Vapaus, January 20, 1928

              tammik. 9» nmä—FrL, Jan. 20
VAPAUS ' ' o - t T ^ » » - ! » . . tiuul»., U.ti.ukfcoa^ u « . U l ^ k p e r i in
S.' C ; K E I L ,
T O I M I T T A J A T :
T. n. C A I O Ä K * . B. A . T E S a U S D ^ R. PEHKOSEN.
S i e t o a •« tk« P M C OUica Vefitmeat, Otu««. «» ch« mtta.
VAPAUS (libetty) Ont, erery )Ioa£ir<
TILADSHINNAT: _ , c-»-v»« «eU msaaBe
JUteOa
aMOTDSHINNAT VAPAUTBKSA:,? ^ sOr. 9»!tMiama, —
• t a k l l M M . — TflMfala, ia(M
oMCeUmotokiet
•g"nmi«wrp, joUIa
MfcipSiräai. tAt.« n-»uk«. pioi rtJ. komtorim k-1. w a - - " » ^ ' * '
«Mml aiiMtUac ntM 7I«. per c«l. lacfc. MiaSaui ebarc* i « Tka V«pu*
M M H t t «Mt«ab*w k l d i M i i O T i , to)«tttki> w W l a « lilkk«««k«rfaj«
, j . T . JUUOUSTO, -
Daily Worter alkoi Chicagossa i l ­mestyä,
tammik. 13 p- 1924, Mutta
kaikesta indtlimatta me juhlimme
eljätta \'uosijuhlaamme.
Yhdysvaltain työläisillä on sa­nomalehti,
joka voi puolustaa hei­dän
etujaan vihollisen yhdistyneitä
voimia vastaan. Maailman työläi-sdt,
siirto- |a puolsiirtomaitten lii­kehtivät
kansanjoukot, jotka valit­tavat
amerikalaisen imperialismin
ikeen alla, tietävät, että täälläkin,
samalla maaperällä, mistä tämä im'
perialismi nouse^ on yhä kasvava
voima, mikä kumouksellisen uhmaa
vasti haastaa taisteluun tämän dol
.aridedpotismui ja kutsua niitä tais­teluun
kaikilla käytettävissä olevilla
keinoilla jtoeisen orjuutemme lo-pettamiseksL
Ja Daily Worker on
tämän voiman elävä tae.
Stevens vxiristellyt Cai
t y o ^ e n oloja
kaivos-
' EqgUumissa ilmestyvän
Sunday Time»-lehden yiime joulu-
; kuun 4 päivän numeroasa oli jul-
• kaistnna seuraava uutläen: "Jokai­selle
Suurliritanniassa olevalle työt­tömälle
koivosmiehelle**, emoi Mr.
H. H. Stevens, liittoparlamentin-
: jäsen Vancouverista, joka eilen
'saapoi layerpoioliin Canadian Pa-
;cinc-yhtiÖn linjiHaiva Melitalla,
^Vplda^ tyota canadalaisis-
- sa kaivoksissa, edellyttäen, että hän
on ruumiillisesti kelvollinen/' Ta­vina
/—-lausuu kommimistipuolueen
; pää-äanenkannattaja —- kuten kir-
. jöenvaihtaja, joka kiinnittää huo-
; luotmiu^ Steyensin lausuntoon, ai­van
dikein huomauttaa, on lieven-
JSmätön lyhyt aika
aiita, kun skotlantilaisia kaivosinie-liia
tuotiin Canadaan samanlaisilla
petollbilla lupauksilla kuin liitto-
;parlamentiiijäsen Sievensin^ ja kun
;'^lie.6aap Bretoniin, eivät
he löytäneet työtä. Näillä miehillä
^ oli onneksi kokemusta järjestäyty-inisbssä
ja he eivät ilman muuta
'alistuneet kohtaloansa. He nostivat
"^xnelun, jossa Cape Bretonin kaivos
miehet tukivat h^^ sillä seurauk-
^ sella, että kaivosyhtiö joutui suo-
'flttamaan h^lle piletinhinnan takai-
\'--:'faä^ ISuurbritanmaan: matkustamista
'^':;fyea!tein;y: Cape Bretonissa, pohjois-
Ontariossa, Aibertassa ja VancoU'
ver-saarella on paikanpäällä fxasax
män kaivostyöläisiä kuin säännöllis­tä
työtä. "Tilanne kaivosalalla on
sellainen, että ainoa keino tyÖn va­raamiseksi
kaikille kaivostyöläisille
olisi työpäivän lyhentäminen. Kai­vosmiehen
"hoputtaminen on suures­ti
lisännyt tuottavaisuutta hiilenkai
vannassa lisäämättä hänen palk
kaansa läheskään laamassa suhteesi
sa, ja tämän johdosta on myös l i
sääntynyt työttömyyden^ vaara. Mr,
Stevens myös **unohti" harhaanjoh
tavassa haastattelussaan mainita, et
tä pohjois-Ontarion kaivostyöläisillä,
jotka tuottavat miljoonia kullassa
ja nildcelissä, ei ole minkäänlaista
järjestöä yhtiöitten urkinta- ja mus-talistaterrorin
takia- Hän ei myös­kään
maininnut, että nämä, kaivos­miehet
ovat alttiina silicosikseii ni­mellä
tunnetulle hävittävälle feolU-suustaudille.
