1964-11-26-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
I < I I '1 ^ .il :iii il '. iv I' IM' i i m El Iin" i 1 SiVu 2 Torstaina, märrask. 26 p. — Thursday, Nov, 26, 1964 ^-^^^^^Ci;;^^]^, • 1 /^^ ' A INDEPENDENT LABOR ORGAN V A P A U S OF F INNI SH C A N A D I A N S . (LIBERTY) , Establlshed Nov. 6, 1917, E d i t q r : W . Eklund Manager: E, Suksi T^^ 674-4264 — Editorlal 674-4265 Published thrlce :Weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus ' Publishing Co. Ltd.. 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada \ ; ' Mailing addreas: Box 69 Advertlalng rates upon appUcatlon, translatlons iree of charge. .Auttaorlzed as secbnd class mall by thft Post Office Department, Ottawa. • • . and for payment of postage In " c a s h ^ ^ M«rnbe> o( th( CANADIAN LANGUAGE-PRESS mm • TILAUSHINNAT- •. .P?«}»dassa: 1 vk. $9.00. .6 kk. $4.76 USArssa 1 vk. $10.00 6 kk. $5.25 - 3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk 10.50 6 kk 5.75 Muumio puhui suuria Vaikka sanotaankin että "ruumiin ei ole lupa luurata", n i i n K i i nan kansan virkaheitto, Tshiang Kaishek on sellainen poliittinen eilisen päivän suuruus, joka kuulema vaatii, että kukaan ei saa rajoitta^ hänen sotatoimiaan 700-miIjoonaista Kiinan kansaa ja valtiota vastaan! New York Times Servicen kertoman mukaan Tshiang Kai-shek • o l i v i i k on vaihteessa sanonut "Aasian antikommunistisessa konferens- • öissä" että Yhdysvallat ei saisi mitenkään pidälcllä«hurjien antikom-r m u n i s t i e n edesottamisia Aasiassa. - V Huomioitsijat ovat saman uutistiedon mukaan selittäneet, että Tshiang Kai-shek tulee vaatimaan Formosan ja Yhdysvaltain,väliseen ' sotilasluontoiseen sopimukseen -sellaista muutosta, ettei Kiinan man- 1 nermaalle tehtävistä hyökkäyksistä tarvitse etukäteen neuvotella ja * i p p i a Wa8hingtonin kanssa. «^Tarlamentti-istuimojti" päätyttyä V i i k o n vaihteessa pidettiin Port Arthurissa Canadan Suomal,aisen Järjestön" X X I V edustajakokous ja myös Vapaus kustannusliikkeeiT vuosikokous. Kokoukset olivat alusta loppuun saakka avoimia tilai-— suuksla ja lukuisat kansalaisemme käyttivätkin tilaisuutta hyväkseen seuraten kummankin kokouksen kulkua loppuun asti, Kuten on ko-kousuutisista nähty; Port Arthurin 'parlamentissa'' tehtiin perusteellista |ä hyvää työtä. Kokouksissa hyväksyttyjen päätösten tärkeimmät kohdat on jo lukijakunnan tiedossa^ sillä tärkeimmät kohdat niistä julkaistiin kokousraporttien yhteydessä viime tiistaina. Siitä huolimatta voidaan kuitenkin sanoa, että näiden kokousten tekemien päätösten ja suunnitelmien "sulattaminen", eli n i i h in perusteellinen tutustuminen tulee vaatimaan oman aikansa. Tosiasia nimittäin on, kuten erään uutistiedon yhteydessä aivan oikein todettiin, että tällaiseen joka kahden •vuoden päästä pidettävään edustajakokoukseen patoutuu äärettömän paljon monenlaisia asioita, joita kalkkia kosketeltiin tavalla tai toi- ••• • s e l l a . . . . . •• • Käytännössä toteutettavan laajan järjestödemokratian vahvin puol i on siinä, että tällaisiin edustajakokouksiin tulevat edustajat voivat vapaasti keskustella mistä tahansa järjestöä ja sen toimintaa koskevista asioista, esittää niistä omat mielipiteensä olkoot ne sitten kiittäviä tai moittivia, ja tehdä ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi. Tätä oikeutta käyttivät edustajat varauksitta hyväkseen. Seurauksena o l i, että kokoukselle esitettiin useita ristiriitaisiakin ehdotuksia josta syntyi- väittelyä siitäkin huolimatta vaikka Järjestön omaksumasta peruslinjasta j a ohjelmasta oltiin ehdottomasti yksimielisiä. Selvää on, että tällaiselle laajalle demokraattiselle pohjalle järjestetty keskustelu vie paljon enemmän aikaa kuin veisi rajoitetumpi keskustelumuoto, eli se, että keskusteltaisiin työjärjestykseen hyväksytyistä visseistä pääkysymyksistä ja jätettäisiin "pikkuseikat" komi-teain j a toimikuntien ratkaistavaksi jne. Meidän lehtemme Vapaus on tietenkin erittäin mielissään siitä, että niin Järjestön edustajakokouksen kuin Vapauden yhtiökokouksenkin keskustelussa seurattiin tätä mahdollisimman laajaa järjestö-demokratiaa niin, että keskustelulla ei ollut asiallisesti puhuen mitään rajoja; keskusteluun osallistujista itsestään riippui mistä asioista, miten ja missä mielessä he puhuivat. Toisaalta tässä kokousmenetelmässä, niin hyvä ja suositeltava .kuin se onkin^ on kuitenkin edelläsanottu heikkous, eli se, että joissakin yhteyksissä kokous voi juuttua johonkin toisarvoiseen asiaan, mikä voitaisiin todellisuudessa käsitellä paljon lyhemmässä ajassa, vieden siten kallista aikaa tärkeimpien peruskysymysten käsittelystä. Tämä on yksi niistä erikoisongelmista joihin on löydettävä vastaus seuraavissa edustajakokouksissa ainakin sitten, kun Järjestön säännöt •muutetaan niin, että näihin kokouksiin tulee kymmenittäin osanott a j ia e r i puolilta maata. Työolosuhteidenpa muiden seikkojen vuoksi •ei"voida kuvitellakaan, että kokousaikaa pidennettäisiin vastaavasti edustajamäärän - T - siis puhujain — lisääntymisen kanssa. Minkälaisia muutoksia tämä kokousraenetelmiin aiheuttaa tai aiheuttaako se mitään se on tietenkin asia josta päättävät vissit järjestöelimet osastoj e n ja jäsenten ehdotusten ja evästysten perusteella. HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ Vaikka voidaankin ehkä sanoa, että myös Port Arthurin "parlamentti- istunnossa" jäi joitakin tärkeitäkin asioita liian vähälle käsit- . t e f l y l l e , j a j o i l l e k in toisarvoisille asioille annettiin ehkä tarpeettoman Jpaljonkin huomiota, niin yleisesti puhuen tuntuu siltä, että siellä teh-v t i i i i hyviä ja ajankohtaisia päätöksiä. Emme epäile lainkaan, etteivätkö ' Port Arthurin "parlamentti-istunnon" päätökset ja suunnitelmat tule edelleen tehostamaan CSJ:n laajaa ja monitahoista kulttuuritoimintaa sekä sen toimintaa yhteisymmärryksen ja yhtenäisyyden saavut- I tamiseksi täkäläisten kansalaistemme keskuudessa. Emme epäile sitäkään, etteikö nyt tehtyjen suunnitelmien pohjalla voida, jos ne pannaan viivyttelemättä täytäntöön, hieman huojentaa sekä Järjestön että lehtiliikkeen talousvaikeuksia, mikä sellaisenaan auttaisi osaltaan myös kulttuuritoimintaa yleensä/vaikka myönnetäänkin, että suuri taloustaakka jää järjestöväen ja sanavapauden kannattajien kannettavaksi vielä sittenkin. Mikäli on puhe Vapauden yhtiökokouksen asioista, niin siinä yhteydessä lehtemme toimitus tervehtii lämpimästi Port Arthuri.ssa tehtyjä päätöksiä ja suunnitelmia. Kysymys on loppujen lopuksi kuitenkin siitä, kuinka, tehokkaasti j a päättävästi toimitaan näiden hyvien päätösten ja .suunnitelmien toteuttamiseksi. Vapauden isännät ja emännät ovat nyt puhuneet. He ovat tehneet; kuten sanottu, hyviä päätöksiä ja suunnitelmia. Nyt on edessämme • näiden päätösten ja suunnitelmien tunnetuksitekeminen ja ennenkaikkea niiden toteuttaminen. Tässä toivorikkaassa mielessä tervehtii lehtemme Vapaus Port Arthurin "parlamentti-istunnon" työn tuloksia. Edessäolevat tavoitteet ovat nyt helpommin ymmärrettävissä ja saavutettavissa. Puhaltamalla yhteen hiileen — tehtyjen päätösten toteuttamisen hiileen -—^ voidaan suurimmatkin vaikeudet voittaa j a saavuttaa tuloksia, ei vain Järjestömme ja lehtiliikkeemme, vaan myös ja ennenkaikkea, täkäläisten kansalaistemme ja koko Canadan yhteiseksi hyväksi. SYNTYMÄPÄIVIÄ Oscar Kevoniemi, Lac du Bonnet, Man., täyttää tiistaina, joulukuun 1 pnä 92 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja tutta-vuin onnentoivotuksiin. S uomi olisr osavaltiona Helsinki. — H i t l e r suunnitteli Suomen liittämistä osavaltiona Saksaan, käy ilmi natsi-Saksan ulkoministeriön asiakirjoista, jotka on saatettu julkisuuteen Lontoossa. Nämä liittotutuneiden sotasaal i i k s i saamat asiakirjat käsittelevät vuoden 1941 Jälkipuoliskoa.: Jo aikaisemmin on tiedetty, että heinäkuun 16; päivänä 1941 pidettiin Hitlerin päämajassa neuvottelu, jossa Neuvostoliiton tuleva kohtalo oteltiin' tarkastelun alaiseksi. Tässä neuvottelussa olivat H i t l e r in lisäksi läsnä valtakunnanjohtaja Alfred Rosenberg, valtakunnankanslian päällikkö ministeri Hans Lammers, .valta-kunnanmarsalkka Herman Gö-ring, sotamarsalkka Wilhelm Kei-tel sekä puoluekansiian päällikkö Martin Bormann, joka piti tarkr kaa pöytäkirjaa. Bormannin muistion mukaan antoi Hitler tässä tilaisuudessa ohjeen aloittaa kaikella varovaisuudella valmistelut Suomen liittämiseksi osavaltiona Saksaan. Leningrad hävitettäisiin maan tasalle, minkä jälkeen se luovu- (.etiäisiin suomaliisille. Saksan silloinen Suomen lähettiläs Bliicher kertoo ulkoministeriöl- .een lähettämässään ja 11. 