1954-08-31-02 |
Previous | 2 of 10 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mmmM M i e l i i mmm m» « i i i mg mk mmm 'V V i pii te '.Tiistaina, elokuun 31 p, ~ Tue$day, August 31,1954 PAUS »4 »*»ir- e, 1917. Aatlunizad M ceepnd eta», msUJbr U» JPOf» Office TtepasuaenU Ottam. Fol^f tUbed ^ tbzloe veddy: Taeaäan ^^nnrMbya andSattirdaj? . AiSmbliig Cooip»>7X't<L. at lOO*»» E, BtiUL BdUor W. «Irtnnrt M«fltTig *atteaw;,<go» gpdlmry, OntMto> Advertldag ntes tipon jvp]ijnti(£ naailatlon ftte of duigct. 1 «k, 7J(X» 0 k k : t .^ tkk. 2 25 nunmOcdiM: i vk. «flo 6 kk. - lvk.&6O0kk;475 Työnpäivänä 1954 ^ - ''Vanhan ja arvokkaan tradition mukaisesti liittyy Vapaus-Ieh-työnpäivän viettoon. / : " Ollessamme vakuuttuneita siitä, että oman alansa unioihin kuu- ' ;*}'"J»Vät'täkäIäiset maanmiehemipe osallistuvat aktiivisella"tavalla työn- ^/^^äivän juhliin ja kulkueisiin, haluamme myös kiittää lehtemme uutv ' " t em avustajia^ joiden yhteistyön avulla on voitu tämä eriköisnume*; '^;!«remme valmistaa työnpäivän' kunniaksi. Canadan työtätekevällä väestöllä onkin täysi syy juhlia ja esittää 1'iiusia'vaatimuksia kansakuAnan onnen ja menestyksen puolesta tänä V r^JlXÖnpäivänä. /Kun muistetaan se tosiasia, että viime huhtikuussa oltiin hius- ''f')LäsvsA varassa sotaan joutumassa — Yhdysvaltain asevoimat olisivat "silMtrsekaantuneet Indo4(iinan sotaan, ellei maailman yleinen mie-t/ ijpide olisi saanut sitä viime hetkessä estetyksi — niin silloin voidaan - „, todellakin ilmaista kiitollisen mielipiteemme siitä, että «odah vaaraa on saatu vähennetyksi ja kansainvälistä jännitystilaa huojennetuksi. Tietoisuus siitä,^ että yleisen mielipiteen painostuksella saatiin sota l ^Jpp^Jetjuksi Koreassa ja Indo-Kiinassa, antaa suurille kansanjoukoille ' . i -myös luottamusta siihen, että muutkin kansainväliset ongelmat voi< !/i4dafin<Rauhanvoimien joukkotoiminnan myötävaikutuksella ratkaista Tiyhahomaisella tavalla neuvottelupöytien ääressä. , '"fl*'','!i'!älkka kysymys kansainvälisen rauhan säilyttämisestä ja kansainvälisen jännitystilanteen huojentamisesta onkin ylimpänä laajojen f ' ' Jcansan joukkojen mielissä, niin siitäkin huolimatta työnpäivän juh- • \, iissä ja kulkueissa kiinnitetään erikoishuomiota Canadan kansallisiin ~ -}* suurfej^symyksiinj ja ensikädessä työttömyysvaaranj Kaik-, * kiall^ Inissa työnpäiväjuhlia ja kulkueita järjestetään, esitetään myös 1 vaatimuksia työmahdollisuuksien lisäämisen puolesta siten, että lyhen- , I netääa työpäivää, järjestetään kansallisia rakennustöitä, mukaanlu- \ kien^Sl, Lawrence joen syvän vesitien rakentaminen Canadan" alueel- \ \ le, j£t'')>'hdytään kauppasuhteisiin kaikkien maiden kanssa, jotka ha< •< \ 3uayat.0£ta3 varastoihimme kertyneitä koneita Ja muita tavaroita, ' * j Työnpäivänä esitetään mahdollisimman voimakkaasti näitä vaa- ^ » timuksia työtätekevien olosuhteiden parantamiseksi mutta' näipä ' I vaatimukset edustavat samalla koko maan ja kansakunnan parhaita \ etuja.' ^iksi meillä on kaksinkertainen syy osallistua työnpäivänä ' pidettäviin työläisten juhliin ja mielenosoituksiin. Mita Imtoriä opettaa W2 jn jälkeeni SYNTYAAÄ- PÄIVIÄ, lohn Koiral» TatzvemstA, Oat. täyttää 75 vuotta syysliuun 3 paä. " Yhdymme sukulaisten Ja tuttavien onnentoivotuksiin. Kysymyltsiä ja vastaiiksia SIVIILIAVIOLIITTO Kysyniys; Voitteko sanoa, ntltä aviomies Ja aviovaimo lupaavat tpirien toisilleen kun:heidät vihitään Ontar rlon ; maakunnassa voimassa olevan sivliliavloliittolain mukaisella tavalla? Onko totta, että sivilllavloliltossarcle-vien o n helpompi sSada avioero kuin niiden. Jotka on vihitty uskonnollisten menojen mukaisella' tavalla? — . V a pauden lukija. Vastaus: Aviscron saanti el ole y h tään helpompi tai valkeampi sivilli-avioliltfolain perusteella vihittyihin nähden. iSivilliavioUittoseremonia on kahden toäistaJah.<la • tuomarin^^K^ seuraavanlainen: Kumpikin vihittävistä antavat seuraavanlainen englanninkielisen Julisr tuksen: : " I do solemnly declare that I d o not khow o£ äny lawf ui Impediment why i ; (Jussi Tuominen or M a l j a Kataja) may not be Joined In matrimony to (Jtelja Kataja fcr Jussi Tuominen.*!' 