Hän ei liioin mainin
nuti että kaivosmiesten järjestöt/ ja
lakot siinä maaktumassa, inistä hän
on kotoisin^ Vancouver-saarella, on
armottomasti murskattu kaivosten
omistajien toimesta, jä että nämä
parast^aikaä pyytävät- siedettävää
toimebhtuloa, vastaavaa palkkaa
jonka esittämisestä sovittelulauta-kunta
dn kieltäytynyt ja joidca he
tuleyat saaxbaah vain lujidla, tais-telumielisellä
järjestäytymisellä, lau­suu
lehti lopuksi.
Daily Worker neljännesä syntynäinaTäspD
Viime perjantaina, tammikuun
•13 ;p:nä vietti Yhdysvaltain Wor-
; kers^kommunistipuolue pää-äänen-kannattajansa,
englanninkielisen
päivälehde^j Daily Workerin nel­jättä
syntymäpäivää. Lehti kirjotU
neljännestä syntymäpäivästään:
Daily Worker juhlii neljättä syn­tymäpäiväänsä.
Tämä merkitsee
- enemmän kuin kuluvan ajan merkin-
'taä. Sillä ajalla on syvä poliittinen
merkitys Yhdysvaltain ja maailman
työväenluokalle. Se osottaa, että
voimakkaimman^ imperialistisen val-taluokan
säälimätön jahti työväes-töä
vastaan ei ole voinut tukelidut-taa
• työväenluokan etujoukkojen,
. kommunistien^ ääntä.
i Kun 1923 alettiin Daily Worko-rin
. perUstamiskamppailu^
yäenliikc noussut taisteluhaluisuu
tensa korkeimmalle huipulle. La
iborpartyn kamppailu oli korkeim-millään,
sadattuhannet työläiset
pyrkivät luomaan koneistoa, minkä
avulla voidaan käydä kapitalistien
puolueita vastaan. Ammattiunioit-ten
: yhdistämisen asia voimakkaiksi
leollisuusunioiksi oli suuresti vai­kuttanut
työväenliikkeeseen, vieläpä
jiiin suuressa määrässä, että se veti
mukaan ammattiunioitten miedoim-
^ matkia edistysmieliset. Yleensä ^qli
liike nousussaan.
Sellaisissa olosuhteissa kävi Wor-kers-
kommunistipuolue taistelua vi­rallisen
päivälehtensa puolesta.
Mutta taantumus tuli ennenkuin
Seuraavan P^lieenvBoron käytä | t^ggj^^-^ ^^jiset osuustoimin-tov.
J . Latva, .^^'jf^^eS edSjat ^stää työläisvastaista
käsitteiden sekavuutta, osuusUikkeissä "puolu­etta
osuustoiminta t«lee olla l u o k ^ prop ^ ^ ^ ^^
osuostöJBiintaa senkin
vallankumouksen taisteluissa J^^^ pos,
jälkeen vain siteh voi palveUa tyo-)5aon>?n pos.
va^nlnokan pyrkimyksiä. Ellei se | kapitalismia.
L E N I N I N MUISTOJUHLAA
vietetään ensi sunnuntaina Stan­dard-
teatterissa, Spadina j a Dundas
katujen kulmassa. Alkaa kello 7.30
illalla. Ohjelma alkaa suomalaisen
orkesterin h i t o l l a Ja sitä seuraa
juutalaisen köörin esitykset. Olemme
onnistuneet saamaan juhlapuhujaksi
tov. Dunne'n Yhdysvaltain puolelta.
Mydskin puhuvat nuorisoliiton ja
pioneerien edustajat, ukrain^ainen
orkesteri soittaa seka urheilijat
sittävät kuvaelman. Näyttämö lai­tetaan
juhla-asuun y.m., y.m. K a i k k i
työläiset lausutaan tervetulleiksi
j]^hliin.
K E S K U S T E L U A OSUUSTOIMIN­N
A S TA
Sos. dem. Vuori sanoi, että jos
-ien'merkitys tässä suhteessa oli si
'ä tosiasialla, että ei edes Gomper-
?in koneisto voinut tukea kahta van­haa
puoluetta sen tehokkuuden ta
kia, millä'laborpartyn agitatiotä nii
tä vastaan käytiin katden edellisen
yuo^en ajalla ja niin löysi se itsen
sä LaFollelteh vanavedestä.
Ne suotuisat olosuhteet, initkä
vallitsivat kommunistisen päiväleh­den
elämälle ennen sen ensunäisen
numeron ilmestymistä, kääntyivät
vastakkaisiksi ja mustin taantumus
lakaisi yli työväenliikkeen. Tämä
taantunius iinieni luonteenomaisim-pona
siinä, että virallinen työväen-liikkeenjohto
ei taistellut edes sitä
vastaan, että kapitalistit yrittivät tu­hota
:..miedoimmät ja vahhoillisim-matkin
ammättiuhiot. Kun kommu­nistit
tämän petoksen ösottivat,
kääntyivät oikeistojohtajat, ennen­kuulumattomalla
raivolla kaikkia
niitä vastaan, jotka taistelivat työ-
Iäisten alkeellistenkin vaatimusten
puolestaj eivätkä käyttäneet kaikkea
' Keskustelukokouksessa, jonka o!
