1971-04-01-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mk-"'; 1 lii'' S i v u 2 VAPAUS (LIBERTY > ffldlttxr: W. EKLUND Torstai, haditJfc, lp. — Thursday, Api^iil 1,1971 lISArn sodaiivaistusftajien. uiisi tuleniinicn: ' - "JOS HALLITUS Ei LOPETA SOTAA ME LOPETAMME flii^yTyiC^ I N U E P E N D E N T U A B O R O R t i AN OF FINNISH CANADIAN3 BstabUshed Nov; 6.1917 Mamger: B. SU7SI Telephone: Office mi BcHtorial 674-4264 f ^ m e a '#gSId3r: ThuRdajTs toy: Vapatm P(ri)llshiiis Oo.Limdted, 100-102 EJto Canada^ Advertlsfiig raii«& iri)0Q dipf(li&^Vkm, tle&D^ie^^ free of «diAiv». äecond Class iegiU^nimx JUmOet 1076 o . , H , CÄNADIftNtLÄNGUÄGliiPRESS TILAUSHINNAT: «Jajaaätassa: 1 vfc. $10.00, 6 kk. $525 USÄ:n: J vk. $11.00/6 kk. j^^^ 3 kk. $3.00 suomeen: 1 vk. $11JS0. 6 kk. $8.2S Pääsiäisenä Lehtemme tämänpäiväinen \JUimero o n valmistettu 10 päivän k u l u t t u a (huhtikuun 11) vietettävän pääsiäisjuhlan täydentämisen hyväksi; Tarkoitus on siten varata vähän ylimääräistä luettavaa pääsiäispyhien ajaksi, j a edistää samalla molemminpuolista kanssakäymistä lehtemme l u k i j a i n j a heitä suosivien liikemiesten kesken. T o i s i n k u i n joskus aikaisempina vuosina, lehtemme julkaisee tänä vuonna kaksi "pääsiäisnumeroa" — tänään pääasiassa ns. "ulkopaikkakuntalaiisten" hyväksi j a ensi t i i s t a i n a sudburylaisille. Uskomme että tällainen järjestely palvelee parhaalla mahdollisella t a v a l l a sekä l u k i j o i t a että i l m o i t t a j i a Lisäksi se auttaa myös y l i määräisen työn suorittamista mahdollisimman edullisella tavalla. Syventymättä sen yksityiskohtaisemmin pääsiäisen viettoa koskeviin kysymyksiin, olkoot ne s i t t en hengellistä laatua tai muo-tiparaateja suosivia, meidän lehtemme toivottaa lukija- j a kannattajakunnalleen kaikin puolin piristävää pääsiäislomaa. Me uskomme, että lukijat tutkivat pääsiäis- j a muita ostoksia tehdessään näissä pääsiäisnumeroissa julkaistavia ilmoituksia nimenomaan siinä mielessä että, he haluavat antaa ensisijaisen liikekanr natuksen n i i l l e l a i t o k s i l l e , j o t k a ilmoitustcnsa perusteella haluavat o l l a liikesuhteissa heidän kanssaan. Pääsiäinen on, kuten tiedetään, suuri k i r k o l l i n en juhla, mutta siitä puolesta huolehtivat kirkot j a muut uskonnolliset laitokset. T a v a l l i s t en kansalaisten kannalta, jotka uskonnollisista mielipiteistään huolimatta raatavat pitkiä päiviä aamusta iltaan asti, pääsiäinen on erittäin lämpimästi tervehdittävä sen vuoksi, että se antaa loulun jälkeen ensimmäisen "pitkän viikonlopun'; uusien voimien keräämiseksi työn j a toiminnan edelleen jatkamiseksi. I?auskaa j a piristävää pääsiäistä kaikille kanssaihmisillemme] Nykyaikaista kärsimyshistoriaa K i r k o l l i s e s s a mielessä pääsiäinen on j u h l a Jeesuksen ylösnousemisen muistoksi. M u t t a siihen yhtyy myös kärsimi-sen muistoj u h l a , pitkäperjantai. V a l i t e t t a v a tosiasia on, että ihmiskunnan kärsimyshistoria j a t k u u vieläkin. • Tässä yhteydessä k i i n t y y huomiomme: erikoisesti työttömien ihmisten ja heidän huollettaviensa kärsimyksiin — jotka sivumennen sanoen johtuvat yhtäältä nykyisen yhteiskuntajärjestelmän puutteellisuuksista j a toisaalta sellaisista politiikoista; k u i n pääministeri Pierre TrudeaUi joka on tarkoituksellisesti kehittänyt joukkomittaista työttömyyttä h y v i n tietäen, että yöläise eivät ole i n f l a a t i o a aiheuttaneet. Helmikuun tilastojen mukaan Canadassa oli v i r a l l i s e s t i 675,000 työtöntä. K u i n k a suurta henkistä huolta j a aineellista kieltäytymistä tämä pakollinen työttömyys näille canadalaisille j a heidän huollettavilleen aiheuttaa, sen tietää jokainen työläinen joka on joskus ollut itse vastoin omaa tahtoaan työttömänä. Mutta niin vakava kuin Canadan työttömyystilanne onkin se on vain pieni osa työttömyyden koko ongelmasta Konservatiivistenkin laskelmien mukaan maailmassa nimenomaan j a ennenkaikkea "vapaan maailman" eli kapitalistisen maailmanosan maisfja on nyt yhteenlaskien 40 miljoonaa työtöntii. Maailman pankin presidentti Robert S. McNamara on a r v i o i nut, että y k s i j o k a viidestä kehitysmaiden koko miespuolisesta työvoimamäärästä on nyt työttömänä j a että tämä työttömien määrä lisääntyy jatkuvasti. Sosiaalisuunnittelua j a -ohjelmia edistävä Y K :n ryhmä totesi . v. 1969 Tukholmassa pitämässään kokouksessa, että työttömien määrä voi kehitysmaissa nousta ehkä puoleen koko työvoimamäärästä tämän vuosikymmenen loppuun mennessä, ellei asiaan tart u t a lujasti kiinni. Kansainvälisen työviraston (ILO) Genevessä v. 1970 j u l k a i semassa vuosildrjassa todetaan, että työttömyys on laajentunut neljästä maasta (vuonna 1969) toiseen puoleen koko maailman siitä osasta mistä sillä on. tilastotietoja saatavana. Saman lähteen mukaan useiden kehittyneiden teollisuusmaiden työttömien fnäärä o l i pienempi kuin Canadassa — vajaa kolme prosenttia koko työvoimamäärästä. Ganadassa työttömien määrä nousi viiteen prosenttiin vuonna 1970 j a viime helmikuussa peräti kahdeksaan prosenttiin koko työvoimamäärästä. Käytännöllisesti katsoen tämä tarkoittaa, että työttömyyden aiheuttama kärsimys ja ahdinkotila syvenee j a laajenee sekä kehittyneissä kapitalistimaissa että kehitysmaissa. Sosialismin vakiinnuttua häviää myös työttömyys, kuten on hävinnyt mahdollisuus, missä pieni väestöryhmä voi riistää suurten kansanjoukkojen työn tuloksia, työttömyyttä saattaa ilmetä vielä jossakin määrin sellaisissa maissa kuin Jugoslaviassa ja Puolassa, mutta Neuvostoliitossa se on o l l u t vuosikausia kokonaan timtematon käsite >- ja kaikki merkit viittaavat siihen, että se tulee pysjymään sellaisena. P a h i n puoli Canadan j a yleensä n i i n sanotun "vapaan maailman" nykyisessä työttömyystilanteessa on se, että se tulee ilmeisesti olemaan pysyvä painajainen kansanjoukkojen hartioilla Työttömien määrä voi vähentyä tai nousta, mutta talousoppineet j : i hallituksien puhemiehet aina pääministeri Trudeauta myöten sanovat olevansa kovin tyytyväisiä jos työttömien määrä saatais i in Canadassa vähenemään kolmeen (3.