9. -41 paiväty.ssä raportis.sa keskustelleen- .sa Rytin kan.ssa Suomen sodan päämääristä. Ryti oli korostanut lyhyen rajan merkitystä Suomelle ja pitänyt Syvärin rajalinjaa parhaana; Jos Leningrad hävitettäisiin .suur kaupunkina, kulkisi raja Kannaksella Nevan linjaa. Suomen aluevaatimukset eivät koskeneet vain Neii-vostoKarjaiaa vaan myös Kuolan niemimaata. BUicher mainitsee, että myös Suonion sosialidemokraattien piirissä voimistuu käsitys, että rajaa on muutettava ja Ryti on keskustellut asiasta menestyksellisesti Tannerin kanssa. Biucher kertoo Rytin maininneen, että olisi mitä edullisinta jos Suomella ei tulevaisuudejjsa olisi yhteistä rajaa Neuvostoliiton kanssa. Hän olisi kiitollinen, jos Saksa liittäisi,- itseensä Suomen tulevan itära- OiJkaisu Tiistaina lehtemme etusivulla j u l - Icaistussa "GSJ tukee Suomi Seuran patsasnimikeräyksessä" uutisen, r i ^ K :n vaaleja koskevassa kohdas-u oli painovirhepaholaisen ansiosta . i.heellinen -kohto; Alkuperäisen cekstin mukaan"'^Sudburysta"-sanan jälkeen on piste ja sitten seuraava osittaisen poisjäännin vuoksi epäselväksi jäänyt kohta: "Laajennetun T-P K : n jäseniksi valittiin Aatu Koivula Sudburysta ja L y y l i Toikko Port Arthurista." ' L E I K K A A K O LANTTU"? En olisi uskonut, että suomalaisten keskuudessa on n i in kaksinaamaisia henkilöä kun on Vapaa Sa-i. an Kiviperän Pekka, jonka ajatuksia julkaistiin viime viikon pakinassa.- •• Isävainajani oli niitä vanhoja so-bialisteja, samoin kuin häneii naa-purinsakin. He keskustelivat iltapuhteilla politiikasta ja naapuri kertoi Kaari Marxin sanoneen: ' Mikaan peto ei ole niin paha kuin kapitalisti silloin kun sen rahapussia ikaydään koskettelemaan". Mutta isä juu vielä pahempana sellaista pää-omaLonta kapitalistia, joka voi puhua ja toimia oman luokkansa ihmisiä vastaan. Sellainen voi porvaril-iiiiessa innossaan provosoida ja kaataa kauniimmatkin työläisten pyrkimykset j a hävittää yhteisvastuun sekä yhteenkuuluvaisuuden, jota työ-saan iäiset niin kipeästi tarvilsevai. .\>l vasta vuosikymmenien takaa i'äP»ol<^^ll;' »'evät vähän a.sute-iiuoniaan, kuinka isävainajani o i i oikeassa, sillä pääomattomana kapitalistina pidän tätä Pekkaakin. Hän Oli parjannut oman luokkansa ihmisia loppumattomiin, joista viimeiseksi T U L : n ihmiset Suomessa, kansandemokraatit ja yleensä vähävaraiset, jotka ovat tehneet uupumatonta työtä tämänkin liiton rakentamisessa. Ja siltä he saavat Pekalta haukkumiset palkakseen. Viimeisen vierailunsa aikana tällä mantereella presidentti Kekkonen ei moittinut, vaan antoi tunnustuksensa kertoen, että kommunistit ovat tehneet suuren työn synnyinmaansa jälleenrakentamisessa, kun amerikkalaiset «anomälehtimiehet ihinetlelivät runsasta kommunistien joukkoa Suomen valtiolli.se.ssa elä^ mässä, eduskunnassa ym. tehtävi.s-sä." • Mutta Pekka ei tunnusta. Pekka on tehnyt niin suuren .synnin työväenluokkaa vastaan, että sitä eivät VOI vanhoilliset suomalaiset papitkaan antaa anteeksi. Hän on rik: konut jumalan kaikki kymmenet K ä s k y t j a se on sentään liikaa yhden i. lenen osalle, joten jos sitä kuu- ;..aa paikkaa on varattu ihmiselle haudun takaisessa elämässä, niin l'i;Kka on kaiketi sen paikan asukkaita. - - Quebekin kiertäjä. Kirjeitten lähettäjät voivat käyttää nimimerkkiä. Heidän tulee kuitenkin antaa toimitukielle o i kean niinensä Ja osoitteensa. Toi- :iaalta toimitus pitää ne ehdottor masti omana tietonaan. Kirjeitä ci palauteta ilman, ellei kirjeen mukana ole tullut postimerkkiä. Nimettömiä kirjeitä ei Julkaista missään tapauksessa. Rajoitetun lilan vuoksi täliän osastoon aiotut kirjeet eivät saisi olla 250 sanaa pidempiä. tut alueet. Näillä olisi erityistä mer kitystä Saksalle puutavararikkau-tensa vuoksi. Blucherin raportti näytettiin Hitlerille ja Bliicher sai toimintaohjeikseen: 'Presidentti Rytin ajatukset Suomen aluetoivomuksista tulevassa rauhansopimuk.sessa on otettu va.s-taan mielenkiinnolla. Meidän kantamme tällaisiin toivomuksiin on kokonaan myönteinen. Yksityiskohdat on luonnollisesti jätettävä tulevaisuuteen. Mitä tulee Kuolan niemimaahan ja Muurmannin tulevaan kohtaloon, on sanottava, että me olemme itse kiinnostuneet tästä alueesta, joten haluaisimme pitää tulevat päätökset.näiltä kohdin avoimin a . " ' . ,• ^ , Saksaa kiinnostivat Kuolan .suuret nikkelikaivokset, jotka se halusi taata itselleen. S U K U L A I S K A N S A T SAKSAN "SIIRTO.MAATVftVOIMAKSI" Saksan ulkoministeriön talouspoliittisen osaston päällikkö Karl Sclinurre kertoo raportissaan 31. 10. -41 keskustelusta Rytin kanssa: 'Puhuessamme Petsamon kysymyksestä Ryti puhui Kuolan niemimaasta ja mainitsi sen vielä koskemattomat mineraalivarat laajasuun-laisen Suomen ja Saksan välisen yhteistyön uutena . mahdollisuutena. Kun huomautin, että minun tietääkseni Suomi ei ole aikaisemmin osoit-' tanut mielenkiintoa Kuolaa kohtaan Ryti vastasi, että sen jälkeen suoritettujen sotilaallisten ja etnograafista laatua olevien tutkimuksten. nojalla Kuolan niemimaa olisi nyt liitettävä Karjalaan ja olisi lisättävä Suomen aluevaatimuksiin. Suomalaiset asuttivat Kuolan niemimaan rannikon, joskin venäläiset ovat asettuneet Kuolan sisäosiin. Nämä venäläiset ovat enimmäkseen pakkosiirrettyjä ja vankeja. P^yti puhui sitten Suomen muisr ta aluelaajennussuunnitelmista. Itä-Karjalan itärajan seuratessa Vienan meren rannikkoa Äänisen lahteen. Sen mahdollisena itäisim-pänä kohtana hän osoitti kartalla Äänisen kaupunkia, jossa Äänis-joki juoksee Aänislahteeh. Täällä hän osoitti yleislinjan Äänisjär-ven etelärannalle, sitten Syväriä . myöten.Laatokan etelärannalle ja sieltä Nevaa pitkin sen suuhun Suomenlahdelle. Leningradilla ei ollut Suomelle käyttöä. Hän Jatkoi kannalla, jonka muut suomalaiset usein esittävät että Leningrad on eliminoitava teollisena ja metropolisena keskuksena j a sen on sallittava olla tulevaisuudessa vain saksalainen kauppa- ja tran-siittiasema. Tällaisen Suomen rajalinjan itäpuolelle jäävää aluetta, ts. Arkangelin hallituspiiriä, hän .suositteli Saksalle metsäsiirtomaa-alueeksi. Arkangelin hallituspiirin väestö on n; 3 miljoonaa, josta suurin osa kuul u i . kolmeen heimoon; mordvalaisiin, tsheremi.sseihin ja .syrjäänei-hin. Nämä kansat kuuluvat suomalaisugrilaiseen ryhmään, ne ovat hyvin primitiivisiä, mutta sopivat siirtomaatyövoimaksi Arkangelin valtavilla saloilla. Häncn.neuvonsa oii.si .se, että joskus tulevaisuude.ssa kaikkien näiden heimojen jäsenet olisi karsittava' erilleen venäläisistä sotavan- '4eista ja lähetettävä kotiin näiden alueiden valtaamisen jälkeen. Nämä ihmiset eivät olleet slaaveja ja bolshevistiset aatteet ovat tuskin koskeneet heitä." Uusi kirkko sortui Leeds. — Leedsin lähelle pystytetyn liuden roomalais-katolisen