järjestänyt S.J. osaston j a sos.dem
osaston yhteinen komitea t-lc. 8
iltapäivällä, alusti sos. dem. E . Un
hola kysymyksen osuustoiminnasta
Puolisentuhtia kestäneessä alustuk­sessaan
hän selosti, että osuustoi­minta
kehittyi yksilöllistä kapita­listista
riistoa vastaan, sekä kertoen
itse pitäjieensä osuustoimintaa ko­konaan
toisarvoisena, kunnes viime
kesänä Suomen matkallaan tuli nä­kemään
että osuustoimintaliike oli
siellä voimakas tekijä kansan talo­uselämässä,
vieläpä «Suomen presi­dentti
Tanherikin (?!) oli tullut
V£dituksi kansainvälisen osuustoi-mintaliiton
puheenjohtajaksi. Eng­lannin
osuustoiminta on voimakasta
j a että osuustoiminta kasvaa nope­asti
siellä missä .teollisuus on vielä
takapajulla. Esim. Venäjälläkin on
nyt kasvanut. Väitti että poliittinen
toiminta ei Torontossa ole saanut
mitään aikaan ; j a ^ että ollaan nyt
^iinä kuin 20 vuotta sitten. Tulisi
yrittää osuustoiminnalla.
Alustuksen jälkeen ensimäisen pu­heenvuoron
käsrtti tov. A . T. H i l l,
sanoen ihmettelevänsä sitä ettei a-lustaja
ollut tutustunut osuustoi­mintaliikkeen
historiaan tai sitten
oli tahallaan huomaamatta sitä seik­kaa,
että Suomenkin osuustoimin­nassa
oli kaksi haaraa: porvarilli­nen,
eli puolueeton j a sitten työläis­ten,
eli luokkaosuustoimintaliike.
N.s. puolueettoman osuustoiminnan
vaikutus talouselämään oli porvaris­ton
luokkaetujen hyväksi j o luokka­sodan
taisteluissa j a jälkeenpäin
palvelee se siinä tarkoituksessa aina
suojeluskuntien avustamiseen saak­ka.
Venäjällä palvelee'se tuotannon
j a jaon\ elimenä vallankumouksessa
voittaneen köyhälistön vallanalai-sena
yhteiskunnan sosialistisen talou­den
rakentamisessa. Työväeri^ osuus­toiminta
syntyi siitä, että työläiset
halusivat yhdistää järjestyneen tais­telunsa
parempien palkkojen puoles­ta,
järjestettyyn taisteluun halvem­pien
hintojen puolesta.
Näin yhdistyy se jo kinteäksi o-saksi
työväen , unioitten taistelujen
kanssa, sekä yksistään osuustoimin­taliikkeen
tielle tulevat lainlaadin-nalliset
porvarilston rajoittamls-y-ritykset
ajavat osuustoimintaliik­keen
omaksumaan luokkataistelukan-nan
j a astumaan tukemaan työväen
omaa luokkapolitiikkaa. Canadassa
ole tyÖvSenluokkataistelnn mx^na
j a . yhteydessä poliittiseen toimin­taan,
niin sft fei voi uuden yhtdiskuiri-nan
rakentaMisessa. öUa_ työväelle |
hyödyksij mUttä 'vöi tehdä lamoin
kuin Suomes^Sin .-^ päntyä työ­läisiä
vastaroi ISokkätaistelujen rat­kaisevien
heitkiett kuluessa. Samalla
huomautti, ettfl poliittinen toiminta
yksistään tanssimisena, johon r a ­joittuu
'alustajan edustaman ryh­män
työ, ei vie eteenpäin, mutta va­listustyö
yleensä auttaa luokkatie­toisuuden
kohottamisen, sekä toi­minta
iKiIiittisella areenalla paljas­taa
kapf^disitiluokan mädännäi-syyttö
i i ; elvyttää "työväen, luokka-politiikan
selviämistä. Nyiyinen po­liittinen
liiko on selvempää perus*
teissään kuin 20 v. sitten. "Sen mu<
kana toimien voi osuustoimintakin
kasvaa yhdeksi "osaksi työväenliik­keestä.
O l i sitä mieltä että Toron­tossa
voitaisiin perustaa osuusruo-kala.
Ennenkin on täällä ollut sel­lainen,
mutta nyt on jo' enemmän
väestöä j a parempi menestymisen
mahdollisuus.
Tov. A. Vaara puheenvuorossaan
viittasi, että aikaisemmin Marx kä­sitti
tuotanto-osuuskuntain kehittä­misen
tärkeämmäksi, mutta myö­hemmin
näyttää muuttaneen mieli­pidettään.
— (Tässä voidaan sivu­mennen
mainita että Marx käsitti
että 1848 ^vallankumoustaisteluissa
voi työväestö puskea pidättelevän
porvariston edelle j a nousta valtaan
jolloin olisi eduksi hankitut koke­mukset
tuotannollisessa osuuskunta-liikkeessä.
Kun^ näin ei tapahtunut,
niin muutti Marx kantaansa j a kä­sitti
että kapitalismin keskittäyty-misen
kulussa ei voida kyetä pääo­mien
y.m. puutteessa kilpailemaan
jotavastoin kuluttajain os,uustoimiii-nassa
voidaan .yhdistää palkkain ko­hottaminen
j a hintain alentamisen
taistelu yhtenäiseksi taisteluksi k a ­pitalismia
vastaan. — Kirjeenvaih­taja.)
