1962-09-04-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tiistaina, syysk. 4 p. — Tuesday, Sept. 4, 1962 VAPAUS I N D E P E N D E N T L A 8 0 R O R G AN O F F I N N I S H C A N A D I A NS ( L I B E R T Y ) • . EstabHshed Nov. 6, 1917 Editor:W. Eklund Manager: E. Suksi Telephones: Office OS 4-4264 — Editorial OS 4-4265 Published thrice weeUy: Tuesdays. Thursdays and Saturdays by Vapaus Publishing Ck). Ltd., 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada. Mailing address: Box 69 Advertising rates upon application, translations free of charge. Authorized as secönd c)ass mail by the Post Office Department, Ottawa, and for payment of postage in cash. TILAUSHINNAT Canadassa: 1 vk. $8.00 6 kk. $455 USArssa: 3 kk. 2.50 Suomessa: 1 vk. $9.00 6 kk. $4.80 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25 - CANADIAN LANGUAGE-P SYNTYMÄPÄIVIÄ Päämmisterin Lontoon matka Kuten uutistiedöissa on kerrottu, pääministeri John Dieferibaker ja ulkoministeri Howard Green menevät neu-vonantajineien Canadan hallituksen edustajina Lontoossa syyskuun 10 päivänä alkavaan Britannian kansojenyhteisön päämiesten kokoukseen, missä keskustellaan Britannian liittymisestä Euroopan yhteismarkkinaliittoon eli EEG-järjes-töön, mikä toimenpide aiheuttaisi Canadalle suuria talousvaikeuksia ja vaarantaisi maamme poliittista itsenäisyyttä- • kin.''' Toivottavaa siis on, että pääministeri Diefenbaker puhuisi mahdollisimman voimakkaasti EEC-liittoon liittymistä vastaan, koska mainitusta liitosta pidättyminen olisi sekä Britannian että Ganadan kansallisetuja palveleva toimenpide. PääministefiDiefenbakerin. tulisi, mikäli hän pyrkii Lontoossa edistämään Ganadan parhaita kansallisetuja, vastustaa EEC-liittoon yhtymistä yhtä hyvin Britannian kuin Ga-nadankin kohdalta, koska siihen liittoon liittymisestä olisi pelkää vahinkoa. , Tosiasia nimittäin on, että EEG-liitto eli Euroopan yh-teismarkkinaliitto on poliittisluonioinen yhtymä, mikä palvelee länsisaksalaisten ja ranskalaisten rahamiesten sekä ennen kaikkea niiden taustamiesten, amerikkalaisten suurpää-omäpiirien etuja. Ken tätä epäilee, hänen sietää kysyä itseltään, miksi Yhäysvallat yrittää painostaa sekä Britanniaa että Ganadaa Euroopan yhteismarkkinaliiton jäseniksi? Selvää nimittäin on, että Yhdysvallat huolehtii ennenkaikkea yhdysvaltalaisten rahamiesten eduista. Viimeisimpänä ja ehkä kouraantuntuvampana esimerkkinä tästä on se kun Yhdysvaltain hallitus aikoo rajoittaa amerikkalaisten puiitava-rakapitalistien vaatimuksesta pehmeän puun vientiä Gana-daista Yhdysvaltoihin vaikka canadalainen puutavara vie melko vaatimatonta osaa Yhdysvaltain markkinoilla. Yhdysvaltain hallitus ei siis painosta Britanniaa (ja Ganadaa) Euroopan yhteismarkkinoihin liittymään > viimeksimainittujen maiden kansallisetujen — vaan ennenkaikkea ja nimenomaan Yhdysvaltain imperialismin suunnitelmien ja tavoitteiden vuoksi. EEG on Yhdysvaltain saneleman sotaisen NATO-liiton poliittinen kaksoisveli, jonka toiminta kohdistuu ensikädessä sosialistista maailmanosaa, mutta samalla myös liiton jäsenmaitakin vastaan, Yhdysvaltain imperialismin hyväksi. Kuten tiedetään, Britannian kansojenyhteisön jäsenmailla on vissejä sopimuksia, jotka antavat jäsenmaille eräitä tulli- ja muita etuisuuksia kaupankäynnin kehittämisen ja edistämisen hyväksi. Jos Britannia saataisiin uyt Yhdysvaltain imperialismin ja brittiläisten suurkapitalistien painostuksen johdosta liittymään EEGn, se tarkoittaisi sitä. että nämä kansojen yhteisön jäsenmaiden tuUietuisuudet lakkaisivat olemasta — ja Canada menettäisi kansantaloudellemme ensiluokkaisen tärkeitä malaloustuotteiden markkinoita Britanniassa; Sen lisäksi talousmiehet ovat osoittaneet, että Britannian, liittyminen EEGn, vaikeuttaisi canadalaisen lyiJ3'n, sekä puutuotteiden ja kalatuotteiden myyntiä Britanniassa. Sanalla sanoen, Britannian liittyminen EEGn aiheuttaisi joukkomittaista työttömyyttä Canadassa samalla kun meidän maamme joutuisi entistä enemmän riippuvaiseksi yhdysvaltalaisista markkinoista ja Yhdysvaltain imperialismin "hyvästä tahdosta"-^ mikäli minkään maan imperialismilla voi ylensä mitään "hyvää tahtoa" olla. Toisin sanoen Britannian liittyminen EEGn jäsenyyteen aiheuttaisi maallemme suuria talousvaikeuksiapa saattaisi Ganadan lisääntyneessä määrässä Yhdysvaltain isäntä- ja määräysvallan alaiseksi/. Kaikkien näiden syiden vuoksi me liitymme muihin hyvää tarkoittaviin, asioista perilläoleviin, patrioottisiin cana-dalaisiin, jotka toivovat, että pääministeri tulisi Lontoon matkalla vastustaa tinkimättä ja loppuun asti EEGn jäsenyyteen liittymistä. Ketähän sekin auttaa? Viinieviikkoisissa Ottawan uutistiedöissa kerrottiin, että pääministeri Diefenbaker on ahkeroinut sen hyväksi, jotta hänen hallituksensa toimesta voitaisiin esittää syyskuun. 18 pnä New Yorkissa kokoontuvalle YKn yleiskokoukselle päätöslauselmaehdotus, missä tuomittaisiin Neuvostoliiton "kolonialismi". Niin kiittämättömänä tätä propagandayritystä kuitenkin pidetään, ettei pääministerillä sanota olevan erikoisempaa halua henkilökohtaisesti sen esittämiseen, vaan tehtävä -annettaneen joko ulkoministeri Greenin tai jonkun muun v^ienen "kihon" tehtäväksi, mikä palauttaa mieleen tosiasian, että iloton on käskettävien elämä. Yrittäessään kalastella Euroopasta sodan jälkeen tähän maahan tulleiden äärioikeitsopiirien, erikoisesti ukrainalaisten ja länsisaksalaisten oikeistopiirien kannatusta ja ääniä, pääministeri Diefenbaker-vaalikampanjassaan vakuutteli, et^ tä hän tulee esittämään YKlIe mainitunlaisen päätöslauselmaehdotuksen. Sen jälkeen on annettu vihjeitä siitä, että liittohallituksen viranomaiset ovat ns. "vapaissa maissa" tiedus-^ telleet, missä määrin tällainen ponsiluonnos tulisi saamaan kannatusta Yleiskokouksen istunnossa. Nyt näyttää siltä, mikäli Ottawan uutisiin on luottamista, että tämä suunnitelma aiotaan toteuttaa. Mutta meidän canadalaisten sietää panna käsi sydämelle ja kysyä oikein vakavasti, että ketä ja minkälaista asiaa tällainen päätöslauselma auttaa? Antaako se yhtään sen leveämpää leipää niille eri kan-sallisuusryhmien oikeistopiireille, joille pääministeri vaalikampanjan tuoksinassa "lupasi" tällaisen ponnen esittämistä? Tai auttaako se rahtuakaan näiden äärioikeistopiirien toivomusten toteutumista esimerkiksi Liettuan, Puolan tai John Mäkikangas, Sotith