'sen Jälkeen kumpikin sanovat tol-^ nen toislUecn; \ "I call uprin these persöns here pre-sent to wi'tness that i (Jussi Tuominen or Maija Kataja) do take thee (Malja K a t a j a or Jussr Tuominen) to b e n f y ]awful wedded wife (or hus-band>." Sen jälkeen tuomari sanoo: •1, Henry Brown, pollcemaglstrate (or judge*of the dlstrlct of Sudbury) by vlr tue of: the powers vested i n rae by the Marriage Act, do hereby pro-hounce you. Jussi .Tuominen and Mai? Ja Kataja to be husband and wife." Kuten edelläolevasta selviää ei kumpikaan osapuoli lupaa toinen t o i silleen mitään muuta kuin ottaa toinen 'toisensa "lailliseksi" aviopuoU-sdkseen. " ' " ' Suursodan ensinä^^tös Mitä muut sanovat siitä syystä; että V ; . j ; Yhdysvaltain i^permUStl^n ^^.tfi^Iqi^^ parhaillaan, kaikin 1 ' r o a h d o i l i s m keinoin !miio<iostaa uutta sot^ittoar, jolle on annettu kau-j niiltä kajahtava^nimi:^ Euroopan puolustusylfteisö — vaikka ilmeisi sestikin sen'nin^nfpitäi^'^ olla: Euroopan hyöMkäysyliteisö, mikä on l suunnattu sosialisi^ia/tleUä olevia maita, vastaan. i Historia kertoo, meille jmiten ensimmäisert maailmansodan edellä ; muodostettiin saksalats-itävaltalainen sotaliitto, joka laajeni sitten I kolmen vallan liitoksi kun-Italia vedettiin'niiikaan siihen. Tämän \ kolmiliiton vastapainoksi muodostettiin sitten Joinen sotaliitto Rans-r kan ja Venäjän kesken, josta muodostui n.s. Entente kun Englanti \ vedettiin siihen mukaan. Pian näiden kahden vastakkaisen sotaliiton ) I muodostamisen jälkeen syntyi sitten ensimmäinen maailmansota. : Toisen maailmansodan edellä ryhdyttiin jälleen muodostamaan t sotaliittoa. Kaikkihan me vielä muistamme Berlinin ja Roomay DC akselin, mikä myöhemmin laajennettiin Kominternin vastaiseksi sopi- * mukseksi, jonka allekirjoittivat Hitlerin Saksa, Mussolinin Italia ja l militaristmen Japani. Juuri tämä "puolustusliitto" johti toiseen s V maailmansotaan 'koska se oli tode * liitoksi. \ Pian toisen maailmansodan päättymisen jälkeen ryhdyttiin muo- '"•dostamaan uusia sotilaallisia liittoja \Vall Streetin imperialismin toi- ^ mesta. Useita vuosia sitten syntyi sen johdosta ns. Pohjois-.\tlantin * maiden puolustusliitto, mikä ei ole mikään puolustusliitto vaan varsin I ; on ilmeisesti suunnattu Neuvos tiellä olevia maita vastaan, ^Tä-iij män liiton toimesta on suoritettu ns. lännen maiden keskuudessa en- ?| / nenkuulumattoman voimakasta j a laajaa sotaan valmistumista j a Eu- * roopan maista on muodostettu linnoitettu sotaleiri kun Yhdjfevaltain" j soliladlisia tukikohtia on rakennsttu Xeuvostoliiton ja kans^n^lemo-it kratian maiden rajojen läheisyyteen. » Koska Saksa ei ole osalliseiia tässä Pohjois-Atlantin sotal;iitossa I olisi se saatava tavalla tai Joisella mukaan siihen. Sitä varten on * kehitetty ^ehdotus ns. Euroopan puolustusyhteisön muodostamisesta; i i i ; jokamerkitsisi myöskin ^ k s a n sotilaallisen mahdin elvyttämistä; m J kä muodostaa* vakavan, vaaran koko Euroopalle mu tt^ erikoisesti { Länsi-Saksan naapurimaille, ja jonka johdosta Ranskassa vallitsee yleinen hermostuneisuus.st^ parlamentti on toistaiseksi tor-fyJunutvYhdysvaltain taholta harjoitetun ankaran painostuksen J a on I Jcieltäantynyt ratifioimasta:;teht3'ä s nykyiset mer- 1 kit vISdaävat siihwi, että tämä viimeisin sotaliittosuunnitelma on äjau-^; * t u n i ^ k a r i l l e . ' ^ > • • - >. < > . ^ .i^Mnjniitelt^jti tarl?oitu^sena on saada Euroopan mannermaalle; ^ | v a i k l ^ , S e i l o n e n p i i t t a a m a t o n yhteinen sotilaalli- ] nen ^ti(>,'^j(>li|°oIisi y^tem'^ armeija ja joka muodostaisi Euroopan J mannerm|asta'sellaisei>Vlei$en sotaleirin missä siihen kuuluvien mai- >« den valtiofltnen'toiminta miitätöitäisiin. 'Sellainen ylivaltio ja sen ' « , armeija olisi^ta^P^^Iitiett sitä uutta sotaa varten mitä sutitinitelldan 4 f s ^ ^ olevia maita vastaan, mutta suunnitelmat edellyttä- ?J vät < myöskui, että sitä voitaisiin käyt tää tarpeen vaatiessa ''levotto- * muuksien sattuessa tai uhatessa jonkin jäsenvaltion alueella Euroo- * passa", mikä merkitsee selvemmin sanoen sitä, että tämän armeijan m! kukistaa kaikenlainen kansan "kapinallisuus-, aina « lakoista lähtien hallitusten kukistamiseen saakka. (Mutt# kaikkein i' ' vaarallisin puoli tässä yhteydessä on se, että koko ''Euroopan puo- *( iustusyhteisösopimus" on Saksan imperialismin uudelleen aseistamisen "perhona. Tarkoitus on mainitun sopimuksen avulla saada 12 saksalaista divisionaa Euroopan {juolustusyhteisön, eli tarkemmin s a - ' " n(>en;Yhdysvaltainy]ipäällystön palvelukseen. ^^^^^^S^ miuodoin johtava sotilasvalta i^fEuroopan puolustusyhteisössä" ja tä- ' S Y Y ON H A L L I T U K S E N ; "Dramaattinen tosiasia, jota. sanomalehdet Ja radio eivät voi kieltää (vaikka yrittävätkin harhaanjohtaa yleistä mielipidettä tosläsiain s u h - ten) on se'minkä i p P : n valtuuskunta esitti Ottawasgai 1 Tämä tosiasia on se, että kansainvälisten koskien kanavarakennus, meritien avainkohta; annettiin USA:lie vain siksi, ettei Canada käyttänyt oikeuttaan tämän tärkeimmän -kanavan rakentamiseksi . . . " — Canadian Tribune; SAMAA S A K K I A OVAT K A I K K I . AFL j a C IO syyttävät republikaaneja Jättäen mainitsematta, että jotenkin puolet senaattoreista ja kongresslmlehistä on demokraatteja, joista suurin osa kerskuu sillä, että he tukevat Eisenhowerln; ohjelmaa paremmin kuin republikaanit." — Työmies-Eteenpäin. Htumauta, vrytk. h mä iMBi^"; koloneeU M vttotts Oiii 4be^ maat<iiert» J» iBaanm»nhi«torial liacsta säfväd^ik, Joltt cdettäneide^ InnnneMeo |» ii!l^tl(umuu^' fen polifftfftcni (at*al>t<nnien Jittf^ pennofcam»,Johti. Hitlerin-;l>yök-!;^| fcäykseen.. Pnolaa 'vaslaah v;ia t«ln,/' tm: maa|hnan<odapj-alltaiglseen^^: Syyirilu % ^ao^vSOi aamirtiäinäritttä j . klo 5.30 natsien leptoase aloiftlf Puolan katqitmkfen U^, meatotuami knkslen blrvUlävät: maasapin»^^ ^ tnksei. Samobln aikoihin; ;saan-^j§j nUleen 70—«> natatiUvioona^^ ylitti Puolan rajat |Ki|>JP^euä|| lännessä ja: eteläsivpansssridi-^. : visioenien; J«Atttmina.^;Mar8^adpiv ^ Bydx-SndflynvJa « e v e r s t i K B M i d n | ^ feodaalls-faslstinen haliintoko-~. neisto lohistoi Jiämmäs^fäväUä^vr n o p e o d d l a ja helppoudella. jKoI-m c s t t i i l l u M s a heidän )1,5^ nan miehen vahvuinen armelJan-V : sa ' o U lakannut olemasta' ja sfl-';' loin 34-niilJoonainen Pnolan kan-, . sa j o a t o n n t natsien Ja Grcsta-pon knolettavaan o t t e e s e e n , Josfa sen vapautti vasta nedvostoar" neljän voitto. ESINÄYTÖKSIÄ Mitkä olivat:ne :tapahtumat, 'jotka johtivat Puolan järkyttävään jnurhe-näytelmään? Heti aluksi on koroistet^^ tava. < että Hitlerin koko poliittisen toiminnan kaikkein tärkeimpänä t a voitteena oli Drag nach Östen ^ — timlreutuxninen Itään.* ;Tämän.vt^ keutumisen tiellä olivat.voimakkaimpina esteinä (Puola' j a ^ Tshekkoslovakia, Joiden ^valtiollisen, olemassaolon tuhoaminen oli-Hitlei-in :idänek5pan-slon ehdoton edellytys. Toiseksi: on: korostettava, että: alkuvaiheena;'id^ suuren ristiretken aloittamiseen . - H i l ler katsoi välttämättdmäksi Länai- Euroopan .tuhoamisen ' välttääkseen siten kahden rintaman sotaa Jaksaa-, dakseen läntisen sotaretken <: a i W i a armeijoilleen tueksi Tshekkoslovakian teollisuuden Ja Puolan maatalouden muodostaman -voimakkaan selustan; sekä sitten tehokkaat lähtöasemat, kun idän seikkailun hetken oli >mää4 rä kolttaa. Kolmanneksi on .todetta-; va, että näitä Hitlerin aivoituksia^ tinkivät ihmeellisellä tavalla Chamber-^ lanln Englanti J a ,'Daladier'n Ranska] Jotka. i uskomattomalla' /poliittisella" typeryydellään;; kyynillisyydellään i Ja miiviudellaan: heittivät: ensin ipiened liittolaisensa Tshekkoslovakian Ja; slt4. ten. > 'jSutu-emman-:: llittokumppanins^ Puolan 'Hitlerin divisioonien' Ja mus<t tien S3-kaartien: raadeltaviksi. :MUn<{ Töinen maailmansota alkoi syy sk» 1 viisitoista vuotta takaperin Max Reiman joutunut vainottavien listalle .Bonn. — tiänsi-Saksan kommunistien johtaja (Max iReimannon määrätty pidätettäväksi, kerrotaan CBon-nissa asioista perillä olevalta taholta. Sy}'tä el tiedetä. Länsi-Saksassa kerrottiin lauantal-iltana, ^ että 'Reimannia syytetään '/maanpetoksen valmisteluista".: Hänen piti lauantaina puhua Joukkokokouksessa Hampurissa, mutta -hän el saapunut paikalle. ;Itä-Saksan tietotoimiston ADN:n mukaan - iReimann on parhaillaan kunniavieraana iLeipziglssä pidettävillä :suurilla voimistelu- Ja urheilujuhlilla. mittain rajoittunut vain Tshekkoslor vakiaan. ;vaan ,slitä.^lähtivät -langat, jotka" * myöhemmin^. 'johtivat^-J^iÄaan kiikistumiseearja viime jcädessä myps Ranskan ^ luhiatiuniseexi.' |iv^iini(ä>eii!s|a~ Daladler^ el allekirjoittanur ' vain Tshekkoslovakian; kuolemantuomiota, vaan my'Ss :Oman,im^än$W^ kiioHmäii^ tuomion. Rydz-iSmlglyn:: ja Beckin - Puolan murhenäytelmän esinäytökset näytel-tiiiv siis jo V , 1938 Miinch^nin FUhrer-hausissa. Onhan yleisesti - tunnettu, että Miiiichenin sopimus syysk. 