— Samalla hän osoitti kuin­ka
osuustoimintaliike voi palvella
denu hallitus palveli
niin kommunistit
myöskin tekivät samoin, koska i a n - ^
nattivat SOS. dem. hallituksen t o i -
tnenpitfeltS. (Vuöri #1 ottanut huo-mioöfij
eia kommunistit kanäbtta-vat
kaikkia toimenpiteitä mitkä o-soittautuvat
olevan työväenluokan
etujen mukaisia, jotavastoin vastus­tivat
suojeluskuntien tukemista.
Suojärven torpparitilaksien kisku-reiUe
sysäämistä j a yleensä työläis­ten
elinehtojen kiristämistä y.m.)
Tov. iLatva, Klemola, L d i t o , Säilä,
Mertanen y.m. vielä selostelivat To­ronton
suomalaisten osuustoimin­nan
yrityksiä j a edesitä olevia seik­koja,
sekä tov. Latva esitti, että va­littaisiin
komitea joka ryhtyisi val­mistamaan
Qsausruokalan perusta­misia.
Tov. Vaara kannatti komitean va-ätsemista
j a selosti, että esim. Soin-tulassa
määrää osuuskaunna voitto­rahoistaan
määrätvn summan pai­kallisen
työväenkirjaston elvyttämi­seen
j a toisissa paikoissa .muihin
samanlaisiin tarkoituksiin, j a Jos
alustaja suostuu asettamaan tällai­sen
pykälän yhteistoiminnan poh­jaksi,
niin valitaan komitea j a ale­taan
kehittämään osuusruokalan
hommaa. _
Unhola ei kuitenkaan uskaltanut
ryhmänsä puolesta lupaustaan antaa
j a alkutoimenpiteet jäivät toistai­seksi.
Seuraavassa keskustelukokoukses-sa
alustetaan kysjrmys "miten Ca^
nadan suomalaiset työläiset voidaan
parhaiten järjestöllisesti yhdistää".
nempiä asioita- Kokous
illalla j a kesti yhteen asti yöllä.
Joistakin vähäpätöisistä asioista jau­hettiin
liian paljon, vaan paljon- oli
tärkeitäkin kysymyksiä- Tulevai­suudessa
koettakaamme jouhaa e-nenunän
tärkeimmistä kysymyksis­tä,
kuin vähäpätöisemmista,
V A P A U D E N MUUTTOKYSYMYS
"Vapaus"-Iehden laajentaminen,
uuden koneiston hankinta j a leh­den
k o t i p a i k ^ muuttaminen on ny­kyään
tärkein kysymys koko Cana­dan
Suomalaisessa Järjestössä ja
tulee myös olemaan seuraavan parin
kuukauden ajan, sillä k^^ymys on
nyt keskusteltavana jokaisessa
Suom. Järj. osastossa ympäri C a -
n&d^n j a lopullisesti tullaan päättä­mään
S. Järjestön jäsenten yleis-äänestyksellä
maaliskuun alkupuo­lella.
C . Suom. Järj. toimeenpaneva
komitea ön avanut äänenkannatta­jamme
Vaptaus-Iehden palstat kysy­myksen
käsittelyä varten helmikuun
ajaksi, jossa jäsenistö lausuu mie-
Upiteensä julki, jonka jälkeen se
päättyy äänestyksellä. Samalla myös
keskustellaan jokaisissa S. J . osaston
kokouksissa kysymystä siihen asti
kunnes se päättyy. Jokaisen Suom.
järjestön jäsenen tulisi seurata ja
tutkia asiaa monilta puolilta niin
tarkasti kuin mahdollista j a sanoa
kokouksissa mielipiteensä julki, sillä
5e on tärkeä kysymys.
Ck>balt, Ont,
Port Arthinrin aotisia
vastaan. Mutta työnteettäjäin, polii
sien ja oikeuslaitosten kanssa tdu
vät ne julkeimpia jä avoimimpia
liittoja: tuhotpJcseien jokaisen kapi
nallisuuden mukk^nkin, n nou­si
palkkojen poljentaa, työpäivän
jatkamista ja työläisten tukkukau-^
palla pettänusta ja myymistä vas­taan.
Taantumulsesta, työväkeä vas­taan
suunnatusta jahdista ja im.>e-den
ensimäinen numero oli paino-Jrialistisesta kotimaisesta poUttikas-koneesta
tullut N.s- edislysmieli-jta huolimalta, mikä pyrki nujerta-h
i l u s i ^^V^^^^m^^. ÄnStv»:
set^ pelästyneinä sen liikkeen laa­juudesta,
jota ne itse olivat alkuun
auttaneet^ menivät taantumuksen
leiriin ja ovat sen jälkeen koetta­neet
voittaa atistuvaisuudessa valta-luokkaa
kohtaan ne, jo&a työväen-
: liikkeessä ovat aina olleet tunnet­tuja
työläisten it^äisen luokkatoi-minnan
AihoUbia.
