattavan ydinasei-deh/
kbkeilujen hetikoKtaista kieltämistä ilman ehtoja "mitä
toinc^en^idettä monet vallat odottavat". Toisaalta hän sanoo
••' THidysvaltojen suostuvan ydinaseiden kieltoon "ainoastaan
siiloin jos näiden kokeilujen kielto yhdistetään muihin toi­menpiteisiin"
. . . jolla perusteella voitaisiin määrättömästi
väitieilä '^muista" toimenpiteistä ja siten viivyttää loputto­masti
ydinaseiden kieltoa koskevan sopimuksen allekirjoit-tahiista.
; -^r-X^'::^,^^^^^^ -y-^Q
? : Tässä tilanteiessä, sanoo mr. Frye, puolueettomat vallat
-kuten Intia, Jugoslavia jne. asettunevat Neuvostoliiton puo-j|
eile; "Ellei Yhdysvallat suorita tehokasta vastasiirtoa, tämä
ajatus ^ydinaseiden kiellosta ilriaan mitään ehtoja) voi saada
.jv^a ^;>5 , l ^ : n jäsenmaiden enemmistön kaiÄ
E tävämpää seikkaa Washingtonm, Lontoon, Pariisin ja Otla- •
• * • - ? wan kannalta on y^dkea kuvitella. Unkarin asiasta väittely
r dÄ länsivaltojeh ensimmäinen siirto lännen vastavetosuun-
; idtelinas^.'*
z.. . Niin uskomattomalta kuin tämä ehkä tuntuukin joista-
" ;kin, ylläolevassa on lyhykäisyydessään vastaus siihen, miksi
^ YKa» Yleiskokouksen pitoa kiirehdittiin ja miksi sen " k i i -
; i^Uiseinpänä" kysymyksenä on n.s. ITnkairin raportin uu-
^elleen jauhaminen. --vHv-^l-i-^^v^-.-;;:::^
: 2^ : Emme .tietenkään epäile sitä, etteikö Suuren Rahan
kpntrölUssa olevan isamaistetun sanomalehdistön .ja radio-'
' i syntymään "paljoii porua", näinkin
Unkarin raportissa on. Parhaana
nykyaikaisen propagandan; suursaaVutuk^ta
. i ^ ehkä vastikään Canadan TV:stä nähty ohjelmäi missä
•palätitettiih'mieliin, miten' saatiin miljoonia yhdysvaltalai-
IstiSi joukkohysterian valtaan vuonna 1938 radio-oHjelmalla,
ionii^ä maihöspropagandah kaikkia hienouksia hyväksi käyt­täen
saatiin ihmiset uskomaan, etlä "Mars-tähden hirviöt"
ovat tulleet avaruuslaivoillaan New Yorkin lähettyville hä­vittäen
j a tappaen kaiklu mitä e t e e^
ka vapisi silloin tämän kansallisen radiolaajalluksen johdos­ta
ja' lioin miljoona amerikkalaista oli hysteerisen pelön vai-l
i i
iiii
i i
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Ipul Oja, Conoaaffat Station,
OhC, atm kättidvUkkoiia, syyskuun
11 fiiivänä 4J0 vuotta. "
YhdyiQame sukulaisten j a (utta-väin
Qobäitcayotuksiiii. :
IVBja iroa^ gainovät
SAPELIN KAUCSTtJSTA
IVashington. — . . Kolmannek­si
kofkein v i r k a i l i j a , valtiosihteeri
(Dulitoin) atnilalnen Robert Mur­phy
|uUBti eilen, ett3 Yhdysvallat
on valmiina käyttämään voimakei­noja
jos se; on tarpeellista (Syyriaa
vastaan) . 'X]. Murphy sanoi: 'olisi
äjattelimafonta . . . a l i a r ^ o i d a Y h ­dysvaltain
teollista j a sotilaallista
voimaa' j a 'vääriiiarvioida meidän
päättäväisyytemme'" AP:n uu-tistietb
syyisk. 10 pnä.
DULLES ijHKAILEE .
O M A i L A TAVALtAAN
Dämaiskus. — " . J . Washingtori-issa
valtiosihteeri Dulles sanoi us-koviahsa,
että Syyrian kysymys rat­keaa
rauhanomaisesti, mutta hän
lisäsi, että Yhdysvallat e i usko hin­nalta
millä tahansa pidettävään rau­haan,
vaan tulee, vississä tilanteessa
tyhtymään toimenpiteisiin. Hän e i
selittänyt enempää . . . " ^ A P :n
tintistieto syysk. 10 pnä.
