Vapaus, August 31, 1954

              mmmM
M i e l i i mmm
m»
« i i i
mg
mk
mmm
'V V i
pii
te
'.Tiistaina, elokuun 31 p, ~ Tue$day, August 31,1954
PAUS
»4 »*»ir- e, 1917. Aatlunizad
M ceepnd eta», msUJbr U» JPOf»
Office TtepasuaenU Ottam. Fol^f
tUbed ^ tbzloe veddy: Taeaäan
^^nnrMbya andSattirdaj?
. AiSmbliig Cooip»>7X't<L. at lOO*»»
E, BtiUL BdUor W. «Irtnnrt M«fltTig
*atteaw;,<go» gpdlmry, OntMto>
Advertldag ntes tipon jvp]ijnti(£
naailatlon ftte of duigct.
1 «k, 7J(X» 0 k k : t .^
tkk. 2 25
nunmOcdiM: i vk. «flo 6 kk.
- lvk.&6O0kk;475
Työnpäivänä 1954
^ - ''Vanhan ja arvokkaan tradition mukaisesti liittyy Vapaus-Ieh-työnpäivän
viettoon.
/ : " Ollessamme vakuuttuneita siitä, että oman alansa unioihin kuu-
' ;*}'"J»Vät'täkäIäiset maanmiehemipe osallistuvat aktiivisella"tavalla työn-
^/^^äivän juhliin ja kulkueisiin, haluamme myös kiittää lehtemme uutv
' " t em avustajia^ joiden yhteistyön avulla on voitu tämä eriköisnume*;
'^;!«remme valmistaa työnpäivän' kunniaksi.
Canadan työtätekevällä väestöllä onkin täysi syy juhlia ja esittää
1'iiusia'vaatimuksia kansakuAnan onnen ja menestyksen puolesta tänä
V r^JlXÖnpäivänä.
/Kun muistetaan se tosiasia, että viime huhtikuussa oltiin hius-
''f')LäsvsA varassa sotaan joutumassa — Yhdysvaltain asevoimat olisivat
"silMtrsekaantuneet Indo4(iinan sotaan, ellei maailman yleinen mie-t/
ijpide olisi saanut sitä viime hetkessä estetyksi — niin silloin voidaan
- „, todellakin ilmaista kiitollisen mielipiteemme siitä, että «odah vaaraa
on saatu vähennetyksi ja kansainvälistä jännitystilaa huojennetuksi.
Tietoisuus siitä,^ että yleisen mielipiteen painostuksella saatiin sota
l ^Jpp^Jetjuksi Koreassa ja Indo-Kiinassa, antaa suurille kansanjoukoille
' . i -myös luottamusta siihen, että muutkin kansainväliset ongelmat voi<
!/i4dafin<Rauhanvoimien joukkotoiminnan myötävaikutuksella ratkaista
Tiyhahomaisella tavalla neuvottelupöytien ääressä.
, '"fl*'','!i'!älkka kysymys kansainvälisen rauhan säilyttämisestä ja kan­sainvälisen
jännitystilanteen huojentamisesta onkin ylimpänä laajojen
f ' ' Jcansan joukkojen mielissä, niin siitäkin huolimatta työnpäivän juh-
• \, iissä ja kulkueissa kiinnitetään erikoishuomiota Canadan kansallisiin
~ -}* suurfej^symyksiinj ja ensikädessä työttömyysvaaranj Kaik-,
* kiall^ Inissa työnpäiväjuhlia ja kulkueita järjestetään, esitetään myös
1 vaatimuksia työmahdollisuuksien lisäämisen puolesta siten, että lyhen-
, I netääa työpäivää, järjestetään kansallisia rakennustöitä, mukaanlu-
\ kien^Sl, Lawrence joen syvän vesitien rakentaminen Canadan" alueel-
\ \ le, j£t'')>'hdytään kauppasuhteisiin kaikkien maiden kanssa, jotka ha<
•< \ 3uayat.0£ta3 varastoihimme kertyneitä koneita Ja muita tavaroita,
' * j Työnpäivänä esitetään mahdollisimman voimakkaasti näitä vaa-
^ » timuksia työtätekevien olosuhteiden parantamiseksi mutta' näipä
' I vaatimukset edustavat samalla koko maan ja kansakunnan parhaita
\ etuja.' ^iksi meillä on kaksinkertainen syy osallistua työnpäivänä
' pidettäviin työläisten juhliin ja mielenosoituksiin.
Mita Imtoriä opettaa
W2
jn jälkeeni
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ,
lohn Koiral» TatzvemstA, Oat.
täyttää 75 vuotta syysliuun 3 paä.
" Yhdymme sukulaisten Ja tuttavien
onnentoivotuksiin.
Kysymyltsiä ja
vastaiiksia
SIVIILIAVIOLIITTO
Kysyniys; Voitteko sanoa, ntltä
aviomies Ja aviovaimo lupaavat tpirien
toisilleen kun:heidät vihitään Ontar
rlon ; maakunnassa voimassa olevan
sivliliavloliittolain mukaisella tavalla?
Onko totta, että sivilllavloliltossarcle-vien
o n helpompi sSada avioero kuin
niiden. Jotka on vihitty uskonnollisten
menojen mukaisella' tavalla? — . V a ­pauden
lukija.
Vastaus: Aviscron saanti el ole y h ­tään
helpompi tai valkeampi sivilli-avioliltfolain
perusteella vihittyihin
nähden.
iSivilliavioUittoseremonia on kahden
toäistaJah.<la • tuomarin^^K^
seuraavanlainen:
Kumpikin vihittävistä antavat seu­raavanlainen
englanninkielisen Julisr
tuksen:
: " I do solemnly declare that I d o not
khow o£ äny lawf ui Impediment why
i ; (Jussi Tuominen or M a l j a Kataja)
may not be Joined In matrimony to
(Jtelja Kataja fcr Jussi Tuominen.*!'
'sen Jälkeen kumpikin sanovat tol-^
nen toislUecn;
\ "I call uprin these persöns here pre-sent
to wi'tness that i (Jussi Tuomi­nen
or Maija Kataja) do take thee
(Malja K a t a j a or Jussr Tuominen) to
b e n f y ]awful wedded wife (or hus-band>."
