Vapaus, October 4, 1966

              Sivu2
VAPAUS
Tiistaina, lokäk. 4 p. — Tuesday, Oct. 4, 1966 • •* "fl Burma --marxilaisuuden
ja budhismi#ie]iiiti|tii INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANÄDIANS
(LIBERTY) Establlahed Nov. 6,1917
EDITOR: W. EKLUND MANAGERI E. SUKSI
TELEPHONE: OFFICE AND EDITORIAL 074.4204 : V
Publlshed thrice weekly: Tucgda
Publishing Co. Limited, 100-lp3 I
Malline' Ai
Btys and Satiudä^ pyVapam
^' ^dbury, Ontario; Canada.
Advertislngr rates upon appllcation, translatlon free of ctaarge.
Authoriiz^* as se«bnd ö l t ^ b a i l tli| JPäSt} Office De^pärtilääitl.^^^^
sind to^ ~
•CANADIAN LANGIJAGEPRESS
Öaniädassa: 1 vk. $9.6o. 6 Sk. 14.75 USA:ssa 1 vk. $10.06. d t t . 1835
3 kk. 2.75 Sbonie^: 1 vl£. 10.50. 6 Vt 6.75
Lehtemme •lauantaisessa numerossa'oli kaksi huomattua
uutistietoa joiden; mukaan työväM^Uolu^et tiromitsevät ny-icyis^
ön hinlakiskonnan Ganadässa'ja viittaavat samalla siihi^n;
vöttä' vaikka esirh: raökatavaraitf' Hirihöissa on tapahtunut
kaikkein kuutin nouäu, niin kuluttajilta täten kiskottavat ra­hat
eivät rheiie farniäreille, vaan niille piireille, jotka lypsä­vät
n i in työläisiä kuin f armareitakin".
' Tosiasiassa osoitetaan, että ruokatavaräin vähittäishinto-:
jen nousu' oh, ollut erikoisen suuri viimfeksikuluneitten viik­kojen
aikana—mutta maataloustuotteiden tukkuhinnat ovat
;laskeneet viime toukokuusta läKtieh.
Voin, maidon, lihan, leivän ja muiden ruokatarpeiden
hintojen noususta ei siis voida mitenkään syyttää farmareita.
Meillä täällä Canadassa on vaikeampi saada tätä asiaa
koskevia tilastotietoja kuin erimerkiksi Yhdysvalloissa. Mut­t
a kun kehitys on yleisesti puhufen äartiarisutmtain^n rajan
kuihnialläkin puolella, niin yhdyivärtäläistilastöl ahtavat
meille melko selvän kuvan siitä mitä on tapahtumassa.
Yhdysvaltain kauppaministeriön tilastotietojen mukaan
Yhidysvaltain farmarit saivat v. 1950 -3^iid'6h pauhah painoisen
löivän tekoon käytetystä vehhämäärästä 2.5 senttiä. Leivän
hinta oli silloin 14 senttiä. - - - - •
Tänä' vuonna on samanlainen leivän valmistamiseen käy­tettävän
vehnäörän hinta 3.2 senttiä — mutta leivän hinta on
22 senttiä. Tosia.siassa Yhdysvaltain joissakin kaupungeissa
on leivän hinta jo 30 senttiä. Yhdysvaltain maatalousministe­riön
arvion mukaan leivän valmistamisessa tarvittavien ai­neiden
(vehnä, kucrittu maito jne.) hinta on kohonnut vain
%-prosenttisesti — ja 40 sentin hintaisesta leivästä menee
kaiken kaikkiaan farhiarille vajaa 4 senttiä
Yhdysvaltain maatalousministeri 01 Freeman osoittaa,
että niillä lueilla, missä maidon hinta on noussut 3 sentillä
varttia kohti, siitä menee farmarille vain 1 sentti.
CANADÄLAISTIETÖJA
Kuten tiedetään, sianlihan vähittäishinta on viime aikoina
jatkuvasti kohonnut Canadassa. Mutta farmarit eivät ole sii­täkään
hyötyneet.
Sianliha tukkuhintana oli $45.40 sadalta paunalta viime
tammikuussa. Mutta ^'elokuun loppuun mennessä oli tukku­hinta
laskenut $34.00 sadalta paunalta, ollen lasku $11.40 sa­dalta
paunalta eli 11 senttiä paunalta..
Mutta tukkuhintojen tuntuvasta laskusta huolimatta
sianlihan ja sianlihatuotteiden vähittäishinnat nousivat kaut­ta
linjan. Tämän johdosta kirjoitti F i n a n m l Times (syysk. 12. ;
pnä 1966) mm. seuraavaa:
"Ostojen tekijöitä kummastuttaa se kun sian- ja naudan­lihan
hinnat ovat tuntuvasti nousseet kesä- ja syyskuun väli­senä
aikana vaikka lihakarjan ja lihan tukkuhinnat ovat joko:.
pysyneet ennallaan tai laskeneet.