29. pltä 1938 merkitsi Hitlerin terrori-taktiikan .^suturlnt^ siihenastista voittoa. Sopimuksella länsivallat yrittivät, kuten kaikki .tiedämme, suunnata Hitlerin Saksan;; sotilaallista; J a po^ lilttista ekspansiota Itaan.: Neuvostoliittoa; vastaan; Ja; yllyttää ruskeita divisioonia marssimaan ; Moskovaan, Leningradiin 3"a Bakuun. Polltukas-i saan ja dlplimatiassaan harrastelijan; asteella olevina Chamberlainm ja Daladier'n päähän ei tietenkään päl-. kähtänyt sellainen mahdollisuus, että turmio tulisi: ensin j a odotettua a i kaisemmin kohtaamaan juuri heitä itseään. Heidän kyynilliset poliittiset laskelmansa, heidän täydelliset Ja traagilllset erehdyksensä tulivat maksamaan miljoonien-ihmisten hengen. F,'kä siinä kaikki. Neirvostoliitto oli kauan työskennellyt: suuren fasismin-vastaisen liittoutuman luomiseksi H i t lerin hilhtsemlstä j a toisen maail-manscdan ehkäisemistä silmällä p i täen. Munchenin sopimus, Tshekkoslovakian ja Puolan heittamhien Hitlerin uhrialttarille meridtsi kaiken tä-r män työn tuhoamista. ' • f - ,f >' - HITLER ALOITTAA SHAKKI- ' ' SOBTONSA K u n T^me^os]cn;äkian valtioyhter nälsyys Chamberlaihin' ja:.'Daladiet?h: suostumulESella'-raadeltiin'kappaleik-jsi, vilmestyl^saalilnjakoon'nörSs Rydz-' Smiglyn 'ja.^.Beckin Puola anastaen Tshekkoslovakialta a!'e8chenin Tikkaa teoUisuus- ja kivihillilaakion. Jolla asui 240,000 ihmistä,' heistä vain k o l mannes publal^ia:«Näin PuolaiiFval-tiaat' aivan ^-traagillisen tuhonsa' Icyn-nyksellä olivat ajattelemattomasti an-; taneet Hitlerille moraaliset- edellytykset j a tekosyjm aiheen samanlaisten anastusvaatlmukslen esittämiseen Puolalle. Hitler ei viivytellytkään, vaan käytti- h e t i tarjoutunutta tilai-. suutta hyväkseen. Jo lokakf 24, pna 1938 Ribbentrop ehdotti Puolan Berliinin-suurlähettilään Josef-Lipskln; välityksellä; Rydz- Smiglylle ' J a Beckille Danzigin p a lauttamista Saksan .yhteyteen sekä ekstraterritoriaalislaoikeuksia; nautti-r van valta-rja rautatien luomista Puo-; lan käsrtävän' poikki. Puolan valtiaat hylkäsivät ^Ribbentropin^ vaatimukset Saksa pysyi vaatimuksessaan.: Beck vieraili. tanjniikuussa 1939 ;3erchten- £gadenlssa,^> Ribbentrop j Varsovassai mutta ilman tuloksia. / Tapahtumat alkoivat kehittyä..Maaliskuussa 1939 Hitler miehitti-Tshekkoslovakian: Ja sijoitti- :armeijansa ^Puolaavastaan koko ; Puolan etelärajan pituudelta. MiehittämäUä Memelin ja sohnla-malla hyökkäämättömyyssopimuksen L i e t t i ^ n : kanssa ':Hitler turvasi: Itä- Preussiin^ 'Puolan - pbhjoisälevrajalle keskittamiensä armeijoiden-selustan, Tshekköslövaklan^^^^' jälkeen - Hitlerin v äänensävy Puolaa vastaan :muuttui :'käskevämmäksi. Maalisk. 26. pnä'Ribbentrop toisti Hitlerin vaatimukset Lipskille kärsl-aiättamftmmgssä ;; muodossa^ ; Rydz-sifelyJa^ Bcckhälyttivätjattbläisen-sa' lännessä. Englanti Ja Hanska t a kasivat :^Pu(Han -ensimmäisen - kerran nöa^liakuuc < 31. j>nä. Hitler vastasi eanomaPaiirtl Englaiinm sclmiamänsa-^ laivastosopimuksen: Ja Puolan kanssa V1934.; solmiamansa hyökkäämättömyyspaktin.' Toukok. 5. pnä-.'evefstl:Beck' piti parlamentissa, puheen ilmoittaen;' - ettei Puola länsivaltojen ^tukieen- luottaen ,vtule missään nimessä;; suostumaan Hitlerin vaatimuksiin. , i' SOTAKUUMETTA U E T S O T A A N U^ SUL-NNTTELUA 17UDESTA MCNCHENISTA H i t l e r i n .tunnettu "kärsivällisprs" oli nyt loppunut. Danzigin j a Puol a n käytävän lisäksi hän esitti: uusia' alueellisia vaatimuksia Puolalle. Hän vältti,:;että saksalaista vähemmistöä vainottiin ; Puol£issa. Danzigin w natsi-oikean johfopaätöksen, että hetki Puolan tuhoamisskj oH kypsynyt Ja aika lopulliseen aseelliseen välien s e l vitykseen myös lännen kanssa tullut hänen kynnykseleen. Hän tiesi, että Englanti ja Ranska olivat sekä k y - icenemättömiä auttamaan Puolaa; että haluttomia solmimaan Neuvostor; Jiitsn kanssa sotilaallista liittoa.