-ecn) prosenttiin koko työvoimamäärästä! Kuvaavaa muuten on, että samalla kun työttömyys väheni viimeksikuluneen vuoden aikana eräissä k a p i t a l i s t i s i s s a maissa (esimerkiksi Suomessa), niin monissa muissa maissa (esim. Canadassa j a Yhdysvalloissa) työttömien luku lisääntyi äärettömän nopeasti. J a yhtenä erikoispiirteenä Canadan j a Y h d y s v a l t a i n nykyisessä työttömyystilanteessa on se, että työttömien armeijaan ön joutunut suuri määrä myös ns, "valkokaulustyöläisiä". Selvää on, että työttömyyden aiheuttama vitsaus j a kärsimys tulee jatkumaan niin kauan kuin ylläpidetään voittoiluun- perusi tuvaa yhteiskuntamuotoa. Toisaalta on kuitenkin syytä erikoisesti a l l e v i i v a t a sitä, että yhtenäisyyden j a päättävän toiminnan avulla kansanjoukoilla on tilaiöuus saada lievennyksiä tähän tilanteeseen - - j a siihen on nykytllantecflfln-keskitettävä kalkki voimat. Yhdysvaltojen.sodanvastainen liike kerää voimia suurta mielen-^tusmarssi\ kohti Wa3hingtonia. ösöittisteh säh/aa varten. "Jos hallitus vi lopsta sotaa, me lopetam- ^ Siihen yhtyy matkalla p a i k a l l i s ia me hallituksen" -teema yhdistää huhtikuun alkupäivistä toukokuu:: järjestöjä.' hun jatkuviksi suunniteltuja tempauksia'ja protestihta/sseja. ' _ 2—4. ' huhtikuuta Martin Talven mittaan Yhdysvalloissa on lukuisissa lehtikirjoituksissa ^ ia tv-ke$kusteluissä kyselty, lamauttivetkb Kentin ia Jacksonin yliopistojen kampuksilla tepähtanest jpishefijoiden amfiumiset koko rauhanliikkeen. Yhdysvaltojen hyökättyä ^mbodzhaan oli mielenosoituksia l4S4:llä yliopistokampuksella (kokonaismäärä iS51). Etelä-Vietnamin armeijan marssittua Laosiin USA :n ilmavoimien tukemana kampukset pysyivät melko hiljaisina. Parinsadan hengen örotestimätssija jä Weathermän-järjestön pommiräjäytyksiä lukuun ottamatta mitään Viime Vuoden toukokuun kaltaista protestien aaltoa ci esiintynyt. Presidentti Nixon selittää kampusten uuden ilmapiirin johtuvan aiitäi että Kambodzhan hyökikäyk .^en sotilaallinen menestys on vuo den mittaan selvinnyt protestoij i l l e k i n . Laosin ja Kambodzhan hyöikkäykset ovat auttaneet Y h dysvaltoja kohti sodan loppumista, väittää Nixon; Kuitenkin N i xonin puheet tuntuvat perustuvan enemmän toiveisiin kuin todellisuuteen — ainakin kun tarkastelee sodanvastaisen liikkeen toimia tai kansan yleistä mielipidettä. KENTIN JA JACKSONIN OPETUKSET Sodanvastainen liike otti opikseen K e n t i n j a Jacksonin tapauksista. Se ei halua yksilömarttyy-riudella hajottaa liikkeensä voi-, maa. P i t k i n syköyä pidetyissä l u kuisissa kokouiksissa suunniteltiin uusia keinoja, j o i t a hallitus e i v o i si sivuuttaa tai murökata yhtä kevyesti kuin hajanaisia protes-timarsseja. Mustien Panttereiden puolue organisoi syys- ja marraskuussa kokoukset, joissa öli tarkoitus k i r j o i t t a a Yhdysvalloille uusi perustuslaki. Sen p i t i muo dostua ohjelmaksi j a vastaukseksi niille.jotlka kyselevät radikaa-l e i - t a : mitä vallankumouksen jälkeen? Lopullinen kirjoittaminen kuitenkin käytännössä epäonni.s-ka mukaan Ylidysvalloilla on oikeus asettaa vietnamUaisMle ioi-taikin ehtoja, • joiden täyttämisestä amerikkalaisten toiminta riippuu; Heidän mielcstääi^ amerik- Luther Kingin mulBtöjuhlä mielenosoituksia. — 10. huhtikuuta naiset marssivat PentagoniinV järjestäjänä naisten vapautusliike. ~ 18. huhtilltuuta Vietnam-veteraanien marssi. H e i l l e järjestetään keskustelu kongressin jäsenten kanssa. - - 2 4 . huhtikuuta tmuri mielenosoitusmarssi yhtä aikaa Wash vngtonissa j a San Franciscossa. Marssia suunniteMaan " r a u h a l l i - 3eksi j a lailliseksi"." — -26 :sta päivästä aina toukokuun alkuun niviilivastarinnan kalaisten asia ei ole .sanoa mi- keinojen käyttöä. Tapahtumat ai-, taan sen enempää Ltela-V.etna- ^^^^^ ,5^.^^ pa3ifistien" min hallituksen muodostamistavasta kuin siitä, miten vietnamilaiset haluavat kohdella amc r i k k l a a i s t c n puolella taistelleita vietnamilaisia. Myös idpa näivä-määrän asettamisesta on heidän mielestään ristiriitainen. väJittö-män vetäytymisen kanssa. Tämä rauhanliikkeen haara on joulun jälkeen toistuvasti kutsunut kannattajiaan mielenosoitukseen huhtikuun 24. pnä Washingtoniin. MIELENOSOITUSTEN AIKATAULU Maaliskuun 2. päivänä tärlkeim mät sodanvastaiset, järjestöt Pe-opIe's Coaiition for Peace and Justice (johtajana mm. tjodanvas-taiscn liikkeen veteraani Rennie Davis) .-^ekä National Pcacc Act-tion Coaiition pääsivät yhteisymmärrykseen kevään mielenosoitusten avkatauiusta. Päätettiin LU-kea sekä huhtikuun 24.. päivän ympärille suunniteltua toimintaa että toukokuun alun mielenosoituksia. Kcskeiijiksi vaatimuksiksi hyväksyttiin sekä Kansan Rauhansopimuksen vaatimus välittö-tui viranomaisten kieltäessä noin mästä joukkojen poistamisesta ia 5.000:lta osanottajalta pää.syn ko päivämäärän ascttiimisesta. että koontumispaikkaansa Washirigton päivämäärää arvostelevan siiven DC:ssä viime marraskuussa; Idea ohi hallituksen j a kongressin tapahtuvasta poliittisesta toiminnasta oli itänyt myös Indokiinan .;otaa vastustavien, piirissä. Marras-joulukuun vaihteessa Kansainvälinen Opiälkelijaliitto ( N S A ) lähetti delegaation neuvottelemaan rauhansopimuksesta Etelä- j a Pohjois-Vietnamissa sekä P a r i i s i n , rauhanneuvottelijain kanssa. Delegaatio palasi mukanaan nk; Kansan Rauhansopimuk sen (People's Peace Treaty) tekst i . Sen ensimmäisinä allekirjoitt a j i n a olivat Yhdysvaltojen Kansallinen Opiskelijaliitto. .Etelä- Vietnamin j a Pohjois-Vietnamin Kansalliset Opiskelijalitot sekä Etelä-Vietnamin. Opislkelijoiden Vapautusliitto. Kansan Rauhan.sopimukscn tarkoituksena on osoittaa, että Indokiinan sota on Yhdysvaltojen hallituksen ja . Etelä-Vietnamin hallituksen sota^ j o t a näiden maiden kansat eivät halua käydä. Hyväksymällä rauhansopimuksen voivat amerikkalaiset sanoutua irti-hallituksensa-sotapolitiikaata. Ympäri maata opiskelijat ovat perustaneet rauhansopimusta tunnetuksi tekeviä ryhmiä, jotka keräävät siihen allekirjoittajia. VIETNAMISTA LÄHTÖ PÄÄVAATIMUS Rauhansopimuksen yhdeksän kohtaa mm. velvoittavat amerikkalaiset välittömään j a täydelliseen vetäytymiseen Vietnamista sekä asettamaan päivämäärä, johon mennessä k a i k k i U S A :TI joukot on poistettu. Tämän päivänmäärän asettamisen jälkeen vietnamilaiset ryhtyvät neuvottelemaan amerikkalaisten sotavankien vapauttamisesta — kysymys, j o t a Nixon käyttää eräänä tekosyynä sodan laajentamiseen. Muis sa kohdissa käsitellään mm. E t e - Iä-Vietnamis3a\ järjestettäviä vaaleja ja Yhdysvaltojen kanssa taistelleiden etelävietnamilaisten turvallisuutta. Sopimuksen alle^ kirjoittajat "lupautuvat kaikkiin t a r p e e l l i s i k s i katsottuihin toimiin joidieh avulla tämän rauhansopi-muksbh ehdot toteutetaäii j a varmistetaan, ; että Yhdysvaltojeri hallitus tulee ne hyVäiksymään". Kansan Rauhansopimuksen ^ympärillä työtä telkevien ryhmittymien oli aluksi tar'koitus järjestää May Day, toukokuun päivän tempaus Waa(hingtoni33a; Silloin oiisi erilaisin siviilivastaririnan keinoin pakotettu kongressi hyväksymään Bopimus. Sodanvastaisen iiiklkeen trotskilaisiin lukeutuva haara, johph kuuluvat mm, Young Socialifet Aliiance. j a So-cialist Worker8' i P a r t y ja joka johtaa kampuksilla S D S : n hajoamisen jälkeen metildttäväiltsi nous, sutta SitUdcnt Mobllizatiön Com-mittee- järjestöä, ei kuitenkaan hyväksynyt rauhansopimusta. Trotskilaisten mielestä rauhansopimus heijastaa •— nyt sodanvas-taisern liikkeen parissa - - i s ä l l i s tä amcrikdcftlaiRteri hjalttclua, jöri-märssilla (esiin. Southern Christian Leadership GonIerehde,Ma^^^^ t in Luther. K i n g i n järjestö), ,ior hoh nuoret radikaaHt psallistu-yat. Tarkoituksena :X)n^^'nfnärssia kongressiin Iteskusteleiriaan »eri jäsenten. kanssa j a hallituksen vi rastoihin. puhumaan virkamiesten 'kanssa^ SIVIILIHÄIRIÖITÄ V i i k o n .ajaksi on suunniteltu monenlaisia tempäu?tsiä, j o i s t a ei vielä ole varmuutta; Esim. ph suunniteltii koko malan puhclih-välityksen ruuhkauttamista siten, eittä. jokainen tilaa samalla, kellonajalla kaukopuhelun j a jättää kuUlokkccii p6i,s paikaltaan. Samoin ori suunniteltu .sähköylikuor mitusta • kääntämällä kaikki mah-dolliset sähkölaitteet päälle tiet y l lä Jietkellä;'/'; :,^v: •^•••r^ 1. toukokuuta juhlitaan May Dayn j a People'.s Asscmblyn merkeissä VVashinglönin ulkopuöleila olevalla farmilla, Sinne nuoriso kertyy kuuntolcmäan; musiikkia, kesikustelcmaan ja allekirjoittamaan .Kansan . RaUhärisopimu.sta. Woodstpckin tapaaii ön tarl^oitiu^ tehdä "-sekä p o l i i t t i s t a että k i i l t - LUuriva!Iankumousta". , ! , T—.2. toukokuuta on; joukkö-mielenosoilus " j p l l a ön uskonnol-ii. ssävyinen morkitys iietiraavän Kevään mielenosoitusten r,ar- viikon tapnlitumiin valmi.staudut-j a a on suunniteltu seuraavanlai- .'"^.'r ^-..S^^^^ seksi: '.c ' vaatimus kaikkien Yhdysv:\ltain joukkojen ja materiaalin välittömästä poistamisesta ilman o.ito- Ja, Noin 100 henkeä saanut sumiansa Hanoi.; Yhdysvaltain ilmavoi-t''hneettiedus'e?ul3r''.ojalä^ klen Pch.ds-Victnajnin maakuisti^n ja fcattpunilKeh yi^pucJeile, Hanoissa ja Haip'h6ngissa, -v^. mlsn koneiden pommiituksctPohjois- Viclnamini ctJläosassa: ovat- vaati-ncot : noäi sadan ihmisen hengen maal':ikuun alur>ta lähtien, ilmeni iiiken H a n o i a a jtt^teistusta tiectot-lee; ta, \ ,'' 1'lc(ic!i':ees3a mainittiin, että maa- UiCnmrsa airteriifckRlaiHikoneet ovat Meren sastötittuisita Bonn. — Lätisisaksslainen yhtiö ön hi.>j£ttain vabvistairtit tieflot, että %e on; upiKanut tuhansia tynnyrfeitä kemiallista jä^c'itä Avantiin, mutta kici'3i tynnyreiden sisä'täneen myrkkyä tai • joutuneen kala"tu3ve.sil'e.:; Asia uhkasi keihittyä kiista Nor Jan ja Länsi-iSaksan väliMe, oslolai ien san::malchden kenxt.lua yhtiör i : p : l a n 3 c n ' tonneVjtain myrkyllisiä kemian tEcOlisuuden . jä'Jlc:'tä kalas tusvcsille. Dui.^brrgilaisen Vereinigte Stinne.'" Rh'ne -yhtiön edustaja sanoi yhtiön sä upottaneen Länsi-Euroopaii teo' r-uvs älite^tä Pdijois-Atilantille j Arcrlen lähistölle useklen vuosrer ajan. ArviciYa kolme tuhatta tynny riä unctetaEn-neljä-keptaa vuodes sa Atlartiin, hän sahoi. Bcnnin ha'liitus saftoi kantanaan e;'.ä kysymys koskee useita eUroop p:»]aisia maita, joiden teollisuusyri lykset ovat osallistuneet upotuksiin , Amerikkalaisten sotarikcksia (1$: kivan komitean lausunnossa sanp^)-. tiin, että l - ^ - ^ ^ maaliskuuta aipe-rikkalaiskcneet tekivät 1,440 tiedns-teMentoa ja' 220 pommituslentoa l . leveyspiirin pohjoispuolella sijai[r Eevissä maakunnissa. Kalatv^oi; Peruisisa kallaisitajille Lima. — Perun harUuslImoiUL äskettiiin uudella ^tinta, jonka mii - kaan kalastusyfatiöiden on 'IMOVU* tdtava y l i 50 prosenttia osakkeisr l&äB työläisille. . : , Kalastiisyhliöt joutuvat myös supistamaan .ulkomaisen pääoman osuuden korkeintaan 49:pi'osenl-; ti(n. Hatli;us ilmoitti, että kala-' öljyä ja * kalajauhctfa valmistavien yhtiöiden perustaminen ulkomaiselta pääomalla kiclletääii ja r itä perulaisella pääomalla pei-us-tetut yhföt saavat myydä oisakkei-taan vain pcnilaisllle, : ^ Presidentti Juan Velasco Alvar- ^ don kansallismielinen sotilashallitus sääti vastaava-:ilaiscn teoUi- - suuslain viime kesänä. . / Peru on maailman suurin kala-. öljyn ja kalajauhon viejämaa. — huhtikuun alussa Kent State Universitystä lähtee miclenosoi-for Peace and JiLstice-järjestö j u l kilausuma.s.saan toteaa, (Jatkuu sivulla 5> KAAPPAUSHANKE ILMI ITALIASSA Rooma.. — Uutinen oikeiitovoi-miön sa!aliittohan!