Ketjukauppiaat sanovat, etteivät ne ota'entistä enempää
liikevoittoa (lihan käsittelystä). Yhden liha-alan ketjukaupan
eräs puhemies sanoi, että voittomarginaalina on tavanmukai-
Inen 25 prosenttia."
Näin on asiatilastojen Jcannalta katsoen — ja jokainen
perheenemäntä, palkkatyöläinen ja vanhuudeneläkeläinen
tietää, että tulot eivät ta^do enää mitenkään riittää jatkuvien
hinnankorotusten takia.
Hiritakiskojien standarttiväitöksenä on että työpalkat
ovat kaiken pahuuden alkuna j a loppuna. Tämä sittenkin, ku­ten
NDP:n Ontarion jaoston johtaja Donald MacDonald sanoi,
vaikka liha-alan työläisten palkkaneuvottelut eivät olleet
vielä alkaneetkaan lihatavarain hintojen suuren kohoamisen
,aikana!
Tosiasia on, että palkankorotuksilla ei ole osaa eikä arpaa
nykyisten hinnankorotusten kanssa-^ hinnat ovat kautta Im-jan
nousseet edellä ja palkkoja oh hädintuskin saatu korote­tuksi
siinä määrin, että saadaan kavennetuksi entiselleen hin­tojen'ja
palkkojen välinen kuilu.
Todellisena syynä hintojen kohoamiseen on ennenkuulu­maton
j a mistään piittaamaton voittoilu ja Mntakeinottelu,
sekä USA:ssa Vietnamin sota ja sen tukeminen täällä Cana-
"dassa.:.-
Selvää on,, että hintojen korottamis\^öry aiheuttaa yhä
suurempia vaikeuksia kaikkien työtätekevien, niin palkkatyö­läisten
kuin omaa maataan viljelevien farmarien, pikkuliike-miesten
ja toimenhaltijain tielle. Inflaationvastaiset toimen­piteet
ovat siis tarpeellisia, mutta inflaatioa ei vastusteta
liittohallituksen rahaministeri Mitchell Sharpih "lääkkeiden"
avulla, jotka pyrkivät jäädyttämään palkat alhaiseen tasoon
antamalla hinnoille ja voitoille' milt'6i räjattöniät nousumah­dollisuudet.
' "
Inflaatiovastaisten toimenpiteiden ytimenä tulisi olla — jos
mielitään todellisia tuloksia saada—-hintojen ja voittojen
nousun ehkäisy, varustelumenojen vähentäminen sekä pieni­tuloisten
kansalaisten verotaakan huojentaminen ja suuritu­loisten
verojen korottaminen, s.
Tärkeätä on tässä vaiheessa se, ctta käsitetään niin työläisten
kuin farmarienkin ja muiden pikkueläjien olevan suurpää­oman
riistettävänä ja ryöstettävänä että kaikkien näiden
pikkuihmisten tulisi yhdistää voimansa ja' yhteisvoimin toi-
B u r n i a n vallankumbilsjolKsf:^^
keiiraali Ne Wimn jokin aika'sitten
'But^6t)än söMalistislih mäihin' te­kemä
matka kiinnitti väliaikaisesti
hutJinion tähän Kaakkois-Aasian
Hiljaisimpaan maahah, josta vuo­siin'
ei' ole kuultu juuri mitään. E r i ­muotoinen
sota on raivonnut jo
vuosia Vietnamissa ja Laosissa, Ma­lesia
6n ollut esillä' Indonesia—-
Malesia-vastakohtaisuuksien ansios^
tai Kambodzha ja Thaimaa syrjä-iiäyttämöinä'
aina kun on ollut ky
syniys Laosista tai Vietriamista —
mutta Bul-niari suhteen on hiljaista.
Harva ulkomainen kirjeenvaihta­ja
o'suu matkallaan Burmaan, kul-;
täisten pagoäien-maahan, joka Ha^^
lilaakin pysytellä uutissivujen uliio-puolella
ainakin kunnes maan oleel­lisimmat
örigelriiät öjrijaatu ratkais-'
tuiksi. Burman vapaaehtoineii eris-läytymineri
ori tehnyt siitä Kaak-kais-
Aäsia'ri noidankattilan rauhal­lisimman
niaan: Kambodzhan lailla
se pyrkii pysyttelemään sitoutumat­tomana.
