Vapaus, August 14, 1969

              Siivu 2
VAPAUS
Torstai ,e!lok. 14 p. — Thursday, Aug. 14, 1969 |^ TEID
INDEPENDENT LABOR ORGAN VOI LOfE
OF FINNISH CANADIANS
'.Manage^; E. SJJKSI.
PitiblUäbed imit» y^OsSii Tiaaaääiye emä I ^ V a ^ t i ^ ^ t ^ VagMU^ Puil^^ialhiiis
' Co. lixukted; 100-102 film St Weat, BuiAm#; O x M i t o ; 0 t m l ^ ^
MaHfäDg address: iBooc 89.
' Adyerti^ roites ^ ö n dippUioaito, itBgpgftvtton txee, of ciiBfcso. i
' Seocnd Olass Mäll i«giistaiaitiioin N^jafi)^. • lOTft^ ,
^'p:f0m§''>Mm DiAf^iiiA N.G^IJÄ;G E • P R E SS
TOAU^HINNAT: , ,
: 1 vk: $10.00, 6 kk^ $5.25, - USA:»: 1 vk. $11.00, 6 kk. $5,75
'31*;. $3.00 StKji^jifien: 1 vk. $llj5p; 6^kK; $6J8
Kovin heikkoa ^Vajoitusta"
"Hyvän diplomaatin" perusomiinajs omi se, että hän
"voi puhiua paljon sanomat-ta mitään"» tai että hän voi hu­kuttaa
sanatulvaan" kaiMd sellaiset asiat' jotka ^vät päivän-,
valoa siedä. '
Samanlaiselta "sänavoimistelulta" vaakuttavat suurin otsi­koin.
Icerrotut uutistiedot siitä, miten Yhdysvaltain senaatti
on mulka "rajoittanut kemiallisten ja biolp^ (myilklkyjen)
käjrttöä ja vaarastoimiBta.
Washinigtonin ilmeisenä tarkodtuiksena on. senaatin toi­menpiteiden
avulla rauhoittaa yhdysvaltailaisten ja muidenikin
huolestuneisuutta USAn kemiallisten ja. bi)ologi.sten sotaväli-neidm
vaarallisuudesta. Kysymys ei ole vain siitä, että Yh­dysvaltain
valmistamilla ja eri puolille maailmaa (ainakin-
Ofcitaavraari ja Länsi-Saksaan) varastoihin sijöittairdlla myrkr
kyaäeilla voddaan sodan sy1rt;yessätii!hota miljoonia ihmisiä
maaoafjäristylben tai jonkim i i^ mullistuksen johdosta, niin
se vod rauhankin oloissa tuhota miljoonia USA:n'jäi sen liitto^,
läismäiden kansalaisia, sanoyatyhdysvaltdaiset,^ to
ja biologististen aseiden vastustajat viitaten Utalhin tapahtu­maan,
misä noin 6,000 lammasta kuoli maneni msalilin päässä
iäiulen 'kuljettaman hermokaasuin johdosta ja Okinawan ta­paukseen,
missä Yhdysvaltain' asevöiamten 23 miesitä ja eräs
shöili sairastui Yhdysvaltain kaasumyrkkyvarastolla sattuneen,
tapaturman johdosta.
Ilmeisenä vastauksena mille ameriktaalaj^ ovat
vaatineet kemiallisten ja biologisten aseiden valmistamisen
lopettamista ja niiden varastojen hävittämistä, Yhdysvaltain
kongressi hyväksyi viime maanantaina yllämainitun päätök­sen
näiden myrkkyjen varastoimisen rajoilttamiseksi jotenkin •
samalla tavdla jos" hammaslääkäri kuolettaisi särkevän ham-'
paan, mutta jättäisi sen kuitenkin potilaan suiulhun uusjia vai­keuksia
aiheuttamaan myöhemmin.
Meille kerotaan, että saatuaan Perttagoniin' hyväksymisen
asialle, Yhdysvaltain senaatti hyväksyi peräti yksim|ielfsesti
USAn 'bemiaUista ja biologista sodankäyntiohjelmaa koskevan
ohjesäännön jonka mukaan, se pamtakokm meikille, USA:n ke-miaUiisia
ja biologisia aseita ei! voida enää ajoittaa merenta­kaisiin:
tukiasemiin niin- ettei asiasta ilmoiteta ensfin isäntä­maalle.
Tähän asti näitä vaaraiMiBia aseita on ilmeisesti varas­toitu
USAn merentakaisiin tukiasemiin niin ettiei isäntämaalle­kaan
ole ilmotitettu asiasta mitään. Samaa iihkapeM jatketaan
edelleen, oUen erona vain se, että nyt ilmoitetaan asiasta isän­tämaalle.