Porcu« pine, Ont, täyttää keskiviikkona, syyskuun 5 pnä 72 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain onnentoivotuksiin. Katanga- Aarne Hulkkonen: Mäatdlouspolitiikkd ompastusliiyenä OSA I USA ja Englanti UThantin ajatuksen takana Washington. — YKn pääsihteerin U Thantin esittämä suunnitelma Katangan yhdistämiseksi Kongoon 'tarjoaa Kongon johtajille mahdollisuuden erimielisyyksien lopetta miseen" lausuttiin Yhdysvaltain ulkoministeriön taholta viime lauan taina. Edelleen sanottiin, että Yhdysvallat tukee U Thantin ponnisteluja rauhanomaisen ratkaisun aikaansaa miseksi. kiistassa. Katangan hallitus perehtyy par. -haillaan U Thantin ohjelmaan. jok:i jätettiin osapuolille viime maanantaina, ja antaa vastauksensa YKn edellyttämän määräajan kymmenen päivän kuluessa. Suuinnitelman mukaan Kongon keskushallitus valvoisi useita tärkeitä ministeriöitä, mm. uiko-, puolustus, ja finanssipolitiikkaa. Lontoossa ilmoitti Englannin hai litus lauantaiultana samoin kannattavansa U Thantin ehdotusta, joka toteutettuna tekisi lopun- Katangan irroittautumispyrkimyksistä. Englannin hallitus katsoo, sanottiin lausunnossa, että ehdotuksen pitäisi olla kaikkien osapuolien hyväksyttävissä. A'ASTALAUSE KIVUSTA Kivun maakunnan pääministeri Jean Miruho on sähköttänyt YKn pääsihteerille U Thantille esittäen vastalauseensa Kongon pääministe rin Cyrille Adoulan päätöksen johdosta pitää Kivun maakunta poik keustilassa. Usumburasta ilmoitettiin sunnuntaina. Miruho sähkötti samanlaisen vas vallat ön kiinnostunut Englannin talauseen U Thantin «Kongon edus- .iittymisestä EECn nimenomaan po- Kaikissa EFTA-maissa on käynnissä voimakas mielipiteen muok-- kaus Euroopan talousyhteisöön, EEC:hen liittymisen puolesta. Eng- .anti, EFTA-liittoutuman johtavana maana on yrittänyt sitkeiden neuvottelujen avulla porata EEC-maiden keskeiseen Rooman sopimukseen aukkoa, josta se voisi pujahtaa talousyhteisön jäsenyyteen ja vetää mukaansa muutkin EF-TA- maat. Tanskan ja Norjan hallitukset ovat jo ilmaisseetkin valmiutensa seurata Englannin jälkiä ja muissa EFTA-maissa, kuten mm. meiliä Suomessa, elätellään toiveita mukaan pääsystä jonkinlaisen ulkojäsenyyden, assosbitumisen avulla. . EEC-ikuumetta sairastaville piireille tuli suurena pettymyksenä tietosiitä, että heinä-elokuun vaihteessa Brysselissä käydyt EEC ministerien ja Englannin edustajan keskeiset neuvottelut Englannin liittymisestä EEG:hen eivät vieläkään johtaneet tulokseen. Neuvottelut päättyivät Ranskan kielteiseen asennoitumiseen Englannin vaatiessa erikoisoikeuksia maataloustuotteiden ja kansanyhteisön maiden kaupalle. Mutta osansa siinä lienee ollut myös puhtaasti poliittisilla seikoilla. Onhan EEC-liit-toutuman tavoitteena jonkinlaisen Länsi-Saksan ja Ranskan monopo-listien johtaman ja sosialismin maita vastaan suunnatun vaitaliiton, •'Euroopan Yhdysvaltojen" muodostaminen, eivätkä siinä suhteessa piirustukset käy aivan yhteen Kanaalin takaisten piirustusten kanssa. , _ ,. USAn hallituspiireissä ollaan nyt huolestuneita. Helsingin Sanomat Aesi kertoa 8. 8. 62. että presidentti Kennedy ryhtyisi riidan sovittajaksi vuoden lopulla mahdollisesti uudistuvia neuvotteluja varten. Lehden tietämän mukaan Yhdys-tajalle Robert Gardinerille. Hän kehotti U Thantia puuttumaan asioi hin ja huolehtimaan siitä, että K i vun laillisia oikeuksia kunnioite taan ja että Kivua hallitsevat K i vussa valitut henkilöt. 10 smn korkeudella kiitava ilmatyynyalus" Moskova. — Punaisen Sormovon laivatelakalla Gorkin kaupungin lähellä on valmistumassa "Radugak- -si" nimetty ilmatyynyalus", joka voi 120 km tuntinopeudella kiitää niin veden kuin karikkojenkin päällä 10—1.5 sentin korkeudella, .'aluksen kahdesta lentokonemoottorisia toinen työntää ja toinen muodostaa ilmatyynyn" rungon alle. ' Ilmatyynyalukset" ovat viime vuosien aikana joutiineet laajojen kokeilujen kohteeksi monissa maissa, mutta käytännössä ensimmäiset kokeet lienee suoritettu Suomessa, insinööri Kaarion toimesta parikymmentä vuotta sitten. Ajatuksen kotimaa on kuitenkin Neuvostoliitto, sillä ensimmäisenä tämäntapaisen aluksen teoreettiset periaatteet esit ti nykyaikaisen avaruusmatkailuteo-i: ian uranui:u-taja, venäläinen Konstantin Tsiolkovski, joka erää.ssä kirjassaan esitti periaatteen pyörättö-mästä junasta. Vaunun alustan ja ratapenkereen väliin kohdistettu ilmavirta nostaisi vaunua: ja tekisi mahdolliseksi pyörättömän liikenteen, selitti hän. •Raduga" ei ole ensimmäinen Neuvostoliitossa valmistettu 'ilma tyynyaluksen ' prototyyppi. Leningradissa on valmistettu kupoolimal linen alus. Se muistuttaa ylösalaisin käännettyä jättiläislaUtasta. Punaisen Sormovon telakalla laaditaan parhaillaan piirustuksia 40 paikkaa käsittävästä 100 km:n tuntinopeu della kulkevasta "ilmatyynyaluksesta", kertoo tehtaan pääsuunnittelija .A. Zhivotovski: Tshekkoslovakian "yapautta-miseksi" — suurpääoman hallinnan uudelleen palauttamiseksi? Varsinaisten: kansallisetujen kannalta on syytä meidäa kaikkien kysyä, auttaako tällainen propagandatemppu lainkaan maamme arvovallan ja maineen nousua ihmiskunnan enemmistön silmissä, jolla on ennestäänkin meistä kansakuntana sellainen käsitys, että Ottawa toimii kansainvälisellä arenalla Washingtonin tahdottomana renkipoikana, usein kaikkien likaisempien kenttätöiden suorittajana. liittisista syistä, jotta lännen rintama Neuvostoliittoa vastaan vahvistuisi". Millä tavalla tuo Yhdysvaltain sotkeutuminen . EEC-liittoutuman muotoutumisriitoihin tulee vaikuttamaan asian kehitykseen, Se nähtäneen aikoinaan. Tällä kertaa ra-i joiaimme erittelemään niitä talou-' deilisia ristiriitoja, joita EEC-mai den mini.sterineuvoston Brysselis ' sä tekemä «iopimus maataloustuet-, teiden niarkkinain yhteistämisestä, on jo herättänyt ja tulee' edelleen | herättämään. Brysselin maatalou-ssopimus edel lyttää, että v. 1962 elokuun alusta | lähtien talousyhteisömaat ryhtyvät j noudattamaan yhtenäistä tulli- ja ! aionninrajoituspolitiikkaa ulkopuolisiin maihin nähden. Samalla nii- ..en oli 1. 7. 62 lähtien alettava asteittain poistaa kansallisen tuotannon suojaksi rakennettuja tulli- ja tuotannon tukemisjärjestelmiä. Tavoitteena on; että V . 