kirkon rakennustöihin oli käytetty 40,000 puntaa. Kun typläiset viikko sitten torstaina saapuivat ihailemaan uutta kirkkoa he havaitsivat sen sortuneen. Vain yksi seinä oli pystyssä. Uuden kirkon vihkiäiset oli tarkoitus,pitää 29. marraskuuta. B R A S I L I A N TALOSORTUMASSA 47 UHRIA Sao Paulo. — 47 ihmistä sai surmansa ja 12 loukkaantui asuintalon sortuessa Piracicabassa, Brasiliassa, marraskuun kuudentena päivinä, i l moitettiin viralliselta taholta, kun onnettomuuden uhrien etsinnät lopetettiin. Aineellisten vahinkojen arvioitiin olevan yli 1,000 miljoonaa cruzeiroa. ' -— Sakkoja parranajosta Lontoo. — Englannin parlamentin labour-edustajaa Robert Max-vvellia- sakotettiin erää.ssä Lontoon tuomioistuime.ssa 25 punnalla sen vuoksi, etta hän oli ajanut partaansa ajae.s.saan Rolls Roycellaan. Muuan todistaja kertoi nähneensä Maxwellin ajavan noin 90 kmin ' tuntinopeudella ohja'.en autoaan toisella kädellä ja partakonetta toisella. iHnnnoifliiiio^- •uiiiiiiiiniiii l y i ^ ipuut s^oya^ A B S T R A K T I N E N iCYSyMYS: MIKÄ PUOLI Y Toronton taidegaUeriassa "Post^Painterly AbstracUon"-osastolla vie-., raileville taiteen ystäville annettanee anteeksi jos;heille. tulee mieleen; ajatus, että ovatko siellä olevat taulut kaikki oikein.,päin seinällä. t. Näyttelyn luettelon mukaan siellä näytteillä olevista suurista maa-' lauksista pitäisi kolmen olla ripustettuna seinälle nyt alhaalla oleva puoli ylöspäin ja yksi näyttelytaulu, Sam Francisin "Cross"^ pitäisi r i pustaa seinälle syrjittäin. , Mies^ joka on nämä taulut seinälle ripustanut selittää kuitenluni että taulut ovat oikein päin,'sillä virhe on luettelokirjassa (catalogtiej — missä on hänen selityksensä mukaan painettu näiden taulujen kuvet ylösalaisin Uutistieto.marrask.; 24 pnä. * M U L T I L A T E R A A L I S T E N YDINISKUVOIMIEN MUODOSTAMINEN v "Nyt tuntuu Erhard, vaativan multilateraalisia voidakseen ensi vuor, den' vaaleja silmällä pitäen paremmin tyydyttää kansallismielisiä- piirejä. Amerikkalaiset ovat häntä tukeneet. Englannin työväenpuolueelta odotetaan kompromissiratkaisua, ja viimeksi on arveltu, että koko kysymys joutuisi siihen sisältyvien selvittämättömien seikkojen sekä vaaratekijöiden vuoksi hyllylle. Meidän oma kantamme on: multilateraalisten ydiniskuvoimien perustaminen merkitsisi olennaista muutosta voimatasapainossa ja omalaatuisella tavalla. laajentaisi ydinasevaltojen lukumäärää; Se ei edistäisi raii-hanomaisen rinnakkaiselon politiikan vahvistumista Keski-Euroopan alueella, vaan päin vastoin lisäisi jännitystä kansainvälisen politiikan keskeisellä, helposti haavoittuvalla alueella. Sen vuoksi me olemme tätä asiaa vastaan."—Suomen Sosialidemokraatti. -rf.--, Poliittiset naisvangit L-Saksassa vapautettava Länsi-Saksan vankilois.sa istuu po-j vin. Hän menetti .sodan aikana H i l - l i i t t i s ia naisvankeja tälläkin hetkel- dcsheimin pommi;uksessa esikois- Viini ja alkoholismi Ranskalainen tutkija SuMy Leder man esitti tilastolliseen aineistoon perustuvan johtopäätöksen kan.sain välisessä alkoholi- ja alkoholismi-kongressissa Frankfurtissa. Hänen tutkimustensa kiintoisa tulos oli se. että halvimmalla päihdyttävällä juo maila on suurin o.suus alkoholismin .syntyyn. Niinpä USA:ssa kulutettavasta viinistä 60 prosenttia valuu alas alkoholistien kurkuista. lä. Oppositioon kuuluvia naisia vainoavat poliisi, .syyttäjä ja tuomarit. Sitä ei voi uskoa. Ja kuitenkin se on totta, to.eaa saksalainen ihmisoikeuksien puolustuskomitea tämän vuoden bulletiini.ssaan n:o 9. jo.ssa kerrotaan kahden rouvan kansainvälisestikin huomiota herättänyt kohXalo. He ovat Emmi Meyer H i l - desheimista ja l l e r ta Durrbeck Mis-burgista Hannoverin läheltä. Liineburgin poliit ise.ssa erikoistuomioistuimessa on 31 kuukauden aikana tuomittu poliittisista syistä! 20 naista, yhteensä 160 kuukauden! vankeuteen, poliisivalvontaan, kan-1 jäHcen .salaisluottamuksen menetykseen,' matkustusrajoituksiin jne; Sen lisäksi he ovat jou uneet maksamaan 1 Luneburgin poikansa, äitinsä, isoäitinsä ja muita omaisiaan. Nyt hänen kaksi kouluikäistä poikaansa on jäänyt kotiin ilman äitiä. Rouva Durrbeck taas on niitä, jotka vastustivat Hitleriä jo 1930- luvulla. Siitä hyvästä hän joutui Gestapon kyn.siin 1934 virumaan vankilassa 17 kuukautta ja olemaan poliisivalvonnassa toisen maailmansodan loppuun a.sti. Hänen miehensä menehtyi myöhemmin vankeus-aikansa .seurauksiin. Ja nyt 30 vuotta Ge.stapon vangiksi joutumi- I sen.sa jälkeen istuu rouva Diirrbeck : vankilassa lähes samasta i syystä. oikeudenkäyntikuluja, matkakuluja oikeudenkäyntipaikalle olemaan poissa työstä ja jättämään perheensä ilman äidin auttavaa kättä. Rouvat Meyer j.i Diirrbeck ovat kak.si heistä. Kaksi vuotta sitten kesäkuun 20. päivänä luettiin heille Liineburgi.S' sa :uoniio: 10 kk. vankeutta, porttikielto julkisiin virkoihin sekä ääni-ja vaalioikeuden menetys kolmeksi vuodeksi. Hämmästystä on eniten herättunyt ankaran tuomion aiheuttanut "rikos": he ovat. molemmat toimineet. Saksan demokraattise.s.sa naisliito.ssa ennen kuin järjestö lakkautettiin 10. 4. 19.57. Naisliitto toimi julkisena ja tavalliseen tapaan kuin mikä tahansa demokraattinen naisjärjestö. Rouva Emmi Heyerin aktiivisuuden rauhanliikkeessä ymmärtää hy-oikeudenkäynnistä kertyi rouvien jutusta asiakirjoja peräti 1309 sivua, mikä. sai useat epäilemään, että määrällä on korvattu .syyt.eiden ja todistusten laatu: Sivulla 482 voi lukea rouva Meyeristä mm., että hän o l i 2. 6. 1954 osallistunut kokoukseen, joka laati ehdotusta lakiluonnokseksi naisten ja miesten tasavertaisista oikeuksista. Hän osallistui siellä myös keskusteluun ja selvitii samaa aihetta myös Hannoverissa pidetyssä k i - kouksessa. Sivulta 491 voi lukea rouva Diirrbeckin puhuneen 29. syyskuuta 1951 D F D (Saksan dem. naisliitto) julkisessa tilaisuudessa Hannoverissa Lindener Marktilla aiheesta: "Vapaat vaalit koko Saksassa", jota DDR:n kansankamari o l i esittänyt. — O L P ''Kumpikaan Saksan valtio ei tarvitse ydinaseita" Tämä 77-vuotias kenraali on sanonut, että demokraatlLsen maailman voitto tai häviö on ratkaistava seuraavan kahden vuoden kulue.s.sa. ^Me emme tule miljoonien kärsiessä uudelleen odottamaan sitä hetkeä, jolloin Kiinan-kommunisteilla on ydinaseistus . . . Nykyinen kriisi vaatii - A a s i a n pelastamista ennenkuin siitä tulee pelkkä atomisota-jätteiden kasa . . . Jos demokraat-ii. iut maat, erikoisesti Yhdy.svallat . edelleen kieltäytyvät toimintaan (sotaan — V) ryhtymästä, ja antavat kiinalaisten kommunistien kehittää ydinaseistuksen, antikommunistiset maat ja kansat tulevat kärsimään sanoinkuvaamattomia onnettomuuksia lähitulevaisuudessa." Ei siis. muuta kuin sotaan vain, .ra sassiin! . Tässä on ky.symys, josta pitäisi Canadankin hallituksen .sanoa sanansa — ja paras vastaus siihen' olisi se ,että Canada tunnustaisi K i i nan Kansantasavallan ja ilmoittaisi,' että Canada tiilee kannattamaan Y K : n laillisten oikeuksien palauttamista Kiinalle — Kiinan kansantasavallalle. B e r l i i n i . — Kumpikaan Saksan valtio ei tarvit.se atomiaseita, päin-v.