Mitään "lupaa" ei siihen vieläkään tarvitse, senaa­tin
päätöksen perusteella kysyä.
Senaatin nyt tekemän "rajoiituspäätöksen'' muut kohdat
ovat yhtä "pyöreitä", mitään sanomattomjia ja suurten var
Tausten rikkirepimiä.w Asiallisesti piihuen ne eivät sano mi­tään
muuta kuin. sen, että Pentagonin tulee visseissä tfclanr
teissa"ibn'oittaa" asiasta ja silla siisti
Nyt tehty päätös keltääj nin meille kerrotaan, kemial^
liisten ja biologisten myrkkyjen kokeilun avoilmassa, "ellei"
armeijan päätaikastaja totea, ettei siitä ole mitään vaaraa.
Toosin sanoen, jos armeijan johto antaa itselleen "vakuutuk-isen"
myrkkykaasujen kokeilun "vaarattomuudesta", siiloin
voidaan tällaisia kokeita suorittaa. Mutta jos esimerkiksi tuuli
kääntyy, kuten sanotaan tapahtunefen Utahissa> niin silloin
voi myrkkykaasujen uhriksi joutua miuitakin kuin lammas­laumoja!
,
,. Antaessaan siunauksensa senaiatiiil "rajodtuspäjp-tökselle'•>
puolustusministeri Melvin Laird esitti niielipiteen, että näistä
rajoituiksista huolimatta Yhdyvallat vod edelleen pitää kornia
kaaliset ja biiologiset puollustus-siotavälineen^ ja suorittaa
biologisten aseiden tutkimustöitä, "mitkä kuminatkin ovat
välttämättömiä kansalliselle turvallistiudelle."
Sen paremmin ei juuri tarvitse' senaatin "rajoituspäätös-ten"
todellista rajoittuneisuutta selittää. .
Valtavia voivuoria
on-tällä
hetkellä 500 miljoonan vpikailpn yhjään^iVUt»^ Ainoa
nettotuoja on Englanti,.joka tyydyittääkuk^^ valtaosan
taopeestaan ostamailla iilkopupiLeita !^hiio)ppa^ See­lanti
ja Australia), kertoo englantilainen Ecooomistrlehti.
EEX:i.-jnaissa an yhteensä noin 350 miljoonan voödlon ylir
jäämävuori. Ellei tähänastisen' kehityksen suiuntaa' muuteta,
jyrkästi, niin yksin' jESTC-mai^ylijääM nousee ttmutamas^a
vuodessa lähes 2,000 miljbonaan kiloon. Ecqn)0(miiist;lehti toteaa,
että vanhimmat voivarastot ovat laadultaan jio niin lada-arvöi-sia.
ettei niitä voida käyttää ihmisravinnoksi/ vaan aiaio^staan
karjan rehuksi ^Maailmassa tunnetaan mtomta tapaa) (käjrtiää
maitoa ja kermaa (mm. kuivattu n^ito ja ,kern)apyiliv^ri). Sen
sijaan, voita ei voida varastoida pi|tkiä aitoja;
lisäksi voin fculjettamamen kehitysmaihin tuottaa Id^den mier
Iestä ylivoimaisia, vaikeuksia. Se olisi ensin sulatettava ja vie^
itarvä erikoispalkkaukBissk kehitysmaihin. Voin menekki tässä
muodossa on epämiellyttävää, aryeltee Economisfr-lehti. Niinpä
asia.ei ole päässyt kehi-ttymään^k^ci^ pfd^ipimälle.
y' Samalla kun voin tuiotainto, lehn^ lahden kaavaa no-pela^
tll kaikenlaisten nyikyaiikaisten rafpof^nism^feimlen
ayulla, niin sen» kulutus supistuu; korkeasti, tjeoHjlstun^
fia.-Voita on ruvettu pitämään myÖs "epäterveellisenä"* Niin­pä
d i tapahtunut voimakastai-siiirtynustä eläiiirasvc))lsta kasvis­rasvoihin,
'
••'^'''SS^:n maatalousk,()missionin pvlhöenjohtaja, hollantilai­nen
^icoo. Mansihölt, cm ^:'l^^ l^uiuijoefnai^en a^i^ttjljär-^^
jestöille kh-jel^an, jossa hän selittää,,että vöin varastoiminen
on palj<!in kalliimpaa kuip. s^' ^öttijiiTMin^/rieihiMn^^m
Manolis Glezos on yksi tu-haifeistft.