New York Times julkaisi äsket­täin
artikkelin, jossa Burman "kas-vuvaikeuksiin"
vedoten ennustettiin
että maasta saattaa tulla uuden val­lankeikauksen
näyttämö. Tällä- en­nustelulla
on vahva taustansa, In­tialaiset
lehdet kertovat, että Thai­maahan
on perustettu burmalaisen'
Takingin johdolla ns. kansallinen
vapausrintama, joka nojautuu Bur­man
sisäosissa vieläkin operoivan
Kuomihtangarmeijan jäännösten
tukeen ja on yhteydessä amerikka­laiseen
-vastavakoilujärjestöön CI-A:
aan. YlVä mainitun sotilaallisen
operaation ohjat ovat Bangkokissa
piämajaansa pitävän Tshiangkai
shekin ryhmän sotilasattashean Han
Dai Tiihihin käsissä. Burman vallan
k'»mou.5haUitus suhtautuu kuitenkin
uhkaan levollisesti luottaen siihen,
että maassa toimeenpannut uudis­tukset
takaavat hallitukselle työläis,
ten ja talonpoikien tuen.
•Burman johdossa on '•sosialisti­sen
ohjelman puolue", jonka johto
koostuu sotilashenkilöistä — Bur­massa
ei sanojen eurooppalaisessa
mielessä ole työväenluokkaa sen
enempää kuin porvaristoakaan. So­tilashallinnosta
huolimatta ei maa
silti ole sotilasdiktatuuri. Upseerit
sivät ole ammattisotilaita vaan ja­panilaista
miehitystä vastaan tais­telleen
sissiarmeijan älymystön
keskuudesta lähteneitä isänmaan­ystäviä.
Burmassa asiat ovat tapah­tuneet
muuhun maailmaan verrat­tuna
nurinkurisesti.
Kun sotilaat maaliskuussa 1962
Kaappasivat vallan, ei vielä ollut
puoluetta eikä ohjelmaa. Ohjelma
laadittiin ensin, sitten ryhdyttiin
rakentamaan puoluetta. Sosialisti­sen
ohjelman puolueen pääsihteeri
prikaatinkenraali San J u selittää:
"Sosialistinen vallankumous oli yk­sinkertaisesti
historiallinen välttä­mättömyys
emmekä me siinä yhtey­dessä
voineet nojautua esikuviin".
Tarkalleen ottaen on puolueessa
Viöläkin vain puhemiehistön' muo­dostama
20 jäsenen johtoryhmä. —
Pcrustamisvetoomuksen jälkeen saa
plil sille kuitenkin 700,000 Jäsenha­kemusta,
joista 100,000:n laatijat
valittiin ehdokasjäseniksi ja 167;000
"sympati-soijiksi:. N e Win .sanoo
puoluejohdon tienneen hyvin, että
rehellisten ihmisten rinnalta oli
myös sellaisia jotka halusivat käyt­tää
puoluetta hyväkseen uraansa ra­kentaessaan
ja toisia, jotka halusi­vat
aikaansaada häiriöitä.
Hallitsevan puolueen ohjelma on
eräänlainen sekoitus marxilaisuutta
ja budhalaisuutta. "Burnfian tie-ssä
sosialismiin", joka on ohjelman ni­mi,
sanotaan esimerkiksi: "Niin
kauaii^ kuin IHtitltiert s'i-iistä9' tcAm
ihmistä j a elää tällä tavalla saadus­ta
voitosta, ei voida vapautua yh­teiskunnallisten
epäkohtien epäter­veestä
järjestelmästä. Vasta öikeu-denbukaisliiideire
rakentuvan sösia
listisen talouselämän avulla tämä
asiaintila saadaan lopetetuksi". Tä­män
lauseen tapaa kaikkialla Bur­man
virastoissa teakpuisille tauluil'
le kaiverrettuna.
Muissa ohjelman kohdissa esite­tään
yhteiskuntajärjestelmät histo­riallisen
kehityksen kulussa: alkuti­la,
orjuusT^ feodalismi ja kapitalis­mi.
Niin ikään korostetäah, ettei
ihmiskunnan historia ole vain valti­oiden,
kansojen, sotien ja henkilöi­dän
Historiaa vaari mVös lu"6kkasö''
tien historiaa. Tuotantovälineiden
yksityisomistus j a nykyiset tuotan­tosuhteet
leimataan aikansa elä­neiksi
yhteiskunnallisen odistyksen
tiellä oleviksi esteiksi.. Toisaalta
puhutaan ohjelmassa maailriian
koostumisesta neljästä ainesosasta
maasta, vedestä, ilmasta ja tu­lesta
— ja suoritetaan edelleen
jako kolmeen — aineelliseen, inhi­milliseen
(tai eläimelliseen) ja
"ilmiöihin" — budhalaiseri tradi­tion
mukaan. Budlialaisuus vilah­taa
myös ajatuk.sessa, jonka mu­kaan
ihminen voi saavuttaa onnen
vain noustessaan tietylle moraali­selle
tasolle, joka edellyttää luopu­mista
ahneudesta, omanvoiton pyyn
nistä, pahasta tahdosta, tietämättö­myydestä,
ylpeydestä jne.