- =jo^ ka heti alkunsa olisi ehkäissyt, Puolan- seikkailun j a : toisen maaliman-sodan syttymisen. Natsilaiset sodan-johtajat päättehvät aivan oikein, että der Tag e l i saapunut. OUTO HAHMO Vuoden; 1939. elokuun kuumeisen ja heittelehtivän' ;;sotapaniikin Hitler aloitti herättämällä Puolan ja D a n zigin ;;välillä : riidan - silh- J a marga-rilnitullelsta. J o sitä ennen -r- heinäkuussa : ^ NeuvostolUtto, hajoittaak-seen - taivaanraimalle . uhkaajana nousseen sodan; pilven suurella H i t - lerin-vastaisella^^^^^^^ .: . d maiden hittoutumalla; oli:ehdottanut Englannille' ja- Ranskalle sotilaallista sopimusta mm. Puolan Ja Romaman pelastamiseksi; Neuvottelut; päättyi- •vät läntisten MUnchenin-miesten t o i mesta \..r- kuitenkin ; surkuteltavaan SITÄ •Hiili fTÄT Johtajat;Greiser;Ja Förster l:et3oivat.rhaaksirikkooni J a . N^ ^VMÄAS EKI ASU. "Mti eaanko mennä tthnaan?" " E t saa meimil rakkaani. kovin vflarainnigi-irinMjiiinrtr;! w. "Mutta isä,on uimassa." " N i i n kyllä mutta 1^ on vakuutti sessa." » o u L H A N V A B H A I S TA Hotellivieras: KSiksi te ette herat nyt mmua-kello kahdeksanr tänä' muna kuten minä pyysin eilen.' Hotellimies: Se johtui siitä että te ette menneet ni&kumiaan neukuin kello;yhde]csäntänä^ aamii Teitä o l i nilnöllenimahdoton herat tuntia aikaisemmin^ - i ' provokatioillaan. levottomuutta j a so-takuumetta Puolaa vastaan. Natsileh-distö ja Saksan t yleisradio aloittivat; Puolaa vastaan 'propagandakampanjan. Joka kauhistuttavuudessaan ja verisyydessään rvoitti senkin, mitä o li nähty MUncheniä edeltäminä päivinä. Jo;heti alussa Hitler oli: nähn3rt, että uusi Miinchen Chamberlainm Ja D a - ]adier'n kanssa oliv mahdollinen Puol a n kustannuksella. ;;Hän olikin o i keassa. Chamberlain-<jaDaladier todellakin hautoivat uusia MUnchenii»- suunnitelmla. IHe julistivat, "ettei Danzig: oli sodan arvoinen", j a pakottaakseen liittolaisensa Puolan myönnytyksiin he ryhtyivät varsin kaksimielisiin neuvotteluihin; toiselta puolen Hitlerin toiseltay puolen .Puolan kanssa. Tästä Hitler teki sen' aivan Saksan hyökkäämättömyyssopimuksen ;solmiamiseen.: Kuinka ; pitkälle uuden :Munchenin valmistelut jo o l i vat Hitlerin kanssa ehtineet, osoittaa parhaiten se, että; Moskovan neuvottelujen ollessa juuri; a l k ^ a i s i l l a an Chamberlam ja Daladier lähettivät Hitlerin Ja: Göringin luo ;;kaikessa salaisuudessa j a täysillä sopimusval-tuuksilla ^varustetun erään Dahlerus-nimisen ruotsalaaen tekemään Saksan kanssa : kauppoja Puolan myymisestä. Tämän oudon hahmon i l mestyminen Saksaan; herätti naurua ^n^tsien keskuudessa sillä Hitler oli varma: sekä Puolasta että myös — •Ranskan - päästä, jäikDahlerus saatettiin kaikella kohteliaisuudella ' t a kaisin rajan y l i . ^ Jatkuu Titanne ja tehtävämme V. 1954 1 ! ' ;:^öppäiyä;ifign; ihistdr^ ^ s ä r r pn;.x^li%7 3i;^leingDU: polaari ohenin sopimuksen; kantavuus ei m^;L^a'humpuukiJuhl^ väen luofckataistelimivedi^tykse^ tunnuksilla ..hppttamin,en. :^ep, käif ttäml-r nen ^tilanteen tarkistamiseen ja" vaatimuksien ' esittämiseen. .;^Kun: kirjoitan ^tatä;Canadan Jär-vienpäässä, 'hiinr^'näyttkk • täällä työväen taistelutmiäukslen helottaminen supistuvan J?yvin:..yähiii).t^ä>kertaa. Se ilmaisee työväenliikkeen epävar-mutta^ toimintasuuntaan nähden. ;' TALOUSPULA TUODAAN YHDirSVALTAIN SOTAOHJELMAN MUKANA Canauassa meidän taistelumme on sovitettava nykyhetkellä: kylmän sodan kiiholtuksen ja kapitalistisen t a louspulan' vastustamisen kanssa. Niin kylmää sotaa : kuin talouspulaakm kiihdyttää;/Yhdysvaltain maailmanherruutta tavoittelevien smupääoma-piirien^ ohjelma: (johon on sulautimut maansa kavaltanut : Canadan monopolistinen porvaristo),: jonka mukaan Canadan sulatettaisiin Yhdysvaltoihin Ja siten muutettaislm vain raaka-aineita tuottavaksi maaksi,: Yhdysvaltain : teollisuuskehityksen. välikappaleeksi. Niinpä' nämä -kolme tekijää jo alustavasti ilmaisevatsen'tosiasian, että Yhdysvalloissa- kiihtyvää talouspulaa nyt suorastaan työnnetään C a - nadaan,::! samoin kuin.: latinalaisen iimerikanmaihlnkini josta O.; V . K u u sinen äskettäin teki yhteenvedon. Vapaus julkaisi sen viime kuussa). , ' Viljamarkkinoimisen pula onCana-dassa -Jyrkästi syventynyt. Josta merk-, kinä Canadan Järvfenpäässä ovat täydet ' viljasäiliöt, koska Yhdysvaltain määräysvalta estää canadalaisen v i l j a n myynnm dollareista riippumattom i i n maUiltL Tilanne keski-Canadassa ilmenee teoUisuusuhtelssa;; siten; että talouspula kurkistaa:;nurkan .takaa., Pari viikkoa sitten ilmbitettUn Port W i l l i a - min työttömien lukumäärän olevan 300 pros.koi^eamman kuin samaan aikaan /edellisenä