1970 mennessä jäsenmaista muodostuisi yhtenäinen suljettu maatalousmarkkina-alue, jonka sisällä ei olisi mitään kansaLisia raja-aitoja. Käytännössä se' tulee merkitsemään sitä, että jäsenmailla ei ole enää oikeutta itsenäiseen kaupan-käytiin talousyhteisön ulkopuolella olevien maiden kanssa ja kaikki niiden aikaisemmin solmimat kauppasopimukset: kolmansien maiden kanssa täytyy purkaa. Myös jäsenmaiden keskinäistä kauppaa voidaan harjoittaa vain talousyhteisön keskustoelinten luvalla ja säännös-telemänä. Koko ; talousyhteisöalu-eella tullaan harjoittamaan . yhtenäistä maatalouspolitiikkaa, ylläpitämään yhtenäistä tuottajahintatasoa sekä turvaamaan maiden rajoista riippumaton maanosto-oikeus ja työvoiman siirtymisen vapaus. Maataloustuotannon kehittämistä .sekä rationalisoinnin ja kaupan erJistämislä varten muodos,tetaan koko aluetta käsittävä keskuselinten hoitama markkinointirahasto J O . hon varat .saadaan tuontimaksuista ja jäsenmaille asetetuista suoranaisista maksuvelvoitteista. Markkina-alueen sisäisen ja ulkopuolisen maataloustuotckaupan säännöstelyä varten on sopjmukses. sa hahmoteltu verrattain monimutkainen tuontisuojajärjestelmä. O lennaista sille on, että koko markkina- alueella pyritään noudattamaan yhtenäistä tuottajahintata.soa, joka olisi hieman korkeampi kuin maail. mfln markkinahintala.so. Niin jä^ senmaiden keskeisessä kuin sopi.i musmaidcn ulkopuolise.ssakin kau passa pyritään tuontihinnat justeo-raamaan vaihtelevien tuontimaksu jen avulla markkina-alueella vallitsevan yleisen hinlata.son mukai.sek. si. Tuontimaksu miiodostuu kan-desta o.sas(a, kiinteästä ja vaihtuvasta. Edellinen on: siirtymiskau: della 8—13 %:iin tuontihinnasta ju jälkimmäinen vaihtelee eri tuotteil.; la vientimaan tuotantokustannuksista, maailman markkina, ja tuontihinnoista riippuen. Jäsenmaiden ylituotanto pyritään realisoimaan ennen muuta yhteisömarkkinoilla ja tuotannon säännöstelyllä, mutta voidaan myös harjoittaa vientiä so. pimuisalueen ulkopuolelle , markki nointirahastosta maksettavien vien-tipalkkioiden avulla. Talousalueen sisäisen hintatason samankalaista-minen alkaa 1.1. 63 ja ulkopuoliselta kilpailulta suojautumistoiminpi-teet L 8. 62 lähtien. Koko tätä maJitalousjärjestelmää tulee hoitamaan jäsenmaiden edustajista' kokoonpantu ylikansallinen virkakoneisto. Sen huippuna on sopimusmaiden ministerineuvosto ja taloudellinen komissio. Komission alaisena toimii maataloustuotemark. kinolta säännöstelevä ns. Eurooppai lainen tavaratoimisto eVi tuotteiden markkinointia hoitavine toimistoineen (viljat, maitotuotteet^ sokeri, liha, rasvat ja kananmunat). Näiden toimistojen tehtävänä on suorittaa väliintulo ostoja, määrätä ja kantaa tuontimaksuja, myöntää tuontilisenssejä sekä määrätä tuonnin ja viennin yksityiskohdista. Tämän lisäksi muodostetaan vielä tavara-toimistojen alaiseksi jäsenvaltioiden hallitusten edustajista sekä maatai lorden ammatillisten ja intressijärjestöjen edustajista kutakin tuotetta varten erikoiskomissioita neuvojen ja toivomusten esittelyä:varten. Tä. mä ylikansallinen virastohierarkia, jossa määräysvalta on ennen kaik kea Länsi-Saksan ja Ran.skan edus lajilla tulee ennen pitkää hävittämään täydellisesti jäsenmaiden kansallisen isemääräämisoikeuden maatalousolojensa kehittämisen suh teen ja alistamaan maataloustuotan-toedellytyksiltä hieikot alueet johtavien ja edullisemmissa olosuhteissa olevien maiden siirtomaa^alueik si: :. • : . Ylikansallisen maatalousjärjesteU män muodostaminen ei ole voinut tapahtua jo alkuvaiheessakaan-il man syvällisiä ristiriitoja. On vaa tinut lähes kolme . vuotta ennen kuin edes kuutosmaat pääsivät jonkinlaiseen yhteiseen sopimukseen maatalouden asemasta talousyhtei-söjärjestelmässä. Yhteisön muodostamisen runkosopimusta solmittaes sa Roomassa v. 1958 täytyi maata, lous jättää kokonaan sen uilkopuo. lelle, niin sovittamattomina ilmenivät silloin sopimusmaiden eriävät näkökohdat maatalouden suhteen. V. 1959—60 yritettiin ristiriitoja sovitella ns. Manshalt-suunnitelman puitteisiin, mutta tuloksetta. Vasta viime vuoden.kuluessa onnistui j ä . senmaiden monopoliyhtymien hie. roa maatalouden edustajat niin peh meiksi, että tämän vuoden tammi: kuijssa saatiin Brysselin maataloussopimus allekirjoitetuksi. Pitkänä kantona tuossa riidassa on ollut EECn johtavien maiden Länsi-Saksan ja Ranskan, mutta myös osittain Italian maatalousint-ressien yhteensoveltumattomuus. Ranska, talousyhteisön suurimpana maataloustuotteiden vientimaana on vaatinut- - jäsenmailta radikaalista tuontirajoitusten poistamista, alhaisen hintatason .politiikkaa ja yh-tei. sön markkinointirahaston käyt. tämistä ennen muuta varastoinnin ja vientikaupan tukemiseen. Sen sijaan LänsiSaksa, joka on talous yhteisön suurin maataloustuotteiden ostajamaa, halusi suojata kotimaista tuotantoa korkeammalla hin: tatasolla siksi, kunnes kotoinen maatalous on kehitetty omavaraista, solle Ja täysin kilpailukykyiseksi. Tässä suhteessa myös Italia edusti samaa linjaa ja niiden vaatimuikse. na oli, että talousyhteisön markkii noinlirahaston varoja olisi käytettä vä pääasiassa maataloustuotannon ulkonaisen ja sisäisen rationalisoin, nin edistämiseen. Myös järjestelmän ylläpitokustannusten rahoitus oli sitkeän riidan aiheena ranskalaisten pyrkiessä säilyttämään Länsi- Saksan kannettavaksi kustannusten raskaimman taakan. Rahoitusvel-voitteista yimenokauden ajaksi päästiin viimein sellaiseen sopimuk^ .seen. että LänsiSaksan osuudeksi tuli 31 %. Belgian 20,5 % ja Hoi lännin 13 . Ranskan ja Luxem burgin osalta ei ole vielä päästy so. pimuikseen. V. 1970 jälkeen tulee jäsenmaiden suorittaa kaikki tuontimaksut yhteiseen markkinointira hastoon. jolloin niiden suoranaisten ralioitusvelvoitteiden toivotaan a.