<kcesla on aiheuttanut vastalauscaallon koko Italiassa. Maan kolme suurinta ammatillista keskusliittoa on julkaissut maan kaikille työtätekeville osoitetun vetoomuksen, jossa kohclelaan olemaan entistä vaippaampia tasavaltaa ja sen lai.ok.sia puolusietlacssa: Velocmik.scisa vaaditaan rarkaise-maan hajctustoiminnasta vastuussa olevat ja hajo'.tamaan äärioikeistolaisien puolisalilaalliset järjestöt. Brindisissä Ja sen maakunnassa c l i äskeiläin vuorokauden pituinen yleislakko vastalauseeksi taantumuksen vallankaappaushankkeiden johdosta. Lafckopäätöksen tekivät koi me suurinta ammatillista keskus liittoa kcmmunii-tisn, sosialistisen prolctaariunionipuclueen edustajain ja kristillisdcmckraallien edustajien tukemina, Tranin kaupungissa Apuglian maa kunnassa oli myös vuorokauden pi-tumen yleislakko. Sen kuluessa vaadittiin kaikkien uusfasististen järjestöjen hajottami-sta. LehdistöLielojan mukaan poliisi on löytänyt uu'.^fasistiiten järjestöjen paik'il'isosasloista räjähdysaineita. a.seita sekä erilaisia julisteita, jotka oli tarkoitettu radio- ja televisiolä' hotyksih varten, inikä'i vallankaappaushanke olisi onnistunut; Brasilia devalvoi Rio dc Janeiro. IJrasilian keskuspankki ilmcitli hiijaitain cruzei-ron toisesta devalvaatiosta tänä vuonna. Dollarin myyntihinta on nyt 5,11 cruzeiroa j a ostohinta 5,08 cru-zeiroa, ilmoitti pankki. Viime helmikuun 9:ntenä tapahtuneen devalvaaticn jä!kecn dollarin myyntihinta oli 5,03 ja c.>tohinta 5 cruzeiroa. Tauti raivoaa Himalajan luona Deilii. — Ainakin 85 ihmistä on kuollut kulkutautiin eräässä Himalajan vuorioton juurella sijaitsevassa lum?n saartamassa kyläsiä, i l moitti Intian uutistoimisto äskettäin. Taudin laatua ei ole ilmoitettu. PAPERIVAUNUNLASTIN MAKSUKSI TULI $209.04 Lehtiehime Vapauden j a L i e k i n vuotuisen paperimäärän ostamiseksi i a käteisellä maksamiseksi s a a t i i n kuluneen v i i k o n aikana taas 41 lahjoitusta ia niiden katteeksi komea rahasumma $209.04. Suurkiitos avokätisistä »a todella tervetulleista lahioituksista. : Tämänpiiiväistä yhteistulosta kaunistaa osaltaan myös St. C a - tharihesin v.- j a u.-,seura S t a r i n lahjoitus, 525.00. Kiitos urheilu-ystävät. * Aikaisemmat lahjoitukset huomioiden voidaan todeta, että pa-perivaununlastin käteisellä maksamisen hyväksi on tähän mennessä kertynyt $1,544.44. Saadut ennakkotiedot viittaavat myös siihen, että li.sää lahjoituksia on tulossa. L a h j o i t u k s i a Vapauden paperfrahastoon tuli nyt seuraavasti: L v y l i VA K a l l e Kauooinen. N a i r n Centre, Ont. $ 2.00 A l i n a i a A k s e l i Hakula, Wanup. Ont. — — 3 . 0 0 Fda Komo, Wanun, Ont. 100 .lalmar Holmstedt. Whitefish. Ont. — - — 2.00 K i s a j a A r v o L i i k a l a ; Timmins, Ont. 2.00 John Lsoko.ski, Timmins. Onti —--------- 2.00 Kalle L a h t i , R. IL I. V a i Caron, Ont. . 4.00 South Porcupincn entisen Star Clubin p a n k k i t i l in loppusumma - - - - - i - - - - ' - - - - - - - - - - - ^ - - - - - - - — 53.14 A n n ' j a P a u l Oja. ConnauRht. O n t — - 2.00 KauhK j a Ju.s.si Mäki, Toronto, Ont. ;: 5.00 L y d i a Mäkelä. Toronto. Ont. - - - - - - - - ^3.00 Sag.-. jp. E i n o Wm. Salo Torontoi Oht. 5.00 Sanelma Kallio, Toronto. Ont. . - - . . - - - - - - - ^ — - - - - 5.00 G r e l f a j a P]ino Hakala, Toronto, Ont. 5.00 '(|j> ja K a l l e Kytkönen.-Turonl», O n L , ^ -._.,„_.5._0Q_ Lempi j a Otto Tyyskä, Toronto. Ont. 4.00 Idi» j a A . Kettunen, Toronto, Ont. _ . . . - „ - - . - - . : - - . - 3.00 Sirkl*a Waren. Toronto, Ont. - — — — - 5.00 Mandi Sävel, Toronto Ont. 5.00 W i l l i am Kähärji, Toronto. Ont 3.00 Helmi Tervola, Toronto, Ont. 3.00 MatI' Rasmus, Toronto. Ont. 5.00 lenny j a U n Hjorth, Toronto^ Ont. - 2.00 Hilma j a Emo Luoma, Toronto, Ont. -- 5.00 Evp, jp Kalle Kämäräinen, Toronto, O n L .5.00 Mikko Terävä Vancouver, B. C. 3,00 Lännen kalastaja, Vancouver, B. G. —2 . 00 Aino j a Sergei Niemi, Vancouver. B. C. _ — - . , - _ . - - - _ _ '3.0Q A i n o j a A n t t i Pitkänen, R. R. 12, Thunder Bay, Ont. 3.00 Jaakko Huhta, R. R. 2, Nolalu, Ont. 2.00 V. Hietaniemi, Thunder Bay " P " , Ont. . - i . 2.00 L a i l a j a Unto Penttinen, Toronto Ont. — —— 5.00 Aino j a E r i c Männistö. Toronto, Ont. _ — — - 5.00 Saima K i v i , Toronto, Ont. — - — — 3.00 Annie ja Willfatn Jakku, Swastika. Ont. _ - - - - - - - - . : 1 - - 3;00 Fanny j a Herbert Ojala, Fort Frances, Ont. . . _ _ - _ 2.90 V.- j a u.-seura Star, St. Catharines, Ont. —2 5 . 00 Rauh;v j « Kosti Närhi, St. Catharines, Ont. - . — - i . : . . 2.00 Linda Virtnvn St. Catharines, Ont. . . . . . - _ . . . _ . . . . . . . _ ' 2.00 L y y l i j a T. Litman, St. Catharines, Ont. — - 2 . 