vuonna. Se ilmenee supistuvassa tuotannossa. Vaikka metsäkämpät ovatkin avattu varhain tänä syksynä, niin .mikään paperi-yhtiö ei ilmoita ottavansa puita enmer pää kuin viime vuonna, jotavastoin toiset avoimesti ilmoittavat ottavansa vähemmän.; Esim. GreatLakes P a - per-yhtiö tarvitsee, ainakin 10 pros. vähemmän; Uusiin metsiin e i : nytkään ole: «katkaisua aloitettu;; ; : Ruoppaustyön alkaessa Steep Rock kaivannon vedellä täyttyminen a i heutti kaivosmiesten .työttömyyteen joutumisen. CANADAN SUURPO&VARISTO ' MAANKAVALLUSTOIMI8SA - K a i k k i johtuu Yhdysvaltain monor polistien toimenpiteistä, johon alistutaan Canadan suurporvariston taholta. Yhdysvaltaintunkeutumisotteisiin antautuminen Canadan Johtavien monopoliporvarien taholta näkyy jatkuvasti St. Laurentin hallituksen k o - nikaupoissa, joilla myydään maan rikkaudet.- Canadan porvariston johtava osa .on innolla alistunut tähän Canadan pala jialälta kauppaamiseen Wall-kadun rahamiehille, samalla kuin ovat sallineet maan miehlttäml-sen U S A : n lento-.ym, asevoimien toimesta.'- 'tianadaji •monopoliporyaristo sok^sh JaJifeekfeiasti käiselee^mah-dollisimman suurten voittojen nopeasti kahmalsemistilaisuuksia maan rikkauksien;myymisellä ja Yhdysval- tusti' itserisäkannattavien tain: monopolistien kanssa' yhdessä; jen palvelusta mahdollisimman riistämisellä Ja rosvoamisella, että se' käUe, kuten- felm:^ "1^^ hin:;,. Esim. Port• Arthurin kaupd valtuusto on alkanut propae kamppailun. Julkaisten suuria sulllsla ilmoituksia, Joissa :todIst« että bussiliikenne tuottaa tappiota] lippujen liintoja;:olisi nostettava! senttiin Ja ;rahamaksu>12sent rTSmän kaiken takana on Ame Transit .Associationin painostus, jc Jäsenenemmistö muodostuu Yhdy talaisista lUkenneyhtiöIstä. Mei< kaupunkiemme "IsätV: ovat täiäs ko naan unohtaneet: eteenpäin kunnallisjakelun^^^;:; y Sen sijaan ne Jo nyf valmistai vat kaasu jakelun jmi. siirtämiseen; sityisten yhtiöittei^käsUn. Kun meidän sukupolvemme on : sanut kiinnitykset nykjrisen katu kenteen pystyttämisestä kimna laitoksena ja :vai'annut riittävästi jäämää seuraavan: askeleen toteutj miseen, niin nyt aiotaankin suu halle antautuvien '^isien'Utaholta h| tää kaikki sivuun Jai-tarjota lauta yksityisiUe rahamiehiUe.-; T^ ti| vat sukupolvet ^ joutuvat vielä kerran alusta:ralkaen:; s:ä:kultakalvoksia voivat .Vhdysva laiset;; rahamlehet Ilöytää Canaj kaupunkien kaduilta niin kauan, katisanuskotaan.-spkeana sallivanj nikaupatv-jäv:;Yhdysvalloille antati misen. f ^ Mutta vilmemaiiiittuun nähden i suojeltava kunnallisjakelun j a lai^ sien kehittämistä, : M i t e n se tap tuu, osoitti L P P : n Port Arthurin lipiirin ehdokas Bruce Magnuson i täessään että yhdistetään Port thurin:Ja Port.WIlliamin liikenne velu.. uudelleenjärjestetään se kaupungU^ pal^elustfij silmälläpIU otetaan <'älvulinjoilla-'. < gäsölilnibu tUalle diesel-bussit:ja siten, muutetj tappipt voitoiksi, 'jatketaan tunnu ei enää ole kykenevä itsenäisesti C a - nadasta määrättäviei^ ; teollisuuksien edistämiseen ollenkaan. Odotettiin, että kokemus rautaoorln melkein ilman Yhdysvaltain; suurra-halle antamisessa ja: aivan joku vuosi sitten Albertasta öljyputkilinjan johtamisessa Yhdysvaltoihin, olisi; Opettanut ja herättänyt kansalliset pyrkimykset. - Mutta nyt päinvastoin yhä iulkeammih tapahtuu kavallus kaasuputkilinjan: Manitobasta Yhdysvaltoihin johtamisessa, jolloin jää epämääräiseen tulevaisuuteen putkituksen viemisen Ontarion läpi sillä idän teollisuuskeskuksiin jo muutaman kuukauden kuluttua alkaa Yhdysvaltain idästä virtaamaan kaasu. . Kun yleisesti odotettiin St. Lawrence, kanavoimissuunnltelman tapahr tuvan Canadan kontrollin alaisena, niin selvisikin, että. siinä yhteydessä suoritettu konikauppa sallii Yhdysvaltain rakentaa ja kontrolloida ratkaiseva; (n.s. International Raplds sulku- ja • kanavarakennuksessa) kohta.. Samoin Yhdysvaltain siirtolais-säädökset loukkaavat Canadan etuja Ja samoin '.Yhdysvallat määrittelee canadalaisten: työsuhteita. LAHJOITETAANKO KUNNALLISLAITOKSETKIN? v Viime päivinä, paljastui myös, että Yhdysvaltain; rahamiesten kontrollin sallitaan -tunkeutua kunnallisiin asioi-^ suoraan Fort Arthurissa. ; .Samanaikaisestikim;:kapitallst^ järjestelmän yleisen pulan kärjij minen yhtsry • edellämalnit porvariston: maan kavallustolmint