Jotka ovat vötigittui-ttiniein&
ttoniaU.a Lerpki^n
vastarintatahdön vertauskuva,
,tifli*'Mkulalta^ ja nosti, tilalle
salkoon Kreikan lipun. Nyt 28
"vuotta myöhemidlii Manolis
Glezos ott' Partheniin keskitys-leilillä
Leroksella kreikkalaisen
' fasismin cTankink ' ' ~
> Koko sodanjälkeisen ajan hiin
on näyJeUyl' tärkeätä osaa
- maanisanpölllttlsessa elämässii.
' finiien vaiigltsemlstaan hän oli
eduskunnan jäsen ja eräs joh­tavia
julkaisijoita. -
' ' Mänö](i8 Ölezoksen henki on
nH toÄellisessa vaarassa. Tie-d,
etää;( että hän on sairastunut
pahasti jdudiit^uaan kokemaan
kläutuksfjEi vankilassa. Keski­tysleiriltä
on saatu salakuljer
täksrtämän vetoomus:
Parthenin poliittisten vankien
keskitysleiriltä Lerokselta toivon
tulgyani, kuulluksi kaikkien niiden
keskuudessa, joilla on demokraatr
jtiner) opiatunto. On kulunut kaksi
vuotta siitä, kun Kreikka, syn­nyinmaamme,
maa jossa demokra­tia
syntyi — käsitteenä, sanana
ja todjellisuutena — sai fasistisen
hallinnon. Diktatuurin, joka val­tasi
asemansa asevoimin — vas­toin
kansan tahtoa, Parlamentaa-rii^
en Vjärjestelmä revittiin alas.
Perustuslaista luovuttiin; Perusr
tavaa laatua olevat kansalaisoi­keudet
kiellettiin. Tie demokraat-
.ti^een. kehitykseen, jopka kaikki
poliittiset puolueet ja tekijät vi­rallisessa
elämässä olivat hyväk-
Sjfneet ja vahvistaneet ja vaalit,
jpiden piti tapahtua toukokuun
28 päivänä 1967* kaikki tämä on
nyt ehkäisty. Poikkeustila vai­keuttaa
kaikkien kreikkalaisten
elämää. Tuhansittain kansalaisia
on poliisin vartioimina ja kaksitu­hatta
meistä elää erikoisella kes­kitysleirillä
ja alistettuna siihen
elämäntapaan, jonka leiri tuo mu­kanaan
.> Tällaisen leirin sisäpuolelta toi­von
' ääneni saavuttavan teidät,
kiitos siitä kansamme ehdottoman
demokraattisen tahdon.
Aika kuluu ja on jo saapunut
uusia määräyksiä, jotka pidentä­vät
meidän oleskeluamme leirillä
kolmella vuodella. Tämä ei lopu
niin kauan kuin asemahti on ainoa
laki Kreikassa.
Me työläiset, talonpojat, virka­miehet,
insinöörit, lääkärit, kir-jaijiijat,
runoilijat, tiedemiehet,
lehtimiehet, ammattiyhdistysihmi
set, puheenjohtajat, kansanedus­tajat,
Kreikan kansalaiset kaikis­ta
maan poliittisista puolueista;
jotka uskommie demokratiaan ja
inhimillisyyteen, kärsimme epä­määräisyyden
ja muuttumatto­muuden
paineen alaisina.
Vanki joka on tuomittu taval­lisen
rikoslain mukaan tietää mil­loin
hänen vankeusaikansa on
ohitse, siksi että se on etukäteen
määrätty. Toisin me, jotka emme
ole rikkoneet mitään lakia vas­taan,
emmekä olleet oikeuden­käynnissä
emmekä saneet puolus­taa
itseämme. Meillä ei ole mir
tään aihetta saada asiaamme oi^
keuden tutkittavaksi. Me odotam­me
kärsimystemme päättymistä.
Se voi tapahtua ainoastaan teidän
vastalauseittenne avulla.
Sen vuoksi käännyn teidän puo­leenne,
^utut ja tuntemattomat
eri puolilla maailmaa. Muistatko
sinä opettaja Picasso, mitä sanoit
Hellaan säteilemästä valosta ta­vatessamme
Provencen auringos­sa
1963? Tänään ovat brutaali-
Bui^den ja asemahdin pilvet var­jostaneet
Hellaan valon.