^. nenevän ja jakautuvan niin että Roflnanian kansantalouden Maaii vapautumisesta oh kulunut 18 vuotta VilESTÖN ELINTASO PARANEE TEOLLISUUDEN RINNALLA Social Credit-puolueen apulaisjohtaja Real Caouette näytti omansa ja myös puolueensa todellisen karvan julistautumalla Hitlerin ja "Mussolinin ihailijaksi. Jouduttuaan lausuntonsa johdosta arvostelun kohteeksi hän selitti tarkoittaneensa mailiittujen suurfasistien toimeenpanemia taloudellisia reformeja. Elokuun 23 päivänä tuli kuluneeksi 18 vuotta siitä, kun Romanian kansa nousi kapinaan Antones-cun diktaattorihallitusta vastaan. Romanian armeija käänsi aseensa saksalaisia valloittajia vastaan ja taisteli siitä sakka Neuvostoliiton armeijoiden rinnalla vapauttaen näiden kanssa oman maansa ja auttanen myös Tshekkoslovakian valloituksessa.: Tämä kapina merkitsi Romanian kansanvallankumouksen alkua ja se l o i pohjan sille kansandemokraattiselle rakennustyölle, jota Ro maniassa on siitä lähtien suoritettu erinomaisin tudoksin. : TAKAPAJUINEN MAA MUUTTUI DYNAAMISEKSI TEOLLISUUS. MAAKSI Entinen Romania oli Euroopan takapajuisimpia maita. Sen teolli suus oli kehittymätöntä ja maataloudessa oli uskomattoman alhainen V. 1938 'Romanian Tietosanakirja" osoitti, että Roomania myy kymmenen mataloustyöläisen tuotteen yhden länsimaisen teollisuustyöläiseii työn tuotetta vastaan. Romanian väestöstä yli 50 % oli lukutaidotonta ja lapsikuolleisuus oli 17 %. Maan vapautumisen jälkeen on tapahtunut - suuri muutos, jota ehkä parhaiten kuvaa YKn taloudellinen katsaus Euroopasta, jossa sanotaan: " . . Romanian talous sijoittuu Euroopan dynaamisimpiin. vuodesta 1950 lukien." Toisena paljon sanovana esimerk kinä voidaan pitää sitä,, että Romanian teollisuus tuotti v. 1961 kahdeksassa viikossa, vajaassa puolessa toista kuukaudessa yhtä paljon tuotteita kuin V . 1938 koko vuoden ai kana ja kuitenkin viimeksi mainittu vuosi mitataan korkeakonjunk. tuurien vuotena. Romanian teollisuustuotannon kas vun vauhti on kahden viimeksi ku luneen vuoden aikana ollut 16 %. Maa joka aikaisemmin toi ulkomailta jokseenkin kaikki tarvitsemansa koneet, tuottaa nyt 80 % tarvitsemistaan koneista ja kuitenkin koneii den tarvekin on suu<nnattomasti kasvanut. Samanlaisia suurtuloksia kuin teollisuudessakin, on saavutettu myös maataloudessa. Kun maassa v. 1938 oli vain vajaa 5000 traktoria, niitä jo tänä vuonna on 54,000 ja mikä parasta, ne ovat kotimaassa valmis tettuja. Maatalouden voimakone-kannan lisääntymisen riniialla ovat luonnollisesti lisääntyneet myös liaikki työkoneet.: Koneellistamisesta ja maatalouden uudelleen organisoimisesta johtuen Romanian vilja ato ylitti viime vuonna 2,6 milj. onnilla sodan edellisten vuosien keskituotannon. '.änsi.Saksan, Italian ja Ranskan o suus on 28 5r, Hollannin ja Belgian '.9 ja Luxemburgin 0,2 pros. Näiden ristiriitojen sovittelu on tllut niin visainen pähkinä, että : Brysselin kokouksessakin ne saatiin -onkinlaiseen ratkaisuun vasta sen aikeen, kun Ranskan edn^tajat esit iviit suoranaisen uhkavaatimuksen että ellei maatalouspulmia ratkaista leidän toivomallaan tavalla, niin Itanska jättää toimeenpanematta tammikuussa toteutettavaksi sovitut yleiset EECn tulialennukset. Vasta se tepsi ja Länsi-Saksan edustajien oli annettava periksi pelastaakseen siten teollisuusmonopoleilleen edullisen EEC-sopimuksen. (Jatkuu) Teollisuuden ja maatalouden tuo. tannon kasvu heijastuu luonnollisesti väestön elintasossa. Viimeis. ten-12 vuoden aikana työväestön reaalipalkka on kaksinkertaistunut ja valtion budjettiin merkityt sosiaali, set määrärahat viisinkertaistuneet. Lukutaidottomuutta ei enää tunneta. Kaikenasteisia kouluja on nyt yli kolmen miljoonan oppilaan.ja opiskelijan käytettäväksi. 7-vuot^- nen pakollinen oppivelvollisuus on yleistynyt ja asteettain siirrytään ^ : \niotiseerir°Kymmenen viimeksi kuuluneen vuoden aikana on asuntoja rakennettu lähes kuudennekselle koko väestöstä. Laajan ja maksuU toman terveydenholtoverkoston ansiosta ihmisten keski-ikä on noussut aikaisemmasta 42 vuodesta (1938 ) 63 vuoteen (1961). TAVOITTEET PÄÄTÄHUIMAAVIA Mu.tta Romaniassa ei suinkaan oi • la saavutettu kehityksen huippua, vaan kuljetaan jatkuvasti eteenpäin. Kuusivuotissuunnitelman puitteissa teollisuuden tuotanto kohoaa vuo. teen 1965 mennessä 2,1 kertaiseksi siitä mitä se:oli v. 1959, maatalon, den tuiDtantoa kohotetaan 70-^ prosentilla j a maatalous saa käyttöönsä suuren määrän uusia tehokkaita koneita; Rakennustyön ehtona Romaniassa kuten muuallakin on rauhan säily* minen. Sen vuoksi Romanian halU. tusvalta ja Romanian kansa toimii jatkuvasti rauhan säilymisen puu.; lesta. Muovitaloja "koerakennetaan" Neuvostoliitossa Moskova. — Muovi rakennusmateriaalina on Neuvostoliitossa laajojen kokeilujen alaisena. Moskovassa rakennetaan parhaillaan yksikerroksista kahden perheen asunta-loa, joka kantavia rakenteita lu-kuunottamtta on muoviaineista. 5. kerroksiee 90 huoneistoa käsittävän muovitalon luonnokset ovat vai, mistumassa Moskovan suunnittelui toimistossa. Kiinallakin atomipommi arvellaan USAssa Washington. —-Yhdysvaltalaiset viranomaiset sanoivat maanantaina että Kiina voisi luultavasti suorittaa ydinräjäytyksen läliikuukausieii aikana. Mutta näiden viranomaisten mu» kaan kestäisi vielä joitakin vuosia, ennen kuin Pekingin hallitus voisi valmistaa todellisia ydinaseita. Arviointi Kiinan mahdollisuuksista ydinaseistuksen alalla ilmoitettiin sanomalehtimiehille Washing-tonissa muutamia tunteja sen jälkeen kun USA ja Englanti esittivät Genevessä uudet ehdotuksensa, joissa pyritään ydinkieltosopimuk-sen aikaansaamiseen Neuvostoliiton kanssa. • •• Se.: että Kiina voisi luultavasti suorittaa ydinräjäytyksen lähikuukausien aikana, ei USA:n viranomaisten mukaan merkitsisi sitä, että Kiina olisi kehittänyt ydinaseiden tuotantojärjestelmän. Kiinan edistyminen arvellaan johtuvan Neuvostoliiton antamasta teknillisestä avusta. PÄIVÄN PAKINA Verouudistuksia liaiuiaan, mutta kenelle? Sen lisäksi, että sodista rikastuvilla isomahaisilla porvareilla on kova tappamisen himo ja halu, heil lä on myös sellainen käsitys, että työtätekevä on ainoa "eläin maail* massa, joka voidaan nylkeä moneen kertaan". Työtekeviä — niin työläisiä ja farmareita kuin muitakin pikkuih. misiä — kynitään ja nyljetään todella moneen kertaan. Heille maksetaan huonoa palkkaa työstä ja heikkoja hintoja tuotteista.