Kysymyksiä ja
vastauksia
Kysymys: Välttelyyn joutunut ha­luaisi
tietää, kumpi on oikein, sekö
että kirjoitetaan lähettäjän nimi
kirjeen etupuolelIe^ täi se, että kir­joitetaan
se kirjeen takapuolelle.
~ E , M.
Vastaus: Tapana on liittää nimi­kirjoitus
välittömästi kirjeen lop­puun,
siis kirjeen etupuolelle. Jos
kysyjä tarkoittaa "kirjekuorta",
n i i n molempia mene;telmiä käyte­tään.
Yleisemmin kuitenkin on ta­pana
kirjoittaa lähettäjän niini kir­jekuoren
vasempaan ' yläkulmaan,
mistä paluuosoite on helpXJSti" saa­tavissa
varsinkin, silloin,' jos kirje
< m syystä tai toisesta palautettava.
Varustelukilpailim viimeinen sana "absoluuttinen ase", on mannerten välinen kauko-ohjus,'jonka avulla
voidaan lähettää vetypommeja maailman mihin kolkkaan tahansa ja hävittää silmänräpäyksenä koto -
sia kaupunkeja. — NeuvcstöUitto iiedöitti äskettäin, että siellä on menestyksellisesti kokeiltu'tällaista man-nerteii
välistä käukö-ohjusta, jonka sanotaan saavuttavan äärettömän suuren Korkeuden.jaingpeuden seka
uskomattoman tarkkuuden. Nykyään myös Yhdysvalloissa kuumeisella kiireellä toteutettavasta kauko-ohiusohjelmasta
on julkaistu useita kuvia, kuten tämäkin piirustus, missä näytetään teoreettisesti, miten
Yhdysvaltain "Atlas" ja ^Sriark" nimiset Ohjukset tuntinopeuden saavutta- r
vaa Atlas-nimistä kauko-ohjusta ön jo 'kokeiltu, mutta vain lyhemmillä matkoilla j a viime heinäkuussa sen
pitkän matkan kokeilu epäonnistui. "Snark" on huomattavasti hitaampi, mutta myös. pitkän matkan ohjus;
se kulkee lähempänä maata kuin Atlas. Atlasinkoke ah epäonnistumisen jälkeen on Yhdysvalloissa Kiinni­tetty
suurta huorhiöta "Titan" nimisen kauki^ohjuksen kehittämiseen, mutta se on vasta piirustuspoyta-vaiheessa.
Oheisessa kirjoituksessa esitetään se käsityskanta, että ainoastaan Neuvostoliitto ja Yhdysvallat
voivat taiöussyistä rakentaa Itselleen kauko-ohjuslaivueet, ja että tämä tulee pakoittamaan .niitä sopimuk­seen
keskenään. Toivottavasti niin! ^ • ^< ; • • :
Kauko-ohjus — mullistus koko
uisessa strategiassa
iiii
.M
'mi
^ -lasäai
* . y tosiasia ön, että värusteluldlpailuja ja ydin-
* ^i^idien kokeilujen jatkamista haluavien ralhamiespiirien kä-
; I ^-siKä^O^ radio ja muut propaganda­s
i v , ^ laitokset; Hyvin samaistettuna ne voivat nostattaa joukko-
2 JhysteHa'niinkin homehtuneella jutuilla kuin "Unkairin rä-
* •*'prtin" käsittelyllä.
^<^\ • ^) Mutta propaganda on loppujen lopuksikin vain propa-
•|I^fv;^«,;;:':;gji^ kestää hetkis^ jä sen J^Välia voMääii
i M M K l e h d ä yhtä ja toista pahaa. Mutta tosiasiat ovat äärettömän
m
MetaiUiirgiseii '.'^; " ',: •' ^'
ieol)Skiuden 1^^ ':
JBulipariassä
Neljä vuotta sitten, elokuun: 8
päivänä 1953 saatiin ensimmäinen
teräserä Leninille ; nimetyn metal­lurgisen
tehtaan martinuunista. S i i ­tä
hetkestä ; sai alkunsa Bulgari in
metallurgisen teollisuuden historia.