0 0 Tässji katsauksessa _ - . - . : - „ - _ _. _. - - . — _ . . ^ . . _ ^ - - . _ _ 209.04 Aikaisemmin Vapaudessa j u l k a i s t u — — 1,335.40 Vhteeasii $1,.544.44 PÄIVÄN PAKINA YIRHBPISTOISTÄ Sancmaiehdissä tehdään virheitä ehkä enemmän kuin millään muull a alalla. Ei sen takia, etteikö niitä yritettäisi välttää, toisin kuin; eslmerktksi kirjojen kustantaminen vaan pääasiassa siksi, kun lehtien vaUnistamineh on aina "horjoppi- " työtä",, Täain jbhtuu, .elia esim. oras suuri torontölainen päivälehti jul- -kaisee vakitui,scstl "oikai.suja"' samalla paikaMa ilmestyvän "Mei^ dän virhecmma" otsikon alla, E i - käi siinä korjata oikoluvussa huomaamatta jääneitä kirjainvirheitä tai scilai.sia kommelluksia kun rivit menevät Sekaisin j n e . Oikaise- • miscn arvoisia ovat sen lehden, ja yleensä isancinalclitien; kannalta vain asiavirheet. Kiiten sanottu; virheet j a kom-. meliukset ovat kauhistuksena kaikille vastuunluntoisine sänömä-lehtimiehille ja-naisille. Mutta kun lehden valmistamiscca osallistuu kymmeniä kiisiä - r kit-- joiltajia, puhtaaksikirjoittajia, oiko lukijoita^ latcjia, latomukffen korjaajia j a kokoonlaittajia, ja kaikil- . la on kova kiire kuin tärpätin keit-^ niin itsestään selvänä asiana pietetään-sitä, että kaikista poh- , ni.stehiiJJta huollmnltn virhcilli tehdään — ja pahojakin sellaisia. Tässä yhteydessä oli kuitenkin tarkoitus puhua eräästä toisenlaisesta virheiestä, eli siitä, miten varovampikin toimittajapoloinen tulee joskiis harhautetuksi, Tuttneltu tosiasia on, ottä kun mies täi nainen, poika tai tyttö ''palttaa kerran näppinsä'! kuten sanotaan, niin hän osaa seuraavalla kerralla varoa, samanlaisen tapaturman toistumista, ; _ _ J ; . \ Muitta kaikista varokeinoista huolimalla sancirialchtiäkin jymäy-tellään loisinaan aika hyvin — ja se luonncClisesti kcnkuttaa ja harmittaa rutosti. Vai mitä arvellaan esimerkiksi- •••tästä:',' ^• •.,•••;/-:•'••• Parisen viikkop sitten julkaistiin tämän mantereen lehdissä huomattavin otsikoin uutistielo siitä, miten Länsi-Saksan entinen fliianssi-ja söloministeri, 51-vuötias kovä-naamainen oikeistopolitiikah teki-iä Franz Josef Strauss oli menettänyt taskurahansa kolmelle kevyt- : jalkaiselle mamselille. TäHä mantereella julkaistujen tietojen mukaan entinen sotaministeri Strauss rtii ollut New Yorkissa Plaza hotellin edustalla kä-vclyllii kitn palkalle titllkcltai.splla autolla kolme naista: Mr, Straussin kertoman mukaan yksi naisista tuli houkuttelemaan häntä, mutta "hän- (Strauss) käski naisen poistua. Sitten hyppäsivät toiset naiset autosta ulos j a yrittivät raahata hänet autoon", kerrottiin mr. Straussin selittäneen, tässä kahakassa" jatkoi Strauss, häneltä katosi $160 amerikkalaista rahaa ja 300 Saksaii markkaa. \ ' : Tällainen oli juttu silloin- ja sellaisenaan se kerrottiin kaikessa lyhykäisyydessään myös VapäU-Multa Liänsi^aksassa ilmestyvä Der SpigeHebti julkaisi pitkän ja melkoisesti toisenlaisen selostuksen samasta asiasta eli siitä, miten tämä .Kristiilissosiaalisen Unionin nykyinen johtaja joutui New Yor-k ssa tutustumaan amerikkalaiseen e ämäntyyliin. Der Spiegelin mukaan juttu kehittyi näin: Strauss asettui asumaan Plaza-nimiseen hotelliin. Ryypättyaäh eräänä yönä siellä tuttavansa kansr s a Strauss öaihcilgen päälle ja meni ulos "haukkaamaan raitista iltnka". Hyyppykäveri sen sijaan meni sainmuheena nukkumaan. Tiesikö Strauss vai e i , niin Plaza-hoteJlin lähellä oh: 59-5;treet, joka oh New Yorkin tunnetuimpia pros-t> tul}!ioii keskuksia. Tuskin . o l i CSU-päällifckö hypännyt hctellin valopilristä, kun hiirien viereensä ajoi keltainen henkilöauto,jossa oli kolme kovanaama-missiä.' A u ton ovi avautui ja eräs mikeistä-lausui Straussille "get i n " eli " s i - . sään". Ja Strauss astui alttoon. Tämän jäkeen on vaikea Sanoa, mitä tpde'Ua tapaihtui. Jokatapauksessa Strauss virkistyi j a totesi, että häneltä oli varastettu 300 D-^ markkaa ja 160 dollaria amerik-kaiaista rahaa, ajokortti j a rokotustodistus. Muiden lähteiden niukaan poliisit saivat pidätetyksi nämäTi^iaet ja^ heidän Juttunsa tulee oikeii^ssa esille ensi. kesäkuussa, Straussin pitäisi saapua pikeuspaikaUc; todistajana. Ellei hän saavu, lilin koko juttuni-aukeaa,;••:•/••:••• v;.'»^^;^- / ',':• Kum sattuu, kuten eräillä'fiahoil-la epäiMään, Stpauss ei tufle/tedis-täjaksi, sillä se tarkoittaisi koko jutun uudelleen selvittämistä alusta loppuun asti, . . Ikävä juttu, sillä mukaya olisi kuulla milä Straussilla on sanottavaa asiasta kolmannen version yhteydessä - - valallisesti puhuen. Kim takaista ristiriitaisuutta i l - menee suhteellisen vähäpätöisen skandaaMjulunyliteydessä,'niin mi^ tä sitten onkaan odotottävissa tär-keitten poliittisten .asiain yhteydessä —ji) itä tledonäritovälineiden; suuromistajat tapaavnt selittää samalla tavalla kuin se vanha vih-tahousu selittää Pyhää kirjaa? - • Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 1, 1971 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1971-04-01 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus710401 |
Description
Title | 1971-04-01-02 |
OCR text |
mk-"'; 1
lii''
S i v u 2
VAPAUS (LIBERTY >
ffldlttxr: W. EKLUND
Torstai, haditJfc, lp. — Thursday, Api^iil 1,1971 lISArn sodaiivaistusftajien. uiisi tuleniinicn: ' -
"JOS HALLITUS Ei LOPETA SOTAA
ME LOPETAMME flii^yTyiC^
I N U E P E N D E N T U A B O R O R t i AN
OF FINNISH CANADIAN3
BstabUshed Nov; 6.1917
Mamger: B. SU7SI
Telephone: Office mi BcHtorial 674-4264
f ^ m e a '#gSId3r: ThuRdajTs toy: Vapatm P(ri)llshiiis
Oo.Limdted, 100-102 EJto Canada^
Advertlsfiig raii«& iri)0Q dipf(li&^Vkm, tle&D^ie^^ free of «diAiv».
äecond Class iegiU^nimx JUmOet 1076
o . , H , CÄNADIftNtLÄNGUÄGliiPRESS
TILAUSHINNAT:
«Jajaaätassa: 1 vfc. $10.00, 6 kk. $525 USÄ:n: J vk. $11.00/6 kk. j^^^
3 kk. $3.00 suomeen: 1 vk. $11JS0. 6 kk. $8.2S
Pääsiäisenä
Lehtemme tämänpäiväinen \JUimero o n valmistettu 10 päivän
k u l u t t u a (huhtikuun 11) vietettävän pääsiäisjuhlan täydentämisen
hyväksi; Tarkoitus on siten varata vähän ylimääräistä luettavaa
pääsiäispyhien ajaksi, j a edistää samalla molemminpuolista
kanssakäymistä lehtemme l u k i j a i n j a heitä suosivien liikemiesten
kesken.