Sen jälkeen tuomari sanoo:
•1, Henry Brown, pollcemaglstrate
(or judge*of the dlstrlct of Sudbury)
by vlr tue of: the powers vested i n rae
by the Marriage Act, do hereby pro-hounce
you. Jussi .Tuominen and Mai?
Ja Kataja to be husband and wife."
Kuten edelläolevasta selviää ei
kumpikaan osapuoli lupaa toinen t o i ­silleen
mitään muuta kuin ottaa toi­nen
'toisensa "lailliseksi" aviopuoU-sdkseen.
" ' " '
Suursodan ensinä^^tös
Mitä muut sanovat
siitä syystä; että V
; . j ; Yhdysvaltain i^permUStl^n ^^.tfi^Iqi^^ parhaillaan, kaikin
1 ' r o a h d o i l i s m keinoin !miio<iostaa uutta sot^ittoar, jolle on annettu kau-j
niiltä kajahtava^nimi:^ Euroopan puolustusylfteisö — vaikka ilmei­si
sestikin sen'nin^nfpitäi^'^ olla: Euroopan hyöMkäysyliteisö, mikä on
l suunnattu sosialisi^ia/tleUä olevia maita, vastaan.
i Historia kertoo, meille jmiten ensimmäisert maailmansodan edellä
; muodostettiin saksalats-itävaltalainen sotaliitto, joka laajeni sitten
I kolmen vallan liitoksi kun-Italia vedettiin'niiikaan siihen. Tämän
\ kolmiliiton vastapainoksi muodostettiin sitten Joinen sotaliitto Rans-r
kan ja Venäjän kesken, josta muodostui n.s. Entente kun Englanti
\ vedettiin siihen mukaan. Pian näiden kahden vastakkaisen sotaliiton
) I muodostamisen jälkeen syntyi sitten ensimmäinen maailmansota.
: Toisen maailmansodan edellä ryhdyttiin jälleen muodostamaan
t sotaliittoa. Kaikkihan me vielä muistamme Berlinin ja Roomay
DC akselin, mikä myöhemmin laajennettiin Kominternin vastaiseksi sopi-
* mukseksi, jonka allekirjoittivat Hitlerin Saksa, Mussolinin Italia ja
l militaristmen Japani. Juuri tämä "puolustusliitto" johti toiseen
s V maailmansotaan 'koska se oli tode
* liitoksi.
\ Pian toisen maailmansodan päättymisen jälkeen ryhdyttiin muo-
'"•dostamaan uusia sotilaallisia liittoja \Vall Streetin imperialismin toi-
^ mesta. Useita vuosia sitten syntyi sen johdosta ns. Pohjois-.\tlantin
* maiden puolustusliitto, mikä ei ole mikään puolustusliitto vaan varsin
I ; on ilmeisesti suunnattu
Neuvos tiellä olevia maita vastaan, ^Tä-iij
män liiton toimesta on suoritettu ns. lännen maiden keskuudessa en-
?| / nenkuulumattoman voimakasta j a laajaa sotaan valmistumista j a Eu-
* roopan maista on muodostettu linnoitettu sotaleiri kun Yhdjfevaltain"
j soliladlisia tukikohtia on rakennsttu Xeuvostoliiton ja kans^n^lemo-it
kratian maiden rajojen läheisyyteen.
» Koska Saksa ei ole osalliseiia tässä Pohjois-Atlantin sotal;iitossa
I olisi se saatava tavalla tai Joisella mukaan siihen. Sitä varten on
* kehitetty ^ehdotus ns. Euroopan puolustusyhteisön muodostamisesta;
i i i ; jokamerkitsisi myöskin ^ k s a n sotilaallisen mahdin elvyttämistä; m
J kä muodostaa* vakavan, vaaran koko Euroopalle mu tt^ erikoisesti
{ Länsi-Saksan naapurimaille, ja jonka johdosta Ranskassa vallitsee
yleinen hermostuneisuus.st^ parlamentti on toistaiseksi tor-fyJunutvYhdysvaltain
taholta harjoitetun ankaran painostuksen J a on
I Jcieltäantynyt ratifioimasta:;teht3'ä s nykyiset mer-
1 kit vISdaävat siihwi, että tämä viimeisin sotaliittosuunnitelma on äjau-^;
* t u n i ^ k a r i l l e . ' ^ > • • - >. < > .
^ .i^Mnjniitelt^jti tarl?oitu^sena on saada Euroopan mannermaalle;
^ | v a i k l ^ , S e i l o n e n p i i t t a a m a t o n yhteinen sotilaalli-
] nen ^ti(>,'^j(>li|°oIisi y^tem'^ armeija ja joka muodostaisi Euroopan
J mannerm|asta'sellaisei>Vlei$en sotaleirin missä siihen kuuluvien mai-
>« den valtiofltnen'toiminta miitätöitäisiin. 'Sellainen ylivaltio ja sen '
« , armeija olisi^ta^P^^Iitiett sitä uutta sotaa varten mitä sutitinitelldan
4 f s ^ ^ olevia maita vastaan, mutta suunnitelmat edellyttä-
?J vät < myöskui, että sitä voitaisiin käyt tää tarpeen vaatiessa ''levotto-
* muuksien sattuessa tai uhatessa jonkin jäsenvaltion alueella Euroo-
* passa", mikä merkitsee selvemmin sanoen sitä, että tämän armeijan
m! kukistaa kaikenlainen kansan "kapinallisuus-, aina
« lakoista lähtien hallitusten kukistamiseen saakka. (Mutt# kaikkein
i' ' vaarallisin puoli tässä yhteydessä on se, että koko ''Euroopan puo-
*( iustusyhteisösopimus" on Saksan imperialismin uudelleen aseistami­sen
"perhona. Tarkoitus on mainitun sopimuksen avulla saada 12
saksalaista divisionaa Euroopan {juolustusyhteisön, eli tarkemmin s a - ' "
n(>en;Yhdysvaltainy]ipäällystön palvelukseen. ^^^^^^S^
miuodoin johtava sotilasvalta i^fEuroopan puolustusyhteisössä" ja tä- '
S Y Y ON H A L L I T U K S E N ;
"Dramaattinen tosiasia, jota. sano­malehdet
Ja radio eivät voi kieltää
(vaikka yrittävätkin harhaanjohtaa
yleistä mielipidettä tosläsiain s u h -
ten) on se'minkä i p P : n valtuuskun­ta
esitti Ottawasgai 1 Tämä tosiasia
on se, että kansainvälisten koskien
kanavarakennus, meritien avainkoh­ta;
annettiin USA:lie vain siksi, et­tei
Canada käyttänyt oikeuttaan tä­män
tärkeimmän -kanavan rakenta­miseksi
. . . " — Canadian Tribune;
SAMAA S A K K I A OVAT K A I K K I
. AFL j a C IO syyttävät repub­likaaneja
Jättäen mainitsematta, et­tä
jotenkin puolet senaattoreista ja
kongresslmlehistä on demokraatteja,
joista suurin osa kerskuu sillä, että
he tukevat Eisenhowerln; ohjelmaa
paremmin kuin republikaanit."