— Heitä verotetaan kunnallisesti, maakunnallisesti ja koko maata käsittävästi. Heidän kannettavanaan on sekä välittömiä että välillisiä, tunnettuja ja salattuja veroja. Muitta porvari-sedät eivät ole sittenkään tyytyväisiä Yhä enemmän ja enemmän pi - täisi saada tavallista kansaa kyni. tyksi ja nyljetyksi siten, että porva-risedät ja -tädit tulisivat yhä rik-kaimmiksi « # • Ylläesitetyt seikat tulivat vastustamattomalla voimalla mieleemme lukiessamme viime viikolla Ottawan uutisia, miesä, kerrottiin, että pääministeri Diefenbaker nimittää 5- henkilöä käsittävän kuninkaallisen komissionin, jonka tehtävänä on ve rotusasiuin tiiitkiminen sikäli, että kä.vtetäänkö liittovaltion verotusta riittävän tehokkaalla tavalla tulojen hankkimiseksi valtiolle ja maan ekonomian edistämiseksi , Eipä sillä, kyllä meidän verotus suhteissa on paljon korjaamisen varaa — mutta asia erikseen on, mii lä . tavalla ja missj.. mielessä niitä asioita pöyhitään Yksi keino asian pitkittämiseksi ja vilkastuttamiseksi on se, että nimitetään kuninkaallinen komissioni, joka tutkii asiaa kaksi tai kolme .vuotta, laatii tutkimustensa perus-teellä laajakantoiset asiakirjat ^ mitkä sitten sysätään jonkun virastohuoneen hyllyille pölyyntymään ; Diefenbakerin hallitus on ollut kin tähän asti aika mato kuninkaallisten komissionien nimittämisessä — ja siten on saatu monta päivänpolttavaa asiaa vihreän veran alle hautumaan Mutta kysymys ci ole kuitenkaan yksinomaan siitä, että kipeästi kai valtavat ja tarvittavat verouudistuk-set voitaisiin lykätä muutamalla vuodella tuonnemmaksi vaan myös siitä, kenen hyväksi muutosehdotuksia tehdään Suuren rahan eduistajat,. kansalli sen kauppakamarin presidentti W. S. Kiikpatrick, ovat jo tervehtineet' sia tätä kuninkaallisen komissionin nimittämistä noin nimeensä: "Mikään muu yksi reformi (uudistus) ei lisää enempää yritys- ja ponnisteluarvoa kuin huojennus lamaannuttavista verotaksoista. jotka vievät kolmanneksen ja toisen puo.: lenkin kaikista yrityksistä." Kuten näkyy, kauppakamarin herrojen mielessä on sellaiset "verouui distukset", ja vain sellaiset, jotka huojentavat "yrittäjäin", tahtoo sanoa suurpääoman muutenkin pientä vero-osuutta ja lisää tavallisen kansan verokuormaa. ^ ^ —Tosiasia nimittäin. on, että niin kauan kuin nykyisessä määj;ässä haaskataan kansakunnan varoja va. rustelukilpailuun, tulevat verot jat kuva.sti kohoamaan kaikissa halli- -tusporteissa ja kaikissa muodoissa.' Nykyisten olosuhteiden vallitessa onkin kysymys siitä, että saadaanko suurpääoma maksamaan sille kuulu, van osuus veroista, vai joutuuko tavallinen kansa vieläkin: perusteelli, semmin verokarhujen nyljettäväksi. Ja kysymys ei ole "ainoastaan" työtätekevien eduista, sillä milä enemmän suurpääoma saa verohuo-jennuiksia ja mitä enemmän tavallinen', kansa joutuu maksamaan veroja myös rahamiesten puolesta, sitä pienemmäksi kuihtuu tavallisen kansan ostovoima ja sitä suure.m maksi tulevat ostovoiman puutteen v^uoksi "ylijäämävarastot" sekä työt tömien jonot. Kansakunnan ja valtion todelliset edut vaativat sellaisia verouudistu>k-jotku huojentavat tuvallisen kansan verotaakkaa kautta linjan ja siirtävät verojen maksun suurem, massa määrässä niiden kannettavaksi, joilla on varoja verojen maksa-: miseen, ja jotka ovat tähän asti päässeet verojen. maksusta kuin "koira veräjästä*'. Mitä. me tarkoitamme sanoa tämä: on Suurpääoman miehet ja rouvat tulevat hyvin palkattuine lakimiehi^ neen ja propagandakoneistoineen painostamaan nyt muodostettavana olevaa kuininkaallista komissionia jkalkin mahdollisin keiuoin siinä mielessä, että se tulisi esittämään lisää verohuojennuksia niille omis-tajapiireille, joita muutenkin verotetaan luvattoman vähän. Tässä yhteydessä ei ol« lainkaan syntiä eikä huonoa käytöstapaa o-soittavaa se, vaikka työtätekevät ottaisivat opiksi nylkijöiltään ja tulisivat puolestaan kiinnittämään sekä kuninkaallisen komissionin että koko kansakunnan huomiota siihen, miksi vähäväkisten verotaakkaa bn tuntuvasti huojennettava ja raha-miespiireillekin annettava osansa verojen maksamisvelvollisuuksista. Vaikka eräässä vanhassa työväen-lauilussa sanotaan, että "verot kansan \-erta juovat", niin tosiasia on myös että yhteisvoimin ponnistel. Ien saadaan porvaritkin täyttämään vähän paremmin kansalaisvelvollisuutensa veronmaksujfeh tiimoilta. Känsäkoura.. _
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 4, 1962 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1962-09-04 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus620904 |
Description
Title | 1962-09-04-02 |
OCR text |
Sivu 2 Tiistaina, syysk. 4 p. — Tuesday, Sept. 4, 1962
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A 8 0 R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) • . EstabHshed Nov. 6, 1917
Editor:W. Eklund Manager: E. Suksi
Telephones: Office OS 4-4264 — Editorial OS 4-4265
Published thrice weeUy: Tuesdays. Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Ck). Ltd., 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Advertising rates upon application, translations free of charge.
Authorized as secönd c)ass mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage in cash.
TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $8.00 6 kk. $455 USArssa:
3 kk. 2.50 Suomessa:
1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
- CANADIAN LANGUAGE-P
SYNTYMÄPÄIVIÄ
Päämmisterin Lontoon matka
Kuten uutistiedöissa on kerrottu, pääministeri John
Dieferibaker ja ulkoministeri Howard Green menevät neu-vonantajineien
Canadan hallituksen edustajina Lontoossa
syyskuun 10 päivänä alkavaan Britannian kansojenyhteisön
päämiesten kokoukseen, missä keskustellaan Britannian liittymisestä
Euroopan yhteismarkkinaliittoon eli EEG-järjes-töön,
mikä toimenpide aiheuttaisi Canadalle suuria talousvaikeuksia
ja vaarantaisi maamme poliittista itsenäisyyttä-
• kin.'''
Toivottavaa siis on, että pääministeri Diefenbaker puhuisi
mahdollisimman voimakkaasti EEC-liittoon liittymistä
vastaan, koska mainitusta liitosta pidättyminen olisi sekä
Britannian että Ganadan kansallisetuja palveleva toimenpide.
PääministefiDiefenbakerin. tulisi, mikäli hän pyrkii Lontoossa
edistämään Ganadan parhaita kansallisetuja, vastustaa
EEC-liittoon yhtymistä yhtä hyvin Britannian kuin Ga-nadankin
kohdalta, koska siihen liittoon liittymisestä olisi
pelkää vahinkoa.
, Tosiasia nimittäin on, että EEG-liitto eli Euroopan yh-teismarkkinaliitto
on poliittisluonioinen yhtymä, mikä palvelee
länsisaksalaisten ja ranskalaisten rahamiesten sekä ennen
kaikkea niiden taustamiesten, amerikkalaisten suurpää-omäpiirien
etuja. Ken tätä epäilee, hänen sietää kysyä itseltään,
miksi Yhäysvallat yrittää painostaa sekä Britanniaa
että Ganadaa Euroopan yhteismarkkinaliiton jäseniksi? Selvää
nimittäin on, että Yhdysvallat huolehtii ennenkaikkea
yhdysvaltalaisten rahamiesten eduista. Viimeisimpänä ja ehkä
kouraantuntuvampana esimerkkinä tästä on se kun Yhdysvaltain
hallitus aikoo rajoittaa amerikkalaisten puiitava-rakapitalistien
vaatimuksesta pehmeän puun vientiä Gana-daista
Yhdysvaltoihin vaikka canadalainen puutavara vie
melko vaatimatonta osaa Yhdysvaltain markkinoilla.