Oleellista on, eitä ohjelma ta­loudelliselta
ökaltaan ei ole jäänyt
paperille. Sitä toteutetaan askel
askeleelta. Burman suorittamat so-siaaliloimenpiteet
edustavat pitem­mälle
vietyä sosialisoihtia kuin mis­sään
muussa kehitysmaassa. Mil­tei
koko talouskoneislo on valtiol-listöltu
— pankit, kotimainen j a ul­komainen
kauppa, öljyntuotanto,
teakpuun jalostus, kaivostoiminta,
kuljetus ja jakelu .sekä kaikki enti-
.set ulkomaiset yritykset ovat nyt
valliöti käsi'ssä. Siiurissa kauptin-göLssa
ovat myös liikkeet ja tavara­talot
valtion hallussa. Valtio mää­rää
tukku- ja vähittäishinnat. Rii­sillä
ja muilla elintärkeillä tuotteil­la
on kiinteät hinnat. Suuryrityk­siin
perustetaan työläisneuvostoja,
joilla on laajalle ulot.uvat valtuu­det
osallistua laitoksen johtoon ja
taloustoimintasuunnitteluun.
Vielä mullistavampi on ollut ky^
Iissä tapahtunut muutos. Kaikki
maa on julistettu valtion omaisuu­deksi.
Huhtikuussa 1965 poistettiin
liiääVUÖl&a ja VäliktiäiKaU^pa.
ronkiskurlt eliminoitiin perusta­malla
8,000 luottokasöä; Nöiii 2)8
miljoonaa hehtaaria uudismäaiii ön
jaettu maattomille ja pikkuviljeli-joille.
On raivattu, kaikkiaan^250,
OÖb hehtaaria uutta peltoa. Maas­sa
on nyt 60 traktoriasemaa, jotka
lainaavat fälohbojille välineistöä.
Viimeksi knluiikiden kuuäen Vtib-den
aikana oii traktoreiden lulhi
noussut 350:stä 4,000:ri: KyiaaeUvIfe-tojen,
maakomiteain, osuuskuntien
j a kyiäpaiikkieii verkosta oli saatta­nut
sUlirtilojän^ oiiii&tajat toiiineitb-miksi
j a riistänyt heiltä päiriöstu^-
UMt edlöH^bikiä vastaaii: tl^iMA
maauudistus j a suurtilojen jako
o^vat' Iciiitenlciri vasta aluillaan.
Tähänastiset toimenpiteet ovat
tuottaneet Hyviä tuloksia. Valtio!
listettujän ' laitosten tuotanto on'
noussut 73 prosentilla. Riisisadois­sa
oh nöusii olliit 1,2 miljoonaa ton­nia.
On luotu farmaseuttinen teol­lisuus
ja kalastukseh ja Hielmien'
etsinnän mahdollisuuksia on kohen­nettu.
400,000 työläisen kohdalla on
toteutettu sosiaalivakuutus ja lähei^
kahdella miljoonalla palkannautti­j
a l l a on vapaa lääkärinhoito. Luke­mattomia
siltoja on rakennettu ja
1,200 kilometriä maantietä, vähit-täiskauppahintoja'
on Laskettu ja
valuuttareservit ovat noin 39 mil­joonaa
kyatia (I dollari on noin
5 kyatia). On luotu järjestelmil
asuntojen rakentamiseksi työläisil­le,
jotka suorittavat asuntonsa hy­väksi
120 työtuntia, joiden arv6
vähennetään vuokrakorosta.
Sosialistiset maat ovat panoksel­laan
mukana tässä toiminnassa.
Traktoreita on saatu Neuvostolii­tosta
ja Tshekkoslovakiasta. Neu­vostoliittolaiset
asiantuntijat ovat
pystyttäneet Kyetmauk-padon, jon­ka
avulla saadaan 25,000 hehtaarin
alue keinokastelun piiriin. Neuvos­toliiton
avulla on maan pääkaupun­k
i i n Rangooniin perustettu tek|l6-
loginen instituutti ja Taygyihiri sai
raala. K i i n a on rakentanut luk^roat-tomia
laitoksia;
Tämä ei merkitse sitä; että- inaa
olisi vielä selvinnyt kuiville'taken
nustyössään. Eräs vaikeuksista^ on
vuoristoheimojen yhä jatkuva • ka­pinaliike.
Burmassa ori kuutisen­kymmentä
kansallisryhmää ja hei­moa.
Shanit, karenit, katshinit,
tshinit ja kajanit, jotka asuvat itäi­sellä
ylänkö alueella, eivät ole vie­lä
tähän menne.ssä alisiuneef-mi­hinkään
valtiolliseen ylivaltaan, ihi-tä
seikkaa länsivallat käyttävät hy-
SMUMN, RXTTUÄm JA
ffflR» MM» MfTffilA
YiBul^lSuOik iSäimaan kSiiäväii.