— Työmies-Eteenpäin.
Htumauta, vrytk. h mä iMBi^";
koloneeU M vttotts Oiii 4be^
maat<iiert» J» iBaanm»nhi«torial
liacsta säfväd^ik, Joltt cdettäneide^
InnnneMeo |» ii!l^tl(umuu^'
fen polifftfftcni (at*al>t<nnien Jittf^
pennofcam»,Johti. Hitlerin-;l>yök-!;^|
fcäykseen.. Pnolaa 'vaslaah v;ia t«ln,/'
tm: maa|hnan<odapj-alltaiglseen^^:
Syyirilu % ^ao^vSOi aamirtiäinäritttä j .
klo 5.30 natsien leptoase aloiftlf
Puolan katqitmkfen U^, meatotuami
knkslen blrvUlävät: maasapin»^^
^ tnksei. Samobln aikoihin; ;saan-^j§j
nUleen 70—«> natatiUvioona^^
ylitti Puolan rajat |Ki|>JP^euä||
lännessä ja: eteläsivpansssridi-^.
: visioenien; J«Atttmina.^;Mar8^adpiv ^
Bydx-SndflynvJa « e v e r s t i K B M i d n | ^
feodaalls-faslstinen haliintoko-~.
neisto lohistoi Jiämmäs^fäväUä^vr
n o p e o d d l a ja helppoudella. jKoI-m
c s t t i i l l u M s a heidän )1,5^
nan miehen vahvuinen armelJan-V
: sa ' o U lakannut olemasta' ja sfl-';'
loin 34-niilJoonainen Pnolan kan-, .
sa j o a t o n n t natsien Ja Grcsta-pon
knolettavaan o t t e e s e e n , Josfa
sen vapautti vasta nedvostoar"
neljän voitto.
ESINÄYTÖKSIÄ
Mitkä olivat:ne :tapahtumat, 'jotka
johtivat Puolan järkyttävään jnurhe-näytelmään?
Heti aluksi on koroistet^^
tava. < että Hitlerin koko poliittisen
toiminnan kaikkein tärkeimpänä t a ­voitteena
oli Drag nach Östen ^ —
timlreutuxninen Itään.* ;Tämän.vt^
keutumisen tiellä olivat.voimakkaim­pina
esteinä (Puola' j a ^ Tshekkoslova­kia,
Joiden ^valtiollisen, olemassaolon
tuhoaminen oli-Hitlei-in :idänek5pan-slon
ehdoton edellytys. Toiseksi: on:
korostettava, että: alkuvaiheena;'id^
suuren ristiretken aloittamiseen . - H i l ­ler
katsoi välttämättdmäksi Länai-
Euroopan .tuhoamisen ' välttääkseen
siten kahden rintaman sotaa Jaksaa-,
dakseen läntisen sotaretken <: a i W i a
armeijoilleen tueksi Tshekkoslovakian
teollisuuden Ja Puolan maatalouden
muodostaman -voimakkaan selustan;
sekä sitten tehokkaat lähtöasemat,
kun idän seikkailun hetken oli >mää4
rä kolttaa. Kolmanneksi on .todetta-;
va, että näitä Hitlerin aivoituksia^ tin­kivät
ihmeellisellä tavalla Chamber-^
lanln Englanti J a ,'Daladier'n Ranska]
Jotka. i uskomattomalla' /poliittisella"
typeryydellään;; kyynillisyydellään i Ja
miiviudellaan: heittivät: ensin ipiened
liittolaisensa Tshekkoslovakian Ja; slt4.
ten. > 'jSutu-emman-:: llittokumppanins^
Puolan 'Hitlerin divisioonien' Ja mus<t
tien S3-kaartien: raadeltaviksi. :MUn<{
Töinen maailmansota alkoi syy sk» 1
viisitoista vuotta takaperin
Max Reiman joutunut
vainottavien listalle
.Bonn. — tiänsi-Saksan kommunis­tien
johtaja (Max iReimannon mää­rätty
pidätettäväksi, kerrotaan CBon-nissa
asioista perillä olevalta taholta.
Sy}'tä el tiedetä.
Länsi-Saksassa kerrottiin lauantal-iltana,
^ että 'Reimannia syytetään
'/maanpetoksen valmisteluista".: Hä­nen
piti lauantaina puhua Joukkoko­kouksessa
Hampurissa, mutta -hän el
saapunut paikalle.
;Itä-Saksan tietotoimiston ADN:n
mukaan - iReimann on parhaillaan
kunniavieraana iLeipziglssä pidettä­villä
:suurilla voimistelu- Ja urheilu­juhlilla.
mittain rajoittunut vain Tshekkoslor
vakiaan. ;vaan ,slitä.^lähtivät -langat,
jotka" * myöhemmin^. 'johtivat^-J^iÄaan
kiikistumiseearja viime jcädessä myps
Ranskan ^ luhiatiuniseexi.' |iv^iini(ä>eii!s|a~
Daladler^ el allekirjoittanur ' vain
Tshekkoslovakian; kuolemantuomiota,
vaan my'Ss :Oman,im^än$W^ kiioHmäii^
tuomion.