L e n i n i l l e , nimetty, -neuvostolais­ten
piirustusten mukaan rakennet­tu
metallurginen tehdas kehittyy
nopeasti. Jo vuonna 1955 Bulgaria
vei ensi kerran maailmanmarkki­noille
metallurgisen teollisuutensa
tuotteita. Tehtaan täydellisen val­mistumisen
jälkeen nousee sen
vuotuinen raudantuotanto 235,000
tonniin, teräksen — 310,000 tonniin
j a valssiraudan tuotanto 225,000 ton­n
i i n .
• Lähivuosina Bulgarian metallur­ginen
teollisuus kehittyy entises­tään
hiljattain löydettyjen uusien
malmiesiintymien kustannuksella.
Kremikovin malmilöytymälle, jossa
arvellaan olevan tätä raaka-ainetta
y l i 200 miljoonaa tonnia, rakenne­taan
uusi suuri metallurginen teh­das.
: -'
VAIKUTUKSET N1.:SSA •
Ennen kuin tarkastelemme kauko-ohjuksen
olemassaolon kansainväli­siä
seuraamuksia, pohtikaamme hie­man
keksinnön heijastuksia itse Neu­vostoliitossa.
Aina NLn perustami­sesta
lähtien. sen hallitus Ja yleinen
mielipide ovat olleet huolestuneet ul­konaisen
hyökkäyksen mahdollisuu­desta.
Vsta 1950 lähtien NL on ollut
huolestunut länsimaisesta aggressios-,
ta, mikä huoli on perustunut koko
maata saartaviin, sotilaallisiin tuki­kohtiin
—- Atlantin liiton, Bagdadin
liiton, Kaakkois-Aasian liiton ja Yh-dysvialtain
tuklkohtajärjestelmäntu­kikohtiin/'.
^ -i'-:::'!'^'^,
Päävastuullisena mahdollisesta
hyökkäyksestä maahansa iffh' pitää
yhdysvaltoja'. ÄggressiovälnilstelUls-saän
YhdysValteja • on rohkaiset "se
tosiasia, että' fee); sijaitsee ' e^Kila
NLsta.' Toisin 'isanpi^h' sen öiti"*oiiut
varma, että iskiesiään tukikohdi^tian
Nlioon sen itsensä 'ei.'ole "• tarvi^^fc
pelätä vastaiskuja. Mannerten- vftit-nen
kauko-ohjus vaijauttaä' NLti täs­tä
pelosta, länsimaiset' tarkkailijat
korostavat, että 20. puoluekokoukses­ta
lähtien havaittavissa oHut sisäisen
jännityksen helpottuminen: tulee jat­kumaan,
koska pelko'hyökkäyksestä
vähienee. Johtopäätös: 20. puoluekon­gressissa
julistettu litieralisoitumls-prosessl
jatkuu. ^ , • ;,
VetyponimOdii on jo vanfaanaikainen, vain USA
ja NL Icykenevät rakentamaan nutä eneinm^^
NLn ilmoitus Jokaiseen maailmankolkkaan ulottuvan kau-ko*
ohiuksen menestykselllisestä kokeilemisesta ja USAn
vastaava tiedoiius omien kauko-ohjuiskokeilten epäonnistu-inisesia
on mullislanui maailmanstraiegian perihpohjai-senunin
kuin vetyponunL kuten sanoo ranskalainen lehti
"Liberation", ja vienyt NLn sotilaallisesti Yhdysvaltain
edelle, kuten sanoo brittiläinen aikakauslehti "New Slates-man".