T o i s i n k u i n joskus aikaisempina vuosina, lehtemme julkaisee
tänä vuonna kaksi "pääsiäisnumeroa" — tänään pääasiassa ns.
"ulkopaikkakuntalaiisten" hyväksi j a ensi t i i s t a i n a sudburylaisille.
Uskomme että tällainen järjestely palvelee parhaalla mahdollisella
t a v a l l a sekä l u k i j o i t a että i l m o i t t a j i a Lisäksi se auttaa myös y l i määräisen
työn suorittamista mahdollisimman edullisella tavalla.
Syventymättä sen yksityiskohtaisemmin pääsiäisen viettoa
koskeviin kysymyksiin, olkoot ne s i t t en hengellistä laatua tai muo-tiparaateja
suosivia, meidän lehtemme toivottaa lukija- j a kannattajakunnalleen
kaikin puolin piristävää pääsiäislomaa. Me
uskomme, että lukijat tutkivat pääsiäis- j a muita ostoksia tehdessään
näissä pääsiäisnumeroissa julkaistavia ilmoituksia nimenomaan
siinä mielessä että, he haluavat antaa ensisijaisen liikekanr
natuksen n i i l l e l a i t o k s i l l e , j o t k a ilmoitustcnsa perusteella haluavat
o l l a liikesuhteissa heidän kanssaan.
Pääsiäinen on, kuten tiedetään, suuri k i r k o l l i n en juhla, mutta
siitä puolesta huolehtivat kirkot j a muut uskonnolliset laitokset.
T a v a l l i s t en kansalaisten kannalta, jotka uskonnollisista mielipiteistään
huolimatta raatavat pitkiä päiviä aamusta iltaan asti,
pääsiäinen on erittäin lämpimästi tervehdittävä sen vuoksi, että
se antaa loulun jälkeen ensimmäisen "pitkän viikonlopun'; uusien
voimien keräämiseksi työn j a toiminnan edelleen jatkamiseksi.
I?auskaa j a piristävää pääsiäistä kaikille kanssaihmisillemme]
Nykyaikaista kärsimyshistoriaa
K i r k o l l i s e s s a mielessä pääsiäinen on j u h l a Jeesuksen ylösnousemisen
muistoksi. M u t t a siihen yhtyy myös kärsimi-sen muistoj
u h l a , pitkäperjantai.
V a l i t e t t a v a tosiasia on, että ihmiskunnan kärsimyshistoria
j a t k u u vieläkin. •
Tässä yhteydessä k i i n t y y huomiomme: erikoisesti työttömien
ihmisten ja heidän huollettaviensa kärsimyksiin — jotka sivumennen
sanoen johtuvat yhtäältä nykyisen yhteiskuntajärjestelmän
puutteellisuuksista j a toisaalta sellaisista politiikoista; k u i n pääministeri
Pierre TrudeaUi joka on tarkoituksellisesti kehittänyt
joukkomittaista työttömyyttä h y v i n tietäen, että yöläise eivät ole
i n f l a a t i o a aiheuttaneet.
Helmikuun tilastojen mukaan Canadassa oli v i r a l l i s e s t i 675,000
työtöntä. K u i n k a suurta henkistä huolta j a aineellista kieltäytymistä
tämä pakollinen työttömyys näille canadalaisille j a heidän
huollettavilleen aiheuttaa, sen tietää jokainen työläinen joka on
joskus ollut itse vastoin omaa tahtoaan työttömänä.
Mutta niin vakava kuin Canadan työttömyystilanne onkin se
on vain pieni osa työttömyyden koko ongelmasta Konservatiivistenkin
laskelmien mukaan maailmassa nimenomaan j a ennenkaikkea
"vapaan maailman" eli kapitalistisen maailmanosan
maisfja on nyt yhteenlaskien 40 miljoonaa työtöntii.
Maailman pankin presidentti Robert S. McNamara on a r v i o i nut,
että y k s i j o k a viidestä kehitysmaiden koko miespuolisesta
työvoimamäärästä on nyt työttömänä j a että tämä työttömien
määrä lisääntyy jatkuvasti.
Sosiaalisuunnittelua j a -ohjelmia edistävä Y K :n ryhmä totesi
. v. 1969 Tukholmassa pitämässään kokouksessa, että työttömien
määrä voi kehitysmaissa nousta ehkä puoleen koko työvoimamäärästä
tämän vuosikymmenen loppuun mennessä, ellei asiaan tart
u t a lujasti kiinni.
Kansainvälisen työviraston (ILO) Genevessä v. 1970 j u l k a i semassa
vuosildrjassa todetaan, että työttömyys on laajentunut
neljästä maasta (vuonna 1969) toiseen puoleen koko maailman
siitä osasta mistä sillä on. tilastotietoja saatavana.
Saman lähteen mukaan useiden kehittyneiden teollisuusmaiden
työttömien fnäärä o l i pienempi kuin Canadassa — vajaa kolme
prosenttia koko työvoimamäärästä. Ganadassa työttömien määrä
nousi viiteen prosenttiin vuonna 1970 j a viime helmikuussa peräti
kahdeksaan prosenttiin koko työvoimamäärästä.
Käytännöllisesti katsoen tämä tarkoittaa, että työttömyyden
aiheuttama kärsimys ja ahdinkotila syvenee j a laajenee sekä kehittyneissä
kapitalistimaissa että kehitysmaissa.
Sosialismin vakiinnuttua häviää myös työttömyys, kuten on
hävinnyt mahdollisuus, missä pieni väestöryhmä voi riistää suurten
kansanjoukkojen työn tuloksia, työttömyyttä saattaa ilmetä
vielä jossakin määrin sellaisissa maissa kuin Jugoslaviassa ja
Puolassa, mutta Neuvostoliitossa se on o l l u t vuosikausia kokonaan
timtematon käsite >- ja kaikki merkit viittaavat siihen, että se
tulee pysjymään sellaisena.
P a h i n puoli Canadan j a yleensä n i i n sanotun "vapaan maailman"
nykyisessä työttömyystilanteessa on se, että se tulee ilmeisesti
olemaan pysyvä painajainen kansanjoukkojen hartioilla
Työttömien määrä voi vähentyä tai nousta, mutta talousoppineet
j : i hallituksien puhemiehet aina pääministeri Trudeauta myöten
sanovat olevansa kovin tyytyväisiä jos työttömien määrä saatais
i in Canadassa vähenemään kolmeen (3.-ecn) prosenttiin koko työvoimamäärästä!
Kuvaavaa muuten on, että samalla kun työttömyys väheni
viimeksikuluneen vuoden aikana eräissä k a p i t a l i s t i s i s s a maissa (esimerkiksi
Suomessa), niin monissa muissa maissa (esim. Canadassa
j a Yhdysvalloissa) työttömien luku lisääntyi äärettömän
nopeasti. J a yhtenä erikoispiirteenä Canadan j a Y h d y s v a l t a i n nykyisessä
työttömyystilanteessa on se, että työttömien armeijaan
ön joutunut suuri määrä myös ns, "valkokaulustyöläisiä".
Selvää on, että työttömyyden aiheuttama vitsaus j a kärsimys
tulee jatkumaan niin kauan kuin ylläpidetään voittoiluun- perusi
tuvaa yhteiskuntamuotoa. Toisaalta on kuitenkin syytä erikoisesti
a l l e v i i v a t a sitä, että yhtenäisyyden j a päättävän toiminnan avulla
kansanjoukoilla on tilaiöuus saada lievennyksiä tähän tilanteeseen
- - j a siihen on nykytllantecflfln-keskitettävä kalkki voimat.