Rydz-iSmlglyn:: ja Beckin - Puolan
murhenäytelmän esinäytökset näytel-tiiiv
siis jo V , 1938 Miinch^nin FUhrer-hausissa.
Onhan yleisesti - tunnettu,
että Miiiichenin sopimus syysk. 29.
pltä 1938 merkitsi Hitlerin terrori-taktiikan
.^suturlnt^ siihenastista voit­toa.
Sopimuksella länsivallat yrittivät,
kuten kaikki .tiedämme, suunnata
Hitlerin Saksan;; sotilaallista; J a po^
lilttista ekspansiota Itaan.: Neuvosto­liittoa;
vastaan; Ja; yllyttää ruskeita
divisioonia marssimaan ; Moskovaan,
Leningradiin 3"a Bakuun. Polltukas-i
saan ja dlplimatiassaan harrastelijan;
asteella olevina Chamberlainm ja
Daladier'n päähän ei tietenkään päl-.
kähtänyt sellainen mahdollisuus, että
turmio tulisi: ensin j a odotettua a i ­kaisemmin
kohtaamaan juuri heitä
itseään. Heidän kyynilliset poliitti­set
laskelmansa, heidän täydelliset Ja
traagilllset erehdyksensä tulivat mak­samaan
miljoonien-ihmisten hengen.
F,'kä siinä kaikki. Neirvostoliitto oli
kauan työskennellyt: suuren fasismin-vastaisen
liittoutuman luomiseksi H i t ­lerin
hilhtsemlstä j a toisen maail-manscdan
ehkäisemistä silmällä p i ­täen.
Munchenin sopimus, Tshekkos­lovakian
ja Puolan heittamhien Hitle­rin
uhrialttarille meridtsi kaiken tä-r
män työn tuhoamista. '
• f - ,f >' -
HITLER ALOITTAA SHAKKI-
' ' SOBTONSA
K u n T^me^os]cn;äkian valtioyhter
nälsyys Chamberlaihin' ja:.'Daladiet?h:
suostumulESella'-raadeltiin'kappaleik-jsi,
vilmestyl^saalilnjakoon'nörSs Rydz-'
Smiglyn 'ja.^.Beckin Puola anastaen
Tshekkoslovakialta a!'e8chenin Tikkaa
teoUisuus- ja kivihillilaakion. Jolla
asui 240,000 ihmistä,' heistä vain k o l ­mannes
publal^ia:«Näin PuolaiiFval-tiaat'
aivan ^-traagillisen tuhonsa' Icyn-nyksellä
olivat ajattelemattomasti an-;
taneet Hitlerille moraaliset- edelly­tykset
j a tekosyjm aiheen samanlais­ten
anastusvaatlmukslen esittämiseen
Puolalle. Hitler ei viivytellytkään,
vaan käytti- h e t i tarjoutunutta tilai-.
suutta hyväkseen.
Jo lokakf 24, pna 1938 Ribbentrop
ehdotti Puolan Berliinin-suurlähetti­lään
Josef-Lipskln; välityksellä; Rydz-
Smiglylle ' J a Beckille Danzigin p a ­lauttamista
Saksan .yhteyteen sekä
ekstraterritoriaalislaoikeuksia; nautti-r
van valta-rja rautatien luomista Puo-;
lan käsrtävän' poikki. Puolan valtiaat
hylkäsivät ^Ribbentropin^ vaatimukset
Saksa pysyi vaatimuksessaan.: Beck
vieraili. tanjniikuussa 1939 ;3erchten-
£gadenlssa,^> Ribbentrop j Varsovassai
mutta ilman tuloksia. / Tapahtumat
alkoivat kehittyä..Maaliskuussa 1939
Hitler miehitti-Tshekkoslovakian: Ja
sijoitti- :armeijansa ^Puolaavastaan
koko ; Puolan etelärajan pituudelta.
MiehittämäUä Memelin ja sohnla-malla
hyökkäämättömyyssopimuksen
L i e t t i ^ n : kanssa ':Hitler turvasi: Itä-
Preussiin^ 'Puolan - pbhjoisälevrajalle
keskittamiensä armeijoiden-selustan,
Tshekköslövaklan^^^^'
jälkeen - Hitlerin v äänensävy Puolaa
vastaan :muuttui :'käskevämmäksi.
Maalisk. 26. pnä'Ribbentrop toisti
Hitlerin vaatimukset Lipskille kärsl-aiättamftmmgssä
;; muodossa^ ; Rydz-sifelyJa^
Bcckhälyttivätjattbläisen-sa'
lännessä. Englanti Ja Hanska t a ­kasivat
:^Pu(Han -ensimmäisen - kerran
nöa^liakuuc < 31. j>nä. Hitler vastasi
eanomaPaiirtl Englaiinm
sclmiamänsa-^ laivastosopimuksen: Ja
Puolan kanssa V1934.; solmiamansa
hyökkäämättömyyspaktin.' Toukok. 5.
pnä-.'evefstl:Beck' piti parlamentissa,
puheen ilmoittaen;' - ettei Puola länsi­valtojen
^tukieen- luottaen ,vtule mis­sään
nimessä;; suostumaan Hitlerin
vaatimuksiin. , i'
SOTAKUUMETTA U E T S O T A A N U^
SUL-NNTTELUA 17UDESTA
MCNCHENISTA
H i t l e r i n .tunnettu "kärsivällisprs"
oli nyt loppunut. Danzigin j a Puo­l
a n käytävän lisäksi hän esitti: uusia'
alueellisia vaatimuksia Puolalle. Hän
vältti,:;että saksalaista vähemmistöä
vainottiin ; Puol£issa. Danzigin w natsi-oikean
johfopaätöksen, että hetki
Puolan tuhoamisskj oH kypsynyt Ja
aika lopulliseen aseelliseen välien s e l ­vitykseen
myös lännen kanssa tullut
hänen kynnykseleen. Hän tiesi, että
Englanti ja Ranska olivat sekä k y -
icenemättömiä auttamaan Puolaa; et­tä
haluttomia solmimaan Neuvostor;
Jiitsn kanssa sotilaallista liittoa.- =jo^
ka heti alkunsa olisi ehkäissyt, Puo­lan-
seikkailun j a : toisen maaliman-sodan
syttymisen. Natsilaiset sodan-johtajat
päättehvät aivan oikein, että
der Tag e l i saapunut.