,rakennustöid^h välmistumisHste 6i\
<^lokuun ibjTtiföö' i*ftltt' ötr
.vajaassa kolmessa vuodesi^a edettjr
jättiläismäisessä rakennustyössä
roimasti y l i puolimatkan, sopimuk­sen
mukaari vubkra-alueella sijait­seva
kariavaosa on valmis 27. 8. 1968
Töissä edistytään kuitenkin niin,
että Saimaan kanava avataan kokei­lumielessä
kokB' osuud^ltaäh lilken-ire^
ile jo k^esSUl 1968 fpllä ietkeliä
sUorltetaaH käiTavan räkeniiiistoitä
y l i 2',500 tyatit^kijän VÖtmih- PJäky-
.vimpiä näistä* työkohdista ovat
Mustolan; Sokuan, Päillin; Lietjär-veri
ja Juiistiiiin sulkurakeririustyot
äbkä Lauritsalan niaantiei- ja rauta-tiesiitatyöt.
Uusina-työkohteina ava
,taan marraskuussa mm. Mälkiän ja
Särkijärvfen. sulliujdn ralienHUöty<it'
s e k ä riiäHddliisesti jifuiukuussa
ÄälVijärven sUlUH' rakelihlistyöt.
fiaell^ä' riialiiiilit tiedbt dntöl" Sai­maan
kanahan ralceiiHiisäääiiikk^
di'pl. iris. Ahtrfif ÖiH!ärH(i Mälkiäiiä
sijaitsevassa toimistossa, paikalta,
jolta liäri ön jo \fiib^ia johtanut tätä
suurTsuiintai^tä^ rak^nhiifetyötä:
UUTTA JA JYLHÄÄ
Ihmisen j a koneen työ on ko­vasti
muuttanut vanhan kanavan
riiaisemia. Kanavan suulla on Lau­ritsalan
rfiutka loiventanut ja Poh­joismaiden
suurin rautatien kään-tösilta
on saanut eteerisä vielä j y l -
henimäri _ riiaaritiesillari rakenriuske-hykset.
kohta Lauritsalassa piirtyy
esiin niyös uutta kariävauoriiaa, jo­ka
monissa paikoissa rfoudattelee
entisiä linjoja, jbskiri aikaisempaa
leveäriipää ja jylHeriipähä. Mälkiän
sulun editse kaiiavan ylittävä maan-
Pravda:
"Kuiituurivallankumous" uhkaa
sosialistisen kulfluurin olemusta
SYNTYMÄT y
PÄIVIÄ
Moskova., — Neuvostoliiton kom­munistipuolueen
äänenkannattaja
Pravda arvosteli Kiinan kulttuuri­vallankumousta
ja sanoi, että se
uhkaa uuden sosialistisen kulttuu­rin
olemusta.
Lehti selittää pitkässä kirjoituk­sessaan
todellisen sosialistisen kult
tuurivallankumouksen olemusta.
Kiinan kulttuurivallankumouksella
ei sen mielestä ole mitään yhteis­tä
sosialistisen kulltuurivallanku-mouksen
yhteydessä vallitsevien
to.siolojen kanssa.
"Nuoret, jotka käyttäytyvät kuin
retkut, pilkkaavat oppineistoa, polt­tavat
kirjoja j a hävittävät Kiinan
suuren kansan klassisia aarteita —
mitä heillä on tekemistä kulttuurin
j kanssa", kysyy Pravda. Neuvosto-
I liiton kommunistipuolueen äänen­kannattaja
varoittaa edelleen. y r i ­tyksistä
eristää jonkin sosialisti
sen maan kulttuuri ja riistää siltä
mahdollisuudet käyttää hyväkseen
sosialististen veljesmaiden yhteistä
kokemusta. "
Eristäytymispolitiikka antaa
Pravdan mukaan kuoliniskun en­nen
kaikkea sitä harjoittavan maan
sisäisille eduille, jarruttaa sen kehi­tystä
ja uhkaa uuden kulttuurin
koko olemusta — sen kommunis­tista
suuntaa — sanoi Pravda. Kir­joitus
on ensimmäisiä periaatteel­lisia
kannanottoja asiasta Neuvos­toliiton
lehdissä.
väkseen. Heitä avustetaan sotilaalli­sesti
Thaimaasta käsin; mutta mu-karta
on rtiyös Kuomintang-armei-jan
rippeitä. Toiminnan rajoitus ta­pahtuu
oopiumkaupan avulla.
Lisäksi on olemassa ns. "Punai­sen
l i p u n kommunistit", eräs Ara-.
kan-vuorilla tukikohtaansa pitävä
trotskilainen ryhmä, joka sabotoi
rakennustyötä. Toisen samanlaisen
ryhmän muodostavat Thakin Than
Tunin johtamat "Valkoisen lipun
kommunistit", joiden väitetään ole^
van Kiinan tukemia ja jotka niin
ikään käyvät aseellista taistelua.