^
"Absoluuttinen ase" sanoo edelleen "Liberation", sillä se
ei yllä ainoastaan jokaiseen maailmankolkkaan ja kykene
kantamaan .mukanaan •vetypommia, vään 'iseh nopeus on'
kaiken lisiksi t^iintsuiiici— —,
ettei xyikäa^Hiä^atc^^ ilmator-seh
käukö-öUjttksen menestyksellinen kokeilu NLssa' tietää
ailä,: että .tälläten "absoluudlisen aiseen'/' olemassaolo, se to­siasia,
iaiiä se/oh NLn'hallussa, lulee edelleen vähentämään
• }ä? >'ebliiäpä '• kpkökiaankin - luettamaan kylmän' sodanV / josta
'^ielä on' olemassa: merkkejä, kulen neuvostoliittolaisen ve-
• typomxbin' ikeluiininaBkv aikoinaan' huomattavasti lievensi ;
kylmää;; solaa. ' - Näin ^ fneuvöstolnttolaisen • kauko-phjuksen ;
; valmisluä on lehnyt suuren 'palveluksen rauhan ja rauhan­omaisen
rinnakkaiselon iasialle. . •
voittajan partaa paljoakaan
lämmitä. Päinvastoin .voidaan
toistaa sellaisen "voiton'' joh­dosta
maailmankuulu lausun­to:
"Vielä yksi tällainen voitto
niin me olemme hukassa".
Meillä ei Ole tietenkään mi­tään
sitä vastaan, vaikka YK:n
kokouksessa keskustellaan Un­karin
raportistakin, niin tois-silmäincn
ja ontuva asiakirja
kuin se miefestämme onkin.
Muttia paiitakoon kysymykset
asiajärjestykseen. Keskustel­koot
edustajamme siitä, mikä
on .ihmiskunnan tärkeimpänä
tämän hetken kysymyksenä:
Sopimuksesta "ydinaseiden ko­keilujen
lopettamiseksi nyt he­ti,
eikä joskus epämääräisessä
tulevaisuudessa ja varustelu-kilpailun
lopettamisesta hiin,
että sotamenojen alla huokaa­va
ihmiskunta saisi verohelpo­tuksia
ja mahdollisuuden käyt­tää
varansa yleensä rakenta­vaan
tarkoitukseen.
Vähän välittävät tavalliset
ihmiset propägandakilpailun
"hienouksista'* ja •'voitoista"
mutta , sitä suurempi arvo
annetaan käytännöllisille toi­menpiteille
kansainvälisen jän­nityksen
lieventämisen ja
aseistariisumisen toteuttamisen
saavuttamisyrityksiUe. Tätä
vastaavaa ] ascompitumis^ odo-tammie
oman maamme, Caiia-;
dan: fidustajilta^YE:ii Yld^o-;
VAIKUTUKSET ATLANTIN
LIITTOON
Ottakaamme nyt edellä oleva Jär­keily
päinvastaisessa^ järjestyksessä.
Atlantin liiton lento- ja laivastotuki­kohdat
on rakennettu Yhdysvaltain
vaatimuksesta ja rahoilla, koska USA
pitää sotilaallisesti mukavimpana ils-kemiaisr^'
äistä tukikohdista NLoon* il­man
että sen tarvitsisi pelätä tehos­saan
ja häyitysvoimassaan vastaavia
vastaiskuja omaan maahansa. Atlan­tin
liitto on perustettu juuri t^Ue
strategiselle ajatukselle. Kuinka jot-ta
tämä amerikkalaisten strateginen
ajattelu on, osoittaa parhaiteoa se että
sikäli kuin NL on kehiteUyt tehok­kaammaksi
: kaukopommituslennosto-jäan,
Yhdysvallat ön siirtynyt "peri­feeriseen
strategiaan". Se tahtoo, sa­noa,
että Yhdysvallat on pyrkinyt
säilyttämään vain ne tukikohdat. Jot­ka
ovat riittävän kaukana NLsta.
Liian lähellä, vieläpä manner-Euröo-passakin.
6ijaits:evat tukikohdat .oli­sivat
näet näiden käukopommituslen-nostojen
tavoitettavissa.
Mikä aikaisemmin oli totta näiden
"lUan lähellä sijaitsevien" tukikoh­tien
suhteen, on nyt totta myös tqis-ten,
kauempana sijaitsevien amerik­kalaisten
tukikohtien tiimoilta.
Lisäksi: mannerten välisten kaukp-ohjusten
astuttua näyttämölle Yh­dysvallat
tarvitsee vähemmän kuin
koskaan aikaisemmin omia tai liitto­laistensa
eurooppalaisia divisioonia.
Voidaan näin ollen ennustaa melkoi­sella
varmuudella —- ja Yhdysvallat
on viitannutkin siihen että sen
halu joukkojensa poistamiseen Ku-roopasta
voimistuu.