OUTO HAHMO
Vuoden; 1939. elokuun kuumeisen ja
heittelehtivän' ;;sotapaniikin Hitler
aloitti herättämällä Puolan ja D a n ­zigin
;;välillä : riidan - silh- J a marga-rilnitullelsta.
J o sitä ennen -r- heinä­kuussa
: ^ NeuvostolUtto, hajoittaak-seen
- taivaanraimalle . uhkaajana
nousseen sodan; pilven suurella H i t -
lerin-vastaisella^^^^^^^ .: . d
maiden hittoutumalla; oli:ehdottanut
Englannille' ja- Ranskalle sotilaallista
sopimusta mm. Puolan Ja Romaman
pelastamiseksi; Neuvottelut; päättyi-
•vät läntisten MUnchenin-miesten t o i ­mesta
\..r- kuitenkin ; surkuteltavaan
SITÄ
•Hiili fTÄT
Johtajat;Greiser;Ja Förster l:et3oivat.rhaaksirikkooni J a . N^
^VMÄAS EKI ASU.
"Mti eaanko mennä tthnaan?"
" E t saa meimil rakkaani.
kovin vflarainnigi-irinMjiiinrtr;! w.
"Mutta isä,on uimassa."
" N i i n kyllä mutta 1^ on vakuutti
sessa." »
o u L H A N V A B H A I S TA
Hotellivieras: KSiksi te ette herat
nyt mmua-kello kahdeksanr tänä'
muna kuten minä pyysin eilen.'
Hotellimies: Se johtui siitä
että te ette menneet ni&kumiaan
neukuin kello;yhde]csäntänä^ aamii
Teitä o l i nilnöllenimahdoton herat
tuntia aikaisemmin^ - i '
provokatioillaan. levottomuutta j a so-takuumetta
Puolaa vastaan. Natsileh-distö
ja Saksan t yleisradio aloittivat;
Puolaa vastaan 'propagandakampan­jan.
Joka kauhistuttavuudessaan ja
verisyydessään rvoitti senkin, mitä o li
nähty MUncheniä edeltäminä päivinä.
Jo;heti alussa Hitler oli: nähn3rt, että
uusi Miinchen Chamberlainm Ja D a -
]adier'n kanssa oliv mahdollinen Puo­l
a n kustannuksella. ;;Hän olikin o i ­keassa.
Chamberlain-<jaDaladier to­dellakin
hautoivat uusia MUnchenii»-
suunnitelmla. IHe julistivat, "ettei
Danzig: oli sodan arvoinen", j a pakot­taakseen
liittolaisensa Puolan myön­nytyksiin
he ryhtyivät varsin kaksi­mielisiin
neuvotteluihin; toiselta puo­len
Hitlerin toiseltay puolen .Puolan
kanssa. Tästä Hitler teki sen' aivan
Saksan hyökkäämättömyyssopimuk­sen
;solmiamiseen.: Kuinka ; pitkälle
uuden :Munchenin valmistelut jo o l i ­vat
Hitlerin kanssa ehtineet, osoittaa
parhaiten se, että; Moskovan neuvot­telujen
ollessa juuri; a l k ^ a i s i l l a an
Chamberlam ja Daladier lähettivät
Hitlerin Ja: Göringin luo ;;kaikessa
salaisuudessa j a täysillä sopimusval-tuuksilla
^varustetun erään Dahlerus-nimisen
ruotsalaaen tekemään Sak­san
kanssa : kauppoja Puolan myy­misestä.
Tämän oudon hahmon i l ­mestyminen
Saksaan; herätti naurua
^n^tsien keskuudessa sillä Hitler oli
varma: sekä Puolasta että myös —
•Ranskan - päästä, jäikDahlerus saa­tettiin
kaikella kohteliaisuudella ' t a ­kaisin
rajan y l i . ^
Jatkuu
Titanne ja tehtävämme
V. 1954
1 ! '
;:^öppäiyä;ifign; ihistdr^
^ s ä r r pn;.x^li%7 3i;^leingDU: polaari
ohenin sopimuksen; kantavuus ei m^;L^a'humpuukiJuhl^
väen luofckataistelimivedi^tykse^ tun­nuksilla
..hppttamin,en. :^ep, käif ttäml-r
nen ^tilanteen tarkistamiseen ja" vaa­timuksien
' esittämiseen.
.;^Kun: kirjoitan ^tatä;Canadan Jär-vienpäässä,
'hiinr^'näyttkk • täällä työ­väen
taistelutmiäukslen helottaminen
supistuvan J?yvin:..yähiii).t^ä>kertaa.
Se ilmaisee työväenliikkeen epävar-mutta^
toimintasuuntaan nähden. ;'
TALOUSPULA TUODAAN
YHDirSVALTAIN SOTAOHJELMAN
MUKANA
Canauassa meidän taistelumme on
sovitettava nykyhetkellä: kylmän so­dan
kiiholtuksen ja kapitalistisen t a ­louspulan'
vastustamisen kanssa. Niin
kylmää sotaa : kuin talouspulaakm
kiihdyttää;/Yhdysvaltain maailman­herruutta
tavoittelevien smupääoma-piirien^
ohjelma: (johon on sulautimut
maansa kavaltanut : Canadan mono­polistinen
porvaristo),: jonka mukaan
Canadan sulatettaisiin Yhdysvaltoihin
Ja siten muutettaislm vain raaka-ai­neita
tuottavaksi maaksi,: Yhdysval­tain
: teollisuuskehityksen. välikappa­leeksi.
Niinpä' nämä -kolme tekijää
jo alustavasti ilmaisevatsen'tosiasian,
että Yhdysvalloissa- kiihtyvää talous­pulaa
nyt suorastaan työnnetään C a -
nadaan,::! samoin kuin.: latinalaisen
iimerikanmaihlnkini josta O.; V . K u u ­sinen
äskettäin teki yhteenvedon.