Muistatteko te, eurooppalaiset
toverini toisen maailmansodan
vastarintaliikkeen ajoilta, mitä
sanoin teille, kun kohtasimme
Moskovassa 1063 juhliaksfemme
natsien tappiota Euroopassa? Te
vastasitte veljeni Zelac, Bertoliniv
Yil^ojg:ne," J^ai-esjey, Gia,l?or jä kaik­ki
toVerit,'ettel tämän päivän Eu­roopassa
natsismille anh,eta mi­tään
mahdollisuutta.
Ystäväni ranskalaiset vastarin-tamiehet,
jotka näytitte minulle^
arpenne, muistot Auschvvitzih;
Buchenwaldin, Mauthausenin kes­kitysleireiltä
! Kreikan tämänhet­kisillä
keskitysleireillä me emme
saa numeroita ruumiisiimme,
mutta kaijkilla on siitä-huolimat^
ta numeronsa, numerot jotka sa­malla
tavoin yrittävät mitätöidä
meidän henkilöllisyytemme Me­netelmät
ovsr hienostuneemmat,
mutta päämäärä on sama: ihmistä
vastaan; Ei ole uuneja, kuten Hit­lerin'
keskitysleireillä, mutta on
kylmäverisiä murhia, kuten esim.
Eilisin, Tsarouchasin, Mandilana-sin,
Chalkidisin . . . Täällä ovat
Eilos Elioii, Lendakis, Papajan-nakis,
losifidis, Diakroulis, Kindi-pulos,
Nikös Ambatielos. Manola-kos,
Helen Joannidis ja tuhannet
muut, joita on kidutettu kauhis­tuttavasi.
On ihmisiä kuten Gou-zelos,
Michailidis, Sotiropoulos,
55arkadis, Katis, Papadopoulos,
Rakibeis, Regalos, Karouzos,
Bourgadlotis,. jotka ovat kuolleet
näiden keskitysleirien epäinhimil­listen
olojen vuoksi.;
Virkaveljeni Herman Maisner ja
muut lehtimiehet kaikissa maissa.
Muistatteko murheitamme ja tais­teluamme
mielipide- ja painova­paudesta
? Kreikassa on lehdistö
tänä päivänä "vapaa", kunhan
kirjoitetaan niin kuin diktatuuri
haluaa.
Bertrand Russell, kun kohta­simme,
enkö ollut liikuttunut rak­kaudestasi
Kreikkaan?,
Rakas Aragon, sinä iltana koto­nasi
Parisissa me juttelimme va­paudesta.
Toveri Polevoj, kaiken
mitä muistan keskustelustamme
koski Kreikkaa, demokratiaa t ja
vapautta.
Mielenosoittajat Aldermastonis-sa,
japanilai.set, saksalaiset, hol­lantilaiset,
ruotsalaiset, tanskalai-:
set, norjalai.set — me marssimme
tänään ajasta riippumatta samo­jen
ihanteiden puolesta. .
Veljeni Marcos Ana, kuinka
monta kertaa olemme itkeneet yh­dessä
Espanjan ja Kreikan mur­henäytelmää
?
Veljeni Kiinassa, Jugoslavias­sa,
USA :.ssa. Suomessa, Israelis­sa,
Me.xiko.ssa, Albaniassa, Tuni­siassa,
Ceylonilla^ Canada.ssa, In-tia.
ssa. Egypti.ssä, Dibanonissa.
Koreassa, Islannissa, kalkki jotka
olen tavannut Muistan ka.svonne
yksinäisyydessäni j a eniten muis­tan
teidän rakkautenne Kreik­kaan
ja demokratiaan.
Ajattelen teitä ja saan vahvis­tusta,
en muistuttaakseni teitä
velvollisuuksistanne ^ Kreikkaa
kohtaan vaan varoittaaki
vaaroista, jotka uhkaavat _ ^,
paa, ellei keakltysleirejä Krei"'"
,sa kielletä, ;?llei demokratiaa' saa­da
palautetuksi.
Me eurooppalaiset, jotka kiel­simme
fasistien mahdollisuudet
muuttaa. Eurooppaa pyssn^äksi
keskitysleiriksi, huudamme -^Jt
teille. \
Partheni Leroksella, huhtikuus­sa
1969. — Manolis Glezos.
piiy;
nute;
kuude]
T^ikuotsalaihetf p^^^^
pälkiiuföMÖOO
piirrdskilpailuissa: Piirrol^
ita^ QU kaikkiaan 412 olivat näjri>
) teillä ja aiyosteltin Montrealissa.