Daily Workeri^
näki suuren osan laborparlya suo­sivasta
mieHalasta painuvan pikku-poryarillissn
"edistysmielis\7den''
suoton. scFaisena kuin sitä **e^it-lysmielisvTLtS"'
edusti LaFoIletten
kolmannen puolueen liike. Erikoi-maan
työväestön kotimaassa, jotta
ei rnilcflä" inahti voisi häiritä im­perialistista
rosvopolitiikkaa —
kaikesta tästä huolimatta olemme
,me pitäneet kurssimme luokkatais­telun
myrskpsellä merellä. Luke­mattomissa
tapauksissa näytti kuin
olisi pyörremyrskyt meidät mu­kaansa
temmanneet. Mutta kaikki
näni.T mjTskyt olemme läpäisseet ja
yhä painamme eteenpäin kumouk­sellisen
viirimme uhmaten hulmu-tcisa.'.'!.:':
•/ ^ . • •
sjrmä laki, joka kieltää osuustounin-taliikkeUtä
tavaroitten keskitetyn
oston j a sisääntuonhin.: Yleensä f i -^
nanssipääoma, trastäutuminen dei-partementti-
ja ketju-kaupat ovat
esteenä osuustoimintaliikkeitten ke­hittämisessä.
Edelleen viittasi hän
viimeiseen 'kansainväliseen osuustoi-mintakongressiin,
jossa Neuvosto­liiton
osuustoimintaliike esitti työ­väen
luokkataistelukannan omak­sumisen,
mutta joka joutui häviöl­le
sen takia että "puolueettoman
osuustoiminnan reformistiset por-yariedustajat
katselevat yhteiskun­nallisia
taistelun suhteita vain k%-
luttajain ja tuottajain taisteluna,
eikä kapitalistisen, omistavan luo­kan
j a riistetyn työväenluokan vä­lisenä
luokkataisteluna. Jos osuus­toimintaliikkeessä
katsellaan srta
vain puhtaana liikeyrityksenä, niin
muodostuu se tyÖv&eniuoKKataiste-
Inliikkeen^. kuolotta jaksi* : Tätä vas­taan
täytyy siis työväen osuustoi­mintaliikkeessä
tehdä valistustyötä,
samoin kuin porvaristokin tekee. Sa­malla
kun osoitetaan edut tuottei­den
aryonhassa, pnaninnassä y.m., on
niyös kohotetteva työläisten luokka-tietoisuatta
J a yhteistoimintaa työ­läisten
, sBiniattiliittojen' Jti työlSis-poliittisten
.jjuolueitten: kanssa.
kahdella tavalla työläisten taistelu­ja,
riippuen siitä kuka on niiden
johdossa. . Englannin suurlakon Ja
kaivostyöläisten lakon aikana aine
Utti Englannin osuustoimintaliiton
kanta kansainvälisessä osuustoimin
taliitossa seh, ettei kaivostyöläisille
annettu avustusta. Nova .Scotiassa
osuuskauppa antoi luottoa, j a suo­ranaista
4vustusta lakkotaistelulle
Britannian osuustoimintaliike jou
t u i pahreleinaan kaivosparooneja, jo-tävastoih
Nova Scötian kaivostyöläi
siä. Kertoi Caibdan farmarien myyn
tiliikkeiden muodostamisista ja että
porvarit valtasi niissä, johdon. Kan
nätti osuusriiokalahomman alkamis­ta
Torontossa.
Tov. Salminen selosti erään Suo
men osuusliikikeen kehitystä j a sen
muuttumista työväelle vieraaksi ja
luokkasodan jälkeen suoranaiseksi
suojeluskuntien a^stajaksi, sillä a-jalla
kuin hän oU ollut joitakin vuo­sia
Amerikassa. . '
Tov. Mertanen selosti eroavaisuut­ta
mikä on mahdollisuuksiin nähden
osuustpimintaliikkeellä' Torontossa
ja pienemmissä kaivos- j a maanvil-jelyskeskttksissa.
Epäili, josko tällai­sessa
paikassa voisi yksistään kaup­paliikkeenä
kyetä alkamaankaan,
koska vastassa on suurpääoma te-hokkaine
laitoksineen. Siilien täy­tyy
aivan alussa yhdistyä poliitti­nen
j a unionistinen kä3rtännöllinen
toiminta.
Alustaja Unhola sanoi että hän
ei ole .pdtistanut puolueetonta o-suustpimintaa,
sanolhan vain että
osuustoiminta • kehittyi yksilöllistä
kapitalismia vastaan j a pn kasvanut
yhteistoiminnan -pyrkimyksenä kan­san
keskuudessa ja kehittää täten
osuustoiminnallisen yhteiskuntata-luoden.
Farmarien liike on myynti­liikettä.
Osuusliikkeisiin e i saa tuo­da
politiikkaa: eikä ne saa muodos­tua
poUtikan keslkustelupjiikoiksi.
Toisessa . puheenvuorossaan tov.
H i l l sanoi välttämättömyytenä i l ­menevän
paikallisesti osuusruokalan
j a palvelijain kodin 'perustamisen.
Unhola ei halua olla suora kantansa
lausumisessa:^ - puhuu vain osuustoi­minnasta
yleensä j a ihailee sitä, kui­tenkin
alustuksessaan hyväksyi Tan­nerin
ja- kansainvälisen osuustoi
mintäliiton- kannan. Tannerin sos.­dem.
hallitus^Snomessa palveli kapi­talismia.
tlnlToIa kieltäessiän poliit-
HUOMIOON O T E T T A V A A!
Port Arthurin uutisissa ilmoitet­tiin
etä kpli^josainen kappale' ' T e t -
t u r i " esitetään S.J. haaliUa tammi­kuun
21 p. Kuitenkin on sattuneesta
syystä täytynyt lykätä kappaleen e-sittäniinen
viikolla eteenkäsin, s)'«
lauantaihin tammik. 28 p.