^ stoin niiden velvollisuutena on estää atomiasoistuksen laajeneminen Euroopa.ssa, sanoo Saksan de-mokrajtliscn tasavallan varaulkomi nisteri Otto Winzer englantilaiselle Observer-Iehdelle antamassaan haastaltolu.ssa; — Se, että olemme puuttuneet niin kiivaasti Länsi- Sak.san pyrkimyksiin päästä käsiksi voihin, vaan myös mantereilla si-ydinaseisiin, johtuu kansamme kohtaloa ko.skevasta huolestuneisuudes tammo. Winzer on sitä mieltä, että NATO:n monen keskeisten ydinvoimien perustaminen johtaisi Liinsi Saksan joukkojen ja upseerien si-joitta: nisecn ci ainoastaan ohjuslai-jaitscv^ iin ohjusasemiin ja ohjushä vittäjien miehistöön. Winzer toteaa, että Länsi-Saksan vaatimus saada ydinaseita muka sen vuoksi, että Neuvostoliiton keskimatkan ohjukset uhkaisivat sitä on läpinäkyvä veruke. — Onko idässä valtiota, joka olisi esittänyt Saksan liittotasavallale aluevaatimuksia?, kysyy Winezr ja huomauttaa, että sitä ei ole tehnyt edes DDR. vaikka sillä olisi tällaiseen aihettakin Länsi-Berliinin vuoksi. Winzer toteaa, että Länsi-Sak.san osallistu minen ydinasevoimiin sisältää vaa ran, että tätä käytetään poliittiseen painostukseen, joka vihdoin päättyy ydinsotaan. suurin ohjustui(ikohta lekeiiia Belgiassa Moskova. —- Sillä Ardennien vuoristo- ja metsäalueella, jossa Ranskan, Belgian ja LänsiSakäan . rajat yhtyvät,. rakentavat Länsi- Saksan armeijaosastot pikavauh-'' tia Euroopan suurinta ohjusaser-den laukaisukenttää. Kenttä si'-' jaitsee Baronyillessä, Belgian alueella, noin neljän kilometrin päässä Ranskan rajalta. Alueelle on pääsy nykyisin jyrkästi kieK letty. Ohjuskentän • rakentamiiien ~ on herättänyt huolestusta sekä Ranskassa että Belgiassa. \ Ranskan kommunistisen puolueen Ardennes'n osasto ja Belgian am.- mattiliitot ovat todenneet toimenpiteen rikkovan mm. ohjusaseet Bun-desvvehdiltä kieltävää sopimusta, ja ne vaativat vastausta kysymykseen, kuka on antanut Länsi-Saksan sotavoimille oikeuden tähän rakennus-, toimintaan vieraalla alueella.' Ketä vastaan tämä tukikohta — Euroopan suurin — tähtää ja mitä takeita on siitä, ettei tästä tukikohdasta singota ydinkärjellä varustettuja ohjuksia? Vastuussa olevat viranomaiset vaikenevat kuitenkin asiasta. L'Humanite kirjoitti marraskuun 12. päivänä, että Aräennes'n departementin V i v i a o ' C o u r i n kunnan-' valtuusto on esittänyt toistamiseen tämän kysymyksen. Sen päätöslauselmassa sanottiin: — Ottamatta huomioon menneen ajan opetuksia Bundesvehi-on saanut luvan rakentaa Belgian Ardenneille hätkähdyttävän vaarallisen kuolemaa kylvävän koneiston josta ainoastaan Hitler oli-. si voinut haaveilla Tuntien suuren vastuunsa väestön edessä kun-, nanvaltuusto vaatii, että Ranskan tasavallan herra presidentti jä hänen ylhäisyytensä Belgian kuningas viipymättä kiinlttävät huomionsa asiaan ja pakottavat NATOn vallanpitäjät luopumaan tästä skandaalimaisesta toiminnasta tervettä järkeä ja historiaa vastaan. Tämä päätöslauselma on lähetetty Ranskan presidentille, Belgian kuninkaalle ja molempien maiden parlamenteille. PÄIVÄN PAKINA "VAPAUSSOTA" KUMMITTELEE TAAS Näyttää siltä, että Toronton Vapaa Sana ei ole mitään oppinut vaikka se mielellään unhoittaakin eräitä asioita Suomen itsenäisyysr asiasta puhuttaessa. Jollakin tavoin mainittu lehti ei voi o l l a tähän vuoden aikaan kaivamatta esiin vanhaa valhetta^ "verisestä vapaussodasta'', mihin sisältyy muun lisäksi se mahdo-ton_ olettamus, että Suomen työläiset ja talonpojat sekä edi.styk-sellisimmät oppinieet ovat olleet. ja ovat kaiketi siis vieläkin isän-maanpettureita. [' Vaikka rutikuivana oikeistolaisena - tunnettu professori L. A. Puntila sanoi heikäläi.sten " X X V Suurjuhlas.sa" SudbUry.ssa viime kesänä, että heittäkää hornan kattilaan joi'ihat "vapaussodasta", ja vaikka Vapaa Sana itsekin esiintyy toisinaan tekopyhästi niitä vastaan, jotka "repivät vanhoja arpia auki", mainitun lehden täytyi kuitenkin vielä herran vuonna 1964, marraiskuun 24 p:ri numerossaan, mainostaa Torontossa pidettävää Suomen "iisenäi.syysjulhaa" mm. seui-aava.sti: ". . . Ja joulukuun 6 pnä eduskunta hyväksyi senaatin toimenpiteet ja j u l i s t i Suomen itsenäiseksi valtioksi. Tämän jälkeen oli hankittava ulkomaiden tunnustus Suonien it.senäisyydelle. Aivan hiin yksinkertainjen ei asia kuitenkaan ollut, vaan käytiin v e f i n e n v a p a u s s p t a . . .Ensimmäinen uhka Suomen nuorelle itsenäisyydelle oli se, jos Vapau.ssqta olisi päiittynyt toisin . . ; sen itsenäisyys olisi ollut täysin kyseenalainen \:: • Siis Suomen työläiset jä pientalonpojat olivat silloin, ja ovat kaiketi vieläkin isänmaanpettureita -— mutta siitä huolimatta heitä ja ei sisu salli totuuden lunnu.stamis-ta? Tosiasiat ovat tietenkin tässäkin tarua kummempia. Ja peru.stotUu-tena on .se^rcttä 1918 käytiin Suomessa "verinen kansalaissota", missä olivat-yhtaällij sosialismiin :pyrkivät työläiset, talonpojat ja des.sa siitä, että oliko valkoisten voitto hyödyksi tai vahingoksi Suomen kansalle. Mutta miksi vetää tätä kiistakysymystä esiin aina Suomen itse-näisyy. späivän vieton yhteydessä? Peloittaako Vapaa Sanaa, että i l man tämän vanhan kiistakapulan esiin vetämistä täkäläiset kansalaisemme tulevat sanomaan, että ,koska mc, kaikin olemnie olleet ennen ja olemme aina Suomen it-senäisyydeh kannattajia niin mik-oppineislon edistyksellisin osa, j p - s i emme vietä Suonien itsenäisyys-ta vastoin--toiscHii puolella oli juhlia yhteisin voimin, todella siiurpääoma ja suiirtilallisteri vai- suuriiia kansanjuhlina jmipärilaa-taa, porvarillista c l i kapitalistista jaa maatamme? yhteiskuntamuotoa kannattaneet .vpiriiat.'\\ Miksi väärislcHä ylei.sesti tunnettua ja tunnustettua tosiasiaa? Onhan Vapaa Sanalla tosiasiaihkin pohjalla oikeus, jos se niin haluaa. heidän, jälkeläisiään kiitsutaan asettua "voittajan'' puolelle ja se- Tprontossa "verisen vapaussota- liitää edellämainilun profeissori hengen" lumoissa vietettävään " i l - Puntilan tavoin, että parempi inu-senäisyy. sjuhlaan" josta on todei- ka oli hiin, että porvarit voittivat l a k in puhutiava lainausmerkeissä, ja työtätekevät hävisiyät. Eiköhän sentään olisi jo korkea Tällainen puhe olisi rehtiä ja aika silläkin suunnalla lopettaa miesmäistii puhetta, huolimatta moisten mörköjuttusatujen vat- siitä kuka sen hyväksyisi ja kuka. kääminen ja omaksua ainakin sei- Pi. Iäinen kanta, että pysytään tosi-. liinan muula on selvää, että asioissa tässäkin tapauksessa, tai mielipiteet jakaantuvat myös täkä-cttä ainakin vaietaan silloin, jos Iäisten kan.stilnislommc. ke.skuu- Tosiasiassa CSJ, mikä ön kannattanut ja tulee aina kannatta-riiaan Suomen itsenäisyyttä, ön puolestaan ehdottanut Suomen it-senäis; yyspäiväjuhlien yhteydessä -'moratoriumia" eli kiistelystä pidättymistä Suomen luök-kasotakysymyksestä. Lyhyesti sanoen Canadan Suomalainen Järjestö : esittää: Sopikaamme yhteisesti siitä, että iheillä on aatteelliseen katsantokantaan perusttivia erimielisyyksiä vuoden 1918 tapahtumista ja niiden histpriallisesta. merkityksestä; / Multa sopikaamme samalla koska me kaikin pidämme Suomen itsenäisyyttä ja sen säilymistä tärkeänä ja kannatettavana asiana, että itsenäisyysjuhlissa ja niiden yhteydessä puhutaan vain itsenäi-syysasioista ja vältetään n i i n puolelta kuin toiseltakin toraa aiheuttavan luokkasota- tai__vapausso-lakysymyksen käsittelyä. Näin yksinkertaisen ja helpon sopiniuksen perusteella voisimme järjestää täällä Canadassa suuriai arvokkaita ja todella sytyttä'vrä i tsenäisyysjuhlia. ^ Tämän kirjoittaja uskoo, kes-" • kusteltuaan "siitä eri piireihin lu-^ keutuvien kansaiaistemme kanssa, että tällä ajatusisuunnalla on läaju-kaikupohja kaikissa .kansalaisFii'" reissämpie. Jatkuvasti voimistuva-, na käsityksenä eli toiyöniuksena^ näyttää olevan se, että Suomen- it-' senäisyysjuhlat voidaan j a pitäisr järjestää yhteisin yoimin nimenomaan sillä perusteella, että juh-i lilaan pääasiaa, Suomen itsenäi-i-syyttä, eikä kaivella esiin riitaky-, Symyksiä, j o i l la on tietenkin aat-; teellinen ja historiallinen merki-' tys ja arvo, vaan ei välitöntä yh-y teyltä itsenäisyyskySymyksen kanssa. — KähsaKöura. IBHU tl k I Iv' iii:; : f|iii!iiiiilfitiW^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 26, 1964 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1964-11-26 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus641126 |