' KÄrIasöfi;?jbKa:piJJ:täa: iukhol-malaseen
Aftonbladet-lehteen^oli
kuvamiut Kiinan johtajan Mao
Tse-tungin, jolla oli yllään pienis­tä
punakaartilaisista muodostuva
takki. ' ^ ! " . ,
; Tanskalainen pilapiirtäjä Erick
Wemer ."voitti v karil^atyiai
paavi Paavali V :tä esittävällä ir­vikuvallaan.
-
han joukot'^
tatin^abisessa
Santiago. -—Chileläinen kan­sanedustaja
Luis Figu^roa esitti
äskettäin Chilen - parlamentissa
tietoja, jotka osoitta^vt ns.''rau-han
joukot järjestön Chilessä toi­mivien
amerikkalaisten vapaaeh­toisten
harjoittavan vakoilua. Pi-gueroa
luki pajclamenti^a katkel­mia
kaikille latinalaisen Amjeri-kan
maissa tpin^iville rauhan^*duk-kojen
Edustajille lähetetystä muis
tiosta, joka oli osoitettu Cl^ilessk
toimivien rauhanjoukkojen vapca
ehtoisten johtajalle Richard Mish-lerille
ja jonka allekirjoittajana
on William Mollet.
Muistiossa sanotaan mm.:
"Olemme kiinnostuneet saamaan
tietoja opiskelijoista, vasemnaisto-puolueista
ja ryhmistä, paikallis­väestön
suhtautumisesta rauhan­joukkojen
ohjelmaan ja niistä
henkilöistä, jotka esiintyvät jyr-kimmin
Yhdysvaltoja vastaan, sa­moin
kuin maan eri väestökerros­ten
taloudellisista mahdollisuuk­sista."
Muistiossa mainitaan rauhan­joukkojen
olevan myös suuresti
kiinnostuneen niistä tiedoista,
jotka koskevat kansallista merki­tystä
omaavia teollisuuslaitoksia.:
geologisten tutkimusten tuloksia,
valtion ja yksityisten teollisuus­laitosten
taloudellista tilaa, hen­kilöitä,
jotka olisivat halukkaita
y h t e is työhön amerikkalaisten
kanssa jne.-
Eräässä kansanedustaja Figue-roan
esittämässä asiakirjassa Chi­lessä
toimivien rauhanjoukkojen
johtaja kirjoittaa Concepcionin
kaupungissa toimivalle lääkärille
Jorge Vargasille: "Teidän intor-maationne
tämän kaupungin väes­tön
eri kerrosten asenteista ja
Concepcionin yliopiston opiskelija
mellakoista on erittäin kiinnosta­vaa.
Erityisen tärkeitä ovat tiedot
rehtorin ja kaupungin korkeiden
viranomaisten asenteesta''! • .
Rauhanjoukkojen vapaaehtoi­set
näyttelevät suurta osaa USAn
politiikan harjoittamisessa, sanpi
Figueroa. He harjoittavt korrupr
tiota ja vakoilua. Tämän amerik­kalais
järjestön edustajia on so­luttautunut
moniin chileläisiin vi­rallisiin'
laitoksiin. Heitä toimii
min. opetus- ja asuntorakennus-ja
sisäasiainministeriössä' .sekä
kaikissa ipaj^n yliopistoissa. Kan­sanedustaja
'Figueroa vaati par-la^,
eht|n ulkoasiainvaliokuntaa
, tutkimaan, vapaaehtoisten toimin­taa
ja heidän pikaista karkoitta-mistäan
Chilestä.
' bensiinipulliöa
|onn|to
; iBonn. K
heikettiin vii^i
läiVietnamin''^on^^ä4uurlähet«^
tön p b r t a i l f ö ; ' ' ' : - : ' ' . ^
Suurlähetystön, y,^,naa^Äriasuk-kaatkertpivat
poliisille lltuulleenr
sa lasin kilahtavan ja nähneensä
liekkien leimahtavan. PpBsrlöj^
kaksi •olutpulloä;'56lW5li;tehijr
bensiinipommeiksi;:Toinen rikkoi
ikkunaruudun ja töirieii' murskaiir
tui rakennuksenkivipörtaiaim.
Pullotlieitettiin ilnieiaeöti^viferei-seitätohtiite.