Kuitenkaan ei tammik. 21 p. ilta
jää tyhjäkd, sillä sinä iltana panee
palvelijattarien jäijestö toimeen i l ­taman
monipuolisen ohjelman kans­sa.
Heillä on m.m. kappale, kuvael­ma,
laulua y.m. J a ohjelman jälestä
he tanssittavat yleisöä; niin kanan
kuin aikaa riittää^ hyyän soiton tah­dissa.
Siis kaikki haalille 21 p. palveli­jattarien
iltamiin, sekä 28 p. katso­maan
kappaletta "Petturi". — J .
SaidtSte. Marien uutisia
tisten mielipiteitten ilmaisun ösuus-toimintaliikkees^
» hyvälksyy porva
riston menetelmät Hnmanias^ Ita­liassa,
Unkarissa:''^ y.m., missä val-koterrori
yainpaa luokkataistelukan-nalla
olevia osnustoimintamiehiä,
ajaa tyrmään j a maanpakoon, eikä
heille &>allisi oikeutta poliittisen kan­tansa
lausuntoon porvarien politiik­kaa
vastaan, joka kaikki tapahtuu
"riippumattomuuden" nimessä. Sa-mallainen
porvarien kanssa työväen
vahingoksi ilmenevä sos. dein. kaii-
1;3 selittää työväen lakkoihinkin
nähden, että ei taistella, mutta rat­kaistaan
keskinäisellä osuustoimin­nalla.
Täten muodostuu osuustoi­minta
luokkien välisen yhteistoimin­nan
liikkeeksi, jonka kautta sos.dem.
kulkee uuteen yhteiskuntaan. Työ-
OSASTOiN TYÖKOKOUS
Suom. Järj. osaston työkokoukses­ta
t.k. 15 päivältä tärkeimmistä asi­oista
voi mainita seuraavaa: Uusia
jäseniä hyväksyttiin viisi. Kansain­välisestä
komiteasta eronneiden t i ­lalle
valittiin Fred Tuominen. E n ­tinen
organiseeraaja erosi toimes­taan,
tilalle valittiin Jalmar Hill-berg.
Italialaisille Rover Hockey
seuran pojille vuokrattiin haali hel-mik.
1 päiväksi, samoiiT italialai­selle
orkesterille päätettiin vuokrata
haalia silloin tällöin koska on t i ­laisuutta.
Canadan Suom. Järj. toimeenpa­nevalta
komitealta tullut kiertokir­je,
koskien Canadan Työväen Puo-lustusliittoori
liittymistä, otettiin
keskusteltavaksi ja päätettiin osas­tona
liittyä Puolustusliittoon, sa­moin
otettiin huomioon C.L.D. : L i i ­ton
keräyslistat luokkasotavankien
avustamisesta 'Canadassa ja kerää­jiksi
lupautuivat Hilma Kulmala ja
Naimi Värjä.
C. Suom. Järj. toimeenpanevan
komitean kiertokirje osastoille, kos­kien
"Vapaus"-lehden laajentamista,
uuden koneiston hankintaa. Vapau­den
muuttamista Torontoon . y.m.
otettiin keskusteltavaksi^ josta syn-tjri
vilkas puheenvuorojen käyttö.
Ajan kuluessa umpeen, siirrettiin
keskustelu seuraaviin k<:^puksiin ja
päätettiin keskustella joka työkoko­uksessa
siihen asti kunnes asia lo­pullisesti
päättyy järjestön jäsenten
yleisääneJstyksellä maaliskuun alku­puolella.
Vaatteiden säilytyslaitteen valmis-tuskomitea
raportteerasL Hyväk­syttiin.
Päätettiin se sijoittaa paini-huoneeseen
j a periä 5 senttiä nu­merolapusta
(check). Checkkihuo-neen
hoitaminen jätettiin järjestys-valiokunnalle
j a siihen lisää, valit­tiin
Fred Tuominen.
Kom. Puolueen agit.-prop.- komi­tea
raportteerasi että se on järjestä­nyt
Suomen luokkasodan 10-vuotis-muistpjtthlat
t.k. 29 päiväksi S. J .
osaston haalille. Hyväksyttiin.
Ukrainalaisen osaston ja S.J. osas­ton
yhteinen komitea raporteerasi
että Lenin—'Liebknecht—Luxem­burg-
muistojuhlat on. järjestetty
t-k. 22 päiväksi S.J. osaston haalille
SUOM. JÄRJ. OSASTON TYÖ­KOKOUS
on sunnuntaina t.k. 22 peivänä, n l -
kaen Ho 2 iltapäivällä. Paljon tär­keitä
asioita.
•' • • 's -
UENIN—LIIiBB!KiNECiaT—JLUSDM-BURG
MUISTOJUHLAT
on sununtaina t.k. 22 päivänä, a l ­kaen
klo 8.30 illalla. Tilaisuuden on
järjestänyt Ukrainian Farmer-La-bor
Templen järjestö. S.J. osasto ia
K. nuoriso-osasto yhteisesti. Oh­jelmassa
on kuvaelmia, lauluja, pu­heita
y.m. kolmella kielellä. Si­säänpääsy
vapaa.