Vapaus julkaisi sen viime kuussa). ,
' Viljamarkkinoimisen pula onCana-dassa
-Jyrkästi syventynyt. Josta merk-,
kinä Canadan Järvfenpäässä ovat täy­det
' viljasäiliöt, koska Yhdysvaltain
määräysvalta estää canadalaisen v i l ­j
a n myynnm dollareista riippumatto­m
i i n maUiltL
Tilanne keski-Canadassa ilmenee
teoUisuusuhtelssa;; siten; että talous­pula
kurkistaa:;nurkan .takaa., Pari
viikkoa sitten ilmbitettUn Port W i l l i a -
min työttömien lukumäärän olevan
300 pros.koi^eamman kuin samaan
aikaan /edellisenä vuonna. Se ilme­nee
supistuvassa tuotannossa. Vaikka
metsäkämpät ovatkin avattu varhain
tänä syksynä, niin .mikään paperi-yh­tiö
ei ilmoita ottavansa puita enmer
pää kuin viime vuonna, jotavastoin
toiset avoimesti ilmoittavat ottavansa
vähemmän.; Esim. GreatLakes P a -
per-yhtiö tarvitsee, ainakin 10 pros.
vähemmän; Uusiin metsiin e i : nyt­kään
ole: «katkaisua aloitettu;; ; :
Ruoppaustyön alkaessa Steep Rock
kaivannon vedellä täyttyminen a i ­heutti
kaivosmiesten .työttömyyteen
joutumisen.
CANADAN SUURPO&VARISTO '
MAANKAVALLUSTOIMI8SA
- K a i k k i johtuu Yhdysvaltain monor
polistien toimenpiteistä, johon alistu­taan
Canadan suurporvariston tahol­ta.
Yhdysvaltaintunkeutumisotteisiin
antautuminen Canadan Johtavien
monopoliporvarien taholta näkyy jat­kuvasti
St. Laurentin hallituksen k o -
nikaupoissa, joilla myydään maan rik­kaudet.-
Canadan porvariston johta­va
osa .on innolla alistunut tähän
Canadan pala jialälta kauppaamiseen
Wall-kadun rahamiehille, samalla
kuin ovat sallineet maan miehlttäml-sen
U S A : n lento-.ym, asevoimien toi­mesta.'-
'tianadaji •monopoliporyaristo
sok^sh JaJifeekfeiasti käiselee^mah-dollisimman
suurten voittojen nope­asti
kahmalsemistilaisuuksia maan
rikkauksien;myymisellä ja Yhdysval- tusti' itserisäkannattavien
tain: monopolistien kanssa' yhdessä; jen palvelusta mahdollisimman
riistämisellä Ja rosvoamisella, että se' käUe, kuten- felm:^ "1^^
hin:;,. Esim. Port• Arthurin kaupd
valtuusto on alkanut propae
kamppailun. Julkaisten suuria
sulllsla ilmoituksia, Joissa :todIst«
että bussiliikenne tuottaa tappiota]
lippujen liintoja;:olisi nostettava!
senttiin Ja ;rahamaksu>12sent
rTSmän kaiken takana on Ame
Transit .Associationin painostus, jc
Jäsenenemmistö muodostuu Yhdy
talaisista lUkenneyhtiöIstä. Mei<
kaupunkiemme "IsätV: ovat täiäs ko
naan unohtaneet: eteenpäin
kunnallisjakelun^^^;:; y
Sen sijaan ne Jo nyf valmistai
vat kaasu jakelun jmi. siirtämiseen;
sityisten yhtiöittei^käsUn.
Kun meidän sukupolvemme on :
sanut kiinnitykset nykjrisen katu
kenteen pystyttämisestä kimna
laitoksena ja :vai'annut riittävästi
jäämää seuraavan: askeleen toteutj
miseen, niin nyt aiotaankin suu
halle antautuvien '^isien'Utaholta h|
tää kaikki sivuun Jai-tarjota lauta
yksityisiUe rahamiehiUe.-; T^ ti|
vat sukupolvet ^ joutuvat
vielä kerran alusta:ralkaen:;
s:ä:kultakalvoksia voivat .Vhdysva
laiset;; rahamlehet Ilöytää Canaj
kaupunkien kaduilta niin kauan,
katisanuskotaan.-spkeana sallivanj
nikaupatv-jäv:;Yhdysvalloille antati
misen. f ^
Mutta vilmemaiiiittuun nähden i
suojeltava kunnallisjakelun j a lai^
sien kehittämistä, : M i t e n se tap
tuu, osoitti L P P : n Port Arthurin
lipiirin ehdokas Bruce Magnuson i
täessään että yhdistetään Port
thurin:Ja Port.WIlliamin liikenne
velu.. uudelleenjärjestetään se
kaupungU^ pal^elustfij silmälläpIU
otetaan <'älvulinjoilla-'. < gäsölilnibu
tUalle diesel-bussit:ja siten, muutetj
tappipt voitoiksi, 'jatketaan tunnu
ei enää ole kykenevä itsenäisesti C a -
nadasta määrättäviei^ ; teollisuuksien
edistämiseen ollenkaan.
Odotettiin, että kokemus rautaoorln
melkein ilman Yhdysvaltain; suurra-halle
antamisessa ja: aivan joku vuosi
sitten Albertasta öljyputkilinjan joh­tamisessa
Yhdysvaltoihin, olisi; Opet­tanut
ja herättänyt kansalliset pyrki­mykset.
- Mutta nyt päinvastoin yhä
iulkeammih tapahtuu kavallus kaa­suputkilinjan:
Manitobasta Yhdysval­toihin
johtamisessa, jolloin jää epä­määräiseen
tulevaisuuteen putkituk­sen
viemisen Ontarion läpi sillä idän
teollisuuskeskuksiin jo muutaman
kuukauden kuluttua alkaa Yhdysval­tain
idästä virtaamaan kaasu. .