Yhdysvaltain hallitus ei siis painosta Britanniaa (ja Ganadaa)
Euroopan yhteismarkkinoihin liittymään > viimeksimainittujen
maiden kansallisetujen — vaan ennenkaikkea ja
nimenomaan Yhdysvaltain imperialismin suunnitelmien ja
tavoitteiden vuoksi. EEG on Yhdysvaltain saneleman sotaisen
NATO-liiton poliittinen kaksoisveli, jonka toiminta kohdistuu
ensikädessä sosialistista maailmanosaa, mutta samalla
myös liiton jäsenmaitakin vastaan, Yhdysvaltain imperialismin
hyväksi.
Kuten tiedetään, Britannian kansojenyhteisön jäsenmailla
on vissejä sopimuksia, jotka antavat jäsenmaille eräitä
tulli- ja muita etuisuuksia kaupankäynnin kehittämisen
ja edistämisen hyväksi. Jos Britannia saataisiin uyt Yhdysvaltain
imperialismin ja brittiläisten suurkapitalistien painostuksen
johdosta liittymään EEGn, se tarkoittaisi sitä. että
nämä kansojen yhteisön jäsenmaiden tuUietuisuudet lakkaisivat
olemasta — ja Canada menettäisi kansantaloudellemme
ensiluokkaisen tärkeitä malaloustuotteiden markkinoita
Britanniassa; Sen lisäksi talousmiehet ovat osoittaneet,
että Britannian, liittyminen EEGn, vaikeuttaisi canadalaisen
lyiJ3'n, sekä puutuotteiden ja kalatuotteiden myyntiä Britanniassa.
Sanalla sanoen, Britannian liittyminen EEGn aiheuttaisi
joukkomittaista työttömyyttä Canadassa samalla kun
meidän maamme joutuisi entistä enemmän riippuvaiseksi
yhdysvaltalaisista markkinoista ja Yhdysvaltain imperialismin
"hyvästä tahdosta"-^ mikäli minkään maan imperialismilla
voi ylensä mitään "hyvää tahtoa" olla. Toisin sanoen
Britannian liittyminen EEGn jäsenyyteen aiheuttaisi maallemme
suuria talousvaikeuksiapa saattaisi Ganadan lisääntyneessä
määrässä Yhdysvaltain isäntä- ja määräysvallan alaiseksi/.
Kaikkien näiden syiden vuoksi me liitymme muihin hyvää
tarkoittaviin, asioista perilläoleviin, patrioottisiin cana-dalaisiin,
jotka toivovat, että pääministeri tulisi Lontoon
matkalla vastustaa tinkimättä ja loppuun asti EEGn jäsenyyteen
liittymistä.
Ketähän sekin auttaa?
Viinieviikkoisissa Ottawan uutistiedöissa kerrottiin, että
pääministeri Diefenbaker on ahkeroinut sen hyväksi, jotta
hänen hallituksensa toimesta voitaisiin esittää syyskuun. 18
pnä New Yorkissa kokoontuvalle YKn yleiskokoukselle päätöslauselmaehdotus,
missä tuomittaisiin Neuvostoliiton "kolonialismi".
Niin kiittämättömänä tätä propagandayritystä kuitenkin
pidetään, ettei pääministerillä sanota olevan erikoisempaa
halua henkilökohtaisesti sen esittämiseen, vaan tehtävä
-annettaneen joko ulkoministeri Greenin tai jonkun muun
v^ienen "kihon" tehtäväksi, mikä palauttaa mieleen tosiasian,
että iloton on käskettävien elämä.
Yrittäessään kalastella Euroopasta sodan jälkeen tähän
maahan tulleiden äärioikeitsopiirien, erikoisesti ukrainalaisten
ja länsisaksalaisten oikeistopiirien kannatusta ja ääniä,
pääministeri Diefenbaker-vaalikampanjassaan vakuutteli, et^
tä hän tulee esittämään YKlIe mainitunlaisen päätöslauselmaehdotuksen.
Sen jälkeen on annettu vihjeitä siitä, että liittohallituksen
viranomaiset ovat ns. "vapaissa maissa" tiedus-^
telleet, missä määrin tällainen ponsiluonnos tulisi saamaan
kannatusta Yleiskokouksen istunnossa. Nyt näyttää siltä, mikäli
Ottawan uutisiin on luottamista, että tämä suunnitelma
aiotaan toteuttaa.
Mutta meidän canadalaisten sietää panna käsi sydämelle
ja kysyä oikein vakavasti, että ketä ja minkälaista asiaa tällainen
päätöslauselma auttaa?
Antaako se yhtään sen leveämpää leipää niille eri kan-sallisuusryhmien
oikeistopiireille, joille pääministeri vaalikampanjan
tuoksinassa "lupasi" tällaisen ponnen esittämistä?
Tai auttaako se rahtuakaan näiden äärioikeistopiirien toivomusten
toteutumista esimerkiksi Liettuan, Puolan tai
John Mäkikangas, Sotith Porcu«
pine, Ont, täyttää keskiviikkona,
syyskuun 5 pnä 72 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Katanga-
Aarne Hulkkonen:
Mäatdlouspolitiikkd
ompastusliiyenä
OSA I
USA ja Englanti
UThantin
ajatuksen takana
Washington. — YKn pääsihteerin
U Thantin esittämä suunnitelma
Katangan yhdistämiseksi Kongoon
'tarjoaa Kongon johtajille mahdollisuuden
erimielisyyksien lopetta
miseen" lausuttiin Yhdysvaltain ulkoministeriön
taholta viime lauan
taina.
Edelleen sanottiin, että Yhdysvallat
tukee U Thantin ponnisteluja
rauhanomaisen ratkaisun aikaansaa
miseksi. kiistassa.
Katangan hallitus perehtyy par.
-haillaan U Thantin ohjelmaan. jok:i
jätettiin osapuolille viime maanantaina,
ja antaa vastauksensa YKn
edellyttämän määräajan kymmenen
päivän kuluessa.
Suuinnitelman mukaan Kongon
keskushallitus valvoisi useita tärkeitä
ministeriöitä, mm. uiko-, puolustus,
ja finanssipolitiikkaa.
Lontoossa ilmoitti Englannin hai
litus lauantaiultana samoin kannattavansa
U Thantin ehdotusta, joka
toteutettuna tekisi lopun- Katangan
irroittautumispyrkimyksistä. Englannin
hallitus katsoo, sanottiin lausunnossa,
että ehdotuksen pitäisi olla
kaikkien osapuolien hyväksyttävissä.
A'ASTALAUSE KIVUSTA
Kivun maakunnan pääministeri
Jean Miruho on sähköttänyt YKn
pääsihteerille U Thantille esittäen
vastalauseensa Kongon pääministe
rin Cyrille Adoulan päätöksen johdosta
pitää Kivun maakunta poik
keustilassa. Usumburasta ilmoitettiin
sunnuntaina.
Miruho sähkötti samanlaisen vas vallat ön kiinnostunut Englannin
talauseen U Thantin «Kongon edus- .iittymisestä EECn nimenomaan po-
Kaikissa EFTA-maissa on käynnissä
voimakas mielipiteen muok--
kaus Euroopan talousyhteisöön,
EEC:hen liittymisen puolesta. Eng-
.anti, EFTA-liittoutuman johtavana
maana on yrittänyt sitkeiden
neuvottelujen avulla porata EEC-maiden
keskeiseen Rooman sopimukseen
aukkoa, josta se voisi pujahtaa
talousyhteisön jäsenyyteen
ja vetää mukaansa muutkin EF-TA-
maat. Tanskan ja Norjan hallitukset
ovat jo ilmaisseetkin valmiutensa
seurata Englannin jälkiä ja
muissa EFTA-maissa, kuten mm.
meiliä Suomessa, elätellään toiveita
mukaan pääsystä jonkinlaisen
ulkojäsenyyden, assosbitumisen
avulla. .