Description
Title | 1964-11-26-02 |
OCR text | I < I I '1 ^ .il :iii il '. iv I' IM' i i m El Iin" i 1 SiVu 2 Torstaina, märrask. 26 p. — Thursday, Nov, 26, 1964 ^-^^^^^Ci;;^^]^, • 1 /^^ ' A INDEPENDENT LABOR ORGAN V A P A U S OF F INNI SH C A N A D I A N S . (LIBERTY) , Establlshed Nov. 6, 1917, E d i t q r : W . Eklund Manager: E, Suksi T^^ 674-4264 — Editorlal 674-4265 Published thrlce :Weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus ' Publishing Co. Ltd.. 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada \ ; ' Mailing addreas: Box 69 Advertlalng rates upon appUcatlon, translatlons iree of charge. .Auttaorlzed as secbnd class mall by thft Post Office Department, Ottawa. • • . and for payment of postage In " c a s h ^ ^ M«rnbe> o( th( CANADIAN LANGUAGE-PRESS mm • TILAUSHINNAT- •. .P?«}»dassa: 1 vk. $9.00. .6 kk. $4.76 USArssa 1 vk. $10.00 6 kk. $5.25 - 3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk 10.50 6 kk 5.75 Muumio puhui suuria Vaikka sanotaankin että "ruumiin ei ole lupa luurata", n i i n K i i nan kansan virkaheitto, Tshiang Kaishek on sellainen poliittinen eilisen päivän suuruus, joka kuulema vaatii, että kukaan ei saa rajoitta^ hänen sotatoimiaan 700-miIjoonaista Kiinan kansaa ja valtiota vastaan! New York Times Servicen kertoman mukaan Tshiang Kai-shek • o l i v i i k on vaihteessa sanonut "Aasian antikommunistisessa konferens- • öissä" että Yhdysvallat ei saisi mitenkään pidälcllä«hurjien antikom-r m u n i s t i e n edesottamisia Aasiassa. - V Huomioitsijat ovat saman uutistiedon mukaan selittäneet, että Tshiang Kai-shek tulee vaatimaan Formosan ja Yhdysvaltain,väliseen ' sotilasluontoiseen sopimukseen -sellaista muutosta, ettei Kiinan man- 1 nermaalle tehtävistä hyökkäyksistä tarvitse etukäteen neuvotella ja * i p p i a Wa8hingtonin kanssa. «^Tarlamentti-istuimojti" päätyttyä V i i k o n vaihteessa pidettiin Port Arthurissa Canadan Suomal,aisen Järjestön" X X I V edustajakokous ja myös Vapaus kustannusliikkeeiT vuosikokous. Kokoukset olivat alusta loppuun saakka avoimia tilai-— suuksla ja lukuisat kansalaisemme käyttivätkin tilaisuutta hyväkseen seuraten kummankin kokouksen kulkua loppuun asti, Kuten on ko-kousuutisista nähty; Port Arthurin 'parlamentissa'' tehtiin perusteellista |ä hyvää työtä. Kokouksissa hyväksyttyjen päätösten tärkeimmät kohdat on jo lukijakunnan tiedossa^ sillä tärkeimmät kohdat niistä julkaistiin kokousraporttien yhteydessä viime tiistaina. Siitä huolimatta voidaan kuitenkin sanoa, että näiden kokousten tekemien päätösten ja suunnitelmien "sulattaminen", eli n i i h in perusteellinen tutustuminen tulee vaatimaan oman aikansa. Tosiasia nimittäin on, kuten erään uutistiedon yhteydessä aivan oikein todettiin, että tällaiseen joka kahden •vuoden päästä pidettävään edustajakokoukseen patoutuu äärettömän paljon monenlaisia asioita, joita kalkkia kosketeltiin tavalla tai toi- ••• • s e l l a . . . . . •• • Käytännössä toteutettavan laajan järjestödemokratian vahvin puol i on siinä, että tällaisiin edustajakokouksiin tulevat edustajat voivat vapaasti keskustella mistä tahansa järjestöä ja sen toimintaa koskevista asioista, esittää niistä omat mielipiteensä olkoot ne sitten kiittäviä tai moittivia, ja tehdä ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi. Tätä oikeutta käyttivät edustajat varauksitta hyväkseen. Seurauksena o l i, että kokoukselle esitettiin useita ristiriitaisiakin ehdotuksia josta syntyi- väittelyä siitäkin huolimatta vaikka Järjestön omaksumasta peruslinjasta j a ohjelmasta oltiin ehdottomasti yksimielisiä. Selvää on, että tällaiselle laajalle demokraattiselle pohjalle järjestetty keskustelu vie paljon enemmän aikaa kuin veisi rajoitetumpi keskustelumuoto, eli se, että keskusteltaisiin työjärjestykseen hyväksytyistä visseistä pääkysymyksistä ja jätettäisiin "pikkuseikat" komi-teain j a toimikuntien ratkaistavaksi jne. Meidän lehtemme Vapaus on tietenkin erittäin mielissään siitä, että niin Järjestön edustajakokouksen kuin Vapauden yhtiökokouksenkin keskustelussa seurattiin tätä mahdollisimman laajaa järjestö-demokratiaa niin, että keskustelulla ei ollut asiallisesti puhuen mitään rajoja; keskusteluun osallistujista itsestään riippui mistä asioista, miten ja missä mielessä he puhuivat. Toisaalta tässä kokousmenetelmässä, niin hyvä ja suositeltava .kuin se onkin^ on kuitenkin edelläsanottu heikkous, eli se, että joissakin yhteyksissä kokous voi juuttua johonkin toisarvoiseen asiaan, mikä voitaisiin todellisuudessa käsitellä paljon lyhemmässä ajassa, vieden siten kallista aikaa tärkeimpien peruskysymysten käsittelystä. Tämä on yksi niistä erikoisongelmista joihin on löydettävä vastaus seuraavissa edustajakokouksissa ainakin sitten, kun Järjestön säännöt •muutetaan niin, että näihin kokouksiin tulee kymmenittäin osanott a j ia e r i puolilta maata. Työolosuhteidenpa muiden seikkojen vuoksi •ei"voida kuvitellakaan, että kokousaikaa pidennettäisiin vastaavasti edustajamäärän - T - siis puhujain — lisääntymisen kanssa. Minkälaisia muutoksia tämä kokousraenetelmiin aiheuttaa tai aiheuttaako se mitään se on tietenkin asia josta päättävät vissit järjestöelimet osastoj e n ja jäsenten ehdotusten ja evästysten perusteella. HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ Vaikka voidaankin ehkä sanoa, että myös Port Arthurin "parlamentti- istunnossa" jäi joitakin tärkeitäkin asioita liian vähälle käsit- . t e f l y l l e , j a j o i l l e k in toisarvoisille asioille annettiin ehkä tarpeettoman Jpaljonkin huomiota, niin yleisesti puhuen tuntuu siltä, että siellä teh-v t i i i i hyviä ja ajankohtaisia päätöksiä. Emme epäile lainkaan, etteivätkö ' Port Arthurin "parlamentti-istunnon" päätökset ja suunnitelmat tule edelleen tehostamaan CSJ:n laajaa ja monitahoista kulttuuritoimintaa sekä sen toimintaa yhteisymmärryksen ja yhtenäisyyden saavut- I tamiseksi täkäläisten kansalaistemme keskuudessa. Emme epäile sitäkään, etteikö nyt tehtyjen suunnitelmien pohjalla voida, jos ne pannaan viivyttelemättä täytäntöön, hieman huojentaa sekä Järjestön että lehtiliikkeen talousvaikeuksia, mikä sellaisenaan auttaisi osaltaan myös kulttuuritoimintaa yleensä/vaikka myönnetäänkin, että suuri taloustaakka jää järjestöväen ja sanavapauden kannattajien kannettavaksi vielä sittenkin. Mikäli on puhe Vapauden yhtiökokouksen asioista, niin siinä yhteydessä lehtemme toimitus tervehtii lämpimästi Port Arthuri.ssa tehtyjä päätöksiä ja suunnitelmia. Kysymys on loppujen lopuksi kuitenkin siitä, kuinka, tehokkaasti j a päättävästi toimitaan näiden hyvien päätösten ja .suunnitelmien toteuttamiseksi. Vapauden isännät ja emännät ovat nyt puhuneet. He ovat tehneet; kuten sanottu, hyviä päätöksiä ja suunnitelmia. Nyt on edessämme • näiden päätösten ja suunnitelmien tunnetuksitekeminen ja ennenkaikkea niiden toteuttaminen. Tässä toivorikkaassa mielessä tervehtii lehtemme Vapaus Port Arthurin "parlamentti-istunnon" työn tuloksia. Edessäolevat tavoitteet ovat nyt helpommin ymmärrettävissä ja saavutettavissa. Puhaltamalla yhteen hiileen — tehtyjen päätösten toteuttamisen hiileen -—^ voidaan suurimmatkin vaikeudet voittaa j a saavuttaa tuloksia, ei vain Järjestömme ja lehtiliikkeemme, vaan myös ja ennenkaikkea, täkäläisten kansalaistemme ja koko Canadan yhteiseksi hyväksi. SYNTYMÄPÄIVIÄ Oscar Kevoniemi, Lac du Bonnet, Man., täyttää tiistaina, joulukuun 1 pnä 92 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja tutta-vuin onnentoivotuksiin. S uomi olisr osavaltiona Helsinki. — H i t l e r suunnitteli Suomen liittämistä osavaltiona Saksaan, käy ilmi natsi-Saksan ulkoministeriön asiakirjoista, jotka on saatettu julkisuuteen Lontoossa. Nämä liittotutuneiden sotasaal i i k s i saamat asiakirjat käsittelevät vuoden 1941 Jälkipuoliskoa.: Jo aikaisemmin on tiedetty, että heinäkuun 16; päivänä 1941 pidettiin Hitlerin päämajassa neuvottelu, jossa Neuvostoliiton tuleva kohtalo oteltiin' tarkastelun alaiseksi. Tässä neuvottelussa olivat H i t l e r in lisäksi läsnä valtakunnanjohtaja Alfred Rosenberg, valtakunnankanslian päällikkö ministeri Hans Lammers, .valta-kunnanmarsalkka Herman Gö-ring, sotamarsalkka Wilhelm Kei-tel sekä puoluekansiian päällikkö Martin Bormann, joka piti tarkr kaa pöytäkirjaa. Bormannin muistion mukaan antoi Hitler tässä tilaisuudessa ohjeen aloittaa kaikella varovaisuudella valmistelut Suomen liittämiseksi osavaltiona Saksaan. Leningrad hävitettäisiin maan tasalle, minkä jälkeen se luovu- (.etiäisiin suomaliisille. Saksan silloinen Suomen lähettiläs Bliicher kertoo ulkoministeriöl- .een lähettämässään ja 11. 