Yhdysvaltojen.sodanvastainen liike kerää voimia suurta mielen-^tusmarssi\ kohti Wa3hingtonia.
ösöittisteh säh/aa varten. "Jos hallitus vi lopsta sotaa, me lopetam- ^ Siihen yhtyy matkalla p a i k a l l i s ia
me hallituksen" -teema yhdistää huhtikuun alkupäivistä toukokuu:: järjestöjä.'
hun jatkuviksi suunniteltuja tempauksia'ja protestihta/sseja. ' _ 2—4. ' huhtikuuta Martin
Talven mittaan Yhdysvalloissa on lukuisissa lehtikirjoituksissa ^
ia tv-ke$kusteluissä kyselty, lamauttivetkb Kentin ia Jacksonin yliopistojen
kampuksilla tepähtanest jpishefijoiden amfiumiset koko
rauhanliikkeen. Yhdysvaltojen hyökättyä ^mbodzhaan oli mielenosoituksia
l4S4:llä yliopistokampuksella (kokonaismäärä iS51).
Etelä-Vietnamin armeijan marssittua Laosiin USA :n ilmavoimien
tukemana kampukset pysyivät melko hiljaisina. Parinsadan hengen
örotestimätssija jä Weathermän-järjestön pommiräjäytyksiä lukuun
ottamatta mitään Viime Vuoden toukokuun kaltaista protestien aaltoa
ci esiintynyt.
Presidentti Nixon selittää kampusten
uuden ilmapiirin johtuvan
aiitäi että Kambodzhan hyökikäyk
.^en sotilaallinen menestys on vuo
den mittaan selvinnyt protestoij
i l l e k i n . Laosin ja Kambodzhan
hyöikkäykset ovat auttaneet Y h dysvaltoja
kohti sodan loppumista,
väittää Nixon; Kuitenkin N i xonin
puheet tuntuvat perustuvan
enemmän toiveisiin kuin todellisuuteen
— ainakin kun tarkastelee
sodanvastaisen liikkeen
toimia tai kansan yleistä mielipidettä.
KENTIN JA JACKSONIN
OPETUKSET
Sodanvastainen liike otti opikseen
K e n t i n j a Jacksonin tapauksista.
Se ei halua yksilömarttyy-riudella
hajottaa liikkeensä voi-,
maa. P i t k i n syköyä pidetyissä l u kuisissa
kokouiksissa suunniteltiin
uusia keinoja, j o i t a hallitus e i v o i
si sivuuttaa tai murökata yhtä
kevyesti kuin hajanaisia protes-timarsseja.
Mustien Panttereiden
puolue organisoi syys- ja marraskuussa
kokoukset, joissa öli
tarkoitus k i r j o i t t a a Yhdysvalloille
uusi perustuslaki. Sen p i t i muo
dostua ohjelmaksi j a vastaukseksi
niille.jotlka kyselevät radikaa-l
e i - t a : mitä vallankumouksen jälkeen?
Lopullinen kirjoittaminen
kuitenkin käytännössä epäonni.s-ka
mukaan Ylidysvalloilla on oikeus
asettaa vietnamUaisMle ioi-taikin
ehtoja, • joiden täyttämisestä
amerikkalaisten toiminta riippuu;
Heidän mielcstääi^ amerik-
Luther Kingin mulBtöjuhlä
mielenosoituksia.
— 10. huhtikuuta naiset marssivat
PentagoniinV järjestäjänä
naisten vapautusliike.
~ 18. huhtilltuuta Vietnam-veteraanien
marssi. H e i l l e järjestetään
keskustelu kongressin jäsenten
kanssa.
- - 2 4 . huhtikuuta tmuri mielenosoitusmarssi
yhtä aikaa Wash
vngtonissa j a San Franciscossa.
Marssia suunniteMaan " r a u h a l l i -
3eksi j a lailliseksi"."
— -26 :sta päivästä aina toukokuun
alkuun niviilivastarinnan
kalaisten asia ei ole .sanoa mi- keinojen käyttöä. Tapahtumat ai-,
taan sen enempää Ltela-V.etna- ^^^^^ ,5^.^^ pa3ifistien"
min hallituksen muodostamistavasta
kuin siitä, miten vietnamilaiset
haluavat kohdella amc
r i k k l a a i s t c n puolella taistelleita
vietnamilaisia. Myös idpa näivä-määrän
asettamisesta on heidän
mielestään ristiriitainen. väJittö-män
vetäytymisen kanssa. Tämä
rauhanliikkeen haara on joulun
jälkeen toistuvasti kutsunut kannattajiaan
mielenosoitukseen huhtikuun
24. pnä Washingtoniin.
MIELENOSOITUSTEN
AIKATAULU
Maaliskuun 2. päivänä tärlkeim
mät sodanvastaiset, järjestöt Pe-opIe's
Coaiition for Peace and
Justice (johtajana mm. tjodanvas-taiscn
liikkeen veteraani Rennie
Davis) .-^ekä National Pcacc Act-tion
Coaiition pääsivät yhteisymmärrykseen
kevään mielenosoitusten
avkatauiusta. Päätettiin LU-kea
sekä huhtikuun 24.. päivän
ympärille suunniteltua toimintaa
että toukokuun alun mielenosoituksia.
Kcskeiijiksi vaatimuksiksi
hyväksyttiin sekä Kansan Rauhansopimuksen
vaatimus välittö-tui
viranomaisten kieltäessä noin mästä joukkojen poistamisesta ia
5.000:lta osanottajalta pää.syn ko päivämäärän ascttiimisesta. että
koontumispaikkaansa Washirigton päivämäärää arvostelevan siiven
DC:ssä viime marraskuussa;
Idea ohi hallituksen j a kongressin
tapahtuvasta poliittisesta toiminnasta
oli itänyt myös Indokiinan
.;otaa vastustavien, piirissä.
Marras-joulukuun vaihteessa
Kansainvälinen Opiälkelijaliitto
( N S A ) lähetti delegaation neuvottelemaan
rauhansopimuksesta
Etelä- j a Pohjois-Vietnamissa sekä
P a r i i s i n , rauhanneuvottelijain
kanssa. Delegaatio palasi mukanaan
nk; Kansan Rauhansopimuk
sen (People's Peace Treaty) tekst
i . Sen ensimmäisinä allekirjoitt
a j i n a olivat Yhdysvaltojen Kansallinen
Opiskelijaliitto. .Etelä-
Vietnamin j a Pohjois-Vietnamin
Kansalliset Opiskelijalitot sekä
Etelä-Vietnamin. Opislkelijoiden
Vapautusliitto.
Kansan Rauhan.sopimukscn tarkoituksena
on osoittaa, että Indokiinan
sota on Yhdysvaltojen
hallituksen ja . Etelä-Vietnamin
hallituksen sota^ j o t a näiden maiden
kansat eivät halua käydä.
Hyväksymällä rauhansopimuksen
voivat amerikkalaiset sanoutua
irti-hallituksensa-sotapolitiikaata.
Ympäri maata opiskelijat ovat
perustaneet rauhansopimusta tunnetuksi
tekeviä ryhmiä, jotka keräävät
siihen allekirjoittajia.