n i m s e kehittyy nopeasti maan ta den ja politiikan kansalllspula : Suurmonopolirahamlesplirien tajla käytetään - Yhdysvaltain miesten taholta myös lahjoi rosvoamiseeni kuten yli maaki lemuavat maantieskandaalit ovatj maisseet, mikä on yksi ilmaus tlsesta hallituspulasta. TYÖKANSAN SUUTTUMUS JAj EDESSÄ OLEVAT TEHTÄVÄT Näiden selviäminen työväestöllä kaikille kansankerr(^sille synny suuttumuksen, mikä meillä Cana^ sa v o i ; nopeasti muodostua yleli kansanliikkeeksi, jonka keske tunnuksena on: Canadan itsenäig kuten Labor Progressive - puolue dessa ohjelmassaan on arvioinut.' telu Canadan ; rilppumattomuu puolesta : e i ole vain työväenlu puolueen.asia; mutta kaikkien dan etuja j a tulevaisuuden tu mistä haluavien Uttoutumlnen tapahtua sen 'ympärille. Se in dysvaltaln • monopolistlen Ja tr hnperialfetlsla pyyteitä vastaan tyvän kokoomuksen yhtymlskoht sellaisenaan sen.; laajuus; Canadf kehittyy Canadan rikkauksien ja nen johtanut kaikkina aikoina ja niin myöskin ensimmäisen Ja toisen maailmansodan edellä sotien alkamiseen. Tämän "Euroopan puolus-tusyhteisön" muodostaminen tulisi varmasti johtamaan myöskin uuteen— juuri siihen sotaan mitä \'hdysvaltain johdolla oh jo vuosikau-siavalmistettu.. Se olisi näiden sotavalmistelujen eräänlainen viimeinen teko, niiden kruunaaminen. . - . Jos< todella tahdotaan edistää rauhan säilymistä Euroopassa ei i, entisten sotaljittojen lujittaminen ja uusien muodostami|ien, sen paremmin kuin myöskään Saksan/sotilaallisen mahdin ennalleen palaut-' laminen ole siinä suhteessa missään mielessä myönteinen, vaan päin-' vastoin kielteinen keino. Euroopan rauhan turvaaminen voi tapahtua - airtoastaan päinvastaisilla keinoilla, ehkäisemällä Saksan militarismin • uudelleen elvyttäminen ja muodostamalla sellainen kaikki Euroopan» maaf käsittävä kollektiivisen turvallisuuden liitto, johon voisivat kuulua niin sosialismin tiellä olevat kuin myöskin kapitalismin blosuh-' teissä elävät maat, kuten Xeuvostoliiton taholta on esitetty. Sellaisen liiton tulisi perustua kaikkien siihen kuuluvien maiden täyden tasa-arvpisuuden ja valtiollisen itsenäisyyden kunnioittamiseen, lainkaan ' riippumatta niiden taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta rakenteesta. > Meidän entiset kokemuksemme todistavat, että alueelliset vissien maiden sotilaalliset liitot ovat aina johtaneet sotaan, olipa niiden nimenä ollut "puolustusliitto" tai e i . Siitä syystä on päitä sotaliit- PÄIVÄN PÄKINÄ m 1^1-;^,A anuodoin johtava sotilasvalta "'Euroopan puoluatusyhteisössä" ja tä- ' toja vastaan asetettava sellainen kollektiivisen turvallisuuden järjes-män vuoksi pelätään Euroopan porvarillisissakin piireissä, että seu-. telmä mikä todella kykenee rauhan säilyttämiseen, mikä on tänään <^ ^^it raavana askeleena voi olla se, että Saksan imperialistiset piirit saavat " kaikkein^ tärkein asia maailmassa. On näinollen ilahduttavaa, että ' pSSiinä-tiäydelliseh ylivallan jä uhka; t^jasemahdillaan; uhkaavat jälleen muita-Euroopan maita^^^i^E^ suunniteliiiri '-EuriH^^ Itistusyhteison" puuhien karille joutumisesta, ainakin siinä suhteessa Kuten jo alussa totesimme on sotilaallisten liittojen muodostami- * mikäli JRanskan siihen osallistuminen on kysymyksessä. mm Pietilä funnudaa, iiiuHa sisuttelee VTerveisiäkesälomaltaV, sanoi . v a n h a - ystävämme ^'Pletii^rpainettuaan kuluneitten'housujensa ; takamuksia tölniituksen' a i n ö a ^ "-vierastuollin'^ A ? Kyseltyämme yht|L ja toista, vieraan kesäloman -vletpsta, , rohkaisimme mielemme j a sanoUnme .luulleen, että Pietilä^ on: lähteiiy^v :ijalkapatlka5sa «vi^nhaan; maahäq"^ kuten häii lui»sl tehdk, ^n^sct TOii^vat' -miehet Sudbuiyn p i i r i n krokettimestätuuskU-paUussa. - ; ^vjYanboJ» ei %pitäisi:jnuistella sanoi ylioppilas ..Tuokaveloista, huomautU Pietilä. ilmeisesti vähän kiusaantuneella äänellä, mutta^ sai p i a n takai, •sin vanhan rauhallisuutensa ja,tunn u s t i : ^ < ' . '•»Jäiset, yllättivät. He pelasivat pa-xemmin kuhi uskoinkaan.", j Mutta'vedettyään pitkät henkisavut yäärävartlsestaan. Pietilä jatkoi s i - i^tteluaan;,rMIes se on Mvhmytkin!; Eikäi naisten voitto tarkoita; suinkaan «Itä. että., naiset ovat ylensä miehiä «naremplAv,Heidän rolttcmsai^osolttaa vala Joko «it|i.,et^-naiset. oUvatjhar- .Jpiteneet paremmin kuin osattiin arr