9. -41 paiväty.ssä raportis.sa keskustelleen- .sa Rytin kan.ssa Suomen sodan päämääristä. Ryti oli korostanut lyhyen rajan merkitystä Suomelle ja pitänyt Syvärin rajalinjaa parhaana; Jos Leningrad hävitettäisiin .suur kaupunkina, kulkisi raja Kannaksella Nevan linjaa. Suomen aluevaatimukset eivät koskeneet vain Neii-vostoKarjaiaa vaan myös Kuolan niemimaata. BUicher mainitsee, että myös Suonion sosialidemokraattien piirissä voimistuu käsitys, että rajaa on muutettava ja Ryti on keskustellut asiasta menestyksellisesti Tannerin kanssa. Biucher kertoo Rytin maininneen, että olisi mitä edullisinta jos Suomella ei tulevaisuudejjsa olisi yhteistä rajaa Neuvostoliiton kanssa. Hän olisi kiitollinen, jos Saksa liittäisi,- itseensä Suomen tulevan itära- OiJkaisu Tiistaina lehtemme etusivulla j u l - Icaistussa "GSJ tukee Suomi Seuran patsasnimikeräyksessä" uutisen, r i ^ K :n vaaleja koskevassa kohdas-u oli painovirhepaholaisen ansiosta . i.heellinen -kohto; Alkuperäisen cekstin mukaan"'^Sudburysta"-sanan jälkeen on piste ja sitten seuraava osittaisen poisjäännin vuoksi epäselväksi jäänyt kohta: "Laajennetun T-P K : n jäseniksi valittiin Aatu Koivula Sudburysta ja L y y l i Toikko Port Arthurista." ' L E I K K A A K O LANTTU"? En olisi uskonut, että suomalaisten keskuudessa on n i in kaksinaamaisia henkilöä kun on Vapaa Sa-i. an Kiviperän Pekka, jonka ajatuksia julkaistiin viime viikon pakinassa.- •• Isävainajani oli niitä vanhoja so-bialisteja, samoin kuin häneii naa-purinsakin. He keskustelivat iltapuhteilla politiikasta ja naapuri kertoi Kaari Marxin sanoneen: ' Mikaan peto ei ole niin paha kuin kapitalisti silloin kun sen rahapussia ikaydään koskettelemaan". Mutta isä juu vielä pahempana sellaista pää-omaLonta kapitalistia, joka voi puhua ja toimia oman luokkansa ihmisiä vastaan. Sellainen voi porvaril-iiiiessa innossaan provosoida ja kaataa kauniimmatkin työläisten pyrkimykset j a hävittää yhteisvastuun sekä yhteenkuuluvaisuuden, jota työ-saan iäiset niin kipeästi tarvilsevai. .\>l vasta vuosikymmenien takaa i'äP»ol<^^ll;' »'evät vähän a.sute-iiuoniaan, kuinka isävainajani o i i oikeassa, sillä pääomattomana kapitalistina pidän tätä Pekkaakin. Hän Oli parjannut oman luokkansa ihmisia loppumattomiin, joista viimeiseksi T U L : n ihmiset Suomessa, kansandemokraatit ja yleensä vähävaraiset, jotka ovat tehneet uupumatonta työtä tämänkin liiton rakentamisessa. Ja siltä he saavat Pekalta haukkumiset palkakseen. Viimeisen vierailunsa aikana tällä mantereella presidentti Kekkonen ei moittinut, vaan antoi tunnustuksensa kertoen, että kommunistit ovat tehneet suuren työn synnyinmaansa jälleenrakentamisessa, kun amerikkalaiset «anomälehtimiehet ihinetlelivät runsasta kommunistien joukkoa Suomen valtiolli.se.ssa elä^ mässä, eduskunnassa ym. tehtävi.s-sä." • Mutta Pekka ei tunnusta. Pekka on tehnyt niin suuren .synnin työväenluokkaa vastaan, että sitä eivät VOI vanhoilliset suomalaiset papitkaan antaa anteeksi. Hän on rik: konut jumalan kaikki kymmenet K ä s k y t j a se on sentään liikaa yhden i. lenen osalle, joten jos sitä kuu- ;..aa paikkaa on varattu ihmiselle haudun takaisessa elämässä, niin l'i;Kka on kaiketi sen paikan asukkaita. - - Quebekin kiertäjä. Kirjeitten lähettäjät voivat käyttää nimimerkkiä. Heidän tulee kuitenkin antaa toimitukielle o i kean niinensä Ja osoitteensa. Toi- :iaalta toimitus pitää ne ehdottor masti omana tietonaan. Kirjeitä ci palauteta ilman, ellei kirjeen mukana ole tullut postimerkkiä. Nimettömiä kirjeitä ei Julkaista missään tapauksessa. Rajoitetun lilan vuoksi täliän osastoon aiotut kirjeet eivät saisi olla 250 sanaa pidempiä. tut alueet. Näillä olisi erityistä mer kitystä Saksalle puutavararikkau-tensa vuoksi. Blucherin raportti näytettiin Hitlerille ja Bliicher sai toimintaohjeikseen: 'Presidentti Rytin ajatukset Suomen aluetoivomuksista tulevassa rauhansopimuk.sessa on otettu va.s-taan mielenkiinnolla. Meidän kantamme tällaisiin toivomuksiin on kokonaan myönteinen. Yksityiskohdat on luonnollisesti jätettävä tulevaisuuteen. Mitä tulee Kuolan niemimaahan ja Muurmannin tulevaan kohtaloon, on sanottava, että me olemme itse kiinnostuneet tästä alueesta, joten haluaisimme pitää tulevat päätökset.näiltä kohdin avoimin a . " ' . ,• ^ , Saksaa kiinnostivat Kuolan .suuret nikkelikaivokset, jotka se halusi taata itselleen. S U K U L A I S K A N S A T SAKSAN "SIIRTO.MAATVftVOIMAKSI" Saksan ulkoministeriön talouspoliittisen osaston päällikkö Karl Sclinurre kertoo raportissaan 31. 10. -41 keskustelusta Rytin kanssa: 'Puhuessamme Petsamon kysymyksestä Ryti puhui Kuolan niemimaasta ja mainitsi sen vielä koskemattomat mineraalivarat laajasuun-laisen Suomen ja Saksan välisen yhteistyön uutena . mahdollisuutena. Kun huomautin, että minun tietääkseni Suomi ei ole aikaisemmin osoit-' tanut mielenkiintoa Kuolaa kohtaan Ryti vastasi, että sen jälkeen suoritettujen sotilaallisten ja etnograafista laatua olevien tutkimuksten. nojalla Kuolan niemimaa olisi nyt liitettävä Karjalaan ja olisi lisättävä Suomen aluevaatimuksiin. Suomalaiset asuttivat Kuolan niemimaan rannikon, joskin venäläiset ovat asettuneet Kuolan sisäosiin. Nämä venäläiset ovat enimmäkseen pakkosiirrettyjä ja vankeja. P^yti puhui sitten Suomen muisr ta aluelaajennussuunnitelmista. Itä-Karjalan itärajan seuratessa Vienan meren rannikkoa Äänisen lahteen. Sen mahdollisena itäisim-pänä kohtana hän osoitti kartalla Äänisen kaupunkia, jossa Äänis-joki juoksee Aänislahteeh. Täällä hän osoitti yleislinjan Äänisjär-ven etelärannalle, sitten Syväriä . myöten.Laatokan etelärannalle ja sieltä Nevaa pitkin sen suuhun Suomenlahdelle. Leningradilla ei ollut Suomelle käyttöä. Hän Jatkoi kannalla, jonka muut suomalaiset usein esittävät että Leningrad on eliminoitava teollisena ja metropolisena keskuksena j a sen on sallittava olla tulevaisuudessa vain saksalainen kauppa- ja tran-siittiasema. Tällaisen Suomen rajalinjan itäpuolelle jäävää aluetta, ts. Arkangelin hallituspiiriä, hän .suositteli Saksalle metsäsiirtomaa-alueeksi. Arkangelin hallituspiirin väestö on n; 3 miljoonaa, josta suurin osa kuul u i . kolmeen heimoon; mordvalaisiin, tsheremi.sseihin ja .syrjäänei-hin. Nämä kansat kuuluvat suomalaisugrilaiseen ryhmään, ne ovat hyvin primitiivisiä, mutta sopivat siirtomaatyövoimaksi Arkangelin valtavilla saloilla. Häncn.neuvonsa oii.si .se, että joskus tulevaisuude.ssa kaikkien näiden heimojen jäsenet olisi karsittava' erilleen venäläisistä sotavan- '4eista ja lähetettävä kotiin näiden alueiden valtaamisen jälkeen. Nämä ihmiset eivät olleet slaaveja ja bolshevistiset aatteet ovat tuskin koskeneet heitä." Uusi kirkko sortui Leeds. — Leedsin