EEC-ikuumetta sairastaville piireille
tuli suurena pettymyksenä
tietosiitä, että heinä-elokuun vaihteessa
Brysselissä käydyt EEC
ministerien ja Englannin edustajan
keskeiset neuvottelut Englannin
liittymisestä EEG:hen eivät vieläkään
johtaneet tulokseen. Neuvottelut
päättyivät Ranskan kielteiseen
asennoitumiseen Englannin
vaatiessa erikoisoikeuksia maataloustuotteiden
ja kansanyhteisön
maiden kaupalle. Mutta osansa siinä
lienee ollut myös puhtaasti poliittisilla
seikoilla. Onhan EEC-liit-toutuman
tavoitteena jonkinlaisen
Länsi-Saksan ja Ranskan monopo-listien
johtaman ja sosialismin maita
vastaan suunnatun vaitaliiton,
•'Euroopan Yhdysvaltojen" muodostaminen,
eivätkä siinä suhteessa
piirustukset käy aivan yhteen Kanaalin
takaisten piirustusten kanssa.
, _ ,.
USAn hallituspiireissä ollaan nyt
huolestuneita. Helsingin Sanomat
Aesi kertoa 8. 8. 62. että presidentti
Kennedy ryhtyisi riidan sovittajaksi
vuoden lopulla mahdollisesti
uudistuvia neuvotteluja varten.
Lehden tietämän mukaan Yhdys-tajalle
Robert Gardinerille. Hän kehotti
U Thantia puuttumaan asioi
hin ja huolehtimaan siitä, että K i vun
laillisia oikeuksia kunnioite
taan ja että Kivua hallitsevat K i vussa
valitut henkilöt.
10 smn korkeudella
kiitava ilmatyynyalus"
Moskova. — Punaisen Sormovon
laivatelakalla Gorkin kaupungin lähellä
on valmistumassa "Radugak-
-si" nimetty ilmatyynyalus", joka
voi 120 km tuntinopeudella kiitää
niin veden kuin karikkojenkin päällä
10—1.5 sentin korkeudella, .'aluksen
kahdesta lentokonemoottorisia
toinen työntää ja toinen muodostaa
ilmatyynyn" rungon alle.
' Ilmatyynyalukset" ovat viime
vuosien aikana joutiineet laajojen
kokeilujen kohteeksi monissa maissa,
mutta käytännössä ensimmäiset
kokeet lienee suoritettu Suomessa,
insinööri Kaarion toimesta parikymmentä
vuotta sitten. Ajatuksen kotimaa
on kuitenkin Neuvostoliitto,
sillä ensimmäisenä tämäntapaisen
aluksen teoreettiset periaatteet esit
ti nykyaikaisen avaruusmatkailuteo-i:
ian uranui:u-taja, venäläinen Konstantin
Tsiolkovski, joka erää.ssä kirjassaan
esitti periaatteen pyörättö-mästä
junasta. Vaunun alustan ja
ratapenkereen väliin kohdistettu
ilmavirta nostaisi vaunua: ja tekisi
mahdolliseksi pyörättömän liikenteen,
selitti hän.
•Raduga" ei ole ensimmäinen
Neuvostoliitossa valmistettu 'ilma
tyynyaluksen ' prototyyppi. Leningradissa
on valmistettu kupoolimal
linen alus. Se muistuttaa ylösalaisin
käännettyä jättiläislaUtasta. Punaisen
Sormovon telakalla laaditaan
parhaillaan piirustuksia 40 paikkaa
käsittävästä 100 km:n tuntinopeu
della kulkevasta "ilmatyynyaluksesta",
kertoo tehtaan pääsuunnittelija
.A. Zhivotovski:
Tshekkoslovakian "yapautta-miseksi"
— suurpääoman hallinnan
uudelleen palauttamiseksi?
Varsinaisten: kansallisetujen
kannalta on syytä meidäa
kaikkien kysyä, auttaako tällainen
propagandatemppu lainkaan
maamme arvovallan ja
maineen nousua ihmiskunnan
enemmistön silmissä, jolla on
ennestäänkin meistä kansakuntana
sellainen käsitys, että
Ottawa toimii kansainvälisellä
arenalla Washingtonin tahdottomana
renkipoikana, usein
kaikkien likaisempien kenttätöiden
suorittajana.
liittisista syistä, jotta lännen rintama
Neuvostoliittoa vastaan vahvistuisi".
Millä tavalla tuo Yhdysvaltain
sotkeutuminen . EEC-liittoutuman
muotoutumisriitoihin tulee vaikuttamaan
asian kehitykseen, Se nähtäneen
aikoinaan. Tällä kertaa ra-i
joiaimme erittelemään niitä talou-'
deilisia ristiriitoja, joita EEC-mai
den mini.sterineuvoston Brysselis
' sä tekemä «iopimus maataloustuet-,
teiden niarkkinain yhteistämisestä,
on jo herättänyt ja tulee' edelleen |
herättämään.
Brysselin maatalou-ssopimus edel
lyttää, että v. 1962 elokuun alusta |
lähtien talousyhteisömaat ryhtyvät j
noudattamaan yhtenäistä tulli- ja !
aionninrajoituspolitiikkaa ulkopuolisiin
maihin nähden. Samalla nii-
..en oli 1. 7. 62 lähtien alettava asteittain
poistaa kansallisen tuotannon
suojaksi rakennettuja tulli- ja
tuotannon tukemisjärjestelmiä. Tavoitteena
on; että V . 1970 mennessä
jäsenmaista muodostuisi yhtenäinen
suljettu maatalousmarkkina-alue,
jonka sisällä ei olisi mitään
kansaLisia raja-aitoja.
Käytännössä se' tulee merkitsemään
sitä, että jäsenmailla ei ole
enää oikeutta itsenäiseen kaupan-käytiin
talousyhteisön ulkopuolella
olevien maiden kanssa ja kaikki niiden
aikaisemmin solmimat kauppasopimukset:
kolmansien maiden
kanssa täytyy purkaa. Myös jäsenmaiden
keskinäistä kauppaa voidaan
harjoittaa vain talousyhteisön
keskustoelinten luvalla ja säännös-telemänä.
Koko ; talousyhteisöalu-eella
tullaan harjoittamaan . yhtenäistä
maatalouspolitiikkaa, ylläpitämään
yhtenäistä tuottajahintatasoa
sekä turvaamaan maiden rajoista
riippumaton maanosto-oikeus
ja työvoiman siirtymisen vapaus.
Maataloustuotannon kehittämistä
.sekä rationalisoinnin ja kaupan
erJistämislä varten muodos,tetaan
koko aluetta käsittävä keskuselinten
hoitama markkinointirahasto J O .
hon varat .saadaan tuontimaksuista
ja jäsenmaille asetetuista suoranaisista
maksuvelvoitteista.
Markkina-alueen sisäisen ja ulkopuolisen
maataloustuotckaupan
säännöstelyä varten on sopjmukses.
sa hahmoteltu verrattain monimutkainen
tuontisuojajärjestelmä. O
lennaista sille on, että koko markkina-
alueella pyritään noudattamaan
yhtenäistä tuottajahintata.soa, joka
olisi hieman korkeampi kuin maail.
mfln markkinahintala.so. Niin jä^
senmaiden keskeisessä kuin sopi.i
musmaidcn ulkopuolise.ssakin kau
passa pyritään tuontihinnat justeo-raamaan
vaihtelevien tuontimaksu
jen avulla markkina-alueella vallitsevan
yleisen hinlata.son mukai.sek.
si. Tuontimaksu miiodostuu kan-desta
o.sas(a, kiinteästä ja vaihtuvasta.
Edellinen on: siirtymiskau:
della 8—13 %:iin tuontihinnasta ju
jälkimmäinen vaihtelee eri tuotteil.;
la vientimaan tuotantokustannuksista,
maailman markkina, ja tuontihinnoista
riippuen. Jäsenmaiden
ylituotanto pyritään realisoimaan
ennen muuta yhteisömarkkinoilla
ja tuotannon säännöstelyllä, mutta
voidaan myös harjoittaa vientiä so.
pimuisalueen ulkopuolelle , markki
nointirahastosta maksettavien vien-tipalkkioiden
avulla. Talousalueen
sisäisen hintatason samankalaista-minen
alkaa 1.1. 63 ja ulkopuoliselta
kilpailulta suojautumistoiminpi-teet
L 8. 62 lähtien.