Toisaalta ovat marxilaiset ryhmät,
jotka itse asiassa edustavat työväes­tön
suurinta osaa, äskettäin liitty­neet
Yhtyneeksi työväenpuolueek­si,
joka puolestaan kuuluu hallitus­puolueeseen
sen alaryhmänä. Eräät
johtavat marxilaiset ovat tärkeissä
asemissa hallintokoneistossa. Hei­hin
kuuluvat mm. talousasiantunti-ia
U Ba Tjein ja maatalous- j a kul­ku
laitosministeri prikaatikenraali
T i n Pe. Taantumuksen ainoan jär­jestyneen
voiman muodostaa pa­pisto,
joka perustaa mahtinsa munk
kien' kylissä nauttimaan arvoval­taan
ja pyrkii toistuvasti hallituk­sen
kumoamiseen.
Jo joidenkin kuukausien ajan on
lehdistö ollut avoinna k r i i t i l l i s i l le
puheenvuoroille.: Keskustelu on ol-lua
terävää ja sen kuluessa on puu­tuttu
moneen polttavaan asiaan.
Eräiden sotilasjohtajien byrokra­tiaa
on arvosteltu, samoili tarvikkei
den jakelussa esiintyviä heikkouk­sia/
salakauppaa ja sabotaashia. On
väitetty, että ori l i i an vähän aineel
lisiä kiihokkeita hyviin suorituk­s
i i n : Jonottelu j a kokousten paljo­us,
varaosien puute, joidenkin lai­tosten
harkitseriiaton valtiollista­minen
ja luotettavien tilastojen
puute ovat niin ikään olleet esil-ä.
Keskustelun avaaminen osoitta­nee
kuitenkin, että Burmalla on
jalat lujasti maassa ja varaa kri­t
i i k k i i n . — Harry Sichrovvski.
tVesilt^ä elää vielä hiljaiselon mer-k
e i s d . Hiljaisella ieijkticu' kauan,
'^sillä'slrfi''saa iHtfHäl»'iltiden s i l -
lan; jonka kaari on 25 m kanavaii ve
dbn' pintaa korkeamnjalla, eli 3 m
korkeammalla kuin nykyisen sillan
kaari, Mälkiän—Soskuan välillä ön
huomattavasti valmiina uutta kana-vauomaa
ja Soskuaah kolibamassä
aivan uusi sulku. Soskuan sulku
dii ainoa, kokoriaan uudelle paikaljle
räkerihettava kailavah' • sulku. Biläl-kiän
ja Mustolan sulut uudestira-kenifietaari
entisIUe sijoilleen', s^ia-moin
rajan Neuvostoliiton puolella
sijaitsevat Pällin, Leitjärven; Sär­kijärven,
Rattijärveri ja Juiistilan
sulut.
SOSKUAN J A MUSTOLAN
SULUT VALMrSTUVAT
ensi kesänä ja kaikki kariavan 8
sulkua vuoden 1967 loppuun rtieh-nessä,
kertoi rakennuspäällikkö
Ortamo. Vieiä aloittamattomieh sUl-kutöiden
lisäksi on valrhifetumassa
suunnitelmat kanavan rakennustöi­den
aloittaifaiseksi osuudella Nuija­maa—
Suikki sekä Särkijärvi—Rät-tijärvi.
Sillan rakennustyö Mäl-kiällä
alkaa myös todennäköisesti
vuodenvaihteessa.
Edelleen rakennuspäällikkö Orta­mo
kertoi, että työntekijämäärä on
tällä, hetkellä huippukauden luke-riiissa.
eli 2,414 henkilöä. Vaikka
äiisia töitä lähiaikoina alkaakin,
niin työntekijäin kokonaismääi-ä
tulee jonkinverran alenemaan. Näi­hin
huippulukemiin se ei enää tule
köhöariiaankaan. Kanavan rakenta­jien
vahvuus onensi keäinä ehkä
Siiriä 1,600 - 1,800 työntekijän vä­lillä.
MUSTOLAAN ON VALMISTUNUT
ja valmistuu kanavahenkilökunnan
asuinrakennuksia. Nuijamaalle tu­lee
toinen kanavahenkilökunnan
asuntoalue, johon sijoitetaan vuok-alueella
työskentelevä henkilö­kunta,
mutta asunto on vasta suun­nitteluasteella.
Uuden kanavan mitoituksessa on
huomioitu myös tulevaisuuden tar­ve,
sillä kanavassa pystyvät liiken­nöimään
1,600 bruttorekisteriton­nin
alukset. Nykyinen Itämeren
kaluston tyypillisin koko on 1,000
bruttorekisteritonnia, mutta laiva­koko
on suurenemassa.