lähelle pystytetyn liuden roomalais-katolisen kirkon rakennustöihin oli käytetty 40,000 puntaa. Kun typläiset viikko sitten torstaina saapuivat ihailemaan uutta kirkkoa he havaitsivat sen sortuneen. Vain yksi seinä oli pystyssä. Uuden kirkon vihkiäiset oli tarkoitus,pitää 29. marraskuuta. B R A S I L I A N TALOSORTUMASSA 47 UHRIA Sao Paulo. — 47 ihmistä sai surmansa ja 12 loukkaantui asuintalon sortuessa Piracicabassa, Brasiliassa, marraskuun kuudentena päivinä, i l moitettiin viralliselta taholta, kun onnettomuuden uhrien etsinnät lopetettiin. Aineellisten vahinkojen arvioitiin olevan yli 1,000 miljoonaa cruzeiroa. ' -— Sakkoja parranajosta Lontoo. — Englannin parlamentin labour-edustajaa Robert Max-vvellia- sakotettiin erää.ssä Lontoon tuomioistuime.ssa 25 punnalla sen vuoksi, etta hän oli ajanut partaansa ajae.s.saan Rolls Roycellaan. Muuan todistaja kertoi nähneensä Maxwellin ajavan noin 90 kmin ' tuntinopeudella ohja'.en autoaan toisella kädellä ja partakonetta toisella. iHnnnoifliiiio^- •uiiiiiiiiniiii l y i ^ ipuut s^oya^ A B S T R A K T I N E N iCYSyMYS: MIKÄ PUOLI Y Toronton taidegaUeriassa "Post^Painterly AbstracUon"-osastolla vie-., raileville taiteen ystäville annettanee anteeksi jos;heille. tulee mieleen; ajatus, että ovatko siellä olevat taulut kaikki oikein.,päin seinällä. t. Näyttelyn luettelon mukaan siellä näytteillä olevista suurista maa-' lauksista pitäisi kolmen olla ripustettuna seinälle nyt alhaalla oleva puoli ylöspäin ja yksi näyttelytaulu, Sam Francisin "Cross"^ pitäisi r i pustaa seinälle syrjittäin. , Mies^ joka on nämä taulut seinälle ripustanut selittää kuitenluni että taulut ovat oikein päin,'sillä virhe on luettelokirjassa (catalogtiej — missä on hänen selityksensä mukaan painettu näiden taulujen kuvet ylösalaisin Uutistieto.marrask.; 24 pnä. * M U L T I L A T E R A A L I S T E N YDINISKUVOIMIEN MUODOSTAMINEN v "Nyt tuntuu Erhard, vaativan multilateraalisia voidakseen ensi vuor, den' vaaleja silmällä pitäen paremmin tyydyttää kansallismielisiä- piirejä. Amerikkalaiset ovat häntä tukeneet. Englannin työväenpuolueelta odotetaan kompromissiratkaisua, ja viimeksi on arveltu, että koko kysymys joutuisi siihen sisältyvien selvittämättömien seikkojen sekä vaaratekijöiden vuoksi hyllylle. Meidän oma kantamme on: multilateraalisten ydiniskuvoimien perustaminen merkitsisi olennaista muutosta voimatasapainossa ja omalaatuisella tavalla. laajentaisi ydinasevaltojen lukumäärää; Se ei edistäisi raii-hanomaisen rinnakkaiselon politiikan vahvistumista Keski-Euroopan alueella, vaan päin vastoin lisäisi jännitystä kansainvälisen politiikan keskeisellä, helposti haavoittuvalla alueella. Sen vuoksi me olemme tätä asiaa vastaan."—Suomen Sosialidemokraatti. -rf.--, Poliittiset naisvangit L-Saksassa vapautettava Länsi-Saksan vankilois.sa istuu po-j vin. Hän menetti .sodan aikana H i l - l i i t t i s ia naisvankeja tälläkin hetkel- dcsheimin pommi;uksessa esikois- Viini ja alkoholismi Ranskalainen tutkija SuMy Leder man esitti tilastolliseen aineistoon perustuvan johtopäätöksen kan.sain välisessä alkoholi- ja alkoholismi-kongressissa Frankfurtissa. Hänen tutkimustensa kiintoisa tulos oli se. että halvimmalla päihdyttävällä juo maila on suurin o.suus alkoholismin .syntyyn. Niinpä USA:ssa kulutettavasta viinistä 60 prosenttia valuu alas alkoholistien kurkuista. lä. Oppositioon kuuluvia naisia vainoavat poliisi, .syyttäjä ja tuomarit. Sitä ei voi uskoa. Ja kuitenkin se on totta, to.eaa saksalainen ihmisoikeuksien puolustuskomitea tämän vuoden bulletiini.ssaan n:o 9. jo.ssa kerrotaan kahden rouvan kansainvälisestikin huomiota herättänyt kohXalo. He ovat Emmi Meyer H i l - desheimista ja l l e r ta Durrbeck Mis-burgista Hannoverin läheltä. Liineburgin poliit ise.ssa erikoistuomioistuimessa on 31 kuukauden aikana tuomittu poliittisista syistä! 20 naista, yhteensä 160 kuukauden! vankeuteen, poliisivalvontaan, kan-1 jäHcen .salaisluottamuksen menetykseen,' matkustusrajoituksiin jne; Sen lisäksi he ovat jou uneet maksamaan 1 Luneburgin poikansa, äitinsä, isoäitinsä ja muita omaisiaan. Nyt hänen kaksi kouluikäistä poikaansa on jäänyt kotiin ilman äitiä. Rouva Durrbeck taas on niitä, jotka vastustivat Hitleriä jo 1930- luvulla. Siitä hyvästä hän joutui Gestapon kyn.siin 1934 virumaan vankilassa 17 kuukautta ja olemaan poliisivalvonnassa toisen maailmansodan loppuun a.sti. Hänen miehensä menehtyi myöhemmin vankeus-aikansa .seurauksiin. Ja nyt 30 vuotta Ge.stapon vangiksi joutumi- I sen.sa jälkeen istuu rouva Diirrbeck : vankilassa lähes samasta i syystä. oikeudenkäyntikuluja, matkakuluja oikeudenkäyntipaikalle olemaan poissa työstä ja jättämään perheensä ilman äidin auttavaa kättä. Rouvat Meyer j.i Diirrbeck ovat kak.si heistä. Kaksi vuotta sitten kesäkuun 20. päivänä luettiin heille Liineburgi.S' sa :uoniio: 10 kk. vankeutta, porttikielto julkisiin virkoihin sekä ääni-ja vaalioikeuden menetys kolmeksi vuodeksi. Hämmästystä on eniten herättunyt ankaran tuomion aiheuttanut "rikos": he ovat. molemmat toimineet. Saksan demokraattise.s.sa naisliito.ssa ennen kuin järjestö lakkautettiin 10. 4. 19.57. Naisliitto toimi julkisena ja tavalliseen tapaan kuin mikä tahansa demokraattinen naisjärjestö. Rouva Emmi Heyerin aktiivisuuden rauhanliikkeessä ymmärtää hy-oikeudenkäynnistä kertyi rouvien jutusta asiakirjoja peräti 1309 sivua, mikä. sai useat epäilemään, että määrällä on korvattu .syyt.eiden ja todistusten laatu: Sivulla 482 voi lukea rouva Meyeristä mm., että hän o l i 2. 6. 1954 osallistunut kokoukseen, joka laati ehdotusta lakiluonnokseksi naisten ja miesten tasavertaisista oikeuksista. Hän osallistui siellä myös keskusteluun ja selvitii samaa aihetta myös Hannoverissa pidetyssä k i - kouksessa. Sivulta 491 voi lukea rouva Diirrbeckin puhuneen 29. syyskuuta 1951 D F D (Saksan dem. naisliitto) julkisessa tilaisuudessa Hannoverissa Lindener Marktilla aiheesta: "Vapaat vaalit koko Saksassa", jota DDR:n kansankamari o l i esittänyt. — O L P ''Kumpikaan Saksan valtio ei tarvitse ydinaseita" Tämä 77-vuotias kenraali on sanonut, että demokraatlLsen maailman voitto tai häviö on ratkaistava seuraavan kahden vuoden kulue.s.sa. ^Me emme tule miljoonien kärsiessä uudelleen odottamaan sitä hetkeä, jolloin Kiinan-kommunisteilla on ydinaseistus . . . Nykyinen kriisi vaatii - A a s i a n pelastamista ennenkuin siitä tulee pelkkä atomisota-jätteiden kasa . . . Jos demokraat-ii. iut maat, erikoisesti Yhdy.svallat . edelleen kieltäytyvät toimintaan (sotaan — V) ryhtymästä, ja antavat kiinalaisten kommunistien kehittää ydinaseistuksen, antikommunistiset maat ja kansat tulevat kärsimään sanoinkuvaamattomia onnettomuuksia lähitulevaisuudessa." Ei siis. muuta kuin sotaan vain, .ra sassiin! . Tässä on ky.symys, josta pitäisi Canadankin hallituksen .sanoa sanansa — ja paras vastaus siihen' olisi se ,että Canada tunnustaisi K i i nan Kansantasavallan ja ilmoittaisi,' että Canada tiilee kannattamaan Y K : n laillisten oikeuksien palauttamista Kiinalle — Kiinan kansantasavallalle. B e r l i i n i . — Kumpikaan Saksan valtio ei tarvit.se atomiaseita, päin-v.