Koko tätä maJitalousjärjestelmää
tulee hoitamaan jäsenmaiden edustajista'
kokoonpantu ylikansallinen
virkakoneisto. Sen huippuna on sopimusmaiden
ministerineuvosto ja
taloudellinen komissio. Komission
alaisena toimii maataloustuotemark.
kinolta säännöstelevä ns. Eurooppai
lainen tavaratoimisto eVi tuotteiden
markkinointia hoitavine toimistoineen
(viljat, maitotuotteet^ sokeri,
liha, rasvat ja kananmunat). Näiden
toimistojen tehtävänä on suorittaa
väliintulo ostoja, määrätä ja kantaa
tuontimaksuja, myöntää tuontilisenssejä
sekä määrätä tuonnin ja
viennin yksityiskohdista. Tämän
lisäksi muodostetaan vielä tavara-toimistojen
alaiseksi jäsenvaltioiden
hallitusten edustajista sekä maatai
lorden ammatillisten ja intressijärjestöjen
edustajista kutakin tuotetta
varten erikoiskomissioita neuvojen
ja toivomusten esittelyä:varten. Tä.
mä ylikansallinen virastohierarkia,
jossa määräysvalta on ennen kaik
kea Länsi-Saksan ja Ran.skan edus
lajilla tulee ennen pitkää hävittämään
täydellisesti jäsenmaiden
kansallisen isemääräämisoikeuden
maatalousolojensa kehittämisen suh
teen ja alistamaan maataloustuotan-toedellytyksiltä
hieikot alueet johtavien
ja edullisemmissa olosuhteissa
olevien maiden siirtomaa^alueik
si: :. • : .
Ylikansallisen maatalousjärjesteU
män muodostaminen ei ole voinut
tapahtua jo alkuvaiheessakaan-il
man syvällisiä ristiriitoja. On vaa
tinut lähes kolme . vuotta ennen
kuin edes kuutosmaat pääsivät jonkinlaiseen
yhteiseen sopimukseen
maatalouden asemasta talousyhtei-söjärjestelmässä.
Yhteisön muodostamisen
runkosopimusta solmittaes
sa Roomassa v. 1958 täytyi maata,
lous jättää kokonaan sen uilkopuo.
lelle, niin sovittamattomina ilmenivät
silloin sopimusmaiden eriävät
näkökohdat maatalouden suhteen.
V. 1959—60 yritettiin ristiriitoja sovitella
ns. Manshalt-suunnitelman
puitteisiin, mutta tuloksetta. Vasta
viime vuoden.kuluessa onnistui j ä .
senmaiden monopoliyhtymien hie.
roa maatalouden edustajat niin peh
meiksi, että tämän vuoden tammi:
kuijssa saatiin Brysselin maataloussopimus
allekirjoitetuksi.
Pitkänä kantona tuossa riidassa
on ollut EECn johtavien maiden
Länsi-Saksan ja Ranskan, mutta
myös osittain Italian maatalousint-ressien
yhteensoveltumattomuus.
Ranska, talousyhteisön suurimpana
maataloustuotteiden vientimaana on
vaatinut- - jäsenmailta radikaalista
tuontirajoitusten poistamista, alhaisen
hintatason .politiikkaa ja yh-tei.
sön markkinointirahaston käyt.
tämistä ennen muuta varastoinnin
ja vientikaupan tukemiseen. Sen
sijaan LänsiSaksa, joka on talous
yhteisön suurin maataloustuotteiden
ostajamaa, halusi suojata kotimaista
tuotantoa korkeammalla hin:
tatasolla siksi, kunnes kotoinen
maatalous on kehitetty omavaraista,
solle Ja täysin kilpailukykyiseksi.
Tässä suhteessa myös Italia edusti
samaa linjaa ja niiden vaatimuikse.
na oli, että talousyhteisön markkii
noinlirahaston varoja olisi käytettä
vä pääasiassa maataloustuotannon
ulkonaisen ja sisäisen rationalisoin,
nin edistämiseen. Myös järjestelmän
ylläpitokustannusten rahoitus oli
sitkeän riidan aiheena ranskalaisten
pyrkiessä säilyttämään Länsi-
Saksan kannettavaksi kustannusten
raskaimman taakan. Rahoitusvel-voitteista
yimenokauden ajaksi
päästiin viimein sellaiseen sopimuk^
.seen. että LänsiSaksan osuudeksi
tuli 31 %. Belgian 20,5 % ja Hoi
lännin 13 . Ranskan ja Luxem
burgin osalta ei ole vielä päästy so.
pimuikseen. V. 1970 jälkeen tulee
jäsenmaiden suorittaa kaikki tuontimaksut
yhteiseen markkinointira
hastoon. jolloin niiden suoranaisten
ralioitusvelvoitteiden toivotaan a.^.
nenevän ja jakautuvan niin että
Roflnanian kansantalouden
Maaii vapautumisesta oh kulunut 18 vuotta
VilESTÖN ELINTASO PARANEE
TEOLLISUUDEN RINNALLA
Social Credit-puolueen apulaisjohtaja Real Caouette
näytti omansa ja myös puolueensa todellisen karvan
julistautumalla Hitlerin ja "Mussolinin ihailijaksi. Jouduttuaan
lausuntonsa johdosta arvostelun kohteeksi
hän selitti tarkoittaneensa mailiittujen suurfasistien
toimeenpanemia taloudellisia reformeja.
Elokuun 23 päivänä tuli kuluneeksi
18 vuotta siitä, kun Romanian
kansa nousi kapinaan Antones-cun
diktaattorihallitusta vastaan.
Romanian armeija käänsi aseensa
saksalaisia valloittajia vastaan ja
taisteli siitä sakka Neuvostoliiton
armeijoiden rinnalla vapauttaen näiden
kanssa oman maansa ja auttanen
myös Tshekkoslovakian valloituksessa.:
Tämä kapina merkitsi Romanian
kansanvallankumouksen alkua
ja se l o i pohjan sille kansandemokraattiselle
rakennustyölle, jota Ro
maniassa on siitä lähtien suoritettu
erinomaisin tudoksin. :
TAKAPAJUINEN MAA MUUTTUI
DYNAAMISEKSI TEOLLISUUS.
MAAKSI
Entinen Romania oli Euroopan
takapajuisimpia maita. Sen teolli
suus oli kehittymätöntä ja maataloudessa
oli uskomattoman alhainen
V. 1938 'Romanian Tietosanakirja"
osoitti, että Roomania myy kymmenen
mataloustyöläisen tuotteen yhden
länsimaisen teollisuustyöläiseii
työn tuotetta vastaan. Romanian
väestöstä yli 50 % oli lukutaidotonta
ja lapsikuolleisuus oli 17 %.
Maan vapautumisen jälkeen on tapahtunut
- suuri muutos, jota ehkä
parhaiten kuvaa YKn taloudellinen
katsaus Euroopasta, jossa sanotaan:
" . . Romanian talous sijoittuu Euroopan
dynaamisimpiin. vuodesta
1950 lukien."
Toisena paljon sanovana esimerk
kinä voidaan pitää sitä,, että Romanian
teollisuus tuotti v. 1961 kahdeksassa
viikossa, vajaassa puolessa
toista kuukaudessa yhtä paljon tuotteita
kuin V . 1938 koko vuoden ai
kana ja kuitenkin viimeksi mainittu
vuosi mitataan korkeakonjunk.
tuurien vuotena.
Romanian teollisuustuotannon kas
vun vauhti on kahden viimeksi ku
luneen vuoden aikana ollut 16 %.
Maa joka aikaisemmin toi ulkomailta
jokseenkin kaikki tarvitsemansa
koneet, tuottaa nyt 80 % tarvitsemistaan
koneista ja kuitenkin koneii
den tarvekin on suu |
Tags
Comments
Post a Comment for 1962-09-04-02