" V B L J E S V I H A A "
Ensi lauantaina t.k. 28 pnä S. J .
osaston kaalilla esitettävä näjrtelmä
"Veljesvihaa" on mahtava kuvaus
Suomen luokkasodan ajoilta v. 1918
neljässä näytöksessä. Kukapa ei o-lisi
kuullut tästä näytelmästä, j a on
se vielä juhlanäytelmä, sillä «ytMn
on kulunut kymmenen vuotta siitä
ajasta, jolloin Suomen työläiset
nousivat taisteluun sortajiansa vas­taan
tammikuulla V. 1918, joka
päättyi verisesti työväenluokan hä­viöllä
sillä kertaa, vaan se on jo
toipunut siitä iskusta jokseenkiu.
SUOMEN LUOKKASODAN 10-
VUOTISMUISTO J U H L A T
S.J. osaston haalilla sunnuntaina
t.k. 29 p. Ohjelmassa kuvaelma, lau­lua,
soittoa, runoja, puheita, kahvit
y.m. Sisäänpääsy vapaa.
iHUOMAUTUS S.J. OSASTON
, JÄSENILLE
Paljon on viime aikoina ollut kes­kustelua
jäsenten keskuudessa, jos­ko
voitaisiin jonkun verran haalim­me
menopuolia vähennellä jois­sakin
paikoissa missä se ei te­kisi
haittaa toiminnallemme eikä a-gitatsioonille.
Vaan kun tulee se
tilaisuus eteen, annetaan se vain
mennä kuten ennenkin, eikä oteta
huomioon, että pienikin menoerän
säästäminen voi toisinaan merkitä
paljon. Esim. voimme ottaa joitakin
meikäläisiä työväenlehtiä. Ne tulee
kaikki vaan meille, vaikka niistä
kaksi 'on sellaisia että niistä ei ole
meille itseUe yhtään mitään hyötyä,
joten se on vain avustuksen tarkoi­tuksessa
kun niitä tilataan. Mutta
kun otamme huomioon, että Yhdys­valloissa
on. montavertaa enemmän
suomalaisia, ja suurempi ja muuten
varakkaampi puolue- ja järjestöko-neisto,
niin ne voivat kyllä hyvin
itse siellä pärjätä. Eikö meidän vel­vollisuutemme
olisi ensin rakentaa
j a tukea oman maan puoluetta ja
järjestöä, haalejä y.m. koneistoa,
kuin antaa apumme vieraalle inaal-le,
joka ei sitä niiii kipeästi kaipaisi
kuin me. Toinen juttu on lakkojen
tukeminen y.m. sellaiset. Työväen­liike
j a erityisesti vielä kommunisti­nen
suunta on kansainvälistä, mutta
ei siinä mielessä, että unohdetaan
sen maan puolueen j a järjestön t u ­keminen
mihin kuuluu jä toimii.
Koittakaamme ottaa asiat mahdolli­simman
totuuden kannalta.
RÄJÄHDYS
^Algoma Steel Corporation teräs­tehtaalla
täällä tapahtui räjähdys
t k . 18 päivänä, jossa useampia työ­läisiä
loukkaantui, joitakin vaa­rallisesti.
Klo puoli neljän aikoina
tapahtui no 3 oorm sulatusuunilla
ankara kaasuräjähdys, joka teki t u ­hoa
ympäri koko terästehtaan ja
S. -J. Öä. KOKOtJKSESfÄ'
Sunnuntajha tämän kuun 15 p ^
vänä oU suomalaisen laillistetun jär­jestön
kokous, jossa käsiteltiin ni.in.-
seuraavat asiat:
Virkailijoiksi tulevalle toiminta,
kaudelle tuli johtokunnasta:
Lund organiseeraaja, L. Haatainen'
pöytäkirjuri. Betty Salmen kirjeen­vaihtaja,
P. Nikkilä rahastonhoitaja,
V. Miettinen jäsenjdrjnri. Ravinto,
latoimik. L . Taipale, A . Torikka ja
T. Rajala. ; -'
Tarkastettiin keräyslistat Colo«.
don lakkolaisten hyväksi j a oli ne'
tuottaneet: Mre Vuorimäki 21.75 } i
G. Lund 4.50, yksi keräyslista ei oj.
'ut vielä saapunut, nim. Bestellia
lista, mutta aita huoUmatta päätet­tiin
lähettää rahat määräpäikk.-^'
.jL kuin myös yhden >lfca™an
das tulo 1«.00 yhteensä 4 4 . ; ^ ^ w
pu tiUtetääu tuonnempar^^ j{j . J "
aettiin haali naisosaston fltamia var­ten
tämän kuun 28 - R i v a k s i , josta
lähemmin p a i k a l l i s i - ^ Umoituksissa.
Tilintarkastaja^ -antoivat lausah.
tonsa jonka P'-.rfWiteella kaikUle tili.
velvolUsiUe ^iyijnnettiiin t i l i - ja vas.
tuuvapaus,,.
: K K K - . N K O K O US
Tämän jälkeen pidettiin KJK.Km
kokous jossa organiseeraajaksi ja
yleisjäsenkirjuriksi jäi edelleen' L.
Taipale. Yleisdelikeitiksi metsätyö.
Iäisten unioon tuli IL. Taipale, niin
että metsämiehet kaupungissa käy­dessään
voivat kääntyä' hänen puo­leensa
milloin haluttaa maxsaa jä-maksujansa.
Uusina jäseninä liittyi,
Martta Lund, Mrs. j a Mr. Musta­parta
j a muuttokortilla jMrs. ja Mr.