Kun Lappeenrannan ja Lauritsa­lan
alueliitos tapahtuu, merkinnee
se myös sitä, että kanavan varrelle
Mustolaan rakennetaan satama. Ka­nava
on suunniteltu Mustolan su­lun
alapuolelle.
Tätä rakennustyötä tulisi joudut­taa
siten, että rakentaminen suori­tettaisiin
ennen varsinaisen kanava
työn päättymisiä. Näin työ voitai­siin
suorittaa varoja säästävästi
kuivatyÖnä, totesi rakennuspäällik­kö
Ortamo.
Tällaiset olivat näkymät kanava-rakennuksen
vaiheilta Mälkiällä,
jossa arveltiin, että varsinaisen ka­navaliikenteen
alettua noin 800—
100-henkinen henkilökunta kana­va-,
tulli ja luotsimiehistöineen
pystyy vastaamaan siitä, että rah­taus
Itämeren ja Saimaan välillä
sujuu Saimaan kanavassa moitteet­tomasti.
Eng^Ianti toimittaa
reaktorin Romaniaan
Englaritilairien teollisUiisyhtymä
^äirey Erigineerinng Group toimit­taa
Itanskaän ydinreaktorin, ilmoit­ti
'Englannin hallituksen edustaja
äsken Lontoossa antamassaan lau­sunnossa.
Vastaanottajana on Ro­manian
valtion Fysiikan instituutti.
Nfeuvdltelut ovat käynnissä saman­laisen
ydinreaktorin myymisestä
myös Tshekkoslovakiaan, tocletaän
Lontoossa.
PÄIVÄN PAKINA
E E L L RITOLA, Poreupine, Ont,
täytti lauantaina, lokakuun 1 pnä'
70 vuotta.
K A A R L O IIARJU^ Wahnapitae,
Ont., täyttää tänään, lokak. 4 päi­vänä
60 vuolta.
I V A R FINBERG, Mokomon, Ont.
täyttää torstaina; lokakuun 6 pnä
71 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
KAlOf^Pk SE ON MIKÄ KANNAftÄA
Eiköhän asia o 1 e hiin, että
kärryt hevosen eteen. Me us-mien
puolustaa tärkeitä talousetujaan voittoilijoita ja suur- komme työläisten tekevän yli­töitä
palkkatulojensa lisäänty­misen
toivossa eikä vain ilosta
tehdä ylitöitä. Mitä parempi
ori. palkkataso, sitä vähemmän
on hinkua joukkomitassa, suo­riteltaviin
ylitöihin. Jos Mr.
löppettamismääräyksöen nähdeK Bt^itish Cöluttibiassa, Allied Hume ja hänen kumppaninsa
H y d r o Constructioh A'ssödätioh'ih. ^ir^sidiehtti Howard koettaisivat antaa "sisämaassa"
Humen kerrotaan sahoneehfetta selljairieii päätös aiheuttaa - työskenteleville miehilleen
"työvoimapulaa sisämaassa olevilla työmailla ja tyÖttömyy- . P3\^a"^o^;?t"ksen,
d . . . tevua Vancouveriss,",, sillä kut™ hS« väUH, "ylityö ::2:'iS^Sy&:^
on'alnoä seikka joka vetää tyotiiiehiä'jbis kaUpiihgista." telaankin.
pääoman riistoa vastaan.
Oh siinä nfii^ifi k^m^
Ilmaistessaan työnantajain' vasiUstayari kannan ylitöiden
Kuten tiedetään, vanhat arvot
saavat nykyaikana luvan väistyä
uusien ja parempien tieltä
Ennen vanhaan sanottiin, että
"se mikä nousee ylös, tulee myös
alas "
Nykyisenä avaruustutkimuksen
aikakautena on kuitenkin todettu,
että näin ei ole enää asianlaita.
Maaemomme pinnalta on lähetetty-avaruuteen
satelliitteja, jotka ei­vät
koskaan tule kokonaisina eikä
palasina takaisin maahan.
Ovatpa jotkut "tieloniiehet" se­littäneet,
^liä vaikka ennen oli
"pääelinkeinona maanviljely ja
k a r j a n h o i t o n i i n nykyään on tär­keimpänä
elinkeinona "syöminen"
Yksimielisiä oltanee kuitenkin
siitä, että kauppa se on mikä vie­läkin
kannattaa.
Eräs kaverimme tapasi selittää,
että kaupanteko voittaa aina työ-riiiehen,
vaikka ei olisi muuta mah
_ dollisuutta kuin omenien kaupus­telu
hautausmaalla.