VAIKUTUKSET
ASJBIS^ÄBtiiSI^^
Washingtonin, Lontoon ja Pariisin
hallitukset^^ovat moneen otteeseen
välttäneet, että NL on harjoittanut
painostusta. Lontoossa koolla olevan
YKn afeistariisumisvaiiokunnan^^^ to
pumattomiin neuvotteluihin. Se oh
ollut hyvinkin mahdollista. NLn
edustaja Zorin puolestaan ^on lausu­nut,
että länsivallat Istuvat kahdella
tuolilla: omille kansoilleen niiden
hallitukset sanovat, että ne halaa­vat
* aseistariisuntaa, mutta todeUi-suudessa'ne:
tekevät kaikkensa neu-'
voitelujen ajamiseksi kuille. Mutta
kun NL. Joka tällä hetkellä yksbi
omistaa "absoluuttisen aseen", saxioo
olevansa halukas: menestykseiuidin
aseistariisnntaneuvottelnihin. näyttää
t&xa&' olevansellaista propagandaa
•r^'- politiikassahan kaikki on propa­gandaa
rr> että siihen — so. neuvoV-tdLuM^
j a facqp^^
VAIKUTUKSET JLÄNNEN'JA IDAN
PÖLilTTISriN siQHTEISIIN
"Mikään ei muutu lähitulevaisuu-diessa",
sanoi USAn ulkoministeri
Dulles käsitellessään NLn kauko-ohjusta.
Varsin luultavaa. Ei, yksi
kauko-ohjus, ,eipä edes puoli tusi­naakaan,
• i voi välittömästi muuttaa
poliittisten^ voimien .suhteita kahden
kokonaisen maailmanjärjestelmän ja
maäpallonpuoliskon yällllä. Mutta
miten on asia sanokaamme kuuden
kuukauden tai vuoden kuluttua, jol­loin
NL on siirtynyt kaukb-phjusten
teolliseen sarjatuotantooti- (hiiicäli se
ei ole jo. sitä[tehnyt)? • •
On todennäköistä, että myös Y h -
dysvälloilla^on kohdakkoin o.ma^m
nerten >älinen kauko-ohjuksensa,
mutta teknilliset vaikeudet, suunhat->
tomat valmistuskustannukse^t. vfilta-vah
laaja teollisuuden uudelleen^ jär­jestäminen,
kokonaisten kaiuko-oh-juslaivastojen
• rakentamiseksi' ovat
sitä luokkaa, että kauko'-ohjuslaivas-toja
voivat rafcentaia: vain mahtavim­mat
suurvallat, BO, NL - Ja USA. Ei
edes Englanti pysty . tällaiseen voi­manponnistukseen
Ranskasta puhu-mattakaan.
v •;-v^^v : > • -h:':::'?'.:' •
Tilinne johtaa molemmat ylisuur-^"
yailat pakostakin heuyottelup'öydän
ääreen "modus viveridin" löytämi­seksi,
joka takaisi molempien turval­lisuuden.
Jos USA saattoi tähän men­nessä
uskoa,; että se etäisyytensä an­siosta
on hyvin suojattu atomi- ja
vetypommeiltäi on tämä usko nyt­temmin
• muuttunut ~ harhakuvaksi.
Johtopäätös: Yhdysvaltain sotaminis-teriön
Pentagonin "taipumattomien",
jotka säännöllisesti ovat sabotoineet
Eisenhowerin ja Stassenin aselstarii-sumisyrityksiä.
on pakostakin ryh­dyttävä
osoittamaan taipumisen
merkkejä. • ".'."^ ' • -, ;
Lopuksi •: neuyostolUttolainen . kek­sintö
lopettaa vihdoinkin amerikka-:
laisten militaristien joka kääntees­sä-
kerskaöemah "ätomipommidiiplof
matian": vielä Iboissapäivä
li kenraali. Twinin^ "Yhdysvaltain
teknillisestä etumatkasta . sotilaalli­sella
alalla". Varmaankin Yhdysval­tain
yleisesikunnan päälliköllä on täl­lä
hetkellä hieman nolo ilme!