Etelä-Vietnamin ''^siiurläh^^^
tön edustaja ei osahWut-4selit^ä
hyökkäyksen mahdoyisia; vaikiit-ti^
riiä:- • r: i ^ \ > f . v , \
. 'Eräässä^LähBt-M^dti' .televi­sion
' äskettäis^d8ä?»lr^|8lmas0a
joukko etelävietnamilaisiaiylioppi-laita
kertoi pelkäävärisä^fettö^j^
dat kidnapataan ja viedSÄn pojp
Länsi-Säksaätä heidäri -V{äeninui9-
tolaiseh' poliittisen' -tohfliivtänsa
vuoksi. He väittivät suur^äOietyfl-tön
ahdistaneen heitä ja; jrrktä-neen
värvätä heidät Etelä-Viejinä-min
joukkoihin vain, jotta heitä
voitaisiin syyttää maanpptoks^ata
kotona.' '
—DDRn teollisessa tavaratuo^n-taossa
vuonna 1968 tapkitiinut -Iras
vu vastaa 4 1/2 kuukauden tuotan­toa
DPR;n erustamiavuonna 1949.
'i!
Pyyntö «JOULUN" avustajille 1
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Valpas Hännfnen, R. R. 2, Sud-bury,
täyttää lauantaina, elokuun
16 pnä'Ö5 vuotta."
J^l^n Kivinen, Sudbury, Ont.
täyttää maanantaina, elokuun IS
'phä 70 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onpentoivotuksiin.
kiairjalle. Kuutosten ammattiyh-distysjärjestöt
ovat arvostelleet
hyvin ainkarasti EBCin maata­louspolitiikkaa
yleensä ja eri­koisesti
jättiläjiskokoisten voi­vuorien:
syntymistä.
Jossakin — ja se jossakin on
johdossa — täytyy olla silloin
vikaa kun enemmistö ihmisr
kimnaata on ikuisesti nälässä,
m(^tta joissaMn kehittyneissä
maisa 'ei' tiedptä" mitä voidaan
t^hdä esim. voin suurille yli-jftjimävuorille!
Canadan ja Y h d y s v a l t a i n kansalaistemme yhteisvoimin
v a l m i s t a m a a n J o u l u - j u l k a i s u u n h a l u t a a n a v u s t a j i e n k ' r i o i -
tuksia - ^ ^ k e r t o m u k s i a , n o v e l l e j a , m u i s t e l m i a , runoja jne.
Varsinkin k i r j o i t u s t e n yhteyteen ja muutenkin mielenkiin­toiset
(selväpiirteiset j a h y v i n näkyvät) kuvat otetaan kii­tollisuudella
j u l k a i s t a v a k s i . K u v a t p a l a u t e t a a n pyydettäessä.
E l o k u u n alussa Port A r t h u r i n s u u r j u h l a s t a otetut kuvat ja
yleensä " l o m a k u v a t " ovat myös t i e t e n k i n h y v i n t e r v e t u l l e i t a.
K a i k k i J o u l u u n a i o t u t k i r j o i t u k s e t j a kuvat tulisi lä­hettää
syyskuun 30 päivään mennessä o s o i t t e e l l a : ^ - . -
"JOULU", BOX 69, SUDBURY, ONT.
Etukäteen a n t e l i a a s t a avusta kiittäen, " J o u l u n " t o i m i t u s.
(Jatkoa sivulta 1)
FRANK PALp^.A,Sa8katoon vastaa $2.00 Hilda SärkilaKdto
haastee^en.' ja haasta kaikki "Matti-myöhäiset" tekemään
tai parejnunln.
TAIMI JA HANNES PURRA, South Porcupine vastaavat $p0;
Lempiv^ja A- Salmisen haasteeseen ja haastavat seuraavaa qibat
kyliijä^set: Kaino ja Nick Ranta, Martha ja Eino Nykäsenoj^ ja
Emil'Pakka, South Porcupine sekä Emma ja Emil Mäki,iPöttstdlle.
VARTTI PELTOLAv Connaught, Ont. v^^^
niemen haasteeseen. Katsokaapa toiset pojat, mitä voitte tehdaleh-tierome
hyväksi.
HELMIJA HEIKKI LEHTOLA, Pottsville, Ont. vastaavat
$10.00 Bertha ja Kalle Aholan haasteeseen. Kiitämme haasteita ja
keholtamme toisia&ih haasteen saaneista maksamaan haasteensa,
että lehtemme pysyisivät ilmestymiskunnossa. ;
VIENO KOSKt Oba, Ont., vastaa $.5.00 Arvid Kosken ia Kalle
Amplh haasteisiin ja haastaa Aino ja Jalmari Salmisen:SauItS|e.
Mariesta. ' '
JOHN WUOLLET,Kirkland Lake, Orit., lahjoittaa $5.00 Va­pauden
ja Liekin talousaseman tukemiseksi.
H. HÄKKINEN, Lake Wilcox, Ont. vastaa $10.00 saamaansa haas­teeseen.
Kiitos haasteesta, Maija ja Uno!