"Kuoleman kauppa" onkin ny-kyääh
kehittynyt huippuunsa. Me
canadalaisct sairiime kuUlla äsket­täin,
että täkäläisiä sotatarveteh-tailijölta
— ja välillisesti heidän
työlaisi äänkin, se rehellisyyden
vuoksi tunnustettakoon — onriel-listuttetaan
satojen miljoonien ar­voisilla,
yhdysvaltalaisilla aseti-lauksiila
vietnamilaisten tappami­seksi.:
Yhdysvalloissa on sotatarveteol-lisuus
saanut niin valtavat mitta­suhteet,
että siellä pelätään jopa
koko talouselämän romahdusta,
jos pitää Jakata kansakunnan^^va-rojen
haaskaus sellaiseen tuotta­mattomaan
tarkoitukseen kuin tyk­kien,
tankkien, lentokoneiden,
ohjusten j a ammusten tuottamj-seen.
•
Ja kun Länsi-Saksan kansleri
Ludwig Erhard lähti noin viikko
sitten Yhdysvaltoihin, presidentti
Johnsonin puhuteltavaksi, n i in sil­loin
ennustettiin, että "neuvotte­luista
tulee kovat j a avomieliset",
kuten Reuterin eräässä uutistie-dossa
selitettiin.
Viime t o r s t a ina kerrottiin
eräässä Washingtonin uutisessa
niistä "tuloksista", mitkä nämä
"kovat neuvottelut', mahdollisesti
aikaansaavat.
Erikoista kissanhännän vetoa
käytiin, niin kertoo eräs toronto-lainen
päivälehti Washingtonin
uuti.scssaan, siitä kuka maksaa ja
kuinka paljon siitä kuri Yhdys­valloilla
on y l i 200,000 miestä kä­sittävä
armeija Länsi-Saksassa.
M e i l l e kerrotaan, että kuluu
vielä j o k i n aika, ennenkuin
"uudelleen arviointi* täfesä asias­sa
saadaan loppuunsuoritetuksi.
Kansleri Erhardin sanotaan
päättävästi vastustaneen nykyisen
sopimuksen jatkamista sitten kun
se~päättyy ensi heinäkuussa. Tätä
pidetään VVashingtonissa eräänlai­sena
taisteluhaasteena Yhdysval­tain
sotaministerille.
McNamara on tehnyt kaiken voi­tavansa
sen hyväksi että Länsi-
Saksa uusii kaksivuotisen sopi­muksen,
jörtka pei-usteella Bonn
ostaa Yhdysvalloista sotavälineitä
huojentaakseen amerikkalaisten
maksuja sotilaittensa ylläpidossa
Lärisi-äaksassä.
Tässä yhteydessä on vihjattu,
että jos Länsi-Saksa ei voi tai ei
halua korvata amerikkalaisten
miehitysjoukkojen ylläpitoa maas­saan
niin siinä tapauksessa Pen­tagon
voi vetää osan sotilaistaan
pois sieltä.
Mutta amerikkalaisten, sotilait­ten
poistuminen Länsi-Saksasta
vaikuttaisi nykytilanteessa sikäläi-seeii
talouselämään oäapiiillecn
sariiallä' tavalla" kuiri täällä se, jos
kiellidttäisiin ulkoriia.hlalsia turis­teja
tulemasta Canadaan. Toisin
sanoen, se olisi liiketoiminnan
"pienentämistä" ja sellaifeia toi­menpiteitä
seuraa tavallisesti pu­naisella
kirjoitettujen lukujen l i ­sääntyminen
tilikirjoihin.
Kansleri Erhard ei luonnollises-tikaan
halua huonontaa liiketoi­miaan,
eikä liioin pienentää selkä­nojaansa,
joihin turvateii Länsi-
Saksan revanshihenkiset kenraalit
ja politiikantekijät tekevät mielet­tömiä
suunnitelmiaan "elintilan­sa"
laajentamiseksl.v ^
' Kupiuna pakassa"^""— jota ei
tietenkään näytetä — on kuitenkin
kysymys ydinaseista. Länsi-Saksa
haluaa saada sorniensa ydinaselii-pasimeen.
Bonn tietää, että Yhdys­valtain
taloustilanne on kärjisty­mässä
Washinglonin hyökkäävän,
ulkopolitiikan ja erikoisesti Viet­namin
sodan johdosta. Se avaa t i ­laisuuden
kiristykseen ja niinpä
voidaan kuvitella, että Bonn vöi •
mielellään maksaa amerikkalais­ten
sotilaiden ylläpitokustannuk­set
Länsi-Saksassa ainakin vähän"
aikaa, mikäli Washington suortuu
myönnytyksiin ydinaseistuksen
kohdalta.
Kauppa dn kauppaa ja kauppa-asioista
käydään,toisinaan "kovia­k
in _ neuvotteluja". Mutta tuskin
nriistääri muusta käydään^niiri "ko­via
neuvotteluja" kuiri 'ktfbleman-kaupasta.
. . r\
! • —Känsäkoura,