VAIKUTUKSET EUROOPPAAN '
Strategisten ilmavoimien ja keski­pitkien
matkojen ohjusten kehityksen
kaudeUa Eurooppa oli USAn tukikohr
tana täjrkoituteenmukainen^ Nyt täi
mä 'iEuroipalle ei kovinkaan kunnia-'
kai' mutta sitä vataraliiseinpi osa on
päättymklsiUään. Epäilemättä aika
lähestyy, 'jolloin voidaan ottaa pu-heöltsi
.Edenin. Beyanin. Öllenhaue-rin
ym. erilaisfet suunnitelmat Euroo­pasta
"vähemmän Jänhii;yksen ''vy^-'
hykkeenä". so, vyöhykkeenä, joka
vähitellen muuttuisi suureksi vain
puolisotilaalliseksi alueeksi.. . •;
LÄNNEI* REAKTIOT
Ulkoministeri Dulles suhtautul-NLn
ilmoitukseen ulkonaisesti olympolai­sella
rauhallisuudella, mutta hän lau­sui
kuitenkin, 6ttä "©»»..p^ottavan
tarpeellista löytää asejsl
votteluissa : ratkaisu, joi
tämän koko maailmaa uhkaavan
ran^'. Merkittävää oli myös, että.New
Yorkin pörssi r^agöf ,NlAi'Öinol6ikJ
seen kurssUaskulla,'- jbkk^ • laiheUlti.
osakkeenomistajille 2,7 millardh) dol­larin
tappiot. LontoosiatlHoiMJontai
hallitus ja kansainyhteisön yleisesi-kuh(
Äp4älliisöid«ti^lrö
kokonaista ^p^lji^, rj|i^
PääminWerr "»«^cmflian ^ilmoitti'äk­kiä.
khdlst(äle,>ettänhän[.^^
. vastaamaan-t9Ln -psämttiisterifr^-Bul-ganinln
kirjeeseen, .jotii, h j ^ JlfJ^.-;
asti on pi.tänyt peiictcäna' ilmana.
Ranskan hallitus lohduttautui • ulko­ministeriönsä
välityksellä'' -jiilklstiu^'
dcssa maininnalla, ettei, I ^ n . '.'uuBi
kauko-ohjus ole kovinkaan tarkka,
vaan voi eksyä maalistaan .20, - jopa
100:kin- •kilometriäf - Joka tapaukses­sa
NLn ilmoitus on herättänyt huo­mattavaa
levpttdmuutta lähsiyaltojeh
poliittisissa ja sotilaspiheissä. — KU
SfTA
3K
• S ^ ^ K f e A T OIBEET :, ,
Kr^J helposti . hermostuva ti
vakuutu ;laäkäriUcnsä.että ^
aa vakava knolettaya. tauti •
JLaäkäri vastusti jyrtästi jäsej
ti. ettei potilas voisi millään oi
-ttelöinen^tandbta^ koska se ei lä^
tä initikaaqlaista huonoa voinjfa'
~^ N i i n , niiinuHä on juuri sdlais
oireet, vakuutu potilas.
piispat
Budapest. ; Robmäl^is-katolise
•<h-kön piispat Unkarissa ovat ahta­neet
lausunnon, missä mm. sanotaan,
että he eivät hyväksy Unkarin ky^.
mykseh käsittelyä YK:ssa sen repot.
tih. perusteella, jonka viisi maata U.
-ittävä komitea on laatinut.
Lausunnoissa osoitetaan, että ^h-luneldeh
kuukausien aikana yhtds.
7nunärrys,'J6ka bn perusehtona vai-
':ion ja 'kirkon -rauhalliselle rhm%\.
kalselollei .on ollut jälleen kehittyi
mässä; jä sen johdosta ön päästy ;k>
sleniiellsyyte^n vakavampien • kj^i
mystJen' suhteen". ' .
- 'Siinä osoitetaan Unkarin piispoje
pelkäävän' raiiortin käsittelyä ja.kes-kustelua;
seti; Johdosta, koska se on
varsin ykslpuolhien ja voi kärjlstäl
'kansainvälistä jännitystä ja vaaran­taa
maan todellisia etuja.
Kirvesmies neuloi
oman haavansa iät
neiiM., sen hyvin v '
Dotton.-— Lujaluontoinen, kirves-mies^
i^ytyi; viime maanantaina t ri
D;^Ä;^l^^cansonin luona saadakseen
selvÖM^IäSiten on haävä parantunut
hänen^rtttefisaan:....v;.