OIVA SANTALA, R. R. 1, Copper CHff. Ont., vastaa $5.00
Arvi Sandholmin haasteeseen Vapauden hyväksi. ' '
KALLE VIINIKKA; South Porcupine, Ont, lahjoittaa $2:00
Vapauden ja Liekin hyväksi ja toivoo, että toisetkin eläkemiehet
tekevät voitavansa. , ^ . .:•
KALLE HUPPUNEN,Welland, Ont., lahjoittaa $2.00 Vapau­den
Ifyväk^i. . ' . . / '
KATRI JA LAURI NIEMI, McKerovjr. Ont, lahjoittavat $Jii00:
Vapauden talouaseman tukemiseksi r ja toivovat, että kaikki s^nk-'
vapauden ystävät tekevät samoin. '. •
TYYNE JA LEONARD MATSON, Red Rock, Ont., vastaavat
$5.00 Mariana Nevalan haasteeseen ja haastaa naapurinsa Isak
Voutllan tekemään samoin.
HANNA JA MATTI JÄRVI, Blairmore, Alta., lahjoittavat
$2.00; Vapauden ja Liekin hyväksi.
ANNA JA MATTI JAAKKOLA, Hearst, Ont. vastaavat $2.00
Aune Liikalan haastefeseen Vapauden ja Liekin hyväksi ja haasta*
vat puolestaan: m rs. Olga Ruotsalan ja veljekset Nestor ja Antti
Viidan Hearstista viemään haastetta eteenpäin.
ANTTI LEHTISAARI, Kapuskasing, Ont., lahjoittaa $3.00 Va­pauden
ja Liekin hyväksi ja haastaa seuraavat: Väinö Ekolaa ja
Emil Ruohoniemi, Kapuskasing, Ont.
MAUA JA VEIKKO JAAKKOLA, Toronto, Ont., vastaavat
$10.00 Saima ja Kalle Heinämäen sekä Alma Hietalan haasteisiin
Vapauden ja Liekin hyväksi.
EINO TIKKANEN, Beaver Lake, Ont., vastaa $.5.00 Niko
Piispasen haasteeseen ja toivoo, että kaikki vastaavat haasteensal
ARNOL »iÄNTY, Larder Lake, Ont., vastaa $2.00 Arvi Salon.
haasteeseen ja haastaa Urho Marjamaan Larder Lakelta.
KAISA GteSTRIN, Vncouver, B.C., lahjoittaa $5.00 Vapauden
ja Liekin hyväksi ja haastaa kaikki suomalaiset jotka ovat käy­neet
Suomessa tänä kesänä.
Tässä katsauksessa $ 130.00
Aikaisemmin Vapaudessa julkaistu . . . . 3,834.31 . •
3,964.31
Liekin lahjoitukset 358.9Ö
Yhteensä $4,323.29'
PÄIVÄN PAKINA
LÖYTYYKÖ NOÄKIN A R K K I?
Niin, löytyykö Noakin arkki,
ja jos löytyy, minkälaiseksi luo­mukseksi
se osoittautuu ?
Uutistietojen mukaan vissit
arkeologit etsivät Noakin arkkia^
Ararat-vuoren jäisen järven
pohjasta. AP kertoo, että arkeo­logit
yrittävät löytää hylyn tai
sen jätteet ensi kesänä.
Noin 17,000 Jalkaa korkealta
Araratin vuorelta on löydetty
puita, joiden arvellaan olevan
4,000 vuotta vanhoja ja se on
saanut tiedemiehet suorittar
maan lisätutkimuksia kadonneen
aluksen kohtalosta.
Kuten muistetaan, Noak oli
raamatun esihistorian yksi pat­riarkka,
josta tuli ihmissuvun
jatkaja ja kaikkien muidenkin
elollLsten elämän säilyttäjä.
Juutalaisten ja kristittyjen
katsantokannan mukaan Noak
rakensi arkin, missä hän perhei­neen,
sekä parittain mukaan
otetut elttimeti ja kaikki elolli­set,
pelastuivat koko maailman
peittäneestä tulvasta. Samanlai­sia
polafltuskertomuksia on kes-ki-
idän muissakin taru-kcrto-muksissa.
SEARiin (Scientific Explora­tion
and Archcological Rosearch—
Ifoundation/ presidcAtti B. E.