vioidä. tai sitten sitä. että miehet ei-; vit olleet harjoitelleet yjhtelspeli& lainkaan: Omalta kohdaltani uskon; että jos miehet lakkaavat luottamas-tandesten paremmuuteen j a ryhtyvät jo: kevätkesällä harjoittelemaan, niin kovilla ovat naispoloiset ensi vuonna Jolloin uudelleen pelataan ystävyysottelu naisten Ja miesten välillä kroket. timestaruudesta.". "Entäs se Suomi-matka?" kysäisimme uudelleen. Siinä' taisi tilliä vähän leuhkituksi —tosin hyvän asian vuoksi;— myön-teU Hetilä Ja selitti, että kalavesiä j a metsämaita . samolllessaan hän. <HI kahden kesälomaviikon aikana: tehnyt miltei yhtä paljon Jälkiä mitä Suomi- matkallakin olisi tuUut tehtäväksi, joten hän rohkenee toivoa voittajilta rr- siis naisilta — ainakin myötätuntoa. Jos el täydellistä ymmärrystä. Vaikka Pietilä olikhi s i a mieltä, että miehillä on ensi vuonna mainio tilalsinis voittaa naisilta takaisin S u d - t)unm; p i i r i n krolcettimestamus, n i in hiUi^<iU.;kuitenkin valmis tunnusta-nuian ja' mySntämftän,' kuten sanottu on,; että : *liais^.; ovat' tasa^arvoisia miestenjrinniiUa ja kroketttpelissä pa. zemplaldn rr- Jos eivät miehet harjc^t-tele ja suhtaudu asiaan vakavastL" V Muuten kesälomasta puhuen Pietilä esitti sen yleisesti hyväksyttävän ajatuksen, että kaikille työtätekeviUe, niin m i e h i l l e kuin naisillekin, j a o l koot he työssä tehtaissa, pelloilla, konttoreissa tai keittiöissä, pitäisi v a rata vähintään kaksi viikkoa kestävä palkallinen kesäloma ija isen lisäksi yksi pakolllnenVlepovilkko", että l o malainen voi toipua lomansa aiheuttamasta 'väsymyksestä. ' "Me ihmiset olemme-slttenkin suuria lapsia", sanoi Pietilä selittäen kantaansa seuraavaan tapaan: Ne meistä, joilla on oma paidan-vaihtopaikkamme, -jota kesäkämpä^ sanotaan, kannamme shme koko kevätkesän tavaraa perheen kesälomaa varten. Mutta kesälomalla ollessamme unohdamme koko kämpän j a samoilemme , itsemme väsyksiin Canadan luontoa ihaillen. Ja lopputulokseksi Jää, että loman jälkeen on likaantuneiden vaatteiden Jms: lisäksi toinen puoli "kannimiolsta" käyttämättä, tarkoittaen se sitä, että saamme ne kantaa takaishi kotiin. Seuraus on se. että'saamme kaikkea liikaa; — liian paljon ';VOimam ponnistelua lomatavarain kusettamisessa. Ulan paljon raitista Ilmaa Ja lilan paljon 4Eiurlngonpaahdetta. Seuraus tästä ylenpalttisuudesta on se. että loman i ^ t y t t y ä olonme lopen V ä s y n e i t ä — Ja valmiina nauttimaan viikon pakollisen levon. Jo» vain viisaat valtiomlehemme näkisivät päivänvalon ja laatisivat tätä koskevan lain. tuurna Pietilä. Ystävänune oU kultenUn sitä tä, että kukaan ei tUnne Canadaa | laisena Jylhänä Ja: ihanana mikä se todellisuudessa on, eUei saa joskus tilaisuutta "painua lu non helmaan". Kiitett^ään Canadan suuria maita; j a maamme kalaisia Jä 'joista me sunnuntaikalastajat tosin liikoja hyödy; Pietilä esitU lä senkin'järkevän ajatuksen, koko ns, turistiliikenne on meillä hittymässä ''aivan väärään «uunt Sen tavoitteena on "rahan minen^; rja- nimenomaan :yh(l laisten - dollarien hankkiminen. turisUllikenteen tavoitteena on Canadan kalavesille J a metsäalueille varakkaita ame sia. Jotta saataisiin siltä rahaa. ^^?'im«S«Ä|^|5M .!i*iff3i'»-'^:'.^^4'^:: ,•• - ••••••:.•••.••••.•••'-;•, ' , : ' . : - • .v^ Luonnollinen Ja oikea tavoite: ?e, että pyrittäisiin varamaan canadalaisillemahdollitaus päästä I lohi tällöin lapsineen pois kav kien Ja kylien kUxeestä Jonkun hallisen kalajärven:'mmiallp r-^, ka el muuta; kuin varpaitaan Iäkseen nmtsJdvina. Siihen kalkkeen yhtyy alleUrJolt nut samalla ladsuentolyomukseri, tei Plem antaisi, enää' barkit tonta ylupau%tai^nhanmjan ta, Jonkun mestamusottelon yli dessä. valtti' baii"onyiD penkkiittheilila:'^^ «ainsilunira.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 31, 1954 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1954-08-31 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus540831 |
Description
Title | 1954-08-31-02 |
OCR text |
mmmM
M i e l i i mmm
m»
« i i i
mg
mk
mmm
'V V i
pii
te
'.Tiistaina, elokuun 31 p, ~ Tue$day, August 31,1954
PAUS
»4 »*»ir- e, 1917. Aatlunizad
M ceepnd eta», msUJbr U» JPOf»
Office TtepasuaenU Ottam. Fol^f
tUbed ^ tbzloe veddy: Taeaäan
^^nnrMbya andSattirdaj?
. AiSmbliig Cooip»>7X't
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-08-31-02