- '"^ '• '"•järäioi^; h^Tfi» selitti lääkä-
^ ' ^ ^ a ^ a ^ i t t Ä i i ^ ; Jttf^^Jlfcsl
haRV^ioQfc.neulottu tai^ilbella J a n -
• • • - ^ ^ j ^ l l ä lan-
(läakä^t toiniis^sa),; niltiä menin
kö^^jÄ!|aeulöfii 4^ \;;
..... huomautti
JVInöldrjoitus
kaiihesta
{. NuorJi luotnnpnt ystävä, joiika mie­likuvitus
yiittää hänen kii^äOija-kykynsä,
on ' esittänyt seuraavan
helmen: "Ducks Unlimited Qiiart«r-jyUe-
J , ' > \ : •
H a n h i : on matala, tanakkar.
teinen l i n t u , ihikä ön suuriihinal
osalta lihaa: ja höyheniä. Sen ,p3i
istuu toisella puolella ja se m
istuu| toisella. Sillä ei ole varpajdesj
.Yä^|fi!|[ä'ken vatsassa on pieni
[| >l!tni'^ estää sen Kukkumasta. ^
likin nänliilla bn suuriksi tulhiaai
pyirätössäldharoitä ja niitä sa^^^
ifeoitös-hanhiksi: Koirasten ei tfr-
^Vltsö iäiia haudottavien päällä; W
.rainisyövät, yeteiöhtivät, j
)uunaW>'\Jos minä olisin hanUJ
minä olisin mieluimmin koiras s»
MnenV-^-V^-'::^:^^;r'-.
mtkaisiu inaidon
• New Yorkissa ilmestyy, pirteästi
toimitettu edistysmielinen viikko-lehU
"National Guardian"; joka j i i l -
kaisee vakituisesti " K u i n k a hulluksi
voitte \ t u l l a " osastoa, mihin pääsee
kunniapaikalle mustan taantumuk­sen
piireistä.tulevia järjeUpmyyk-sien
jpahimpia helmiä.
:•: Viime v v i i k on "Kuinka hulluksi
voitte t u l l a " osastossa esim. komei­lee
.AP:n uutistieto. missä k:aikessa
lyhykäisyydessään sanotaan:-
"Harrisburg, Pa. — Pennsylva­nian
Ulkomiaisten sotien veteraanit
esittivät tänään YK:Ue pyynnön,
että se yi JYK) ryhtyisi tutkimaan
sitä mahdollisuutta^ j o t t a punainen
K i i n a tai Neuvostovenäjä on; lähet­tänyt
(laiinched) aiasialaisen mflu-enssan
.bffiilleja. vapaaseen maail­maan."
* - * • .
::' Jdenhaksemme nyt asiaan .in
läutta^ me inyos lainaamme:
A P : n uutistietoa: (syyskaun viiden­neltä
päivältä:.
; « Z y r i c h — ^ I ^ läntistä
dämäntapaa afrikkalaisten keskuo-suutta
heidän keskuuteensa, sano{-
tita JPsykiätrien toisessa maailmaa-konl^
ssissä eilen. ' ' '
^'IWvEdward R B. Foster- sanoi,
etfa aliraasukkaiden j a läntisen
kidttuurin muutoskaudessa olevien
a f ^ ^ a i a i s t e n , edessä on. u u d e i i k i i ^
jännitystä.. . j o i i k a uskotaan blieviän
pääasiällisempana tekijänä"siiheii
että hänen sairaalansa (Ghanan päa-kmpongissa
Accrassa)- ön i x n i e l i -
sairäitten suhdeluku lisääntynyt 3
prosentista 100,000 kohti v. 1940 10
proseaittiitt 100,000 kohta v. 1953.
Jakpmielisyyttä on suurinunassa
määrässä Ghanaii Siinä osassa, mikä
bn j|äue|^^
Kyseenailabien kunnianosoitus täl­le,
lännen iäVistykseile, Vai initä?
Meistä tuntuu kuitenkin, että A
P : n uutistiedossa aliarvioidaan hul­luuden
levittämistä, sillä afrikka­laisten
Usäläi siitä kärsitään inui)-
a l l a k i i v eikä suinkaan vähiten vis­seissä
koirkeissa.piueissa. /$itäp
si on. muistettava,' että Ghana on
nyt vapauttanut itsensä "hulluutta
J Wlnnipeg. — Armeijan taholtij
on ilmoitettu, että tuoreen maäd»!
kuljetusongelma Canadan pohj^j
sblle alueelle ^ n . ratkaistu kuljetoj
maila jäädytettyä tuoretta maitoa,!
joka 'voidaan sulattaa tavallisesi
ihupibebn lämmössä.