^ stoin niiden velvollisuutena on estää atomiasoistuksen laajeneminen Euroopa.ssa, sanoo Saksan de-mokrajtliscn tasavallan varaulkomi nisteri Otto Winzer englantilaiselle Observer-Iehdelle antamassaan haastaltolu.ssa; — Se, että olemme puuttuneet niin kiivaasti Länsi- Sak.san pyrkimyksiin päästä käsiksi voihin, vaan myös mantereilla si-ydinaseisiin, johtuu kansamme kohtaloa ko.skevasta huolestuneisuudes tammo. Winzer on sitä mieltä, että NATO:n monen keskeisten ydinvoimien perustaminen johtaisi Liinsi Saksan joukkojen ja upseerien si-joitta: nisecn ci ainoastaan ohjuslai-jaitscv^ iin ohjusasemiin ja ohjushä vittäjien miehistöön. Winzer toteaa, että Länsi-Saksan vaatimus saada ydinaseita muka sen vuoksi, että Neuvostoliiton keskimatkan ohjukset uhkaisivat sitä on läpinäkyvä veruke. — Onko idässä valtiota, joka olisi esittänyt Saksan liittotasavallale aluevaatimuksia?, kysyy Winezr ja huomauttaa, että sitä ei ole tehnyt edes DDR. vaikka sillä olisi tällaiseen aihettakin Länsi-Berliinin vuoksi. Winzer toteaa, että Länsi-Sak.san osallistu minen ydinasevoimiin sisältää vaa ran, että tätä käytetään poliittiseen painostukseen, joka vihdoin päättyy ydinsotaan. suurin ohjustui(ikohta lekeiiia Belgiassa Moskova. —- Sillä Ardennien vuoristo- ja metsäalueella, jossa Ranskan, Belgian ja LänsiSakäan . rajat yhtyvät,. rakentavat Länsi- Saksan armeijaosastot pikavauh-'' tia Euroopan suurinta ohjusaser-den laukaisukenttää. Kenttä si'-' jaitsee Baronyillessä, Belgian alueella, noin neljän kilometrin päässä Ranskan rajalta. Alueelle on pääsy nykyisin jyrkästi kieK letty. Ohjuskentän • rakentamiiien ~ on herättänyt huolestusta sekä Ranskassa että Belgiassa. \ Ranskan kommunistisen puolueen Ardennes'n osasto ja Belgian am.- mattiliitot ovat todenneet toimenpiteen rikkovan mm. ohjusaseet Bun-desvvehdiltä kieltävää sopimusta, ja ne vaativat vastausta kysymykseen, kuka on antanut Länsi-Saksan sotavoimille oikeuden tähän rakennus-, toimintaan vieraalla alueella.' Ketä vastaan tämä tukikohta — Euroopan suurin — tähtää ja mitä takeita on siitä, ettei tästä tukikohdasta singota ydinkärjellä varustettuja ohjuksia? Vastuussa olevat viranomaiset vaikenevat kuitenkin asiasta. L'Humanite kirjoitti marraskuun 12. päivänä, että Aräennes'n departementin V i v i a o ' C o u r i n kunnan-' valtuusto on esittänyt toistamiseen tämän kysymyksen. Sen päätöslauselmassa sanottiin: — Ottamatta huomioon menneen ajan opetuksia Bundesvehi-on saanut luvan rakentaa Belgian Ardenneille hätkähdyttävän vaarallisen kuolemaa kylvävän koneiston josta ainoastaan Hitler oli-. si voinut haaveilla Tuntien suuren vastuunsa väestön edessä kun-, nanvaltuusto vaatii, että Ranskan tasavallan herra presidentti jä hänen ylhäisyytensä Belgian kuningas viipymättä kiinlttävät huomionsa asiaan ja pakottavat NATOn vallanpitäjät luopumaan tästä skandaalimaisesta toiminnasta tervettä järkeä ja historiaa vastaan. Tämä päätöslauselma on lähetetty Ranskan presidentille, Belgian kuninkaalle ja molempien maiden parlamenteille. PÄIVÄN PAKINA "VAPAUSSOTA" KUMMITTELEE TAAS Näyttää siltä, että Toronton Vapaa Sana ei ole mitään oppinut vaikka se mielellään unhoittaakin eräitä asioita Suomen itsenäisyysr asiasta puhuttaessa. Jollakin tavoin mainittu lehti ei voi o l l a tähän vuoden aikaan kaivamatta esiin vanhaa valhetta^ "verisestä vapaussodasta'', mihin sisältyy muun lisäksi se mahdo-ton_ olettamus, että Suomen työläiset ja talonpojat sekä edi.styk-sellisimmät oppinieet ovat olleet. ja ovat kaiketi siis vieläkin isän-maanpettureita. [' Vaikka rutikuivana oikeistolaisena - tunnettu professori L. A. Puntila sanoi heikäläi.sten " X X V Suurjuhlas.sa" SudbUry.ssa viime kesänä, että heittäkää hornan kattilaan joi'ihat "vapaussodasta", ja vaikka Vapaa Sana itsekin esiintyy toisinaan tekopyhästi niitä vastaan, jotka "repivät vanhoja arpia auki", mainitun lehden täytyi kuitenkin vielä herran vuonna 1964, marraiskuun 24 p:ri numerossaan, mainostaa Torontossa pidettävää Suomen "iisenäi.syysjulhaa" mm. seui-aava.sti: ". . . Ja joulukuun 6 pnä eduskunta hyväksyi senaatin toimenpiteet ja j u l i s t i Suomen itsenäiseksi valtioksi. Tämän jälkeen oli hankittava ulkomaiden tunnustus Suonien it.senäisyydelle. Aivan hiin yksinkertainjen ei asia kuitenkaan ollut, vaan käytiin v e f i n e n v a p a u s s p t a . . .Ensimmäinen uhka Suomen nuorelle itsenäisyydelle oli se, jos Vapau.ssqta olisi päiittynyt toisin . . ; sen itsenäisyys olisi ollut täysin kyseenalainen \:: • Siis Suomen työläiset jä pientalonpojat olivat silloin, ja ovat kaiketi vieläkin isänmaanpettureita -— mutta siitä huolimatta heitä ja ei sisu salli totuuden lunnu.stamis-ta? Tosiasiat ovat tietenkin tässäkin tarua kummempia. Ja peru.stotUu-tena on .se^rcttä 1918 käytiin Suomessa "verinen kansalaissota", missä olivat-yhtaällij sosialismiin :pyrkivät työläiset, talonpojat ja des.sa siitä, että oliko valkoisten voitto hyödyksi tai vahingoksi Suomen kansalle. Mutta miksi vetää tätä kiistakysymystä esiin aina Suomen itse-näisyy. späivän vieton yhteydessä? Peloittaako Vapaa Sanaa, että i l man tämän vanhan kiistakapulan esiin vetämistä täkäläiset kansalaisemme tulevat sanomaan, että ,koska mc, kaikin olemnie olleet ennen ja olemme aina Suomen it-senäisyydeh kannattajia niin mik-oppineislon edistyksellisin osa, j p - s i emme vietä Suonien itsenäisyys-ta vastoin--toiscHii puolella oli juhlia yhteisin voimin, todella siiurpääoma ja suiirtilallisteri vai- suuriiia kansanjuhlina jmipärilaa-taa, porvarillista c l i kapitalistista jaa maatamme? yhteiskuntamuotoa kannattaneet .vpiriiat.'\\ Miksi väärislcHä ylei.sesti tunnettua ja tunnustettua tosiasiaa? Onhan Vapaa Sanalla tosiasiaihkin pohjalla oikeus, jos se niin haluaa. heidän, jälkeläisiään kiitsutaan asettua "voittajan'' puolelle ja se- Tprontossa "verisen vapaussota- liitää edellämainilun profeissori hengen" lumoissa vietettävään " i l - Puntilan tavoin, että parempi inu-senäisyy. sjuhlaan" josta on todei- ka oli hiin, että porvarit voittivat l a k in puhutiava lainausmerkeissä, ja työtätekevät hävisiyät. Eiköhän sentään olisi jo korkea Tällainen puhe olisi rehtiä ja aika silläkin suunnalla lopettaa miesmäistii puhetta, huolimatta moisten mörköjuttusatujen vat- siitä kuka sen hyväksyisi ja kuka. kääminen ja omaksua ainakin sei- Pi. Iäinen kanta, että pysytään tosi-. liinan muula on selvää, että asioissa tässäkin tapauksessa, tai mielipiteet jakaantuvat myös täkä-cttä ainakin vaietaan silloin, jos Iäisten kan.stilnislommc. ke.skuu- Tosiasiassa CSJ, mikä ön kannattanut ja tulee aina kannatta-riiaan Suomen itsenäisyyttä, ön puolestaan ehdottanut Suomen it-senäis; yyspäiväjuhlien yhteydessä -'moratoriumia" eli kiistelystä pidättymistä Suomen luök-kasotakysymyksestä. Lyhyesti sanoen Canadan Suomalainen Järjestö : esittää: Sopikaamme yhteisesti siitä, että iheillä on aatteelliseen katsantokantaan perusttivia erimielisyyksiä vuoden 1918 tapahtumista ja niiden histpriallisesta. merkityksestä; / Multa sopikaamme samalla koska me kaikin pidämme Suomen itsenäisyyttä ja sen säilymistä tärkeänä ja kannatettavana asiana, että itsenäisyysjuhlissa ja niiden yhteydessä puhutaan vain itsenäi-syysasioista ja vältetään n i i n puolelta kuin toiseltakin toraa aiheuttavan luokkasota- tai__vapausso-lakysymyksen käsittelyä. Näin yksinkertaisen ja helpon sopiniuksen perusteella voisimme järjestää täällä Canadassa suuriai arvokkaita ja todella sytyttä'vrä i tsenäisyysjuhlia. ^ Tämän kirjoittaja uskoo, kes-" • kusteltuaan "siitä eri piireihin lu-^ keutuvien kansaiaistemme kanssa, että tällä ajatusisuunnalla on läaju-kaikupohja kaikissa .kansalaisFii'" reissämpie. Jatkuvasti voimistuva-, na käsityksenä eli toiyöniuksena^ näyttää olevan se, että Suomen- it-' senäisyysjuhlat voidaan j a pitäisr järjestää yhteisin yoimin nimenomaan sillä perusteella, että juh-i lilaan pääasiaa, Suomen itsenäi-i-syyttä, eikä kaivella esiin riitaky-, Symyksiä, j o i l la on tietenkin aat-; teellinen ja historiallinen merki-' tys ja arvo, vaan ei välitöntä yh-y teyltä itsenäisyyskySymyksen kanssa. — KähsaKöura. IBHU tl k I Iv' iii:; : f|iii!iiiiilfitiW^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1964-11-26-02