VIETNAMISTA LÄHTÖ
PÄÄVAATIMUS
Rauhansopimuksen yhdeksän
kohtaa mm. velvoittavat amerikkalaiset
välittömään j a täydelliseen
vetäytymiseen Vietnamista
sekä asettamaan päivämäärä, johon
mennessä k a i k k i U S A :TI joukot
on poistettu. Tämän päivänmäärän
asettamisen jälkeen vietnamilaiset
ryhtyvät neuvottelemaan
amerikkalaisten sotavankien
vapauttamisesta — kysymys,
j o t a Nixon käyttää eräänä tekosyynä
sodan laajentamiseen. Muis
sa kohdissa käsitellään mm. E t e -
Iä-Vietnamis3a\ järjestettäviä vaaleja
ja Yhdysvaltojen kanssa
taistelleiden etelävietnamilaisten
turvallisuutta. Sopimuksen alle^
kirjoittajat "lupautuvat kaikkiin
t a r p e e l l i s i k s i katsottuihin toimiin
joidieh avulla tämän rauhansopi-muksbh
ehdot toteutetaäii j a varmistetaan,
; että Yhdysvaltojeri
hallitus tulee ne hyVäiksymään".
Kansan Rauhansopimuksen ^ympärillä
työtä telkevien ryhmittymien
oli aluksi tar'koitus järjestää
May Day, toukokuun päivän
tempaus Waa(hingtoni33a; Silloin
oiisi erilaisin siviilivastaririnan
keinoin pakotettu kongressi hyväksymään
Bopimus. Sodanvastaisen
iiiklkeen trotskilaisiin lukeutuva
haara, johph kuuluvat mm,
Young Socialifet Aliiance. j a So-cialist
Worker8' i P a r t y ja joka
johtaa kampuksilla S D S : n hajoamisen
jälkeen metildttäväiltsi nous,
sutta SitUdcnt Mobllizatiön Com-mittee-
järjestöä, ei kuitenkaan
hyväksynyt rauhansopimusta.
Trotskilaisten mielestä rauhansopimus
heijastaa •— nyt sodanvas-taisern
liikkeen parissa - - i s ä l l i s tä
amcrikdcftlaiRteri hjalttclua, jöri-märssilla
(esiin. Southern Christian
Leadership GonIerehde,Ma^^^^
t in Luther. K i n g i n järjestö), ,ior
hoh nuoret radikaaHt psallistu-yat.
Tarkoituksena :X)n^^'nfnärssia
kongressiin Iteskusteleiriaan »eri
jäsenten. kanssa j a hallituksen vi
rastoihin. puhumaan virkamiesten
'kanssa^
SIVIILIHÄIRIÖITÄ
V i i k o n .ajaksi on suunniteltu
monenlaisia tempäu?tsiä, j o i s t a ei
vielä ole varmuutta; Esim. ph
suunniteltii koko malan puhclih-välityksen
ruuhkauttamista siten,
eittä. jokainen tilaa samalla, kellonajalla
kaukopuhelun j a jättää
kuUlokkccii p6i,s paikaltaan. Samoin
ori suunniteltu .sähköylikuor
mitusta • kääntämällä kaikki mah-dolliset
sähkölaitteet päälle tiet
y l lä Jietkellä;'/'; :,^v: •^•••r^
1. toukokuuta juhlitaan May
Dayn j a People'.s Asscmblyn merkeissä
VVashinglönin ulkopuöleila
olevalla farmilla, Sinne nuoriso
kertyy kuuntolcmäan; musiikkia,
kesikustelcmaan ja allekirjoittamaan
.Kansan . RaUhärisopimu.sta.
Woodstpckin tapaaii ön tarl^oitiu^
tehdä "-sekä p o l i i t t i s t a että k i i l t -
LUuriva!Iankumousta". , !
, T—.2. toukokuuta on; joukkö-mielenosoilus
" j p l l a ön uskonnol-ii.
ssävyinen morkitys iietiraavän
Kevään mielenosoitusten r,ar- viikon tapnlitumiin valmi.staudut-j
a a on suunniteltu seuraavanlai- .'"^.'r ^-..S^^^^
seksi: '.c '
vaatimus kaikkien Yhdysv:\ltain
joukkojen ja materiaalin välittömästä
poistamisesta ilman o.ito-
Ja,
Noin 100 henkeä saanut sumiansa
Hanoi.; Yhdysvaltain ilmavoi-t''hneettiedus'e?ul3r''.ojalä^
klen Pch.ds-Victnajnin maakuisti^n
ja fcattpunilKeh yi^pucJeile, Hanoissa
ja Haip'h6ngissa, -v^.
mlsn koneiden pommiituksctPohjois-
Viclnamini ctJläosassa: ovat- vaati-ncot
: noäi sadan ihmisen hengen
maal':ikuun alur>ta lähtien, ilmeni
iiiken H a n o i a a jtt^teistusta tiectot-lee;
ta, \ ,''
1'lc(ic!i':ees3a mainittiin, että maa-
UiCnmrsa airteriifckRlaiHikoneet ovat
Meren sastötittuisita
Bonn. — Lätisisaksslainen yhtiö
ön hi.>j£ttain vabvistairtit tieflot, että
%e on; upiKanut tuhansia tynnyrfeitä
kemiallista jä^c'itä Avantiin, mutta
kici'3i tynnyreiden sisä'täneen myrkkyä
tai • joutuneen kala"tu3ve.sil'e.:;
Asia uhkasi keihittyä kiista Nor
Jan ja Länsi-iSaksan väliMe, oslolai
ien san::malchden kenxt.lua yhtiör
i : p : l a n 3 c n ' tonneVjtain myrkyllisiä
kemian tEcOlisuuden . jä'Jlc:'tä kalas
tusvcsille.
Dui.^brrgilaisen Vereinigte Stinne.'"
Rh'ne -yhtiön edustaja sanoi yhtiön
sä upottaneen Länsi-Euroopaii teo'
r-uvs älite^tä Pdijois-Atilantille j
Arcrlen lähistölle useklen vuosrer
ajan. ArviciYa kolme tuhatta tynny
riä unctetaEn-neljä-keptaa vuodes
sa Atlartiin, hän sahoi.
Bcnnin ha'liitus saftoi kantanaan
e;'.ä kysymys koskee useita eUroop
p:»]aisia maita, joiden teollisuusyri
lykset ovat osallistuneet upotuksiin
, Amerikkalaisten sotarikcksia (1$:
kivan komitean lausunnossa sanp^)-.
tiin, että l - ^ - ^ ^ maaliskuuta aipe-rikkalaiskcneet
tekivät 1,440 tiedns-teMentoa
ja' 220 pommituslentoa
l . leveyspiirin pohjoispuolella sijai[r
Eevissä maakunnissa.
Kalatv^oi; Peruisisa
kallaisitajille
Lima. — Perun harUuslImoiUL
äskettiiin uudella ^tinta, jonka mii -
kaan kalastusyfatiöiden on 'IMOVU*
tdtava y l i 50 prosenttia osakkeisr
l&äB työläisille. . : ,
Kalastiisyhliöt joutuvat myös
supistamaan .ulkomaisen pääoman
osuuden korkeintaan 49:pi'osenl-;
ti(n. Hatli;us ilmoitti, että kala-'
öljyä ja * kalajauhctfa valmistavien
yhtiöiden perustaminen ulkomaiselta
pääomalla kiclletääii ja
r itä perulaisella pääomalla pei-us-tetut
yhföt saavat myydä oisakkei-taan
vain pcnilaisllle, : ^
Presidentti Juan Velasco Alvar- ^
don kansallismielinen sotilashallitus
sääti vastaava-:ilaiscn teoUi- -
suuslain viime kesänä. . /
Peru on maailman suurin kala-.
öljyn ja kalajauhon viejämaa.
— huhtikuun alussa Kent State
Universitystä lähtee miclenosoi-for
Peace and JiLstice-järjestö j u l
kilausuma.s.saan toteaa,
(Jatkuu sivulla 5>
KAAPPAUSHANKE
ILMI ITALIASSA
Rooma.. — Uutinen oikeiitovoi-miön
sa!aliittohan! |
Tags
Comments
Post a Comment for 1971-04-01-02