Äsken suoritettu koe näyttää i^e-l
nestyksfelliseltä. Kuluvan viilaa|
alussa selostettiin, että 10,000 kyaH-l
tiä; maitoa:;jäädytettynä kvartlnto-l
köisiih- paperiastioihin kuljetettsJj
1,000 mailia raytateitse täältä F|||
ChurchUliin. ;
Asiaiituntijat tutkittuaan
saapimeen jäädytetyn maidon
sitä .mieltä,.; että maidon laatO:
muuttunut jäädyttämisen ja
tamisen Johdosta. Se on
hyvänä^ 7-:^lö vuorokautta. ';
Täältä aiotaan pian lähettää
man•suuruinen' inäärä jäädytct'
ihaitbä samalla armeijan
dalle. 10,000 kvarttia ruttaa
t i e k s i viiicoksr. '
F o r t CbiirchiUissa ei ole .«
oUöt tiiorettaiöaitoa, koska leb
ei. voida ruokkia autioalueiMa. :
mutta nain onnellisesti
_ ole: aaät IShbs^än:
. - ^ i m a i s s a ; ' • - "r -'
äfässä yhteydessä ön tietenkin pu-ten"
kirjoihin. ' Launaamme siis
saksalaisen .nutiedtoimistcin .'nimen-öiäaaT^
INSmi Bonnista: s y ^ k u y n 3 pnä lä
hetiärnJmifUutistiedoi^^lEäffi^ tarjo­taan
..t.Tiisauclen ^ belmiä'' iaqin n i ­meensä:
r
'/Boasu. - T Eräs la^am toettu
Laiiu5^aki»n^|
t u p t i ia
loissa k^iiejä^
justa, mikä tulee; kulkemaan atomi-voimalla!:
' ' Y h d ^ a U a t ^ i ^ ^ ato­mivoimalla
toimivan ohjuksen ke­hittämisessä,
sanoi AdJdbert Baer-woUu/
aseeiäi.pmaan^en i k r i t o i t ^ ^ sitä,
ett^jljrevyostom vä­l
i n en "iialistinen ohjus kelpaisi
^ j S t P s a ^ i Ä l
npMsdeM
fin .'ä^bkkelissa viitataan,: että tri
HansL R Froedrich, joka. avusti
S & V I j a y ^ ^ r i k e t t i im kehit-täm^
tä toisen.inaäilniahsodan aika^
kcvaksi suunnitellun ohjuksen ke^
'.'Tämä vallankumouksellisen
jiik^eiä kehittäininen on North A
ricä^ Ayiaitioh yhtiön tehtaväiAJ
nöL hän. - .
t<fBa6rwolf sanoi, että kasit
tp^än stiuri nopeus ja ulo<
suiiärsaävutettaiimn ohjuksella,
k a kiilkisi atomivoimalla, eil»^
vallisäla nestemäisellä p oP
;«ai,-^'lifuÖa Baenrolf väittää,
^<a^gki?^e^^
Vantlaäuit pilraitasp3yta-*»l^l
j a ettiS 8* on miltei valmis flb»!
tinsltydn aloittamista varten.
'•:%ife^<-i«^-:,^t4?^Ui:;Ai4;'..''''->--:i....•' . ..
mitaivallisella.kansankicl'
huenr' vaniiansunnuntaimctö^
sanoja käyttäen hänen näbtyaäBj
simmälsen pyyn:' **Täfflän Pj'
k u n saamme, nUn kolme eM»
des@ pijuittuu". ' '(j: '•
; K p i i i B f l t i . ; fkyllä mc yskao
märrämme:. Länsi-Saksas» oP
koQ p ä ä s i t i i v ^ t j a
xajtkaidtav/seujrataankp j
ainerlUcalaisobJelniaa vai '
tarvitaan >tietysfa: .: aäa
v ^ u t t e l u a i , että Amerikka
teiolän edellS tauko^h Jö?t<%f
K
j(
k
ei
N
(fcaiirittn oikein ffitleriiii»