Crawford, IVashingtonista sanoo
tutkimusalueelta löydetyn heinär
kuun 31 pnä ja elokuun 2 pnä
'joitakin puun palasia^ . ^ '
Vaikka nyt onkin mätäkuu
menossa, niin tässä on kuitenkin
kysymys todellisesta tutkimuk­sesta
jota suoritetaan Yhdysval­tain
-hallituksen Pohjois-Ameri-kan
arktiselle instituutille myön
tämän lahjoituksen turvin, '
^ Mr Crawfordin selityksen mu­kaan
Araratin vuorelta löydet­tyjä
puupalasia tutkitaan nyt
Yhdysvalloissa, Ranskassa ja
Turkissa sijaitsevissa tutkimus­keskuksissa.
'
Neljättä kertaa vuoden 1964
jälkeen paikalle tutkimustc^itä,
suorittavan Fernand Navarran
kerrotaan sanoneen; että nyt
löydetty puu on samanlaista kä­sin
veistettyä puuta mitä hän
löysi kerran aikaisemminkin.
Hänen aikaiseiriman lÖ3rtönsä
analysointi osoitti puun olevan
noin 4,000 vuotta vanhaa. Nyt
löydettyjen puiden uskotaan ole­van
yhtä vanhoja.
Näitä tutkimustöitä suoritta­neen
ryhmän tiedoitetaan aloit­tavan
työnsä toisen osan \ ensi
kesänä heinäkuun 15 ja clokuim
15 päivän vUliscqU alkiona ipikil
on paras aika tutkimustöiden
tekoon sillä alueella. Työ aloite­taan
todennäköisesti jään' pois­tamisella.
On poistettava arkin päältä
noin 900,000 kuutiojalkaa jäätä
ja moraania. Arkin uskotaan
olevan 150 jalkaa pitkän.
Tieteen ja edistyksen ystävä­nä
ja kannattajana me kaikin
toivomme mitä parhainta möhes
tystä myös Noakin arkkia etsi­ville
tiedemiehille.
Toivottavasti he saavat Ara­ratin
jä^n täyttämästä järvestä
nostetuksi ylös,lijiq paljon näitä
puujätteitä, että niiden avulla
ja perusteella voidaan entisöidä
kpkö Noakin arkki.
' Siiloin nähdään ihme, miten
silloisilla välineillä ja silloisen
teki^iikan. puitteissa voitiin ra­kentaa
arkki, missä l(;öko maail­man
elollisten -7 ihmisten, imet­täväisten,
lintujen, kalojen, ma­telijain
ja kaikenlaisten puiden
ja kasvienkin esivanhemmat säi
lyivät peräti 40 päivää ja yötä
kestäneen tulvan yli.'
• Kysymys eioUut vain "kaksit­tain"
pelastettujen eläinten ja
muiden säilyttämisestä, vaan
myös niiden tarvitseman ravin­non
varastoimisesta: Puut, vil­jat,
juurikasvit, kukat jd mu«t'
tarvitsevat maata, mikäli ne ha­lutaan
säilyttää yH kuukauden
epänormaalisessa polkassa. V},;)iv
Lehmille, hevosille ja muille
on varastoitava paljon heiniä
vaikka niille ei navettaa varat*
.täisikään; sudet, karhut^ 'tiike­rit,
leijonat ja muut petoeläimet
tarvitsevat niin pitkää aikaa
varten suuria lihavuoria. Kaiken
lisäksi on sellaisiakin "petoja^'
esimerkiksi käärmeitä,?! jotka
syövät vain jts^ tapjäimiaan
olioita. Ja kun/£Bien aikaan • hl
tiettävästi ollu|;N^i?Äytettävis*&
syväjäädytysmenetej{njä, ja -lait­teita,
niin se tarfepittaä tietenkin
sitä, että arkkiin oli otettava
"syötäviksi" .eläimijksijqtakin
eläinlajeja paljon enemmän kuin
"kaksi", vaikka Noak olisi itse
ollut kasvissyiyä.*,\:
Yksistään yll^ip?i^inituista seis­koista
>ilmenee, etti.Noakin,.«14
kin täytyi olla ainakin suoma­laisten
Kalevalan .VSampoa" yqp-tannut
ihlmelaitos.v.'* ; -
Arkista tulisi .varmaan maail­man
;)idetyin turiatipäkeiny^iiiä
siltä pohjalta nykyaikainen kul-takaivod,
mikä korvaisi 'hiilJQO-f
njn kerroin kaikki,ne varat, i^t^
Noakin arkin etsimi«}een''joudU.
taan käytt^niääk'- '* . „
Toivotaan, nyt., h y v M . onnea
jä menestystä arkin etsijö^le^^v,
— KänaUkourÄ*'