Kun yleisesti odotettiin St. Law­rence,
kanavoimissuunnltelman tapahr
tuvan Canadan kontrollin alaisena,
niin selvisikin, että. siinä yhteydessä
suoritettu konikauppa sallii Yhdysval­tain
rakentaa ja kontrolloida ratkai­seva;
(n.s. International Raplds sul­ku-
ja • kanavarakennuksessa) koh­ta..
Samoin Yhdysvaltain siirtolais-säädökset
loukkaavat Canadan etuja
Ja samoin '.Yhdysvallat määrittelee
canadalaisten: työsuhteita.
LAHJOITETAANKO
KUNNALLISLAITOKSETKIN? v
Viime päivinä, paljastui myös, että
Yhdysvaltain; rahamiesten kontrollin
sallitaan -tunkeutua kunnallisiin asioi-^
suoraan Fort Arthurissa.
; .Samanaikaisestikim;:kapitallst^
järjestelmän yleisen pulan kärjij
minen yhtsry • edellämalnit
porvariston: maan kavallustolmint
n i m s e kehittyy nopeasti maan ta
den ja politiikan kansalllspula
: Suurmonopolirahamlesplirien
tajla käytetään - Yhdysvaltain
miesten taholta myös lahjoi
rosvoamiseeni kuten yli maaki
lemuavat maantieskandaalit ovatj
maisseet, mikä on yksi ilmaus
tlsesta hallituspulasta.
TYÖKANSAN SUUTTUMUS JAj
EDESSÄ OLEVAT TEHTÄVÄT
Näiden selviäminen työväestöllä
kaikille kansankerr(^sille synny
suuttumuksen, mikä meillä Cana^
sa v o i ; nopeasti muodostua yleli
kansanliikkeeksi, jonka keske
tunnuksena on: Canadan itsenäig
kuten Labor Progressive - puolue
dessa ohjelmassaan on arvioinut.'
telu Canadan ; rilppumattomuu
puolesta : e i ole vain työväenlu
puolueen.asia; mutta kaikkien
dan etuja j a tulevaisuuden tu
mistä haluavien Uttoutumlnen
tapahtua sen 'ympärille. Se in
dysvaltaln • monopolistlen Ja tr
hnperialfetlsla pyyteitä vastaan
tyvän kokoomuksen yhtymlskoht
sellaisenaan sen.; laajuus; Canadf
kehittyy Canadan rikkauksien ja
nen johtanut kaikkina aikoina ja niin myöskin ensimmäisen Ja toisen
maailmansodan edellä sotien alkamiseen. Tämän "Euroopan puolus-tusyhteisön"
muodostaminen tulisi varmasti johtamaan myöskin uu­teen—
juuri siihen sotaan mitä \'hdysvaltain johdolla oh jo vuosikau-siavalmistettu..
Se olisi näiden sotavalmistelujen eräänlainen viimei­nen
teko, niiden kruunaaminen. . - .
Jos< todella tahdotaan edistää rauhan säilymistä Euroopassa ei i,
entisten sotaljittojen lujittaminen ja uusien muodostami|ien, sen pa­remmin
kuin myöskään Saksan/sotilaallisen mahdin ennalleen palaut-'
laminen ole siinä suhteessa missään mielessä myönteinen, vaan päin-'
vastoin kielteinen keino. Euroopan rauhan turvaaminen voi tapahtua -
airtoastaan päinvastaisilla keinoilla, ehkäisemällä Saksan militarismin •
uudelleen elvyttäminen ja muodostamalla sellainen kaikki Euroopan»
maaf käsittävä kollektiivisen turvallisuuden liitto, johon voisivat kuu­lua
niin sosialismin tiellä olevat kuin myöskin kapitalismin blosuh-'
teissä elävät maat, kuten Xeuvostoliiton taholta on esitetty. Sellaisen
liiton tulisi perustua kaikkien siihen kuuluvien maiden täyden tasa-arvpisuuden
ja valtiollisen itsenäisyyden kunnioittamiseen, lainkaan '
riippumatta niiden taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta rakenteesta. >
Meidän entiset kokemuksemme todistavat, että alueelliset vissien
maiden sotilaalliset liitot ovat aina johtaneet sotaan, olipa niiden
nimenä ollut "puolustusliitto" tai e i . Siitä syystä on päitä sotaliit-
PÄIVÄN PÄKINÄ
m
1^1-;^,A anuodoin johtava sotilasvalta "'Euroopan puoluatusyhteisössä" ja tä- ' toja vastaan asetettava sellainen kollektiivisen turvallisuuden järjes-män
vuoksi pelätään Euroopan porvarillisissakin piireissä, että seu-. telmä mikä todella kykenee rauhan säilyttämiseen, mikä on tänään <^
^^it raavana askeleena voi olla se, että Saksan imperialistiset piirit saavat " kaikkein^ tärkein asia maailmassa. On näinollen ilahduttavaa, että '
pSSiinä-tiäydelliseh ylivallan jä uhka;
t^jasemahdillaan;
uhkaavat jälleen muita-Euroopan maita^^^i^E^ suunniteliiiri '-EuriH^^
Itistusyhteison" puuhien karille joutumisesta, ainakin siinä suhteessa
Kuten jo alussa totesimme on sotilaallisten liittojen muodostami- * mikäli JRanskan siihen osallistuminen on kysymyksessä.
mm
Pietilä funnudaa, iiiuHa sisuttelee
VTerveisiäkesälomaltaV, sanoi . v a n ­h
a - ystävämme ^'Pletii^rpainettuaan
kuluneitten'housujensa ; takamuksia
tölniituksen' a i n ö a ^ "-vierastuollin'^
A ? Kyseltyämme yht|L ja toista, vieraan
kesäloman -vletpsta, , rohkaisimme
mielemme j a sanoUnme .luulleen, että
Pietilä^ on: lähteiiy^v :ijalkapatlka5sa
«vi^nhaan; maahäq"^ kuten häii lui»sl
tehdk, ^n^sct TOii^vat' -miehet
Sudbuiyn p i i r i n krokettimestätuuskU-paUussa.
- ;
^vjYanboJ» ei %pitäisi:jnuistella sanoi
ylioppilas ..Tuokaveloista, huomautU
Pietilä. ilmeisesti vähän kiusaantu­neella
äänellä, mutta^ sai p i a n takai,
•sin vanhan rauhallisuutensa ja,tun­n
u s t i : ^ < ' .