Hilden. v
Young Workerilta saapunut kir.
jelmä päätettiin jbttää nuorisolut-tolaisille,
toivomuksella että he te-kevät
voitavansa sen avustamiseksi.
Valittiin komitea järjestämään
Suomen luokkasodan 1 ((-vuotis­muisto
juhlaa, j a sen yhteydessä vie­tettävää
Lenin—•Liebknecht—Rosa
Luxemburg-juhlaa. Juhla vietetään
sunnuntaina, tämän kuun 29 päivän
iltr/.a ja pn se, vapaa kaikille, Ia-pailivat
vielä vapaan, raviatolaiildn,
Siis terve tuloa!
väenluokka kärsii riistosta ja käy! Hyväksyttiin.
^ita 1 pJ:
Ilmoitusasiamies Nestor Mäki an-sörakuopissa
j a porvaristo määrää j S.J. osaston seuraava työkokous-talouselämää.;
Selosti Canadan
<o-i Päätettiin pitää' sunnuntaina t.k. 29
suustoimintalUkkeen voisiasahteita | päivänä klo 2 iltapäivällä.
j a vertasi Yhdysvaltain liikkeen ko-!
keniuks
vieläpä rikkoi ikkunoita kaupungilla
j a Soossa, Mich. Noin kuusi työläistä
ilmoitetaan viedyn sairaalaan, jou­kossa
yksi suomalainen, nimeltä
John H i l l . Monia työläisiä kärsi pie­nempiä
vammoja. Samainen no 3
sulatusuuni oli jo ennemmin päiväl­lä
jymäfadellyt jonkun verran, an­taen
aavistaa että piakkoin tulee
isompi - ja niin kä\-ikin. Suuria kap-j
paleita lenteli ilmassa putoillen sin­ne
tänne
NAISOSASTON KOKOUS
Naisosaston seuraava kokous on
tk. 26 päivä %8 illalla.
K U L K E V A L L E MIEHELLE
Keskiviikkona, tammik. 11 päivin
numerossa joku liikkuva ngejkimtaa
mökenssia järjestyneille i työläisille
velvollisuutensa . laiminlyömisestä
kun ei hommattu tekojalkaa louk­kaantuneelle
kansalaiselle. MutU
asia on niin, että mies joka tapatm^
man kärsi, ön järjestyneille työ­läisille
vallan tuntematon^ eikä tah­tonutkaan
olla järjestyneiden kans­sa
tuttavuudeissa, koska sanoi
ymmärtävänsä mitään työväenliik­keestä.
Jo 21 vuotiaan Suomen kan­salaisen
kyllä pitää tietää mitä oii
työväenliike, koska hän kerran on
palvellut Suomen armeijassakin;
siellä se varmaan aina ' painetaan
mieliin. Se oli kyllä ikävästi että A
Hakala menetti jalkansa täällä käy­dessään,,
mutta suojeluskunnan vah­tipalvelusta
kyllä pystyy suoritta­maan
jalattomanakin, vallankin kun
vahditta villakaan ei ole aseita. Eikä-hän
se välttämättömästi tarvinnut
olla järjestyneitä työläisiä joka lau-peudentyön
olisi suorittanut, heil­lä
pn aina omat vaivaisensa, Kyll»
sen' olisi voineet hommata nekin
henkilöt jotka palloruumasta pait
asioita runnaa ja niillä luulisi kyBä
olevan aina satanen sivuunkin vis­kata.
Järjestyneiden on se koottava
25 senttisinä "jä senkin saanti on
kovin vaikeaa vaikka asia olisi
ten tärkeä. Liikkuvalle miehelle te­kisi
mieleni huomauttaa, että jos
olet järjestynyt työläinen, toimiti
asiasi toista tietä, äläkä kompastn
palloruumiin niitä selvitteleinääi
Jos et ole järjestynyt, niin niitä M
sellaisiakin järjestöjä mihin v
liittyä j a se agitatsionityö mitä teel
ei varmaan mene kuuroille korvill"
Äläkä vastaisuudessa pidä niin
rettä; yhtä lyhyt matka Cobaltin
semalta on suomalaiselle
kuin palloruumiihkin j a sieltä
asiat varmaan korjaantuneet
palloruumista. — X .
South Porcupine, On
MUISTOJUHIiAT
Lenin—liehknedit--Lukerob»i
muistojuhlaa vietetään' So. Porcn
nen suomalaisella hasilHIa Ocar
välisesti illalla 22 pnä tammik .
pukaa joukolla viettämään edc
mainittujen edesmenneitten
reittemme muistoa, öillä suurta
se työ jota he iekiyät yallani
usliikkeen hjrväksi riistetyn Ino
ko^hottamiseksi. He idiTasivat
haat voimansa, vaatimatta Jfl-r-kuin
ilon olla mukana siinä ty[
joka murtaa rikki, työnjätti
kahleet. Siinä työssä he näen
vät, henkensäkin.; ^öniisiis jot
raatajan velvollisuus saapua
niojttamaan heidän mxiistoaan-inalla
olisi jokaisen kasvatettava
E i ole ollut ÄinoaM&aap r-hetkea. | ten; poliittisten .puolueitten: ka
jota olisi voitu: sanoa .. .suoluisal^i j ? f . "^"^"^ ^5v5cn_
olemassaolollemnie sen jälkeen kuin j-^ejj yhteiskunnan rakentamisessa.