'•»Jäiset, yllättivät. He pelasivat pa-xemmin
kuhi uskoinkaan.",
j Mutta'vedettyään pitkät henkisavut
yäärävartlsestaan. Pietilä jatkoi s i -
i^tteluaan;,rMIes se on Mvhmytkin!;
Eikäi naisten voitto tarkoita; suinkaan
«Itä. että., naiset ovat ylensä miehiä
«naremplAv,Heidän rolttcmsai^osolttaa
vala Joko «it|i.,et^-naiset. oUvatjhar-
.Jpiteneet paremmin kuin osattiin arr
vioidä. tai sitten sitä. että miehet ei-;
vit olleet harjoitelleet yjhtelspeli&
lainkaan: Omalta kohdaltani uskon;
että jos miehet lakkaavat luottamas-tandesten
paremmuuteen j a ryhtyvät
jo: kevätkesällä harjoittelemaan, niin
kovilla ovat naispoloiset ensi vuonna
Jolloin uudelleen pelataan ystävyysot­telu
naisten Ja miesten välillä kroket.
timestaruudesta.".
"Entäs se Suomi-matka?" kysäi­simme
uudelleen.
Siinä' taisi tilliä vähän leuhkituksi
—tosin hyvän asian vuoksi;— myön-teU
Hetilä Ja selitti, että kalavesiä j a
metsämaita . samolllessaan hän. <HI
kahden kesälomaviikon aikana: tehnyt
miltei yhtä paljon Jälkiä mitä Suo­mi-
matkallakin olisi tuUut tehtä­väksi,
joten hän rohkenee toivoa voit­tajilta
rr- siis naisilta — ainakin myö­tätuntoa.
Jos el täydellistä ymmär­rystä.
Vaikka Pietilä olikhi s i a mieltä,
että miehillä on ensi vuonna mainio
tilalsinis voittaa naisilta takaisin S u d -
t)unm; p i i r i n krolcettimestamus, n i in
hiUi^<iU.;kuitenkin valmis tunnusta-nuian
ja' mySntämftän,' kuten sanottu
on,; että : *liais^.; ovat' tasa^arvoisia
miestenjrinniiUa ja kroketttpelissä pa.
zemplaldn rr- Jos eivät miehet harjc^t-tele
ja suhtaudu asiaan vakavastL" V
Muuten kesälomasta puhuen Pietilä
esitti sen yleisesti hyväksyttävän aja­tuksen,
että kaikille työtätekeviUe,
niin m i e h i l l e kuin naisillekin, j a o l ­koot
he työssä tehtaissa, pelloilla,
konttoreissa tai keittiöissä, pitäisi v a ­rata
vähintään kaksi viikkoa kestävä
palkallinen kesäloma ija isen lisäksi
yksi pakolllnenVlepovilkko", että l o ­malainen
voi toipua lomansa aiheut­tamasta
'väsymyksestä. '
"Me ihmiset olemme-slttenkin suu­ria
lapsia", sanoi Pietilä selittäen
kantaansa seuraavaan tapaan:
Ne meistä, joilla on oma paidan-vaihtopaikkamme,
-jota kesäkämpä^
sanotaan, kannamme shme koko ke­vätkesän
tavaraa perheen kesälomaa
varten. Mutta kesälomalla ollessamme
unohdamme koko kämpän j a samoi­lemme
, itsemme väsyksiin Canadan
luontoa ihaillen. Ja lopputulokseksi
Jää, että loman jälkeen on likaantu­neiden
vaatteiden Jms: lisäksi toinen
puoli "kannimiolsta" käyttämättä,
tarkoittaen se sitä, että saamme ne
kantaa takaishi kotiin.
Seuraus on se. että'saamme kaik­kea
liikaa; — liian paljon ';VOimam
ponnistelua lomatavarain kusettami­sessa.
Ulan paljon raitista Ilmaa Ja
lilan paljon 4Eiurlngonpaahdetta.
Seuraus tästä ylenpalttisuudesta on
se. että loman i ^ t y t t y ä olonme lo­pen
V ä s y n e i t ä — Ja valmiina nautti­maan
viikon pakollisen levon. Jo» vain
viisaat valtiomlehemme näkisivät päi­vänvalon
ja laatisivat tätä
koskevan lain. tuurna Pietilä.
Ystävänune oU kultenUn sitä
tä, että kukaan ei tUnne Canadaa |
laisena Jylhänä Ja: ihanana
mikä se todellisuudessa on, eUei
saa joskus tilaisuutta "painua lu
non helmaan".
Kiitett^ään Canadan suuria
maita; j a maamme kalaisia Jä
'joista me sunnuntaikalastajat
tosin liikoja hyödy; Pietilä esitU
lä senkin'järkevän ajatuksen,
koko ns, turistiliikenne on meillä
hittymässä ''aivan väärään «uunt
Sen tavoitteena on "rahan
minen^; rja- nimenomaan :yh(l
laisten - dollarien hankkiminen.
turisUllikenteen tavoitteena on
Canadan kalavesille J a
metsäalueille varakkaita ame
sia. Jotta saataisiin siltä rahaa.
^^?'im«S«Ä|^|5M
.!i*iff3i'»-'^:'.^^4'^:: ,•• - ••••••:.•••.••••.•••'-;•, ' , : ' . : - • .v^
Luonnollinen Ja oikea tavoite:
?e, että pyrittäisiin varamaan
canadalaisillemahdollitaus päästä I
lohi tällöin lapsineen pois kav
kien Ja kylien kUxeestä Jonkun
hallisen kalajärven:'mmiallp r-^,
ka el muuta; kuin varpaitaan
Iäkseen nmtsJdvina.
Siihen kalkkeen yhtyy alleUrJolt
nut samalla ladsuentolyomukseri,
tei Plem antaisi, enää' barkit
tonta ylupau%tai^nhanmjan
ta, Jonkun mestamusottelon yli
dessä. valtti' baii"onyiD
penkkiittheilila:'^^ «ainsilunira.